Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Oppimisen tulevaisuusbarometri 2030 ISO-verstas

930 views

Published on

Published in: Education
  • If you are looking for customer-oriented academic and research paper writing service try ⇒⇒⇒ WRITE-MY-PAPER.net ⇐⇐⇐ liked them A LOTTT Really nice solutions for the last-day papers
       Reply 
    Are you sure you want to  Yes  No
    Your message goes here
  • Be the first to like this

Oppimisen tulevaisuusbarometri 2030 ISO-verstas

  1. 1. Anita Rubin Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.fi/tutu Oppimisen tulevaisuusbarometri 2030: AJATUKSIA TULEVAISUUDEN KOULUTUSMAAILMASTA
  2. 2. 2 Rob Gonsalves New Moon Eclipsed
  3. 3. 3 Delfoi-barometrin arkkitehtuuri Kaksi paneelia, n. 30 panelistia kummassakin, yhteensä 77 asiantuntijaa Sisäpaneeli: opetusalan asiantuntijat, opettajat, oppimisen tutkijat ja virkamiehet Ulkopaneeli: yritysjohtajat, päättäjät, tutkijat, kansalaisjärjestöjen edustajat jne. 1. kierros: neljä perusmittaria 2. kierros: tarkistukset, laajennukset 3. kierros: kolme mittaria (sisä, ulko, yhteinen), yleis- sivistysosio
  4. 4. 4 Mikä on Delfoi? Kyselymenetelmä, jonka avulla saadaan esille asiantuntijoiden perusteltuja mielipiteitä tulevaisuuden mahdollisuuksista ja vaihtoehdoista. • Kutsutuista asiantuntijoista muodostettu paneeli arvioi jonkin määrätyn asiantilan/ ilmiön/ tapahtuman/ kehityskulun tms. tulevaisuutta. • Luonteeltaan laadullista tutkimusta, mutta erityisesti tietokonepohjainen tekniikka mahdollistaa myös laajat ennustetyyppiset kyselyt (esim. eDelfoi). • Erityisen käyttökelpoinen tutkittaessa laajoja ilmiöitä, suunniteltuja kehitysmalleja tai sellaisia asioita, jotka ovat poliittisesti tai sosiaalisesti arkaluontoisia tai monitahoisia ja joita on vaikea tarkastella muiden menetelmien avulla.
  5. 5. 5 Delfoin piirteitä • Anonyymiys  mielipiteiden autenttisuus, aitous ja alku- peräisyys • argumentteja tai konsensusta tuottavat kommenttikierrokset eli iteraatio  mahdollisuus myös korkeassa asemassa oleville asiantuntijoille muuttaa mielipidettään ilman pelkoa tieteellisen uskottavuuden vähenemisestä; • auktoriteettien ja vahvojen mielipidejohtajien merkityksen väheneminen  mielipiteiden tasa-arvo (myös vähemmän tunnetut, nuoret, väheksytyt ja epä-muodikkaita paradigmoja seuraavat ym. saavat oman poikkeavankin mielipiteensä esiin ja muiden arvioitavaksi  riippumattomuus työ- ym. rooleista ja asemista; • perusteltu palaute  tuo esiin myös hiljaista tietoa.
