FT Henriikka Vartiainen TALPEDI 2019 8.10.2019

1. DESIGN-SUUNTAUTUNUT
PEDAGOGIIKKA
FT Henriikka Vartiainen
henriikka.vartiainen@uef.fi

2. 2
DESIGN-SUUNTAUTUNUT PEDAGOGIIKKA (DOP)
toimintakulttuurin kehittäjänä
TALPEDI 8.10.2019
● Mitä DOP on ja mistä se nousee?
● Miten sitä on kehitetty?
● Mihin se on menossa?

3. → 2000

9. → 2000

10. 2000-LUVUN
TAIDOT ?

15. OSALLISTAVA OPPIMINEN

16. CONNECTED
LEARNING

17. OSALLISTAVA KULTTUURI (Jenkins ym., 2008)

18. ”Epätasa-arvo, joka syntyy kun kaikilla lapsilla ja nuorilla ei ole mahdollista
niiden tietojen, taitojen ja kokemusten kartuttamiseen, joita he tarvitsevat
osallistuakseen tulevaisuuden yhteiskuntaan”
(Jenkins ym., 2008)
OSALLISTUMISEN KUILU

19. Meidän tulisi kyetä
JATKUVASTI
UUDISTAMAAN
toimintakulttuuriamme organisoivia
käytänteitä sekä kasvattaa lapsissamme
taitoja, jotka tämän mahdollistavat
Prof. emeritus Jorma Enkenberg

24. POTENTIAALISET OPPIMISEN KOHTEET
Monimutkaiset ongelmat, joihin oppilaat pyrkivät
löytämään ratkaisun tutkimuksia tekemällä.
Luonto- ja kulttuuriympäristön ilmiöt, joiden
käyttäytymiselle oppilaat pyrkivät löytämään selityksen
tutkimuksia tekemällä.
Olemassa oleva kulttuurinen käytäntö, jota oppilaat
pyrkivät parantamaan tutkimuksia tekemällä.
24

26. https://www.youtube.co
m/watch?v=gVKeTflC5
Qg

30. Tutkimusta, mallintamista, tuotekehitystä, biotaidetta….

34. DESIGN-SUUNTAUTUNUT
OPPIMISKULTTUURI
34

35. TOIMINTAKULTTUURIN MUUTOSPROSESSI (Enkenberg, 2016)
35

36. 1) AVOIMUUS PAIKALLISILLE SEKÄ
GLOBAALEILLE ILMIÖILLE
Yhteisö on avoin maailman ilmiöille, keskustelee
niistä, pyrkii niiden ymmärtämiseen sekä
etsimään selityksiä ja ratkaisuja niille.
2) MAAILMAN ILMIÖIDEN SYSTEEMINEN
TARKASTELU
Kokonaisuudet sekä osien keskinäisriippuvuudet
toiminnan lähtökohtana
3) EVOLUTIONÄÄRINEN TULKINTA KEHITYKSESTÄ
Yhteisö pyrkii jatkuvasti ja asteittain tapahtuvaan
toimintansa kehittämiseen.
4) EKOLOGISUUS
Yhteisön jäsenet luovat, muokkaavat ja rakentavat
yksin ja yhdessä oppimistiloja ja oppimisympäristöjä
vastaamaan oppijoiden tarpeita sekä mielenkiinnon
kohteita.
5) OPPIMISKÄSITYS
Oppiminen (ja kehitys) on seurausta
vuorovaikutuksista fyysisten kohteiden, ihmisten ja
maailman kanssa, kokeiluista sekä kokeilujen
tuottaman palautteen hyödyntämisestä.
6) ITSEORGANISOITUMINEN
Itseorganisoituva oppimisyhteisö muodostuu itse
yhteisöstä sekä sen ympäristöstä. Yhteisö muuttaa
toimintatapaansa tai rakennettaan sopeutuakseen
ympäristönsä vaatimuksiin.
DESIGN-SUUNTAUTUNUT OPPIMISKULTTUURI (Enkenberg, 2016)
Toimintaa määrittävät
36

37. 1) UUDEN LUOMINEN
Kehittyvässä toiminnassa korostuvat ideointi,
design-ajattelu, toisilta oppiminen sekä opitun tai
rakennetun jakaminen.
2) ITSEJOHTAMINEN
Osallistavassa toiminnassa korostuvat yhdessä
tapahtuva suunnittelu, ideoiden ja tulkintojen
jakaminen sekä kaikkien yhteisön jäsenten äänen
kuunteleminen.
3) PYRKIMYS TOISTENSA YMMÄRTÄMISEEN
Keskinäisen ymmärryksen rakentamisessa
merkitysneuvottelut korostuvat.
4) KOKEILEMINEN JA TUTKIMUS
Toiminnan parantaminen edellyttää
tutkimusten ja kokeilujen tekemistä sekä
niistä saatujen tulosten hyödyntämistä.
5) OMAN TOIMINNAN ARVIOINTI
”Reflection for”, ”reflection in” ja ”reflection
on” (Toiminnan kehittäminen edellyttää
yhteissuunnittelua sekä suunnitelmien
toteutumisen ja tuloksena olevan kriittistä
arviointia.)
DESIGN-SUUNTAUTUNUT OPPIMISKULTTUURI (Enkenberg, 2016)
Toimintaperiaatteet
37

39. 39
TOIMINTAKULTTUURIN KEHITTÄMINEN DESIGN-AJATTELUA SOVELTAEN

40. 40
DOP- Mihin se on
menossa?

