Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Virtuaaliset Päihdepaivat 2020, seminaari 3: Päihteet ja korona

38 views

Published on

Seminaarissa tarkastellaan päihdeongelmista kärsivien ihmisten hyvinvointia ja tuen tarpeita ja päihdepalveluiden uudelleen organisointia koronaepidemian aiheuttamassa poikkeustilanteessa.

Moni päihdetyötä tekevä paikka joutui sulkemaan ovensa keväällä, mikä jätti osan ihmisistä vaille riittävää tukea.
Toisaalta päihdetyöhän omaksuttiin uusia työtapoja, jotka veivät toimintaa kiinteistä paikoista kadulle ja verkkoon.

Yhteistyö kuntien ja päihdejärjestöjen kesken sai uusia muotoja esimerkiksi Helsingissä. Webinaarissa käydään lävitse tilanteesta kertynyttä tutkimustuloksia ja kokemustietoa,
ja hahmotellaan hyviä käytäntöjä, joita voisi olla syytä jatkaa, vaikka poikkeusolot loppuisivatkin. Seminaarin on tuottanut EPT-verkoston Huumetyöryhmä.

Published in: Government & Nonprofit
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Virtuaaliset Päihdepaivat 2020, seminaari 3: Päihteet ja korona

  1. 1. Mitä muutoksia päihdepolitiikka tarvitsee? Sanna Vesikansa Sosiaali- ja terveystoimen apulaispormestari
  2. 2. Keväällä palveluita jouduttiin sulkemaan koronan vuoksi: etenkin matalan kynnyksen päivätoiminnan sulkemisella oli iso vaikutus
  3. 3. Kaupungin ja järjestöjen verkoston koordinaatio, liikkuvan työn lisääminen yhdessä ja ruuanjakelu on osoittautunut erittäin hyväksi toimintamalliksi. Sitä haluamme jatkaa koronan jälkeenkin.
  4. 4. Miten Helsinki on vastannut haasteisiin? • Hätämajoitusta lisättiin ja perustettiin karanteeni- ja eristystiloja • Päihdepalvelut pysyivät auki, etävastaanottoja lisättiin. Syksyllä pidetään kiinni asiakkaiden kohtaamisesta enemmän • Vierotushoitopaikkoja lisättiin: alkuun vähän hoitoon hakeutumista, nyt on vilkasta • Olemme tehneet liikkuvaa testausta
  5. 5. Mitä olemme jo nyt oppineet koronan vaikutuksista? • Päihteiden käyttö kaduilla näkyvämpää ja ihmiset huonokuntoisempia • Koronan pitkäaikaiset sosiaaliset vaikutukset näkyvät vasta viiveellä • Helsingissä haluamme viedä eteenpäin yhtä aikaa vahvaa toipumista edistävää kuntoutusta ja haittoja vähentävää työtä
  6. 6. Uusia painopisteitä • Nuoret asunnottomat • Kenttätoimijat mukaan, sosiaalinen raportointi työvälineenä • Yhteistyö ja järjestöjen mahdollisuudet nyt ja sote- uudistuksissa 7
  7. 7. Kiitos!
