SlideShare a Scribd company logo
1 of 14
Download to read offline
Aana Vainio 
Tutkija 
MTT Kasvintuotannon tutkimus 
Coordinated Integrated Pest Management in Europe 
IPM-strategia –tiedosta toimintaan 
25.11.2014
IPM tutkimustarpeiden kartoitus 
• Pyritty löytämään tärkeimpiä IPM-tutkimustarpeita 
• Työvälineeksi tuotettu matriisimuotoisia tietokantoja 
• Viljelykasvi – viljelytoimenpiteet – kasvintuhooja 
Peruna, mansikka, omena, sipuli, rypsi / rapsi, riviviljeltävät kaalikasvit, herne ja porkkana, viljat 
Tärkeimmät viljelykasvien tuhoojat 
Kasvinsuojeluun vaikuttavat viljelytoimenpiteet 
Tuhoojakohtainen toimenpiteiden tarkastelu: 
o Vaikuttaako kyseisellä viljelykasvilla? 
o Vaikuttaako kasvinsuojeluun? 
o Miten vaikuttaa kasvinsuojeluun? 
• Löytyykö IPM-kasvinsuojeluun uusia tuulia maailmalta? 
25.11.2014 
© MTT Agrifood Research Finland / AV 
2
Viljelytoimenpiteiden tarkastelu 
• Viljelytoimenpiteet luokiteltu IPM palapelin mukaan: 
1) suunnittelu & ennakointi 
2) tarkkailu ja tunnistus 
3) torjuntakynnys 
4) ei-kemialliset torjuntakeinot 
5) kemiallinen täsmätorjunta 
6) kemiallisen torjunnan minimointi 
7) resistenssin ehkäisy 
8) dokumentointi 
•Jaoteltu edelleen ajoituksen (esimerkiksi suunnittelu ennen kasvukautta) tai toimenpiteen tavoitteen mukaan (esimerkiksi kemiallisen torjunnan tarkkuus) 
25.11.2014 
© MTT Agrifood Research Finland / AV 
3
Esimerkkikasvina ”PERUNA” 
•Tarkastelussa 24 tuhoojaa tai tuhoojaryhmää ja 100 viljelytoimenpidettä  2400 tapausta peruna IPM 
16 % on käytössä ja toimii nykyisessä perunan viljelyjärjestelmässä 
 2 % negatiivisten vaikutusten mahdollisuus tai vältettävä kokonaan 
12 % tarvitaan lisää tietoa kasvinsuojelun kannalta 
 6 % ei ole käytettävissä kasvinsuojeluun 
26 % ei lainkaan tai ei riittävästi tietoa 
38 % ei merkitystä kasvinsuojelussa 
•Joka kymmenes viljelytoimenpide saattaa aiheuttaa kasvinsuojelun kannalta ristiriitaisen tilanteen – hyöty / haitta punnittava tarkoin 
25.11.2014 
© MTT Agrifood Research Finland / AV 
4
Viljelytoimenpide saattaa aiheuttaa kasvinsuojelun kannalta ristiriitatilanteen 
•Sade, sadetus ja kastelu sekä muut viljelylohkon vesitalouteen vaikuttavat seikat tai sadon pesu joko pienentävät tai suurentavat tuhoriskiä 
Perunanviljelyssä: 
•Vesitalouden parantaminen voi lisätä pahkahomeen riskiä, mikä on huomioitava erityisesti, jos tautia ei ole aiemmin tarvinnut torjua 
•Sadetus on hyödyksi perunaseitin ja perunaruven torjunnassa, mutta lisäävät useimpien muiden kasvitautien riskiä, myös rikkakasvit hyötyvät sadetuksesta 
•Mukuloiden pesu ja harjaus irrottaa seittiruven pahkoja sekä vähentää siemenperunalla lakasteen tartuntavaaraa, mutta lisää 
muiden tautien leviämis- ja tartuntamahdollisuuksia 
Ristiriitaa myös esim. herneellä, sipulilla, ristikukkaisilla, 
mansikalla ja omenalla 
25.11.2014 
© MTT Agrifood Research Finland / AV 
5
Viljelytoimenpide saattaa aiheuttaa kasvinsuojelun kannalta ristiriitatilanteen 
•Maanmuokkaustapa ja –ajankohta joko vähentää tai lisää tuhoojariskejä. Maan muokkaus vähentää rikkakasvien kasvinsuojelutarvetta, muiden tuhoojien osalta kasvinsuojelutarve voi joko kasvaa tai pienentyä 
Perunanviljelyssä 
•Syyskyntö pienentää lehtipoltteen, pahkahomeen ja lakasteen riskiä, mutta lisää muiden tautien tartuntariskiä jääntiperunasta 
•Kevätmuokkaus pienentää perunaseittiriskiä, lisää bakteeritautiriskiä 
•Aikaistettu istutus pienentää perunaruttoriskiä ja saattaa vähentää bakteeritautien esiintymistä sekä virustartuntoja 
•Viivästetty istutus pienentää perunaseittiriskiä ja saattaa 
vähentää kuorirokon ja verkkoruven esiintymistä 
•Multaus lisää tautiriskiä, mutta on välttämätöntä 
Ristiriitaa myös mm. herneellä ja ristikukkaisilla, sipulilla 
25.11.2014 
© MTT Agrifood Research Finland / AV 
6
Viljelytoimenpide saattaa aiheuttaa kasvinsuojelun kannalta ristiriitatilanteen 
•Istutustiheys, -syvyys ja maanmuotoilu saattavat lisätä etenkin tautien esiintymistä. Tiheä kasvusto vähentää rikkakasvien kasvumahdollisuuksia, mutta samalla lisää kasvuston kosteutta. 
Perunanviljelyssä 
•Kasvuston kosteus edistää pahkahomeen leviämistä 
•Istuttaminen matalaan penkkiin vähentää perunaseittivaaraa 
•Maaperän pH 
Perunanviljelyssä 
•Kalkitus lisää tavallisen perunaruven esiintymistä, 
mutta vähentää verkkoruven esiintymistä 
