Seminaarissa tarkastellaan päihdeongelmista kärsivien ihmisten hyvinvointia ja tuen tarpeita ja päihdepalveluiden uudelleen organisointia koronaepidemian aiheuttamassa poikkeustilanteessa. Moni päihdetyötä tekevä paikka joutui sulkemaan ovensa keväällä, mikä jätti osan ihmisistä vaille riittävää tukea. Toisaalta päihdetyöhän omaksuttiin uusia työtapoja, jotka veivät toimintaa kiinteistä paikoista kadulle ja verkkoon. Yhteistyö kuntien ja päihdejärjestöjen kesken sai uusia muotoja esimerkiksi Helsingissä. Webinaarissa käydään lävitse tilanteesta kertynyttä tutkimustuloksia ja kokemustietoa, ja hahmotellaan hyviä käytäntöjä, joita voisi olla syytä jatkaa, vaikka poikkeusolot loppuisivatkin. Seminaarin on tuottanut EPT-verkoston Huumetyöryhmä.

2. Mitä muutoksia
päihdepolitiikka
tarvitsee?
Sanna Vesikansa
Sosiaali- ja terveystoimen
apulaispormestari

3. Keväällä palveluita
jouduttiin sulkemaan
koronan vuoksi:
etenkin matalan
kynnyksen
päivätoiminnan
sulkemisella oli iso
vaikutus

4. Kaupungin ja järjestöjen
verkoston koordinaatio,
liikkuvan työn lisääminen
yhdessä ja ruuanjakelu on
osoittautunut erittäin hyväksi
toimintamalliksi. Sitä haluamme
jatkaa koronan jälkeenkin.

5. Miten Helsinki on vastannut
haasteisiin?
• Hätämajoitusta lisättiin ja perustettiin karanteeni- ja
eristystiloja
• Päihdepalvelut pysyivät auki, etävastaanottoja lisättiin.
Syksyllä pidetään kiinni asiakkaiden kohtaamisesta enemmän
• Vierotushoitopaikkoja lisättiin: alkuun vähän hoitoon
hakeutumista, nyt on vilkasta
• Olemme tehneet liikkuvaa testausta

6. Mitä olemme jo nyt oppineet
koronan vaikutuksista?
• Päihteiden käyttö kaduilla näkyvämpää ja ihmiset
huonokuntoisempia
• Koronan pitkäaikaiset sosiaaliset vaikutukset näkyvät vasta
viiveellä
• Helsingissä haluamme viedä eteenpäin yhtä aikaa vahvaa
toipumista edistävää kuntoutusta ja haittoja vähentävää työtä

7. Uusia painopisteitä
• Nuoret asunnottomat
• Kenttätoimijat mukaan, sosiaalinen
raportointi työvälineenä
• Yhteistyö ja järjestöjen
mahdollisuudet nyt ja sote-
uudistuksissa
7

8. Kiitos!

10. Korona matalan kynnyksen
päihdepalveluissa ja niiden
asiakkaiden arjessa työntekijöiden
kuvaamana
Virtuaaliset päihdepäivät 11.11.2020
Teemu Kaskela, Sari Jurvansuu, Jouni Tourunen (MIPA 2.0)
11/11/20Kaskela, Jurvansuu, Tourunen 10

11. Tutkimuskysymykset ja aineisto
Tutkimuskysymykset
• Miten korona ja sen aiheuttama poikkeustila näkyi
matalan kynnyksen päihdepalveluissa ja niiden
asiakkaiden arjessa?
Aineisto
• Haastattelimme virtuaalisesti 15 matalan kynnyksen
kohtaamispaikka- tai jalkautuvaa toiminnan työntekijää
10:stä päihde- ja mielenterveysalan järjestöstä.
• Haastattelut tehtiin huhti-toukokuun vaihteessa 2020
11Kaskela, Jurvansuu, Tourunen

