Monialaiset DOP! oppimiskokonaisuudet, uudet oppimisympäristöt ja koulun uusi toimintakulttuuri
•
4 likes•2,267 views
Monialaiset DOP! oppimiskokonaisuudet, uudet oppimisympäristöt ja koulun uusi toimintakulttuuri Luentodiat Riihimäki 15.3.2016
Recommended
Recommended
More Related Content
What's hot
What's hot (20)
Similar to Monialaiset DOP! oppimiskokonaisuudet, uudet oppimisympäristöt ja koulun uusi toimintakulttuuri
Similar to Monialaiset DOP! oppimiskokonaisuudet, uudet oppimisympäristöt ja koulun uusi toimintakulttuuri (20)
More from Henriikka Vartiainen
More from Henriikka Vartiainen (18)
Recently uploaded
Recently uploaded (7)
Monialaiset DOP! oppimiskokonaisuudet, uudet oppimisympäristöt ja koulun uusi toimintakulttuuri
- 1. SDOPM O N I A L A I S E T O P P I M I S K O K O N A I S U U D E T , U U D E T O P P I M I S Y M P Ä R I S T Ö T J A K O U L U N U U S I T O I M I N T A K U L T T U U R I 2016 FT Henriikka Vartiainen Riihimäki 15.3.2016
- 2. Riihimäki 15.3.2016 15.3. 2016 DOP! • 21. VUOSISADAN TAIDOT • MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET • OSALLISTAVA OPPIMINEN • OPPIMISEN LAAJENTUVAT YMPÄRISTÖT JA YHTEISÖT • OPPIMISEN ARVIOINTI • OSALLISTAVAN TOIMINTAKULTTUURIN YHTEISKEHITTELY !
- 3. Mitä lastemme ja nuortemme tulisi OPPIA, tietää ja kyetä tekemään tÄMÄN AJAN JA Tulevaisuuden yhteiskunnassa? KUUMA KYSYMYS Designed by Freepik
- 4. ELÄMISEN TAIDOT ‣Kansalaisuus, elämänura, henkilökohtainen ja sosiaalinen vastuullisuus TYÖSKENTELYN VÄLINEET ‣Tieto-‐ ja vies7ntätekniikka ‣Informaa7on lukutaito TYÖSKENTELY- TAVAT ‣Kommunikoin7 ja kollaboraa7o AJATTELUTAVAT ‣Luovuus, krii<nen aja=elu, ongelmanratkaisu, päätöksenteko, oppiminen Binkley ym., (2011) 21.VUOSISADAN TAIDOT ATC21S 1 2 34 Designed by Freepik
- 5. KANSALAISUUS ! HENKISET JA MORAALISET LUONTEENPIIRTEET VIESTINTÄ KRIITTINEN AJATTELU JA ONGELMANRATKAISU KOLLABORAATIO ‣Taloudellinen ja sosiaalinen yri=eliäisyys ‣Uusien ideoiden tavoi=elu ja tuo=aminen ‣Toiminnan johtaminen ‣Rehellisyys ‣Itsesäätely ‣Vastuullisuus ‣Sitkeys ‣Empa7a ‣Itseluo=amus ‣Omasta hyvinvoinnista huoleh7minen ‣Työurasuuntauneisuus ‣Elämisen (arjen) taidot ‣Suullinen vies7ntä ‣Kirjallinen vies7ntä ‣Digitaalisten työvälineiden käy=ö ‣Taito kuunnella ‣Projek7n suunni=elu ‣Projek7n toteutus ‣Ongelman ratkaisu ‣Päätöksenteko ‣Digitaalisten työvälineiden hyödyntäminen ‣Toisilta oppiminen ‣Toisille jakaminen ‣Toisen ajatuksen tai ehdotuksen edelleen kehi=ely ‣Verkostoituminen ‣Myötäeläminen ‣Yhteenkuuluvuuden tunteminen ‣Tieto globaalista ‣Herkkyys ja kunnioitus muita kul=uureja kohtaan ‣Osallistuminen kestävän kehityksen edistämiseen SYVÄLLINEN OPPIMINEN Fullan & Langworthy 2013 LUOVUUS JA MIELIKUVITUS
- 6. UTELIAISUUS Kyky esittää kysymyksiä ja tutkia miten maailma toimi LUOVUUS Kyky tuottaa uusia ideoita ja soveltaa niitä käytännössä KRIITTISYYS Kyky analysoida informaatiota ja ideoita sekä tehdä perusteltuja argumentteja ja päätöksiä VIESTINTÄ Kyky ilmaista ajatuksia ja tuntei- ta selkeästi ja itsevarmasti erilai- sissa medioissa ja muodoissa YHTEISTYÖ Kyky työskennellä rakentavasti toisten kanssa MYÖTÄTUNTO Kyky tuntea empatiaa toisia kohtaan ja toimia sen mukaisesti MALTILLISUUS Kyky rakentaa yhteyksiä sisäisiin tunteisiin ja kehittää henkilö- kohtaista harmoniaa ja tasapainoa KANSALAISUUS Kyky sitoutua rakentavasti yhteiskuntaan ja osallistua sitä ylläpitävään prosessiin 8KOMPETENSSIA SirKenRobinson(2015) Designed by Freepik
- 7. Elää päässä ja kirjoissa ”TIEDÄ MITÄ” explisiittinen tieto ”TIEDÄ MITEN” Elää ihmisissä ja heidän käytänteissää TIETÄMISEN JÄÄVUORI John Seely Brown ”TIEDÄ KUKA” hiljainen tieto
- 10. Laaja-alaisten taitojen (ts. syvällisen oppimisen) kehittyminen haastaa koulujen nykyisen toimintakulttuurin sekä oppimiskäsityksen
- 11. ”Koulu joka ei edistä aitoa halua ja tarvetta oppia, ei pysty tuottamaan oppimista, jota nykyajan ja tulevaisuuden yhteiskunnassa vaaditaan” (Sahlberg, 2010)
- 12. Miten erilaisia koulujen ulkopuolisia ympäristöjä- ja yhteisöjä, fyysisiä sekä virtuaalisia, voidaan hyödyntää formaalissa kouluoppimisessa nykyistä laajemmin sekä tavalla, joka tukee tämän vuosituhannen oppimisen ja osaamisen edistämisen tavoitteita? HAASTE
- 13. OSALLISTAVA OPPIMINEN LAAJENTUVAT OPPIMISYMPÄRISTÖT JA - YHTEISÖT
- 14. 02
- 15. 02:
- 18. RAJOJEN YLITTÄMISEEN erilaisen osaamisen ja asiantuntijuuden hyödyntämiseksi Olemassa olevaan kulttuuriin sosiaalistumisen sijaan nykyaikaa luonnehtivat nopeasti muuttuva yhteiskunta ja ennakoimaton tulevaisuus. Sekä paikalliset että suuret globaalit ongelmat haastavat jatkuvaan kulttuuristen käytänteiden uusintamiseen sekä RAJOJEN YLITTÄMISEEN
- 19. YHTENÄ KESKEISEN MUUTOKSEN AJURINA ON OLLUT NOPEASTI KEHITTYNYT TEKNOLOGIA, JOKA ON MAHDOLLISTANUT UUDENLAISTEN YHTEISÖJEN JA YHTEENKERTYMIEN SYNTYMISEN SEKÄ KEHITTYMISEN FORMAALIN KOULUTUKSEN ULKOPUOLELLA (Thomas & Brown, 2011; Jenkins ym., 2008)
- 20. ” THE RISE OF PARTICIPATORY CULTURE”
- 21. OSALLISTAVA KULTTUURI MATALA KYNNYS, KUKA TAHANSA VOI OSALLISTUA TAITEELLISEEN ILMAISUUN, ONGELMAN RATKAISUUN JNE. ! ITSEORGANISOITUVAT OPPIMISYMPÄRISTÖT- JA YHTEISÖT OSALLISTAA LAAJOIHIN VERKOISTOIHIN, JOISSA LUODAAN JA RAKENNETAAN YHDESSÄ TUHANSIA ERILAISIA DIGITAALISIA RESURSSEJA OHJAA SEKÄ VALMENTAA UUDEN LUONTIIN JA SEN TULOKSENA OLEVAN JAKAMISEEN TOISILLE SE MITÄ KOKENEIMMAT TIETÄVÄT JA OSAAVAT SIIRRETÄÄN YHTEISÖLLISEN TOIMINNAN VÄLITTÄMÄNÄ ALOITTELEVIEN JA VASTA MUKAAN TULLEIDEN OMAKSI HETEROGEENISEN YHTEISÖN JÄSENET USKOVAT, ETTÄ OSALLISTUMISELLA JA OMALLA KONTRIBUUTIOLLA ON MERKITYSTÄ SEKÄ ITSELLE ETTÄ YHTEISÖLLE OSALLISTUJAT JATKUVASTI ARVIOIVAT ITSE OMAA SUORITUSTAAN SITÄ KEHITTÄÄKSEEN (esim. Jenkins ym., 2008 ; Thomas ja Brown, 2011; NETP, 2010; Enkenberg, 2014; Bereiter & Scardamalia, 2003; Scardamalia ym.,2011; Hakkarainen ym., 2013; Eckert ym., 1997; Wells, 2008; Lemke, 2002; Roth ja Lee, 2006 ym.)