25.11.2014 
© MTT Agrifood Research Finland / AV 
7
Viljelytoimenpide saattaa aiheuttaa kasvinsuojelun kannalta ristiriitatilanteen 
•Kerääjäkasvien, aluskasvien, houkutuskasvien, seuralaiskasvien, lajiseos- ja lajikeseosviljelyn vaikutuksista on suhteellisen vähän tietoa saatavilla - vähentävät yleensä rikkakasveja ja siten torjunta-aineiden käyttötarvetta 
Perunanviljelyssä 
•Kerääjäkasvit lisäävät tautipainetta, jos ovat 
isäntäkasveja perunan kanssa yhteisille taudeille 
Ristiriitaa tai tiedon puutetta myös esim. 
riviviljeltävillä ristikukkaisilla ja mansikalla 
25.11.2014 
© MTT Agrifood Research Finland / AV 
8
Lisää tietoa tarvitaan 
•Ympäröivän kasvuston ja muun ekoinfran vaikutuksesta viljelylohkon kasvinsuojeluriskeihin ja – tarpeisiin kaikilla viljelykasveilla 
•Kasvinvuorottelussa viljelykasvit, jotka voivat olla tuhoojan vaihtoehtoisia isäntäkasveja tunnetaan yleensä hyvin, mutta muiden kasvien roolista tuhoojien ylläpitäjinä, lähteinä ja levittäjinä on vähän 
•Viljelyjärjestelmien muuttuessa 
syntyy uusia tietotarpeita 
Perunanviljelyssä 
•Mikä tulee olemaan luonnonvaraisten koisokasvien vaikutus kasvinsuojeluun? Kehto- ja mustakoison määrä on jo lisääntynyt viljelysmailla 
•Puutarhakasvit ja vieraslajit? Petunia on perunaruton isäntäkasvi 
25.11.2014 
© MTT Agrifood Research Finland / AV 
9
Lisää tietoa tarvitaan 
•Tuhoojien luontaiset viholliset ja tautien antagonistit 
•Eri kesannointitavat IPM kasvinsuojelun kannalta 
•Harsot, verkot ja erilaiset katteet tuhoojien ja niiden luontaisten vihollisten tai antagonistien kannalta, koko eliöstö huomioon ottaen 
Perunanviljelyssä tutkittavaa 
•Kesannointitapojen merkitys kasvinsuojelussa 
•Kevätmuokkauksen vaikutukset tuhoojiin ja niiden antagonisteihin 
•Katteen merkitys varhaisperunalla, rivikatteen merkitys perunalla 
25.11.2014 
© MTT Agrifood Research Finland / AV 
10
Lisää tietoa tarvitaan 
•Biorationaalisia ja mikrobiologisia valmisteita sekä biologista torjuntaa kehitetään kaiken aikaa. Maaperässä vapaasti elävät, kasvin pinnalla, endofyytteinä tai mykorritsoina elävät mikrobit voivat ehkäistä tuhojen syntymistä, estää tuhoojia 
lisääntymästä ja vahvistaa eri viljelykasvien 
kykyä sietää kasvintuhoojia. 
Perunanviljelyssä 
•IPM kasvinsuojeluun sopivista saippuoista, öljyistä, torjuntaeliöistä, biorationaalisista valmisteista ja tautien antagonisteista on vähän tietoa. Suomessa tehdään jonkin verran kirvojen torjuntaa saippuoilla ja öljyillä 
•Mykorritsojen ja endofyyttien merkitystä kirva- ja ankeroistuhojen vähentäjinä tutkitaan maailmalla 
25.11.2014 
© MTT Agrifood Research Finland / AV 
11
Uudet menetelmät – tutkimuksen tuella käyttöön 
•Ennustemalleja, jotka perustuvat aikaan, paikkatietoon ja kontekstiin, on mahdollista tuottaa tai on jo maailmalla valmiina useille tuhoojille eri viljelykasveilla 
•Ennusteiden pohjalta voi luoda käyttäjille yhtenäinen sovellus, joka toimii kaikille samankaltaista dataa käyttäville ennusteille 
Perunanviljelyssä 
•Ennustemalleja tuhoriskien ennakointiin ei ole Suomessa käytössä, vaikka esimerkiksi perunarutolle on jo olemassa toimiva ennustesovellus 
25.11.2014 
© MTT Agrifood Research Finland / AV 
12
Muita tutkimusaiheita 
•Testit tuhoojien tunnistamiseen varhaisessa vaiheessa (PCR, ELISA) 
•Kasvupaikkatekijöiden vaikutus satoon 
•Kalkituksen vaikutukset maaperän eliöstöön, 
erityisesti antagonisteihin ja kasvitauteihin 
•Kasviravinteiden vaikutukset tuhoriskiin 
Perunanviljelyssä 
•Viljelyalan sijainnin ja laadun merkitys – esimerkiksi paikan pienilmasto, tuuliolosuhteet, maan laatu, etäisyys aiemman kasvukauden perunamaihin 
•Erityisesti muiden kuin typen vaikutukset tuhoalttiuteen 
25.11.2014 
© MTT Agrifood Research Finland / AV 
13
Muita tutkimusaiheita 
•Lajikkeiden kestävyyteen vaikuttavat tekijät 
•Elisitorit ja indusoitu resistenssi 
•Fysikaaliset käsittelyt tuhoojien hävittämiseksi 
•Uudet kasvinsuojeluvälineet, -koneet ja -menetelmät, esimerkiksi automatisoitu rikkakasvien torjunta 
on mahdollista erityisesti riviviljelyssä 
Perunanviljelyssä 
•Elisitorit ja indusoitu resistenssi kasvukaudella ja sadon käsittelyssä 
•Varsien hävittäminen liekittämällä 
•Ruiskutyyppien ja suuttimien, peittausmenetelmien vertailu 
•Valojaksot varastoinnissa 
25.11.2014 
© MTT Agrifood Research Finland / AV 
14

