Jaana Kullaslahti ja Lotta Linko kertovat, miten HAMKista rakennetaan määrätietoisesti digikyvykästä korkeakoulua EU:n DigCompOrg-viitekehyksen avulla. Esitys ITK-seminaarissa 7.4.2017
3. www.hamk.fi
DigCompOrg
• Johtaminen ja hallinto
• Opetus ja opiskelu
• Ammatillinen
kehittyminen
• Arviointi
• Oppisisällöt ja
opetussuunnitelmat
• Yhteisöllinen työskentely
ja verkostoituminen
• Infrastruktuuri
• Oma kohde esim. TKI
http://publications.jrc.ec.europa.eu/repository/
bitstream/JRC98209/jrc98209_r_digcomporg_fi
nal.pdf
6. www.hamk.fi
Miksi DigCompOrg?
HAMK on digikyvykäs
korkeakoulu 2020
• Eurooppalainen
viitekehys
• Taustalla tutkimus- ja
kehitystyö
• Kokonaisvaltainen, kuvaa
digioppimisen/opetuksen
kompleksisuutta
organisaation tasolla
• Suomennos ja soveltaminen
• Taulukko itsearvioinnin
työkaluksi
• Toimintojen läpikäynti ja
arviointi
• Toimenpidesuunnitelmat
• Seuranta
7. www.hamk.fi
Fyysiset ja virtuaaliset tilat on suunniteltu digiajan oppimiselle
Fyysiset ja virtuaaliset oppimistilat heijastavat oppilaitoksen näkemystä opettamisesta ja oppimisesta ja
vaikuttavat myös opetuksen ja oppimisen käytäntöihin. Tilojen tulee olla linjassa pedagogiikkaan, opetuksen
ja oppimisen aktiviteetteihin.
Fyysiset tilat mahdollistavat digiajan
oppimisen ja teknologian käytön
optimaalisesti.
Fyysiset oppimistilat on suunniteltu ja kalustettu joustaviksi ja
muunneltaviksi ja mahdollistavat teknologian, erilaisten digitaalisten
työkalujen, sisältöjen ja palveluiden käytön joustavasti erilaisissa
oppimistilanteissa. (yksilö/ryhmä, missä ja milloin tahansa, erilaisilla
laitteilla)
Virtuaaliset oppimistilat on optimoitu. Virtuaaliset oppimistilat (virtuaaliset oppimisympäristöt ja
oppimisalustat) ovat linjassa pedagogisen paradigman kanssa ja
tuottaa vastaavan kokemuksen kuin face-to-face kohtaaminen.
Virtuaalisissa oppimistiloissa optimoidaan käytettävyys,
saavutettavuus ja käyttäjäkokemus
8. Infra –arviointia ja kehittämistä
Digiajan fyysiset ja virtuaaliset
oppimisen tilat
Linjassa pedagogiikkaan,
opetuksen ja oppimisen
aktiviteetteihin:
• Toteutusmallit: 8-16, 18-
100, 24/7
• Ketterä
korkeakouluoppiminen –
flipped learning,
projektioppiminen, ilmiöt
• Moduulitiimit
eCampustiimi + yksiköiden
asiantuntijat, tietohallinto,
kiinteistö
• Käyttösäännöt ja
ohjeistukset
• Digiteknologian
hankintojen (resurssit ja
palvelut) suunnittelussa ja
päätöksissä mukana sekä
pedagoginen että
teknologinen
asiantuntijuus
• Oppimisteknologia
(työkalut, ohjelmistot,
palvelut, sisällöt) ovat
käytössä ajasta ja
paikasta riippumatta
• BYOD - tuki ja kannustus
Käyttöohjeet tsekataan
vastuuhenkilöiden kanssa –
yhteinen pohja
Peruskonseptit erilaisista
tiloista – pedagoginen
ratkaisu pohjalla:
• ensimmäiset versiot S-
talon suunnittelun
yhteydessä
Peruskonsepti: Opettajan
perusvälineistö, minimi –
esitys johtoryhmälle
eCampustiimi tapaamiset,
tietohallinto työryhmä, S-talon
suunnitteluryhmä (opetus,
tietohallinto, kiinteistö)
Digitaalinen infrastruktuuri
on suunniteltu ja hallittu
9. www.hamk.fi
Kokemuksia käytöstä kehittämistyössä
• Joustava – yksittäiset osa-alueet käsittelyyn tarpeen mukaan
• Missä olemme? Missä haluamme olla? Mitä toimenpiteitä?
