Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.
Suomen kielioppia edistyneille
Numeraalit ja lyhenteet
Päätteiden ja tunnusten liittäminen
Tuula Marila
Hanna Tarkki
Numeraalit: Perusluvut 1/3
 ovat nomineja ja taipuvat sijamuodoissa.
 ilmaisevat määrää (kuinka monta?).
Nominatiivimuot...
Numeraalit: Perusluvut 2/3
 Lukusana + yksikön partitiivi -konstruktio voi olla lauseessa
 subjektina, jolloin predikaat...
Numeraalit: Perusluvut 3/3
Huom.! Kymmentä pienemmät luvut ja tasaluvut
kirjoitetaan kirjaimin:
Tuhat katsojaa huusi eläkö...
Peruslukujen taivutus
 -si-loppuiset luvut (yksi, kaksi, viisi, kuusi) taipuvat kuten sana uusi.
 Luvuilla seitsemän, ka...
Päätteen liittäminen peruslukuun
(monikon i tulee mukaan.)
Numeroin kirjoitettaessa sijapääte tulee kaksoispisteen jälkeen...
Numeraalit: Järjestysluvut 1/3
 ilmaisevat sijaa (kuinka mones?).
 muodostetaan liittämällä tunnus -s perusluvun genetii...
Numeraalit: Järjestysluvut 2/3
 Järjestysluku kongruoi pääsanansa kanssa:
Seitsemännet olympialaiset järjestettiin Antwer...
Numeraalit: Järjestysluvut 3/3
 Numeroin kirjoitetun järjestysluvun perässä on piste: 1., 2., 3. jne. Kun
numeroin kirjoi...
Järjestyslukujen taivutus
 Illatiivissa ja essiivissä on yksikössä vahva aste, muiden
sijamuotojen päätteet liitetään hei...
Päätteen liittäminen järjestyslukuun
(järjestysluvun tunnus ja monikon i mukaan)
yksikkö monikko
nominatiivi 5. (5:s) 5:nn...
Päivämäärät
 Päivämäärissä käytetään pistettä:
1.9.2008, 1.9.08 tai 1. syyskuuta 2008
 Monesko päivä tänään on?
− Tänään...
Desimaali- ja murtoluvut
 0,5 − luetaan nolla pilkku viisi
½ − luetaan puoli
+ yksikön partitiivi:
Osta puoli litraa mehu...
Lyhenteet
 Pääte liitetään yleensä kaksoispisteen avulla.
8 kk:ssa
15 §:ään (huom. lakitekstissä ei pistettä, vaikka on j...
Upcoming SlideShare
Loading in …5
×