  8. 8. Korona matalan kynnyksen päihdepalveluissa ja niiden asiakkaiden arjessa työntekijöiden kuvaamana Virtuaaliset päihdepäivät 11.11.2020 Teemu Kaskela, Sari Jurvansuu, Jouni Tourunen (MIPA 2.0) 11/11/20Kaskela, Jurvansuu, Tourunen 10
  9. 9. Tutkimuskysymykset ja aineisto Tutkimuskysymykset • Miten korona ja sen aiheuttama poikkeustila näkyi matalan kynnyksen päihdepalveluissa ja niiden asiakkaiden arjessa? Aineisto • Haastattelimme virtuaalisesti 15 matalan kynnyksen kohtaamispaikka- tai jalkautuvaa toiminnan työntekijää 10:stä päihde- ja mielenterveysalan järjestöstä. • Haastattelut tehtiin huhti-toukokuun vaihteessa 2020 11Kaskela, Jurvansuu, Tourunen
  10. 10. Kohtaamispaikoista jalkautumiseen ja virtuaalikohtaamisiin • Aluksi kaikki toiminta hetkeksi kiinni ja mietittiin miten ohjeistuksia pitää tulkita. • Keväällä kohtaamispaikat oli pääosin suljettu poikkeustilan vuoksi. • Jalkautuva työ lisääntyi erityisesti päihdealan järjestöissä. • Perustettiin verkkoryhmiä, etäkahviloita tai virtuaalisia kohtaamispaikkoja. • Työntekijöiden puhelinringit pitivät yhteyttä asiakkaisiin. • Moni asiakas jäi kuitenkin tavoittamatta yhteystietojen, välineiden tai taitojen puutteen vuoksi. • Heikoiten oli tavoitettu alun perinkin palveluun heikosti kiinnittyneitä asiakkaita. 12Kaskela, Jurvansuu, Tourunen
  11. 11. Etäpalveluilla kohtaamisia ja rytmiä elämään • Kohtaamispaikkojen sulkeutuminen lisäsi etäyhteyksillä tehtävää työtä. • Välineinä olivat mm. puhelinringit, virtuaaliset ryhmät videoyhteyksillä ja nettikeskusteluryhmät. • Ihmisen tavoittaminen etäyhteyksillä ja kohtaamisen laatu riippui paljon ihmisten tilanteesta, käytössä olevista välineistä ja osaamisesta. Minimissään pyrittiin säilyttämään kontakti ihmiseen. • Hyviksi käytännöiksi virtuaalikohtaamisissa mainittiin tuttujen välineiden käyttäminen, henkilökohtaisen välittämisen esiin tuominen, toiminnallisuus ja toimettomuus. 13Kaskela, Jurvansuu, Tourunen
  12. 12. Jalkautuvan työn merkitys kasvoi • Jalkautuva ja muu yksilötyö lisääntyi fyysisten kohtaamispaikkojen mennessä kiinni. • Asiakkaita alettiin tavata esimerkiksi puistossa tai ovensuussa. Asiakkaiden akuutit avuntarpeet ”pakottivat vähitellen menemään asiakkaiden asuntoihinkin”. • Kaduille jalkautuvassa työssä palattiin kasvokkaiseen asiakastyöhön fyysiseen etäisyyteen ja hygieniaan liittyvät suositukset huomioiden. • Normaalisti palveluihin kuuluvaa testaustoimintaa (esim. C- hepatiitti, HIV, CRP) ei tarjottu enää aktiivisesti, mutta tarvetta siihen mietittiin asiakaskohtaisesti. • Vertaiset jäivät pois katutyöstä. • Erityisesti Helsingissä jalkautuvassa työssä enemmän asiakkaita. Eri toimijoiden välinen yhteistyö parani. 14Kaskela, Jurvansuu, Tourunen
  13. 13. Päihteet, sekä päivärytmin ja perustarpeiden puute • Miten saada päiviin rytmiä, kun kohtaamispaikat ovat kiinni? → Päihteiden käytön lisääntyminen • Lisääntynyt asunnottomuus, nälkä ja huonontunut perushygienia • Taloudellinen tilanne ja asuntojen vuokrat • Mitä jos korona leviää huono-osaisten päihdeongelmaisten pariin? • Päihteiden rahoitustarve laittomilla tai riskialttiilla keinoilla lisääntyy? • Kuinka ihmiset tavoitetaan uudestaan palveluiden piiriin? 15Kaskela, Jurvansuu, Tourunen