- 22. OSALLISTAVA KULTTUURI MATALA KYNNYS, KUKA TAHANSA VOI OSALLISTUA TAITEELLISEEN ILMAISUUN, ONGELMAN RATKAISUUN JNE. OPPILAAN IKÄÄN SIDOTTU PROSESSI, JOKA EDELLYTTÄÄ OPPILAAN KOKOAIKAISTA LÄSNÄOLOA ! ITSEORGANISOITUVAT OPPIMISYMPÄRISTÖT- JA YHTEISÖT OPETUSTA TOTEUTETAAN PAKOLLISEN OPETUSSUUNNITELMAN VIITOITTAMANA OSALLISTAA LAAJOIHIN VERKOISTOIHIN, JOISSA LUODAAN JA RAKENNETAAN YHDESSÄ TUHANSIA ERILAISIA DIGITAALISIA RESURSSEJA OPPIMINEN ANKKUROIDAAN LUOKKAHUONEESEEN JA OPPIKIRJOIHIN OHJAA SEKÄ VALMENTAA UUDEN LUONTIIN JA SEN TULOKSENA OLEVAN JAKAMISEEN TOISILLE OPETETAAN SITÄ MINKÄ JOKU TOINEN ON RAKENTANUT TAI JULKI TUONUT SE MITÄ KOKENEIMMAT TIETÄVÄT JA OSAAVAT SIIRRETÄÄN YHTEISÖLLISEN TOIMINNAN VÄLITTÄMÄNÄ ALOITTELEVIEN JA VASTA MUKAAN TULLEIDEN OMAKSI OPETTAJAN PUHEEN KUUNTELU JA MONISTEIDEN TÄYTTÄMINEN HETEROGEENISEN YHTEISÖN JÄSENET USKOVAT, ETTÄ OSALLISTUMISELLA JA OMALLA KONTRIBUUTIOLLA ON MERKITYSTÄ SEKÄ ITSELLE ETTÄ YHTEISÖLLE EDETÄÄN YKSIN TEHDEN JA SAMASSA TAHDISSA, JOLLOIN ERILAISUUS ON UHKA OSALLISTUJAT JATKUVASTI ARVIOIVAT ITSE OMAA SUORITUSTAAN SITÄ KEHITTÄÄKSEEN OPETTAJAN SUORITTAMA ARVIOINTI (esim. Jenkins ym., 2008 ; Thomas ja Brown, 2011; NETP, 2010; Enkenberg, 2014; Bereiter & Scardamalia, 2003; Scardamalia ym.,2011; Hakkarainen ym., 2013; Eckert ym., 1997; Wells, 2008; Lemke, 2002; Roth ja Lee, 2006 ym.) KOULUKULTTUURI
- 23. OSALLISTUMISEN KUILU ”EPÄTASA-ARVO, joka syntyy kun kaikilla lapsilla ja nuorilla ei ole mahdollisuuksia osallistua niiden tietojen, taitojen ja kokemusten kartuttamiseen, joita he tarvitsevat osallistuakseen tulevaisuuden maailmaan” Jenkins ym., 2008
- 24. ”meidän tulisi kyetä jatkuvasti uudistamaan toimintakulttuuriamme organisoivia käytänteitä ja kasvattamaan lapsissamme taitoja, jotka tämän mahdollistavat” prof. emeritus Jorma Enkenberg
- 25. vaateita koulun toimintakulttuurin muutoksesta on esitetty monestakin suunnasta, mutta erilaisia oppimisympäristöjä, -yhteisöjä ja -välineitä yhdistävälle oppimiselle on tarjolla hyvin vähän OPPIMISTUTKIMUKSEEN OPETUSMALLEJA PERUSTUVIA
- 26. DOP!DESIGN-SUUNTAUTUNUT PEDAGOGIIKKA 2.1 JORMA ENKENBERG, ANU LILJESTRÖM, SINIKKA PÖLLÄNEN, PETTERI VANNINEN & HENRIIKKA VARTIAINEN
- 27. OSALLISTAVA DOP!OPPIMINEN ! • Oppimistoiminnan lähtökohdat: oppilaiden kiinnostus sekä identiteetti • Pyrkii edistämään oppilaiden osallistumista paikalliselle kulttuurille ominaisiin käytänteisiin niitä tutkien sekä kehittäen • Tavoittelee oppimisessa asiantuntijoille ominaista, heidän toimintaansa kätkeytyvää hiljaista tietoa • Korostus tiedolla leikkimisessä ja työskentelyssä sekä yhteiskehittelyssä • Oppimistoiminnan mahdollistajat: uudet mediat, teknologiset (henkilökohtaiset sekä yhteisölliset) työvälineet sekä kehittyvät kulttuuriset käytänteet • Oppimisen konteksti: koulun, kodin ja niiden ulkopuolisen maailman tarjoamien resurssien muodostama ekosysteemi • Korostaa syvällisen oppimisen edistämisen opettamisstrategioita (tutkiminen, yhteissuunnittelu, oppilaskeskeisyys, dokumentointi, useat näkökulmat, ponnistelu, kokemukset ja osaamiset mm.) prof. emeritus Jorma Enkenberg
- 28. Design-suuntautunut pedagogiikka (DOP) pyrkii edistämään oppijoissa niitä osaamisia, jotka tämän mahdollistavat rakentavat tulevaisuuden yhteiskunnassa kansalaiselta ja työntekijältä vaadittavia taitoja TAVOITE
- 29. DESIGNuudistamallaMERKITSEE OSALLISTUMISTA KULTTUURISIIN KÄYTÄNTEISIIN NIITÄ
- 30. OSALLISTAVA OPPIMINEN (KÄSITYS ELINVOIMAISESTA OPPIMISESTA) Itseoppiminen Osallistuminen yhteisön toimintaan YHTEISKEHITTELYVÄLINEET (OPETUSMALLI)(OPPIMISTA MEDIOIVAT TEKNOLOGIAT) Omat välineet Sosiaalinen media Oppijat tutkijoina Oppijat suunnittelijoina OPPIMISEN VIITEKEHYS DOP Var$ainen, H., Liljeström, A., & Enkenberg, J. (2012). Design-‐oriented pedagogy for technology-‐enhanced learning to cross over the borders between formal and informal environments. Journal of Universal Computer Science, 18(15), 2097–2119.
