3. 3
Delfoi-barometrin arkkitehtuuri
Kaksi paneelia, n. 30 panelistia kummassakin, yhteensä 77
asiantuntijaa
Sisäpaneeli: opetusalan asiantuntijat, opettajat,
oppimisen tutkijat ja virkamiehet
Ulkopaneeli: yritysjohtajat, päättäjät, tutkijat,
kansalaisjärjestöjen edustajat jne.
1. kierros: neljä perusmittaria
2. kierros: tarkistukset, laajennukset
3. kierros: kolme mittaria (sisä, ulko, yhteinen), yleis-
sivistysosio
4. 4
Mikä on Delfoi?
Kyselymenetelmä, jonka avulla saadaan esille asiantuntijoiden
perusteltuja mielipiteitä tulevaisuuden mahdollisuuksista ja
vaihtoehdoista.
• Kutsutuista asiantuntijoista muodostettu paneeli arvioi
jonkin määrätyn asiantilan/ ilmiön/ tapahtuman/
kehityskulun tms. tulevaisuutta.
• Luonteeltaan laadullista tutkimusta, mutta erityisesti
tietokonepohjainen tekniikka mahdollistaa myös laajat
ennustetyyppiset kyselyt (esim. eDelfoi).
• Erityisen käyttökelpoinen tutkittaessa laajoja ilmiöitä,
suunniteltuja kehitysmalleja tai sellaisia asioita, jotka ovat
poliittisesti tai sosiaalisesti arkaluontoisia tai monitahoisia ja
joita on vaikea tarkastella muiden menetelmien avulla.
5. 5
Delfoin piirteitä
• Anonyymiys mielipiteiden autenttisuus, aitous ja alku-
peräisyys
• argumentteja tai konsensusta tuottavat kommenttikierrokset
eli iteraatio mahdollisuus myös korkeassa asemassa oleville
asiantuntijoille muuttaa mielipidettään ilman pelkoa
tieteellisen uskottavuuden vähenemisestä;
• auktoriteettien ja vahvojen mielipidejohtajien merkityksen
väheneminen mielipiteiden tasa-arvo (myös vähemmän
tunnetut, nuoret, väheksytyt ja epä-muodikkaita paradigmoja
seuraavat ym. saavat oman poikkeavankin mielipiteensä esiin
ja muiden arvioitavaksi riippumattomuus työ- ym. rooleista
ja asemista;
• perusteltu palaute tuo esiin myös hiljaista tietoa.
10. 10
kiista
• Näkemykset ja argumentit tulevasta kehityksestä polarisoituvat
oppimisen kannalta keskeisessä asiassa kiistakysymykseksi.
dialogi
• Käsitykset tulevasta kehityksestä jakautuvat moniksi
tulevaisuuspoluiksi, jotka on mahdollista ja tarpeen ottaa
keskusteltavaksi.
ratkaisu
• Tulevaisuusteesistä ollaan suhteellisen yhtä mieltä.
Kehityskysymys nousee siitä, milloin ja millä tavalla muutos
tapahtuu.
Tulevaisuusteesien tulokset
11. 11
Kiistakysymyksiä
Voiko kukaan muu kuin yksilö oppia?
tiimioppiminen, yhteisöllinen oppiminen, organisaation
oppiminen
Opettajakoulutuksen yhtenäistäminen
monialaisuus vs. erikoisosaaminen; yhteistyö ja ilmiö-
oppiminen vs. asiantuntijuus
Opetuksen ulkoistaminen ja koulujen tarve hakea rahoitusta
yritysmaailmalta
keikkaopettajafirmat, etäopetus jne.
ulkoistettu opetus, eriarvoistuminen
Englanti oppimisen kieleksi
moni- vai monokulttuuristuminen?
Virtuaaliset koulut ja tietoteknologia
inhimilliset ja kiireettömät kasvokkainsuhteet vs. keino-
tekoiset virtuaalisuhteet
kiista
13. 13
Monet mahdolliset tulevaisuudet
dialogi
Tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus
yhteiskunnallisen koheesion säilyttäminen vs. erilaisuuden
kunnioittaminen
Globalisaation alueelliset seuraukset
fundamentalismi vs. yksilöllisten tarpeiden huomioon-
ottaminen; esim. kotikoulut, uskonnolliset koulut ym.
Opetuksen toteuttamisen tavat
Perustuvatko ratkaisut teknologiseen kehitykseen, yhteis-
kunnalliseen tarpeeseen vai taloudellisiin näkökulmiin?
