Enkenberg, J., Liljeström, A. & Vartiainen, H. (2015). Osallistavan oppimisen toimintakulttuuri: Design-suuntautunut pedagogiikka koulun toimintakulttuurin kehittäjänä. Lappeenranta 27.1.2015.

2. 9.00 - 9.15 Esittäytyminen
9.15-9.30 Sovitaan seuraavista asioista:
1) Kurssin etenemisestä sekä yhteisestä kehittämishaasteesta
2) Koulussa toteutettavan oppimisprojektin aikataulusta
3) Kurssilla hyödynnettävästä teknologiasta
4) Oppilaiden lupien hankinnasta sekä tuotosten julkaisuluvista
9.30 -10.00 Tulkintoja osallistavasta oppimisesta
Ennakkotehtävien esittely ja niistä keskustelu
10.00-10.30 Aamukahvi
10.30-12.00 Design-suuntautunut pedagogiikka (DOP)
Mistä se nousee, mitä se on ja miten se vastaa uuden opetussuunnitelman haasteisiin
12.00- 13.00 Lounas
13.00 -13.30 DOP- käytännössä
Esimerkkiprojektien esittely
13.30-14.00 DOP-yhteiskehittely
Pienryhmätyöskentely: Osallistava oppiminen uudelleen pohdittavana
14.00 - 14.30 Päiväkahvi
14.30 - 14.45 Ilmiöstä avoimeen oppimistehtävään
14.45-15.15 Ilmiöiden tunnistaminen
Pienryhmätyöskentely: Ilmiöiden ideariihi
15.15 - 15.30 Tehtävänanto
15.30 - 16.00 DOP yhteiskehittely
Pienryhmätyöskentely: Digitarinan aloittaminen
1.PÄIVÄNOHJELMA

3. KOULUTUKSESSA MUKANA (ennakkokyselyyn vastanneet)
alle 2 v
2-10 v.
11-20 v.
yli 20 v.

4. KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA TEHTÄVÄT
Koulutuksella on kolme tavoitetta:
Saattaa osallistavan oppimisen toimintakulttuuria näkyväksi
design-suuntautuneen pedagogiikan viitekehyksessä
Edistää osallistavan oppimisen yleistymistä käytännön
opetuksessa oppilaiden kanssa toteutettavan DOP-projektin
kautta
Yhteiskehittelyä soveltaen yhdessä kouluttajien, koulutettavien
sekä oppilaiden kanssa kehittää edelleen rajoja ylittävän
osallistavan oppimisen toimintakulttuuria

5. KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA TEHTÄVÄT
Koulutettavien tehtävät:
DIGITARINA. Tehtävänä on tuottaa pienryhmissä (6-9 opettajaa)
osallistavan oppimisen toimintakulttuurin kehittämistä ja kehittymistä
kuvaava digitarina. Digitarinan päätavoitteena on rakentaa
ratkaisuehdotus pienryhmän yhdessä muotoilemaan
kehittämishaasteeseen. Digitarinan tulisi kuvata myös opettajien omaa
oppimisprosessia koulutuksen sekä oppilaiden kanssa toteutettavien
projektien aikana.
DOP-OPPIMISPROJEKTI. Tehtävänä on suunnitella, toteuttaa sekä
dokumentoida valittuun ilmiöön pohjautuva, laaja-alaisia taitoja
harjoituttava sekä oppiainerajoja ylittävä DOP-oppimiprojekti yhdessä
oppilaiden kanssa.

6. KURSSIN AIKATAULU KOULUPROJEKTIN
ETENEMINEN
1. tapaaminen to 27.8
Johdatus DOP-oppimiseen
1. tapaamisen jälkeen
Koulun yhteisen ilmiön valitseminen ja
oppimistehtävän muotoilu yhdessä
oppilaiden kanssa
2. tapaaminen to-pe 1.-2. 10
DOP-oppimisen suunnittelu
2. tapaamisen jälkeen
Oppimisprojektin suunnittelu ja aloitus
yhdessä oppilaiden kanssa
3. tapaaminen ke 21.10. ja to 22.10
DOP-oppimisen toteutus
3. tapaamisen jälkeen
Oppimisprojektin toteutus ja
dokumentointi yhdessä oppilaiden kanssa
4. tapaaminen ti 24.11. ja ma 23.11.
Valmiiden digitarinoiden ja projektien jakaminen 4. tapaamisessa

7. ● Twitter, Instagram:
#DOPLPR
● Pedanet: https://peda.
net/id/eb829a1e4
● Oppilaiden luvat -
tuotosten julkaisu?
KURSSIN TEKNOLOGIASTA SOPIMINEN
● Yhdessä päätettävät muut teknologiat, jotka otetaan käyttöön:
ennakkokysymys: Mitkä ja miten teknologiset välineet tukevat sinua opetuksen kehittämisessä?

