Seminaarissa tarjotaan katsaus kuntien ehkäisevän päihdetyön tilaan ja tuleviin näkymiin. Miltä näyttää kuntien ehkäisevä päihdetyö vuonna 2020? Millaisissa perusrakenteissa kunnat nyt toteuttavat ehkäisevää päihdetyötä: toteutuuko lakisääteisyys, entä suositukset? Miten työtä kohdennetaan eri sisältöihin ja ikäryhmiin? Lisäksi hahmotetaan kuntien ehkäisevää päihdetyötä tulevaisuudessa sekä kunnille tarjottua tukea eri toimijoiden näkökulmista. Seminaarissa myös kunnat kertovat käytännön kokemuksia ehkäisevän päihdetyön onnistumisista ja haasteista sekä alueet tarjoamastaan tuesta.

2. 13.00: Johdatus iltapäivään, kehittämispäällikkö Nina Karlsson,
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Osio I Mitä kuuluu kunnan ehkäisevään päihdetyöhön?
13.10 Ehkäisevä päihdetyö kunnissa: Edelleen sote-uudistuksen
kynnyksellä, erikoistutkija Katariina Warpenius, Terveyden ja
hyvinvoinnin laitos
13.30 Kuulumisia kunnista:
Hyvinvointikoordinaattori Anna Koski, Ylöjärven kaupunki
Aluepäällikkö Tiina Hörkkö, Helsingin kaupunki
17.11.2020Etunimi Sukunimi 2
Virtuaaliset päihdepäivät:
Mitä kuuluu kuntien ehkäisevälle päihdetyölle?

3. Osio II Kohti tulevaa
13.50 Kansallisesti ehkäisevää päihdetyötä tukemassa: tavoitteena
tasavertaisuus, kehittämispäällikkö Jaana Markkula, Terveyden ja
hyvinvoinnin laitos
14.00 Aluehallintovirastot kuntien työtä ohjaamassa ja tukemassa
– myös jatkossa, ylitarkastaja Anne Taulu
14.10 Uuden edessä: alueet kuntien tukena hyvinvoinnin ja
terveyden edistämisessä sekä ehkäisevässä päihdetyössä,
kehittämispäällikkö Tapani Kauppinen, Terveyden ja hyvinvoinnin
laitos
17.11.2020Etunimi Sukunimi 3

4. 14.30 Alueellista tukea kunnille tarjoamassa:
Hankekoordinaattori Tellu Rosenqvist, Satakunnan Tulevaisuuden
sosiaali- ja terveyskeskus -hanke, Oma hyvinvointi -osahanke
Aluekoordinaattori Miia Hietaniemi, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry
14.50 Loppukeskustelu ja yhteenveto, kehittämispäällikkö Nina
Karlsson, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
17.11.2020Etunimi Sukunimi 4

6. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Ehkäisevä päihdetyö kunnissa 2020
”Edelleen sote-uudistuksen kynnyksellä”
Katariina Warpenius & Jaana Markkula
13.11.2020

7. Ehkäisevä päihdetyö kunnissa 2020 -kysely
• THL ja aluehallintovirastot kartoittivat ehkäisevän päihdetyön
tilannetta kunnissa Webropol-kyselyllä vuoden 2020 keväällä
(23.3.–8.5.2020).
• Manner-Suomen kunnista kyselyyn vastasi 99 prosenttia (N = 294).
• Vertailukohtana on käytetty vuoden 2016 vastaavan kyselyn
tuloksia.
13.11.2020Warpenius & Markkula 7

8. Esityksen sisältö
1. Kuntien ehkäisevän päihdetyön perusrakenteet (alueittain)
2. Ehkäisevän päihdetyön koordinaatio ja yhteistyö kunnissa
3. Kuntien ehkäisevän päihdetyön sisällöt ja ikäryhmät
13.11.2020Warpenius & Markkula 8

9. 1. Ehkäisevän päihdetyön perusrakenteet kunnissa
• Ehkäisevästä päihdetyöstä vastaava toimielin tai työryhmä, jolle
toimielin on valtuuttanut tehtävät (lakisääteinen)
• Ehkäisevää päihdetyötä toimeenpaneva kunnallinen tai
seudullinen työryhmä
• Ehkäisevää päihdetyötä ohjaavat suunnitelmat (lakisääteinen)
• Ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö
13.11.2020Warpenius & Markkula 9

10. Kunnan ehkäisevästä päihdetyöstä vastaava toimielin tai
työryhmä, jolle toimielin on valtuuttanut tehtävät, koko maa
ja alueittain, 2016 ja 2020 (% kunnista)
13.11.2020Warpenius & Markkula 10
95
75
76
70
75
81
77
44
18
16
16
17
16
15
38
5
5
8
14
8
2
7
16
2
3
1
2
Lappi
Lounais-Suomi
Pohjois-Suomi
Itä-Suomi
Länsi- ja Sisä-Suomi
Etelä-Suomi
Koko maa (v. 2020)
Koko maa (v. 2016)
% kunnistaKyllä Ei EOS Ei vastausta
Lähde: THL, Ehkäisevä päihdetyö kunnissa -kyselyt.