More Related Content

What's hot

Rainer Peltola, Luke: Pölytyspalvelut mustikkasatojen parantajana
Rainer Peltola, Luke: Pölytyspalvelut mustikkasatojen parantajanaRainer Peltola, Luke: Pölytyspalvelut mustikkasatojen parantajana
Rainer Peltola, Luke: Pölytyspalvelut mustikkasatojen parantajanaSuomen Mehiläishoitajain Liitto
 
Tuula Lehtonen: Mehiläispölytyksen ja pölytyspalvelun merkitys Suomessa. (2012)
Tuula Lehtonen: Mehiläispölytyksen ja pölytyspalvelun merkitys Suomessa. (2012) Tuula Lehtonen: Mehiläispölytyksen ja pölytyspalvelun merkitys Suomessa. (2012)
Tuula Lehtonen: Mehiläispölytyksen ja pölytyspalvelun merkitys Suomessa. (2012) Suomen Mehiläishoitajain Liitto
 

What's hot (20)

Biohajoavien katemateriaalien kehittely vihannesviljelyyn, Kari Tiilikkala
Biohajoavien katemateriaalien kehittely vihannesviljelyyn, Kari TiilikkalaBiohajoavien katemateriaalien kehittely vihannesviljelyyn, Kari Tiilikkala
Biohajoavien katemateriaalien kehittely vihannesviljelyyn, Kari Tiilikkala
 
Tulevaisuuden kasvivalinnat, viljelijöiden ja kuluttajien näkökulmia, Kirsi R...
Tulevaisuuden kasvivalinnat, viljelijöiden ja kuluttajien näkökulmia, Kirsi R...Tulevaisuuden kasvivalinnat, viljelijöiden ja kuluttajien näkökulmia, Kirsi R...
Tulevaisuuden kasvivalinnat, viljelijöiden ja kuluttajien näkökulmia, Kirsi R...
 
Erikoiskasvien kasvinsuojelu 17.8.2017
Erikoiskasvien kasvinsuojelu  17.8.2017 Erikoiskasvien kasvinsuojelu  17.8.2017
Erikoiskasvien kasvinsuojelu 17.8.2017
 
Kuminaa ja gluteenitonta – suomalaiset kasvi-innovaatiot 17.8.2017
Kuminaa ja gluteenitonta – suomalaiset kasvi-innovaatiot 17.8.2017Kuminaa ja gluteenitonta – suomalaiset kasvi-innovaatiot 17.8.2017
Kuminaa ja gluteenitonta – suomalaiset kasvi-innovaatiot 17.8.2017
 
Ilmastonmuutos ja vieraslajit lisäävät metsäpuiden taimituotannon tautiriskej...
Ilmastonmuutos ja vieraslajit lisäävät metsäpuiden taimituotannon tautiriskej...Ilmastonmuutos ja vieraslajit lisäävät metsäpuiden taimituotannon tautiriskej...
Ilmastonmuutos ja vieraslajit lisäävät metsäpuiden taimituotannon tautiriskej...
 
Kerääjäkasvit eri tuotantosuunnissa, Hannu Känkänen, Webinaari 18.2.2021
Kerääjäkasvit eri tuotantosuunnissa, Hannu Känkänen, Webinaari 18.2.2021Kerääjäkasvit eri tuotantosuunnissa, Hannu Känkänen, Webinaari 18.2.2021
Kerääjäkasvit eri tuotantosuunnissa, Hannu Känkänen, Webinaari 18.2.2021
 
Tuloksia kerääjäkasvikokeista Luke Piikkiössä, v. 2020, Terhi Suojala-Ahlfors...
Tuloksia kerääjäkasvikokeista Luke Piikkiössä, v. 2020, Terhi Suojala-Ahlfors...Tuloksia kerääjäkasvikokeista Luke Piikkiössä, v. 2020, Terhi Suojala-Ahlfors...
Tuloksia kerääjäkasvikokeista Luke Piikkiössä, v. 2020, Terhi Suojala-Ahlfors...
 
Mehiläiset omenan tautien torjujina
Mehiläiset omenan tautien torjujinaMehiläiset omenan tautien torjujina
Mehiläiset omenan tautien torjujina
 
Vadelman pölytys
Vadelman pölytysVadelman pölytys
Vadelman pölytys
 
Pölytyspalvelu
PölytyspalveluPölytyspalvelu
Pölytyspalvelu
 
Ilmastonmuutos ja talous, Heikki Lehtonen Luke
Ilmastonmuutos ja talous, Heikki Lehtonen LukeIlmastonmuutos ja talous, Heikki Lehtonen Luke
Ilmastonmuutos ja talous, Heikki Lehtonen Luke
 
Rainer Peltola, Luke: Pölytyspalvelut mustikkasatojen parantajana
Rainer Peltola, Luke: Pölytyspalvelut mustikkasatojen parantajanaRainer Peltola, Luke: Pölytyspalvelut mustikkasatojen parantajana
Rainer Peltola, Luke: Pölytyspalvelut mustikkasatojen parantajana
 
Tuula Lehtonen: Mehiläispölytyksen ja pölytyspalvelun merkitys Suomessa. (2012)
Tuula Lehtonen: Mehiläispölytyksen ja pölytyspalvelun merkitys Suomessa. (2012) Tuula Lehtonen: Mehiläispölytyksen ja pölytyspalvelun merkitys Suomessa. (2012)
Tuula Lehtonen: Mehiläispölytyksen ja pölytyspalvelun merkitys Suomessa. (2012)
 
Luomuvihannestuotanto vaihtoehtona
Luomuvihannestuotanto vaihtoehtonaLuomuvihannestuotanto vaihtoehtona
Luomuvihannestuotanto vaihtoehtona
 
Monipuolistuvan viljelyn kasvinsuojelu
Monipuolistuvan viljelyn kasvinsuojeluMonipuolistuvan viljelyn kasvinsuojelu
Monipuolistuvan viljelyn kasvinsuojelu
 
