Vihreiden valtuustoryhmälle keväällä 2009 pidetty esitys ryhmätyöstä, konfliktien siunauksellisuudesta ja ryhmäajattelun vaaroista.

1. (^_^)/ <3<3<3 U
Konflikteja vai ryhmäajattelua?
Jyrki J.J. Kasvi
30.1.2009 www.kasvi.org 1

2. Mikä on ryhmä?
 Joukko ihmisiä (esim. valtuustoryhmä, lautakunta, …)
on ryhmä kun joukon jäsenet
1. ovat tietoisia omasta jäsenyydestään ja siitä, keitä muita
ryhmään kuuluu.
2. jakavat yhteiset tavoitteet tai tehtävät
3. ovat vuorovaikutuksessa keskenään
4. jakavat yhteiset normit (ja piilonormit)
 Jokainen ryhmän jäsen tuo ryhmään persoonansa,
toiveensa, tarpeensa, motivaationsa ja tunteensa
 Jäsenten välillä voi olla työnjakoa, rooleja ja ristiriitoja
30.1.2009 www.kasvi.org 2

3. Ryhmän tavoitteet
 Tehtävätavoitteet
– päämäärien saavuttaminen, tehokkuus ja tuloksellisuus.
 Tunnetavoitteet
– ryhmän jäsenten väliset suhteet
– toiminnan kokeminen palkitsevaksi myös tunnepuolella.
– Tunnetavoitteet ovat keskeisiä ryhmän koostuessa toisilleen
läheisistä ihmisistä.
 Molemmat tavoitetyypit ovat tärkeitä ryhmän toiminnan
tulosten kannalta.
– Entä jos tehtävätavoitteet ja tunnetavoitteet ovat ristiriidassa?
30.1.2009 www.kasvi.org 3

4. Koheesiosta ryhmäajatteluun
 Koheesio
– ryhmän kiinteys ja sen jäsenten halua pysyä ryhmässä.
– Kun jäsenet haluavat kuulua ryhmään, he ovat todennäköisemmin sitoutuneita
ryhmän tavoitteeseen.
 Ryhmäajattelu
– yllyttää ryhmän jäsenet yksimielisyyteen, jotta ryhmän ilmapiiri säilyisi hyvänä.
– ryhmäläiset asettavat keskinäisen solidaarisuutensa muun edelle, eivätkä uskalla
olla kriittisiä tai esittää ryhmän yhteisestä mielipiteestä poikkeavia mielipiteitä.
– syitä ovat usein esimerkiksi tulostavoitteisiin liittyvä stressi, paine samanmielisyyden
saavuttamisesta tai ryhmän sulkeutuneisuus omaan maailmaansa
– Yksilöiden mielipiteet lähentyät ja kärjistyvät ryhmässä
 Liiallinen koheesio ei palvele ryhmän päämäärää!
– kriittinen ajattelu ja konfliktit ovat välttämättömiä parhaan mahdollisen lopputuloksen
saavuttamiseksi.
30.1.2009 www.kasvi.org 4

5. Ryhmäajattelun lumo
 Ryhmäajattelu syntyy, kun päätöksenteossa pyritään välttämään
erimielisyyksiä ja konflikteja.
 Syntyy illuusio siitä, että kaikki ovat samaa mieltä.
 vaihtoehtoja ei etsitä eikä asioita haluta kyseenalaistaa, jotta
erimielisyyksiä ei syntyisi. Tätä ei kuitenkaan tiedosteta, vaan ryhmä luulee
toimivansa järkevästi.
 Ryhmän jäsenet saattavat tuntea, että ryhmä on erehtymätön, joten
ulkopuolista tietoa tai arviointia ei koeta tarpeelliseksi.
 Ryhmäajattelua esiintyy eniten ryhmissä, joissa on hyvin korkea koheesio ja
jotka kokevat painetta konsensuksen eli yksimielisyyden saavuttamiseen.
 Ryhmäajatteluun voidaan sortua erityisesti silloin, kun ryhmä tuntee painetta
nopeaan päätöksentekoon tai se pyrkii miellyttämään jotain ulkopuolista
tahoa.
 Ryhmän johtajalla on ryhmäajattelun syntymiseen suuri vaikutus.
– Ryhmässä ei välttämättä uskalleta kritisoida voimakkaan johtajan mielipiteitä.
– Johtajan tehtävänä olisi kannustaa ryhmää argumentoimaan ja arvioimaan
vaihtoehtoja kriittisesti.
30.1.2009 www.kasvi.org 5