11. 13.11.2020Warpenius & Markkula 11
Ehkäisevää päihdetyötä toimeenpaneva kunnallinen tai
seudullinen työryhmä, koko maa ja alueittain , 2016 ja 2020
(% kunnista)

12. Kuntien ehkäisevää päihdetyötä ohjaavat suunnitelmat,
koko maa ja alueittain, 2016 ja 2020 (% kunnista)
13.11.2020Warpenius & Markkula 12

13. Ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöt, koko maa ja
alueittain, 2016 ja 2020 (% kunnista)
13.11.2020Warpenius & Markkula 13

14. 13.11.2020Warpenius & Markkula 14
Kokonaisarvio ehkäisevän päihdetyön rakenteista kunnissa,
koko maa ja alueittain, 2016 ja 2020 (% kunnista)

15. Päätulos kuntien rakenteista koko maassa:
Kuntien ehkäisevän päihdetyön perusrakenteet
Suomessa ovat vahvistuneet vuonna 2020
verrattuna vuoteen 2016
13.11.2020Warpenius & Markkula 15

16. 2. Ehkäisevän päihdetyön koordinaatio ja yhteistyö
• Yhdyshenkilö koordinoi monialaista ehkäisevää päihdetyötä
• Kunnan ept:stä vastaavan toimielimen tehtävänä on mm.:
”huolehtia siitä, että [4 kohdassa tarkoitetut] kunnan toimet
sovitetaan yhteen poliisin, alkoholilain (1143/1994) ja tupakkalain
(693/1976) noudattamisen valvonnan, elinkeinoelämän ja erityisesti
ehkäisevään päihdetyöhön osallistuvien yleishyödyllisten
yhteisöjen ehkäisevään päihdetyöhön kuuluvien ja sitä tukevien
toimien kanssa.” (Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä, 523/2015, 5 §)
13.11.2020Warpenius & Markkula 16

17. 13.11.2020Warpenius & Markkula 17
Ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöllä käytettävissä työaikaa
ehkäisevään päihdetyöhön (%, kunnista, joissa kunnallinen
yhdyshlö), 2020
Vuonna 2016:
Ei lainkaan työaikaa: 36 %
Alle 10 %: 43 %

18. Hallinnonala, jonka alaisuudessa ehkäisevän päihdetyön
yhdyshenkilö toimii (%, kunnista, joissa kunnallinen yhdyshlö), 2020
13.11.2020Warpenius & Markkula 18
Vuonna 2016:
sosiaali- ja
terveystoimessa: 62 %

19. Ehkäisevää
päihdetyötä
toimeenpanevien
monialaisten
työryhmien jäsenten
hallinnonalat /
taustaorganisaatiot
(2020)
13.11.2020Warpenius & Markkula 19

20. Vastaajien arviot siitä, kuinka paljon kunta tekee yhteistyötä eri
tahojen kanssa ehkäisevässä päihdetyössä (%-osuus vastanneista
kunnista), 2020 (n = 262-271)
13.11.2020Warpenius & Markkula 20

21. Havaintoja koordinaatiosta ja yhteistyöstä
• Monilla yhdyshenkilöillä on niukasti työaikaa ehkäisevään
päihdetyöhön.
• Kunnat ovat ennakoineet sote-uudistusta:
Yhdyshenkilötehtäviä on siirretty kunnille jääville toimialoille;
Monialaisissa työryhmissä nuoriso- ja opetustoimen edustus
oli vahvinta (vuonna 2016 sosiaali- ja terveystoimi olivat
vahvimmat alat).
• Kuntien aktiivinen yhteistyö alkoholi- ja tupakkalakien valvonnan ja
elinkeinoelämän haittoja ehkäisevien toimien välillä on harvinaista.
13.11.2020Warpenius & Markkula 21

22. 3. Ehkäisevän päihdetyön sisällöt ja ikäryhmät
• ”Julkinen valta huolehtii tämän lain mukaisesti alkoholin,
tupakan, huumausaineiden ja muiden päihtymiseen
käytettävien aineiden sekä rahapelaamisen aiheuttamien
haittojen ehkäisystä yhteistyössä yleishyödyllisten yhteisöjen
kanssa.”
(Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä, 523/2015, 1 §)
13.11.2020Warpenius & Markkula 22

23. Vastaajien arviot siitä, kuinka paljon kunta tekee ehkäisevää
päihdetyötä eri sisällöissä (% vastanneista kunnista), 2020
13.11.2020Warpenius & Markkula 23

