Oppimisprosessi ja oppimistehtävät ilmiöpohjaisessa oppimisessa sekä ilmiöpohjaisen oppimisen kriteeristö Stadin eKampuksen mukaisesti

1. Ilmiöt
–
oppimistehtävät
ja
ilmiöpohjaisen
oppimisen
tunnistaminen
18.5.
Anna
Ma:kainen

2. *Ilmiöoppiminen
on
väline
saavu=aa
laaja-­‐alainen
osaaminen*
-­‐
Opetuspäällikkö
Marjo
Kyllönen
-­‐
Rakenne
Prosessit
Tavoi=eet
OPS
Ilmiö
Laaja-­‐alainen
osaaminen
Oppiaineet
Oppimistehtävät
Aihiot
Arvioin:
Ohjaus
Osallisuus
Toimintakul=uuri
Osaaminen
Teknologiset
ratkaisut
Yhteistyö
Oppimisympäristöt
A.Ma:kainen
180515
Helsingin
kaupunki
Opetusvirasto

3. Oppimisprosessi
A.Ma:kainen
180515
Helsingin
kaupunki
Opetusvirasto

4. Erilaisia
tapoja
toteu=aa
oppimistehtäviä
Yhdistelmät,
blogit,
wikit,
oppimispäivä-­‐
kirjat
Kirjalliset
tehtävät
Keskustelut
Luovat
prosessit
Videot,
ääni=eet
Kuvat
Projek:työ
A.Ma:kainen
180515
Helsingin
kaupunki
Opetusvirasto

5. Kuinka
rakennan
oppimistehtävän?
• Miten
hankitaan
:etoa
ja
miten
uu=a
:etoa
rakennellaan
• Mikä
on
tämän
tehtävän
tarkoitus,
Miten
tehtävä
ohjaa
koh:
tavoite=a?
Miten
tehtävä
arvioidaan?
• OPS,
ilmiön
tutkimisesta
nousevat
sisällöt
•
OPS,
mitä
tutkitaan,
mitä
opitaan,
miten
opitaan
Tavoi=eet
Sisällöt
Menetelmät
Ohjaus
ja
arvioin:
A.Ma:kainen
180515
Helsingin
kaupunki
Opetusvirasto

6. Avoin
vai
sulje=u
oppimistehtävä?
Avoin
tehtävä
Oppilaalla
vastuu
omasta
oppimisesta
ja
oppiminen
omaehtoista
Oppimistehtävää
ei
ole
selkeäs:
raja=u
Oppimisprosessi
tärkeämpi
kuin
tavoi=eet
Sulje/u
tehtävä
Tehdään
sovi=uun
aikaan
ja
määritetyssä
paikassa
opiskelu
etenee
sovitussa
aikataulussa
Rajatut,
yhteiset
tehtävät,
ongelmat
ja
ratkaisut
Tehtävät
perustuvat
oppiaineeseen
sekä
sen
tavoi=eisiin
A.Ma:kainen
180515
Helsingin
kaupunki
Opetusvirasto

7. Oppimisen
portaat
/
scaffolding
• Tavoi=eita
koh:
oppilasta
tukevin
askelluksin
• Ohjaus
ja
tuki
• Sopivat
tehtävät
• Ope=ajan
tehtävä
on
au=aa
oppilasta
löytämään
omat
askelmat
A.Ma:kainen
180515
Helsingin
kaupunki
Opetusvirasto

8. Ilmiöihin
sopivia
menetelmiä
vinkiksi
Tapahtumasta
:edoksi
• Mitä
tapahtui?
• Kuvitetaan
tapahtunut
sarjakuvaksi,
valokuviksi,
esitetään
draaman
keinoin
• Muodostetaan
sanoja
tapahtumasarjasta
kysymällä
mitä,
missä,
milloin,
miksi,
kuka/
mikä?
Vastataan
kokonaisin
lausein
• Kirjoitetaan,
kuvataan,
esitetään
tapahtuma
tarinana
lauseiden
pohjalta
Kaaviot
ja
kuviot
• Käsitekartat
• Luoki=elut
• Kokonaisuuden
pilkkominen
osiksi
• Osien
kokoaminen
kokonaisuudeksi
• Diagrammit
• Palapelit,
puu=uvien
osien
etsiminen
Luovat
prosessit
• Draaman
keinot
• Kuvataide
• Muotoilu
• Musiikki
• Sirkus
• Taiteen
avulla
ymmärryksen
hakeminen
ja
:edon
rakentaminen
• Tunnetasolla
vaiku=aminen
Lisää
vinkkejä
Menetelmäviuhkasta
/
Helsingin
opetusvirasto
h=p://kiela.meke.wikispaces.net/file/view/menetelmaviuhka_3vedos.pdf/226686666/menetelmaviuhka_3vedos.pdf
A.Ma:kainen
180515
Helsingin
kaupunki
Opetusvirasto

