Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Virtuaaliset Päihdepaivat 2020, seminaari 5: Mitä kuuluu kuntien ehkäisevälle päihdetyölle?

86 views

Published on

Seminaarissa tarjotaan katsaus kuntien ehkäisevän päihdetyön tilaan ja tuleviin näkymiin. Miltä näyttää kuntien ehkäisevä päihdetyö vuonna 2020?

Millaisissa perusrakenteissa kunnat nyt toteuttavat ehkäisevää päihdetyötä: toteutuuko lakisääteisyys, entä suositukset?
Miten työtä kohdennetaan eri sisältöihin ja ikäryhmiin? Lisäksi hahmotetaan kuntien ehkäisevää päihdetyötä tulevaisuudessa sekä kunnille tarjottua tukea eri toimijoiden näkökulmista. Seminaarissa myös kunnat kertovat käytännön kokemuksia ehkäisevän päihdetyön onnistumisista ja haasteista sekä alueet tarjoamastaan tuesta.

Published in: Government & Nonprofit
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Virtuaaliset Päihdepaivat 2020, seminaari 5: Mitä kuuluu kuntien ehkäisevälle päihdetyölle?

  1. 1. 13.00: Johdatus iltapäivään, kehittämispäällikkö Nina Karlsson, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Osio I Mitä kuuluu kunnan ehkäisevään päihdetyöhön? 13.10 Ehkäisevä päihdetyö kunnissa: Edelleen sote-uudistuksen kynnyksellä, erikoistutkija Katariina Warpenius, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 13.30 Kuulumisia kunnista: Hyvinvointikoordinaattori Anna Koski, Ylöjärven kaupunki Aluepäällikkö Tiina Hörkkö, Helsingin kaupunki 17.11.2020Etunimi Sukunimi 2 Virtuaaliset päihdepäivät: Mitä kuuluu kuntien ehkäisevälle päihdetyölle?
  2. 2. Osio II Kohti tulevaa 13.50 Kansallisesti ehkäisevää päihdetyötä tukemassa: tavoitteena tasavertaisuus, kehittämispäällikkö Jaana Markkula, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 14.00 Aluehallintovirastot kuntien työtä ohjaamassa ja tukemassa – myös jatkossa, ylitarkastaja Anne Taulu 14.10 Uuden edessä: alueet kuntien tukena hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä ehkäisevässä päihdetyössä, kehittämispäällikkö Tapani Kauppinen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 17.11.2020Etunimi Sukunimi 3
  3. 3. 14.30 Alueellista tukea kunnille tarjoamassa: Hankekoordinaattori Tellu Rosenqvist, Satakunnan Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hanke, Oma hyvinvointi -osahanke Aluekoordinaattori Miia Hietaniemi, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 14.50 Loppukeskustelu ja yhteenveto, kehittämispäällikkö Nina Karlsson, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 17.11.2020Etunimi Sukunimi 4
  4. 4. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Ehkäisevä päihdetyö kunnissa 2020 ”Edelleen sote-uudistuksen kynnyksellä” Katariina Warpenius & Jaana Markkula 13.11.2020
  5. 5. Ehkäisevä päihdetyö kunnissa 2020 -kysely • THL ja aluehallintovirastot kartoittivat ehkäisevän päihdetyön tilannetta kunnissa Webropol-kyselyllä vuoden 2020 keväällä (23.3.–8.5.2020). • Manner-Suomen kunnista kyselyyn vastasi 99 prosenttia (N = 294). • Vertailukohtana on käytetty vuoden 2016 vastaavan kyselyn tuloksia. 13.11.2020Warpenius & Markkula 7
  6. 6. Esityksen sisältö 1. Kuntien ehkäisevän päihdetyön perusrakenteet (alueittain) 2. Ehkäisevän päihdetyön koordinaatio ja yhteistyö kunnissa 3. Kuntien ehkäisevän päihdetyön sisällöt ja ikäryhmät 13.11.2020Warpenius & Markkula 8
  7. 7. 1. Ehkäisevän päihdetyön perusrakenteet kunnissa • Ehkäisevästä päihdetyöstä vastaava toimielin tai työryhmä, jolle toimielin on valtuuttanut tehtävät (lakisääteinen) • Ehkäisevää päihdetyötä toimeenpaneva kunnallinen tai seudullinen työryhmä • Ehkäisevää päihdetyötä ohjaavat suunnitelmat (lakisääteinen) • Ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö 13.11.2020Warpenius & Markkula 9
  8. 8. Kunnan ehkäisevästä päihdetyöstä vastaava toimielin tai työryhmä, jolle toimielin on valtuuttanut tehtävät, koko maa ja alueittain, 2016 ja 2020 (% kunnista) 13.11.2020Warpenius & Markkula 10 95 75 76 70 75 81 77 44 18 16 16 17 16 15 38 5 5 8 14 8 2 7 16 2 3 1 2 Lappi Lounais-Suomi Pohjois-Suomi Itä-Suomi Länsi- ja Sisä-Suomi Etelä-Suomi Koko maa (v. 2020) Koko maa (v. 2016) % kunnistaKyllä Ei EOS Ei vastausta Lähde: THL, Ehkäisevä päihdetyö kunnissa -kyselyt.