24. Vastaajien arviot siitä, kuinka paljon kunta tekee eri ikäryhmille
suunnattua ehkäisevää päihdetyötä (% vastanneista kunnista),
2020
13.11.2020Warpenius & Markkula 24

25. Havaintoja ehkäisevän päihdetyön sisällöistä ja
ikäryhmistä
• Kuntien toiminnassa painottuvat perinteiset ehkäisevän työn
sisällöt (alkoholi sekä tupakka- ja nikotiinituotteet)
• Lääkkeiden väärinkäyttöön ja rahapelaamiseen kiinnitettävä
aiempaa enemmän huomiota
• Kuntien toiminnassa painottuvat lapset ja nuoret: työikäisille
ja iäkkäille suunnattuja toimia tehostettava
13.11.2020Warpenius & Markkula 25

26. Lopuksi
• Ehkäisevän päihdetyön järjestämistä koskevan lain tehokas
toimeenpano ja toimintaohjelma ovat vahvistaneet kuntien
rakenteita (mm. aluehallintovirastojen kuntaohjaus ja tuki).
• Vaikka kuntien ehkäisevän päihdetyön rakenteet ovat vahvistuneet,
resursointi on monesti heikkoa ja
yhteistyössä ja toimintasisältöjen kattavuudessa on
kehittämisen varaa.
• Sote-uudistus tuo kentälle uuden toimijatason, mikä haastaa
kuntien ehkäisevän päihdetyön rakenteet, toimet ja yhteistyön.
13.11.2020Warpenius & Markkula 26

27. Tulosraportit
Koko maa:
Warpenius K & Markkula J. Ehkäisevän päihdetyön rakenteet kunnissa ovat vahvistuneet –
tuloksia vuosien 2016 ja 2020 kuntakyselyistä. THL, Tutkimuksesta tiiviisti 26/2020.
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-540-726/2020.
Warpenius, K. & Markkula, J. Ehkäisevän päihdetyön sisällöt, toimet ja seuranta kunnissa –
vuoden 2020 kuntakyselyn tuloksia. THL, Tutkimuksesta tiiviisti 25/2020. (ilmestyy)
Alueraportit:
Ehkäisevä päihdetyö kunnissa -kysely thl.fi
Aiheesta muualla:
Kunnan hyvinvointi ja elinvoima tarvitsee lakisääteistä ehkäisevää päihdetyötä. 2020.
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020092575887
13.11.2020Warpenius & Markkula 27

29. Ylöjärven kaupunki

31. Kommenttipuheenvuoro
Helsingin ehkäisevän
päihdetyö näkökulmasta
Päihdepäivät 2020
Aluepäällikkö Tiina Hörkkö
Helsingin kaupunki, kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala

32. Ehkäisevän päihdetyön rakenteiden
vahvistaminen Helsingissä
Helsinkiin luotiin vuonna 2018 uudet hyte-rakenteet, johon ehkäisevä päihdetyö kuului
ja samalla nimettiin toimielin. Toiminnassa olevat verkostot jatkoivat toimintaansa.
➢ Kuitenkin pian huomattiin, että jokin palanen puuttui.
17.11.2020 . 32

33. Tämän vuoksi selvitettiin ept -
organisoitumista kesällä 2019
• Selvitykseen haastateltiin noin 40 henkilöä eri toimialoilta, THL:stä, kolmannelta
sektorilta sekä PKS-alueen kaupungeista.
• Selvityksessä löytyi sekä toimivia että vahvistettavia osa-alueita. Vahvistamisen
tarvetta todettiin mm. tavoitteellisuuteen ja systemaattiseen tietopohjaan liittyen ja
miten ept painottuu eri ikäryhmille.
• Ratkaisuna Helsingin hyte-ohryssä linjattiin 12.11.2019 Ehkäisevän päihdetyön –
verkoston perustamisesta.
• Ept-verkosto on monialainen ryhmä, jossa edustus kaikilta toimialoilta ja
kaupunginkansliasta, muita viranomaisia sekä useita järjestöjä. Kokoonpanolla
haetaan laajaa ymmärrystä ja siltoja.
17.11.2020 33