  6. 6. 6 Barometrin teemat aineistoanalyysistä
  7. 7. Barometrin tavoitteet Seuranta • kerran vuodessa • aikasarja Kommunikointi • kommentointi, argumentointi • dialogit Fokusointi ja dialogit • ajankohtaiset kiistakysymykset • mittarien uudistaminen Laajentaminen ja keskustelut • opettajat, koulut • vanhemmat • kunnat, päättäjät, yritykset • media, kokeilu, tutkimus 7 Muistin kartuttaminen Viisauden kartuttaminen Ymmärryksen syventäminen Tiedon syventäminen
  8. 8. 8 Arvot, päämäärät ja tavoitteet Toiminta- ympäristö Toiminta, yhteisö, koulu Tieto, taito, oppiminen Barometrin teemat OTAVA OTAVA DEMOS TULEVAISUUDEN TUTKIMUSKESKUS
  9. 9. 9 Koulu ja oppiminen Oppiminen ja yhteiskunta Koulu ja yhteiskunta Paneelien teemajako
  10. 10. 10 kiista • Näkemykset ja argumentit tulevasta kehityksestä polarisoituvat oppimisen kannalta keskeisessä asiassa kiistakysymykseksi. dialogi • Käsitykset tulevasta kehityksestä jakautuvat moniksi tulevaisuuspoluiksi, jotka on mahdollista ja tarpeen ottaa keskusteltavaksi. ratkaisu • Tulevaisuusteesistä ollaan suhteellisen yhtä mieltä. Kehityskysymys nousee siitä, milloin ja millä tavalla muutos tapahtuu. Tulevaisuusteesien tulokset
  11. 11. 11 Kiistakysymyksiä Voiko kukaan muu kuin yksilö oppia?  tiimioppiminen, yhteisöllinen oppiminen, organisaation oppiminen Opettajakoulutuksen yhtenäistäminen  monialaisuus vs. erikoisosaaminen; yhteistyö ja ilmiö- oppiminen vs. asiantuntijuus Opetuksen ulkoistaminen ja koulujen tarve hakea rahoitusta yritysmaailmalta  keikkaopettajafirmat, etäopetus jne.  ulkoistettu opetus, eriarvoistuminen Englanti oppimisen kieleksi  moni- vai monokulttuuristuminen? Virtuaaliset koulut ja tietoteknologia  inhimilliset ja kiireettömät kasvokkainsuhteet vs. keino- tekoiset virtuaalisuhteet kiista
  12. 12. 12
  13. 13. 13 Monet mahdolliset tulevaisuudet dialogi Tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus  yhteiskunnallisen koheesion säilyttäminen vs. erilaisuuden kunnioittaminen Globalisaation alueelliset seuraukset  fundamentalismi vs. yksilöllisten tarpeiden huomioon- ottaminen; esim. kotikoulut, uskonnolliset koulut ym. Opetuksen toteuttamisen tavat  Perustuvatko ratkaisut teknologiseen kehitykseen, yhteis- kunnalliseen tarpeeseen vai taloudellisiin näkökulmiin? Arviointi  metataidot vs. ainekohtainen osaaminen; näyttö  koko ikäluokan päätös- ja tulosarviointi, vs. (moni)kansalliset väliarvioinnit; yksilöllisen osaamisen arviointi vs. ryhmä- kohtaiset arviointikäytännöt Yleissivistys  opettaja sivistysagenttina, itseohjautuva ja -organisoituva oppija
  14. 14. 14 Rob Gonsalves: Tributaries
  15. 15. 15 Ratkaisukypsiksi hyväksyttyjä asioita ratkaisu Monta tapaa oppia ja opettaa  ilmiöoppiminen, ongelmalähtöinen oppiminen, itse- opiskelu, kansalaistoiminnan ja muun kuin koulu- oppimisen hyväksilukeminen;  osaamisen näyttötilaisuudet Resurssikysymys voidaan ajatella uudella tavalla  yhteistuottamisen ja jakamisen uudet toimintatavat  eläkeläiset ja vanhemmat mukaan koulun toimintaan  tehtävien ja säännösten tiukkojen raja-aitojen murtaminen Erilaisuuden huomioonottaminen  yksilölliset tarpeet  yhteistoiminnallisen oppimisen muodot Opettajan tehtävän uudelleenarviointi  moniammatillisuuden lisääntyminen
  16. 16. 16 Vladimir Petrov: The Flying Island
  17. 17. 17 Viisi tulevaisuustarinaa (skenaariota) Skenaario: • tulevaisuuden mahdollisen tilan kuvaus • looginen tapahtumien ketju, joka osoittaa, kuinka tulevaisuuden tilassa näkyvät tapahtumat juontuvat toisistaan vaihe vaiheelta nykytilasta lähtien.  sisällöllisesti johdonmukainen  uskottava  mielenkiintoinen  hyvä päätöksenteon apuväline nykyhetkellä. …/…