Numeraalit Ja Lyhenteet

  • Be the first to comment

Numeraalit Ja Lyhenteet

  1. 1. Suomen kielioppia edistyneille Numeraalit ja lyhenteet Päätteiden ja tunnusten liittäminen Tuula Marila Hanna Tarkki
  2. 2. Numeraalit: Perusluvut 1/3  ovat nomineja ja taipuvat sijamuodoissa.  ilmaisevat määrää (kuinka monta?). Nominatiivimuotoisen lukusanan kanssa tulee yksikön partitiivi: kaksi (2) omenaa, 15 oppilasta, tuhat hyttystä mutta: yksi omena  Moniosaisissa luvuissa jokainen osa taipuu. kuudellatuhannella (6000:lla) kahteensataanseitsemäänkymmeneen (270:een) viidessäsadassakahdessakymmenessäkuudessa (526:ssa) Huom.! -toista-aines ei taivu lukusanoissa 11–19. Sijapääte tulee sen edelle: neljässätoista (14:ssä) yhdeksääntoista (19:ään) Huom.! Pitkää vokaalia ei katkaista.
  3. 3. Numeraalit: Perusluvut 2/3  Lukusana + yksikön partitiivi -konstruktio voi olla lauseessa  subjektina, jolloin predikaattiverbi on yksikössä. Kahdeksan leijonaa saalistaa. Sata mielenosoittajaa marssii kadulla. Huom.! Jos lukusanan edellä on määrite, se on monikkomuotoinen. Tällöin myös predikaattiverbi tulee monikkoon: Ne kahdeksan suurta leijonaa saalistavat taitavasti. Kaikki sata mielenosoittajaa joutuivat putkaan.  tai objektina. Söin neljä jäätelöä!  Muissa tapauksissa lukusana kongruoi jäljessään olevan sanan kanssa. Sijapäätettä ei kuitenkaan merkitä numeroon, jos se käy ilmi seuraavasta sanasta. viidestä tentistä, 13 hevosella, 462 valtiossa
  4. 4. Numeraalit: Perusluvut 3/3 Huom.! Kymmentä pienemmät luvut ja tasaluvut kirjoitetaan kirjaimin: Tuhat katsojaa huusi eläköön-huutoja maestrolle. Lapselta irtosi yön aikana kaksi hammasta. Miljoona euroa on varsin suuri lottopotti!  Matemaattisessa ja tilastollisessa tekstissä sekä mittayksiköiden lyhenteiden kanssa tasaluvut ja kymmentä pienemmät luvut kirjoitetaan numeroin. 100 m, 10 %, 4 km²
  5. 5. Peruslukujen taivutus  -si-loppuiset luvut (yksi, kaksi, viisi, kuusi) taipuvat kuten sana uusi.  Luvuilla seitsemän, kahdeksan, yhdeksän ja kymmenen nominatiivi ja genetiivi ovat samannäköiset. yksikkö monikko nominatiivi viisi viidet genetiivi viiden viisien partitiivi viittä viisiä essiivi viitenä viisinä translatiivi viideksi viisiksi inessiivi viidessä viisissä elatiivi viidestä viisistä illatiivi viiteen viisiin adessiivi viidellä viisillä ablatiivi viideltä viisiltä allatiivi viidelle viisille abessiivi viidettä viisittä komitatiivi viisine instruktiivi viisin
  6. 6. Päätteen liittäminen peruslukuun (monikon i tulee mukaan.) Numeroin kirjoitettaessa sijapääte tulee kaksoispisteen jälkeen: 127:n, 946:sta, 534:ään yksikkö monikko 5 5 5 genetiivi 5:n 5:ien partitiivi 5:tä 5:iä essiivi 5:nä 5:inä translatiivi 5:ksi 5:iksi inessiivi 5:ssä 5:issä elatiivi 5:stä 5:istä illatiivi 5:een 5:iin adessiivi 5:llä 5:illä ablatiivi 5:ltä 5:iltä allatiivi 5:lle 5:ille abessiivi 5:ttä 5:ittä komitatiivi 5:ine instruktiivi 5:in
  7. 7. Numeraalit: Järjestysluvut 1/3  ilmaisevat sijaa (kuinka mones?).  muodostetaan liittämällä tunnus -s perusluvun genetiivivartaloon: neljäs, viides, kuudes, seitsemäs  Poikkeuksia ovat luvut ensimmäinen (1.) ja toinen (2.), jotka taipuvat kuten muutkin -nen-loppuiset sanat.  Muissa sijamuodoissa tunnuksia ovat -nte-, -nne- ja -t. Monikkomuodoissa tunnus on -nsi-. Mäkiset muuttivat kuudenteen kerrokseen. Myös viidennestä kerroksesta on upeat näkymät. Ilman kolmatta puhelinsoittoa hän ei olisi herännyt. He olivat kilpailussa seitsemänsiä. Huom.! -toista-aines ei taivu lukusanoissa 11–19. Järjestysluvun tunnus ja sijapääte tulevat sen edelle: yhdestoista (11.), kahdenteentoista (12:nteen) Huom. ensimmäinen  yhdes-; toinen  kahdes-
  8. 8. Numeraalit: Järjestysluvut 2/3  Järjestysluku kongruoi pääsanansa kanssa: Seitsemännet olympialaiset järjestettiin Antwerpenissa 1920. Niissä Paavo Nurmi voitti ensimmäisen olympiamitalinsa. Huom.! Kun sijamuoto ilmenee pääsanasta, numeroin kirjoitettuun järjestyslukuun ei tule sijapäätettä: Pekingissä järjestetyissä 26. (=kahdensissa- kymmenensissäkuudensissa) olympialaisissa Suomea edusti 58 urheilijaa.  Kun pääsanaa ei ole, käytetään järjestysluvun tunnusta. Tero Pitkämäki oli keihäänheitossa 3:s. (lause loppuu pisteeseen)
  9. 9. Numeraalit: Järjestysluvut 3/3  Numeroin kirjoitetun järjestysluvun perässä on piste: 1., 2., 3. jne. Kun numeroin kirjoitettua järjestyslukua taivutetaan, piste jää pois. Mukaan otetaan järjestysluvun tunnus: 127:nnen, 946:tta, 534:nteen  Järjestyslukuina voidaan käyttää myös roomalaisia numeroita: I (1.) V (5.), X (10.), L (50.), C (100.) D (500.), M (1000.) Elisabet II, Kaarle XII Kustaa XX Nordic Congress of Dermatology  Roomalaisella luvulla merkittyyn järjestyslukuun merkitään vain sijapääte (luku sisältää tunnuksen): Elisabet II:lla on valtava yksityisomaisuus. Dermatologian kongresseista XXVI:ssa oli loistava ohjelma.
  10. 10. Järjestyslukujen taivutus  Illatiivissa ja essiivissä on yksikössä vahva aste, muiden sijamuotojen päätteet liitetään heikkoon vartaloon. yksikkö monikko nominatiivi viides viidennet genetiivi viidennen viidensien partitiivi viidettä viidensiä essiivi viidentenä viidensinä translatiivi viidenneksi viidensiksi inessiivi viidennessä viidensissä elatiivi viidennestä viidensistä illatiivi viidenteen viidensiin adessiivi viidennellä viidensillä ablatiivi viidenneltä viidensiltä allatiivi viidennelle viidensille abessiivi viidennettä viidensittä komitatiivi viidensine instruktiivi viidensin
  11. 11. Päätteen liittäminen järjestyslukuun (järjestysluvun tunnus ja monikon i mukaan) yksikkö monikko nominatiivi 5. (5:s) 5:nnet genetiivi 5:nnen 5:nsien partitiivi 5:ttä 5:nsiä essiivi 5:ntenä 5:nsinä translatiivi 5:nneksi 5:nsiksi inessiivi 5:nnessä 5:nsissä elatiivi 5:nnestä 5:nsistä illatiivi 5:nteen 5:nsiin adessiivi 5:nnellä 5:nsillä ablatiivi 5:nneltä 5:nsiltä allatiivi 5:nnelle 5:nsille abessiivi 5:nnettä 5:nsittä komitatiivi 5:nsine instruktiivi 5:nsin
  12. 12. Päivämäärät  Päivämäärissä käytetään pistettä: 1.9.2008, 1.9.08 tai 1. syyskuuta 2008  Monesko päivä tänään on? − Tänään on  ensimmäinen syyskuuta (päivä nominatiivissa, kuukausi partitiivissa)  syyskuun ensimmäinen. (jos kuukausi on ensin, se on genetiivissä)  Milloin / minä päivänä kurssi alkaa? − Se alkaa  ensimmäisenä syyskuuta (päivä on essiivissä, kuukausi partitiivissa:  syyskuun ensimmäisenä. (kuukausi genetiivissä, päivä essiivissä)  Ajanjaksoilmauksissa ei päivämäärän taipumista ilmaista: 15.3. mennessä, 15.3. saakka (viidenteentoista) 1.10. alkaen, lukien, lähtien (ensimmäisestä)
  13. 13. Desimaali- ja murtoluvut  0,5 − luetaan nolla pilkku viisi ½ − luetaan puoli + yksikön partitiivi: Osta puoli litraa mehua!  1/3 − luetaan kolmannes tai kolmasosa 2/3 − luetaan kaksi kolmannesta tai kaksi kolmasosaa 1/4 − luetaan neljännes tai neljäsosa 3/4 − luetaan kolme neljännestä tai kolme neljäsosaa  Taivutus: kolmannes, kolmanneksen, kolmannesta, kolmannekseen jne. neljännes, neljänneksen, neljännestä, neljännekseen jne.  Murtoluvuissa pääte lisätään kaksoispisteen jälkeen, jos viereinen sana ei ole samassa muodossa: 2/3:n enemmistö
  14. 14. Lyhenteet  Pääte liitetään yleensä kaksoispisteen avulla. 8 kk:ssa 15 §:ään (huom. lakitekstissä ei pistettä, vaikka on järjestysluku) Rangaistusta kovennettiin 1 v:een 8 kk:een. Huom.! Partitiivin pääte on -ta sanatyypissä vuosi: v:ta Huom.! Partitiivin ja illatiivin pitkää vokaalia ei katkaista: §:ää  Myös monikon tunnus merkitään: kpl:isiin = kappaleisiin %:eihin = prosentteihin  Päätettä ei merkitä nominatiivimuotoisen numeroin kirjoitetun sanan jälkeen mitta- tai rahayksikön lyhenteeseen tai symboliin. 5 kg, 100 € 50 %, 22˚

×