Camelinan tie EU-tutkimusprojektista Janakkalan pelloille ja tuotteistetuksi terveysvaikutteiseksi ruokaöljyksi, Yritysasiantuntija Karita Alen, ProAgria Etelä-Suomi/ Tarja Lehmuskanta Suomen Kasviöljyt Oy

1. CAMELINA
Camelinan tie EU-tutkimusprojektista Janakkalan pelloille ja
tuotteistetuksi terveysvaikutteiseksi ruokaöljyksi
Tarja ja Markku Lehmuskanta Karita Alén
Janakkalan Piensiemen Oy/Suomen Kasviöljyt ProAgria Etelä-Suomi ry

2. Camelina sativa -ruistankio
• Ruistankio, toiselta nimeltään kitupellava
• Kuuluu ristikukkaisten kasvien heimoon. Ei ole sukua pellavalle.
• Siemenkodassa on n. 20 pientä siementä.
Tuhat siementä painaa vain gramman.
• Siemenessä on öljyä 38 – 42 %.
• Kasvupaikan suhteen ruistankio on vaatimaton ja sillä on vähän
luontaisia tuholaisia tai kasvitauteja.
• Ruistankiota on viljelty ainakin pronssi- ja rautakaudella Keski-
Aasiassa, jossa se on ollut merkittävä öljykasvi unikon ja pellavan
rinnalla.
• Suomeen ruistankio on tullut 1900-luvulla muun muassa
tuontipellavan joukossa.

3. Camelina sativa - ruistankio
• Camelinan viljelystä kiinnostuttiin uudelleen 1980-luvulla
vaihtoehtoisena viljelykasvina.
• Erityisen sysäyksen viljelylle antoi EU -tutkimusprojekti
Helsingin yliopistossa vuosina 1995-1998.
• Samaan aikaan kasvia alettiin kutsua Camelinaksi.
• Ensimmäisenä Camelina lajikkeena Suomen
kasvilajikeluetteloon hyväksyttiin Borealin jalostama Camilla,
joka on yhä ainoana lajikkeena listalla.

4. CAMELINA – EU -tutkimushanke
ALTERNATIVE OIL-SEED CROP - CAMELINA SATIVA AIR32178
• Hankeaika 1.1.1995 – 31.12.1998
• Koko hankkeen budjetti oli 1 981 718 €, josta EU tukea 1 102 000 €.
• Hanketta koordinoi Royal Veterinary and Agricultural University,
Tanska.
• Toteuttajat:
- Danish Institute of Plant and Soil Sciences, Tanska
- Scottish Agricultural College, Skotlanti
- TEAGASC, Irlanti
- Centre Technique Interprofessionnel des Oléagineux Métropolitains (CETIOM),
Ranska
- Helsingin yliopisto, Kasvintuotantotieteen laitos ja MTT Peipohja, Suomi

5. CAMELINA – EU -tutkimushanke
• Hankkeen johtaja prof. Josef Zubr, Royal Veterinary and
Agricultural University, Tanska
• Hankkeen tavoitteet:
• Kehittää eri ilmasto-oloihin sopiva viljelytekniikka
Camelinalle
• Valita viljelyyn sopivat jalosteet
• Selvittää öljyn käyttömahdollisuuksia sekä kotitalouksissa
että elintarvike- ja nonfood -teollisuudessa.

6. CAMELINA – EU -tutkimushanke
Hankkeen toimenpiteet:
• viljelytekniikka eri ilmasto-olosuhteissa Euroopassa
• kylvöaika, -syvyys ja –tiheys, hajakylvömahdollisuus, N-lannoitus,
kasvinsuojelu yms.
• Camelinan varren kuidun hyödyntäminen paperin valmistuksessa
• Camelina öljyn hyödyntäminen elintarvikkeena. Suomessa
• Camelinan puristerouheen käyttö eläinten rehujen raaka-aineena
• Camelina öljyn käyttö kosmetiikassa
• Camelina öljyn mahdollisuus biodiesel raaka-aineena

7. CAMELINA – EU -tutkimushanke
• Suomessa oli kaksi koepaikkaa: Kasvintuotantotieteen laitos, Helsingin
yliopisto ja MTT, Peipohjan koeasema
• Suomessa tutkittiin Camelinan viljelymenetelmiä – kaikki viljelykokeet
toteutettiin samanlaisina kaikissa maissa.
• Kiinnostuimme öljyn rasvahappokoostumuksesta ja terveysvaikutuksista.
• Teimme kylmäpuristuskokeita ja totesimme öljyllä olevan hienon
mantelisen aromin.
• Öljyn rasvahapoista 59 % on monityydyttymättömiä, joista tärkeimmät
ovat alfalinoleenihappo (omega-3) 39 % ja linolihappo (omega-6) 15 %.
• Näiden rasvahappojen käyttö auttaa alentamaan veren kolesterolia ja
edistää sydän- ja verisuoniterveyttä.
• Öljy sisältää myös runsaasti antioksidantteja (hapetuksenestoaineita)
sekä erityisesti E-vitamiinia, kuten tokoferoleita. Öljy on hyvin säilyvää.