6. Ryhmätyypit
 Ryhmäsuuntautuneet primaariryhmät
– ensisijaisena tarkoituksena on tyydyttää jäsentensä yhteenkuuluvuuden
ja läheisyyden tarvetta.
– Kontaktit jäsenten välillä ovat läheisiä ja ryhmät ovat pitkäkestoisia eli
ne eivät hajoa, kun tietty päämäärä on saavutettu.
 Tehtäväsuuntautuneet sekundaariryhmät
– tietyn tavoitteen saavuttamiseksi muodostetut ryhmät.
– esimerkiksi opiskeluryhmät sekä päätöksentekoon ja
ongelmanratkaisuun keskittyvät ryhmät.
– Sekundaariryhmissä ihmissuhteiden merkitys ei ole suuri ja ne voivat
hajota, kun asetettu tehtävä on saatu päätökseen.
 Käytännössä jako primaari- ja sekundaariryhmiin ei ole näin jyrkkä.
– Sama ryhmä voi olla myös toisille jäsenilleen primaari-, toisille
sekundaariryhmä.
30.1.2009 www.kasvi.org 6

7. Ryhmän normit
 Normien avulla ryhmä yhdenmukaistaa ja arvioi jäsentensä toimintaa
– Uusi jäsen huomaa ryhmän normit usein vasta kun hän tietämättään rikkoo niitä.
Ryhmään sosiaalistuessaan hän oppii ryhmän kulttuurin ja normit ja hän saattaa
myös muuttaa niitä.
 Julkilausutut normit ovat ryhmän yhteisesti sopimia, ääneen lausuttuja tai
ylöskirjattuja sääntöjä.
 Piilonormit taas ovat epävirallisempia ja niihin kuuluvat esimerkiksi kulttuurin
ja kasvatuksen pohjalta periytyvät tavat, perinteet ja uskomukset.
– Piilonormit ohjaavat ryhmän toimintaa yhtä vahvasti kuin julkilausututkin normit,
myös silloin kun ne ovat ristiriidassa julkilausuttujen normien kanssa.
 Normien noudattamista valvotaan sanktioiden ja palkkioiden avulla.
– Julkilausuttujen normien noudattamista on valvomassa virallisessa asemassa oleva
henkilö tai instituutio (ylhäältä alas)
– Piilonormien noudattamista valvovat itse ryhmän jäsenet. Piilonormin rikkojaa
rangaistaan yleisellä paheksunnalla tai arvostelulla tai selän takana puhumisella.
(alhaalta ylös)
 Valtuuston, valtuustoryhmän, lautakunnan, kaupunginhallituksen, …
julkilausuttuja ja piilonormeja?
30.1.2009 www.kasvi.org 7

8. Ryhmän kehitysvaiheet
 Muotoutumisvaihe l. kuherteluvaihe
– Ryhmä orientoituu tehtävään. Perustehtävä saattaa olla vielä epäselvä.
– Suhdetasolla ryhmä etsii käyttäytymisen rajoja ja ryhmän sääntöjä.
 Kuohuntavaihe
– Esitetään omia, eriäviäkin mielipiteitä. Ryhmän tehtävää ja johtajaa vastustetaan,
ja konflikteja esiintyy.
– Jäsenet testaavat omaa rooliaan ryhmässä.
 Normien muotoutumisvaihe
– ryhmälle alkaa muodostua normeja.
– Tehtävätasolla ryhmän jäsenten yhteistyö ja avoimuus yleensä lisääntyvät.
– Suhdetasolla ryhmän koheesio kehittyy ja tunne ryhmään kuulumisesta kasvaa.
 Suorittamisvaihe
– energia suunnataan työskentelyyn.
– Toisia pyritään tukemaan tehtävän suorittamisessa, ja rooleista tulee
joustavampia.
– Ryhmän jäsenten erilaisuus koetaan usein vahvuudeksi.
– Ryhmän sisäistä slangia ja huumoria.
 Entä jos kehitys ei jostain syystä etene?
30.1.2009 www.kasvi.org 8