- 31. Albert Einstein NERO ”Jokainen on KALAN mutta jos tuomitset sen kyvystä kiivetä puuhun, voi se elää koko elämänsä uskoen olevansa idiootti.”
- 32. OPPIJAT YHTEISKEHITTELIJÖINÄ OPPIJAT SUUNNITTELIJOINA OPPIJAT ARKKITEHTEINÄ Oppimisprojektin lähtökohtana aito, avoin ja oppijoille merkityksellinen ongelma, haaste tai tarve, joka edellyttää olemassa olevien rajojen ylittämistä ! ! ! Yhteisen suunnittelun kohteena sekä lopputulos että keino, jolla sinne päästään (oppimisprojektin suunnittelu ja toteutus) ! ! Oppimisen tiloja ja oppimisympäristöjä muotoillaan vastaamaan todellisia tarpeita sekä oppijoiden mielenkiinnon kohteita
- 33. KOULUYHTEISÖ (oppijat, ope]ajat, muu henkilökunta) YHTEISKEHITTELY ASIANTUNTIJOIDEN KANSSA (esim. tutkijat, museo-‐oppaat) YHTEISÖÖN LIITTYMINEN (esim. Openmetsä) AVOIMET HAASTEET SEKÄ SITÄ TARKENTAVAT TUTKIMUSKYSYMYKSET (oppijoiden oman mielenkiinnon suunnassa) TODELLISEN MAAILMAN KOHTEIDEN TUTKIMINEN (esim. ilmiötä väli]ävä museoartefak, luontokohde) JAETUT OPPIMISEN RESURSSIT (esim. ilmiöön tai sitä edustavaan kohteeseen lii]yvä tutkimusdata, oppijoiden tuo]amat digitarinat) VÄLINEET IDEOIDEN, KIINNOSTUKSEN SEKÄ OSAAMISEN VÄLITTÄMISEEN JA TOIMINNAN SUUNNITTELUUN (esim. tutkimussuunnitelmat, luonnokset jne.) AINEISTON KERUUN, ORGANISOINNIN JA TYÖSTÄMISEN VÄLINEET (esim. asiantunjan toimintaa väli]ävät mi]avälineet, oppijoiden omat älypuhelimet) VUOROVAIKUTUKSEN VÄLINEET (esim. kommunikoinin, julkaisemiseen, jakamiseen) TOIMIJATKOHTEETVÄLINEET PÄIVÄKOTI/KOULU/ YLIOPISTO LUONTO-JA KULTTUURIYMPÄRISTÖ TEKNOLOGIA- YMPÄRISTÖ DOPOPPIMISEN KONTEKSTI Var$ainen, H. (2014).Principles for Design-‐Oriented Pedagogy for Learning from and with Museum Objects. Publicaons of the University of Eastern Finland. Dissertaons in Educaon, Humanies, and Theology., no 60. University of Eastern Finland, 2014.
- 34. Ilmiö kontekstissaan Yhteisölliset resurssit Työvälineresurssit Informaatioresurssit Oppimistehtävä Kouluyhteisö Perheet Asiantuntijat Harrastajat Ajattelun välineet Tekemisen välineet Vuorovaikutuksen välineet Digitaalinen media Painettu media Todelliset kohteet DOP pyrkii sijoittamaan oppimisen laajentuvaan ja muuntuvaan oppimissysteemiin, joka kannustaa kannustaa oppilaita, opettajia ja asiantuntijoita uutta luovaan toimintaan. DOP-OPPIMIS(EN EKO)SYSTEEMI Liljeström, A., Enkenberg, J., & Pöllänen, S. (2013). The case of design-‐oriented pedagogy: What students’ digital video stories say about emerging learning ecosystems. Educaon and Informaon Technologies.
- 35. DOP 1. ORIENTATION ACTIVITIES !! 3. INQUIRY 2. INQUIRY PLAN4. GENERALIZATION • Discussion about things that interest in a forest • Discussion about research perspectives • Studying the research narratives and story analysis • Selection and anchoring of open challenge • Research perspective • Forming ideas and selection of research theme • Forming ideas and selection of inquiry object • Selection of inquiry tools • Agreement on forms of work • Arrival at Punkaharju • Gathering of inquiry tools • Carrying out the inquiry • Discussion about inquiry • Departure from Punkaharju • Processing of data and interpreting of findings • Reporting on the learning project • Evaluation of meaning of project PUNKAHARJU 1. ILMIÖN/HAASTEEN ARTIKULOINTI !!! 3. AINEISTON KERUU 4. RATKAISUN RAKENTAMINEN JA JAKAMINEN • Keskustelu haasteesta tai ilmiöstä • Oppimista ohjaavan tehtävän artikulointi ja kiinnittäminen • Ekosysteemien jakaminen • Työskentelysääntöjen laatiminen • Oppimiskohteiden valinta • Resurssien kartoittaminen (informaatioresurssit, työvälineet, yhteisölliset resurssit) • Tutkimus-/toimintasuunnitelman laatiminen • Työskentely laajennetussa oppijayhteisössä • Tutkimusten suorittaminen • Aineiston keruu (esim. video, audio, kuvat, havainnoinnit, haastattelut jne.) • Kootun aineiston järjestäminen, yhdistäminen ja analysointi • Digitaalisen artefaktin tuottaminen ja julkaiseminen KOULU LAAJENNETTU OPPIMISYHTEISÖ- JA YMPÄRISTÖ ! 2. KONTEKSTIN SUUNNITTELU ! OPETUSMALLI http://www.openmetsa.fi/dopvideo Var$ainen, H., Liljeström, A., & Enkenberg, J. (2012). Design-‐oriented pedagogy for technology-‐enhanced learning to cross over the borders between formal and informal environments. Journal of Universal Computer Science, 18(15), 2097–2119.