  9. 9. 13.11.2020Warpenius & Markkula 11 Ehkäisevää päihdetyötä toimeenpaneva kunnallinen tai seudullinen työryhmä, koko maa ja alueittain , 2016 ja 2020 (% kunnista)
  10. 10. Kuntien ehkäisevää päihdetyötä ohjaavat suunnitelmat, koko maa ja alueittain, 2016 ja 2020 (% kunnista) 13.11.2020Warpenius & Markkula 12
  11. 11. Ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöt, koko maa ja alueittain, 2016 ja 2020 (% kunnista) 13.11.2020Warpenius & Markkula 13
  12. 12. 13.11.2020Warpenius & Markkula 14 Kokonaisarvio ehkäisevän päihdetyön rakenteista kunnissa, koko maa ja alueittain, 2016 ja 2020 (% kunnista)
  13. 13. Päätulos kuntien rakenteista koko maassa: Kuntien ehkäisevän päihdetyön perusrakenteet Suomessa ovat vahvistuneet vuonna 2020 verrattuna vuoteen 2016 13.11.2020Warpenius & Markkula 15
  14. 14. 2. Ehkäisevän päihdetyön koordinaatio ja yhteistyö • Yhdyshenkilö koordinoi monialaista ehkäisevää päihdetyötä • Kunnan ept:stä vastaavan toimielimen tehtävänä on mm.: ”huolehtia siitä, että [4 kohdassa tarkoitetut] kunnan toimet sovitetaan yhteen poliisin, alkoholilain (1143/1994) ja tupakkalain (693/1976) noudattamisen valvonnan, elinkeinoelämän ja erityisesti ehkäisevään päihdetyöhön osallistuvien yleishyödyllisten yhteisöjen ehkäisevään päihdetyöhön kuuluvien ja sitä tukevien toimien kanssa.” (Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä, 523/2015, 5 §) 13.11.2020Warpenius & Markkula 16
  15. 15. 13.11.2020Warpenius & Markkula 17 Ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöllä käytettävissä työaikaa ehkäisevään päihdetyöhön (%, kunnista, joissa kunnallinen yhdyshlö), 2020 Vuonna 2016: Ei lainkaan työaikaa: 36 % Alle 10 %: 43 %
  16. 16. Hallinnonala, jonka alaisuudessa ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö toimii (%, kunnista, joissa kunnallinen yhdyshlö), 2020 13.11.2020Warpenius & Markkula 18 Vuonna 2016: sosiaali- ja terveystoimessa: 62 %
  17. 17. Ehkäisevää päihdetyötä toimeenpanevien monialaisten työryhmien jäsenten hallinnonalat / taustaorganisaatiot (2020) 13.11.2020Warpenius & Markkula 19
  18. 18. Vastaajien arviot siitä, kuinka paljon kunta tekee yhteistyötä eri tahojen kanssa ehkäisevässä päihdetyössä (%-osuus vastanneista kunnista), 2020 (n = 262-271) 13.11.2020Warpenius & Markkula 20
  19. 19. Havaintoja koordinaatiosta ja yhteistyöstä • Monilla yhdyshenkilöillä on niukasti työaikaa ehkäisevään päihdetyöhön. • Kunnat ovat ennakoineet sote-uudistusta: Yhdyshenkilötehtäviä on siirretty kunnille jääville toimialoille; Monialaisissa työryhmissä nuoriso- ja opetustoimen edustus oli vahvinta (vuonna 2016 sosiaali- ja terveystoimi olivat vahvimmat alat). • Kuntien aktiivinen yhteistyö alkoholi- ja tupakkalakien valvonnan ja elinkeinoelämän haittoja ehkäisevien toimien välillä on harvinaista. 13.11.2020Warpenius & Markkula 21
  20. 20. 3. Ehkäisevän päihdetyön sisällöt ja ikäryhmät • ”Julkinen valta huolehtii tämän lain mukaisesti alkoholin, tupakan, huumausaineiden ja muiden päihtymiseen käytettävien aineiden sekä rahapelaamisen aiheuttamien haittojen ehkäisystä yhteistyössä yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa.” (Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä, 523/2015, 1 §) 13.11.2020Warpenius & Markkula 22
  21. 21. Vastaajien arviot siitä, kuinka paljon kunta tekee ehkäisevää päihdetyötä eri sisällöissä (% vastanneista kunnista), 2020 13.11.2020Warpenius & Markkula 23
  22. 22. Vastaajien arviot siitä, kuinka paljon kunta tekee eri ikäryhmille suunnattua ehkäisevää päihdetyötä (% vastanneista kunnista), 2020 13.11.2020Warpenius & Markkula 24