9. Ryhmäidentiteetti
 Mikä tekee minusta ainutlaatuisen ja samanlaisen
muiden kanssa?
– Miten esittelet itsesi muille?
 Yksilön vs. ryhmän vs. organisaation identiteetti
 Identiteetti on välttämätöntä henkilökohtaiselle ja jaetulle
itsensä tiedostamiselle ja sitoutumiselle
 Yksilön vs. ryhmän vs. organisaation tavoitteet
– Onko näiden välillä ristiriitoja
– Mikä on minun ja meidän tehtävä tavoitteiden saavuttamiseksi?
 Jaettu identiteetti edellyttää kommunikaatiota ja
vuorovaikutusta
 Ulkopuolelle jäämisen pelko.
30.1.2009 www.kasvi.org 9

10. Reflektiivinen ongelmanratkaisu
 Reflektio tarkoittaa pyrkimystä tarkastella tietoisesti omaa
toimintaa.
– Ryhmässä reflektiivinen ongelmanratkaisu tarkoittaa sitä, että ryhmä
tietoisesti seuraa ja arvioi ongelmanratkaisuprosessiaan ja valintojaan.
1) Määritellään ongelma, jotta kaikki ymmärtäisivät sen samalla
tavalla.
2) Pohditaan, millainen ongelma on ja mitä syitä ja seurauksia sillä
voi olla.
3) Pohditaan, millaiseen ratkaisuun oltaisiin vähimmillään valmiita
tyytymään ja mitkä olisivat hyvän ratkaisun kriteerit.
4) Hyviä ratkaisuvaihtoehtoja tuotetaan mahdollisimman paljon.
Niistä jokaista arvioidaan, myös niiden kielteisiä seurauksia.
Lopuksi valitaan paras vaihtoehto.
5) Huolehditaan ratkaisun täytäntöönpanosta ja testauksesta.
30.1.2009 www.kasvi.org 10

11. Hyvän ryhmän tuntomerkkejä (1)
 Ryhmäfokus: Ryhmän jäsenet pystyvät näkemään yhteiset tarpeet
omien tarpeidensa ohi.
 Priorisointi: Pystytään tekemään ero vähemmän tärkeiden juttujen
ja välttämättömyyksien välillä.
 Koheesio: Jäsenillä on vahva ryhmäidentiteetti ja voimakas
lojaalisuus ryhmää kohtaan.
 Kommunikaatio: Kaikki organisaation huipulta operatiiviselle
tasolle asti ovat sitoutuneet jakamaan jopa alustavaa tietoa
 “Empowerment”: Ryhmän jäsenillä on oikeus (ja velvollisuus)
vaikuttaa kaikkeen ryhmän toimintaan kompetenssinsa mukaan.
 Riippuvuus: Jäsenet hyödyntävät toistensa osaamista
täysimääräisesti ja luottavat siihen, että muut tekevät sen mitä
lupaavat.
30.1.2009 www.kasvi.org 11

12. Hyvän ryhmän tuntomerkkejä (2)
 Sitoutuminen: Ongelmia työstetään, kunnes ne
ratkeavat.
 Diversiteetti: Ryhmät ovat monimuotoisia sukupuolen,
kulttuurin, iän, kokemusten ja osaamisen suhteen.
 Rakenne: Jäsenet tietävät tehtäviensä rajat ja
riippuvuussuhteet. He tietävät, miten ryhmän rakennetta
ja toimintatapoja voi muuttaa.
 Tunnustus: Ryhmä tiedostaa ja juhlii (1) yhteisiä
onnistumisiaan ja (2) ryhmän jäsenten panosta
onnistumisessa.
Hoffman E.J., Kinlaw C.S. & Kinlaw D.C. (2001) Developing Superior Project Teams:
A Study of the Characteristics of High Performance in Project Teams.
30.1.2009 www.kasvi.org 12