- 36. Liljeström, A., Enkenberg, J., & Pöllänen, S. (2013). The case of design-‐oriented pedagogy: What students’ digital video stories say about emerging learning ecosystems. Educaon and Informaon Technologies. ! Liljeström, A., Enkenberg, J. & Pöllänen, S. (2013). Making learning whole: an instruconal approach for mediang the pracces of authenc science inquiries. Cultural Studies of Science Educaon. 8 (1), 51-‐86. DOI: 10.1007/ s11422-‐012-‐9416-‐0
- 37. ESIMERKKEJA KUINKA DOP-PROJEKTEISSA VOIDAAN HARJOITELLA LAAJA-ALAISIA TAITOJA Ajattelu ja oppimaan oppiminen Projekteissa harjoitellaan yhteissuunnittelua ja –toteutusta, asetetaan tavoitteita ja arvioidaan toimintaa. DOP haastaa oppilaita tutkivaan työtapaan. Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu Tarkastellaan lähiympäristön läsnä olevia ilmiöitä monipuolisesti ja monitieteellisesti, tuotetaan ja jaetaan niistä (digitaalinen) tuotos (re-designing, reframing), josta toiset voi oppia, myös koulun ulkopuolella. Lähiympäristön ilmiön tarkastelu mahdollistaa myös kotiseutuidentiteetin vahvistumisen. Vuorovaikutus koulun ulkopuolisten yhteisöjen kanssa on vahvasti läsnä. Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot Koulun ulkopuolisessa ympäristössä työskentelyssä harjoitellaan näitä taitoja, jossa oppilailta vaaditaan enemmän (kuin perinteisessä koululuokassa) oman toiminnan suunnittelua, vastuun ottoa ja mm. toiminnan turvallisuuden arviointia. Monilukutaito On läsnä projektissa vahvasti digitaalisen tuotosten tuottamisessa ja niiden julkaisussa. Oppilaita rohkaistaan käyttämään erilaisia tietoresursseja ja tuottamaan uutta omaa tietoa. Projektissa tulee luontevasti esille julkaistavan materiaalin yksityisyydensuojakysymykset sekä tekijänoikeudet. Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Teknologia- ja tietoresursseja käytetään monipuolisesti ja laajasti. Tarvittavia resursseja niin välineiden kuin myös tietoresursseiden osalta etsitään (myös koulun ulkopuolelta), kokeillaan, ja niitä käytetään luovasti. Projekti haastaa myös oppilaita hyödyntämään ja jakamaan jo olemassa olevia tietoja ja taitoja, jotka voivat normaalissa koulutyössä jäädä huomaamatta Työelämätaidot ja yrittäjyys Taitojen harjoittelu näyttäytyy projektissa erityisesti yhteisten suunnitelmien tekemisessä ja toteuttamisessa, jossa harjoitellaan työnjakoa, omien vahvuuksien esille tuomista ja verkostoitumisena koulun ulkopuolisiin yhteisöihin ja tahoihin. Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen On vahvasti läsnä projekteissa, koska ilmiö/teema nousee lähiympäristöstä ja tavoitteena on yhdessä suunnitella ja tuottaa tuottaa (yhteiskehitllä) sekä julkaista jotakin sellaista, josta kouluyhteisö sekä ympäröivä yhteisö voi hyödyntää. KM Anu Liljeström DOP!
- 38. Esi- ja alkuopetuksen projekteja • Menin minä mettään, pdf - muodossa. ja Book Creator- muodossa. ! • Tutkimusretki metsään KellarpellonVekkulit Projektin esittely ! • Vekarat eläinten jäljillä KellarpellonVekarat • Vesi KellarpellonVeijarit • Vesseleiden metsäretkikirja KellarpellonVesselit • Norppa lähellämme KellarpellonViikarit. Ryhmän yhteinen tuotos, digikirja! • Metsän elämää tutkimassa riistakameran avulla, KellarpellonVintiöt, esikouluryhmä Projektin esittely! • !Hirsimäen esikoululaiset design suuntautuneen pedagogiikan toteuttajina ! • Kärpässienet ! • Hirsimäen 2c luokka desing perustaisen oppimisen portailla Perusopetuksen projekteja • Talvikalastusprojekti ! • Pettuleipäprojekti ! • Mennään metsään Anttolan koulun 1.-2. lk (Savonlinna), projektikuvaus pdf -muodossa. Projektissa syntynyt digikirja pdf-muodossa sekä Book Creator -kirja. • Eläinten talvi Sulkavan yhtenäiskoulun 1. lk • Metsämatikkaa, Metsä ja luova kirjoittaminen, Pyhä metsä, Valamo-lautapeli , Sulkavan yläkoulun 8. lk! ! Opettajaopiskelijoiden projekteja • Laukansaaren Torppa ! • Veteraanien ruokamuistot ! • Siirtolohkareen tarina ! • Naava-Räp DOP! OPPIMISPROJEKTEJA
- 39. JORMA ENKENBERG, ANU LILJESTRÖM & HENRIIKKA VARTIAINEN ARVIOINTI MONIALAISTEN DOP!-OPPIMISKOKONAISUUKSIEN http://doppolkuja.blogspot.fi/
- 40. PAIKAN MÄÄRITYS JA SUUNNAN OTTO PAIKAN MÄÄRITYS JA SUUNNAN OTTO PAIKAN MÄÄRITYS JA SUUNNAN OTTO PAIKAN MÄÄRITYS JA SUUNNAN OTTO ILMIÖN TUNNISTAMINEN EKOSYSTEEMIN MALLINTAMINEN KONTEKS- TIIN TUTUS- TUMINEN ! OPPIMIS- TEHTÄVÄN MUOTOILU TYÖSKENTELY- SÄÄNTÖJEN SOPIMINEN TUTKIMUS- NÄKÖKULMAN VALINTA TUTKIMUS- KYSYMYKSEN KIINNITTÄMINEN RESURSSIEN KARTOITTA- MINEN TUTKIMUSKOHTEIDEN JA - MENETELMIEN KIINNITTÄMINEN ! ! SUUNNITELMAN RAKENTAMINEN TUTKIMUS- AINEISTON KOKOAMINEN AINEISTON JÄRJESTÄMINEN JA KÄSITTELY ! RATKAISUN RAKENTAMINEN JA ARVIOINTI ! RATKAISUN JAKAMINEN ! DOP!DESIGN-SUUNTAUTUNUT PEDAGOGIIKKA DOP! OPPIMISPOLKU JORMA ENKENBERG, ANU LILJESTRÖM JA HENRIIKKA VARTIAINEN
- 41. AJATTELU VOI NÄYTTÄYTYÄ KÄYTÄNNÖSSÄ DOP! OPPIMISPOLULLA ESIM. •Ideointina •Kysymysten esittämisenä •Keskusteluna tutkimuksen kohteena olevasta ilmiöstä •Ennustusten tekemisenä •Aineiston koontina •Keskusteluna mahdollisista asiantuntijoista •Keskusteluna työskentelysäännöistä •Keskusteluna tavoitteista •Ratkaisun luonnosteluna •Asioiden/aineiston jäsentelynä ja järjestämisenä •Keskusteluna tutkimusnäkökulmista •Asioiden kuvaamisena graafisesti •Kohteiden tutkimisena ja niistä keskusteluna •Suunnitelmien laatimisena •ym.
- 42. TOIMINTA VOI NÄYTTÄYTYÄ KÄYTÄNNÖSSÄ DOP! OPPIMISPOLULLA ESIM. •Leikkimisenä •Rakentamisena •Nikkarointina •Uuden luontina •Ohjelmointina •Asioiden/osien yhteen kokoamisena •Kohteen tai rakennetun purkamisena •Muiden tutkimisen tai tekemisen havainnointina •Ohjelmakoodin lainaamisena tai jakamisena •Toiminnan dokumentointina •ym.
- 43. AJATTELUN JA TOIMINNAN PARANTAMINEN VOI ILMETÄ KÄYTÄNNÖSSÄ DOP! OPPIMISPOLULLA ESIM. •Tutkimusten tekemisen jatkamisena •Julkisena keskusteluna ongelmista tai vaikeuksista •Tilanteen pohtimisena kavereiden tai työryhmän muiden jäsenten kanssa •Ongelman/toiminnan tarkasteluna uudesta tai toisen näkökulmasta •Materiaalin vaihtamisena •Muuttujien kontrollointina •Sen pohtimisena, miten vastaava ongelma tuli ratkaistuksi aiemmin •Vastaavien projektien/ongelmien etsimisenä internetistä tai kirjallisuudesta •Asiantuntijalta tai vanhemmilta kysymisenä •Hermostumisen välttämisenä •Happihypyn tekemisenä/yli yön nukkumisena •ym.