  23. 23. Havaintoja ehkäisevän päihdetyön sisällöistä ja ikäryhmistä • Kuntien toiminnassa painottuvat perinteiset ehkäisevän työn sisällöt (alkoholi sekä tupakka- ja nikotiinituotteet) • Lääkkeiden väärinkäyttöön ja rahapelaamiseen kiinnitettävä aiempaa enemmän huomiota • Kuntien toiminnassa painottuvat lapset ja nuoret: työikäisille ja iäkkäille suunnattuja toimia tehostettava 13.11.2020Warpenius & Markkula 25
  24. 24. Lopuksi • Ehkäisevän päihdetyön järjestämistä koskevan lain tehokas toimeenpano ja toimintaohjelma ovat vahvistaneet kuntien rakenteita (mm. aluehallintovirastojen kuntaohjaus ja tuki). • Vaikka kuntien ehkäisevän päihdetyön rakenteet ovat vahvistuneet, resursointi on monesti heikkoa ja yhteistyössä ja toimintasisältöjen kattavuudessa on kehittämisen varaa. • Sote-uudistus tuo kentälle uuden toimijatason, mikä haastaa kuntien ehkäisevän päihdetyön rakenteet, toimet ja yhteistyön. 13.11.2020Warpenius & Markkula 26
  25. 25. Tulosraportit Koko maa: Warpenius K & Markkula J. Ehkäisevän päihdetyön rakenteet kunnissa ovat vahvistuneet – tuloksia vuosien 2016 ja 2020 kuntakyselyistä. THL, Tutkimuksesta tiiviisti 26/2020. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-540-726/2020. Warpenius, K. & Markkula, J. Ehkäisevän päihdetyön sisällöt, toimet ja seuranta kunnissa – vuoden 2020 kuntakyselyn tuloksia. THL, Tutkimuksesta tiiviisti 25/2020. (ilmestyy) Alueraportit: Ehkäisevä päihdetyö kunnissa -kysely thl.fi Aiheesta muualla: Kunnan hyvinvointi ja elinvoima tarvitsee lakisääteistä ehkäisevää päihdetyötä. 2020. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020092575887 13.11.2020Warpenius & Markkula 27
  26. 26. Ylöjärven kaupunki
  27. 27. Kommenttipuheenvuoro Helsingin ehkäisevän päihdetyö näkökulmasta Päihdepäivät 2020 Aluepäällikkö Tiina Hörkkö Helsingin kaupunki, kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala
  28. 28. Ehkäisevän päihdetyön rakenteiden vahvistaminen Helsingissä Helsinkiin luotiin vuonna 2018 uudet hyte-rakenteet, johon ehkäisevä päihdetyö kuului ja samalla nimettiin toimielin. Toiminnassa olevat verkostot jatkoivat toimintaansa. ➢ Kuitenkin pian huomattiin, että jokin palanen puuttui. 17.11.2020 . 32
  29. 29. Tämän vuoksi selvitettiin ept - organisoitumista kesällä 2019 • Selvitykseen haastateltiin noin 40 henkilöä eri toimialoilta, THL:stä, kolmannelta sektorilta sekä PKS-alueen kaupungeista. • Selvityksessä löytyi sekä toimivia että vahvistettavia osa-alueita. Vahvistamisen tarvetta todettiin mm. tavoitteellisuuteen ja systemaattiseen tietopohjaan liittyen ja miten ept painottuu eri ikäryhmille. • Ratkaisuna Helsingin hyte-ohryssä linjattiin 12.11.2019 Ehkäisevän päihdetyön – verkoston perustamisesta. • Ept-verkosto on monialainen ryhmä, jossa edustus kaikilta toimialoilta ja kaupunginkansliasta, muita viranomaisia sekä useita järjestöjä. Kokoonpanolla haetaan laajaa ymmärrystä ja siltoja. 17.11.2020 33
  30. 30. 17.11.2020 Tarja Saarinen ja Annukka Tapiola 34 Ehkäisevän päihdetyön verkostot ja työryhmät Helsingissä . 34 Pakka-verkostot jatkaa • Pakka ohjausryhmä • PKS tarjontatyöryhmä • Ehkäisevän päihdetyön järjestämislain mukainen elinkeinoyhteistyö • Ept-laki § 5, Kh 13.3.2019 § 269 • Savuton Helsinki -verkosto Tupakkalaki, ehkäisevän päihdetyön järjestämislaki, Kh 25.4.2016 § 400 Toimialojen asiantuntijaryhmät jatkavat • Toisen asteen ept-ryhmä kasko ja sote • Kuvan alueelliset ryhmät Ehkäisevän päihdetyön verkosto Ohjaa ja tukee toimialoilla ja kansliassa tapahtuvaa ept:tä Verkoston sihteeristö ja puheenjohtaja toimivat ept-yhteyshenkilöinä Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjausryhmä (HYTE-ohry) Johtaa, toimeenpanee ja seuraa ehkäisevää päihdetyötä Lisäksi toiminnallisia ja alueellisia ryhmiä, joita voidaan perustaa tarvittaessa lisää Peliklinikka, sähköiset palvelut, kaupunkitasoinen turvallisuuden edistäminen, lähisuhdeväkivallan ehkäisytyöryhmä Savuton Helsinki jatkaa Kaupungin hallitus Ept-toimielin Liikkumisohjelma Mukana-ohjelma Erityisesti kehitettävät teemat: Huumausaineet Rahapelaaminen