13. Vuorovaikutustaidot ryhmässä
 Vuorovaikutustaidot vaikuttavat siihen, miten yksilö toimii ryhmän
jäsenenä.
– kuuntelemisen ja havainnoinnin taidot
– argumentointitaidot
– taito osoittaa tukea
– taito ottaa ja pitää puheenvuoroja
– taito jatkaa toisen puheenvuorosta
– taito ylläpitää keskustelua
 Ryhmäviestintätilanteessa tärkeimpiä ovat kuuntelemisen ja
havainnoinnin taidot.
– Esimerkiksi puheenvuorojen vaihtumista säädellään nonverbaalisen
viestinnän havainnoinnin avulla.
 Ryhmäviestintätaitojen kehittämiseen tarvitaan oman viestintä-
käyttäytymisen ennakointia ja arviointia, eli viestinnän
metakognitiivisia taitoja.
– Oman toiminnan tarkkailu auttaa tunnistamaan ne osa-alueet, jotka jo
hallitsee, ja ne, jotka kaipaavat vielä kehittämistä.
30.1.2009 www.kasvi.org 13

14. Ryhmän menestyksen esteitä
 Valtataistelut ja ristiriidat
– Ryhmä jakautuu ryhmäkuntiin
– Määrittele yhdessä tavoitteet mahdollisimman varhaisessa vaiheessa
 Epäselvät tai muuttuvat tavoitteet ja suuntaviivat
– Sisäiset ryhmittymät painottavat omia tavoitteitaan ja arvioivat tuloksia
omasta näkökulmastaan
– Kokoa ryhmittymät yhteen esim. brainstorming- tms. menetelmin
 Riittämättömät resurssit
– Keskitä voimavarat olennaiseen
 Sitoutumisen puute
– Ryhmän tavoitteet eivät ole selvät tai niitä ei koeta omiksi
 Etäinen, hajanainen johto
Cleland, D I (1994) Project Management: Strategic Design and Implementation New York, McGraw-Hill
Raybould, B. (2000) Building Performance-Centered Web-Based Systems, Information Systems and Knowledge Management Systems in the 21st Century.
30.1.2009 www.kasvi.org 14

15. Kriisit
Arvokriisi
 Kaikki eivät hyväksy toteutettavaksi valittuja toimenpiteitä
 Esim. public-private partnership (ppp) ja
julkisuusperiaate
Toimeenpanokriisi
 Päätettyjä toimenpiteitä ei panna toimeen
 Esim. raskaat päätöksentekohierarkiat, ohuen projekti-
organisaation häiriöt, keskijohdon vastarinta, kulttuuri-
eroista johtuvat väärinkäsitykset ...
 Kriisit kuuluvat ryhmien jäsenten suhteisiin!
 Kriisit ovat oppimistilaisuuksia!
30.1.2009 www.kasvi.org 15

16. Kriisi oppimistilaisuutena
Arvokriisi - jotta ryhmä selviää kriisistä:
 Debatti lisää ryhmän tietoisuutta toistensa arvoista ja kulttuurista
(käsitteellinen oppiminen)
 Mahdollisuus luoda yhdessä kaikkien hyväksymiä toimintatapoja
(operationaalinen oppiminen)
Toimeenpanokriisi - jotta ryhmä selviää kriisistä:
 Debatti lisää ryhmän tietoisuutta toistensa tilanteen ja
toimintatapojen aiheuttamista ongelmista
 Tilaisuus kehittää ja selkeyttää yhteistyön ja päätöksenteon
toimintatapoja
 Kriisistä oppimisen edellytyksenä avoin ja rehellinen debatti
 Epäonnistuminen on oppimista edistävä kokemus.
30.1.2009 www.kasvi.org 16

