Karkotteiden ja kasvinsuojelun raaka-aineita kosteikoilta

1. © Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus
Suokasveista uusia elinkeinomahdollisuuksia -hanke
Sari Himanen, Bertalan Galambosi ja Marika Laurila
Luonnonvarakeskus (Luke)
Karkotteiden ja
kasvinsuojelun raaka-
aineita kosteikoilta
Uusia tuotteita luonnonkasveista – tutkimuksesta
tuotekehitykseen
Oulu 19.1.2017
Kuva: Sari Himanen

2. © Luonnonvarakeskus
Kasvinsuojeluaineiden käytön kehitys maataloudessa
2 25.1.2017
Kuva: http://www.tukes.fi/Tiedostot/Kemikaalituotteet/kasvinsuojeluaineet/PPP_AGRIC_%20myynti_53_15_FI.pdf

3. © Luonnonvarakeskus
Kasvinsuojeluaineiden käyttö maa- ja
puutarhataloudessa ja metsätaloudessa 2015
3 25.1.2017
Taulukko: http://www.tukes.fi/Tiedostot/Kemikaalituotteet/kasvinsuojeluaineet/Yhteenveto_2015_fi.pdf
Metsätalous
60% (sis. urea)
Maa- ja
puutarhatalous
40%
74%
4%
19%
3%
0,17%
79%
6%
13%
2%

4. © Luonnonvarakeskus
Uusia torjuntakeinoja ja valmisteita
kasvinsuojeluun tarvitaan
• Nykyisten tehoaineiden ja valmisteiden poistuminen
• Vastustuskyvyn kehittymistä kohde-eliöissä
• Luomutuotannon tarpeisiin soveltuvia valmisteita vähän
• Pysyvyys, kertyvyys, myrkyllisyys vaikuttavat riskeihin
–> osa nykyisistä suuremman riskin tehoaineista halutaan korvata
• Myös haittaeläinten (hyttyset, punkit, sisätilojen tuholaiset, jyrsijät)
torjuntatarve voi lisääntyä
• Monet nykyiset torjunta-aineet ovat synteettisiä analogeja luonnon
yhdisteistä (esim. pyretroidit, neonikotinoidit)
• Luonnonaineilla voi olla laaja vaikuttavuus
–> tutkimusta tarvitaan tunnistamaan mitkä hyödyllisiä ja turvallisia
4 25.1.2017
Kuvat: Sari Himanen

5. © Luonnonvarakeskus
Luonnonkasvien rikas kemia
• Kasvit tuottavat laajaa kirjoa sekundaariyhdisteitä ->
toimivat mm. puolustautumisessa tuholaisia vastaan, kasvien
keskinäisessä kilpailussa jne. -> laaja bioaktiivisuus
• Terpenoidit ja fenoliset yhdisteet yleisimpiä
sekundaariyhdisteryhmiä kasveissa
• Vaikuttavat lajiominaisuuksiin kuten tuoksu ja maku yrteissä,
tietyt yhdisteet myrkyllisiä
• Hyödynnetty laajasti perinteisesti
• Kaupallisessa hyödyntämisessä usein haasteena
koostumus- ja pitoisuusvaihtelu alueellisesti ja
kasviyksilöiden välillä sekä nopea hajoavuus
• Sekundaariyhdisteiden analytiikka ja prosessoinnin
kehittäminen mahdollistanut hyödyntämistä niin ruoka-, lääke-
kuin kemianteollisuudessa
5 25.1.2017

6. © Luonnonvarakeskus
Kasvien haihtuvat yhdisteet
vaikuttavat hyönteisiin
• Monet kasvintuholaiset suunnistavat ravintokasvien luo niistä haihtuvien
yhdisteiden houkuttamana
• Erilaisia vaikutustapoja:
– Karkotekasvit: peittävät houkuttavia tuoksuja tai karkottavat:
perinnetietoa erityisesti yrttien hyödyntämisestä karkottamaan
kasvintuhoojia, esim. sekaviljely
– Ansakasvit: keräävät tuholaisia suojaten viljelykasvia
– Kasviperäiset uutteet ja yhdisteet –> taudit, tuholaiset, rikkakasvit
• Myös hyttyset hyödyntävät hiilidioksidia ja ihmisen erittämiä
hajuyhdisteitä -> havaitsemisen häirintä kemiallisilla yhdisteillä toimii
myös hyttys- ja punkkikarkotteissa
6 25.1.2017
Kuva: Sari Himanen