Ilmastonmuutos ja sopeutumisen tila 2017, Media-aamiainen 16.3.2017 esitykset
Ilmastonmuutos ja sopeutumisen tila 2017, Media-aamiainen 16.3.2017 esityksetIlmastonmuutos ja sopeutumisen tila 2017, Media-aamiainen 16.3.2017 esitykset
Ilmastonmuutos ja sopeutumisen tila 2017, Media-aamiainen 16.3.2017 esitykset
 
Miten viljelen turvemaita ilmastoviisaasti, Hanna Kekkonen Luke
Miten viljelen turvemaita ilmastoviisaasti, Hanna Kekkonen LukeMiten viljelen turvemaita ilmastoviisaasti, Hanna Kekkonen Luke
Miten viljelen turvemaita ilmastoviisaasti, Hanna Kekkonen Luke
 
Minor use- ja hätälupien hakeminen ja luville asetettavat vaatimukset - Marja...
Minor use- ja hätälupien hakeminen ja luville asetettavat vaatimukset - Marja...Minor use- ja hätälupien hakeminen ja luville asetettavat vaatimukset - Marja...
Minor use- ja hätälupien hakeminen ja luville asetettavat vaatimukset - Marja...
 
Mahdollistaako lyhytpäiväkäsittely taimien aikaisemman pakkasvarastoinnin - J...
Mahdollistaako lyhytpäiväkäsittely taimien aikaisemman pakkasvarastoinnin - J...Mahdollistaako lyhytpäiväkäsittely taimien aikaisemman pakkasvarastoinnin - J...
Mahdollistaako lyhytpäiväkäsittely taimien aikaisemman pakkasvarastoinnin - J...
 
Kerääjäkasveilla ravinteet talteen, Sari Iivonen, Helsingin yliopisto
Kerääjäkasveilla ravinteet talteen, Sari Iivonen, Helsingin yliopistoKerääjäkasveilla ravinteet talteen, Sari Iivonen, Helsingin yliopisto
Kerääjäkasveilla ravinteet talteen, Sari Iivonen, Helsingin yliopisto
 

Similar to IPM-strategia –tiedosta toimintaan, Aana Vainio

Jaana Sorvali: Sidosryhmien tunnistamat sopeutumistarpeet
Jaana Sorvali: Sidosryhmien tunnistamat sopeutumistarpeetJaana Sorvali: Sidosryhmien tunnistamat sopeutumistarpeet
Jaana Sorvali: Sidosryhmien tunnistamat sopeutumistarpeetTAPIO
 
Mehiläislevitteinen biologinen täsmätorjuna kasvinsuojelussa. Professori Heik...
Mehiläislevitteinen biologinen täsmätorjuna kasvinsuojelussa. Professori Heik...Mehiläislevitteinen biologinen täsmätorjuna kasvinsuojelussa. Professori Heik...
Mehiläislevitteinen biologinen täsmätorjuna kasvinsuojelussa. Professori Heik...Suomen Mehiläishoitajain Liitto
 
Pölytyspalvelu: mehiläisten käyttö, tarve ja tarjonta hedelmä- ja marjatiloil...
Pölytyspalvelu: mehiläisten käyttö, tarve ja tarjonta hedelmä- ja marjatiloil...Pölytyspalvelu: mehiläisten käyttö, tarve ja tarjonta hedelmä- ja marjatiloil...
Pölytyspalvelu: mehiläisten käyttö, tarve ja tarjonta hedelmä- ja marjatiloil...Suomen Mehiläishoitajain Liitto
 

Similar to IPM-strategia –tiedosta toimintaan, Aana Vainio (9)

Mehiläiset omenan siemenkotamätää torjumassa
Mehiläiset omenan siemenkotamätää torjumassaMehiläiset omenan siemenkotamätää torjumassa
Mehiläiset omenan siemenkotamätää torjumassa
 
Jaana Sorvali: Sidosryhmien tunnistamat sopeutumistarpeet
Jaana Sorvali: Sidosryhmien tunnistamat sopeutumistarpeetJaana Sorvali: Sidosryhmien tunnistamat sopeutumistarpeet
Jaana Sorvali: Sidosryhmien tunnistamat sopeutumistarpeet
 
Entolab-hanke esittely - Jarkko Niemi, Luke
Entolab-hanke esittely - Jarkko Niemi, LukeEntolab-hanke esittely - Jarkko Niemi, Luke
Entolab-hanke esittely - Jarkko Niemi, Luke
 
Näkökulmia viljelykiertoon
Näkökulmia viljelykiertoonNäkökulmia viljelykiertoon
Näkökulmia viljelykiertoon
 
Mehiläislevitteinen biologinen täsmätorjuna kasvinsuojelussa. Professori Heik...
Mehiläislevitteinen biologinen täsmätorjuna kasvinsuojelussa. Professori Heik...Mehiläislevitteinen biologinen täsmätorjuna kasvinsuojelussa. Professori Heik...
Mehiläislevitteinen biologinen täsmätorjuna kasvinsuojelussa. Professori Heik...
 
Pölytyspalvelu: mehiläisten käyttö, tarve ja tarjonta hedelmä- ja marjatiloil...
Pölytyspalvelu: mehiläisten käyttö, tarve ja tarjonta hedelmä- ja marjatiloil...Pölytyspalvelu: mehiläisten käyttö, tarve ja tarjonta hedelmä- ja marjatiloil...
Pölytyspalvelu: mehiläisten käyttö, tarve ja tarjonta hedelmä- ja marjatiloil...
 
