Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Laserkeilauksella uusia näkökulmia hirvien elinympäristöihin, Markus Melin, Itä-Suomen yliopisto

426 views

Published on

Laserkeilauksella uusia näkökulmia hirvien elinympäristöihin, Markus Melin, Itä-Suomen yliopisto, Riistapäivät 2015

Published in: Science
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Laserkeilauksella uusia näkökulmia hirvien elinympäristöihin, Markus Melin, Itä-Suomen yliopisto

  1. 1. Riistapäivät 2015 Markus Melin Itä Suomen Yliopisto Metsätieteiden osasto markus.melin@uef.fi
  2. 2. Laserkeilaus pähkinänkuoressa  Aktiivista kaukokartoitusta, joka tuottaa 3D aineistoa (vrt. satelliitti- ja ilmakuvaus).  Tapahtuu yleisimmin lentokoneesta  Laitteisto lähettää valopulssin ja mittaa ajan, joka kestää ennen kuin tältä pulssilta saadaan takaisin kaiku (se osui kohteeseen).  Tämän jälkeen lasketaan sijainti (XYZ), josta tämä kaiku tuli.  Uusimmat laitteet lähettävät jopa 500 000 pulssia / sekunti, joista jokaisesta saadaan 1 – 4 kaikua.  Lopputuote on dataa, jota kutsutaan pistepilveksi.  - Tiheä pistepilvi, jonka jokaisen pisteen XYZ-sijainti tunnetaan
  3. 3.  Kuvina: Laserkeilaus pähkinänkuoressa Jari Vauhkonen (UEF-Metsä)
  4. 4. Aineistojen yhdistäminen: 25m
  5. 5.  Hirven talvi- ja kesäelinympäristöjen rakenteen analysointi ja elinympäristömallinnus.  Kuinka soveltuva alue X on hirven kesä/talvi elinympäristöksi.  Hirven käyttäytyminen lämpöstressin aikana.  Näkyykö hirven käytöksessä/elinympäristövalinnassa kesälämpötilojen vaihtelu välillä 10 – 30 astetta?   Näkyy  Eroaako tämä niiden hirvien välillä, jotka elävät sisämaassa tai merenrannalla?   Eroaa  Metsän rakenteen merkitys elinympäristövalinnassa vuoden sisällä.  Milloin hirvi vaihtaa elinympäristöään vuodenaikojen mukaan ja millaiseen metsään se tällöin menee? Mitä tämä valinta kertoo sen ekologiasta?  Kuinka tämä valinta vaihtelee urosten sekä vasallisten ja vasattomien naaraiden välillä?  Naaraiden elinympäristövalinta vasomisaikaan.  Millaisilla alueilla naaraat synnyttävät?  Minne ne vievät vastasyntyneen vasan?  Hirvituhojen tunnistaminen laserdatasta. Aiemmin tehtyä:
  6. 6. 365 päivää hirven jäljillä (etänä)  Seuranta aloitettiin huhtikuun lopussa (ennen vasojen syntymää) ja sitä jatkettiin seuraavan vuoden huhtikuuhun asti.  Aineistot yhdistämällä (laser + GPS) tiesimme millaisessa metsässä hirvet olivat olleet minäkin ajanhetkenä.  Urokset, vasattomat naaraat ja vasalliset naaraat tutkittiin erikseen.  Vasomisaika selvitettiin analysoimalla tiineiden naaraiden liikkeitä tunti tunnilta huhtikuun lopulta kesäkuun puoleenväliin.  Toukokuun ensimmäisellä puoliskolla liikkuminen oli vähäistä  Välillä 3. – 9.5 kaikilla naarailla oli 2-3 vrk ajanjakso, jolloin nbe olivat käytännössä pysähdyksissä ja pysyttelivät yhdellä alueella.  Tämän jälkeen liikkuminen alkoi ja liikemäärät jatkoivat kasvuaan tasaisesti.  Todennäköinen vasomisaika 3. – 9.5, joka useiden käytännön tutkimusten mukaan ei ole aikainen (lisäksi vasalle tuoretta ravintoa).  Seuraavaksi laserdata leikattiin jokaisen sijainnin ympäriltä.
  7. 7. …hirven jäljillä  Kuvasimme metsän käyttöä muuttujilla, jotka kertoivat kuinka tiheässä, korkeassa tai avarassa metsässä hirvi kulloinkin liikkui:  canopy – yli viiden metrin korkeudesta tulleiden kaikujen osuus (puuston korkeus ja tiheys).  shrub – väliltä 0.5 – 5 metriä tulleiden kaikujen osuus (aluskasvillisuus, taimikot).  ground – maahan osuneiden kaikujen osuus (maiseman avoimuus).  Tarkastelimme siis näiden muuttujien hirvien sijainneissa eri vuoden aikoina.  Millaisia eroja vuodenajat, sukupuoli ja mukana liikkuva vasa aiheuttavat?
  8. 8. Tuloksia lyhyesti: Vuoden kierto: Urokset Vasattomat naaraat Vasalliset naaraat
  9. 9. Tuloksia lyhyesti: Vasomisaika: Urokset Vasattomat naaraat Vasalliset naaraat
  10. 10. Hirvituhot – Testausasteella Miltä tällaiset erot näyttäisivät laserpistepilvessä?
  11. 11.  Hirvituho muuttaa taimikon rakennetta selvästi (latvat taittuvat, oksat ja neulaset häviävät).  Tämä rakenteellinen ero on tunnistettavissa laserdatasta?  Aineisto:  Kuusamoon Yhteismetsä  Metsikkökuviot, sekä terveet että tuhotut, jaettiin 15 x 15 metrin soluihin.  Laserdata leikattiin näiden solujen sisältä ja pistepilven geometria/rakenne analysoitiin useilla eri muuttujilla.  Laskettujen muuttujien toivottiin paljastavan hirvituhot.  Laadittiin malli, joka analysoi laserdataa solu kerrallaan ja ennusti tuhon vakavuuden ko. solulle.  17 000 tuhosolua ja 168 000 tervettä solua rakenteeltaan samankaltaisissa metsiköissä ~ 33 000 000 laserkaikua. Hirveät tuhot
  12. 12.  Esimerkki tuloksista kartalla: Hirveät tuhot
  13. 13.  €  Laserdataa kerätään joka tapauksessa. Mahdolliset ekologiset sovellukset ovat vain plussaa.  Suomessa MML:n laserdata on avoin kenelle tahansa, ilmaiseksi.  Antaa erittäin tarkkaa ja muuten vaikeasti mitattavaa tietoa metsän, sen latvuston ja kasvillisuuden rakenteesta. Kuten myös alueen topografiasta.  Nämä tutkimukset osoittavat, että menetelmä toimii, mutta kaikki on vasta alussa. Muuta
  14. 14. Kiitokset!  Alfred Kordelinin Säätiö. www.kordelin.fi  Kuusamon Yhteismetsä – Jarmo Korhonen  Tutkimusryhmä:  Petteri Packalen. Kaukokartoitus, laser, ohjelmointi, algoritmit. petteri.packalen@uef.fi  Lauri Mehtätalo. Tilastotiede ja mallinnus. lauri.mehtatalo@uef.fi  Juho Matala. Hirvet ja hirvituhot. juho.matala@metla.fi  Jyrki Pusenius. Hirvet ja pantahirviaineisto. jyrki.pusenius@rktl.fi

×