7. © Luonnonvarakeskus
SUOKAS-hanke kartoittaa kosteikkokasvien
kiinnostavia ominaisuuksia
• Osana SUOKAS-hanketta kartoitetaan
tutkimuskirjallisuutta kosteikkokasvien
kemian vaikutuksista kasvintuhoojiin ja
haittahyönteisiin
• Tavoitteena arvioida kasvien potentiaalia
uusien karkote- ja kasvinsuojelusovellusten
kehittämisessä
• Tulossa kirjallisuuskatsaus 2017
• Keskeisimmät lajit:
– Suopursu (Rhododendron tomentosum
Harmaja)
– Suomyrtti (Myrica gale)
7 25.1.2017Kuvat: Sari Himanen
Kuva: Sari Himanen

8. © Luonnonvarakeskus
Suopursu (Rhododendron
tomentosum) Harmaja,
aiemmin Ledum palustre L.
• Kanervakasveihin (Ericaceae) kuuluva tuoksuva,
ainavihanta monivuotinen varpukasvi -> keruu
vaatii maanomistajan luvan
• Esiintyy pohjoisella vyöhykkeellä: Pohjois-
Eurooppa, Pohjois-Amerikka, Aasia
• Kosteilla, happamilla kasvupaikoilla kuten soilla
• Tunnetaan engl. nimillä Marsh Labrador tea,
Northern Labrador tea, Wild rosemary
• Sukulaislajeja:
bog labrador tea R. groenlandicum (P-Amerikka ja
Grönlanti)
western Labrador tea R. neoglandulosum (P-
Amerikan läntiset osat)
8 25.1.2017
Suopursun yleisyys
Suomessa

9. © Luonnonvarakeskus
Suopursun perinne- ja nykyinen käyttö
• Suopursu sisältää myrkyllistä ledolia: seskviterpeeni, joka
vaikuttaa suurina määrinä ihmisen hermostoon (krampit,
paralyysi, hengityksen lamaantuminen), tuoksukin voi
aiheuttaa päänsärkyä
• Myrkytystietokeskus: Kasvi on myrkyllinen, mutta pienen
määrän syöminen aiheuttaa harvoin oireita.
• Käytetty perinteisesti mm. syöpäläisten karkottamiseen,
oluen maustamiseen, palovammoihin, reumaattisiin
vaivoihin, hyönteisten puremiin
• Tutkimusta käynnissä suopursun lääkinnällisistä
vaikutuksista ja bioaktiivisuudesta
• Kerätty yli 10 vuoden ajan 4H:n toimesta Suomessa ->
rohdoskäyttöön Keski-Eurooppaan, villan värjäykseen
• R. groenlandicum –laji: ’the grandmother of herbal teas’
Amerikassa, Kanadassa ja Grönlannissa, teellä pieninä
määrinä kahvin tapaan stimuloiva vaikutus, liiallista käyttöä
vältettävä
9 25.1.2017
Kuva: Sari Himanen

10. © Luonnonvarakeskus
Keskeisimpiä yhdisteitä: suopursu
10 25.1.2017
Suopursun haihtuvassa öljyssä ledolin ja palustrolin lisäksi useita
mono- ja seskviterpeenejä
Kuva: Dampc & Luczkiewicz (2015) J Sci Food Agric 95: 1577-1583.
Öljysaanto korkein nuorissa
versoissa/lehdissä: 1.52-1.75%
Tislausajan pidentäminen (4h) lisää
öljysaantoa ja hapettuneiden
seskviterpeenien saantoa, vähentää
monoterpeenien saantoa (Raal ym.
2014)
Ledolipitoisuus vaihtelee lähes
nollan ja 30% välillä eri
populaatioissa
Korkeimmat ledol- ja palustrol-
pitoisuudet öljyssä huhti- ja
lokakuussa, versoissa kukinnan
aikaan toukokuussa (Butkiene & Mockute
2011)