Mitä uutta taimien valaistuksessa? - Johanna Riikonen, Luke
Mitä uutta taimien valaistuksessa? - Johanna Riikonen, LukeMitä uutta taimien valaistuksessa? - Johanna Riikonen, Luke
Mitä uutta taimien valaistuksessa? - Johanna Riikonen, Luke
 
Hyönteisalan mahdollisuudet Suomessa - Jarkko Niemi, Luke
Hyönteisalan mahdollisuudet Suomessa - Jarkko Niemi, LukeHyönteisalan mahdollisuudet Suomessa - Jarkko Niemi, Luke
Hyönteisalan mahdollisuudet Suomessa - Jarkko Niemi, Luke
 
Ristikukkaisten kerääajäkasvien kasvitautiriskit, Marika Rastas, Webinaari 18...
Ristikukkaisten kerääajäkasvien kasvitautiriskit, Marika Rastas, Webinaari 18...Ristikukkaisten kerääajäkasvien kasvitautiriskit, Marika Rastas, Webinaari 18...
Ristikukkaisten kerääajäkasvien kasvitautiriskit, Marika Rastas, Webinaari 18...
 

More from MTT_Agrifood_Research_Finland

International horse breeding – where are we heading, Markku Saastamoinen
International horse breeding – where are we heading, Markku SaastamoinenInternational horse breeding – where are we heading, Markku Saastamoinen
International horse breeding – where are we heading, Markku SaastamoinenMTT_Agrifood_Research_Finland
 
Beginning of the racing career of young trotters, Markku Saastamoinen
Beginning of the racing career of young trotters, Markku SaastamoinenBeginning of the racing career of young trotters, Markku Saastamoinen
Beginning of the racing career of young trotters, Markku SaastamoinenMTT_Agrifood_Research_Finland
 
Mitkä ovat pahimmat kasvinsuojeluongelmat Suomessa? Asmo Saarinen
Mitkä ovat pahimmat kasvinsuojeluongelmat Suomessa? Asmo SaarinenMitkä ovat pahimmat kasvinsuojeluongelmat Suomessa? Asmo Saarinen
Mitkä ovat pahimmat kasvinsuojeluongelmat Suomessa? Asmo SaarinenMTT_Agrifood_Research_Finland
 
Kasvinsuojelu on muutoksessa – olemmeko kartalla? Kari Tiilikkala
Kasvinsuojelu on muutoksessa – olemmeko kartalla? Kari TiilikkalaKasvinsuojelu on muutoksessa – olemmeko kartalla? Kari Tiilikkala
Kasvinsuojelu on muutoksessa – olemmeko kartalla? Kari TiilikkalaMTT_Agrifood_Research_Finland
 
KaKe-kasvihuoneviljelyn kestävät energiaratkaisut, Silvenius
KaKe-kasvihuoneviljelyn kestävät energiaratkaisut, SilveniusKaKe-kasvihuoneviljelyn kestävät energiaratkaisut, Silvenius
KaKe-kasvihuoneviljelyn kestävät energiaratkaisut, SilveniusMTT_Agrifood_Research_Finland
 
Yritystoiminnan näkökulma, Ecomation Oy, Pyrolyysipäivä 12.11.2014
Yritystoiminnan näkökulma, Ecomation Oy, Pyrolyysipäivä 12.11.2014Yritystoiminnan näkökulma, Ecomation Oy, Pyrolyysipäivä 12.11.2014
Yritystoiminnan näkökulma, Ecomation Oy, Pyrolyysipäivä 12.11.2014MTT_Agrifood_Research_Finland
 
Päivitetty katsaus hallintoon ja lainsäädäntöön, Pirjo Salminen
Päivitetty katsaus hallintoon ja lainsäädäntöön, Pirjo SalminenPäivitetty katsaus hallintoon ja lainsäädäntöön, Pirjo Salminen
Päivitetty katsaus hallintoon ja lainsäädäntöön, Pirjo SalminenMTT_Agrifood_Research_Finland
 
Mobiilit teknologiat biomassojen käsittelyyn, Pyrolyysipävä 12.11.2014
Mobiilit teknologiat biomassojen käsittelyyn, Pyrolyysipävä 12.11.2014Mobiilit teknologiat biomassojen käsittelyyn, Pyrolyysipävä 12.11.2014
Mobiilit teknologiat biomassojen käsittelyyn, Pyrolyysipävä 12.11.2014MTT_Agrifood_Research_Finland
 
Bisnestä biomassoista -pyrolyysipäivä Tampere-talolla 12.11.2014, Kari Tiilik...
Bisnestä biomassoista -pyrolyysipäivä Tampere-talolla 12.11.2014, Kari Tiilik...Bisnestä biomassoista -pyrolyysipäivä Tampere-talolla 12.11.2014, Kari Tiilik...
Bisnestä biomassoista -pyrolyysipäivä Tampere-talolla 12.11.2014, Kari Tiilik...MTT_Agrifood_Research_Finland
 
Liiketoimintaa biotaloudesta, Finlandia-talo 6.11.2014
Liiketoimintaa biotaloudesta, Finlandia-talo 6.11.2014Liiketoimintaa biotaloudesta, Finlandia-talo 6.11.2014
Liiketoimintaa biotaloudesta, Finlandia-talo 6.11.2014MTT_Agrifood_Research_Finland
 
Vihreän talouden toimintamalli, Finlandia-talo 6.11.2014
Vihreän talouden toimintamalli, Finlandia-talo 6.11.2014Vihreän talouden toimintamalli, Finlandia-talo 6.11.2014
Vihreän talouden toimintamalli, Finlandia-talo 6.11.2014MTT_Agrifood_Research_Finland
 
Microbial methanation of hydrogen and carbon dioxide
Microbial methanation of hydrogen and carbon dioxideMicrobial methanation of hydrogen and carbon dioxide
Microbial methanation of hydrogen and carbon dioxideMTT_Agrifood_Research_Finland
 
Hevosenlannan ympäristövaikutuksia ja käsittelyvaihtoehtoja
Hevosenlannan ympäristövaikutuksia ja käsittelyvaihtoehtojaHevosenlannan ympäristövaikutuksia ja käsittelyvaihtoehtoja
Hevosenlannan ympäristövaikutuksia ja käsittelyvaihtoehtojaMTT_Agrifood_Research_Finland
 