9. Oppimisprosessin/tehtävien
suunni=eluun
lii=yviä
kysymyksiä
• Tavoi=eet;
Kuinka
kytken
aiheen
opetussuunnitelmaan?
– Laaja-­‐alainen
osaaminen
avuksi
• Mitkä
oppiaineet
toimivat
ilmiön
kehyksenä?
• Kuka
tekee
ja
miten?
Toteutetaanko
yksin
vai
yhdessä?
• Arvioin:
ja
ohjaus,
miten
toteutetaan?
Kuka
ohjaa
ja
miten?
Kuka
arvioi
mitä,
miten
ja
milloin?
A.Ma:kainen
180515
Helsingin
kaupunki
Opetusvirasto

10. Ilmiöpohjaisen
oppimisen
kriteerit
–
Stadin
eKampus/Silander
Ilmiöpohjaisessa
oppimisessa
tarkastellaan
kokonaisvaltaises:
todellisen
maailman
ilmiöitä
–
aidossa
konteks:ssa,
oppiaineiden
rajat
rikkoen.
Dimensio
Vähäistä
näy/öä
Orastava
Kehi/yvä
Kiihtyväs:
kehi/yvä
Edistynyt
1.
Kokonaisvaltai-­‐
suus
(holis:suus)
-­‐360°
näkökulma
ilmiöön
-­‐perinteisestä
oppiaineiden
integroinnista
koh:
todellisen
maailman
ilmiöitä
Vaikka
opiskellaan
ja
käsitellään
ilmiötä,
tapahtuu
tarkastelu
tai
opiskelu
enemmän
tai
vähemmän
oppiaineiden
näkökulmista.
Esimerkkinä
voi
olla
yhteinen
teema,
jota
työstetään
eri
oppiaineissa.
Toinen
esimerkki
voi
olla
tapahtuma-­‐
tai
teemapäivä.
Ilmiöpohjainen
oppiminen
on
vain
mauste
–
ei
systemaaanen
käytänne.
Ilmiössä
yhdistyy
eri
oppiaineiden
sisällöt
ja
tavoi=eet,
mu=a
ne
eivät
ole
sulautuneet
sauma=omas:
yhteen.
Ilmiötä
voidaan
työstää
eri
oppiaineiden
tunneilla
tai
integroida
eri
oppiaineet
esim.
projek:työssä.
Ilmiön
tarkastelussa
perinteiset
oppiaineiden
näkökulmat
näkyvät
vielä
taustalla.
(Perinteinen
oppiaineiden
integroin:.)
Ilmiössä
eri
oppiaineiden
tavoi=eet
ja
sisällöt
ovat
sulautuneet
sauma=omas:
yhteen.
Ilmiötä
ei
työstetä
oppiainerakenteisess
a
(esim.
nimetyillä
oppiaineiden
tunneilla)
vaan
ilmiöiden
työstäminen
on
työpajamaista.
Ilmiöpohjainen
oppiminen
käsitetään
oppimisen
ja
opetuksen
yhtenä
menetelmänä.
Ilmiöt
nousevat
opetussuunnitelmien
tavoi=eista,
muuta
niihin
on
yhdiste=y
ajankohtaises:
relevan=eja
asioita
ja
ilmiötä.
Yhteisope=ajuus
/
samanaikaisopetus
yhtenä
työtapana
Oppimisen
tavoi=eet
ovat
ilmiöstä
nousevia,
monialaisia.
Ilmiöiden
lähtökohtana
ei
ole
oppiaineiden
integraa:o
vaan
todellisen
maailman
ajankohtaiset
ilmiöt.
Ilmiöt
etsitään
ja
määritellään
yhdessä
koko
oppijayhteisön
(oppijoiden)
kanssa
todellisesta
(ja
ajankohtaisesta)
maailmasta.
Oppiminen
ja
työskentely
eivät
ole
pääsääntöises:
jäsenne=y
oppitunnein
tai
oppiainein.
Tiimiope=ajuus
keskeisenä
työtapana
Oppimisen
tavoi=eet
ovat
ilmiöstä
nousevia,
monialaisia.
Ilmiöiden
lähtökohtana
ei
ole
oppiaineiden
integraa:o
vaan
todellisen
maailman
ilmiöt.
Oppiminen
ja
työskentely
eivät
ole
jäsenne=y
oppitunnein
tai
oppiainein.
Ilmiöpohjainen
oppiminen
on
systemaaasta
ja
se
nähdään
oppimisen
ja
opetuksen
kokonaisvaltaisena
menetelmänä.
Tiimiope=ajuus
merki=ävänä
työtapana.
A.Ma:kainen
180515
Helsingin
kaupunki
Opetusvirasto