8. MILLAISTA ON MIELESTÄSI OSALLISTAVA OPPIMINEN?
“Oppilaat ovat mukana tavoitteiden asettelussa, sisältöjen ja työskentelytapojen suunnittelussa sekä
arvioinnissa. Se mahdollistaa oppilaille mielekkäiden, merkityksellisten asioiden opiskelun/ oppimisen”

9. MITEN OSALLISTAVA OPPIMINEN NÄYTTÄYTYY OMASSA OPETUSTYÖSSÄSI?
“Teemme paljon projektitöitä, joissa oppilaat pääsevät
vaikuttamaan omiin työaiheisiinsa ja siihen millä tavoilla ja mitä
lähteitä käyttäen he ryhtyvät työskentelemään”

10. MITÄ TUNTEMUKSIA, AJATUKSIA JA KYSYMYKSIÄ OSALLISTAVA OPPIMINEN HERÄTTÄÄ SINUSSA?
“Osallistava oppiminen on minulle positiivinen asia siinä mielessä, että se antaa minullekin opettajana
mahdollisuuden kysyä ääneen: -Mitenhän tämä kannattaisi tehdä? tai -voidaanhan me kokeilla ja
katsotaan sitten, kumpi on parempi tapa tehdä. On jopa helpottavaa mennä oppitunnille, kun tietää ettei
kaikkea tarvitse tietää, mutta voi luottaa siihen, että minulla ja oppilailla on yhdessä mahkut vastauksia
löytää.”

11. MITÄ TUNTEMUKSIA, AJATUKSIA JA KYSYMYKSIÄ OSALLISTAVA OPPIMINEN HERÄTTÄÄ SINUSSA?
● Mitä kaikkea se oikeasti tarkoittaakaan?
● Millaisia erilaisia pedagogisia keinoja/malleja on osallistavan oppimisen saattamiseksi
laajempaan käyttöön?
● Onko vanha juttu saanut uuden nimen vai onko kyse todella jostakin uudesta ja mullistavasta?
● Voisiko opiskeltavan sisällön rakentaa yksinomaan oppilaiden omien mielenkiintojen ja heistä
nousevien kysymysten pohjalta?
● Aiheiden laajuus? tiedonjakaminen ja koonti? Käytettävä aika? Suppeat kiinnostuksen kohteet?
Erilaistenmonipuolisten oppimisympäristöjen käyttö? Pois mukavuusalueelta?
● Kuinka paljon opettaja voi/täytyy rajata "erikoisille opinreiteille" suuntaavia oppilaita?Miten
jatkuvasti alisuoriutuvaa oppilasta tuetaan "haluamaan" itseltään enemmän?
● Osallistuvatko kaikki ryhmän jäsenet? Tekevätkö kaikki, ajattelevatko kaikki. Mitä opittiin?
● Miten saisin parannettua oppilaiden yhteistyö- ja neuvottelutaitoja?
● Yksilöllistäminen ja eriyttäminen suurissa ryhmissä?
● Pelkoa siitä, oppivatko oppilaat tarpeeksi asioista. Olenko tarpeeksi hyvä osallistaja, osaanko
aktivoida oppilaat. Kuinka se käytännössä hoituu?
● Tuntuu uudelta, paljon työtä vaativalta ja sellaiselta, jota en kuitenkaan ole paljon työssäni
tehnyt. Osaanko?