12. Kohtaamispaikoista jalkautumiseen ja
virtuaalikohtaamisiin
• Aluksi kaikki toiminta hetkeksi kiinni ja mietittiin miten
ohjeistuksia pitää tulkita.
• Keväällä kohtaamispaikat oli pääosin suljettu poikkeustilan
vuoksi.
• Jalkautuva työ lisääntyi erityisesti päihdealan järjestöissä.
• Perustettiin verkkoryhmiä, etäkahviloita tai virtuaalisia
kohtaamispaikkoja.
• Työntekijöiden puhelinringit pitivät yhteyttä asiakkaisiin.
• Moni asiakas jäi kuitenkin tavoittamatta yhteystietojen,
välineiden tai taitojen puutteen vuoksi.
• Heikoiten oli tavoitettu alun perinkin palveluun heikosti
kiinnittyneitä asiakkaita.
12Kaskela, Jurvansuu, Tourunen

13. Etäpalveluilla kohtaamisia ja rytmiä elämään
• Kohtaamispaikkojen sulkeutuminen lisäsi etäyhteyksillä tehtävää työtä.
• Välineinä olivat mm. puhelinringit, virtuaaliset ryhmät videoyhteyksillä ja
nettikeskusteluryhmät.
• Ihmisen tavoittaminen etäyhteyksillä ja kohtaamisen laatu riippui paljon
ihmisten tilanteesta, käytössä olevista välineistä ja osaamisesta. Minimissään
pyrittiin säilyttämään kontakti ihmiseen.
• Hyviksi käytännöiksi virtuaalikohtaamisissa mainittiin tuttujen välineiden
käyttäminen, henkilökohtaisen välittämisen esiin tuominen, toiminnallisuus ja
toimettomuus.
13Kaskela, Jurvansuu, Tourunen

14. Jalkautuvan työn merkitys kasvoi
• Jalkautuva ja muu yksilötyö lisääntyi fyysisten
kohtaamispaikkojen mennessä kiinni.
• Asiakkaita alettiin tavata esimerkiksi puistossa tai
ovensuussa. Asiakkaiden akuutit avuntarpeet ”pakottivat
vähitellen menemään asiakkaiden asuntoihinkin”.
• Kaduille jalkautuvassa työssä palattiin kasvokkaiseen
asiakastyöhön fyysiseen etäisyyteen ja hygieniaan liittyvät
suositukset huomioiden.
• Normaalisti palveluihin kuuluvaa testaustoimintaa (esim. C-
hepatiitti, HIV, CRP) ei tarjottu enää aktiivisesti, mutta tarvetta
siihen mietittiin asiakaskohtaisesti.
• Vertaiset jäivät pois katutyöstä.
• Erityisesti Helsingissä jalkautuvassa työssä enemmän
asiakkaita. Eri toimijoiden välinen yhteistyö parani.
14Kaskela, Jurvansuu, Tourunen

15. Päihteet, sekä päivärytmin ja perustarpeiden puute
• Miten saada päiviin rytmiä, kun kohtaamispaikat ovat
kiinni? → Päihteiden käytön lisääntyminen
• Lisääntynyt asunnottomuus, nälkä ja huonontunut
perushygienia
• Taloudellinen tilanne ja asuntojen vuokrat
• Mitä jos korona leviää huono-osaisten
päihdeongelmaisten pariin?
• Päihteiden rahoitustarve laittomilla tai riskialttiilla
keinoilla lisääntyy?
• Kuinka ihmiset tavoitetaan uudestaan palveluiden piiriin?
15Kaskela, Jurvansuu, Tourunen

16. Tiivistys
• Ohjeistuksia tulkittiin kentällä eri tavoin. Ohjeistukset ja
tulkinnat myös muuttuivat ajan kuluessa.
• Toimintoja suljettiin toistaiseksi, jatkettiin tietyin
rajoituksin ja tilalle/lisäksi kehitettiin korvaavia toimintoja.
• Sähköiset toiminnot lisääntyivät, kun fyysisiä
kohtaamisia siirrettiin verkkoon.
• Kaduille ja verkkoareenoille jalkautumisen merkitys
lisääntyi.
• Toteutuvatko huolet ja uhkakuvat?
16Kaskela, Jurvansuu, Tourunen