42. YMMÄRTÄMINEN DESIGN
Understanding the technology
-infused world
skills of designing, making
and evaluating prototypes
and products

43. OHJELMALLINEN AJATTELU, DATALUKUTAITO

44. DIGITAALISEN
MATERIAALISEN
KEHOLLISUUDEN
yhdistyminen

45. DATATOIMIJUUS

46. DATALÄHTÖINEN DESIGN

47. Growing understanding and design skills
(Adapted from
Ceschin &
Gaziulusoy, 2019)

48. Millaisia uusia
mahdollisuuksia ja
haasteita
koneoppiminen tuo
opetukselle ja
oppimiselle?

49. TEACHABLE MACHINE
Vartiainen, Tedre & Valtonen, submitted

50. Lifelong Kindergarten
Kun koneet tekevät ennustettavia, toistettavia
ja rutiininomaisia tietotyön tehtäviä, ne
samaan aikaan vapauttavat ja “pakottavat”
ihmisiä keskittymään mielikuvitusta ja
luovuutta vaativiin tehtäviin. Luovuuden
korostaminen koneoppimisen aikakaudella ei
ole vain taloudellinen välttämättömyys vaan
se on myös tie kohti inhimillisyyttä, elämän
iloa, merkitystä ja tarkoitusta
Mitchel Resnick

51. Kiitos!

52. Kirjallisuutta
Ceschin, F. & Gaziulusoy, I. (2019). Design for Sustainability: A Multi-level Framework from Products to Socio-technical Systems. London: Routledge.
Denning, P. J. & Tedre, M. (2019). Computational Thinking. Cambridge, MA: MIT Press.
Hakkarainen, K., Paavola, S., Kangas, K., & Seitamaa-Hakkarainen, P. (2013). Socio-cultural perspectives on collaborative learning: Towards collaborative knowledge creation. In
C. Hmelo-Silver, C. Chinn, C. Chan, & A. O'Donnell (Eds.), International handbook of collaborative learning (pp. 57–73). New York: Routledge.
Jenkins, H., Clinton, C., Purushotma, R., Robison, A. J., & Weigel, M. (2008). Confronting the challenges of participatory culture: Media education for the 21st century. Chicago, IL:
John D. and Catherine T. MacArthur Foundation
Ito, M., Gutiérrez, K., Livingstone, S., Penuel, B., Rhodes, J., Salen, K., Schor, J., Sefton-Green, J., & Watkins, S. C. (2013). Connected learning: An agenda for research and
design. Irvine, CA: Digital Media and Learning Research Hub.
Liljeström, A., Enkenberg, J., & Pöllänen, S. (2013). Making learning whole: An instructional approach for mediating the practices of authentic science inquiries. Cultural Studies of
Science Education, 8(1), 51–86.
Liljeström, A., Enkenberg, J., & Pöllänen, S. (2014). The case of design-oriented pedagogy: What students’ digital video stories say about emerging learning ecosystems.
Education and Information Technologies 19(3), 583-601.
Nissinen, S., Vartiainen, H., Pöllänen, S. & Vanninen, P. (2019).Connected learning in international learning projects: Emergence of a hybrid
learning system. International Journal of Information and Learning Technology.
Kafai, Y. B. (2016). From computational thinking to computational participation in K–12 education. Communications of the ACM, 59(8):26–27.
Papert, S. (1980). Mindstorms: Children, Computers, and Powerful Ideas. New York, NY, USA: Basic Books.
Pendleton-Jullian, A. & Brown, J. S. (2018). Design Unbound: Designing for Emergence in a White Water World. Cambridge, MA: The MIT Press.
Resnick M. (2017). Lifelong Kindergarten: Cultivate Creativity Through Projects, Passion, Peers, and Play. Cambridge, MA: MIT Press.
Also https://medium.com/@mres/creativity-and-learning-in-the-era-of-ai-57eea387249d
Scardamalia, M., Bransford, J., Kozma, R., & Quellmalz, E. (2011). New assessments and environments for knowledge building. In P. Griffin, B. McGaw, & E. Care (Eds.),
Assessment and teaching of 21st century skills (pp. 231–300). New York, NY: Springer.
Tedre, M., & P. J. Denning. (2016). The long quest for computational thinking. Proceedings of the 16th Koli Calling Conference on Computing Education Research, November
24–27, 2016, Koli, Finland, pp. 120–129.
Valtonen, T., Tedre, M., Mäkitalo, K. & Vartiainen, H. (2019). Media Literacy Education in the Age of Machine Learning. Journal of Media Literacy Education, 11(2), 20 -36.
Vartiainen, H. (2014). Principles of Design-Oriented Pedagogy for Learning from and with Museum Objects. Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in
Education, Humanities, and Theology, no. 60. University of Eastern Finland, 2014.
Vartiainen, H., Nissinen, S., Pöllänen, S. & Vanninen, P. (2018). Teachers’ Insights Into Connected Learning Networks: Emerging Activities and Forms of Participation. AERA Open
4(3), 1–17.