34. 17.11.2020 Tarja Saarinen ja Annukka Tapiola 34
Ehkäisevän päihdetyön verkostot ja
työryhmät Helsingissä
.
34
Pakka-verkostot jatkaa
• Pakka ohjausryhmä
• PKS tarjontatyöryhmä
• Ehkäisevän päihdetyön
järjestämislain mukainen
elinkeinoyhteistyö
• Ept-laki § 5, Kh 13.3.2019 § 269
• Savuton Helsinki -verkosto
Tupakkalaki, ehkäisevän päihdetyön
järjestämislaki, Kh 25.4.2016 § 400
Toimialojen
asiantuntijaryhmät jatkavat
• Toisen asteen ept-ryhmä
kasko ja sote
• Kuvan alueelliset ryhmät
Ehkäisevän päihdetyön verkosto
Ohjaa ja tukee toimialoilla ja kansliassa tapahtuvaa ept:tä
Verkoston sihteeristö ja puheenjohtaja toimivat ept-yhteyshenkilöinä
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjausryhmä (HYTE-ohry)
Johtaa, toimeenpanee ja seuraa ehkäisevää päihdetyötä
Lisäksi toiminnallisia ja alueellisia ryhmiä, joita voidaan perustaa tarvittaessa lisää
Peliklinikka, sähköiset palvelut, kaupunkitasoinen turvallisuuden edistäminen, lähisuhdeväkivallan
ehkäisytyöryhmä
Savuton Helsinki jatkaa
Kaupungin
hallitus
Ept-toimielin
Liikkumisohjelma
Mukana-ohjelma
Erityisesti
kehitettävät
teemat:
Huumausaineet
Rahapelaaminen

35. Ehkäisevän päihdetyön verkoston tehtävät
1. Vastaa ehkäisevän päihdetyön kehittämisestä kaupunkiyhteisesti osana HYTE-verkostoa.
Kohderyhmänä kaikki ikäryhmät.
2. Tukee, että ept-toimenpiteet sisältyvät toimialojen talousarvioihin ja toimintasuunnitelmiin. Varmistaa
ehkäisevän päihdetyön tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumisen, sekä tarkistaa toimenpiteitä vuosittain
yhteistyössä toimialojen kanssa.
3. Vahvistaa ja tukee tietopohjaista kehittämistä, yhteistyössä mm. kaupunkitutkimuksen kanssa.
a) Kartoittaa ja kuvaa kaikkien toimialojen käytössä olevat näyttöön perustuvat toimintamallit.
b) Kartoittaa uusia ept-toimintamalleja ja tukee niiden systemaattista käyttöönottoa.
c) Vahvistaa mini-intervention systemaattista ja laajamittaista käyttöä.
d) Huomioi työssä erityisesti suojaavien tekijöiden laaja-alaisen tukemisen.
4. Seuraa ja raportoi tilannekuvaa ept-teemoista ja raportoi ept-lain mukaisesti osana hyte-suunnitelmaa ja
–raporttia.
5. Kehittää yliopistoyhteistyötä ept-tutkimuksiin liittyen.
6. Vahvistaa henkilöstön osaamista.
7. Toteuttaa yhteistyötä järjestöjen, yhdistysten ja muiden paikallistoimijoiden kanssa.
8. Edistää kaupunkilaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia ehkäisevässä päihdetyössä.
9. Edistää osaltaan Islannin mallin soveltamista Helsinkiin mm. viestintä ja yhteisöjen tukeminen.
Työssä huomioidaan ehkäisevän päihdetyön järjestämislain, alkoholilain ja tupakkalain mukaiset velvoitteet.
35Tarja Saarinen

36. 17.11.2020 Tarja Saarinen ja Annukka Tapiola 36
Selkeät tavoitteet, tietoperustaisuus, yhteistyö verkostoissa, asiakasrajapinnan tuntemus
sekä seuranta ja vaikuttavuuden arviointi varmistavat ehkäisevän päihdetyön laadun”
Lähde: Helsingin EPT-selvitys

37. 17.11.2020 37
Käytännössä olemme aloittaneet tietoperustan vahvistamisen seuraavasti:
• Verkostolla on valtavasti arvokasta tietoa ja toimintaa, jota on tärkeätä jakaa ja tehdä näkyväksi.
• Tutkimusyhteistyö Helsingin yliopiston kanssa on käynnistynyt.
• Tiedonkeruu toimialoilla käytössä olevista ehkäisevän päihdetyön menetelmistä, käytänteistä ja
toimintamalleista käynnissä.
• Päihdetilannekysely kuntalaisille on parhaillaan analyysivaiheessa (HKI n=4592, PKS noin 7950)
• Osana verkostoa toimii Helsingin kaupunkitutkimus- ja tilastot yksikkö.
• Hyödynnämme laadun varmistamisessa Ept-toimintaohjelmaa ja Laatutähteä sekä muuta
kansallista ohjausta, kuten avin ohjauskirjeitä ja raportteja.
➢ Saadaan näkyväksi yhteinen tilannekuva ja sen kehittämistarpeet.
➢ EPT-verkosto tukee toimialoja tavoitteellisen ehkäisevän päihdetyön toteuttamisessa
tietoon perustuen.
➢ Yhteistyö ja tiedonkulku keskeistä.
Tietopohja ja laadun varmistaminen