  14. 14. Tiivistys • Ohjeistuksia tulkittiin kentällä eri tavoin. Ohjeistukset ja tulkinnat myös muuttuivat ajan kuluessa. • Toimintoja suljettiin toistaiseksi, jatkettiin tietyin rajoituksin ja tilalle/lisäksi kehitettiin korvaavia toimintoja. • Sähköiset toiminnot lisääntyivät, kun fyysisiä kohtaamisia siirrettiin verkkoon. • Kaduille ja verkkoareenoille jalkautumisen merkitys lisääntyi. • Toteutuvatko huolet ja uhkakuvat? 16Kaskela, Jurvansuu, Tourunen
  15. 15. Julkaisuja • Jurvansuu, S., Kaskela, T. & Tourunen J. (2020). Lähipalveluista sähköisiin etäpalveluihin. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen työntekijöiden kokemuksia koronapoikkeustilan aikana. Tietopuu: Katsauksia ja näkökulmia 3/2020: 1-11. • Jurvansuu, S., Kaskela, T. & Tourunen, J. (2020). Poikkeustila pakotti järjestöt luomaan uusia tukimuotoja. Tiimi 3/2020: 26-27. • Jurvansuu, S., Kaskela, T. & Tourunen, J. (2020). Järjestöt toimivat myös poikkeusaikana. Tutkimustietoa koronapoikkeustilan vaikutuksista järjestöjen toimintaan. EMY-tiedote 9/2020: 10-11. • Kaskela, T., Jurvansuu, S. & Tourunen, J. (2020). Miten korona on vaikuttanut päihde- ja mielenterveysjärjestöjen matalan kynnyksen toimintaan? Alkoholi-, huume- ja rahapelitutkimuksen seuran blogi. • Kaskela, T., Jurvansuu, S. & Tourunen, J. (2020). Neljä vinkkiä etäkohtaamisiin. EHYT -blogi. Voit myös kysyä lisätietoja suoraan minulta: Teemu Kaskela, teemu.kaskela@a-klinikka.fi 17Kaskela, Jurvansuu, Tourunen
  16. 16. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Päihdepalveluiden muutosten seuranta koronaepidemian aikana Havaintoja pääkaupunkiseudulta Inari Viskari 11.11.2020 19
  17. 17. Tiedonkeruun toteutus • THL:n Päihteet ja riippuvuudet –yksikkö • Toteutuksessa mukana: • kehittämispäällikkö Airi Partanen, erikoistutkija Kristiina Kuussaari, asiantuntija Inari Viskari, erikoissuunnittelija Minna Kesänen, erikoissuunnittelija Anne Arponen • Tietolähteet ➢ THL:n kysely: alkukartoitus viikolla 12 (pääosin sähköposti, puhelin ym.) sen jälkeen 1-2 kuukauden välein seuranta (webropol). ➢ Lisäksi hyödynnetään organisaatioiden verkkosivuja, ajankohtaisselvityksiä, julkaistuja lehtiartikkeleita yms. Helsingin osalta myös Facebookin Päihdepalveluiden ilmoitustaulua ja muuta sosiaalista mediaa. • Tietojen hyödyntäminen: ➢ STM:n ja THL:n tekemät vaikutusarviot, kansalaisviestinnän kehittäminen • Päihdepalveluiden muutosten seuranta koronapandemian aikana • Neuvoja päihteiden käyttäjälle koronaepidemian aikana ➢ Tutkimuskäyttö: COVALC-tutkimus 26.10.2020Yhteenveto päihdepalvelujen seurannasta koronaepidemian aikana / 26.10.2020
  18. 18. Tiedonkeruu alkoi rajoitusten tultua voimaan • Koronarajoitusten aikataulu keväällä • Seuranta alkoi viikolla 12 • Tavoite: ➢ tilannekuvaa siitä, miten eri puolilla Suomea eri vaiheissa tehdään muutoksia eri tyyppisten päihdepalveluiden toteuttamisessa, mm. ✓ päihdehuollon avohoito, opioidikorvaushoito ✓ ympärivuorokautinen laitoshoito ✓ terveysneuvontatoiminta ✓ matalankynnyksiset palvelut (asuminen, päivätoiminta, ruoka-apu) ✓ Ympäristötyö ➢ asiakaskunnan näkökulma ➢ työntekijöiden näkökulma ➢ tartuntojen leviämisen ehkäisy ja hoito (mm. tiedotus, sovitut toimintamallit) ➢ muita ajankohtaisia haasteita 26.10.2020Yhteenveto päihdepalvelujen seurannasta koronaepidemian aikana / 26.10.2020
  19. 19. Havaintoja pääkaupunkiseudulta HS 17.3.2020 17.11.2020Etunimi Sukunimi 22 ”Asiakaskuntaa harhailee siellä sun täällä kun ei ole paikkoja missä olla.”