11. Ilmiöpohjaisen
oppimisen
kriteerit
–
Stadin
eKampus/Silander
Ilmiöpohjaisessa
oppimisessa
tarkastellaan
kokonaisvaltaises:
todellisen
maailman
ilmiöitä
–
aidossa
konteks:ssa,
oppiaineiden
rajat
rikkoen.
Dimensio
Vähäistä
näy/öä
Orastava
Kehi/yvä
Kiihtyväs:
kehi/yvä
Edistynyt
2.
AutenDsuus
(aitous,
todellisen
maailman
mukaisuus)
-­‐oppimis&lanteessa
käytetyt
menetelmät,
(asiayhteys)
vs.
dekontekstualisoin&
(irrallisuus)
Ilmiö
on
”koulukirjamainen”
tai
oppimateriaalikeskein
en
–
pikkusievä
ja
selkeäs:
raja=u
kokonaisuus.
Ilmiöoppimisen
aiheena
ja
kohteena
on
autenanen,
todellisesta
maailmasta
nouseva
ilmiö.
Ilmiöoppimisen
aiheena
ja
kohteena
on
aito,
todellisesta
maailmasta
nouseva
ilmiö.
Käsiteltävä
ja
tarkasteltava
ilmiö
on
ajankohtainen
ja
sillä
on
merkitystä
oppijoiden
maailmassa
/
tulevaisuudessa.
Ilmiön
tarkastellussa
ja
opiskelussa
käytetään
aitoja,
autenasia
lähteitä
ja
materiaaleja
sekä
mediamuotoja.
Ilmiöoppimisen
lähtökohtana
on
kokonaisvaltaises:
autenanen,
todellisesta
maailmasta
nouseva
aito
ilmiö
Käsiteltävä
ja
tarkasteltava
ilmiö
on
ajankohtainen
ja
sillä
on
merkitystä
oppijoiden
maailmassa
/
tulevaisuudessa.
Myös
oppijan
tuotoksilla
on
merkitystä
koulun
ulkopuolella
ja
ne
julkaistaan
laajemmalle
yleiselle.
Ilmiön
tarkastellussa
ja
opiskelussa
käytetään
aitoja,
autenasia
lähteitä
ja
materiaaleja
sekä
mediamuotoja.
Erityinen
pääpaino
on
autenasten,
(asiantun:ja-­‐alalle
tyypillisten)
työkalujen
käytössä.
Oppijan
kogni:ot
(aja=eluprosessit)
ovat
autenasia
eli
oppijan
aja=elu
oppimis:lanteessa
vastaa
mahdollisimmanhyvin
aja=elua,
jota
tarvitaan
aidossa
:edon/taidon
käy=ö-­‐
ja
soveltamis:lanteessa.
Oppimisessa
käytetään
aitoja
(kyseiselle
asiantun:ja-­‐
kul=uurille
tai
alla
ominaisia)
lähteitä,
materiaaleja
ja
työkaluja
sekä
menetelmiä.
Oppiminen
tapahtuu
aidossa
ympäristössä
perinteisen
luokkahuoneen
sijaan.
Oppimisyhteisö
hyödyntää
eri
alojen
asiantun:joita
ja
ammaalaisia.
Oppijoiden
tuotoksilla
on
merkitystä
todellisen
elämän
kannalta
ja
ne
ratkaisevat
jonkin
ympäröivän
yhteiskunnan
tarpeen
/
ongelman.
Oppijoiden
tuotokset
julkaistaan
laajemmalle
yleisölle.
A.Ma:kainen
180515
Helsingin
kaupunki
Opetusvirasto