38. KIITOS
Lisätietoja:
Klaari-koordinaattori Aija Blad
aija.blad@hel.fi
Aluepäällikkö Tiina Hörkkö
Tiina.horkko@hel.fi

40. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Kansallisesti ehkäisevää päihdetyötä tukemassa:
tavoitteena tasavertaisuus
“Mitä kuuluu kuntien ehkäisevälle päihdetyölle” -seminaari,
Virtuaaliset päihdepäivät 2020
Jaana Markkula
13.11.2020

41. Lakiin perustuvan ohjaus- ja tukirakenteen
tavoite on tasavertaisuus
v. 2015-
1. STM johtaa
2. THL kehittää ja ohjaa
3. Aluehallintovirastot ohjaavat,
suunnittelevat, & kehittävät
alueilla
4. Kunnissa laki eläväksi
13.11.2020Jaana Markkula, THL
➢Tulevaisuudessa:
Hyvinvointialue tukee kuntia
asiantuntemuksellaan
(HE, SOTE-järjestämislain luonnos)
Koko
maassa
41

42. 13.11.2020Jaana Markkula, THL
THL kehittää ja ohjaa koko maassa EPT:tä, jotta
työtä tehtäisiin…
Tietoon
nojaten
42

43. Päihde- ja riippuvuusstrategia
sateenvarjoksi v. 2021 tammikuussa
13.11.2020Jaana Markkula, THL
• Sisällöissä huomioidaan:
• Yhdessä tekemisen ja tiedonkulun vahvistaminen
• Toimivan työn tukeminen
• Uusien ratkaisujen etsintä
• Strategia konkretiaksi:
• Valtioneuvoston huumausainepoliittinen periaatepäätös
• Tupakkatyöryhmän työ
• Rahapelipoliittinen toimintaohjelma
• Ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelma
• Alkoholilain väliarviointi
• Päihdehuoltolainsäädännön uudistus
43

44. Ehkäisevä päihdetyö
(EPT) voi olla
kattavaa,
vaikuttavaa ja
kustannustehokasta
vain, jos…
13.11.2020Jaana Markkula, THL
➢ Nyt käynnissä väliarviointi
ja päivitys
44

45. • Ehkäisevän päihdetyön rakenteet
kuntoon – laadukkaasti
13.11.2020Jaana Markkula, THL
• Kohti tietoon perustuvaa toimintaa
• Käyttöön toimivaksi todetut keinot
osaavien ammattilaisten toimesta
45

46. 13.11.2020Jaana Markkula, THLLähde: Markkula ym. (2020). Kunnan hyvinvointi ja elinvoima tarvitsee lakisääteistä ehkäisevää päihdetyötä. THL.46

47. Tieto on perusta onnistuneelle toiminnalle:
Osaksi hyvinvointikertomusta ja -suunnitelmaa
13.11.2020Jaana Markkula, THL
Tilannekuvaus
Painopisteet ja
tavoitteet
Toimet ja
niiden seuranta
Tilannekuvaus sisältää päihdeolojen kuvauksen
= riskiä ennakoivat ja selittävät tekijät
= käyttö & saatavuus
= vaikutus hyvinvointiin
= organisointitapa
= tehty työ
47
Avuksi kuntien
ja alueiden
päihdeavain-
indikaattorit
(ks. Sotkanet.fi)

48. Raskausaika & vastasyntyneet
• Puheeksiotto & mini-interventio
• Tarvelähtöinen tuki päihteitä käyttäville & muille
riskiryhmille
Lapsuus & nuoruus
• Turvallinen opiskeluyhteisö & sitä tukevat yhteiset käytännöt
• Sosiaalisten taitojen opetus > Päihdekasvatus (ml.
elämänhallintataidot)
• Vanhemmuuden tuki & vanhempien huolta herättävän
päihteiden käytön puheeksiotto
Aikuisuus
• Työpaikkojen päihdeohjelmat
Vanhuus
13.11.2020Jaana Markkula, THL
Puheek-
siotto &
mini-
interven-
tio
Väestö-
viestin-
tä
&
terveys-
neuvon-
ta
Pakka-
toimin-
tamalli
& muu
yhteisö-
preven-
tio
48

49. Pysy kartalla: Tilaa EPT-uutiskirje
• Ajankohtaista tietoa alueilla, kunnissa ja
järjestöissä toimiville ammattilaisille ja
asiantuntijoille
• Valtakunnallisia ja alueellisia uutisia
• Tietoa tulevista tapahtumista, kehittämis- ja
tutkimustyöstä sekä tuoreimmista julkaisuista.
• Kirje ilmestyy kerran kuukaudessa.
• Tilaa täältä: http://www.emaileri.fi/forms/thl/
13.11.2020Jaana Markkula, THL 49