8. Camelina Oy
• EU –tutkimushankkeen päätyttyä, perustettiin Camelina Oy syksyllä 1998
• Uskottiin vahvasti terveysvaikutteisten elintarvikkeiden tulevaisuuteen
(Benecol buumi).
• Yrityksen perustajajäseniä olivat prof. Eija Pehu, Leena Kirjavainen ja Karita
Alén.
• Yritys aloitti Camelinan sopimusviljelyn 1999 ja tuotteisti öljystä elintarvikkeita.
• Markkinoilla oli Camelina –tuoteperhe: neitsytöljy, kastike, pikkelssi, siemen ja
rouhe. Öljy, siemen ja rouhe myös luomuna.
• Yritys teetti kliinisiä tutkimuksia öljyn kolesterolia alentavasta vaikutuksesta.
• Janakkalan Piensiemen Oy oli osakkaana yhtiössä lähes alusta lähtien.
• Yhdessä kehitetylle öljyn kylmäpuristusmenetelmälle saatiin patentti.

9. Camelina Oy
• Yhtiön omistuspohjan kasvaessa, omistajina olivat Raisio
Yhtymä, Sitra, Innofinance Oy, MTK, Janakkalan Piensiemen Oy
ja avainhenkilöt.
• Raisio Yhtymä Oyj ja Camelina Oy aloittivat kaupallisen
yhteistyön (20 %:n omistusosuus) keväällä 2002 Camelina -
öljyn hyödyntämiseksi. ’’Yhteistyö tarjosi tuotekehitykselle
uuden, merkittävän lisämahdollisuuden kehittää terveyttä
edistäviä ja terveysvaikutteisia elintarvikkeita ja niiden
ainesosia’’.
• Tässä vaiheessa sopimusviljelijöitä oli noin 60. Sato
vastaanotettiin Janakkalassa, missä siemenet lajiteltiin ja öljy
kylmäpuristettiin.

10. Camelina Oy
• Camelina öljyä tehtiin tunnetuksi kuluttajille lukuisilla messuilla
• Yrityksestä kirjoitettiin useita lehtijuttuja
• Lokakuussa 2004 Raisio Yhtymä osti Camelina Oy:n koko
osakekannan:
’’Raision tuotekehityksen tavoitteena oli tuoda
markkinoille uusia, maukkaita ja terveellisiä
elintarvikkeita. Näiden kehittämisessä hyödynnettiin
Camelina öljyn ominaisuuksia. Raisio oli jo aiemmin
tuonut markkinoille Camelina öljyä sisältävän
sydänterveyttä edistävän Beneviva –margariinin’’.

11. Janakkalan Piensiemen Oy
• Vuoden 2004 jälkeen Camelinan sopimustuotantoa ja öljyn
puristusta on hoidettu Janakkalasta, Janakkalan Piensiemen Oy.
• Camelinan viljelyala on ollut enimmillään noin 5 000 ha:n
luokkaa vuonna 2006.
• Janakkalan Piensiemen Oy:n aputoiminimi Suomen Kasviöljyt on
viljelyttänyt Camelinaa vuodesta 2009.
• Vuonna 2019 viljelyala oli Suomessa hieman alle 200 ha.

12. Camelina tänään
• Suomen Kasviöljyt harjoittaa Camelina liiketoimintaa: siihen
kuuluu öljykasvien viljely, öljynpuristus, myynti ja
markkinointi Suomen alueelle.
• Pääasiallinen tuote on Camelina öljy, ja sitä on saatavilla sekä
vähittäis- että tukkumyyntipakkauksessa.
• Uusin tutkimus Camelina öljyn terveysvaikutuksista on tehty
Itä-Suomen yliopistossa (Meuronen Topi) ja Karoliinisessa
Instituutissa. Tulokset on julkaistu Prostaglandins,
Leukotrienes and Essentiel Fatty Acids –julkaisussa kesällä
2020.

13. Camelina öljyn käyttö
• Camelina öljyä voidaan käyttää:
• paistamiseen
• leivontaan
• ruuanlaittoon
• grillaukseen ja marinointiin
• salaatinkastikkeen pohjana
• Camelina öljy ei menetä juoksevuuttaan viileässä jääkaapissa
kuten oliiviöljy.

14. Camelina -tuotteet
• Camelina öljy 250 ml
• Camelina öljy 500 ml
• Camelina öljy 3 l
• Camelina siemen 300 g