- 44. PAIKAN MÄÄRITYS JA SUUNNAN OTTO PAIKAN MÄÄRITYS JA SUUNNAN OTTO PAIKAN MÄÄRITYS JA SUUNNAN OTTO PAIKAN MÄÄRITYS JA SUUNNAN OTTO ILMIÖN TUNNISTAMINEN EKOSYSTEEMIN MALLINTAMINEN KONTEKS- TIIN TUTUS- TUMINEN ! OPPIMIS- TEHTÄVÄN MUOTOILU TYÖSKENTELY- SÄÄNTÖJEN SOPIMINEN TUTKIMUS- NÄKÖKULMAN VALINTA TUTKIMUS- KYSYMYKSEN KIINNITTÄMINEN RESURSSIEN KARTOITTA- MINEN TUTKIMUSKOHTEIDEN JA - MENETELMIEN KIINNITTÄMINEN ! ! SUUNNITELMAN RAKENTAMINEN TUTKIMUS- AINEISTON KOKOAMINEN AINEISTON JÄRJESTÄMINEN JA KÄSITTELY ! RATKAISUN RAKENTAMINEN JA ARVIOINTI ! RATKAISUN JAKAMINEN ! DOP!DESIGN-SUUNTAUTUNUT PEDAGOGIIKKA DOP! OPPIMISPOLKU JORMA ENKENBERG, ANU LILJESTRÖM JA HENRIIKKA VARTIAINEN
- 45. ARVIOINNIN KOHDE ARVIOINNIN MUOTO OPPIMISEN KOKEMINEN yksi]äinen oppilas itsearvioin (sitoutuminen) OPPIMISPROSESSI pienryhmä havainnoin (ope]ajan tulkinta ) itsearvioin (pienryhmän tulkinta) TIEDOLLINEN JA TAIDOLLINEN OPPIMINEN digitarina valkoinen paperi dokumenfanalyysi (ope]ajan tulkinta) ja vertaisarvioin (ilmiön ymmärtäminen, tutkimusten teko, aja]elu ja aja]elun aja]elu) DOP! Enkenberg, Liljeström & Varainen (2015)
- 46. OPPIMISEN KOKEMINEN ! • Oppilaan itsearviointi ! • esim. Google forms ! • Luokkakes- kustelu aineiston välittämänä ! !
- 47. OPPIMISPROSESSIN ARVIOINTI (pienryhmä, opettaja) ! • prosessia arvioi sekä opettaja että pienryhmä itse (esim. keskustelu) ! • Keskustelun kohteena toiminnot, joita prosessista tavoiteltu !
- 48. • Selvitetään alku- ja loppu”testin” avulla mitä oppilaat ajattelevat ilmiöstä etukäteen ja miten ajattelu kehittyy projektin aikana ! • Iso valkoinen paperi, johon oppilaita pyydetään piirtämään ja/tai kirjoittamaan mitä tietävät tai olettavat tietävän ilmiöstä ! ! Liljeström, A., Enkenberg, J. & Pöllänen, S. (2013). Making learning whole: an instruconal approach for mediang the pracces of authenc science inquiries. Cultural Studies of Science Educaon. 8 (1), 51-‐86. DOI: 10.1007/s11422-‐012-‐9416-‐0 TIEDOLLINEN JA TAIDOLLINEN OPPIMINEN: Valkoisen paperin testi
- 49. TIEDOLLINEN JA TAIDOLLINEN OPPIMINEN: Digitarina/lopputuote ! • Vertaisarviointi • Opettajan arviointi ! !
- 50. JORMA ENKENBERG, ANU LILJESTRÖM & HENRIIKKA VARTIAINEN TOIMINTAKULTTUURI OSALLISTAVAN DOP! OPPIMISEN
- 51. TOIMINTAKULTTUURI •on yhteisön historiallisesti ja kulttuurisesti muotoutuva tapa toimia •sitä muovaavat sekä tiedostetut että tiedostamattomat tekijät •ilmenee selvimmin yhteisön käytännöissä •voidaan kehittää ja muuttaa •Tavoitteena on luoda toimintakulttuuria, joka edistää oppimista, osallisuutta, hyvinvointia ja kestävää elämäntapaa. Periaatteiden toteuttamiseksi tarvitaan paikallisten tarpeiden ja mahdollisuuksien huomioon ottamista, yhteistyötä huoltajien ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa sekä oppilaiden aitoa mukanaoloa yhteisön kehittämisessä •Kehittämisen ytimenä on oppiva yhteisö
- 52. prof. emeritus Jorma Enkenberg TOIMINTAKULTTUURIN MUUTOSPROSESSI
- 53. Ongelma/kehittämishaaste, joka koskettaa enempää kuin yhtä ihmistä Toiminnan kohteena koulun toimintakulttuurin kehittäminen (yhteiskehittelyn kohde) Koko koulun yhteinen yhteinen projekti (yhteinen oppimis/kehittämistehtävä, vrt. monialaiset kokonaisuudet) Tuotetaan erilaisia ratkaisuehdotuksia oppilasprojekteissa (erilaiset tutkimus/kehittämis näkökulmat, tavat , ratkaisuehdotukset jne.) Sosiaalinen yhteisö eli vertaisverkko, joka konstruoi ja dokumentoi ongelman/haasteen Toimintakulttuurin kehittymistä tukeva pedagoginen yhteistyö (henkilökunta, kollegat) Yhteisen oppimistehtävän neuvottelu, kiinnittäminen, toteutus ja jakaminen (kouluyhteisö) Pienryhmät, joissa erilaiset tutkimus/kehittämis- näkökulmat, tavat, ratkaisuehdotukset jne. (luokkayhteisö) Laajennettu vertaisverkko, joka on avoin kaikille ja jossa voi olla kutsuttuja henkilöitä Toimintakulttuurin kehittymistä tukeva laajennettu pedagoginen yhteistyö (esim. oppimistutkijat, asiantuntijat, kasvattajat) Tehtäväkohtaisesti mukaan liittyvät henkilöt (esim. harrastusyhteisöt, tiedonala-asiantuntijat) Projektikohtaisesti mukaan liittyvät henkilöt (esim. vanhemmat, harrastusyhteisöt, tiedonala-asiantuntijat) Teknologiaympäristö, jossa prosessia voi jakaa ja seurata Pedagogiset foorumit ja tapaamiset, joissa voidaan luottamuksellisesti jakaa ajatuksia, kysyä neuvoa, ideoida yhdessä jne. Koulun sisäistä ja sen ulkopuolelle laajennetun yhteisön työskentelyä tukeva (verkko)foorumi Projektikohtaiset teknologiat ja välineet Yhteisön valtuuttamat, erikseen nimettyt henkilöt, jotka vastaavat prosessin etenemisestä esim. rehtori esim. opettajatiimit esim. oppilastiimit Toiminnan dokumentointi ja jatkuva reflektointi Toimintakulttuurin ekosysteemin dokumentointi ja reflektointi Pedagogisen toiminnan dokumentointi ja reflektointi Oman projektin ja oppimisen dokumentointi sekä reflektointi INSTITUTIONAALINEN TASO KOULUTASO LUOKKATASO Teoreettinen mallintaminen Pedagoginen mallintaminen Projektin mallintaminen Design-suuntautunutpedagogiikkakouluntoimintakulttuurinkehittäjänä
- 54. ! TEOREETTINEN JOHDATUS DOP!- OPPIMISEEN ! DOP! OPPIMISEN SUUNNITTELU DOP! -OPPIMISEN JAKAMINEN ! ! ! DOP! -OPPIMISEN TOTEUTUS ! ! KOULUN YHTEISEN ILMIÖN VALITSEMINEN JA OPPIMISTEHTÄVÄN MUOTOILU YHDESSÄ OPPILAIDEN KANSSA OPPIMISPROJEKTIN SUUNNITTELU YHDESSÄ OPPILAIDEN KANSSA! ! ! OPPIMISPROJEKTIN TOTEUTUS JA DOKUMENTOINTI YHDESSÄ OPPILAIDEN KANSSA! ! Pre-test F2F- TAPAA- MISET KOULUPROJEKTIN ETENEMINEN Post-test DOP!DESIGN_SUUNTAUTUNUT PEDAGOGIIKKA DOP! KOULUTUSPOLKU JORMA ENKENBERG, ANU LILJESTRÖM & HENRIIKKA VARTIAINEN E-KYSELYT OPETTAJILLE: ENNEN: Käsitykset, ajatukset ja kysymykset koulun toimintakulttuurista JÄLKEEN: Oppijoiden toiminnan arviointi (ajattelun ja tekemisen välittyminen ja kehittely), yhteiskehittelyn kokeminen, käsitykset ajatukset ja kysymykset osallistavasta oppimiskulttuurista TEEMA 1 TEEMA 2 TEEMA 3 TEEMA 4 Designed by Freepik