50. Kiitos!
Lisätietoja:
• Jaana Markkula (etunimi.sukunimi@thl.fi)
• Ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelma (STM 2015): verkkosivut
• THL, Alkoholi, tupakka ja riippuvuudet -aihesivut > Ehkäisevä päihdetyö:
https://thl.fi/fi/web/alkoholi-tupakka-ja-riippuvuudet/ehkaiseva-paihdetyo
13.11.2020Jaana Markkula, THL 50

52. 17.11.2020Anne Taulu, Lounais-Suomen aluehallintovirasto 52
Päihdepäivät 13.11.2020
Kohti tulevaa: Aluehallintovirastot kuntien työtä
ohjaamassa ja tukemassa – myös jatkossa
Anne Taulu, ylitarkastaja, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen
FT, TtM, sh (AMK)
Sosiaali- ja terveydenhuoltoyksikkö / Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue
Lounais-Suomen aluehallintovirasto

53. Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) 4 §:
– Sosiaali- ja terveysministeriö johtaa
– Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kehittää ja ohjaa koko maassa yhteistyössä muiden
viranomaisten kanssa
– Aluehallintovirastot ohjaavat toimialueensa ehkäisevää päihdetyötä, suunnittelevat ja
kehittävät sitä yhteistyössä muiden viranomaisten ja yhteisöjen kanssa sekä tukevat
toimialueensa kuntia ehkäisevän päihdetyön toteuttamisessa ja kehittämisessä.
17.11.2020Anne Taulu, Lounais-Suomen aluehallintovirasto 53

54. Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) 5 §:
Kunta huolehtii ehkäisevän päihdetyön tarpeen mukaisesta organisoinnista alueellaan ja nimeää
ehkäisevän päihdetyön tehtävistä vastaavan toimielimen.
Toimielimen tehtävänä on:
1) huolehtia kunnan päihdeolojen seurannasta ja niitä koskevasta tiedotuksesta;
2) huolehtia siitä, että päihdehaittoja ja niiden vähentämistä koskevaa tietoa tarjotaan yksityisille
henkilöille ja koko väestölle;
3) lisätä ja tukea päihdehaittoja ehkäisevien toimien osaamista kaikissa kunnan tehtävissä;
4) esittää ja edistää ehkäisevän päihdetyön toimia kunnan hallinnossa, erityisesti sosiaali- ja
terveydenhuollossa, sivistys-, liikunta- ja nuorisotoimessa sekä elinkeinotoimessa;
5417.11.2020Anne Taulu, Lounais-Suomen aluehallintovirasto

55. Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015)
5─6 §:
5) huolehtia siitä, että 4 kohdassa tarkoitetut kunnan toimet sovitetaan yhteen poliisin, alkoholilain
(1143/1994) ja tupakkalain (693/1976) noudattamisen valvonnan, elinkeinoelämän ja erityisesti
ehkäisevään päihdetyöhön osallistuvien yleishyödyllisten yhteisöjen ehkäisevään päihdetyöhön
kuuluvien ja sitä tukevien toimien kanssa.
Kunnan ehkäisevään päihdetyöhön sovelletaan lisäksi, mitä terveydenhuoltolain (1326/2010) 11 ja
12 §:ssä säädetään terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä sekä sitä koskevasta suunnittelusta ja
raportoinnista.
▪ 6 §
Kunnan tulee ehkäisevän päihdetyön yhteydessä edistää asukkaiden osallistumis- ja
vaikuttamismahdollisuuksia päihteiden aiheuttamien haittojen vähentämiseksi
viranomaisyhteistyöllä, viranomaisille annettavilla lausunnoilla sekä kunnan omilla toimilla.
5517.11.2020Anne Taulu, Lounais-Suomen aluehallintovirasto

56. Aluehallintovirastot kuntien työtä ohjaamassa ja
tukemassa
17.11.2020Anne Taulu, Lounais-Suomen aluehallintovirasto 56
- Ohjaus: AVIt ohjaavat toimialueensa ehkäisevää päihdetyötä, suunnittelevat ja kehittävät sitä yhteistyössä
muiden viranomaisten ja yhteisöjen kanssa (mm. informaatio-ohjaus, ohjauskirjeet, ohjauskäynnit,
ennakoivan valvonnan kuntakäynnit)
- Tuki: AVIt tukevat toimialueensa kuntia ehkäisevän päihdetyön toteuttamisessa ja kehittämisessä (mm.
yhdyshenkilöverkoston ylläpito, alueellisten päihdetilastojen / selvitysten koostaminen, yhteistyökokoukset,
koulutukset)
- Poikkihallinnollinen yhteistyö: Aluetasolla AVIn poikkihallinnollinen yhteistyö tukee ohjausta ja kehittämistä

57. Soteuudistuksen vaikutukset
▪ Hyvinvointialueet
tukevat jatkossa
alueensa kuntia
ehkäisevän päihde-
työn toteuttamisessa
ja kehittämisessä.
17.11.2020Anne Taulu, Lounais-Suomen aluehallintovirasto 57