11. © Luonnonvarakeskus
Erityispiirre: Suopursun haihtuvat yhdisteet voivat
pidättyä naapurikasvien pinnoille ja vaikuttaa niiden
tuholaispaineeseen
Mekanismia testattiin kaalikoilla
(Plutella xylostella L.) laboratorio-oloissa
11 25.1.2017
-> suopursualtistus vähensi
kaalikoin munintaa…
… ja houkuttavuutta kaalikoin
toukille matalassa lämpötilassa:
Lähde: Himanen SJ, Bui TNT, Maja MM, Holopainen JK (2015) BMC Ecology 15 (16).
Kuva: Jarmo Holopainen.

12. © Luonnonvarakeskus
Karkottavuuden mekanismien testausta: suopursu ja
parsakaali kentällä / Luke ja Itä-Suomen yliopisto
12 25.1.2017
Lähde: TNT Bui, Jarmo K
Holopainen, Sari J Himanen
(julkaisematon aineisto)
Kaalikoita vähemmän
suopursu-parsakaali
sekaviljelyssä
Leikattu suopursu
pistelähteenä ei
vaikuttanut
kaalikoimäärään

13. © Luonnonvarakeskus
Suopursu-uutteen vaikutus metsäpuiden tuholaisiin
Itä-Suomen yliopisto / Jarmo Holopaisen ryhmä
13 25.1.2017
-> Suopursu-uute karkotti molempia lajeja, käytetty uuteaine vaikutti
Lähde: Egigu MC, Ibrahim MA, Yahya A & Holopainen JK (2011) Entomologia
Experimentalis et Applicata 138: 162-174.
Tukkimiehentäi Hylobius abietis Lehtikuoriainen Phyllodecta laticollis

14. © Luonnonvarakeskus14 25.1.2017
Tukkimiehentäin syöntivioitus väheni suopursu-uutteella
Lehtikuoriaisen P. laticollis syöntivioitus väheni suopursu-uutteella
Lähde: Egigu MC,
Ibrahim MA, Yahya
A & Holopainen JK
(2011)
Entomologia
Experimentalis et
Applicata 138:
162-174.

15. © Luonnonvarakeskus
Suomyrtti (Myrica gale L.)
• Suomyrttikasveihin (Myricacea) kuuluva
voimakastuoksuinen pensas, jolla lehdissä,
varressa ja kukinnoissa haihtuvaa öljyä
• Esiintyy yleisimmin meren ja järvien rannoilla,
joskus myös soilla
• Leviää maarönsyjen avulla,
typensitojabakteerien isäntälaji
• Käytetty perinteisesti oluen maustamiseen,
väriaineeksi, lääkerohtona, haittahyönteisten
torjuntaan…
• Myrkytystietokeskus: Suomyrtti on myrkytön.
15 25.1.2017
Suomyrtin yleisyys
Suomessa
Kuva: Sari Himanen

16. © Luonnonvarakeskus
Suomyrtin haihtuvan öljyn koostumus: vaihtelua
populaatioissa
• Skotlantilaisissa ja suomalaissa populaatioissa:
– Tislatun öljyn saanto: lehdet 0.05-0.29 %, kukinnot 0.97%
– Öljysaanto korkein alkukesästä
– Pääyhdisteet mono- ja seskviterpeenejä: α-pineeni (20-39%), 1,8-sineoli
(2.5-24%), germakreeni (0.4-13%), γ-cadinene (8.4-21%)
• Useita kemotyyppejä: esim. Yhdysvaltalaisessa kannassa myrseeni (29.1%)
ja limoneeni (14.6%) olivat dominoivia
Lähde: Svoboda ym. (1998) Flavour and Fragrance Journal 13: 367-372
16 25.1.2017
Kuva: Bertalan Galambosi.
Suomyrtin viljelykokeita
Karilassa.