- 55. Kutsumme kaikkia tutkimuksesta ja opetuksen kehittämisestä kiinnostuneita kasvattajia liittymään mukaan DOP- oppimisen laajenevaan verkostoon! ! ! ! ! OPENMETSÄ ‣Osallistu metsäoppimisen resurssin tuo]amiseen TWITTER ‣Viserrä meille twi]eriin @HenriikkaV ja jaa DOP-‐kokemuksia, ‣ kysymyksiä ja projekteja hastagilla #dopnet @ EMAIL ‣Kirjoita meille: henriikka.var$ainen@uef.fi INSTAGRAM ‣Ja kuvia hastagilla #dopnet
- 56. DOPOPPIMISTUTKIMUS Liljeström, A., Enkenberg, J. & Pöllänen, S. (2013). Making learning whole: an instruconal approach for mediang the pracces of authenc science inquiries. Cultural Studies of Science Educaon. 8 (1), 51-‐86. DOI: 10.1007/s11422-‐012-‐9416-‐0 Liljeström, A., Enkenberg, J., & Pöllänen, S. (2013). The case of design-‐oriented pedagogy: What students’ digital video stories say about emerging learning ecosystems. Educaon and Informaon Technologies. DOI:10.1007/s10639-‐013 9284-‐6 Liljeström, A., Enkenberg, J., Vanninen, P., Var$ainen, H. & Pöllänen, S. (2014). The Openforest portal as an open learning ecosystem: Co-‐developing in studing of a muldisciplinary phenomenon in a cultural contexts. In P. Kommers, T. Issa, T. Issa, D-‐F. Chang & P. Isaías (Eds.), Proceedings of the Internaonal Conference on Educaonal Technologies (ICEduTech 2014) and The Internaonal Conference on Sustainability, Technology and Educaon (STE2014). IADIS Press. Liljeström, A., Var$ainen, H., Vanninen, P., Enkenberg, J., & Pöllänen, S. (2013). First-‐year teacher educaon students reflecons and interpretaons about sustainable development and enhancing learning pracces: Teoksessa T. Issa, N. M. Sharef, T. Issa & P. Isaías (toim.) Proceedings of the Internaonal Conference on Sustainability, Technology and Educaon (STE2013). IADIS Press. 53-‐63. Vanninen, P., Liljeström, A., Var$ainen, H,. Enkenberg, J., Pellikka, I. & Pöllänen, S. (2013). Forest in teacher educaon: The Open Forest portal as a novel resource for learning: Teoksessa T. Issa, N. M. Sharef, T. Issa & P. Isaías (toim.). Sustainability, Technology and Educaon. Proceedings of Internaonal Conference on Sustainability, Technology and Educaon (STE2013). IADIS Press. 111-‐114. Var$ainen, H & Enkenberg, J. (2013). Learning from and with museum objects: design perspecves, environment, and emerging learning systems. Educaonal Technology Research & Development, 61(5), 841-‐862. Var$ainen, H. & Enkenberg, J. (2014). Parcipant-‐led photography as a mediang tool in object-‐oriented learning in museum. Visitor Studies, 17(1), 66-‐88. Var$ainen, H. & Enkenberg, J. (2013). Reflecons of design-‐oriented pedagogy for sustainable learning: An internaonal perspecve. Journal of Teacher Educaon for Sustainability, 15 (1), 43-‐53. Var$ainen, H., Liljeström, A., & Enkenberg, J. (2012). Design-‐oriented pedagogy for technology-‐enhanced learning to cross over the borders between formal and informal environments. Journal of Universal Computer Science, 18(15), 2097–2119. Var$ainen, H. (2014).Principles for Design-‐Oriented Pedagogy for Learning from and with Museum Objects. Publicaons of the University of Eastern Finland. Dissertaons in Educaon, Humanies, and Theology., no 60. University of Eastern Finland, 2014. Var$ainen, H. (2014). Designing parcipatory learning. In P. Kommers, T. Issa, T. Issa, D-‐F. Chang & P. Isaías (Eds.), Proceedings of the Internaonal Conference on Educaonal Technologies (ICEduTech 2014) and The Internaonal Conference on Sustainability, Technology and Educaon (STE2014). IADIS Press. Var$ainen, H. (2015). Osallistavan oppimisen uudelleenmuotoilua. Teoksessa J. Julkunen (Toim.) Porrassalmi VIII. Etelä-‐Savon kul]uurin vuosikirja 2015. Var$ainen, H., Pöllänen, S., Liljeström, A., Vanninen, P. & Enkenberg, J. (accepted for publicaon). Designing connected learning: Emerging learning systems in a cral teacher educaon course. Design and Technology Educa2on: An Interna2onal Journal, February 2016
- 57. Binkley, M., Erstad, O., Herman, J., Raizen, S., Ripley, M., & Rumble, M. (2011). Defining 21st century skills. In P. Griffin, B. McGaw, & E. Care (Eds.),Assessment and teaching of 21st century skills (pp. 17–66). NewYork: Springer. Dillon, P., & Howe,T. (2003). Design as narrative: objects, stories and negotiated meaning. International Journal of Art and Design Education, 22(3), 291-298. Cole, M., & Engeström, Y. (1993). A cultural-historical approach to distributed cognition. In G. Salomon (Ed.) Distributed cognitions: Psychological and educational considerations (pp. 1-46). Cambridge: Cambridge University Press. Enkenberg, J. (2014).Aika muuttaa nykyinen toimintakulttuuri. Saatavilla: http://www.tiedeseura.es/2014/01/aika-muuttaa-nykyinen-toimintakulttuuri.html Enkenberg, J. (2014). Oppimisen tulevaisuus. Saatavilla: http://design-oriented.blogspot.fi/2014/01/oppimisen-tulevaisuus.html Enkenberg, J. (2012). Design-suuntautunut pedagogiikka - mistä se nousee ja mitä se on? Saatavilla: http://design-oriented.blogspot.fi/2012_06_01_archive.html Fischer, G. (2013). Learning, social creativity, and cultures of participation. In A. Sannino, &V. Ellis (Eds.), Learning and collective creativity:Activity-theoretical and sociocultural studies (pp. in press). NewYork:Taylor & Francis/Routledge. Fullan, M.