  20. 20. Toimintojen rajoitukset aiheuttivat jonkin verranrauhattomuutta myös ympäristössä Lähtötilanne Matalan kynnyksen palvelut, kuten päivätoimintakeskukset ja muut kohtaamispaikat suljettiin tai pidettiin auki rajoitetusti. Asiakkaisiin pidettiin yhteyttä puhelimitse ja erilaisten sähköisten palveluiden kautta. Joitakin kasvokkain tapahtuvia toimintamuotoja pidettiin yllä rajoitetusti haavoittuvassa olevien ihmisten auttamiseksi. 17.11.2020Inari Viskari 23
  21. 21. Haasteita ja huolenaiheita • Kiinteitä paikkoja missä viettää aikaa päivisin ei ollut, joten moni asunnoton vietti aikaansa ulkona, julkisissa tai puolijulkisissa tiloissa. • Kadulta tuli tietoa että ihmisiä ajetaan ulos julkisista tiloista takaisin kadulle. • Ihmiset ovat olleet väsyneitä, nälkäisiä ja normaalia huonommassa kunnossa. Osan kohdalla hygienian hoito on ollut haasteellista kadulla ollessa. Esim. nuorten kertoman mukaan he eivät päässeet/mahtuneet yöaikana sisätiloihin lepäämään, vaan ovat joutuneet yöpymään esim. yleisissä vessoissa, rautatieasemalla ja kauppakeskuksissa. 17.11.2020Inari Viskari 24
  22. 22. Päiväkeskuksien muuttuneet käytännöt • Esimerkki Sininauhasäätiöstä: henkilökunta päivysti arkisin klo 9-15. Asiakkaille jaettiin puhtaita käyttövälineitä ja ruokakasseja, lisäksi asiakkailla oli peseytymismahdollisuus. Päiväkeskukseen sisälle pääsi vain yksi henkilö kerrallaan. • Turvavälejä pidettiin yllä. Ne henkilöt, jotka hakivat vain ruoka-apua tai käyttövälineitä eivät päässeet sisälle vaan nämä palvelut tapahtuivat ovensuulta. 17.11.2020Inari Viskari 25
  23. 23. Tilanne syksyllä 2020 • Päiväkeskukset ovat avoinna mutta rajoitetusti: kerrallaan asioivien ihmisten määrää on rajoitettu: 10-20 henkilöä. • Päiväkeskuksiin ei voi edelleenkään jäädä oleskelemaan. • Asunto ensin – yksiköissä on yhä voimassa vierailurajoituksia. Asukas voi kutsua vain yhden vieraan kerrallaan kylään. • Lämpimän ruuan jakaminen jatkuu Helsingissä ainakin vuoden loppuun. 17.11.2020Inari Viskari 26
  24. 24. Syksyn seurantakyselyn tilannekuva: arvio päihdepalvelujen tarpeen merkittävästä muutoksesta Helsingissä 17.11.2020Inari Viskari 27
  25. 25. Haasteet syksyllä 2020 • Talven tulo, sateet ja säiden kylmeneminen, ihmisiä voi jäädä palveluiden ulkopuolelle, eikä ole tarpeeksi mahdollisuuksia viettää aikaa sisätiloissa ja levähtää. • Ihmisiä ajetaan pois julkisista tiloista. • Asunto ensin yksiköissä on edelleen vierailurajoituksia. • Huolta asumispalveluiden riittävyydestä. • Matalan kynnyksen palveluiden ja ruoka-avun tarve kasvaa. 17.11.2020Inari Viskari 28
  26. 26. Koronaepidemian vaikutukset ympäristöön pääkaupunkiseudulla • Koronaepidemiasta johtuvat rajoitustoimet ovat lisänneet päihteiden käytöstä johtuvia lieveilmiöitä: huumeruiskut ympäristössä, näkyvä huumeiden käyttö, huumekauppa, roskaaminen, yleinen levottomuus, järjestyshäiriöt, meteli sekä omaisuusrikokset, erityisesti pyörävarkaudet, ovat lisääntyneet julkisessa tilassa. tarve uusille menetelmille ja ympäristötyölle kasvaa.