  31. 31. Ehkäisevän päihdetyön verkoston tehtävät 1. Vastaa ehkäisevän päihdetyön kehittämisestä kaupunkiyhteisesti osana HYTE-verkostoa. Kohderyhmänä kaikki ikäryhmät. 2. Tukee, että ept-toimenpiteet sisältyvät toimialojen talousarvioihin ja toimintasuunnitelmiin. Varmistaa ehkäisevän päihdetyön tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumisen, sekä tarkistaa toimenpiteitä vuosittain yhteistyössä toimialojen kanssa. 3. Vahvistaa ja tukee tietopohjaista kehittämistä, yhteistyössä mm. kaupunkitutkimuksen kanssa. a) Kartoittaa ja kuvaa kaikkien toimialojen käytössä olevat näyttöön perustuvat toimintamallit. b) Kartoittaa uusia ept-toimintamalleja ja tukee niiden systemaattista käyttöönottoa. c) Vahvistaa mini-intervention systemaattista ja laajamittaista käyttöä. d) Huomioi työssä erityisesti suojaavien tekijöiden laaja-alaisen tukemisen. 4. Seuraa ja raportoi tilannekuvaa ept-teemoista ja raportoi ept-lain mukaisesti osana hyte-suunnitelmaa ja –raporttia. 5. Kehittää yliopistoyhteistyötä ept-tutkimuksiin liittyen. 6. Vahvistaa henkilöstön osaamista. 7. Toteuttaa yhteistyötä järjestöjen, yhdistysten ja muiden paikallistoimijoiden kanssa. 8. Edistää kaupunkilaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia ehkäisevässä päihdetyössä. 9. Edistää osaltaan Islannin mallin soveltamista Helsinkiin mm. viestintä ja yhteisöjen tukeminen. Työssä huomioidaan ehkäisevän päihdetyön järjestämislain, alkoholilain ja tupakkalain mukaiset velvoitteet. 35Tarja Saarinen
  32. 32. 17.11.2020 Tarja Saarinen ja Annukka Tapiola 36 Selkeät tavoitteet, tietoperustaisuus, yhteistyö verkostoissa, asiakasrajapinnan tuntemus sekä seuranta ja vaikuttavuuden arviointi varmistavat ehkäisevän päihdetyön laadun” Lähde: Helsingin EPT-selvitys
  33. 33. 17.11.2020 37 Käytännössä olemme aloittaneet tietoperustan vahvistamisen seuraavasti: • Verkostolla on valtavasti arvokasta tietoa ja toimintaa, jota on tärkeätä jakaa ja tehdä näkyväksi. • Tutkimusyhteistyö Helsingin yliopiston kanssa on käynnistynyt. • Tiedonkeruu toimialoilla käytössä olevista ehkäisevän päihdetyön menetelmistä, käytänteistä ja toimintamalleista käynnissä. • Päihdetilannekysely kuntalaisille on parhaillaan analyysivaiheessa (HKI n=4592, PKS noin 7950) • Osana verkostoa toimii Helsingin kaupunkitutkimus- ja tilastot yksikkö. • Hyödynnämme laadun varmistamisessa Ept-toimintaohjelmaa ja Laatutähteä sekä muuta kansallista ohjausta, kuten avin ohjauskirjeitä ja raportteja. ➢ Saadaan näkyväksi yhteinen tilannekuva ja sen kehittämistarpeet. ➢ EPT-verkosto tukee toimialoja tavoitteellisen ehkäisevän päihdetyön toteuttamisessa tietoon perustuen. ➢ Yhteistyö ja tiedonkulku keskeistä. Tietopohja ja laadun varmistaminen
  34. 34. KIITOS Lisätietoja: Klaari-koordinaattori Aija Blad aija.blad@hel.fi Aluepäällikkö Tiina Hörkkö Tiina.horkko@hel.fi
  35. 35. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kansallisesti ehkäisevää päihdetyötä tukemassa: tavoitteena tasavertaisuus “Mitä kuuluu kuntien ehkäisevälle päihdetyölle” -seminaari, Virtuaaliset päihdepäivät 2020 Jaana Markkula 13.11.2020