& Langwothy, M. (2013) Towards a New End: New Pedagogies for Deep Learning. Saatavilla (online): http://www.newpedagogies.info/ Hakkarainen, K., Lonka, K. & Lipponen, L. 2004.Tutkiva oppiminen. Järki, tunteet ja kulttuuri oppimisen sytyttäjinä. Helsinki,WSOY. Hakkarainen, K., Paavola, S., Kangas, K., & Seitamaa-Hakkarainen, P. (2013). Socio-cultural perspectives on collaborative learning:Towards collaborative knowledge creation. In C. Hmelo- Silver, C. Chinn, C. Chan & A. O'Donnell (Eds.), International handbook of collaborative learning (pp. 57-73). NewYork: Routledge. Jenkins, H., Clinton, C., Purushotma, R., Robison,A. J., & Weigel, M. (2008). Confronting the challenges of participatory culture: Media education for the 21st century. Chicago, IL: John D. and Catherine T. MacArthur Foundation. Retrieved Jan 28, 2014, from http://www.nwp.org/cs/public/print/resource/2713 Kumpulainen, K., & Lipponen, L. (2012). Crossing boundaries: Harnessing funds of knowledge in dialogic inquiry across formal and informal learning environments. In P. Jarvis, & M.Watts (Eds.),The Routledge International Handbook of Learning (pp. 112-125). London : Routledge. Liljeström,A., Enkenberg, J., & Pöllänen, S. (2013). Making learning whole:An instructional approach for mediating the practices of authentic science inquiries. Cultural Studies of Science Education, 8(1), 51–86. Liljeström, A., Enkenberg, J., & Pöllänen, S. (2014). The case of design-oriented pedagogy: What students’ digital video stories say about emerging learning ecosystems. Education and Information Technologies, 9(3), 583–601. Martinez, S. & Stager, G. (2013) Invent to Learn. Making,Tinkering, and Engineering in trhe Classroom. Constructing Modern Press s. 58. Paavola, S., Engeström, R. & Hakkarainen, K. (2012).Trialogical approach as a new form of mediation. In A. Morsh,A. Moen, & S. Paavola (Eds.) Collaborative knowledge creation: Practices, tools, and concepts (pp. 1-14).Rotterdam: Sense Publishers. Pöllänen, S., & Vartiainen, L. (2013). Forest-themed learning games as a context for learning via collaborative designing of crafts. Techne Series: Research in Sloyd Education and Craft Science, 20(3), 33-49. Robinson, K., & Aronica, L. (2015). Creative schools:The grassroots revolution that's transforming education. NewYork:Viking. Sahlberg, P. (2010). Rethinking accountability for a knowledge society. Journal of Educational Change, 11(1), 45-61. Sawyer, K. (2000). Improvisation and the Creative Process: Dewey, Collingwood, and the Aesthetics of Spontaneity.The Journal of Aesthetics and Art Criticism, 58 (2), 149-161 Scardamalia, M., & Bereiter, C. (2006). Knowledge building:Theory, pedagogy, and technology.Teoksessa K. Sawyer (Toim.), Cambridge handbook of the learning sciences (s. 97–118). New York: Cambridge University Press. Scardamalia, M., Bransford, J., Kozma, R., & Quellmalz, E. (2011). New assessments and environments for knowledge building. In P. Griffin, B. McGaw, & E. Care (Eds.), Assessment and teaching of 21st century skills (pp. 231–300). NewYork, NY: Springer. Seitamaa-Hakkarainen, P.,Viilo, M., & Hakkarainen, K. (2010). Learning by collaborative design: Technology-enhanced knowledge practices. International Journal of Technology and Design Education, 20(2), 109–136. Säljö, R. (2010). Digital tools and challenges to institutional traditions of learning:Technologies, social memory and the performative nature of learning. Journal of Computer Assisted Learning, 26(1), 53–64. Thomas, D., & Brown, J. (2011).A new culture of learning: Cultivating the imagination for a world of constant change. Lexington, KY: CreateSpace. Vygotsky, L. S. (1978). Thought and language. Cambridge, MA: MIT Press. Wells, G., & Claxton, G. (2002). Introduction: Sociocultural perspectives on the future of education. In G.Wells & G. Claxton (Eds.), Learning for Life in the 21st Century (pp. 1-17). Oxford: Blackwell Publishing. kirjallisuutta
- 58. ! MEIDÄN SAIMAA ennen, nyt ja tulevaisuudessa P R O J E K T I S U U N N I T E L M A S U L K AVA N Y H T E N Ä I S KO U L U S TA ( O K M ) KM Anu Liljeström ESIMERKKI monialaisen DOP-oppimisprojektin suunnitelmasta
- 59. ! MEIDÄN SAIMAA - ennen, nyt ja tulevaisuudessa projektisuunnitelma Sulkavan yhtenäiskoulusta (OKM) Ilmiö ja teema Keväällä 2015 yhteisessä lukuvuoden 2015-2016 suunnittelukokouksessa päätetään yhteinen yläteema ja ilmiö oppimiskokonaisuudelle. Ilmiö pyritään valitsemaan siten, että se voidaan luontevasti liittää lähiyhteisöjen ja ympäristöjen vahvuuksiin ja mahdollisuuksiin. (Esimerkki-ilmiönä ja teemana Meidän Saimaa ennen, nyt ja tulevaisuudessa, kts. liite). Ilmiön ja yläteeman valinnassa voidaan käyttää myös oppilaiden ääntä esim. kyselyn avulla tai neuvottelemalla oppilaskunnan kanssa. Keväällä päätetään yhteinen aikataulu (projektihetket ja -päivät) sekä suunnitellaan alustavasti lopputuloksen ja projektin julkaisemista ja esittelyyn liittyviä asioita (mahdollisesti perinteiset kevätmessut). Ideointi ja suunnittelu Oppilaille esitellään alkusyksystä yhteinen teema/ilmiö. Oppilaiden kanssa yhdessä pohditaan millaisista erilaisista näkökulmista ilmiötä voidaan tarkastella ja mitä siitä voisi rakentaa. Oppilaita rohkaistaan ideoimaan koulun ulkopuolisia ympäristöjen ja yhteisöjen sekä oppilaiden olemassa olevien taitojen ja tietojen hyödyntämistä. Ideointia voidaan toteuttaa myös kirjaamalla kysymyksiä ilmiöstä, jolloin ilmiö jakautuu pienemmiksi kokonaisuuksiksi.Tallennetaan ideat kaikkien nähtäville ja parannettavaksi (sähköinen).Tehdään sähköinen kyselylomake ideoinnin ja suunnittelun tueksi, johon myös huoltajat ja mahdollisesti koulun ulkopuoliset asiantuntijat voivat vastata. Kyselyn toteuttavat ja kokoavat valitut vastuuluokat. Opettajat avaavat oman oppiaineensa ja osaamisen kautta miten he voisivat liittyä luontevasti projektin toteuttamiseen. Kartoitetaan mahdolliset ilmiöön liittyvät asiantuntijat, jotka voisivat tarvittaessa olla apuna. Projektin toteutus Ideoista muodostetaan teemaan liittyviä työpajoja, jotka toteutetaan kahtena tai kolmena projektipäivänä. Oppilaiden annetaan valita mihin työpajaan he haluavat osallistua. Ensimmäisenä projektipäivänä tehdään pienryhmien sekä teemaryhmien työpajan yhteiset pelisäännöt projektin toteuttamiselle, joihin palataan eri vaiheissa ja niitä voidaan tarvittaessa muokata. Työpajoissa suunnitellaan ja päätetään mikä on lopullinen tavoiteltava tuotos ja kuinka siihen päästään. Toisena projektipäivänä kerätään materiaalia sen toteuttamiseen. Materiaalin kerääminen voi suuntautua koulun ulkopuoliseen ympäristöön. Jokainen työpaja tai mahdollisesti työpajojen sisälle muodostuneet pienryhmät