Arviointi
metataidot vs. ainekohtainen osaaminen; näyttö
koko ikäluokan päätös- ja tulosarviointi, vs. (moni)kansalliset
väliarvioinnit; yksilöllisen osaamisen arviointi vs. ryhmä-
kohtaiset arviointikäytännöt
Yleissivistys
opettaja sivistysagenttina, itseohjautuva ja -organisoituva
oppija
15. 15
Ratkaisukypsiksi hyväksyttyjä asioita
ratkaisu
Monta tapaa oppia ja opettaa
ilmiöoppiminen, ongelmalähtöinen oppiminen, itse-
opiskelu, kansalaistoiminnan ja muun kuin koulu-
oppimisen hyväksilukeminen;
osaamisen näyttötilaisuudet
Resurssikysymys voidaan ajatella uudella tavalla
yhteistuottamisen ja jakamisen uudet toimintatavat
eläkeläiset ja vanhemmat mukaan koulun toimintaan
tehtävien ja säännösten tiukkojen raja-aitojen murtaminen
Erilaisuuden huomioonottaminen
yksilölliset tarpeet
yhteistoiminnallisen oppimisen muodot
Opettajan tehtävän uudelleenarviointi
moniammatillisuuden lisääntyminen
17. 17
Viisi tulevaisuustarinaa (skenaariota)
Skenaario:
• tulevaisuuden mahdollisen tilan kuvaus
• looginen tapahtumien ketju, joka osoittaa, kuinka
tulevaisuuden tilassa näkyvät tapahtumat juontuvat
toisistaan vaihe vaiheelta nykytilasta lähtien.
sisällöllisesti johdonmukainen
uskottava
mielenkiintoinen
hyvä päätöksenteon apuväline nykyhetkellä.
…/…
18. 18
1. Yhdentyvään Eurooppaan
• BAU (business as usual –malli), muutos määrällistä eikä laadullista
• talouden ehdoilla toimiva mediayhteiskunta tehokkuus
• vahva individualismikehitys eriarvoistuminen
Koulutuspolitiikka:
• lukukausimaksut
• suuret tasoerot oppilaitosten välillä
• englanninkielinen opetus
• Kasvatetaan globaaleja luovia ja innovatiivisia osaajia.
• Kasvatustehtävä jää kiivaan työtahdin ja jatkuvasti kovenevien
osaamisvaatimusten jalkoihin väsyneet opettajat
• osaamisen tason EU-tasoiset mittarit, valtakunnalliset välitestit
• isot koulukeskittymät, pienet lakkautettu
19. 19
• yhteiskunta ja elämä määrittyy rahalla
• taloudellinen etu ja tehokkuusajattelu tuottavuus
• sivistys ja kulttuuri eivät ole tärkeitä itsessään voimakas
polarisaatio, toisaalta vastakulttuuriyhteisöt, ekokylät
Koulutuspolitiikka:
• Suomessa laajoilla alueilla ei tarjota perusopetusta.
• opetus verkossa, etänä lähiopetus kallista luksusta
maksukykyisille
• Venäjä, EU tarjoaa rahakkaat markkinat nuorille opettajille
tasokkaita opettajia vähän kurssitettuja eläkeläisiä
• korkeatasoiset, kalliit yksityiskoulut vs. huonotasoiset
”kansankoulut”
• pitkät koulupäivät, lisääntynyt tuntimäärä, yrittäjyyskasvatus
oppilaat oirehtivat
• alakulttuurien kokeilut, uuden siemen itämässä
2. …mut kaupal rikastuu
21. 21
3. Beg, steal and borrow
• Maailmanlaajuinen talousromahdus (alkoi Kiinasta) Suomenkin
talous kuralla
• Uuskansainvaellukset
Koulutuspolitiikka:
• Kunnat joutuvat ajamaan perusopetuksen alas rahapulan takia
etä- ja verkko-opetus opetustehtävän ulkoistaminen.
• alueellinen yrityssponsorointi; kv. kaupalliset kouluverkot
eriarvoistuminen, perusopetuksen yrityssidonnaisuus
• opetus- ja kasvatusvastuu entistä enemmän kodeilla
kotikoulut, kotikouluosuuskunnat oppimisen ja opettamisen
vapauden ideologia
• keikkaopettajafirmat kilpailu johtaa ”edutainmentin”
lisääntymiseen: opetuksen pitää olla kivaa eikä oppilas saa
missään tapauksessa pitkästyä tai kyllästyä.