58. Lopuksi: Suosituksia ehkäisevään päihdetyöhön
1. Huolehditaan ehkäisevän päihdetyön rakenteet kuntoon.
2. Viestitään haitoista tutkittuun tietoon perustuen yksilöiden valintojen ja sosiaali- ja terveyspolitiikan
tueksi.
3. Huolehditaan riskikäytön ja haittojen varhaisesta tunnistamisesta ja tuesta.
4. Toteutetaan paikallista alkoholi-, tupakka- ja rahapelipolitiikkaa suunnitellusti ja laajassa
yhteistyössä.
5. Panostetaan haittojen ehkäisyyn lähiyhteisöissä, eli varhaiskasvatuksessa, oppilaitoksissa,
työpaikoilla ja vapaa-ajan ympäristöissä.
5817.11.2020Anne Taulu, Lounais-Suomen aluehallintovirasto

59. Esimerkkinä:
1. Huolehditaan ehkäisevän päihdetyön rakenteet kuntoon.
5917.11.2020Anne Taulu, Lounais-Suomen aluehallintovirasto

60. Lähteitä
▪ Ehkäisevää päihdetyötä koskevat AVIen julkaisut (suomeksi ja ruotsiksi) löytyvät ohessa
olevan linkin takaa: http://www.avi.fi/web/avi/ehkaiseva-paihdetyo
▪ Linkki päättäjille suunnattuun esitteeseen (THL-AVIt)
▪ Linkki LSAVIn päihde- ja pelikasvatus oppilaitoksissa - oppaaseen
6017.11.2020Anne Taulu, Lounais-Suomen aluehallintovirasto

61. 17.11.2020Anne Taulu, Lounais-Suomen aluehallintovirasto 61
Kiitos!
Anne Taulu
ylitarkastaja, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen
Lounais-Suomen aluehallintovirasto
anne.taulu@avi.fi, puh. 029 501 8084

63. Uuden edessä: alueet kuntien tukena hyvinvoinnin ja
terveyden edistämisessä sekä ehkäisevässä päihdetyössä
Päihdepäivät 13.11.2020
Tapani Kauppinen
13.11.2020

64. Tuleeko hyvinvointialueille ept-rakenteita?
13.11.2020tapani.kauppinen@thl.fi @TapaniKa
Analyysi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yleisistä rakenteiden
sanottamisesta, ei katsottu ept-, osallisuus-, turvallisuus-, lape- yms erikseen.
Voiko olla toimivia ept-rakenteita, jos ei ole yleisiä hyte-rakenteita?
Mukana kaikki 23 Sote-maakuntaa ja Helsinki
Aineistona Tulevaisuuden sotekeskus- ja Soterakenneuudistus-hakemukset
Hyten sanottamisen arvio hyvin liukuva ryhmästä toiseen:
• Paljon hyte-rakennemainintoja. 15 aluetta
• Kohtuullisesti hyte-rakennemainintoja. 4 aluetta
• Vähän hyte-rakennemainintoja. 4 aluetta

65. Eroavatko tulevat alueet toisistaan?
Katso oman alueesi tilanne: https://teaviisari.fi/
Jos kunta/alue ei muuta seuraa, seuraa edes: Minimitietoindikaattorit
13.11.2020tapani.kauppinen@thl.fi @TapaniKa