• Virallinen ”selkänoja ja suurennuslasi” omalle työlle
• Kokoaa oikeat roolit/henkilöt yhteisen asian ääreen
• Kehittämistyön, laadun ja päätöksenteon työkalu
• vertailukelpoisen, näkyvän aineiston tuottaminen
• itsearvointi
• vertais/ristiinarviointi
10. www.hamk.fi
Seuraavaksi: faktaa ja visiota
• Organisaatioiden erilaisuus -> muokkaus amk-kentälle (esim. TKI) &
testaus käytännössä
• Verkosto kokoaminen yhteistyöhön
• Mukana osana valtakunnallista eAMK hanketta soveltuvin osin
• Ammatillisen koulutuksen järjestäjien digikyvykkyyden itsearviointi
• Verkkotyökalu oman toiminnan arvioimiseen (OKM)
• Tutkimuksellinen näkökulma mukaan työskentelyyn
• Kansainvälinen yhteistyö
• Teknologian kehitys -> viitekehyksen jatkuva kehitystyö
11. www.hamk.fi
eAMK:ssa supistettuna - jatkohanke?
Luodaan korkeakoulun digikyvykkyyttä edistävät kriteerit
Luodaan digikyvykkyyden kriteerit ja sen käyttötapoja, joilla edistetään
korkeakoulujen digikyvykkyyden kehittymistä. Kriteeristöä päivitetään
hankkeessa syntyvien kehittämistoimenpiteiden edetessä.
• Kartoitetaan erilaisia digikyvykkyyden/digitaalisen ekosysteemin
viitekehyksiä
• Luodaan korkeakoulun digikyvykkyyden kriteeristön kuvaus
• Arvioidaan kriteeristön eri osioiden toimivuutta ja kehitetään
arviointimenetelmiä osallistuvissa korkeakouluissa
• Tuotetaan yhteinen digikyvykkyyden kriteeristö käyttökuvauksineen/
arviointimenetelmineen käytettäväksi korkeakoulujen oman toiminnan
kehittämistyössä
12. www.hamk.fi
Mukaan verkostoon?
• Lähetä sähköposti lotta.linko@hamk.fi
• Saat viitekehyksen suomennoksen eli työkalupohjan omalle organisaatiollesi
• Pääset mukaan rakentamaan suomalaisten korkeakoulujen digikyvykkyyden
kehystä omasta näkökulmastasi
• Saat työsi tueksi verkoston samanmielisiä kollegoita, vertaistukea,
näkökulmia, kontakteja, ratkaisuehdotuksia ja yhteistyötä
Editor's Notes
7 avain-elementtiä ja 15 osa-elementtiä ulkokehällä, yhteensä 74 nimettyä osatekijää
Elementit toisiinsa liittyviä ja toisistaan riippuvaisia -> kokonaisvaltainen viitekehys
Keskiössä opetus, oppiminen, ohjaus ja arviointi – digitaalisuus & organisaation käytänteet näiden tukemisessa/mahdollistajana
Koottu elementit, joilla vaikutusta digiopetukseen/oppimiseen
Organisaatiotason elementtejä & ”yksilötason” elementtejä -> balansissa johtajuus& hallinto, kehittäjien ja henkilöstön vastuu/sitoutuminen
Osatekijät kuvattu neutraalisti, ei ota kantaa siihen miten asian tulisi olla vaan tämän määrittelee organisaatio itse/organisaatiot yhdessä/yksikkö/kunta tms.
Kuvaileva ei ohjaileva
Mitä kyvykkyys on?
Voidaan käyttää myös valtion, kunnan, koulutuksen eri muotojen yms. tarkastelu