12. Ilmiöpohjaisen
oppimisen
kriteerit
–
Stadin
eKampus/Silander
Ilmiöpohjaisessa
oppimisessa
tarkastellaan
kokonaisvaltaises:
todellisen
maailman
ilmiöitä
–
aidossa
konteks:ssa,
oppiaineiden
rajat
rikkoen.
Dimensio
Vähäistä
näy/öä
Orastava
Kehi/yvä
Kiihtyväs:
kehi/yvä
Edistynyt
3.
Kontekstuaalisuus
(opi/avien
asioiden
kokonaisvaltainen
asiayhteys)
-­‐asioita
opitaan
niiden
aidossa
ja
luonnollisessa
konteks:ssa,
asiayhteydessä
–
kontekstualisoin:
(asiayhteys)
vs.
dekontekstualisoin:
(irrallisuus)
Ilmiön
yhteydessä
tarkastellaan
yksi=äisiä
asioita
–
yksi
asia
ja
näkökulma
kerrallaan.
Ilmiön
oppiminen
on
jäsenne=y
perinteiseen
tapaan
ope=ajan
antamiin
pieniin
tehtäviin
tai
harjoi=eisiin.
(Tehtävät
pohjautuvat
tyypillises:
sulje=uihin
tehtävänantoihin;
tehtäviin
on
olemassa
valmis,
suhteellisen
tarkas:
raja=u
”oikea”
vastaus.)
Ilmiön
yhteydessä
tarkastellaan
jäsenne=yjä
kokonaisuuksia,
asiat
ovat
luonnollisessa
konteks:ssa;
asiayhteys
ja
merkitys
hahmotetaan
laajemman
kokonaisuuden
kannalta.
Oppijan
prosessi
on
ohja=u
(menetelmällises:
oppimista
ohjaavin)
oppimistehtävin.
Oppijat
työstävät
kokonaisuuksia
oppimistehtävien
sijaan
(vrt.
projek:mainen
työskentely).
Ilmiön
yhteydessä
tarkastellaan
(ei
valmiiksi
jäsenne=yjä,
aitoja)
kokonaisuuksia,
asiat
ovat
luonnollisessa
konteks:ssa;
asiayhteys
ja
merkitys
hahmotetaan
laajemman
kokonaisuuden
kannalta.
Oppijat
työstävät
jäsentymä=ömiä
ja
pilvimäisiä,
ei
valmiiksi
määriteltyjä
ilmiötä
ja
asioita
(vrt.
projek:työ,
jossa
ongelmaa
ja
asiaa
hahmotetaan).
Oppijat
itse
jäsentävät
ja
hahmo=avat
ilmiötä
eri
näkökulmista.
(Oppijan
prosessia
voidaan
kuitenkin
menetelmällises:
ohjata
eri
scaffoldein*
ja
tai
avoimilla
oppimis-­‐
tehtävänannoilla.)
Oppijat
työstävät
jäsentymä=ömiä
ja
pilvimäisiä,
ei
valmiiksi
määriteltyjä
ilmiötä
ja
asioita
(vrt.
projek:työ,
jossa
ongelmaa
ja
asiaa
hahmotetaan).
Oppijat
itse
jäsentävät
ja
hahmo=avat
ilmiötä
eri
näkökulmista.
Asioita
opitaan
luonnollisessa
konteks:ssa
ja
asiayhteydessä,
jossa
eri
asiat
ja
näkökulmat
yhdistyvät.
Ilmiö
ymmärretään
ja
sitä
käsitellään
systeemisenä
kokonaisuutena.
A.Ma:kainen
180515
Helsingin
kaupunki
Opetusvirasto