  36. 36. Lakiin perustuvan ohjaus- ja tukirakenteen tavoite on tasavertaisuus v. 2015- 1. STM johtaa 2. THL kehittää ja ohjaa 3. Aluehallintovirastot ohjaavat, suunnittelevat, & kehittävät alueilla 4. Kunnissa laki eläväksi 13.11.2020Jaana Markkula, THL ➢Tulevaisuudessa: Hyvinvointialue tukee kuntia asiantuntemuksellaan (HE, SOTE-järjestämislain luonnos) Koko maassa 41
  37. 37. 13.11.2020Jaana Markkula, THL THL kehittää ja ohjaa koko maassa EPT:tä, jotta työtä tehtäisiin… Tietoon nojaten 42
  38. 38. Päihde- ja riippuvuusstrategia sateenvarjoksi v. 2021 tammikuussa 13.11.2020Jaana Markkula, THL • Sisällöissä huomioidaan: • Yhdessä tekemisen ja tiedonkulun vahvistaminen • Toimivan työn tukeminen • Uusien ratkaisujen etsintä • Strategia konkretiaksi: • Valtioneuvoston huumausainepoliittinen periaatepäätös • Tupakkatyöryhmän työ • Rahapelipoliittinen toimintaohjelma • Ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelma • Alkoholilain väliarviointi • Päihdehuoltolainsäädännön uudistus 43
  39. 39. Ehkäisevä päihdetyö (EPT) voi olla kattavaa, vaikuttavaa ja kustannustehokasta vain, jos… 13.11.2020Jaana Markkula, THL ➢ Nyt käynnissä väliarviointi ja päivitys 44
  40. 40. • Ehkäisevän päihdetyön rakenteet kuntoon – laadukkaasti 13.11.2020Jaana Markkula, THL • Kohti tietoon perustuvaa toimintaa • Käyttöön toimivaksi todetut keinot osaavien ammattilaisten toimesta 45
  41. 41. 13.11.2020Jaana Markkula, THLLähde: Markkula ym. (2020). Kunnan hyvinvointi ja elinvoima tarvitsee lakisääteistä ehkäisevää päihdetyötä. THL.46
  42. 42. Tieto on perusta onnistuneelle toiminnalle: Osaksi hyvinvointikertomusta ja -suunnitelmaa 13.11.2020Jaana Markkula, THL Tilannekuvaus Painopisteet ja tavoitteet Toimet ja niiden seuranta Tilannekuvaus sisältää päihdeolojen kuvauksen = riskiä ennakoivat ja selittävät tekijät = käyttö & saatavuus = vaikutus hyvinvointiin = organisointitapa = tehty työ 47 Avuksi kuntien ja alueiden päihdeavain- indikaattorit (ks. Sotkanet.fi)
  43. 43. Raskausaika & vastasyntyneet • Puheeksiotto & mini-interventio • Tarvelähtöinen tuki päihteitä käyttäville & muille riskiryhmille Lapsuus & nuoruus • Turvallinen opiskeluyhteisö & sitä tukevat yhteiset käytännöt • Sosiaalisten taitojen opetus > Päihdekasvatus (ml. elämänhallintataidot) • Vanhemmuuden tuki & vanhempien huolta herättävän päihteiden käytön puheeksiotto Aikuisuus • Työpaikkojen päihdeohjelmat Vanhuus 13.11.2020Jaana Markkula, THL Puheek- siotto & mini- interven- tio Väestö- viestin- tä & terveys- neuvon- ta Pakka- toimin- tamalli & muu yhteisö- preven- tio 48
  44. 44. Pysy kartalla: Tilaa EPT-uutiskirje • Ajankohtaista tietoa alueilla, kunnissa ja järjestöissä toimiville ammattilaisille ja asiantuntijoille • Valtakunnallisia ja alueellisia uutisia • Tietoa tulevista tapahtumista, kehittämis- ja tutkimustyöstä sekä tuoreimmista julkaisuista. • Kirje ilmestyy kerran kuukaudessa. • Tilaa täältä: http://www.emaileri.fi/forms/thl/ 13.11.2020Jaana Markkula, THL 49
  45. 45. Kiitos! Lisätietoja: • Jaana Markkula (etunimi.sukunimi@thl.fi) • Ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelma (STM 2015): verkkosivut • THL, Alkoholi, tupakka ja riippuvuudet -aihesivut > Ehkäisevä päihdetyö: https://thl.fi/fi/web/alkoholi-tupakka-ja-riippuvuudet/ehkaiseva-paihdetyo 13.11.2020Jaana Markkula, THL 50
  46. 46. 17.11.2020Anne Taulu, Lounais-Suomen aluehallintovirasto 52 Päihdepäivät 13.11.2020 Kohti tulevaa: Aluehallintovirastot kuntien työtä ohjaamassa ja tukemassa – myös jatkossa Anne Taulu, ylitarkastaja, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen FT, TtM, sh (AMK) Sosiaali- ja terveydenhuoltoyksikkö / Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Lounais-Suomen aluehallintovirasto