  18. 18. 18 1. Yhdentyvään Eurooppaan • BAU (business as usual –malli), muutos määrällistä eikä laadullista • talouden ehdoilla toimiva mediayhteiskunta  tehokkuus • vahva individualismikehitys  eriarvoistuminen Koulutuspolitiikka: • lukukausimaksut • suuret tasoerot oppilaitosten välillä • englanninkielinen opetus • Kasvatetaan globaaleja luovia ja innovatiivisia osaajia. • Kasvatustehtävä jää kiivaan työtahdin ja jatkuvasti kovenevien osaamisvaatimusten jalkoihin  väsyneet opettajat • osaamisen tason EU-tasoiset mittarit, valtakunnalliset välitestit • isot koulukeskittymät, pienet lakkautettu
  19. 19. 19 • yhteiskunta ja elämä määrittyy rahalla • taloudellinen etu ja tehokkuusajattelu  tuottavuus • sivistys ja kulttuuri eivät ole tärkeitä itsessään  voimakas polarisaatio, toisaalta vastakulttuuriyhteisöt, ekokylät Koulutuspolitiikka: • Suomessa laajoilla alueilla ei tarjota perusopetusta. • opetus verkossa, etänä  lähiopetus kallista luksusta maksukykyisille • Venäjä, EU tarjoaa rahakkaat markkinat nuorille opettajille  tasokkaita opettajia vähän  kurssitettuja eläkeläisiä • korkeatasoiset, kalliit yksityiskoulut vs. huonotasoiset ”kansankoulut” • pitkät koulupäivät, lisääntynyt tuntimäärä, yrittäjyyskasvatus  oppilaat oirehtivat • alakulttuurien kokeilut, uuden siemen itämässä 2. …mut kaupal rikastuu
  20. 20. 30.1.2015 20 Ed Miracle: I told you so
  21. 21. 21 3. Beg, steal and borrow • Maailmanlaajuinen talousromahdus (alkoi Kiinasta)  Suomenkin talous kuralla • Uuskansainvaellukset Koulutuspolitiikka: • Kunnat joutuvat ajamaan perusopetuksen alas rahapulan takia  etä- ja verkko-opetus  opetustehtävän ulkoistaminen. • alueellinen yrityssponsorointi; kv. kaupalliset kouluverkot  eriarvoistuminen, perusopetuksen yrityssidonnaisuus • opetus- ja kasvatusvastuu entistä enemmän kodeilla  kotikoulut, kotikouluosuuskunnat  oppimisen ja opettamisen vapauden ideologia • keikkaopettajafirmat  kilpailu johtaa ”edutainmentin” lisääntymiseen: opetuksen pitää olla kivaa eikä oppilas saa missään tapauksessa pitkästyä tai kyllästyä. • amatööriopettajien kurssitus iso business
  22. 22. 22 • Terrorismi, pandemiat, luonnonkatastrofit  perusturvallisuus järkkyy  turvallisuushakuisuus, paluu maalle tavallista • Ympäristösyyllistäminen  kyttäysmentaliteetti  käännytään sisäänpäin  ksenofobia, suvaitsemattomuus, avoin rasismi • Väliaikaisuuden tuntu, odotuksen ilmapiiri Koulutuspolitiikka: • uskonnollisuus  eri uskontoryhmien omat (varakkaat) uskontokoulut • pienet kyläkoulut, järjestäytyneet kotikoulut • kontrolli, kuri ja järjestys, nollatoleranssi • vanhemmat osallistuvat nykyistä enemmän, lasten hyvinvointi tärkeää • hierarkiset, jäykät opettajatiimit • Yhteiset, jaetut arvot (oman ideologian sisällä) • elämysoppiminen, ilmiöpohjaisuus, uudet pedagogiat 4. Kaukana kavala mailma
  23. 23. 23 Arrestred Expansion
  24. 24. 24 5. Sun kanssas katson maailmaa • Murros on ohi  uudenlainen ubiikki verkostoyhteiskunta • Design-ekonomia, jossa ihmisen laaja-alainen hyvinvointi, kulttuuri ja sivistys ovat avainteemoja • Päätöksentekoa ohjaa kestävä sosiaalinen kehitys Koulutuspolitiikka: • englanninkielisyys, laaja kielitaito (fyysinen, virtuaalinen, kulttuurinen, sosiaalinen) • opettajankoulutus: yhtenäinen perusopetuksen koulutus  korkeatasoinen kv. erikoistumis- , täydennys- ja jatko-koulutus • moniammatilliset opettajatiimit  ilmiöpohjaisuus • Oppijat opiskelevat ryhmissä  välittämisen ideologia • vanhemmat mukana koulun toiminnassa • Oppimistoiminta on yhteisöllisesti moniarvoista, tasapaino- hakuista , osallistavaa ja voimauttavaa.