17. Julkaisuja
• Jurvansuu, S., Kaskela, T. & Tourunen J. (2020). Lähipalveluista
sähköisiin etäpalveluihin. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen
työntekijöiden kokemuksia koronapoikkeustilan aikana. Tietopuu:
Katsauksia ja näkökulmia 3/2020: 1-11.
• Jurvansuu, S., Kaskela, T. & Tourunen, J. (2020). Poikkeustila
pakotti järjestöt luomaan uusia tukimuotoja. Tiimi 3/2020: 26-27.
• Jurvansuu, S., Kaskela, T. & Tourunen, J. (2020). Järjestöt toimivat
myös poikkeusaikana. Tutkimustietoa koronapoikkeustilan
vaikutuksista järjestöjen toimintaan. EMY-tiedote 9/2020: 10-11.
• Kaskela, T., Jurvansuu, S. & Tourunen, J. (2020). Miten korona on
vaikuttanut päihde- ja mielenterveysjärjestöjen matalan kynnyksen
toimintaan? Alkoholi-, huume- ja rahapelitutkimuksen seuran blogi.
• Kaskela, T., Jurvansuu, S. & Tourunen, J. (2020). Neljä vinkkiä
etäkohtaamisiin. EHYT -blogi.
Voit myös kysyä lisätietoja suoraan minulta:
Teemu Kaskela, teemu.kaskela@a-klinikka.fi
17Kaskela, Jurvansuu, Tourunen

19. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Päihdepalveluiden muutosten seuranta koronaepidemian aikana
Havaintoja pääkaupunkiseudulta
Inari Viskari
11.11.2020
19

20. Tiedonkeruun toteutus
• THL:n Päihteet ja riippuvuudet –yksikkö
• Toteutuksessa mukana:
• kehittämispäällikkö Airi Partanen, erikoistutkija Kristiina Kuussaari, asiantuntija Inari Viskari,
erikoissuunnittelija Minna Kesänen, erikoissuunnittelija Anne Arponen
• Tietolähteet
➢ THL:n kysely: alkukartoitus viikolla 12 (pääosin sähköposti, puhelin ym.) sen jälkeen 1-2
kuukauden välein seuranta (webropol).
➢ Lisäksi hyödynnetään organisaatioiden verkkosivuja, ajankohtaisselvityksiä, julkaistuja
lehtiartikkeleita yms. Helsingin osalta myös Facebookin Päihdepalveluiden ilmoitustaulua ja
muuta sosiaalista mediaa.
• Tietojen hyödyntäminen:
➢ STM:n ja THL:n tekemät vaikutusarviot, kansalaisviestinnän kehittäminen
• Päihdepalveluiden muutosten seuranta koronapandemian aikana
• Neuvoja päihteiden käyttäjälle koronaepidemian aikana
➢ Tutkimuskäyttö: COVALC-tutkimus
26.10.2020Yhteenveto päihdepalvelujen seurannasta koronaepidemian aikana / 26.10.2020

21. Tiedonkeruu alkoi rajoitusten tultua voimaan
• Koronarajoitusten aikataulu
keväällä
• Seuranta alkoi viikolla 12
• Tavoite:
➢ tilannekuvaa siitä, miten eri puolilla Suomea
eri vaiheissa tehdään muutoksia eri tyyppisten
päihdepalveluiden toteuttamisessa, mm.
✓ päihdehuollon avohoito, opioidikorvaushoito
✓ ympärivuorokautinen laitoshoito
✓ terveysneuvontatoiminta
✓ matalankynnyksiset palvelut (asuminen,
päivätoiminta, ruoka-apu)
✓ Ympäristötyö
➢ asiakaskunnan näkökulma
➢ työntekijöiden näkökulma
➢ tartuntojen leviämisen ehkäisy ja hoito (mm.
tiedotus, sovitut toimintamallit)
➢ muita ajankohtaisia haasteita
26.10.2020Yhteenveto päihdepalvelujen seurannasta koronaepidemian aikana / 26.10.2020

22. Havaintoja pääkaupunkiseudulta
HS 17.3.2020
17.11.2020Etunimi Sukunimi 22
”Asiakaskuntaa harhailee siellä sun täällä kun ei ole
paikkoja missä olla.”