  47. 47. Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) 4 §: – Sosiaali- ja terveysministeriö johtaa – Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kehittää ja ohjaa koko maassa yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa – Aluehallintovirastot ohjaavat toimialueensa ehkäisevää päihdetyötä, suunnittelevat ja kehittävät sitä yhteistyössä muiden viranomaisten ja yhteisöjen kanssa sekä tukevat toimialueensa kuntia ehkäisevän päihdetyön toteuttamisessa ja kehittämisessä. 17.11.2020Anne Taulu, Lounais-Suomen aluehallintovirasto 53
  48. 48. Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) 5 §: Kunta huolehtii ehkäisevän päihdetyön tarpeen mukaisesta organisoinnista alueellaan ja nimeää ehkäisevän päihdetyön tehtävistä vastaavan toimielimen. Toimielimen tehtävänä on: 1) huolehtia kunnan päihdeolojen seurannasta ja niitä koskevasta tiedotuksesta; 2) huolehtia siitä, että päihdehaittoja ja niiden vähentämistä koskevaa tietoa tarjotaan yksityisille henkilöille ja koko väestölle; 3) lisätä ja tukea päihdehaittoja ehkäisevien toimien osaamista kaikissa kunnan tehtävissä; 4) esittää ja edistää ehkäisevän päihdetyön toimia kunnan hallinnossa, erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa, sivistys-, liikunta- ja nuorisotoimessa sekä elinkeinotoimessa; 5417.11.2020Anne Taulu, Lounais-Suomen aluehallintovirasto
  49. 49. Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) 5─6 §: 5) huolehtia siitä, että 4 kohdassa tarkoitetut kunnan toimet sovitetaan yhteen poliisin, alkoholilain (1143/1994) ja tupakkalain (693/1976) noudattamisen valvonnan, elinkeinoelämän ja erityisesti ehkäisevään päihdetyöhön osallistuvien yleishyödyllisten yhteisöjen ehkäisevään päihdetyöhön kuuluvien ja sitä tukevien toimien kanssa. Kunnan ehkäisevään päihdetyöhön sovelletaan lisäksi, mitä terveydenhuoltolain (1326/2010) 11 ja 12 §:ssä säädetään terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä sekä sitä koskevasta suunnittelusta ja raportoinnista. ▪ 6 § Kunnan tulee ehkäisevän päihdetyön yhteydessä edistää asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia päihteiden aiheuttamien haittojen vähentämiseksi viranomaisyhteistyöllä, viranomaisille annettavilla lausunnoilla sekä kunnan omilla toimilla. 5517.11.2020Anne Taulu, Lounais-Suomen aluehallintovirasto
  50. 50. Aluehallintovirastot kuntien työtä ohjaamassa ja tukemassa 17.11.2020Anne Taulu, Lounais-Suomen aluehallintovirasto 56 - Ohjaus: AVIt ohjaavat toimialueensa ehkäisevää päihdetyötä, suunnittelevat ja kehittävät sitä yhteistyössä muiden viranomaisten ja yhteisöjen kanssa (mm. informaatio-ohjaus, ohjauskirjeet, ohjauskäynnit, ennakoivan valvonnan kuntakäynnit) - Tuki: AVIt tukevat toimialueensa kuntia ehkäisevän päihdetyön toteuttamisessa ja kehittämisessä (mm. yhdyshenkilöverkoston ylläpito, alueellisten päihdetilastojen / selvitysten koostaminen, yhteistyökokoukset, koulutukset) - Poikkihallinnollinen yhteistyö: Aluetasolla AVIn poikkihallinnollinen yhteistyö tukee ohjausta ja kehittämistä
  51. 51. Soteuudistuksen vaikutukset ▪ Hyvinvointialueet tukevat jatkossa alueensa kuntia ehkäisevän päihde- työn toteuttamisessa ja kehittämisessä. 17.11.2020Anne Taulu, Lounais-Suomen aluehallintovirasto 57