  27. 27. Korona-ajan lieveilmiöitä ”Vaarallinen Vallila”
  28. 28. Hyviä käytäntöjä: ympäristötyö Ympäristötyön avulla ennaltaehkäistään ja vähennetään päihteiden käytöstä aiheutuvia lieveilmiöitä • Ympäristötyöllä (käytetään myös termiä naapurustotyö) tarkoitetaan sellaisia toimenpiteitä ja menetelmiä, joiden avulla esimerkiksi asunto ensin -periaatteella toimivat asumisyksiköt integroidaan osaksi asuinaluetta. Työ pitää sisällään mm. naapurien kohtaamisia, viranomaisyhteistyötä, asuinalueen siisteyden ja turvallisuuden ylläpitoa, asiakasohjausta, yhteisöllisiä tapahtumia, avointa tiedottamista, kaikille avoimia keskustelufoorumeita ja aktiivista viestintää. • Koronaepidemian aikana säännöllistä ympäristötyötä jatkettu/aloitettu: mm. Sininauhasäätiö, Diakonissalaitos ja Symppikset. 17.11.2020Inari Viskari 31 Kuva: SYMPPIS FACEBOOK
  29. 29. Hyvät käytännöt • Aukioloaikojen ja asiakasmäärien rajoituksesta huolimatta päiväkeskuksissa on ollut mahdollista peseytyä, saada mm. puhtaita vaatteita, palveluohjausta ja eväspusseja. • Matalankynnyksen toimipisteistä on jalkauduttu kohtaamaan apua tarvitsevia ihmisiä. • Haittoja vähentävät toimet lisääntyivät. • Jalkautuva työ on jatkunut Helsingin kantakaupungin alueella. Toimintamuotoihin on kuulunut palveluohjaus, eväspussien ja huumeiden käyttövälineiden jako sekä palveluihin saattaminen, ohjaus ja neuvonta. • Yhteistyö muiden toimijoiden ja kaupungin kanssa on tiivistynyt ja lisääntynyt poikkeustilanteen aikana. Myös säännöllisiä tapaamisia ja palavereja eri toimijoiden kesken on ollut viikoittain. • Päihde- ja asunnottomuustyötä tekevät toimijat ovat "puhaltaneet yhteen hiileen" kriisitilanteessa ja etsineet yhteisiä toimintamalleja palvelujen saatavuuden turvaamiseksi. • Tampereella päivätoimintakeskuksen aukioloaikoja lisättiin korona-aikana (8-20 arkisin, lisäksi lauantaisin 8-15). 17.11.2020Inari Viskari 32
  30. 30. Onnistumisia Helsinki: jalkautuva työ tehostui, keväällä matalan kynnyksen toimijat siirtyivät kaduille. Jalkautuvien verkostossa toimivat esimerkiksi Helsingin kaupunki, A-klinikkasäätiö, Sininauhasäätiö, Diakonissalaitos, Tukikohta ry, Kipinä ry, VVA ry ja Vihreä keidas. 17.11.2020 Inari Viskari 33 Kuva: A-klinikkasäätiö Kuva: Sininauhasäätiö
  31. 31. Hyviä käytäntöjä - Tampere ”Asiakkaat olisivat muuten olleet kadulla – Tamperelainen toimintakeskus palkittiin, koska ovet pysyivät auki koronasta huolimatta.” 17.11.2020Inari Viskari 34
  32. 32. Turvallisuuden tunteen edistämisen menetelmiä - mallia Norjasta? • Lisää jalkautuvaa työtä: esim. ’hyvinvoinninvalvojia’ ja ’miljööterapeutteja’, jotka liikkuvat ongelma-alueilla joka päivä esim. klo 14-20 • Valvottu huumeiden käyttöhuone • Nykyisten palveluiden laajentaminen, aukioloajat klo 9- 22, myös viikonloppuisin • Huumeita käyttävien ihmisille mielekästä ja vastikkeellista työtä • Palveluiden sijoittaminen tasaisesti ympäri kaupunkia 17.11.2020 Inari Viskari 35 Foto: André Kjernsli/Vårt OSLO
  33. 33. KIITOS! 17.11.2020Inari Viskari 36 Lisätietoja:inari.viskari@thl.fi
  34. 34. ”Jalkautuva työ Juhani Vihervä 28.10.2020