23. Toimintojen rajoitukset aiheuttivat
jonkin verranrauhattomuutta myös
ympäristössä
Lähtötilanne
Matalan kynnyksen palvelut, kuten
päivätoimintakeskukset ja muut
kohtaamispaikat suljettiin tai pidettiin auki
rajoitetusti.
Asiakkaisiin pidettiin yhteyttä puhelimitse ja
erilaisten sähköisten palveluiden kautta.
Joitakin kasvokkain tapahtuvia toimintamuotoja
pidettiin yllä rajoitetusti haavoittuvassa olevien
ihmisten auttamiseksi.
17.11.2020Inari Viskari 23

24. Haasteita ja huolenaiheita
• Kiinteitä paikkoja missä viettää aikaa päivisin ei ollut, joten moni
asunnoton vietti aikaansa ulkona, julkisissa tai puolijulkisissa tiloissa.
• Kadulta tuli tietoa että ihmisiä ajetaan ulos julkisista tiloista takaisin
kadulle.
• Ihmiset ovat olleet väsyneitä, nälkäisiä ja normaalia huonommassa
kunnossa. Osan kohdalla hygienian hoito on ollut haasteellista
kadulla ollessa. Esim. nuorten kertoman mukaan he eivät
päässeet/mahtuneet yöaikana sisätiloihin lepäämään, vaan ovat
joutuneet yöpymään esim. yleisissä vessoissa, rautatieasemalla ja
kauppakeskuksissa.
17.11.2020Inari Viskari 24

25. Päiväkeskuksien muuttuneet käytännöt
• Esimerkki Sininauhasäätiöstä: henkilökunta päivysti arkisin
klo 9-15. Asiakkaille jaettiin puhtaita käyttövälineitä ja
ruokakasseja, lisäksi asiakkailla oli
peseytymismahdollisuus. Päiväkeskukseen sisälle pääsi vain
yksi henkilö kerrallaan.
• Turvavälejä pidettiin yllä. Ne henkilöt, jotka hakivat vain
ruoka-apua tai käyttövälineitä eivät päässeet sisälle vaan
nämä palvelut tapahtuivat ovensuulta.
17.11.2020Inari Viskari 25

26. Tilanne syksyllä 2020
• Päiväkeskukset ovat avoinna mutta rajoitetusti: kerrallaan asioivien
ihmisten määrää on rajoitettu: 10-20 henkilöä.
• Päiväkeskuksiin ei voi edelleenkään jäädä oleskelemaan.
• Asunto ensin – yksiköissä on yhä voimassa vierailurajoituksia. Asukas
voi kutsua vain yhden vieraan kerrallaan kylään.
• Lämpimän ruuan jakaminen jatkuu Helsingissä ainakin vuoden
loppuun.
17.11.2020Inari Viskari 26

27. Syksyn seurantakyselyn tilannekuva: arvio
päihdepalvelujen tarpeen merkittävästä muutoksesta
Helsingissä
17.11.2020Inari Viskari 27

28. Haasteet syksyllä 2020
• Talven tulo, sateet ja säiden kylmeneminen, ihmisiä voi jäädä
palveluiden ulkopuolelle, eikä ole tarpeeksi mahdollisuuksia
viettää aikaa sisätiloissa ja levähtää.
• Ihmisiä ajetaan pois julkisista tiloista.
• Asunto ensin yksiköissä on edelleen vierailurajoituksia.
• Huolta asumispalveluiden riittävyydestä.
• Matalan kynnyksen palveluiden ja ruoka-avun tarve kasvaa.
17.11.2020Inari Viskari 28

29. Koronaepidemian vaikutukset ympäristöön
pääkaupunkiseudulla
• Koronaepidemiasta johtuvat rajoitustoimet ovat lisänneet
päihteiden käytöstä johtuvia lieveilmiöitä: huumeruiskut
ympäristössä, näkyvä huumeiden käyttö, huumekauppa,
roskaaminen, yleinen levottomuus, järjestyshäiriöt, meteli
sekä omaisuusrikokset, erityisesti pyörävarkaudet, ovat
lisääntyneet julkisessa tilassa.
tarve uusille menetelmille ja
ympäristötyölle kasvaa.