66. Mitä sote-j.laki edellyttää kunnilta ja alueilta?
13.11.2020tapani.kauppinen@thl.fi @TapaniKa
Lisäksi hyvinvointialueiden tehtävänä olisi tarjota tukea ja asiantuntemusta kuntien
hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen sekä ehkäisevän päihdetyön tueksi.
(7.7 Laki hyvinvointialueiden rahoituksesta)
Kunta mm:
• Kunnan on edistettävä asukkaidensa hyvinvointia ja terveyttä.
• asetettava hyvinvoinnin ja terveyden edistämiselle tavoitteet ja
• määriteltävä tavoitteita tukevat toimenpiteet.
• arvioitava ennakkoon päätöstensä vaikutukset ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen
väestöryhmittäin.
• Eri toimialojen on tehtävä yhteistyötä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä.
• nimettävä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vastuutaho.
• seurattava kuntalaisten elinoloja, hyvinvointia ja terveyttä sekä niihin vaikuttavia
tekijöitä alueittain ja väestöryhmittäin. & raportoitava
• valmisteltava hyvinvointikertomus ja -suunnitelma
• toimittava hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä yhteistyössä hyvinvointialueen
kanssa ja tuettava sitä asiantuntemuksellaan.
• yhteistyötä julkisten toimijoiden, yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen
kanssa.
• järjestöjen toimintaedellytyksiä
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 6§ (https://soteuudistus.fi/lakiluonnos-
14.10.2020)
Hyvinvointialue mm:
• Hyvinvointialueen on edistettävä asukkaidensa hyvinvointia ja terveyttä.
• asetettava hyvinvoinnin ja terveyden edistämiselle tavoitteet ja
• määriteltävä tavoitteita tukevat toimenpiteet.
• arvioitava ennakkoon ja otettava huomioon päätöstensä vaikutukset ihmisten
hyvinvointiin ja terveyteen väestöryhmittäin.
• nimettävä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vastuu-taho.
• seurattava asukkaittensa elinoloja, hyvinvointia ja terveyttä sekä niihin
vaikuttavia tekijöitä alueittain ja väestöryhmittäin.
• raportoitava asukkaidensa hyvinvoinnista ja terveydestä, niihin vaikuttavista
tekijöistä sekä toteutetuista toimenpiteistä aluevaltuustolle vuosittain.
• valmisteltava valtuustolle valtuustokausittain alueellinen hyvinvointikertomus ja
-suunnitelma edellä mainituista asioista.
• laatii hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman yhteistyössä alueen kuntien
kanssa.
• toimittava yhteistyössä alueen kuntien kanssa ja tuettava niitä
asiantuntemuksellaan.
• yhteistyötä muiden julkisten toimijoiden, yksityisten yritysten ja
yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa.
• edistettävä järjestöjen toimintaedellytyksiä ja vaikutusmahdollisuuksia.
• neuvoteltava vähintään vuosittain yhdessä alueen kuntien sekä muiden
toimijoiden kanssa tavoitteista, toimenpiteistä, yhteistyöstä ja seurannasta.
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 7§
(https://soteuudistus.fi/lakiluonnos-14.10.2020)

67. Esimerkki Pohjois-Savosta
13.11.2020tapani.kauppinen@thl.fi @TapaniKa
(Pekka Puustinen 30.10.2020)

74. Lorem ipsum dolor
sit amnet. Dolor sit
a met dolor sit
amet
Lorem ipsum dolor sit
amnet. Dolor sita met
dolor sit amet
Järjestöt
- Alueellista tukea kunnille
tarjoamassa
13.11.2020 Päihdepäivät
Miia Hietaniemi, aluekoordinaattori
Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry
www.ehyt.fi

75. ELÄMÄNILOA JA
HYVINVOINTIA
Ilman päihde-
ja pelihaittoja

76. Järjestöt vahvistavat suojaavia tekijöitä
elämän eri vaiheissa
Parisuhde,
ystävät
Itsetunnon
vahvistaminen
Sijaistekeminen
riskivaiheissa
Mielekäs tekeminen
(työllistyminen,
harrastukset,
ryhmätoiminnot)
Osallisuuden ja
tarpeellisuuden
tunne
Odotusaika,
varhaislapsuus
Päivähoito,
koulu

77. Jokainen meistä rakentaa suomalaista
päihde- ja pelikulttuuria
Kunnan ehkäisevän päihdetyön rakenteiden ja suunnittelun tukena
• Kansalais- ja asiantuntijajärjestö Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n aluetyö
• Alueelliset järjestöyhteistyöverkostot
Toteutukseen kunnan tai alueen omia järjestöjä
• EHYTillä on 110 jäsenyhdistystä, joista iso osa paikallisia yhdistyksiä kunnissa.
• EHYT koordinoi EPT-verkostoa, johon kuuluu yli 50 sote-alan järjestöä -> Näillä
järjestöillä vapaaehtoisvoimin toimivia paikallisyhdistyksiä kunnissa, seutukunnissa, joita
tärkeä hyödyntää ehkäisevässä päihdetyössä.
• Haastetaan näiden lisäksi mukaan kunnan urheilu- ja harrasteseurat, metsästysseurat,
eläkeläisyhdistykset jne.

78. Järjestöiltä tukea kuntien ehkäisevälle
päihdetyölle
• Järjestöjen kautta toteutuva kuntalaisten osallisuus
• Kansalaisvaikuttamista ja vapaaehtoistyötä
• Ehkäisevän päihdetyön toteuttaminen yhteisöissä
• Asiantuntijavaikuttamista, ehkäisevän päihdetyön osaamisen vahvistamista
ammattilaiset, vapaaehtoiset, päättäjät, kuntalaiset
Kunnan kannustimet järjestöille?
- Kuullaan ja otetaan mukaan
- Palkitaan järjestöjä, kun huomioivat
ehkäisevän päihdetyön

79. Valtakunnalliset teemat ja kampanjat tukevat paikallista
työtä:
- Tipaton tammikuu
- Ehkäisevän päihdetyön viikko 45
- kampanjat

80. Ehkäisevä
päihdetyö
kuuluu
kaikille