17. © Luonnonvarakeskus
Suomyrtillä ja suopursulla puutiaiskarkottavuutta
17 25.1.2017
Kuva: El-Seedi ym. (2012) J. Med. Entomol. 49(5): 1067-1075
Paperikaarnamyrtti
Suomyrtti
Suopursu
Koiruoho
Aaprottimaruna
Neilikka
Pietaryrtti
Sitruunaeukalyptus

18. © Luonnonvarakeskus
Maailmalla suopursua ja suomyrttiä
punkkikarkotteissa (mm. Montana Farmacy)
18 25.1.2017
Koostumus: Organic cane Alcohol and essential oils of:
Rhododendron tomentosum, Tagetes minuta,
Chamaecyparis nootkatensis, Artemesia absinthium,
Myrica gale, Juniperus virginia, Eucalyptus citriodora &
Origanum majorana
Koostumus: Organic Olive and apricot oil, Beeswax
and essential oils of: Rhododendron tomentosum,
Tagetes minuta, Chamaecyparis nootkatensis,
Artemesia absinthium, Myrica gale, Juniperus
virginia, Eucalyptus citriodora & Origanum majorana
Kuvat: Montana
Farmacy

19. © Luonnonvarakeskus
Suopursu ja suomyrtti karkottavat myös hyttysiä
(Aedes sp.)
19 25.1.2017
Laboratoriokokeessa:
• Suopursun etyyliasetaattiuute 83.5 % karkotevaikutus
• Suomyrtin etyyliasetaattiuute 82.1 % karkotevaikutus
Kenttäkokeessa:
• Suomyrtin tai suopursun 1% haihtuva öljy asetonissa -> ei vaikutusta
• Suomyrtin tai suopursun heksaaniuute -> karkotevaikutus
Lähde: Jaenson ym. (2006) Journal of Medical Entomology 43: 113-119.
Suomyrtti kotimaisissa kokeissa (Galambosi ym.) -> suomyrtin teho
osoitettu hyttysiin
-> Raaka-aineen riittävyys ongelma?

20. © Luonnonvarakeskus
Myös eläimille,
ruhjeisiin yms.
Reumaan, kihtiin ym.
lihas- ja nivelkipuihin
Hyönteisten
puremiin,
haavoihin ym.
Yskään ym.
hengitys-
tievaivoihin
Suopursutuotteita maailmalla
Hyttyskarkotteeksi

21. © Luonnonvarakeskus
Muita kiinnostavia kirjallisuuslöydöksiä:
Suomyrtin myrigalone tulokas- ja haittalajien torjunnassa?
Luhtavuohennokan diterpeenit ?
• Suomyrtin yhdiste Myrigalone A -> esti
muiden lajien siementen itämistä, sekä
Fallopia (japanintatar)-haittalajin kasvua
laboratoriokokeessa
Lähde: Popovici ym. (2011) Molecules 16: 2323-2333.
• Luhtavuohennokka (Scutellaria galericulata)
tuottaa klerodaani diterpeenejä -> estävät
mm. koloradonkuoriaisen syöntiä.
Lähde: Bozov ym. 2014 J. BioSci. Biotech. 161-164.
21 25.1.2017
Luhtavuohennokan
yleisyys

22. © Luonnonvarakeskus
Kasvinsuojeluaineita ja karkotteita säätelee ja valvoo
Suomessa Turvallisuus- ja kemikaalivirasto TUKES
Biosidit:
• kemiallisia aineita, valmisteita tai pieneliöitä,
joiden tarkoitus on tuhota, torjua tai tehdä
haitattomaksi haitallisia eliöitä, estää niiden
vaikutusta tai rajoittaa niiden esiintymistä.
• vaikutusmekanismi mikä tahansa paitsi
ainoastaan fysikaalinen tai mekaaninen.
• esim. ihon ja pintojen desinfiointiaineet,
tuholaistorjunta-aineet, teollisuudessa ja
teollisuustuotteissa käytettävät säilytys-
ja puunsuoja-aineet (22 valmisteryhmää
käyttötarkoituksen mukaan).
http://www.tukes.fi/biosidit
22 25.1.2017
III Tuholaistorjunta: 14. Jyrsijämyrkyt, 15. Lintumyrkyt, 16.
Nilviäis- ja matomyrkyt ja muiden selkärangattomien
torjuntaan käytettävät valmisteet, 17. Kalamyrkyt, 18.
Hyönteis- ja punkkimyrkyt sekä muiden niveljalkaisten
torjuntaan käytettävät valmisteet, 19. Karkotteet ja
houkutteet, 20. Muiden selkärankaisten torjunta
Kasvinsuojeluaineilla tarkoitetaan
valmisteita, joita käytetään:
• suojelemaan kasveja tai kasvituotteita
kasvintuhoojalta (tuhoeläinten ja
kasvitautien torjunta-aineet)
• tuhoamaan haitallisia kasveja tai kasvin
osia tai estämään kasvien haitallista
kasvua (rikkakasvien torjunta-aineet)
• vaikuttamaan kasvien elintoimintoihin
muulla tavoin kuin ravinteina
(kasvunsääteet)
• vaikuttamaan kasvituotteiden
säilyvyyteen, jollei näihin aineisiin ja
valmisteisiin sovelleta elintarvikelisäaineita
koskevia erityissäännöksiä
http://www.tukes.fi/kasvinsuojeluaineet