13. 13
Design-suuntautuneen pedagogiikan
taustoittelua Jorma Enkenberg
professori emeritus

14. 14
Opetuksesta ja oppimisesta arvioitua
Oppimisen avaintekijöistä
”Creativity and imagination are the key elements of 21st
century learning” (Thomas & Brown 2011)
Kasvatuksen olemuksesta
”Education is a self-organizing system where learning is an
emerging phenomena”
(Sugata Mitra)
Tiedosta
”Knowledge is an experience that is acquired through
interaction with the world, people and things”
(Jean Piaget)

15. 15
Oppimisesta
”Koulu, joka ei edistä aitoa halua ja tarvetta oppia,
ei pysty tuottamaan oppimista, jota nykyajan ja
tulevaisuuden yhteiskunnassa vaaditaan”
(Sahlberg 2010)
Toimintakulttuurista
”Muuttuva maailma edellyttää, että meidän tulee
kyetä jatkuvasti uudistamaan toimintakulttuuriamme
organisoivia käyteänteitä sekä edistämään
lapsissamme taitoja, jotka tämän mahdollistavat”
(Allekirj.)
Oppimisesta
”Koulu, joka ei edistä aitoa halua ja tarvetta oppia,
ei pysty tuottamaan oppimista, jota nykyajan ja
tulevaisuuden yhteiskunnassa vaaditaan”
(Sahlberg 2010)
Toimintakulttuurista
”Muuttuva maailma edellyttää, että meidän tulee
kyetä jatkuvasti uudistamaan
toimintakulttuuriamme organisoivia käytänteitä
sekä edistämään lapsissamme taitoja, jotka tämän
mahdollistavat”
(Allekirj.)

16. 16
Koulua koskevia ajankohtaisia ilmiöitä
Sitoutuminen oppimiseen vähenemässä (turvallisuuden
kokeminen, yhteisöön kuuluminen, itsen tärkeänä
kokeminen, sen tekeminen, missä on hyvä ja palautteen
saaminen)

17. 17
Koulua haastavat ajan ilmiöt (kosketusteknologia,
addiktoivat digitaaliset pelit, ”maker movement”,
koodaus sekä osallistava kulttuuri mm.)

18. 18
Koulu ei onnistu välittämään tosiasiallista
osaamista (John Seely Brown 2013)

19. 19
Osallistava oppiminen (participatory learning)
vastauksena nykyhetken haasteisiin
(Davidson & Goldberg 2009)
- Itseoppiminen (vrt. tiedon etsintä)
- Horisontaalinen organisaatiostruktuuri (vrt. tietoa
luovat organisaatiot ja yritykset)
- Jaettu omistajuus sekä vastuu toiminnasta (vrt.
hajautunut asiantuntijuus)
- Hajautunut pedagogiikka (vrt. koulu, koulun
ulkopuolinen järjestetty toiminta sekä
omaehtoinen toiminta)
- Osallistuminen (vrt. verkostot sekä yhteisöt)
- Teknologia (vrt. sen vahvista ja tehostava luonne
toiminnassa)

20. 20
Design-suuntautunut pedagogiikka (DOP) esimerkkinä
osallistavasta oppimisesta
1) Oppiminen seuraa osallistumisesta
2) Oppimisprosessi on itseorganisoituvaa
3) Ilmiötä tarkastellaan systeemisesti
4) Oppimisen eteneminen perustuu yhteiskehittelyyn
5) Oppimisen kohteet:
a. Monimutkainen ongelma, jolle etsitään
tutkimusperustaisesti ratkaisu
b. Luonto- ja kulttuuriympäristön ilmiö, jolle
tutkimisen kautta etsitään selitys
c. Olemassaoleva kulttuurinen käytäntö, jota pyritään
tutkimusperustaisesti uudistamaan

21. 21

27. KÄSIKIRJA SAATAVILLA: http://www.slideshare.
net/Henriikka/dop21

30. Vartiainen, H. (2014).Principles for Design-Oriented Pedagogy for Learning from and with Museum Objects. Publications of the University of
Eastern Finland. Dissertations in Education, Humanities, and Theology., no 60. University of Eastern Finland, 2014.

31. Liljeström, A., Enkenberg, J., & Pöllänen, S. (2014). The case of design-oriented pedagogy: What students’ digital video stories say about emerging learning
ecosystems. Education and Information Technologies. DOI:10.1007/s10639-013 9284-6

32. Vartiainen, H., Liljeström, A., & Enkenberg, J.
(2012). Design-oriented pedagogy for
technology-enhanced learning to cross over the
borders between formal and informal
environments. Journal of Universal Computer
Science, 18(15), 2097–2119.

38. DOP -ESIMERKKIPROJEKTEJA

39. Jääkausiprojekti 2005

40. Millainen oppimisprojekti
syntyi ja muodostui
oppimisympäristössä?
(Millaiseksi
oppimisympäristö
muodostui? )
Kuinka oppilaiden
ymmärrys kehittyi
projektin aikana?
Millaisia luonnontieteellisiä
oppimisprosesseja, -
toimintoja ja –käytänteitä
ilmeni?