More from MTT_Agrifood_Research_Finland (20)

International horse breeding – where are we heading, Markku Saastamoinen
International horse breeding – where are we heading, Markku SaastamoinenInternational horse breeding – where are we heading, Markku Saastamoinen
International horse breeding – where are we heading, Markku Saastamoinen
 
Beginning of the racing career of young trotters, Markku Saastamoinen
Beginning of the racing career of young trotters, Markku SaastamoinenBeginning of the racing career of young trotters, Markku Saastamoinen
Beginning of the racing career of young trotters, Markku Saastamoinen
 
Mitkä ovat pahimmat kasvinsuojeluongelmat Suomessa? Asmo Saarinen
Mitkä ovat pahimmat kasvinsuojeluongelmat Suomessa? Asmo SaarinenMitkä ovat pahimmat kasvinsuojeluongelmat Suomessa? Asmo Saarinen
Mitkä ovat pahimmat kasvinsuojeluongelmat Suomessa? Asmo Saarinen
 
Kasvinsuojelu on muutoksessa – olemmeko kartalla? Kari Tiilikkala
Kasvinsuojelu on muutoksessa – olemmeko kartalla? Kari TiilikkalaKasvinsuojelu on muutoksessa – olemmeko kartalla? Kari Tiilikkala
Kasvinsuojelu on muutoksessa – olemmeko kartalla? Kari Tiilikkala
 
KaKe-kasvihuoneviljelyn kestävät energiaratkaisut, Silvenius
KaKe-kasvihuoneviljelyn kestävät energiaratkaisut, SilveniusKaKe-kasvihuoneviljelyn kestävät energiaratkaisut, Silvenius
KaKe-kasvihuoneviljelyn kestävät energiaratkaisut, Silvenius
 
Yritystoiminnan näkökulma, Ecomation Oy, Pyrolyysipäivä 12.11.2014
Yritystoiminnan näkökulma, Ecomation Oy, Pyrolyysipäivä 12.11.2014Yritystoiminnan näkökulma, Ecomation Oy, Pyrolyysipäivä 12.11.2014
Yritystoiminnan näkökulma, Ecomation Oy, Pyrolyysipäivä 12.11.2014
 
Pyrolyysipäivä, Heikki Aro, Tekes
Pyrolyysipäivä, Heikki Aro, TekesPyrolyysipäivä, Heikki Aro, Tekes
Pyrolyysipäivä, Heikki Aro, Tekes
 
Päivitetty katsaus hallintoon ja lainsäädäntöön, Pirjo Salminen
Päivitetty katsaus hallintoon ja lainsäädäntöön, Pirjo SalminenPäivitetty katsaus hallintoon ja lainsäädäntöön, Pirjo Salminen
Päivitetty katsaus hallintoon ja lainsäädäntöön, Pirjo Salminen
 
Mobiilit teknologiat biomassojen käsittelyyn, Pyrolyysipävä 12.11.2014
Mobiilit teknologiat biomassojen käsittelyyn, Pyrolyysipävä 12.11.2014Mobiilit teknologiat biomassojen käsittelyyn, Pyrolyysipävä 12.11.2014
Mobiilit teknologiat biomassojen käsittelyyn, Pyrolyysipävä 12.11.2014
 
Kestävää kasvua biotaloudesta manninen
Kestävää kasvua biotaloudesta manninenKestävää kasvua biotaloudesta manninen
Kestävää kasvua biotaloudesta manninen
 
Bisnestä biomassoista -pyrolyysipäivä Tampere-talolla 12.11.2014, Kari Tiilik...
Bisnestä biomassoista -pyrolyysipäivä Tampere-talolla 12.11.2014, Kari Tiilik...Bisnestä biomassoista -pyrolyysipäivä Tampere-talolla 12.11.2014, Kari Tiilik...
Bisnestä biomassoista -pyrolyysipäivä Tampere-talolla 12.11.2014, Kari Tiilik...
 
Sodankylä Ahola, Finlandia-talo 6.11.2014
Sodankylä Ahola, Finlandia-talo 6.11.2014Sodankylä Ahola, Finlandia-talo 6.11.2014
Sodankylä Ahola, Finlandia-talo 6.11.2014
 
Sodankylä, Pesonen, Finlandia-talo 6.11.2014
Sodankylä, Pesonen, Finlandia-talo 6.11.2014Sodankylä, Pesonen, Finlandia-talo 6.11.2014
Sodankylä, Pesonen, Finlandia-talo 6.11.2014
 
BIOLAPPI, Finlandia-talo 6.11.2014
BIOLAPPI, Finlandia-talo 6.11.2014BIOLAPPI, Finlandia-talo 6.11.2014
BIOLAPPI, Finlandia-talo 6.11.2014
 
Liiketoimintaa biotaloudesta, Finlandia-talo 6.11.2014
Liiketoimintaa biotaloudesta, Finlandia-talo 6.11.2014Liiketoimintaa biotaloudesta, Finlandia-talo 6.11.2014
Liiketoimintaa biotaloudesta, Finlandia-talo 6.11.2014
 
Vihreän talouden toimintamalli, Finlandia-talo 6.11.2014
Vihreän talouden toimintamalli, Finlandia-talo 6.11.2014Vihreän talouden toimintamalli, Finlandia-talo 6.11.2014
Vihreän talouden toimintamalli, Finlandia-talo 6.11.2014
 
Microbial methanation of hydrogen and carbon dioxide
Microbial methanation of hydrogen and carbon dioxideMicrobial methanation of hydrogen and carbon dioxide
Microbial methanation of hydrogen and carbon dioxide
 
MTT:n tietoisku Energia 2014 -messuilla
MTT:n tietoisku Energia 2014 -messuillaMTT:n tietoisku Energia 2014 -messuilla
MTT:n tietoisku Energia 2014 -messuilla
 