17. Konfliktit ryhmissä
 Kun useampi ihminen on tekemisissä keskenään ovat erimielisyys ja konfliktit
väistämättömiä.
– Konflikti syntyy, kun ryhmän jäsenet oivaltavat ryhmässä vallitsevien erilaisten
mielipiteiden olemassaolon ja vastakkaisten näkemysten edustajat ovat
motivoituneita puolustamaan omia näkökulmiaan.
– Erittäin yleisiä konfliktit ovat ryhmän kehityksen kuohuntavaiheessa.
 Tutkimusten mukaan konfliktit parantavat ryhmän
päätöksentekoprosessia.
– Konfliktin kautta aikaansaatu päätös on usein huolellisesti ja perusteellisesti
pohdittu.
– Jos minkäänlaista erimielisyyttä ei ole, päädytään helposti ryhmäajatteluun
 Haitalliset konfliktit syntyvät esimerkiksi ryhmän jäsenten tavoitellessa omaa
etuaan tai mennessä henkilökohtaisuuksiin.
– viestintä on usein hyvin aggressiivista ja seurauksena voi olla loukkaantumisia
– Konfliktitilanteissa tulisi suosia aggressiivisen asemesta assertiivista viestintätyyliä.
30.1.2009 www.kasvi.org 17

18. Konfliktien edut ja haitat
 Konfliktin hyötyjä
– Ryhmän jäsenet ymmärtävät paremmin toisiaan ja käsiteltävää aihetta.
– Ryhmäläisten motivaatio lisääntyy, sillä konflikti vaatii aktiivista
osallistumista käytävään keskusteluun.
– Päätösten laatu on korkea, koska niitä punnitaan monilta eri
näkökannoilta.
– Koheesio ryhmän jäsenten välillä lisääntyy, kun huomataan, että ryhmän
siteet kestävät erimielisyyttä.
 Konfliktin haittoja
– Konfliktit voivat aiheuttaa tyytymättömyyttä, ahdistusta ja pahaa mieltä.
– Koheesio voi kärsiä, mikäli konflikti esimerkiksi jatkuu liian pitkään tai
sisältää henkilökohtaisia hyökkäyksiä.
– Negatiivissävytteinen konflikti voi hajottaa ryhmän.
 Konfliktin käsittelytavat ja sen lopputulokset vaikuttavat hyvin paljon
siihen, miten tuleviin konflikteihin suhtaudutaan.
30.1.2009 www.kasvi.org 18

19. Konfliktin ratkaiseminen
 Välttely
– passiivinen konfliktinratkaisutyyli, jossa konfliktiin suhtaudutaan välinpitämättömästi.
– Konfliktia voidaan vältellä esimerkiksi kieltämällä sen olemassaolo tai vaihtamalla
puheenaihetta.
 Mukautuminen
– konfliktin toinen osapuoli antaa periksi toiselle.
– Näin voidaan toimia, jos asia ei ole periksi antavalle osapuolelle tärkeä tai jos konfliktin
osapuolten suhde on tälle itse ongelmaa ja siihen saatavaa ratkaisua tärkeämpi.
– Kenenkään ei kuitenkaan pitäisi antaa perusteettomasti periksi, eikä käyttää mukautumista
keinona lopettaa konflikti, sillä se on omiaan aiheuttamaan jännitteitä ja tyytymättömyyttä
osapuolten välille.
 Kilpailu
– kumpikin osapuoli yrittää runnoa läpi omaa näkökulmaansa puoltavan näkökannan.
– mikäli muut keinot osoittautuvat riittämättömiksi omien tarpeiden huomioon saattamisessa
– aiheuttaa useimmiten enemmän haittaa kuin hyötyä.
 Yhteistyö
– kaikkien konfliktin osapuolten tarpeet tulevat tyydytetyiksi. Kaikki voivat siis voittaa ja saada läpi
ne asiat, jotka heille itselleen ovat tärkeitä.
– hyvin työläs, eikä kaikkia tyydyttävää vastausta ole aina löydettävissä.
 Kompromissi
– kaikki osapuolet luopuvat jostakin, jotta saadaan paras mahdollinen ratkaisu, jonka takana
kaikki kuitenkin voivat seistä.
– Jotta kompromissiratkaisu olisi kaikkia osapuolia tyydyttävä, tulee ryhmäläisten tuntea, että
kaikki ovat joustaneet vaatimuksistaan saman verran.
30.1.2009 www.kasvi.org 19