  35. 35. 1. Jalkautuminen - Tukikohdan jalkautuvan työn ensimmäinen jalkautuminen oli 9.4.2020 - Reitti: Itä-Pasila -Sörnäinen – Hakaniemi – Tokoinranta – Kallion virastotalo – Helsinginkatu – Sörnäinen – Dallapènpuisto – Itä-Pasila. - Jaettu 30 kpl eväspusseja ja 240 kpl puhtaita käyttövälineitä
  36. 36. VALMIIT KÄYTTÖVÄLINEPUSSIT 20 KPL PUSSI • 20 kpl ruiskuja 2 ml • 20 kpl Sterifilt filtteri • 20 kpl Neuloja 0,45 x 12 mm • 20 kpl Neuloja 0,40 x 12 mm • 20 kpl kuivalappuja • 20 kpl märkälappuja (Alkohol Swab) • 20 kpl kondomeja • Turvallisempaa pistämistä opas • Keltainen matkakeräysastia neuloille
  37. 37. Eväspussit - Mehu 2 dl - Suklaapatukka - Lihapiirakka/ Kolmioleipä - Nenäliinapaketti
  38. 38. 1. Jalkautumisen huomioita - Ruoalle oli todella suuri tarve - Asiakkaat puhuivat avoimesti päihteidenkäytöstä ja elämäntilanteestaan - Puhtaille käyttövälineille oli suuri tarve, asiakkaat eivät tienneet terveysneuvontapisteiden aukioloaikoja - Asunnottomus ja hätämajoituksen puute näkyi kadulla.
  39. 39. 1. Jalkautuvan työn asiakaskommentteja - ”Jalkaudutteko te oikeasti meitä varten tänne” - ”Kiitti mä en tartte ruokaa, antakaa se jollekin jolla on isompi tarve, en mäkään mikään hyväosainen ole, mut kyl mä pärjään” - ”Onks teillä kondomeja? Miehet ei uskalla ottaa nyt autoon kun on tää korona. Mut ottaa ne kumminkin. On vaikeaa tehdä rahaa”, - ” Voitteko joku päivä tulla koputtamaan tohon vihreän vessan oveen, mä asun tossa tällä hetkellä”
  40. 40. Kevään ja syksyn 2020 havantoja ja ilmiöitä jalkautuvasta työstä - Jalkautuvat toimijat jakoivat mm. päiväkeskusten, hätämajoitusten ja terveysneuvontapisteiden yhteystietoja ja aukioloaikoja asiakkaille. Asiakkaiden oli vaikea saada oikeaa tietoa aukioloista, harvalla asiakkaalla oli mahdollisuus käyttää sähköisiä palveluita. - Osalla vartijoilla ja poliisilla asenteellinen suhtautuminen päihteidenkäyttäjiin.
  41. 41. - Iso osa asiakkaista joutui vaihtamaan pääpäihdettään heikon saatavuuden takia. - ”Huumeturismi” alkoi näkyä. Pienemmillä paikkakunnilla huumausaineiden saatavuus oli heikkoa ja hinnat nousivat, joten asiakkaat tulivat aineiden perässä pääkaupunkiseudulle. - Kaupan teko ja käyttö näkyvää katukuvassa etenkin kesällä
  42. 42. - Paljon pistosinfektioita - Moni asiakas on kertonut, että heidän korvaushoitolääkkeet on ryöstetty - Fyysinen kunto laski nopeasti asiakkailla. - Usealla ei ollut paikkaa missä viettää aikaa turvallisesti päiväaikaan.
  43. 43. - Häädöt ja häätöpuhe ovat lisäntyneet epidemian edetessä - Epidemia näkyy myös asiakkaiden parisuhteissa. - Palveluohjauksen tarve valtava, tukiasiat ovat solmussa monella asiakkaalla. Heillä ei ole paikkaa missä hoitaa paperiasiat kuntoon ja sosiaalityöntekijöitä on vaikea tavoittaa.
  44. 44. Tilastoja (10/2020) Tukikohdan jalkautuvasta työstä - Kohdattuja eri asiakkaita 985 - Puhtaita välineitä jaettu 4800
  45. 45. Asiakkaiden kommentteja - “Ku yrittää jättää nää kamapiirit ni huomaa olevansa tosi yksin. Yksinäisyys on kauheeta” - ”En oo moneen päivään syönyt” - Koronan myötä oon huomannu et on paljon auttavaa työtä liikkeellä. Paljon on kurjaa, mut on tässä ajassa hyvääkin” - “Ei nälkä, tässä olis itselläkin kassillinen lihaa mikä piäisi saada myytyä. Enkä tarvii värkkejäkään mutta huumeita tarviin.”
