6. ● Osallistumiselle on aina
esteitä, eri ihmisillä on eri
esteet: Joillekin raha,
toisille aika, ujous tai
koettu syrjintä.
● Rahan tienaaminen ja
sosiaaliset kohtaamiset
ovat toisiaan vahvistavia
motivaatiotekijöitä.
● Maksujen hoitaminen
“näkymättömästi”
alustan kautta vahvistaa
myönteisiä kokemuksia
sosiaalisuudesta.
Airi Lampinen, Postdoctoral Researcher,
Mobile Life Centre Stockholm / Demos
Helsinki Associate, http://airilampinen.
fi/
7. “Asuinlähiöissä, leikki- ja koirapuistoissa tai
kantakapakoissa oli syntynyt erilaisia
jakamistalouksia, joissa vaihdettiin
palveluksia, tietoa ja taitoa, esimerkiksi
astioiden pesua leipäjonokäynteihin ja
työllistymis- ja harrastusvinkkejä.”
Anna-Maria Isola & Elina Turunen & Heikki Hiilamo:
“Miten köyhät selviävät Suomessa?”, Yhteiskuntapolitiikka 81 (2016):2
Jakaminen vahvistaa kokemusta
omasta pystyvyydestä?
8. Keskeisiä kysymyksiä
Keitä ovat voittajat ja häviäjät?
Onko jakamistalous pääosin urbaani ilmiö?
Syntyykö globaalien alustojen rinnalle paikallista
jakamistaloutta tai yhteisomistettuja alustoja?
Voidaanko fiksulla regulaatiolla synnyttää
paremmat jakamistalouden markkinat?
10. Suurin kysymys: kuka omistaa
datan?
Kumuloituuko jakamistalouden myötä kasvava data-vauraus
Googlelle, Facebookille, Microsoftille ja Amazonille?
Jääkö osa datasta alihyödynnetyksi perinteisten yritysten ja
julkisen sektorin omille servereille?
Mikä on kansalaisten oikeus omasta toiminnasta syntyvään
dataan?
Pystymmekö avaamaan dataa koko yhteiskunnan
hyödynnettäväksi, palvelemaan parempien palveluiden,
kaupunkisuunnittelun ja politiikan tekemistä?