30. Korona-ajan lieveilmiöitä
”Vaarallinen Vallila”

31. Hyviä käytäntöjä: ympäristötyö
Ympäristötyön avulla ennaltaehkäistään ja
vähennetään päihteiden käytöstä aiheutuvia
lieveilmiöitä
• Ympäristötyöllä (käytetään myös termiä
naapurustotyö) tarkoitetaan sellaisia toimenpiteitä
ja menetelmiä, joiden avulla esimerkiksi asunto
ensin -periaatteella toimivat asumisyksiköt
integroidaan osaksi asuinaluetta. Työ pitää
sisällään mm. naapurien kohtaamisia,
viranomaisyhteistyötä, asuinalueen siisteyden ja
turvallisuuden ylläpitoa, asiakasohjausta,
yhteisöllisiä tapahtumia, avointa tiedottamista,
kaikille avoimia keskustelufoorumeita ja aktiivista
viestintää.
• Koronaepidemian aikana säännöllistä
ympäristötyötä jatkettu/aloitettu: mm.
Sininauhasäätiö, Diakonissalaitos ja
Symppikset.
17.11.2020Inari Viskari 31
Kuva: SYMPPIS FACEBOOK

32. Hyvät käytännöt
• Aukioloaikojen ja asiakasmäärien rajoituksesta huolimatta päiväkeskuksissa on ollut mahdollista
peseytyä, saada mm. puhtaita vaatteita, palveluohjausta ja eväspusseja.
• Matalankynnyksen toimipisteistä on jalkauduttu kohtaamaan apua tarvitsevia ihmisiä.
• Haittoja vähentävät toimet lisääntyivät.
• Jalkautuva työ on jatkunut Helsingin kantakaupungin alueella. Toimintamuotoihin on kuulunut
palveluohjaus, eväspussien ja huumeiden käyttövälineiden jako sekä palveluihin saattaminen,
ohjaus ja neuvonta.
• Yhteistyö muiden toimijoiden ja kaupungin kanssa on tiivistynyt ja lisääntynyt poikkeustilanteen
aikana. Myös säännöllisiä tapaamisia ja palavereja eri toimijoiden kesken on ollut viikoittain.
• Päihde- ja asunnottomuustyötä tekevät toimijat ovat "puhaltaneet yhteen hiileen"
kriisitilanteessa ja etsineet yhteisiä toimintamalleja palvelujen saatavuuden turvaamiseksi.
• Tampereella päivätoimintakeskuksen aukioloaikoja lisättiin korona-aikana (8-20 arkisin, lisäksi
lauantaisin 8-15).
17.11.2020Inari Viskari 32

33. Onnistumisia Helsinki: jalkautuva työ tehostui, keväällä matalan kynnyksen
toimijat siirtyivät kaduille. Jalkautuvien verkostossa toimivat esimerkiksi
Helsingin kaupunki, A-klinikkasäätiö, Sininauhasäätiö, Diakonissalaitos,
Tukikohta ry, Kipinä ry, VVA ry ja Vihreä keidas.
17.11.2020 Inari Viskari 33
Kuva: A-klinikkasäätiö
Kuva: Sininauhasäätiö

34. Hyviä käytäntöjä - Tampere
”Asiakkaat olisivat muuten olleet kadulla –
Tamperelainen toimintakeskus palkittiin,
koska ovet pysyivät auki koronasta
huolimatta.”
17.11.2020Inari Viskari 34

35. Turvallisuuden tunteen edistämisen
menetelmiä - mallia Norjasta?
• Lisää jalkautuvaa työtä: esim.
’hyvinvoinninvalvojia’ ja
’miljööterapeutteja’, jotka
liikkuvat ongelma-alueilla joka
päivä esim. klo 14-20
• Valvottu huumeiden käyttöhuone
• Nykyisten palveluiden
laajentaminen, aukioloajat klo 9-
22, myös viikonloppuisin
• Huumeita käyttävien ihmisille
mielekästä ja vastikkeellista työtä
• Palveluiden sijoittaminen
tasaisesti ympäri kaupunkia
17.11.2020 Inari Viskari 35
Foto: André Kjernsli/Vårt OSLO

36. KIITOS!
17.11.2020Inari Viskari 36
Lisätietoja:inari.viskari@thl.fi

38. ”Jalkautuva työ
Juhani Vihervä 28.10.2020

39. 1. Jalkautuminen
- Tukikohdan jalkautuvan työn
ensimmäinen jalkautuminen oli 9.4.2020
- Reitti: Itä-Pasila -Sörnäinen –
Hakaniemi – Tokoinranta – Kallion
virastotalo – Helsinginkatu – Sörnäinen –
Dallapènpuisto – Itä-Pasila.
- Jaettu 30 kpl eväspusseja ja 240 kpl
puhtaita käyttövälineitä

40. VALMIIT KÄYTTÖVÄLINEPUSSIT
20 KPL PUSSI
• 20 kpl ruiskuja 2 ml
• 20 kpl Sterifilt filtteri
• 20 kpl Neuloja 0,45 x 12 mm
• 20 kpl Neuloja 0,40 x 12 mm
• 20 kpl kuivalappuja
• 20 kpl märkälappuja (Alkohol Swab)
• 20 kpl kondomeja
• Turvallisempaa pistämistä opas
• Keltainen matkakeräysastia neuloille

41. Eväspussit
- Mehu 2 dl
- Suklaapatukka
- Lihapiirakka/ Kolmioleipä
- Nenäliinapaketti

43. 1. Jalkautumisen huomioita
- Ruoalle oli todella suuri tarve
- Asiakkaat puhuivat avoimesti
päihteidenkäytöstä ja elämäntilanteestaan
- Puhtaille käyttövälineille oli suuri tarve,
asiakkaat eivät tienneet
terveysneuvontapisteiden aukioloaikoja
- Asunnottomus ja hätämajoituksen puute näkyi
kadulla.

44. 1. Jalkautuvan työn
asiakaskommentteja
- ”Jalkaudutteko te oikeasti meitä varten tänne”
- ”Kiitti mä en tartte ruokaa, antakaa se jollekin
jolla on isompi tarve, en mäkään mikään
hyväosainen ole, mut kyl mä pärjään”
- ”Onks teillä kondomeja? Miehet ei uskalla
ottaa nyt autoon kun on tää korona. Mut ottaa
ne kumminkin. On vaikeaa tehdä rahaa”,
- ” Voitteko joku päivä tulla koputtamaan tohon
vihreän vessan oveen, mä asun tossa tällä
hetkellä”

46. Kevään ja syksyn 2020 havantoja ja
ilmiöitä jalkautuvasta työstä
- Jalkautuvat toimijat jakoivat mm.
päiväkeskusten, hätämajoitusten ja
terveysneuvontapisteiden yhteystietoja ja
aukioloaikoja asiakkaille. Asiakkaiden oli vaikea
saada oikeaa tietoa aukioloista, harvalla
asiakkaalla oli mahdollisuus käyttää sähköisiä
palveluita.
- Osalla vartijoilla ja poliisilla asenteellinen
suhtautuminen päihteidenkäyttäjiin.

47. - Iso osa asiakkaista joutui vaihtamaan
pääpäihdettään heikon saatavuuden takia.
- ”Huumeturismi” alkoi näkyä. Pienemmillä
paikkakunnilla huumausaineiden saatavuus oli
heikkoa ja hinnat nousivat, joten asiakkaat
tulivat aineiden perässä pääkaupunkiseudulle.
- Kaupan teko ja käyttö näkyvää katukuvassa
etenkin kesällä

48. - Paljon pistosinfektioita
- Moni asiakas on kertonut, että heidän
korvaushoitolääkkeet on ryöstetty
- Fyysinen kunto laski nopeasti asiakkailla.
- Usealla ei ollut paikkaa missä viettää
aikaa turvallisesti päiväaikaan.

49. - Häädöt ja häätöpuhe ovat lisäntyneet
epidemian edetessä
- Epidemia näkyy myös asiakkaiden
parisuhteissa.
- Palveluohjauksen tarve valtava, tukiasiat
ovat solmussa monella asiakkaalla. Heillä
ei ole paikkaa missä hoitaa paperiasiat
kuntoon ja sosiaalityöntekijöitä on
vaikea tavoittaa.

50. Tilastoja (10/2020) Tukikohdan
jalkautuvasta työstä
- Kohdattuja eri asiakkaita 985
- Puhtaita välineitä jaettu 4800

51. Asiakkaiden kommentteja
- “Ku yrittää jättää nää kamapiirit ni huomaa
olevansa tosi yksin. Yksinäisyys on
kauheeta”
- ”En oo moneen päivään syönyt”
- Koronan myötä oon huomannu et on paljon
auttavaa työtä liikkeellä. Paljon on kurjaa,
mut on tässä ajassa hyvääkin”
- “Ei nälkä, tässä olis itselläkin kassillinen
lihaa mikä piäisi saada myytyä. Enkä tarvii
värkkejäkään mutta huumeita tarviin.”

52. Kiitos

54. Pidetäänkö
meillä
ovet auki?
Korona-ajan
vaikea kysymys
Helena Syväranta
YTM, toiminnanjohtaja
Kipinä ry

55. Koronakriisi vaikutti myös…
- Vuonna 2018 perustetun yhdistyksen toimintaan Helsingin Kalliossa
- Kohtaamispaikka Mesta päihde- ja huumemaailmassa eläville ihmisille sulki
ovensa maaliskuun puolivälissä
- Haittoja vähentävä työote, johon yhdistetään kuntouttavia elementtejä
- Tavoitteena kohentaa kävijöiden elämänlaatua, lisätä osallisuutta ja vähentää
huono-osaisuutta
- Toimintaa rahoittaa STEA

56. Kevät: ”Miten sä pärjäät”
– asiakaslähtöisyyden keskiössä
- Työ jatkui samoilla tavoitteilla kuin aiemminkin. Vain tavat muuttuivat
- Päätöstä ovien sulkemisesta ei tehty yksin; kaikki toimivat samalla tavalla,
kaikki olivat samassa tilanteessa
- Keskityttiin työn sisällön uudenlaiseen luomiseen
- Tahto- ja taistelutila
- Vahva viesti asiakkaille: olemme edelleen olemassa, meidän tavoittaa, ketään
ei jätetä
- Uusia innovaatioita keksittiin, oma rajoittuneisuus lensi romukoppaan
- Tieto kesästä helpotti joka suhteessa

57. Syksy: ”Miten me pärjätään”
- työn uudet heijasteet jatkuvat ja syvenevät
- Jatkuva epävarma tilanne uuvuttaa työntekijöitä:
Kriisissä olevat ihmiset tukevat kriisissä olevia ihmisiä?
- Jos pidämme ovet auki, olemmeko vastuuttomia. Jos laitamme ovet kiinni,
onko meillä tarpeeksi painavat syyt siihen
- Mitä vaadimme itseltämme, mitä työnantaja vaatii, mitä voimme vaatia
asiakkailta
- Mikä on omakohtainen kokemus koronan vaarallisuudesta. Ihmiset kokevat ja
toimivat kriisissä eri tavoin
- Entä jos työryhmässä tilanne koetaan eri tavoin. Miten päätökset vaikuttavat
työntekijöiden työhyvinvointiin
- Turvattomuus, jos työnantajan linja on löyhempi kuin oma näkemys
- Mikä on se toimintatapa jolla emme jossittele ja syyttele, jos joku sairastuu

58. Hyödyn ja riskin puntarointi
- Mikä on ovien aukipitämisen hyöty asiakkaiden hyvinvointiin suhteessa
riskiin, että joku sairastuisi vakavasti
- Miten tärkeäksi arvioimme toimintamme, mitä vastuuta koemme
asiakaskuntaa kohtaan
- Oman terveyden varjeleminen versus työn hoitaminen. Elämäntilanteet
heijastelevat työelämään entistä voimakkaammin
- Sosiaalinen paine; miten naapurijärjestössä tehdään
- Millä ehdoilla ovet pidetään auki? Hygienia, maskit, turvavälit?
- Entä jos joku ei suostu laittamaan maskia
- Entä jos joku niistää ja yskii ja kertoo sen olevan allergista nuhaa
- Entä jos turvavälit eivät vaan pysy tarpeeksi isoina

59. Mitä isompi kriisi, sitä tärkeämmässä
asemassa perusasiat ovat
- Me elämme nyt kriisiä, jonka loppumista ei kukaan tiedä
- Oli ovet kiinni tai ei, pidetään keskustelukanavat avoinna
- Kriisissä oleva työntekijä tarvitsee osakseen tukea ja ymmärrystä
- Läpinäkyvä toiminta ja siitä viestiminen
- Erilaisten elämäntilanteiden ja kokemusten sietäminen työkavereilta
- Mahdollisuus jakamiselle, vertaistuelle
- Oikeaa tai väärää ratkaisua ei tässä hetkessä ole
- Ovien sulkeminen ei tarkoita toiminnan sulkemista