20. Hyvän ryhmän vetäjän
ominaisuuksia
1. Tiedostaa oman roolinsa sekä oman toimintansa vaikutuksen muihin.
2. Kyky antaa ja vastaanottaa palautetta ja kritiikkiä
3. Kyky kannustaa riskinottoon ilman nolatuksi tulemisen riskiä
4. Kykenee käsittelemään omia ja muiden tunteita.
5. Pystyy puuttumaan ongelmiin ja mahdollisuuksiin tarvittaessa.
6. Pystyy suunnittelemaan ja toteuttamaan selkeitä esityksiä
7. Suhtautuu ryhmän tarpeisiin joustavasti ja sopeutuvasti
8. Kärsivällisyys ja kyky rytmittää oma toiminta ryhmän kehitystason
mukaan.
9. Hyvät viestintätaidot
10. Pystyy arvioimaan ryhmän toimintaa ja kehitystasoa
Muita?
30.1.2009 www.kasvi.org 20

21. Hyvän ryhmän jäsenen ominaisuuksia
1. asennoituu ryhmähenkisesti
2. hyväksyy ryhmän muut jäsenet
3. pitää ryhmän tavoitteen mielessään
4. hyväksyy itsensä ryhmän jäsenenä
5. viestii avoimesti
6. ilmaisee itseään selkeästi
7. osaa kuunnella aktiivisesti
8. työskentelee johdonmukaisesti
Muita?
30.1.2009 www.kasvi.org 21

22. Tehokkaaseen päätöksentekoon
 Varmistukaa siitä, että kaikki ryhmäläiset ymmärtävät, millaista
päätöstä ollaan tekemässä tai millaiseen ongelmaan ollaan
etsimässä ratkaisua. Jolleivät nämä asiat ole selvillä, ei laadukkaan
ratkaisun löytäminen ole mahdollista.
 Ryhmän jäsenten täytyy tiedostaa päätöksenteon ja vaihtoehtojen
arvioinnin kriteerit, joten niistä tulee keskustella avoimesti.
 Kaikkien ryhmän jäsenten tulee osallistua päätöksentekoprosessiin.
 Arvioikaa kaikkia ratkaisuvaihtoehtoja ja etsikää niistä sekä hyvät
että huonot puolet.
 Kun valinta on tehty, kannattaa se vielä tarkistaa. Onko se todella
paras mahdollinen kaiken prosessin aikana kertyneen tiedon
valossa?
Galanes, G. J., Adams, K. & Brilhart, J. K. 2004. Effective group discussion. Theory and practice.
Yhdestoista painos. Boston: McGraw Hill.
30.1.2009 www.kasvi.org 22

23. Kokousten kuolemansynnit
 Kokouksia ei oteta vakavasti
– Kokouksilla on oltava selkeä tavoite, jolla on merkitystä
 Kokoukset ovat liian pitkiä (tuplatulos puolessa ajassa!)
– Laske, paljonko aikaa vie 10 min. puheenvuoro, jolla on 20 kuulijaa
 Ei pysytä asiassa
– Selkeä asialista, jossa pysytään
 Kokouksen jälkeen ei tapahdu mitään
– Painopiste konkreettisiin toimenpiteisiin, vastuutukseen ja yhteisiin
dokumentteihin väärikäsitysten välttämiseksi
 Kaikkea olennaista ei sanota ääneen
– Tarvitaanko mahdollisuutta nimettömyyteen?
 Tietoa puuttuu eikä päätöksiä voida tehdä
– Kokouksiin tulee myös valmistautua.
 Ihmiset eivät opi paremmiksi kokoustajiksi
– Keskustelkaa joskus myös kokouskäytännöistä ja –tavoista
Muita?
30.1.2009 www.kasvi.org 23

24. Keskustelua
30.1.2009 www.kasvi.org 24