41. KIINNOSTUKSEN KOHTEITA JA TULOKSIA:
1. Narratiivinen kuvaus syntyneestä oppimisprojektista ja -
prosessista – oppijayhteisön, työvälineiden sekä
oppimistehtävän näkökulmista. Oppilaiden lähettämän
paikkatiedon kategorisointi ja kvantifiointi.
2. Alku- ja lopputestin tulosten analyysi
3. Luonnontieteellisen toiminnan kaltaiset oppimisprosessit

42. Alku- ja lopputesti
- A3 valkoinen paperi
- “Piirrä ja/tai kirjoita mitä tiedät tai oletat
tietäväsi jääkaudesta”

43. Oppimisympäristö, jossa heterogeeninen oppijayhteisö ratkaisee
kokonaista, avointa ja haastavaa oppimistehtävää, voi johtavaa
laajenevaan ja monipuolisesti luonnontieteellisen asiantuntijan
käytänteitä soveltavaan oppimiseen.
Tarve kehittää ekonomisempi tapa ja selkeämpi malli tämän tyyppiselle
oppimiselle, jotta toiminta voisi laajentua suomalaisessa koulussa.
JOHTOPÄÄTÖKSIÄ

49. Esi- ja alkuopetuksen projekteja
Menin minä mettään, pdf - muodossa. ja Book Creator-
muodossa.
Tutkimusretki metsään Kellarpellon Vekkulit Projektin esittely
Vekarat eläinten jäljillä Kellarpellon Vekarat
Vesi Kellarpellon Veijarit
Vesseleiden metsäretkikirja Kellarpellon Vesselit
Norppa lähellämme Kellarpellon Viikarit. Ryhmän yhteinen
tuotos, digikirja
Metsän elämää tutkimassa riistakameran avulla, Kellarpellon
Vintiöt, esikouluryhmä Projektin esittely
Hirsimäen esikoululaiset design suuntautuneen pedagogiikan
toteuttajina
Kärpässienet
Hirsimäen 2c luokka desing perustaisen oppimisen portailla
Perusopetuksen projekteja
Talvikalastusprojekti,
Pettuleipäprojekti
Projekteja RajupusuWikissä Useiden ryhmien projekteja ja
projektiaihioita eri kouluilta, tekijöinä oppilaita esikoululaisista
lukiolaisiin
Mennään metsään Anttolan koulun 1.-2. lk (Savonlinna),
projektikuvaus pdf -muodossa. Projektissa syntynyt digikirja pdf-
muodossa sekä Book Creator -kirja.
Eläinten talvi Sulkavan yhtenäiskoulun 1. lk
Metsämatikkaa, Metsä ja luova kirjoittaminen, Pyhä metsä,
Valamo-lautapeli , Sulkavan yläkoulun 8. lk
Opettajaopiskelijoiden projekteja
Laukansaaren Torppa
Veteraanien ruokamuistot
Siirtolohkareen tarina
Naava-Räp
LISÄÄ ESIMERKKIPROJEKTEJA

50. OSALLISTAVA OPPIMINEN UUDELLEEN POHDITTAVANA
Pohtikaa pienryhmissä millaisia
kysymyksiä tai haasteita osallistavan
oppimisen toimintakulttuuri
nyt herättää?
Kysymykset kootaan yhteiseen alustaan:

51. ILMIÖSTÄ AVOIMEEN OPPIMISTEHTÄVÄÄN

54. ILMIÖIDEN TUNNISTAMINEN
Pohtikaa pienryhmissä kiinnostavia
paikallisia ilmiöitä, joilla yhteys
globaaliin tai sellaisia kulttuurisia
käytänteitä, joita olisi tarve uudistaa.
Ajatukset kootaan yhteiseen alustaan:
Ilmiöiden ideariihi

55. TEHTÄVÄNANTO
Kouluissa yhdessä päätetään ja valitaan edellä ideoitujen ilmiöiden joukosta
se, jota koulun oppimisprojektit tarkastelevat. Muotoillaan siitä rakentuva
avoin oppimistehtävä, joka sisältää digitaalisen tuotoksen tekemisen.
Selvitetään mitä oppilaat tietävät ilmiöstä etukäteen soveltaen valkoisen
paperin testiä (vrt. jääkausi).
Oppilaiden kanssa yhdessä pohditaan mistä, keneltä, millä tavalla “tietoa”
löytyy ilmiöstä (kartoitetaan yhteistä oppimisen ekosysteemiä).
Aineisto kootaan ennen seuraavaa tapaamista:
Huom! Mahdolliset tarvittavat luvat projektien toteuttamiseen ja julkaisuun.