Hevosenlannan ympäristövaikutuksia ja käsittelyvaihtoehtoja
Hevosenlannan ympäristövaikutuksia ja käsittelyvaihtoehtojaHevosenlannan ympäristövaikutuksia ja käsittelyvaihtoehtoja
Hevosenlannan ympäristövaikutuksia ja käsittelyvaihtoehtoja
 
Ravinteet kiertoon
Ravinteet kiertoonRavinteet kiertoon
Ravinteet kiertoon
 

IPM-strategia –tiedosta toimintaan, Aana Vainio

  • 1. Aana Vainio Tutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus Coordinated Integrated Pest Management in Europe IPM-strategia –tiedosta toimintaan 25.11.2014
  • 2. IPM tutkimustarpeiden kartoitus • Pyritty löytämään tärkeimpiä IPM-tutkimustarpeita • Työvälineeksi tuotettu matriisimuotoisia tietokantoja • Viljelykasvi – viljelytoimenpiteet – kasvintuhooja Peruna, mansikka, omena, sipuli, rypsi / rapsi, riviviljeltävät kaalikasvit, herne ja porkkana, viljat Tärkeimmät viljelykasvien tuhoojat Kasvinsuojeluun vaikuttavat viljelytoimenpiteet Tuhoojakohtainen toimenpiteiden tarkastelu: o Vaikuttaako kyseisellä viljelykasvilla? o Vaikuttaako kasvinsuojeluun? o Miten vaikuttaa kasvinsuojeluun? • Löytyykö IPM-kasvinsuojeluun uusia tuulia maailmalta? 25.11.2014 © MTT Agrifood Research Finland / AV 2
  • 3. Viljelytoimenpiteiden tarkastelu • Viljelytoimenpiteet luokiteltu IPM palapelin mukaan: 1) suunnittelu & ennakointi 2) tarkkailu ja tunnistus 3) torjuntakynnys 4) ei-kemialliset torjuntakeinot 5) kemiallinen täsmätorjunta 6) kemiallisen torjunnan minimointi 7) resistenssin ehkäisy 8) dokumentointi •Jaoteltu edelleen ajoituksen (esimerkiksi suunnittelu ennen kasvukautta) tai toimenpiteen tavoitteen mukaan (esimerkiksi kemiallisen torjunnan tarkkuus) 25.11.2014 © MTT Agrifood Research Finland / AV 3
  • 4. Esimerkkikasvina ”PERUNA” •Tarkastelussa 24 tuhoojaa tai tuhoojaryhmää ja 100 viljelytoimenpidettä  2400 tapausta peruna IPM 16 % on käytössä ja toimii nykyisessä perunan viljelyjärjestelmässä  2 % negatiivisten vaikutusten mahdollisuus tai vältettävä kokonaan 12 % tarvitaan lisää tietoa kasvinsuojelun kannalta  6 % ei ole käytettävissä kasvinsuojeluun 26 % ei lainkaan tai ei riittävästi tietoa 38 % ei merkitystä kasvinsuojelussa •Joka kymmenes viljelytoimenpide saattaa aiheuttaa kasvinsuojelun kannalta ristiriitaisen tilanteen – hyöty / haitta punnittava tarkoin 25.11.2014 © MTT Agrifood Research Finland / AV 4
  • 5. Viljelytoimenpide saattaa aiheuttaa kasvinsuojelun kannalta ristiriitatilanteen •Sade, sadetus ja kastelu sekä muut viljelylohkon vesitalouteen vaikuttavat seikat tai sadon pesu joko pienentävät tai suurentavat tuhoriskiä Perunanviljelyssä: •Vesitalouden parantaminen voi lisätä pahkahomeen riskiä, mikä on huomioitava erityisesti, jos tautia ei ole aiemmin tarvinnut torjua •Sadetus on hyödyksi perunaseitin ja perunaruven torjunnassa, mutta lisäävät useimpien muiden kasvitautien riskiä, myös rikkakasvit hyötyvät sadetuksesta •Mukuloiden pesu ja harjaus irrottaa seittiruven pahkoja sekä vähentää siemenperunalla lakasteen tartuntavaaraa, mutta lisää muiden tautien leviämis- ja tartuntamahdollisuuksia Ristiriitaa myös esim. herneellä, sipulilla, ristikukkaisilla, mansikalla ja omenalla 25.11.2014 © MTT Agrifood Research Finland / AV 5
  • 6. Viljelytoimenpide saattaa aiheuttaa kasvinsuojelun kannalta ristiriitatilanteen •Maanmuokkaustapa ja –ajankohta joko vähentää tai lisää tuhoojariskejä. Maan muokkaus vähentää rikkakasvien kasvinsuojelutarvetta, muiden tuhoojien osalta kasvinsuojelutarve voi joko kasvaa tai pienentyä Perunanviljelyssä •Syyskyntö pienentää lehtipoltteen, pahkahomeen ja lakasteen riskiä, mutta lisää muiden tautien tartuntariskiä jääntiperunasta •Kevätmuokkaus pienentää perunaseittiriskiä, lisää bakteeritautiriskiä •Aikaistettu istutus pienentää perunaruttoriskiä ja saattaa vähentää bakteeritautien esiintymistä sekä virustartuntoja •Viivästetty istutus pienentää perunaseittiriskiä ja saattaa vähentää kuorirokon ja verkkoruven esiintymistä •Multaus lisää tautiriskiä, mutta on välttämätöntä Ristiriitaa myös mm. herneellä ja ristikukkaisilla, sipulilla 25.11.2014 © MTT Agrifood Research Finland / AV 6
  • 7. Viljelytoimenpide saattaa aiheuttaa kasvinsuojelun kannalta ristiriitatilanteen •Istutustiheys, -syvyys ja maanmuotoilu saattavat lisätä etenkin tautien esiintymistä. Tiheä kasvusto vähentää rikkakasvien kasvumahdollisuuksia, mutta samalla lisää kasvuston kosteutta. Perunanviljelyssä •Kasvuston kosteus edistää pahkahomeen leviämistä •Istuttaminen matalaan penkkiin vähentää perunaseittivaaraa •Maaperän pH Perunanviljelyssä •Kalkitus lisää tavallisen perunaruven esiintymistä, mutta vähentää verkkoruven esiintymistä 25.11.2014 © MTT Agrifood Research Finland / AV 7