23. © Luonnonvarakeskus
Biosidit: EU säätelee tehoaineita, Tukes valmisteita
Suomessa
• EU:n sivuilla hyväksytyt ja kielletyt tehoaineet:
http://ec.europa.eu/health/biocides/active_substances_en
• Biosidiasetus (EU) N:o 528/2012 säätelee biosidivalmisteiden asettamista
saataville markkinoilla ja niiden käyttöä (siirtymäaika 2024 asti)
• Suomessa kemikaalilaki 599/2013 määrää mm. asetuksen valvonnasta ja
biosidineuvontapalvelun perustamisesta
• Suomessa Tukes valvova viranomainen: luvat uusille biosidivalmisteille ja
neuvonta uusien tehoaineiden hakemisesta
• Uusi asetus mahdollistaa myös EU:n laajuisen biosidivalmisteen luvan
hakemisen: Lupahakemuksen vastaanottaa Euroopan kemikaalivirasto
(ECHA) ja luvan myöntää EU-komissio.
• Suomessa hyväksytyt biosidivalmisteet:
Biosidirekisteri:
http://biosidit.tukes.fi/kemikaaliprosessit/biweb.nsf/viewDefault?OpenView
Biosidisten torjunta-aineiden rekisteri:
http://bta.tukes.fi/kemikaaliprosessit/mtaweb.nsf/viewDefault?OpenView
(98 valmistetta)
23 25.1.2017

24. © Luonnonvarakeskus
Esimerkki: Suomessa hyväksytty
luonnonainepohjainen hyttys/punkkikarkote
(valmistuttaja Symppis International)
24 25.1.2017
Tehoaine: geranioli (E) 3,7-dimethyl-2,6-octadien-1-ol 7 g/kg.
Ihmisille, hevosille, koirille, kissoille.
Hyttysten, punkkien, kärpästen karkottamiseen.
TUKES FI rekisteröintinumero: 887/713/2012
Valmistaja: ranskalainen AB7 Industries

25. © Luonnonvarakeskus
Kasvinsuojeluvalmisteiden hyväksyminen
• Kasvinsuojeluaineiden tehoaineet arvioidaan yhteisesti EU:ssa, päätökset
komission tietokannassa: http://ec.europa.eu/food/plant/pesticides/eu-pesticides-
database
• Tukes valvoo ja hyväksyy kasvinsuojeluvalmisteet ja niiden käytön ehdot
Suomessa, hyväksytyt Kasvinsuojeluainerekisterissä:
https://kasvinsuojeluaineet.tukes.fi/
• Hyväksymisestä säädetään kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta
annetussa asetuksessa (1107/2009/EY). http://www.tukes.fi/fi/Toimialat/Kemikaalit-
biosidit-ja-kasvinsuojeluaineet/Kasvinsuojeluaineet/Valmisteiden-hyvaksyminen/
• Uusien aineiden tutkimus- ja koetoiminta edellyttää luvan hakemista Tukesista.
• Minor use-hakemuksella voi hakea hyväksytylle valmisteelle käytön laajennusta.
25 25.1.2017

