Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Virtuaaliset Päihdepaivat 2020, seminaari 4: Raskaus, alkoholi ja sikiövaiheessa alkoholille altistuneet nuoret ja aikuiset

38 views

Published on

Seminaari ”Raskaus, alkoholi ja sikiövaiheessa alkoholille altistuneet nuoret ja aikuiset” käsittelee naisten alkoholinkäyttöä raskausaikana, naisten päihteettömyyden tukemista raskausaikana sekä sikiöaikana alkoholille altistuneiden nuorten ja aikuisten arkea.

Seminaarissa keskustellaan muun muassa siitä, miten päihteettömyyttä voidaan tukea raskausaikana sekä miten alkoholialtistus näkyy lapsuus- ja nuoruusiässä ja
millaista tukea altistunut lapsi ja nuori aikuinen tarvitsevat.

Seminaarin teema soveltuu muun muassa äitiysneuvolan työntekijöille, päihdetyöntekijöille, opetushenkilökunnalle ja lasten parissa työskenteleville, lastensuojelun työntekijöille, tutkijoille sekä aihealueesta kiinnostuneille.

Published in: Government & Nonprofit
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Virtuaaliset Päihdepaivat 2020, seminaari 4: Raskaus, alkoholi ja sikiövaiheessa alkoholille altistuneet nuoret ja aikuiset

  1. 1. Teema 1: Naisten raskausajan juominen ja naisten päihteettömyyden tukeminen raskausaikana Miia Pikulinsky, Ensi- ja turvakotien liitto Anne Koponen, Folkhälsanin tutkimuskeskus
  2. 2. Päihteettömyyden tukeminen raskausaikana 12.11.2020 Päihdepäivät Miia Pikulinsky Asiantuntija Ensi- ja turvakotien liitto
  3. 3. Etunimi Sukunimi Päihteet riskinä • Vuosittain arviolta noin 6% raskauksia äideillä, joilla on päihderiippuvuutta eli 3000-5000 sikiövauvaa on riskissä! • Suoran sikiövaurion uhka (erityisesti alkoholi!) • Päihdeongelmaan liittyvät muut tekijät • Iso riski kiintymyssuhdehäiriölle • Syrjäytymisen sukupolvinen ketju MONIEN TEKIJÖIDEN YHTEISSUMMA ON LAPSEN KEHITYKSEN KANNALTA SUUREMPI RISKI KUIN YKSITTÄISEN TEKIJÄN VAIKUTUS. Pikulinsky 2020
  4. 4. Etunimi Sukunimi Päihteet riskinä • Alkoholi on tärkein yksittäinen kehitysvamman syy • Äidin päihteiden käyttö on suurin yksittäinen ulkoapäin tuleva vaara sikiölle • Vanhempien päihteiden käyttö on taustalle valtaosassa pienten lasten huostaanottoja Pikulinsky 2020
  5. 5. Etunimi Sukunimi Varhainen hoito • Raskausaika ja ensimmäiset vuodet syntymän jälkeen ovat otollisinta aikaa. • Useat pitkäaikaistutkimukset osoittavat, että oikeaan aikaan annettu tuki suojaa lasta vielä murrosiässä (mm. David Olds) • Varhain annettu tuki on myös taloudellisesti kannattavaa (mm. Olds) Pikulinsky 2020
  6. 6. Etunimi Sukunimi Miksi asenteilla on väliä – ”päihdeäiti..” • Negatiiviset asenteet päihdeongelmaisia kohtaa ovat yleisiä, myös sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöillä • Asenteet ovat erityisen negatiivisia raskaana olevia päihteitä käyttäviä kohtaan • Negatiivinen asennoituminen näkyy elekielessä ja olemuksessa, vaikka työntekijä yrittäisi suhtautua asiakkaaseen / potilaaseen neutraalisti • Negatiivinen suhtautuminen ei herätä asiakkaan / potilaan luottamusta auttajan auttamisenhaluun Pikulinsky 2020
  7. 7. Etunimi Sukunimi Stressin merkitys odotusaikana • Stressinsäätelyjärjestelmien kehitys alkaa jo sikiökehityksen aikana • Äidin raskausaikainen voimakas stressi • >>sikiölle ylimäärä stressihormoneja >>lapsen stressinsäätelyjärjestelmän pysyviä muutoksia >> päihdeongelmaisen äidin arvostavan kohtaamisen merkitys >>luodaan toivoa, ei toivottomuutta (Hasse Karlsson, Finnbrain) Pikulinsky 2020