56. DIGITARINAN ALOITTAMINEN
Pienryhmittäin kootaan päivää
digitarinaa varten
esim. tuntemukset, kysymykset, ideat, oivallukset,
valinnat mm.millaisia asioita päivä toi oman
kehittämishaasteen/ kysymyksen muotoiluun, millainen
oli muuten päivän anti

57. Liljeström, A., Enkenberg, J. & Pöllänen, S. (2013). Making learning whole: an instructional approach for mediating the practices of authentic science inquiries. Cultural
Studies of Science Education. 8 (1), 51-86. DOI: 10.1007/s11422-012-9416-0
Liljeström, A., Enkenberg, J., & Pöllänen, S. (2014). The case of design-oriented pedagogy: What students’ digital video stories say about emerging learning ecosystems.
Education and Information Technologies. DOI:10.1007/s10639-013 9284-6
Liljeström, A., Enkenberg, J., Vanninen, P., Vartiainen, H. & Pöllänen, S. (2014). The Openforest portal as an open learning ecosystem: Co-developing in studing of a
multidisciplinary phenomenon in a cultural contexts. In P. Kommers, T. Issa, T. Issa, D-F. Chang & P. Isaías (Eds.), Proceedings of the International Conference on
Educational Technologies (ICEduTech 2014) and The International Conference on Sustainability, Technology and Education (STE2014). IADIS Press.
Liljeström, A., Vartiainen, H., Vanninen, P., Enkenberg, J., & Pöllänen, S. (2013). First-year teacher education students reflections and interpretations about sustainable
development and enhancing learning practices: Teoksessa T. Issa, N. M. Sharef, T. Issa & P. Isaías (toim.) Proceedings of the International Conference on Sustainability,
Technology and Education (STE2013). IADIS Press. 53-63.
Vanninen, P., Liljeström, A., Vartiainen, H,. Enkenberg, J., Pellikka, I. & Pöllänen, S. (2013). Forest in teacher education: The Open Forest portal as a novel resource for
learning: Teoksessa T. Issa, N. M. Sharef, T. Issa & P. Isaías (toim.). Sustainability, Technology and Education. Proceedings of International Conference on Sustainability,
Technology and Education (STE2013). IADIS Press. 111-114.
Vartiainen, H & Enkenberg, J. (2013). Learning from and with museum objects: design perspectives, environment, and emerging learning systems. Educational
Technology Research & Development, 61(5), 841-862.
Vartiainen, H. & Enkenberg, J. (2014). Participant-led photography as a mediating tool in object-oriented learning in museum. Visitor Studies, 17(1), 66-88.
Vartiainen, H. & Enkenberg, J. (2013). Reflections of design-oriented pedagogy for sustainable learning: An international perspective. Journal of Teacher Education for
Sustainability, 15 (1), 43-53.
Vartiainen, H., Liljeström, A., & Enkenberg, J. (2012). Design-oriented pedagogy for technology-enhanced learning to cross over the borders between formal and
informal environments. Journal of Universal Computer Science, 18(15), 2097–2119.
Vartiainen, H. (2014).Principles for Design-Oriented Pedagogy for Learning from and with Museum Objects. Publications of the University of Eastern Finland.
Dissertations in Education, Humanities, and Theology., no 60. University of Eastern Finland, 2014.
Vartiainen, H. (2014). Designing participatory learning. In P. Kommers, T. Issa, T. Issa, D-F. Chang & P. Isaías (Eds.), Proceedings of the International Conference on
Educational Technologies (ICEduTech 2014) and The International Conference on Sustainability, Technology and Education (STE2014). IADIS Press.
Vartiainen, H. (2015). Osallistavan oppimisen uudelleenmuotoilua. Teoksessa J. Julkunen (Toim.) Porrassalmi VIII. Etelä-Savon kulttuurin vuosikirja 2015.
Vartiainen, H., Pöllänen, S., Liljeström, A., Vanninen, P. & Enkenberg, J. (submitted). Designing connected learning: Emerging learning systems in a craft teacher
education course.
DOP-oppimistutkimus