13. Ilmiöpohjaisen
oppimisen
kriteerit
–
Stadin
eKampus/Silander
Ilmiöpohjaisessa
oppimisessa
tarkastellaan
kokonaisvaltaises:
todellisen
maailman
ilmiöitä
–
aidossa
konteks:ssa,
oppiaineiden
rajat
rikkoen.
Dimensio
Vähäistä
näy/öä
Orastava
Kehi/yvä
Kiihtyväs:
kehi/yvä
Edistynyt
4.
Ongelmakeskeisyys
ja
tutkiva
työskentelyote
-­‐ongelmanase=elut
tai
oppijodien
omat
kysymykset
oppimisen
ja
yhteisen
:edonrakentelun
ja
:etämyksen
muodostamisen
taustalla
-­‐ilmiötä
opiskellaan
yhdessä
ihme=elemällä
Ilmiötä
ei
hahmoteta
ongelmakeskeises:
tai
aseteta
ongelmia
(tutkimusongelmat
/
ihme=elyongelmat)
ohjaamaan
:edonrakentelua.
(Kysymyksiä
ja
tehtäviä
toki
käytetään.)
Ilmiön
opiskeluun
ja
tarkasteluun
lii=yy
keskeises:
ongelman
ase=elu
(ihme=elyongelma
/
tutkimusongelma).
Ongelman
ase=elu
tulee
ope=ajalta
tai
tehdään
ope=ajajohtoises:.
Ongelmanase=elu
tekee
oppimisesta
merkityksellisestä
ja
ankkuroi
opi=avat
asiat
todelliseen
maailmaan.
Ilmiön
opiskeluun
ja
tarkasteluun
lii=yy
keskeises:
ongelman
ase=elu,
joka
on
tehty
yhteisöllises:
oppijodien
kanssa.
Oppijat
ase=avat
tutkimus/ihme=ely-­‐
ongelmia
ilmiön
tarkastelun
ja
opiskelun
pohjaksi.
Tiedonrakentelu
tapahtuu
ongelmiin
vastaamisena.
Ilmiön
tarkastelu
perustuu
oppimisyhteisön
yhdessä
ase=amiin
ja
reflektoimiin
ongelmiin,
jotka
ovat
relevan=eja
oppijoiden
ja
todellisen
maailman
kannalta.
Ongelmien
ase=elu
on
jatkuva
prosessi
ja
ohjaa
oppijoiden
yhteisöllistä
ja
yksilöllistä
:etämyksen
muodostamista
koko
oppimisprosessin
ajan.
Ilmiön
tarkastelu
perustuu
oppimisyhteisön
yhdessä
ase=amiin
ja
reflektoimiin
ongelmiin,
jotka
ovat
relevan=eja
oppijoiden
ja
todellisen
maailman
kannalta.
Ongelmien
ase=elu
on
jatkuva
prosessi
ja
ohjaa
oppijoiden
yhteisöllistä
ja
yksilöllistä
:etämyksen
muodostamisen
prosessia
koko
oppimisprosessin
ajan.
Ilmiöpohjainen
oppiminen
pohjautuu
oppijoiden
tekemien
hypoteesien
ja
työskentelyteorioiden
(työmallien)
:etoiseen
kehi=ämiseen.
A.Ma:kainen
180515
Helsingin
kaupunki
Opetusvirasto

14. Ilmiöpohjaisen
oppimisen
kriteerit
–
Stadin
eKampus/Silander
Ilmiöpohjaisessa
oppimisessa
tarkastellaan
kokonaisvaltaises:
todellisen
maailman
ilmiöitä
–
aidossa
konteks:ssa,
oppiaineiden
rajat
rikkoen.
Dimensio
Vähäistä
näy/öä
Orastava
Kehi/yvä
Kiihtyväs:
kehi/yvä
Edistynyt
5.
Oppimisprosessi-­‐
pohjaisuus
-­‐
oppiminen
nähdään
prosessina,
jota
ohjataan
oppimistehtävillä
-­‐
oppimistehtävät
ohjaavat
oppijan
havainnoin:a
ja
:edonprosessoin:a
–
eli
au=avat
oppiminaan
uu=a
(menetelmällinen
ohjaus)
Oppimisprosessi
ei
ole
oppimistehtävin
ohja=u,
vaikka
yksi=äisiä
tehtäviä
opiskelijoille
annetaan.
Oppimisprosessi
on
ohja=u
suljetuin
oppimistehtävin,
lähinnä
sisältöpohjaises:.
Oppimisprosessi
on
ohja=u
oppimistehtävin,
jotka
ohjaavat
oppijan
oppimista
menetelmällises:
ja
edistävät
oppijan
oppimisprosessia
Oppimisprosessi
on
ohja=u
avoimin
oppimistehtävin,
jotka
ohjaavat
oppijan
oppimista
menetelmällises:.
Oppijat
myös
itse
muodostavat
oppimistehtäviä
itselleen.
Oppijat
ovat
:etoisia
oppimisen
menetelmistä
ja
omasta
ja
yhteisestä
oppimisprosessistaan
.
Oppijat
muodostavat
yhdessä
oppimistehtäviä
ja
oppimisen
työkaluja
(scaffoldeja*)
itselleen
Oppijat
ovat
:etoisia
oppimisen
menetelmistä
sekä
omasta
ja
yhteisestä
oppimisprosessistaan.
Oppijat
suunni=elevat
itse
omaa
oppimisprosessiaan
sekä
yhteistä
prosessia.
A.Ma:kainen
180515
Helsingin
kaupunki
Opetusvirasto