  8. 8. Etunimi Sukunimi Miksi päihteistä puhuminen haastaa? • asiakkaalla on lapsen menettämisen / huostaanoton pelko • työntekijällä on asiakassuhteen menettämisen pelko • asiakkaalla on päällimmäisenä häpeä ja syyllisyys • työntekijällä on ehkä moralisoiva asenne • päihdeongelmaisen asiakkaan lähipiiri on usein päihdeongelmaisia ja tuen saaminen niukkaa • päihdeongelmaisen taustoissa paljon kasautuneita vaikeuksia ja traumaattisia kokemuksia >> luottamus ei synny helposti • luottamus ja arvostava kohtaaminen ruokkii luottamusta ja mahdollistaa vaikeiden asioiden käsittelyn Pikulinsky 2020
  9. 9. Etunimi Sukunimi Päihteet, aivot ja vanhemmuus • Kun riippuvuus on kehittynyt, päihteet on vallannut mielihyväjärjestelmän, joka normaalisti on tarkoitettu vauvalle, sen syntyessä. • Vauva tarvitsee tilaa äidin mielessä ja tässä tilanteessa äiti tarvitsee apua raivatakseen tilaa omassa mielessään. • Työskentelemällä yhtä aikaa äitiyden ja päihdeongelman kanssa voidaan saavuttaa tilanne, jossa äiti kykenee miettimään vauvan kokemusta ensin, oman toimintansa vaikutusta siihen ja sitten muuttamaan omaa käyttäytymistään vauvan kannalta parhaaksi (aika!) = ”mielihyväradat päihteiltä vauvalle – jolle se kuuluu” Pikulinsky 2020
  10. 10. Etunimi Sukunimi Miksi hoitaa päihdeongelmaa ja varhaista vuorovaikutussuhdetta yhtä aikaa • Vanhemman päihteettömänä pysyminen tai toipuminen riippuvuudesta ei yksin takaa riittävää vanhemmuutta • Päihdeongelma on niin kietoutunut vanhemmuuden ja varhaisen vuorovaikutussuhteen ongelmiin. Sen irrottaminen vauvan tarvitsevuudesta ei useinkaan onnistu. • Turvallinen kiintymyssuhde määrittelee pitkälti sen, miten lapsi tulee hallitsemaan omia tunteitaan, rakentamaan olemistaan ja toimimistaan ihmissuhteissa, läpi elämän. Pikulinsky 2020
  11. 11. Etunimi Sukunimi Valtakunnallinen Pidä kiinni® -hoitojärjestelmä päihdeongelmaisille odottaville ja vauvaperheille • Päihdeongelmien hoitoon erikoistuneet ensikodit, 7 eri puolilla Suomea • Pidä kiinni –avopalveluyksiköt 9 eri puolilla Suomea, joissa myös etsivää ja matalan kynnyksen työtä -”Perheiden parhaaksi päihdeasioissa” –Facebook -sivu -”Pidä kiinni –ammattilaiset perheiden parhaaksi päihdeasioissa”, Facebook-ryhmä ammattilaisille keskustelun tueksi Pikulinsky 2020
  12. 12. Etunimi Sukunimi Vauvaperhe ja päihteet -chat • Anonyymi chat-palvelu, jossa vastaajina ovat lapsilähtöisen päihdetyön ammattilaiset • www.vauvaperhe.fi ja www.ensijaturvakotienliitto.fi Pikulinsky 2020
  13. 13. Etunimi Sukunimi Lopuksi • Odotus- ja vauva-aika on erityinen mahdollisuus kuntoutua vaikeistakin päihdeongelmista • Äiti tarvitsee työntekijältä kohtaamista, toivoa ja uskoa siihen että onnistuu kuntoutuksessaan • Vauvalle ensimmäinen vuosi on aina korvaamaton! • Ensimmäisen elinvuoden aikana saavutettu hyvä varhainen vuorovaikutus suojaa ja luo pohjan ihmisen koko myöhäisemmälle kehitykselle. Pikulinsky 2020
  14. 14. ADEF Helsinki -tutkimus Anne Koponen Vanhempi tutkija, dosentti Folkälsanin tutkimuskeskus
  15. 15. ADEF Helsinki – tutkimus Tutkimusjoukko • Äidit tunnistettu pääkaupunkiseudun neuvoloissa • Ohjattu HUSin HAL-poliklinikalle raskauden seurantaan • Lapset syntyivät 1992-2001 • Sairauskertomustiedot • Yhdistetty rekisteritietoihin • Verrokki äiti-lapsi-parit – rekisteritiedot • Äiti: sama ikä, synnytyskertojen määrä, sikiöiden määrä, synnytyssairaala- ja kuukausi, ei päihdeongelmaa.
  16. 16. 63,9 8,2 0 10 20 30 40 50 60 70 Altistuneet Verrokit Vähintään kerran sijoitettuna Päihteille altistuneet 15-24-vuotiaat nuoret (n=615) ja verrokit (n=1787)
  17. 17. Äitien taustatiedot (%) 43,2 80,7 63,1 34,6 78,8 67,2 34,9 37,4 40,8 60,5 67,6 65,1 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Ikä <25 v. Naimaton Alempi sosioekonominen asema Päihde, ei sij. Päihde, sij. Verrokki, ei sij. Verrokki, sij.
  18. 18. Äitiin liittyvät riskitekijät (%) 44,6 52,7 50 4,5 4,5 23 55,7 77,9 85,8 14,8 15,5 54,2 15,3 3,2 11,2 0,6 0,7 1,6 50,3 28,6 57,8 3,4 1,4 18,4 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Päihde, ei sij. Päihde, sij. Verrokki, ei sij. Verrokki, sij.
  19. 19. Muut tutkimukset • Päihteille altistuneilla vastasyntyneillä vaikeuksia säädellä tunnetilojaan. • Äideillä vaikeuksia tulkita lapsen tarpeita. • Vaikuttaa negatiivisesti äidin ja lapsen väliseen vuorovaikutukseen → kiintymyssuhdehäiriö. • Yhteydessä lapsen aivojen kehitykseen ja psyykkiseen kehitykseen.
  20. 20. Teema 2: Alkoholille raskausaikana altistuneiden nuorten ja aikuisten arki Anne Koponen, Folkhälsanin tutkimuskeskus Sari Somer, Kehitysvammaliitto FASD-mentori
  21. 21. ADEF Helsinki -tutkimus Anne Koponen Vanhempi tutkija, dosentti Folkälsanin tutkimuskeskus
  22. 22. Syntymä- terveys (%) 62,6 10,8 12,2 2,7 5,4 82,4 13,5 17,6 10,2 9,7 16,8 6,7 9 42,2 7,5 10,9 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Tupakka-altistus Syntymäpaino <2500g Epämuodostuma FASD NAS Altistunut, ei sij. Altistunut, sij. Verrokki, ei sij. Verrokki, sij.
  23. 23. Diagnosoitu mielenterveys- ongelma (%) 54,6 26,4 0 10 20 30 40 50 60 Mielenterveysongelma Altistunut Verrokki
  24. 24. Suurimmat diagnoosiryhmät + kehitysvamma altistuksen ja sijoituksen mukaan (%) 34,7 11,3 13,1 0,5 9,9 15,3 65,9 20,6 21,9 3,1 20,1 46,6 22,3 5,9 5,8 0,5 8,8 8,3 73,5 23,8 34,7 4,1 26,5 43,5 0 10 20 30 40 50 60 70 80 F-diagnoosi, kaikki F30-F39, Mielialahäiriöt F40-F49, Neuroottiset, stressiin liittyvät ja somatoformiset häiriöt F70-F79, Kehitysvamma F80-F89, Psyykkisen kehityksen häiriöt F90-F98, Lapsuus- tai nuoruusiässä alkavat käytös- ja tunnehäiriöt Altistunut, ei sij. Altistunut, sij. Verrokki, ei sij. Verrokki , sij.
  25. 25. Suurimmat diagnoosiryhmät + kehitysvamma altistuksen ja riskitekijöiden määrän mukaan % 44,3 13,1 15,3 1,1 10,8 26,7 58,8 18,9 20 2,5 18,7 38,7 23,8 6,2 6,6 0,8 9,4 9,7 52,5 19,1 23,5 1,2 19,1 26,5 0 10 20 30 40 50 60 70 F-diagnoosi, kaikki F30-F39, Mielialahäiriöt F40-F49, Neuroottiset, stressiin liittyvät ja somatoformiset häiriöt F70-F79, Kehitysvamma F80-F89, Psyykkisen kehityksen häiriöt F90-F98, Lapsuus- tai nuoruusiässä alkavat käytös- ja tunnehäiriöt Altistunut, 0-1 riskiä Altistunut, 2-5 riskiä Verrokki, 0-1 riskiä Verrokki, 2-5 riskiä
  26. 26. Yhteenveto • Sijoitetuilla altistuneilla heikompi syntymäterveys, enemmän kasvuympäristöön liittyviä riskitekijöitä ja mielenterveysongelmia. • Vahvimmat selittäjät sekä altistuneilla että verrokeilla: sijoitus, äitiin liittyvät riskitekijät, alhainen syntymäpaino – riskitekijät kumuloituvat. • Pojilla enemmän neuropsykologisia ongelmia. • Kasvuympäristön riskitekijät pienentävät altistuneiden ja verrokkien välistä eroa mielenterveysongelmien esiintyvyydessä.
  27. 27. Stressi ja aivojen kehitys • Pitkään jatkuva voimakas stressi yhteydessä aivoalueisiin, jotka vastaavat tunteiden ja käytöksen säätelystä ja ylemmistä kognitiivista toiminnoista. • Mantelitumake ja hippokampus. • Miten stressi vaikuttaa lapseen, jolla keskushermostovaurio syntyessä? • Tarvitaan aivotutkimusta altistuksen ja ympäristön välisistä yhteyksistä. • Lancet (2020): Vahva suositus perhehoidon puolesta –laitoshoito lopetettava.
  28. 28. 31 Miten alkoholialtistus näkyy nuoruusiässä ja aikuisuudessa Sari Somer FASD-asiantuntija Kehitysvammaliitto
  29. 29. Alkoholialtistuksen vaikutukset ◆ Sikiövaiheessa alkoholille altistuneen henkilön haasteet lisääntyvät nuorena itsenäistymisen vaatimusten kasvaessa. Henkilö, jolla on FASD, myös kehittyy hitaammin kuin ikätoverinsa. Tämä haastaa erityisesti nuoruudessa, jossa samankaltaisuuden paine on suuri. ◆ Nuoruusiässä ja nuorina aikuisina on usein vaikeuksia selviytyä opinnoista ja työllistyä sekä hallita omaa elämäänsä (mm. raha-asiat ja ihmissuhteet); vaikeuksia tuottavat esim. impulsiivisuus ja syys-seuraussuhteiden ymmärtämisen vaikeus
  30. 30. 35 Asenteet vs. täsmätuki ◆ ”Ei toi pysty koskaan asumaan laitoksen ulkopuolella.” ”Ei tosta tuu itsenäistä ihmistä, veronmaksajaa.” ”Toi varmaan jatkaa äitinsä jalanjälkiä – ei siitä mitään tuu.” ◆ Nuoret, jotka ovat saaneet tukea ja apua ja ovat sinut vammansa kanssa, ovat vaikeista lähtökohdistaan huolimatta selvinneet ennustettaan huomattavasti paremmin!
  31. 31. Mitä tukea alkoholialtistuneelle on nuoruudessa ja aikuisuudessa tarjolla - ja mitä tukea tarvitaan
  32. 32. 37 Nuoruus- ja aikuisiän tuki Itsenäiseen elämään pääseminen on alkoholialtistuneelle haastavaa. Esimerkkejä saadusta tuesta: ◆ Valmentava ja kuntouttava opetus peruskoulun jälkeen, ammatillinen erityisopetus, tuettu työllistäminen ◆ Tuettu asuminen, apu elämänhallintaan ◆ Sijaishuollon jälkihuolto (jatkuu onneksi nykyään 25 ikävuoteen asti) ◆ Tuki esim. nuorisotyön / psykiatrian / vammaispalvelun kautta ◆ Tuki järjestöjen / hankkeiden kautta (vertaisryhmät)
  33. 33. ◆ 7 vertaisryhmää on päättynyt, 1 jatkuu etänä, uusi ryhmä alkaa 2021 ◆ Nuorten ja aikuisten kokemat hyödyt vertaisryhmistä: he ovat solmineet uusia ihmissuhteita, ymmärrys omasta vammasta ja sen vaikutuksista on kasvanut, äidin raskaudenaikaista juomista on käyty läpi yhdessä. Ryhmät ovat saaneet heidät voimaantumaan ja ottamaan uusia askelia elämässään (esim. muuttamaan omaan asuntoon tai hankkimaan työpaikan). ◆ Vertaisista voi löytää roolimalleja (esim. siihen, että uskaltautuu vanhemmuuteen). Kauheista kokemuksistakin voi selviytyä oikean tuen avulla. Selviytyminen antaa toivoa myös jatkohaasteisiin. ”En tiennyt, että on muita joilla on on tää sama – en olekaan ainoa.” ”Toikin on päässyt noin pitkälle - se on selvinnyt. Mäkin voin!” Kehitysvammaliiton ja kumppanien kokemuksia 17-40 -vuotiaiden alkoholialtistuneiden vertaisryhmistä 38
  34. 34. 39 Rinnalla kulkijan merkitys ◆ Optimitilanne: Sijaisperhe kulkee rinnalla (esim. tukihenkilön ominaisuudessa) vielä jälkihuollon päättymisen jälkeenkin. Tukea tarvitsee kuka vaan 25-vuotias saatikka, jos sinulla on FASD! ◆ Nuoren muutettua omilleen: Esim. tuuppimista ja apua asioiden hoitamiseen, neuvoja (esim. siitä, mitä maitoa ostan, miten makaronilaatikko tehdään), tukea esim. KELA-asioinnin ja laskujen kanssa, ihmissuhteissa (esim. ystävyys- tai parisuhteiden kanssa), työnhaussa ja työelämässä pysymisessä. Iso asia on myös tuki vanhemmuudessa silloin, jos alkoholialtistunut saa itse lapsia. Tuen tarve on vamman vuoksi aina suurempi ja itsenäistyminen hitaampaa. Lisäksi muita tukiverkostoja on yleensä vähemmän!
  35. 35. ◆ https://www.kehitysvammaliitto.fi/kehitysvammaisuus/fasd/ ◆ https://www.verneri.net/yleis/fasd ◆ https://www.facebook.com/fasdsuomi/ ◆ https://www.youtube.com/watch?v=v33QQ8zENNE&t=24s&fbclid=IwAR2C9FEvdFJp629Dbp0 XhkQvqZuEY3fVVwISiw0qeUTh5U8JfKVXpkb80tY Linkki FASD Pähkinänkuoressa -webinaariin ◆ https://www.kehitysvammaliitto.fi/kehitysvammaisuus/fasd/liity-fasd-suomi-verkostoon/ Liittyminen FASD Suomi -verkostoon ◆ minni.haveri@tukiliitto.fi Liittyminen alkoholille altistuneiden nuorten ja aikuisten suljettuun ja piilotettuun someryhmään Materiaalia ja lisätietoa 40

×