58. Binkley, M., Erstad, O., Herman, J., Raizen, S., Ripley, M., & Rumble, M. (2011). Defining 21st century skills. In P. Griffin, B. McGaw, & E. Care (Eds.),
Assessment and teaching of 21st century skills (pp. 17–66). New York: Springer.
Brown, John Seely (2013) Learning in and for the 21st Century. Saatavilla (online): http://www.johnseelybrown.com/CJKoh.pdf
Davidson, C., Goldberg, D. Ja Jones, M: (2009) The Future of Learning Institutions in a digital age. MIT Press.
Eckert, P., Goldman, S. & Wenger, E. (1997) The School as a Community of Engaged Learners. Institute for Research on Learning, Stanford. Retrieved Jan 28,
2014, from http://www. stanford.edu/~eckert/PDF/SasCEL.pdf.
Enkenberg, J. (2014). Aika muuttaa nykyinen toimintakulttuuri. Saatavilla: http://www.tiedeseura.es/2014/01/aika-muuttaa-nykyinen-toimintakulttuuri.
html
Enkenberg, J. (2014). Oppimisen tulevaisuus. Saatavilla: http://design-oriented.blogspot.fi/2014/01/oppimisen-tulevaisuus.html
Enkenberg, J. (2012). Design-suuntautunut pedagogiikka - mistä se nousee ja mitä se on? Saatavilla: http://design-oriented.blogspot.
fi/2012_06_01_archive.html
Fullan, M.& Langwothy, M. (2013) Towards a New End: New Pedagogies for Deep Learning. Saatavilla (online): http://www.newpedagogies.info/
Hakkarainen, K., Paavola, S., Kangas, K., & Seitamaa-Hakkarainen, P. (2013). Socio-cultural perspectives on collaborative learning: Towards collaborative
knowledge creation. In C. Hmelo-Silver, C. Chinn, C. Chan & A. O'Donnell (Eds.), International handbook of collaborative learning (pp. 57-73). New
York: Routledge.
Jenkins, H., Clinton, C., Purushotma, R., Robison, A. J., & Weigel, M. (2008). Confronting the challenges of participatory culture: Media education for the 21st
century. Chicago, IL: John D. and Catherine T. MacArthur Foundation. Retrieved Jan 28, 2014, from http://www.nwp.
org/cs/public/print/resource/2713
Lemke, J. (2002). Becoming the village: Education across lives. In G. Wells, & G. Claxton (Eds.) Learning for Life in the 21st Century (pp 34-45). Oxford:
Blackwell Publishers.
Mitra, Sugata (2013) SOLE: How to Bring Self-Organized Learning Environments to Your Community. Saatavilla (online): http://www.ted.
com/pages/sole_toolkit
Paavola, S., Engeström, R. & Hakkarainen, K. (2012). Trialogical approach as a new form of mediation. In A. Morsh, A. Moen, & S. Paavola (Eds.)
Collaborative knowledge creation: Practices, tools, and concepts (pp. 1-14).Rotterdam: Sense Publishers.
Roth, W-M., & Lee, Y. J. (2006). Contradictions in theorizing and implementing communities.Educational Research Review, 1(1), 27-40.
Scardamalia, M., Bransford, J., Kozma, R., & Quellmalz, E. (2011). New assessments and environments for knowledge building. In P. Griffin, B. McGaw, & E.
Care (Eds.), Assessment and teaching of 21st century skills (pp. 231–300). New York, NY: Springer.
Seitamaa-Hakkarainen, P., Viilo, M., & Hakkarainen, K. (2010). Learning by collaborative design: Technology-enhanced knowledge practices. International
Journal of Technology and Design Education, 20(2), 109–136.
Thomas, D., & Brown, J. (2011). A new culture of learning: Cultivating the imagination for a world of constant change. Lexington, KY: CreateSpace.
Vygotsky, L. S. (1978). Thought and language. Cambridge, MA: MIT Press.
Wells, G. (2008). Dialogue, inquiry and the construction of learning communities. In B. Lingard,J. Nixon and S. Ranson (Eds.), Transforming Learning in
Schools and Communities: The Remaking of Education for a Cosmopolitan Society (pp. 236-256). London: Continuum.
Lähteet: