Recommended
Recommended
More Related Content
Viewers also liked
Viewers also liked (19)
Similar to Palaute verkko-oppimisessa ja -ohjaamisessa
Similar to Palaute verkko-oppimisessa ja -ohjaamisessa (20)
More from KirsiViitanen
More from KirsiViitanen (13)
Palaute verkko-oppimisessa ja -ohjaamisessa
- 1. Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Kirsi Viitanen 2016
- 2. Myönteinen palautekulttuuri (Burley-Allen 1995) • turvallinen, tyytyväinen, arvostettu ja hyväksytty olo • myönteinen ajattelu itsestä ja muista • Työnteko kitkatonta ja suorituksen paranevat • Yhteenkuuluvuuden tunne vahvistuu • Itsetunto vahvistuu • tuntuu vaivattomalta käyttäytyä vakuuttavasti ja tuntea, että itsellä muilla menee hyvin
- 3. Myönteinen palautekulttuuri (Burley-Allen 1995) • Vastuunotto kasvaa ja työmotivaatio vahvistuu • työskentely tuntuu entistä kiinnostavammalta • Keskinäinen kunnioitus ja yhteistyön tunne lisääntyvät • luottamus lisääntyy, mikä näkyy parempina suorituksina • tiimityöskentely tehostuu • vaihtuvuus, toistuvat poissaolot ja sairaudet vähenevät • tuottavuus lisääntyy
- 4. Palautteen merkitys oppijalle • Oppimisen edistäminen • Osaamisen tunnistaminen • Ongelmanratkaisun kehittäminen • Ryhmässä toimiminen – vuorovaikutustaidot • Itsetuntemuksen lisääminen • Työelämään valmistautuminen, työssä oppiminen ja uralla eteneminen
- 5. Palautteen merkitys ohjaajalle 1. Arviointitehtävä – Informaation saaminen opiskelijoiden tiedoista ja taidoista 2. Motivointitehtävä – Opiskelijoiden aktivointi ja motivointi oppimiseen ja itsekehitykseen 3. Ohjaustehtävä – Opiskelijoiden auttaminen mm. opiskeluun liittyvien ratkaisujen tekemiseen
- 6. Palautteen merkitys suunnittelijalle/ toiminnan kehittäjälle • Koulutuksen tai toiminnan kehittäminen • Oman työn kehittäminen • Oman organisaation kehittäminen • Koulutus- ja ohjaustarpeiden kartoittaminen • Asiakastyytyväisyys • Osallistujien ja kouluttajien/ohjaajien rekrytointi
- 7. Palautteen antamisen periaatteita • Palaute on tärkeä osa oppimis- ja ohjausprosessia • Yksinkertaisten havaintojen tekeminen • Tulkintojen ja palautteen välinen suhde • Oma arvio itsestään palautteen vastaanottajana • Mikä on palautteen antamisen tavoite? • Mihin palaute perustuu? • Palautteen säilöminen • Tunteiden läsnäolon huomioiminen • Oppimisryhmän yhteinen tehtävä
- 8. Opettajat/ohjaajat palautteenantajina • Mistä annat opiskelijalle/asiakkaille/työtoverille palautetta? • Mistä haluaisit antaa palautetta (mitä et tee)? • Mistä et haluaisi antaa palautetta? Perustelut? • Mikä palautteen antamisessa on vaikeinta? • Millaista ja mistä asioista haluat itsellesi palautetta?
- 9. KORJAAVAN PALAUTTEEN ANTAMINEN Hyvät periaatteet I • Kohdista palaute aina arvioitavaan suoritukseen ei henkilöön, ei toisen identiteettiin tai persoonaan • Anna palautetta aitojen havaintojesi tai lukemasi pohjalta ei vain muodon vuoksi • Anna palaute mahdollisimman yksityiskohtaisesti ja yksilöitynä • Kysele, mutta älä tyrkytä neuvoja ja ohjeita • Älä panttaa tietoa
- 10. KORJAAVAN PALAUTTEEN ANTAMINEN Hyvät periaatteet II • Mieti etukäteen, mitä hyötyä antamallasi palautteella on • Harkitse tarkkaan aika ja paikka, jossa palautetta annat – positiivista palautetta voit antaa missä vaan, mutta korjaavan palautteen antaminen kannattaa antaa kahdenkeskisessä keskustelussa • Anna palautetta ymmärrettävästi – Älä koristele palautettasi – Älä vihjaile • Huomioi tunteiden läsnäolo
- 11. KORJAAVAN PALAUTTEEN ANTAMINEN Hyvät periaatteet III Palaute on vain sinun mielipiteesi tapahtuneesta, ei koko totuus (kerro se) • Anna palaute aina minä-sinä -muodossa, älä vetoa muihin, äläkä puhu kolmannessa persoonassa • Älä anna palautteena perusteetonta kiitosta • Älä käytä sanoja AINA, EI KOSKAAN, JOKA ASIASSA… • Anna opiskelijan ensin itse arvioida, miten työtä/opiskelua voisi parantaa ja löytää uusia ratkaisuja (kysymykset)
- 12. KORJAAVAN PALAUTTEEN ANTAMINEN Hyvät periaatteet IV • Anna palaute mahdollisimman pian työ- tai opintosuorituksen jälkeen • Varmista, että palautteen vastaanottaja ymmärtää palautteen oikein • Anna palaute neutraalisti, älä syyllistä, tuomitse tai aliarvioi • Ole kiinnostunut opiskelijastasi ja osoita se • Oppimisryhmän/työyhteisön yhteinen tehtävä
- 13. Korjaavan palautteen antamisessa muistettavaa (Aalto 2002) • Korjaavaan palautteeseen reagoidaan usein voimakkaasti. • Annettuun korjaavaan palautteeseen voi aina tulla vastareaktio. • Miksi annettu palaute ei mene perille? • Oma arvio itsestä palautteen vastaanottajana
- 14. Palautteesta oppiminen (Pirnes 1995) Taistelija Tunnekuohu voimakas, usein lyhytaikainen Suuttuu, kapinoi Kieltää, kostaa Ei ota opikseen Vastuuottaja Säilyttää mielenrauhan Palautuu pian On kiitollinen Luottaa, on optimisti Uskoo itseensä Ottaa opikseen Taistelija Tunnekuohu voimakas ja pysyväisluonteinen Masentuu, luovuttaa Selittää Ei ota opikseen Tuenpyytäjä Reagoi avuttomuuden tuntein – tunnekuohu pysyväisluonteinen Kritisoi itseään Hyväksyy Epävarma, kaipaa tukea Haluaa ottaa opikseen matalaITSELUOTTAMUSkorkea Kielteinen PALAUTTEESEEN SUHTAUTUMINEN myönteinen huono ARVOSTELUN SIETO hyvä
- 15. Palautteen vaikutuksen portaat (Kupias, Peltola&Saloranta 2011) Mitä palautteesta pidettiin? Millaisia reaktioita se oppijassa aiheutti? Millainen olo oppijalle jäi palautteen jälkeen? Hyvä mieli ei takaa muita suotuisia vaikutuksia! Mitä oppija oppi palautteesta? Millaisia oivalluksia hän sai? Miten hänen ajattelunsa tai suhtautumisensa muuttui suhteessa itseensä ja tehtäväänsä, ryhmäänsä ja opettajaan? Oppimista voi tapahtua monella tasolla! Miten oppijan toiminta muuttui? Mitä hän teki palautteen vaikutuksesta toisin? Miten hänen toimintansa muutokset näkyivät ryhmässä? Miten palaute konkretisoitui? Miten muuttunut toiminta vaikutti koko ryhmään? Miten yksilön toiminnan muutos näyttäytyi koko ryhmän toiminnassa? Miten toiminnan muutokset vaikuttivat ryhmän tavoittelemiin päämääriin, esim. tuloksiin ja toimintaan.
- 16. Palautteen suuntaaminen (Kupias, Peltola&Saloranta 2011) (Kupias, Peltola&Saloranta 2011) Mitä oppija saa aikaan? (suoritukset ja tulokset) Miten oppija toimii ? (taidot, osaaminen ja työskentelyote) Mitä oppija ajattelee työstään? (motivaatio ja asenne) Millaisen oppija pitää itseään? (minäkäsitys ja itsetunto) Millaisia taipumuksia oppijalla on? (temperamentti) Pysy valppaana Vaarallinen palautealue
- 17. Hampurilaispalaute Lähde aina palautteen antamisessa positiivisista asioista ja esitä kehittämis- tai korjaamisehdotukset vasta sen jälkeen. • Kerro ensin, mikä työssä tai toiminnassa on hyvää • Kerro sen jälkeen perustellen, miten työstä tai toiminnasta saisi vielä paremman eli esitä kehittämisehdotukset • Lopuksi mainitse, mitä kehittämisehdotusten huomioon ottaminen saa aikaan; mitä hyvää seuraa?
- 18. Esim. palautteesta Olette HOPS-pohdinnassanne nostaneet esiin mielenkiintoisesti poliisin kulttuurin vaikutuksen oppilaitoksemme käytäntöihin ja uskomuksiin. Lisäksi olette kirjoittaneet kollegiaalisesta työkulttuurista ja pohtineet sen ja konservatismin vaikutuksia HOPS-työskentelyyn. Tämä tekee hyvin näkyväksi dualistisen todellisuuden, jossa teemme työtämme. Keskiössä teillä on HOPS:n prosessimaisuus ja valmistumisen ajatus. Ehdotatte Polamkin HOPS-prosessin perustaksi Johanna Annalan kuvaaman mallin, joka mielestäni luo mahdollisuuden opiskelijan elämän kokonaisvaltaiseen tarkasteluun, vaikka sen perustan luo ammatillinen kehittyminen.
- 19. Esim. palautteesta Tehtävässänne olette laatineet sisällysluettelon portfoliotyöskentelyn perustaksi. Mielenkiintoisinta listauksessanne ovat kohdat 1. Mistä lähden liikkeelle, 3. Miksi olen koulutuksessa ja 13. Tulevaisuuden näkymät valmistautuessa, varsinkin, kun sitä arvioitaisiin koko opintojen ajan, ei vain sen loppupuolella. Erityisen kiinnostavaa olisi saada lisätietoa Onnistumisen SWOTista. Milloin se tehdään ja mitä siinä arvioidaan? Lopputehtävän pohdinnassa hyviä havaintoja ovat pofon aloittaminen heti opiskelun alusta, sen säännöllinen rakentaminen sekä asioiden dokumentointi yleisesti.
- 20. Esim. palautteesta Ensinnäkin ryhmän 4 PESTEL-analyysi puuttui arvioitavista suorituksista, koska sitä ei oltu palautettu Moodleen. Muut ryhmät ovat analysoineet monipuolisesti PESTEL-analyysin osa-alueita. Olette kuvanneet arvioissanne sekä laajempia yhteiskunnallisia ilmiöitä sekä erityisesti Polamkiin ja opiskelijoihin vaikuttavia tekijöitä. Ryhmät 1, 2, 3, ja 7 ovat jatkaneet pohdintaansa tehtäväksi annon mukaisesti kolmeen osa-alueeseen, joihin pitäisi ensimmäisenä voida vaikuttaa, jotta Polamkin ohjaustoiminta voisi kehittyä. Kaikissa neljässä ryhmässä on nostettu esiin sosiaaliset muutokset. Ryhmissä 1 ja 2 korostetaan teknologisiin muutoksiin vaikuttamista. 3 ja 7 ryhmissä taas taloudelliset muutokset nousevat selkeästi esille. Yksittäisinä osa-alueina olette maininneet vielä oppimisympäristöön liittyvät muutokset, ympäristömuutokset, lainsäädännölliset muutokset ja poliittiset muutokset. Ryhmä 5 tehtävän listauksen merkitystä en tavoittanut. Onko se toimenpide- ehdotus asian seuraavan vaiheen käsittelylle? Ryhmien 6 ja 8 tehtävissä oli pohdittu vain muutoksia, mutta niissä ei ollut valittu kolmea asiaa, joihin pitäisi ensimmäisenä voida vaikuttaa eikä mietitty konkreettiset keinot, joilla olisi mahdollista ohjata valittuja muutoksia myönteiseen suuntaan.
- 21. Palautteen saaminen (Vuorinen 1993) Mikä oli tärkein oppimasi asia tällä viikolla? • Millainen työskentelyvire sinulla on tällä hetkellä? • Mikä opiskelussa/työssä tuntuu hyvältä juuri nyt? • Mitä tekisit nyt, jos olisit opettaja/ohjaaja? • Mitä pitäisi muuttaa työskentelyssä, jotta se tukisi paremmin oppimistasi? • Kerro yksi asia, joka sinua askarruttaa, kun ajattelet ryhmän/tiimin/työyhteisön työskentelyä tällä hetkellä.
- 22. Palautetyylit (Kupias, Peltola&Saloranta 2011) Kontrolloiva palaute • Toimii kontrolloinnin ja seurannan välineenä Neuvova palaute • Tähtää toistavaan oppimiseen Oivaltava palaute • Tähtää ymmärtävään oppimiseen Dialoginen palaute • Tähtää luovaan oppimiseen
- 23. Kontrolloiva palaute Neuvova palaute Oivaltava palaute Dialoginen palaute Ohjaajan tehtävä on… Sanoa miten asiat tehdään ja missä on onnistuttu ja epäonnistuttu Neuvoa ja opastaa, miten asiat tehdään oikein Oivalluttaa ohjattavaa itse oppimaan saamastaan palautteesta, sitouttaa ja vastuuttaa saavuttamaan tavoitteita Yhdessä ohjattavan kanssa oivaltaa asioita ja kehittää yhteisiä toimintatapoja sekä huomata toiminnassa olevia vahvuuksia ja puutteita Ohjattavan tehtävä on… Ottaa palaute vastaan ja saavuttaa asetetut tavoitteet Ottaa palaute vastaan ja toimia jatkossa ohjeiden mukaan Ymmärtää saamansa palaute sekä käsitellä sitä aktiivisesti. Miettiä itse, miten jatkossa voisi toimia niin, että tavoitteet saavutetaan Tuoda aidosti omat näkemyksensä ja ideat toiminnan kehittämiseksi, kuunnella ohjaajan ajatuksia ja pyrkiä kehittämään toimintaa molempien näkemysten pohjalta Palaut- teen suden- kuopat Ei tue palautteen saajan ajattelua, toimintamalleja yms. Ei lisää palautteensaajan ymmärrystä, voi johtaa uusavuttomuuteen, kun kaikki annetaan valmiina Jotkut oppijat voivat odottaa ohjaajalta valmiita malleja, eivätkä ole valmiita satsaamaan oppimiseensa Aina ei ole tarpeen ja mahdollistakaan käydä ohjattavan kanssa keskustelua, miten asioita kehitetään yhdessä Erilaiset palautetyylit käytössä (Kupias, Peltola&Saloranta 2011)
- 24. Elämyshakuisuus Vaikeuksien välttäminen Hyväksynnän hakeminen Sinnikkyys Suhtautuminen palautteeseen • Hakee positiivisia, uudenlaisia elämyksiä • Korjaava palaute ei häiritse, jos "palkinto" on odotettavissa • Voi jättää huomioimatta hampurilais- palautteen "pihvin" • Herkkä kritiikille • Ottaa moitteet muita raskaammin • Lopettaa yrittämästä, jos pelkää kritiikkiä • Näkee hampurilaispalaut- teessa vain "pihvin" • Lamaantuu • Erityisen riippuvainen ulkoisesta palautteesta ja muiden hyväksynnästä • Tavoittelee ulkoista kiitosta ja pitää tärkeänä mitä muut hänestä ajattelevat • Velvollisuudentuntoinen ja miellyttämishaluinen ylikehittyneitä • Tarve olla täydellinen • Kriittinen palaute uhkaa täydellisyyden tavoittelua • Tarve olla muita sitkeämpi ja jaksaa enemmän • Sairastumisriski Palautteessahuomioitava • Vastaanottaja voi olla immuuni myös kriittiselle palautteelle • Palaute kannattaa konkretisoida mahdollisimman selkeästi ja varmistaa sen perillemeno • Tarkista sitoutuminen ja jaksaminen • Vastaanottaja tarvitsee turvallisen ilmapiirin ja vakuutteluja siitä, että virheitä voi tehdä • Kannustavaa ja vahvistavaa palautetta enemmän kuin kriittistä • Paljon perusteluja ja malttia uuden edessä • Vastaanottaja haluaa keskimääräistä enemmän kiitosta ja arvostusta • Toiminta kannattaa ohjata kannustavan palautteen avulla • Häntä voi myös ohjata itsenäisempään ja riippumattomampaan käytökseen sekä reflektioon • Palkitseminen itsenäisyydestä • Vastaanottajan sinnikkyyden kanavoiminen olennaisiin asioihin • Palaute, milloin on riittävän hyvä ja milloin voi hellittää • Tarkistaa, että osaa hellittää ajoissa Temperamentti ja palaute (Kupias, Peltola&Saloranta 2011)
- 25. Keskustelutyypit (Kupias, Peltola&Saloranta 2011) Monologi Debatti Tavanomainen keskustelu Dialogi Monologia voi harjoittaa joko oppija tai ohjaaja Toinen puhuu liikaa, kysyy, kuulustelee, kehottaa tai käskee Toisen vastaukset ovat vahvistusta, toistoa tai jäljittelyä Puhujan suhtautuminen on kriittistä, vaativaa tai ei- rakentavaa ei päästä avoimeen tai läheiseen vuorovaikutukseen Tunteita ei paljasteta, ei puhuta suoraan Puhutaan tekemisestä ja muista, mutta ei meistä Molempien osapuolten omien ajatusten puolustamista, oikeassa olemista Lukkiudutaan omiin asemiin ja yritetään tuoda oma näkökulma esiin Puolustellaan, vakuutellaan Oman toiminnan korostamista ja oikeutusta Heikko luottamus osapuolten välillä Keskustelu pysyy melko pinnallisena eikä mennä henkilökohtaiselle tasolle Valtarakenteet vaikuttavat keskusteluun Käytetään johdattelevia kysymyksiä Käydään läpi ohjaajan ennakko-odotuksia Keskustelussa ei synny mitään uutta Ei puhuta suoraan, vaan vihjaillaan Herättää oivalluksia, joiden pohjalta voidaan luoda uutta Yhdessä ajattelua Molemminpuolista hyväksymistä ja arvostamista Avoimia kysymyksiä, uusia polkuja mielipiteiden tarjoamista Uskalletaan olla eri mieltä. Yhteiseen ymmärrykseen pääseminen ja erojen hyväksyminen osapuolten toiminnassa Puhutaan ohjattavan ja ohjaajan suhteesta ja rakennetaan sitä
- 26. Demokraattisen dialogin periaatteet (Björn Gustavsen) • Kaikki osallistujat ovat tasavertaisia • Jokaisen, jota asia koskee, on saatava osallistua keskusteluun. • Jokaisella on oikeus omiin tunteisiinsa ja niistä puhumiseen • Jokaisella on oikeus ja velvollisuus olla aktiivinen, esittää ajatuksensa ja auttaa toisia esittämään omansa. • Kaikki puhuvat minä-muodossa, kukaan ei puhu toisen puolesta • Mielipiteet esitetään suullisesti ja ne ovat esitettyjä mielipiteitä, harvoin totuuksia • Jokainen pyrkii arvostamaan erilaisia mielipiteitä. • Jokaisen osallistujan työrooli, auktoriteetit yms. Voidaan ottaa keskusteltavaksi. • Dialogin tulee tuottaa sopimuksia, jotka voivat johtaa käytännön toimenpiteisiin.
- 27. Minä-viesti (Thomas Gordon) Turvallinen tapa antaa palautetta kipeistäkin asioista: 1. Havainto käyttäytymisestä 2. Käyttäytymisen konkreettiset seuraukset 3. Käyttäytymisen aiheuttama tunnereaktio Esim: Kun et kuunnellut tehtävänantoa, jouduin kertomaan samat asiat uudelleen ja se ärsyttää minua.
- 28. Selkäydinreaktio (Aalto 2002) = Yksilölle ominainen tapa reagoida ja ilmaista itseään samantyyppisissä vuorovaikutus- tilanteissa. - Taustalla lapsuuden koti, ympäröivät kulttuurit, viiteryhmät, muut elämänkokemukset ja perimä. - Olennainen osa käyttäytymistä. - Usein reagoidaan tutulla tavalla tai vastakohtana sille, mutta reagointitapaa voi myös muuttaa! Korjaavalla palautteella taipumus herättää haamutunteita eli nostaa esille vastaanottajassa tunteita, joita hän aiemmin on kokenut vastaavanlaisissa tilanteissa.
Editor's Notes
- Mikko Aalto s. 14-, 84- Voivat olla myös positiivisia! Miksi syyllistyn niin helposti? Miksi puolustaudun niin voimakkaasta? Miksi masennun kun huomaan tehneeni virheen? Miksi myönnän virheeni ilman itsekunnioituksen menettämistä? Jos henkilä saanut lapsuudessa paljon kritiikkiä itsestään, korjaavan palautteen antaminen AKTIVOI henkilössä NÄMÄ TUNTEET esiin. Siksi reaktio ei yleensä vasta annetun palautteen sisältöä vaan on paljon voimakkaampi.