  • 8. Viljelytoimenpide saattaa aiheuttaa kasvinsuojelun kannalta ristiriitatilanteen •Kerääjäkasvien, aluskasvien, houkutuskasvien, seuralaiskasvien, lajiseos- ja lajikeseosviljelyn vaikutuksista on suhteellisen vähän tietoa saatavilla - vähentävät yleensä rikkakasveja ja siten torjunta-aineiden käyttötarvetta Perunanviljelyssä •Kerääjäkasvit lisäävät tautipainetta, jos ovat isäntäkasveja perunan kanssa yhteisille taudeille Ristiriitaa tai tiedon puutetta myös esim. riviviljeltävillä ristikukkaisilla ja mansikalla 25.11.2014 © MTT Agrifood Research Finland / AV 8
  • 9. Lisää tietoa tarvitaan •Ympäröivän kasvuston ja muun ekoinfran vaikutuksesta viljelylohkon kasvinsuojeluriskeihin ja – tarpeisiin kaikilla viljelykasveilla •Kasvinvuorottelussa viljelykasvit, jotka voivat olla tuhoojan vaihtoehtoisia isäntäkasveja tunnetaan yleensä hyvin, mutta muiden kasvien roolista tuhoojien ylläpitäjinä, lähteinä ja levittäjinä on vähän •Viljelyjärjestelmien muuttuessa syntyy uusia tietotarpeita Perunanviljelyssä •Mikä tulee olemaan luonnonvaraisten koisokasvien vaikutus kasvinsuojeluun? Kehto- ja mustakoison määrä on jo lisääntynyt viljelysmailla •Puutarhakasvit ja vieraslajit? Petunia on perunaruton isäntäkasvi 25.11.2014 © MTT Agrifood Research Finland / AV 9
  • 10. Lisää tietoa tarvitaan •Tuhoojien luontaiset viholliset ja tautien antagonistit •Eri kesannointitavat IPM kasvinsuojelun kannalta •Harsot, verkot ja erilaiset katteet tuhoojien ja niiden luontaisten vihollisten tai antagonistien kannalta, koko eliöstö huomioon ottaen Perunanviljelyssä tutkittavaa •Kesannointitapojen merkitys kasvinsuojelussa •Kevätmuokkauksen vaikutukset tuhoojiin ja niiden antagonisteihin •Katteen merkitys varhaisperunalla, rivikatteen merkitys perunalla 25.11.2014 © MTT Agrifood Research Finland / AV 10
  • 11. Lisää tietoa tarvitaan •Biorationaalisia ja mikrobiologisia valmisteita sekä biologista torjuntaa kehitetään kaiken aikaa. Maaperässä vapaasti elävät, kasvin pinnalla, endofyytteinä tai mykorritsoina elävät mikrobit voivat ehkäistä tuhojen syntymistä, estää tuhoojia lisääntymästä ja vahvistaa eri viljelykasvien kykyä sietää kasvintuhoojia. Perunanviljelyssä •IPM kasvinsuojeluun sopivista saippuoista, öljyistä, torjuntaeliöistä, biorationaalisista valmisteista ja tautien antagonisteista on vähän tietoa. Suomessa tehdään jonkin verran kirvojen torjuntaa saippuoilla ja öljyillä •Mykorritsojen ja endofyyttien merkitystä kirva- ja ankeroistuhojen vähentäjinä tutkitaan maailmalla 25.11.2014 © MTT Agrifood Research Finland / AV 11
  • 12. Uudet menetelmät – tutkimuksen tuella käyttöön •Ennustemalleja, jotka perustuvat aikaan, paikkatietoon ja kontekstiin, on mahdollista tuottaa tai on jo maailmalla valmiina useille tuhoojille eri viljelykasveilla •Ennusteiden pohjalta voi luoda käyttäjille yhtenäinen sovellus, joka toimii kaikille samankaltaista dataa käyttäville ennusteille Perunanviljelyssä •Ennustemalleja tuhoriskien ennakointiin ei ole Suomessa käytössä, vaikka esimerkiksi perunarutolle on jo olemassa toimiva ennustesovellus 25.11.2014 © MTT Agrifood Research Finland / AV 12
  • 13. Muita tutkimusaiheita •Testit tuhoojien tunnistamiseen varhaisessa vaiheessa (PCR, ELISA) •Kasvupaikkatekijöiden vaikutus satoon •Kalkituksen vaikutukset maaperän eliöstöön, erityisesti antagonisteihin ja kasvitauteihin •Kasviravinteiden vaikutukset tuhoriskiin Perunanviljelyssä •Viljelyalan sijainnin ja laadun merkitys – esimerkiksi paikan pienilmasto, tuuliolosuhteet, maan laatu, etäisyys aiemman kasvukauden perunamaihin •Erityisesti muiden kuin typen vaikutukset tuhoalttiuteen 25.11.2014 © MTT Agrifood Research Finland / AV 13
  • 14. Muita tutkimusaiheita •Lajikkeiden kestävyyteen vaikuttavat tekijät •Elisitorit ja indusoitu resistenssi •Fysikaaliset käsittelyt tuhoojien hävittämiseksi •Uudet kasvinsuojeluvälineet, -koneet ja -menetelmät, esimerkiksi automatisoitu rikkakasvien torjunta on mahdollista erityisesti riviviljelyssä Perunanviljelyssä •Elisitorit ja indusoitu resistenssi kasvukaudella ja sadon käsittelyssä •Varsien hävittäminen liekittämällä •Ruiskutyyppien ja suuttimien, peittausmenetelmien vertailu •Valojaksot varastoinnissa 25.11.2014 © MTT Agrifood Research Finland / AV 14