• amatööriopettajien kurssitus iso business
22. 22
• Terrorismi, pandemiat, luonnonkatastrofit perusturvallisuus
järkkyy turvallisuushakuisuus, paluu maalle tavallista
• Ympäristösyyllistäminen kyttäysmentaliteetti käännytään
sisäänpäin ksenofobia, suvaitsemattomuus, avoin rasismi
• Väliaikaisuuden tuntu, odotuksen ilmapiiri
Koulutuspolitiikka:
• uskonnollisuus eri uskontoryhmien omat (varakkaat)
uskontokoulut
• pienet kyläkoulut, järjestäytyneet kotikoulut
• kontrolli, kuri ja järjestys, nollatoleranssi
• vanhemmat osallistuvat nykyistä enemmän, lasten hyvinvointi
tärkeää
• hierarkiset, jäykät opettajatiimit
• Yhteiset, jaetut arvot (oman ideologian sisällä)
• elämysoppiminen, ilmiöpohjaisuus, uudet pedagogiat
4. Kaukana kavala mailma
24. 24
5. Sun kanssas katson maailmaa
• Murros on ohi uudenlainen ubiikki verkostoyhteiskunta
• Design-ekonomia, jossa ihmisen laaja-alainen hyvinvointi, kulttuuri
ja sivistys ovat avainteemoja
• Päätöksentekoa ohjaa kestävä sosiaalinen kehitys
Koulutuspolitiikka:
• englanninkielisyys, laaja kielitaito (fyysinen, virtuaalinen,
kulttuurinen, sosiaalinen)
• opettajankoulutus: yhtenäinen perusopetuksen koulutus
korkeatasoinen kv. erikoistumis- , täydennys- ja jatko-koulutus
• moniammatilliset opettajatiimit ilmiöpohjaisuus
• Oppijat opiskelevat ryhmissä välittämisen ideologia
• vanhemmat mukana koulun toiminnassa
• Oppimistoiminta on yhteisöllisesti moniarvoista, tasapaino-
hakuista , osallistavaa ja voimauttavaa.
26. 26
Vuonna 2030
• Oppiaineet eivät kokonaan häviä, mutta kasvava osa
kouluajasta käytetään ainerajat ylittävään teema- ja
ilmiöopiskeluun.
• Yhdessäoppiminen kehittyy, mutta samalla yksilöllinen
oppiminen lisääntyy.
• Sosiaalinen media mullistaa opetuksen.
• Oppilaiden taipumuksia ja lahjakkuuksia tukevat
oppimispolut moninaistuvat.
Miten poluttaa uudet oppimisen väylät niin, ettei
menetetä koulutuksen tasa-arvoa ja yhteiskunnallista
luottamusta?
Esiin nousseita tuloksia ja ilmiöitä
27. 27
Mitä koulussa pitäisi opettaa?
Kenen arvoja koulu ja oppiminen edustaa / ajaa?
Miten koulua arvioidaan tulevaisuudessa?
Mitä pitäisi arvioida?
Miten oppimista arvioidaan? Mikä on tulevaisuuden PISA?
Pitäisikö koulua kehittää korkean keskiarvon vai huippujen
perusteella ja suuntaan?
Lisääntyykö tulevaisuuden koulussa eriarvoisuus?
Onko koulun ongelma edelleen viihtymättömyys?
Opetetaanko oppilaat hakemaan viihdyttävyyttä kaikesta?
Entä sisu, kärsivällisyys, arvioida kyky asioiden pitkäaikaisia
tulevaisuusvaikutuksia, syyn ja seurauksen looginen suhde?
Koulun ja yhteiskunnan suhde
29. 29
Vaikka oppimistulokset ovat nyt maailman huippuluokkaa,
oppijoilla menee yhä huonommin.
Onko suomalaisen oppimisen ja kouluinstituution rakenteessa
jotain perustavanlaatuisesti vanhentunutta?
Rakennammeko koulua edelleen teollisuusyhteis-kunnan
rationaliteetista käsin sen arvoja ja tarpeita tyydyttämään,
vaikka aikakausi on muuttunut?
Kysymmekö oikeita kysymyksiä?
Kun puhumme koulusta, mistä me puhumme?
Käytämmekö oikeita käsitteitä, puhummeko uudesta
todellisuudesta vanhalla kielellä?
Oppimisen paikka yhteiskunnassa
30. 30.1.2015 30
Rob Gonsalves:
Deluged
(Kuka uskaltaa kiivetä
puuhun ja katsoa toisin?)
http://www.edelphi.fi/fi/groups/ot/co
ntent/index
Oppimisen tulevaisuus-
barometri 2030 on
ladattavissa täältä:
31. 31
Määrittyykö tulevaisuuden koulu yhä enemmän
talouden ja tuottavuuden arvolähtökohdista vai
pidämmekö kiinni laaja-alaisesta ja monipuolisesta
sivistystavoitteesta?
Koulu kulttuurin siirtoinstituutiona vai kulttuurin
aktiivisena, omaehtoisena ja osallistavana kehittäjänä?
Kulttuuri yhteiskunnan arvoilmapiirissä kehitystä ja
päätöksentekoa ohjaavana tekijänä vai resursseja
tuhlaavana käenpoikana?
Barometrin jatko
Seuraavassa visualisointi siitä, miten kiinnostunut
opettaja voi osallistua barometrityöskentelyyn
jatkossa Opetushallituksen maksaman Osaava
opettaja -koulutuksen kautta.