26. © Luonnonvarakeskus
Tukesin sivuilla ohjeellista hinnastoa
26 25.1.2017
Biosidit:
Tehoaineen hyväksymishakemus
Tehoaineen ja edustavan valmisteen arviointi ensimmäisessä valmisteryhmässä 138 000-338 000
Tehoaineen arviointi, kun kyseessä on mikro-organismi 69 000-169 000
Tehoaineen ja edustavan valmisteen arviointi seuraavissa valmisteryhmissä 46 000-69 000
Valmisteen lupa
Valmisteen lupa viitejäsenvaltiona 30 000-96 000
Valmisteen lupa viitejäsenvaltiona, kun valmiste ja ehdotetut käytöt on arvioitu tehoaineen arvioinnin
yhteydessä 9 600-19 200
Kasvinsuojeluaineet:
Tehoaineen hyväksymishakemus
Biologiset tehoaineet 105 000-150 000
Kemialliset tehoaineet 210 000-300 000
Tehoaineen uudelleenarviointi 20 000-150 000
Valmisteen lupa
Vyöhykearviointi, Suomi esittelevänä jäsenvaltiona 60 000-85 000
Vyöhykearviointi, Suomi esittelevänä jäsenvaltiona, esimerkkivalmiste tehoainearvioinnissa 25 000 - 60 000
Vyöhykearviointi, Suomi ei esittelevänä jäsenvaltiona 6 000-15 000
Pääsääntöisesti muuhun kuin kasvinsuojeluainekäyttöön tarkoitettu tai vähäriskinen valmiste 4 000-10 000
Kasvinsuojelun hätätilanteet (120 vrk) 1 100
Käyttölaimennusvalmiste 2 500-15 000
Rinnakkaisvalmisteen lupa 1 100

27. © Luonnonvarakeskus
Tukesin sivuilla ohjeellisia käsittelyaikoja
Biosidit päivää
Kemikaalilain mukaiset biosidivalmisteen hyväksymispäätökset (tavallinen) 365
Kemikaalilain mukaiset biosidivalmisteen hyväksymispäätökset
(rinnakkaisvalmisteeksi katsottavat tai vastaavat biosidivalmisteet sekä
lisänimen hyväksyminen)
90-180
Kasvinsuojeluaineet
Laajennus vähäiseen käyttötarkoitukseen (minor use) 365
Lupa testata biologista tehokkuutta ja käyttökelpoisuutta 420
Lupa tutkimus- ja koetoimintaa varten 60
Luvan muuttaminen (esim. käytön laajennus) 365
EU:n kasvinsuojeluaineasetuksen (1107/2009) mukaiset käsittelyajat
Rinnakkaisvalmisteiden kauppaa koskeva lupa 45+10
Valmisteen hyväksyminen (esim. vastavuoroinen hyväksyminen) 120
Vyöhykearviointi 365
27 25.1.2017

28. © Luonnonvarakeskus
Prosessi voi siis olla pitkä, vaatia paljon työtä ja
rahaa…
• Raaka-aineen saatavuuden ja pitoisuusvaihtelun arviointi,
pääkomponenttien tunnistaminen ja mahdollinen erottaminen
• Tehokkuuden osoittaminen tutkimuksin
• Valmisteen kehittely
• Monipuolinen riskinarviointi (ympäristö, eliöt jne.)
• Kustannus vs markkinoiden laajuus
28 25.1.2017
Kuvat: Sari Himanen