  25. 25. 25 CJ. gautampandey: The importance of togetherness
  26. 26. 26 Vuonna 2030 • Oppiaineet eivät kokonaan häviä, mutta kasvava osa kouluajasta käytetään ainerajat ylittävään teema- ja ilmiöopiskeluun. • Yhdessäoppiminen kehittyy, mutta samalla yksilöllinen oppiminen lisääntyy. • Sosiaalinen media mullistaa opetuksen. • Oppilaiden taipumuksia ja lahjakkuuksia tukevat oppimispolut moninaistuvat.  Miten poluttaa uudet oppimisen väylät niin, ettei menetetä koulutuksen tasa-arvoa ja yhteiskunnallista luottamusta? Esiin nousseita tuloksia ja ilmiöitä
  27. 27. 27 Mitä koulussa pitäisi opettaa?  Kenen arvoja koulu ja oppiminen edustaa / ajaa? Miten koulua arvioidaan tulevaisuudessa?  Mitä pitäisi arvioida?  Miten oppimista arvioidaan? Mikä on tulevaisuuden PISA? Pitäisikö koulua kehittää korkean keskiarvon vai huippujen perusteella ja suuntaan?  Lisääntyykö tulevaisuuden koulussa eriarvoisuus? Onko koulun ongelma edelleen viihtymättömyys?  Opetetaanko oppilaat hakemaan viihdyttävyyttä kaikesta? Entä sisu, kärsivällisyys, arvioida kyky asioiden pitkäaikaisia tulevaisuusvaikutuksia, syyn ja seurauksen looginen suhde? Koulun ja yhteiskunnan suhde
  28. 28. 28 Suhtautuminen tulevaisuuteen Virran vietävänä kellumisesta… sopeutumiseen… … …ja ongelmien väistämisestä… …innovatiivisuuteen Sam Taylor: wood-escape-artist
  29. 29. 29 Vaikka oppimistulokset ovat nyt maailman huippuluokkaa, oppijoilla menee yhä huonommin.  Onko suomalaisen oppimisen ja kouluinstituution rakenteessa jotain perustavanlaatuisesti vanhentunutta?  Rakennammeko koulua edelleen teollisuusyhteis-kunnan rationaliteetista käsin sen arvoja ja tarpeita tyydyttämään, vaikka aikakausi on muuttunut? Kysymmekö oikeita kysymyksiä?  Kun puhumme koulusta, mistä me puhumme?  Käytämmekö oikeita käsitteitä, puhummeko uudesta todellisuudesta vanhalla kielellä? Oppimisen paikka yhteiskunnassa
  30. 30. 30.1.2015 30 Rob Gonsalves: Deluged (Kuka uskaltaa kiivetä puuhun ja katsoa toisin?) http://www.edelphi.fi/fi/groups/ot/co ntent/index Oppimisen tulevaisuus- barometri 2030 on ladattavissa täältä:
  31. 31. 31 Määrittyykö tulevaisuuden koulu yhä enemmän talouden ja tuottavuuden arvolähtökohdista vai pidämmekö kiinni laaja-alaisesta ja monipuolisesta sivistystavoitteesta?  Koulu kulttuurin siirtoinstituutiona vai kulttuurin aktiivisena, omaehtoisena ja osallistavana kehittäjänä?  Kulttuuri yhteiskunnan arvoilmapiirissä kehitystä ja päätöksentekoa ohjaavana tekijänä vai resursseja tuhlaavana käenpoikana? Barometrin jatko Seuraavassa visualisointi siitä, miten kiinnostunut opettaja voi osallistua barometrityöskentelyyn jatkossa Opetushallituksen maksaman Osaava opettaja -koulutuksen kautta.
  32. 32. 32
  33. 33. 33
  34. 34. 30.1.2015 34 Kiitos että jaksoitte kuunnella! Lisää tulevaisuus- tietoa verkossa osoitteessa www.tse.fi/tutu

×