  52. 52. Lopuksi: Suosituksia ehkäisevään päihdetyöhön 1. Huolehditaan ehkäisevän päihdetyön rakenteet kuntoon. 2. Viestitään haitoista tutkittuun tietoon perustuen yksilöiden valintojen ja sosiaali- ja terveyspolitiikan tueksi. 3. Huolehditaan riskikäytön ja haittojen varhaisesta tunnistamisesta ja tuesta. 4. Toteutetaan paikallista alkoholi-, tupakka- ja rahapelipolitiikkaa suunnitellusti ja laajassa yhteistyössä. 5. Panostetaan haittojen ehkäisyyn lähiyhteisöissä, eli varhaiskasvatuksessa, oppilaitoksissa, työpaikoilla ja vapaa-ajan ympäristöissä. 5817.11.2020Anne Taulu, Lounais-Suomen aluehallintovirasto
  53. 53. Esimerkkinä: 1. Huolehditaan ehkäisevän päihdetyön rakenteet kuntoon. 5917.11.2020Anne Taulu, Lounais-Suomen aluehallintovirasto
  54. 54. Lähteitä ▪ Ehkäisevää päihdetyötä koskevat AVIen julkaisut (suomeksi ja ruotsiksi) löytyvät ohessa olevan linkin takaa: http://www.avi.fi/web/avi/ehkaiseva-paihdetyo ▪ Linkki päättäjille suunnattuun esitteeseen (THL-AVIt) ▪ Linkki LSAVIn päihde- ja pelikasvatus oppilaitoksissa - oppaaseen 6017.11.2020Anne Taulu, Lounais-Suomen aluehallintovirasto
  55. 55. 17.11.2020Anne Taulu, Lounais-Suomen aluehallintovirasto 61 Kiitos! Anne Taulu ylitarkastaja, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Lounais-Suomen aluehallintovirasto anne.taulu@avi.fi, puh. 029 501 8084
  56. 56. Uuden edessä: alueet kuntien tukena hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä ehkäisevässä päihdetyössä Päihdepäivät 13.11.2020 Tapani Kauppinen 13.11.2020
  57. 57. Tuleeko hyvinvointialueille ept-rakenteita? 13.11.2020tapani.kauppinen@thl.fi @TapaniKa Analyysi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yleisistä rakenteiden sanottamisesta, ei katsottu ept-, osallisuus-, turvallisuus-, lape- yms erikseen. Voiko olla toimivia ept-rakenteita, jos ei ole yleisiä hyte-rakenteita? Mukana kaikki 23 Sote-maakuntaa ja Helsinki Aineistona Tulevaisuuden sotekeskus- ja Soterakenneuudistus-hakemukset Hyten sanottamisen arvio hyvin liukuva ryhmästä toiseen: • Paljon hyte-rakennemainintoja. 15 aluetta • Kohtuullisesti hyte-rakennemainintoja. 4 aluetta • Vähän hyte-rakennemainintoja. 4 aluetta
  58. 58. Eroavatko tulevat alueet toisistaan? Katso oman alueesi tilanne: https://teaviisari.fi/ Jos kunta/alue ei muuta seuraa, seuraa edes: Minimitietoindikaattorit 13.11.2020tapani.kauppinen@thl.fi @TapaniKa
  59. 59. Mitä sote-j.laki edellyttää kunnilta ja alueilta? 13.11.2020tapani.kauppinen@thl.fi @TapaniKa Lisäksi hyvinvointialueiden tehtävänä olisi tarjota tukea ja asiantuntemusta kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen sekä ehkäisevän päihdetyön tueksi. (7.7 Laki hyvinvointialueiden rahoituksesta) Kunta mm: • Kunnan on edistettävä asukkaidensa hyvinvointia ja terveyttä. • asetettava hyvinvoinnin ja terveyden edistämiselle tavoitteet ja • määriteltävä tavoitteita tukevat toimenpiteet. • arvioitava ennakkoon päätöstensä vaikutukset ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen väestöryhmittäin. • Eri toimialojen on tehtävä yhteistyötä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. • nimettävä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vastuutaho. • seurattava kuntalaisten elinoloja, hyvinvointia ja terveyttä sekä niihin vaikuttavia tekijöitä alueittain ja väestöryhmittäin. & raportoitava • valmisteltava hyvinvointikertomus ja -suunnitelma • toimittava hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä yhteistyössä hyvinvointialueen kanssa ja tuettava sitä asiantuntemuksellaan. • yhteistyötä julkisten toimijoiden, yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa. • järjestöjen toimintaedellytyksiä Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 6§ (https://soteuudistus.fi/lakiluonnos- 14.10.2020) Hyvinvointialue mm: • Hyvinvointialueen on