suunnittelevat projektipäivien väliset kotitehtävät, joiden avulla voidaan aineistoa laajentaa. Kolmantena projektipäivänä tuotos työstetään valmiiksi. Työpajat valmistavat projektipäivän aikana tuotoksen ja tekevät siitä myös digitaalisen version. Digitaalisessa lopputuloksessa on tavoitteena tulla myös tuotoksen valmistusprosessi näkyväksi. Työpajoihin pyritään saamaan koulun ulkopuolisia asiantuntijoita. Alussa tehdyn kyselyn perusteella kartoitettua lähiympäristön ja oppilaiden huoltajien asiantuntemusta pyritään hyödyntämään. !Opettajia kannustetaan tekemään liitännäisprojekteja teemaan ja ilmiöön liittyen luokan tai useamman luokan yhteisinä projekteina kouluvuoden varrella. Google Apps for Education -ympäristön käyttäminen otetaan osaksi projekteja. Projektin julkaisu ja esittely Projektin tuotokset julkaistaan koulun verkkosivuilla. Niistä uutisoidaan paikallislehdissä. Lopputuloksia esitellään yhtenäiskoulun kevätmessujen yhteydessä keväällä 2016. Projektin arviointi Vastuuluokka/ -luokat laativat kyselylomakkeen projektin toteutuksesta ja onnistumisesta ja kokoavat tulokset projektin arviointia varten. Kyselyyn vastaavat oppilaat, opettajat sekä mahdollisuuksien mukaan oppilaiden huoltajat. Opettajat arvioivat toimintakulttuurin kehittämisen kannalta toimintamallin onnistumista ja tekevät sen perusteella tarkennuksia paikalliseen opetussuunnitelmaan. Arvioinnin perusteella muotoutuu seuraavien vuosien yhteinen toimintamalli monialaisten kokonaisuuksien käsittelystä. Projektiin liitetään myös tutkimusperusteista arviointia Itä-Suomen yliopiston Savonlinnan OKL:n tutkijoiden toimesta.Toimintakulttuurin kehittämisessä ja arvioinnissa sovelletaan Design-suuntautuneen pedagogiikan toimintamallia ja tutkimusryhmän tukea. KM Anu Liljeström Monialaisen projektin kulku
- 60. Tulokset Projektin tuloksena on toteutettu uuden opetussuunnitelman mukainen monialainen oppimiskokonaisuus, jonka toteutus ja tulokset julkaistaan digitaalisina myös muiden hyödynnettäviksi. Projektiin osallistuvat kaikki Sulkavan perusopetuksen oppilaat ja opettajat. Oppimiskokonaisuudessa oppilaiden aito osallisuus toteutuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa lisää oppimismotivaatiota ja oppimisen mielekkyyttä sekä laaja-alaisten tavoitteiden saavuttamista.Ajattelun ja oppimaan oppimisen taitoja kehitetään projektissa yhteissuunnittelun, -toteutuksen ja tavoitteiden asettelun sekä arvioinnin kautta. Projekti haastaa oppilaita tutkivaan työtapaan. Kulttuurinen osaaminen ja ilmaisu tulee projektissa lähiympäristön läsnä olevan ilmiön monipuolisena tarkasteluna sekä sitä uudelleen suunniteltuna ja toteutettuna tuloksena ilmaistuna (re-designing). Lähiympäristön ilmiön tarkastelu mahdollistaa myös kotiseutuidentiteetin vahvistumisen. Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot harjaantuvat projektissa erityisesti koulun ulkopuolisessa ympäristössä työskentelyssä, jossa oppilailta vaaditaan enemmän oman toiminnan suunnittelua ja mm. toiminnan turvallisuuden arviointia. Monilukutaito on läsnä projektissa vahvasti digitaalisen tuotosten tuottamisessa ja niiden julkaisussa. Oppilaita rohkaistaan käyttämään erilaisia tietoresursseja ja tuottamaan uutta omaa tietoa. Projektissa tulee luontevasti esille julkaistavan materiaalin yksityisyydensuojakysymykset sekä tekijänoikeudet.Tieto- ja viestintäteknologian osaamisen tavoitteet ovat laajasti mukana projektissa ja yhteisenä tavoitteena on ottaa uusi oppimisympäristö projektin avulla jokapäiväiseen käyttöön. Projekti haastaa myös oppilaita hyödyntämään ja jakamaan jo olemassa olevia tietoja ja taitoja, jotka voivat normaalissa koulutyössä jäädä huomaamatta.Työelämätaidot ja yrittäjyys näyttäytyy projektissa erityisesti yhteisten suunnitelmien tekemisessä ja toteuttamisessa, jossa harjoitellaan työnjakoa, omien vahvuuksien esille tuomista ja verkostoitumisena koulun ulkopuolisiin yhteisöihin ja tahoihin. Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen on läsnä projektissa, koska teema liitetään lähiympäristöön ja tavoitteena on tuottaa ja julkaista jotakin sellaista, josta kouluyhteisö sekä ympäröivä yhteisö voi hyödyntää. Opettajat toteuttaessaan projektia yhdessä oppilaiden ja asiantuntijoiden kanssa yhteiskehittelevät koulun toimintakulttuuria (vrt. osallistava kulttuuri). He hyödyntävät yhdessä uutta pedagogiikkaa, fyysisesti ja virtuaalisesti laajenevaa oppimisympäristöä ja uutta teknologiaa. ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! Työpajoiksi voisi muodostua esimerkiksi seuraavat: 1. Kalastus - jossa eri ryhmät voisivat mm. keskittyä ● uistimen ja kalastusvälineiden suunnittelu, valmistaminen ja testaaminen ● kalapaikkojen kuvaaminen ja kartoitus ● ammattikalastajan työhön tutustuminen ja sen kuvaaminen ● kalastusvälineet, veneet, koneet ja laitteet ! 2. Tiedepaja ● Saimaan vesi- ja ympäristötutkimuksen tekeminen ● Muu Saimaaseen kohdistuva luonnontieteen tutkimus ● Muun tieteenalan tutkimus, kontekstina Saimaa ! 3. Monenlaiset kulttuuripajat ja niiden yhdistelmät ● näytelmät, ● tanssiesitykset, ● musiikki ● kuvataidepaja ● valokuvaus ● käsityöt ! 4. Kulttuurihistoriapajat ● pienoismallit, kuvaus Saimaan merkityksestä ● eri historian aikakaudet ja elämä Saimaalla ● vanhat valokuvat - uudet valokuvat - miltä tulevaisuudessa näyttää 5. Sulkavan Suursoudut - matkailu, liikunta ja vapaa-aika ● mainosvideo ulkomaalaisille soutuvieraille Saimaasta ● Kyselytutkimuksen tekeminen Sulkavan ja Saimaan mahdollisuuksista ● Tulevaisuuden matkailu Saimaalla 6. Pelasta Saimaa - tai Saimaan asukkaat... kannanotto ja vaikuttaminen 7. Ihmisen riippuvuus Saimaasta ● Elinkeinot ennen, nyt ja tulevaisuudessa Jokaisen pajan lopputuloksena on yhteisesti jaettava ja hyödynnettävä digitaalinen tuotos (video, kuvakertomus, digitoitu piirros, tarina, verkkosivu, taulukko, tutkimusraportti, digitaalinen peli jne.) sekä kuvaus työskentelyprosessista. KM Anu Liljeström