  46. 46. Kiitos
  47. 47. Pidetäänkö meillä ovet auki? Korona-ajan vaikea kysymys Helena Syväranta YTM, toiminnanjohtaja Kipinä ry
  48. 48. Koronakriisi vaikutti myös… - Vuonna 2018 perustetun yhdistyksen toimintaan Helsingin Kalliossa - Kohtaamispaikka Mesta päihde- ja huumemaailmassa eläville ihmisille sulki ovensa maaliskuun puolivälissä - Haittoja vähentävä työote, johon yhdistetään kuntouttavia elementtejä - Tavoitteena kohentaa kävijöiden elämänlaatua, lisätä osallisuutta ja vähentää huono-osaisuutta - Toimintaa rahoittaa STEA
  49. 49. Kevät: ”Miten sä pärjäät” – asiakaslähtöisyyden keskiössä - Työ jatkui samoilla tavoitteilla kuin aiemminkin. Vain tavat muuttuivat - Päätöstä ovien sulkemisesta ei tehty yksin; kaikki toimivat samalla tavalla, kaikki olivat samassa tilanteessa - Keskityttiin työn sisällön uudenlaiseen luomiseen - Tahto- ja taistelutila - Vahva viesti asiakkaille: olemme edelleen olemassa, meidän tavoittaa, ketään ei jätetä - Uusia innovaatioita keksittiin, oma rajoittuneisuus lensi romukoppaan - Tieto kesästä helpotti joka suhteessa
  50. 50. Syksy: ”Miten me pärjätään” - työn uudet heijasteet jatkuvat ja syvenevät - Jatkuva epävarma tilanne uuvuttaa työntekijöitä: Kriisissä olevat ihmiset tukevat kriisissä olevia ihmisiä? - Jos pidämme ovet auki, olemmeko vastuuttomia. Jos laitamme ovet kiinni, onko meillä tarpeeksi painavat syyt siihen - Mitä vaadimme itseltämme, mitä työnantaja vaatii, mitä voimme vaatia asiakkailta - Mikä on omakohtainen kokemus koronan vaarallisuudesta. Ihmiset kokevat ja toimivat kriisissä eri tavoin - Entä jos työryhmässä tilanne koetaan eri tavoin. Miten päätökset vaikuttavat työntekijöiden työhyvinvointiin - Turvattomuus, jos työnantajan linja on löyhempi kuin oma näkemys - Mikä on se toimintatapa jolla emme jossittele ja syyttele, jos joku sairastuu
  51. 51. Hyödyn ja riskin puntarointi - Mikä on ovien aukipitämisen hyöty asiakkaiden hyvinvointiin suhteessa riskiin, että joku sairastuisi vakavasti - Miten tärkeäksi arvioimme toimintamme, mitä vastuuta koemme asiakaskuntaa kohtaan - Oman terveyden varjeleminen versus työn hoitaminen. Elämäntilanteet heijastelevat työelämään entistä voimakkaammin - Sosiaalinen paine; miten naapurijärjestössä tehdään - Millä ehdoilla ovet pidetään auki? Hygienia, maskit, turvavälit? - Entä jos joku ei suostu laittamaan maskia - Entä jos joku niistää ja yskii ja kertoo sen olevan allergista nuhaa - Entä jos turvavälit eivät vaan pysy tarpeeksi isoina
  52. 52. Mitä isompi kriisi, sitä tärkeämmässä asemassa perusasiat ovat - Me elämme nyt kriisiä, jonka loppumista ei kukaan tiedä - Oli ovet kiinni tai ei, pidetään keskustelukanavat avoinna - Kriisissä oleva työntekijä tarvitsee osakseen tukea ja ymmärrystä - Läpinäkyvä toiminta ja siitä viestiminen - Erilaisten elämäntilanteiden ja kokemusten sietäminen työkavereilta - Mahdollisuus jakamiselle, vertaistuelle - Oikeaa tai väärää ratkaisua ei tässä hetkessä ole - Ovien sulkeminen ei tarkoita toiminnan sulkemista

×