edistettävä asukkaidensa hyvinvointia ja terveyttä. • asetettava hyvinvoinnin ja terveyden edistämiselle tavoitteet ja • määriteltävä tavoitteita tukevat toimenpiteet. • arvioitava ennakkoon ja otettava huomioon päätöstensä vaikutukset ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen väestöryhmittäin. • nimettävä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vastuu-taho. • seurattava asukkaittensa elinoloja, hyvinvointia ja terveyttä sekä niihin vaikuttavia tekijöitä alueittain ja väestöryhmittäin. • raportoitava asukkaidensa hyvinvoinnista ja terveydestä, niihin vaikuttavista tekijöistä sekä toteutetuista toimenpiteistä aluevaltuustolle vuosittain. • valmisteltava valtuustolle valtuustokausittain alueellinen hyvinvointikertomus ja -suunnitelma edellä mainituista asioista. • laatii hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman yhteistyössä alueen kuntien kanssa. • toimittava yhteistyössä alueen kuntien kanssa ja tuettava niitä asiantuntemuksellaan. • yhteistyötä muiden julkisten toimijoiden, yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa. • edistettävä järjestöjen toimintaedellytyksiä ja vaikutusmahdollisuuksia. • neuvoteltava vähintään vuosittain yhdessä alueen kuntien sekä muiden toimijoiden kanssa tavoitteista, toimenpiteistä, yhteistyöstä ja seurannasta. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 7§ (https://soteuudistus.fi/lakiluonnos-14.10.2020)
  60. 60. Esimerkki Pohjois-Savosta 13.11.2020tapani.kauppinen@thl.fi @TapaniKa (Pekka Puustinen 30.10.2020)
  61. 61. Lorem ipsum dolor sit amnet. Dolor sit a met dolor sit amet Lorem ipsum dolor sit amnet. Dolor sita met dolor sit amet Järjestöt - Alueellista tukea kunnille tarjoamassa 13.11.2020 Päihdepäivät Miia Hietaniemi, aluekoordinaattori Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry www.ehyt.fi
  62. 62. ELÄMÄNILOA JA HYVINVOINTIA Ilman päihde- ja pelihaittoja
  63. 63. Järjestöt vahvistavat suojaavia tekijöitä elämän eri vaiheissa Parisuhde, ystävät Itsetunnon vahvistaminen Sijaistekeminen riskivaiheissa Mielekäs tekeminen (työllistyminen, harrastukset, ryhmätoiminnot) Osallisuuden ja tarpeellisuuden tunne Odotusaika, varhaislapsuus Päivähoito, koulu
  64. 64. Jokainen meistä rakentaa suomalaista päihde- ja pelikulttuuria Kunnan ehkäisevän päihdetyön rakenteiden ja suunnittelun tukena • Kansalais- ja asiantuntijajärjestö Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n aluetyö • Alueelliset järjestöyhteistyöverkostot Toteutukseen kunnan tai alueen omia järjestöjä • EHYTillä on 110 jäsenyhdistystä, joista iso osa paikallisia yhdistyksiä kunnissa. • EHYT koordinoi EPT-verkostoa, johon kuuluu yli 50 sote-alan järjestöä -> Näillä järjestöillä vapaaehtoisvoimin toimivia paikallisyhdistyksiä kunnissa, seutukunnissa, joita tärkeä hyödyntää ehkäisevässä päihdetyössä. • Haastetaan näiden lisäksi mukaan kunnan urheilu- ja harrasteseurat, metsästysseurat, eläkeläisyhdistykset jne.
  65. 65. Järjestöiltä tukea kuntien ehkäisevälle päihdetyölle • Järjestöjen kautta toteutuva kuntalaisten osallisuus • Kansalaisvaikuttamista ja vapaaehtoistyötä • Ehkäisevän päihdetyön toteuttaminen yhteisöissä • Asiantuntijavaikuttamista, ehkäisevän päihdetyön osaamisen vahvistamista ammattilaiset, vapaaehtoiset, päättäjät, kuntalaiset Kunnan kannustimet järjestöille? - Kuullaan ja otetaan mukaan - Palkitaan järjestöjä, kun huomioivat ehkäisevän päihdetyön
  66. 66. Valtakunnalliset teemat ja kampanjat tukevat paikallista työtä: - Tipaton tammikuu - Ehkäisevän päihdetyön viikko 45 - kampanjat
  67. 67. Ehkäisevä päihdetyö kuuluu kaikille

×