29. © Luonnonvarakeskus
mutta ei mahdoton… Esimerkkejä luonnonaineisiin
pohjautuvista kasvinsuojeluvalmisteista EU:ssa
Mevalone™ 3AEY, Eden Research Plc, UK
Harmaahomeen torjuntaan rypäleiltä Kreikassa, haettu käyttöön
Bulgariassa ja Italiassa, tuotenimi 3logy Italiassa
Tehoaineet: Geranioli, eugenoli ja thymoli
Bioxeda, Xeda International, FR
Hyväksytty varastotautien torjuntaan omenalla, päärynöillä, persikalla Espanjassa, Ranskassa, Italiassa.
Tehoaine: Mausteneilikkaöljy (eugenoli pääkomponentti).
BIOX-M, Xeda International, FR
Hyväksytty varastoperunalle itämisenestoon BE, DE, DK, ES, FR, IT, NL, PT, SE, UK, haettu AT
Tehoaine: Viherminttuöljy (Mentha spicata), pääkomponetti (R)-carvone
Barrier H, Barrier Animal Healthcare, UK
Hyväksytty haittakasvina esiintyvän myrkyllisen jaakonvillakon (ragwort, Senecio jacobaea) torjuntaan
UK:ssa
Tehoaine: Sitronellaöljy: Citronellal, geraniol, citronellol, geranyl acetate
29 25.1.2017
Kuva: Eden Research

30. © Luonnonvarakeskus
Biosidejä monenlaisista raaka-aineista: metsäpuiden
taimituotantoon, kotipuutarhoihin
Morsuvin, haittaeläinkarkote (jyrsijät,
hirvieläimet), Nivus (hirvieläimet)
Hyväksytty: Saksa, Itävalta, Tsekki, Ranska,
Slovakia, Portugali
Tehoaine: kalaöljy, mäntyöljy
Trico, haittaeläinkarkote (hirvieläimet)
Hyväksytty: AT, CZ, DE, DK, EE, FI, FR, HU, IT, LT,
LV, SE, SI
Tehoaine: lampaanrasva
Öljy-vesiemulsio
30 25.1.2017

31. © Luonnonvarakeskus
Uusia käyttösovelluksia luonnonaineille?
Hyönteisverkkojen tai muiden katekankaiden käsittely tehoaineella?
Esim. avomaan puutarhatuotannossa hyönteisverkot kaalikasveilla yleisesti käytössä,
myös biohajoavia katteita rikoilta suojaamaan: käsittely karkotteena toimivalla
luonnonaineella lisätorjuntatehoa tuomaan?
Vrt. markkinoilla alfa-sypermetriinikäsiteltyä suojaverkkoa (Storanet) kirjanpainajaa ja
muita varastotuholaisia vastaan
31 25.1.2017
Tuotekuvat: k-maatalous.fi

32. © Luonnonvarakeskus
Uusia käyttösovelluksia luonnonaineille?
• Feromonit: lajien sisäisen kemiallisen kommunikaation yhdisteitä, esim.
pariutumiseen, puolustukseen liittyviä
• Feromonien tietokanta: http://www.pherobase.com/
• Feromonien hyödyntäminen kasvinsuojelussa -> lajispesifinen menetelmä, ei
jäämiä
• Houkuttavia feromoneja käytetään tarkkailussa tai pyydystämisessä
• Feromoneja valmistettavissa käyttäen luonnonkasveja raaka-aineena?
• Karkotteita joita vapautetaan feromonien tapaan?
32 25.1.2017
Yhdistetty kirjanpainajan
houkutusferomoni ja
alfasypermetriinikäsitelty
verkko
Tuotekuva: k-maatalous.fi
Feromoniansa. Kuva:
Biotus Oy.

33. © Luonnonvarakeskus
Luonnosta monipuolisesti uusia raaka-aineita
• Monia raaka-ainelähteitä pohjoisen luonnossa: Puuperäiset,
luonnonkasviperäiset, mikrobien tuottamat, luonnonmarjojen
bioaktiiviset yhdisteet
• Luonnon raaka-aineista jakeita eri käyttötarkoituksiin (lääkeaineet,
kasvinsuojelu, biosidit, luontaiset väri- ja aromiaineet)
• Kotimaisen jalostusasteen nostaminen
• Suo- ja kosteikkokasvit yksi uusi avaus
• Yritysten kiinnostus?
33 25.1.2017
Torjunta:
Haittahyönteiset
Rikkakasvit
Kasvitaudit
Tuholaiset
Tulokaslajit
Muut
käyttötarkoitukset:
tee, ravintolisä,
väriaine jne.
Kuvat: Sari Himanen

34. © Luonnonvarakeskus
Kiitos!
25.1.201734

35. © Luonnonvarakeskus35 25.1.2017Teppo Tutkija