Tampereen korkeakouluyhteisön jatkuvan oppimisen hankkeen digipilottien aloitusseminaarin puheenvuoro

1. Erilaiset digipedagogiset
toteutusmahdollisuudet
Digipilottien 1. seminaaripäivä
Hervannan kampus 21.1.2020
Matleena Laakso
Blogi: www.matleenalaakso.fi
Twitter: @matleenalaakso
Diat: www.matleenalaakso.fi/p/koulutusdiat.html

2. | 1

3. Keskeiset trendit, jotka nopeuttavat
teknologian omaksumista korkea-asteella
Educause Horizon Report, 2019 Higher Education Edition (CC BY-NC-ND):
library.educause.edu/resources/2019/4/2019-horizon-report
1-2 vuoden kuluessa
• Oppimistilojen suunnittelu
• Sulautuvan oppimisen mallit
3-5 vuoden kuluessa
• Innovaatiokulttuurin edistäminen
• Oppimisen mittaaminen
5- vuoden kuluessa
• Strategiatyö: miten pääsemme tavoitteisiimme?
• Moduulimaiset tutkinnot

4. Merkittävät haasteet, jotka uhkaavat
teknologian omaksumista
. Educause Horizon Report, 2019 Higher Education Edition (CC BY-NC-ND):
library.educause.edu/resources/2019/4/2019-horizon-report
Ratkaistavissa olevat haasteet
• Digin sujuvan käytön kehittäminen
• Kasvava tarve digitaalisen oppimisen suunnittelun asiantuntijuudelle
Vaikeat haasteet
• Tiedekunnan kasvava rooli opetusteknologian strategiatyössä
• Suoritusten kuilu (avoimet materiaalit!)
Hämärät haasteet, joita on vaikea määritellä, saati ratkaista
• Digitaalisen tasa-arvon edistäminen
• Opetuksen käytäntöjen uudistaminen

5. Tärkeät kehittyvät teknologiat
Educause Horizon Report, 2019 Higher Education Edition (CC BY-NC-ND):
library.educause.edu/resources/2019/4/2019-horizon-report
Tänä vuonna (2019)
• Mobiilioppiminen
• Analytiikkateknologiat
2-3 vuoden kuluessa
• Lisätty, virtuaali- ja sekoitettu todellisuus
• Tekoäly
4-5 vuoden kuluessa
• Lohkoketjut
• Virtuaaliset apulaiset

6. Mitkä sinusta ovat parhaat sähköiset
oppimisen ja opettamisen palvelut?
answergarden.ch/1100398

7. Mitkä sinusta ovat parhaat sähköiset
oppimisen ja opettamisen palvelut?

8. Top Tools for Learning 2019Jane Hart: www.toptools4learning.com
1. YouTube
2. Google Search
3. PowerPoint
4. Twitter
5. LinkedIn
6. Google Docs/Drive
7. Word
8. Wikipedia
9. WordPress
10. Zoom
- - - - -
11. Microsoft Teams
14. WhatsApp
18. Facebook
21. Kahoot
24. TED Talks
26. Google Forms
30. Padlet
31. Pinterest
Kovimmat nousijat
• Mentimeter (41.; 50 sijaa)
• Google Translate (45.; 52 sijaa)
• Inoreader (76.: 48. sijaa ylös)
• Adobe Spark (82.; 47. sijaa)
• getAbstract (116.; 74 sijaa ylös)
• Thinglink (122.: 52 sijaa ylös)
Parhaat uutuudet listalla
• Apple Podcast (54.)
• Workplace by Facebook (60.)
• Wakelet (79.)
• Biteable (96.)
Vuosittainen äänestys 2007 alkaen.
2019 annettiin 2524 ääntä 46 maasta.
Mukana runsaasti myös työelämän
kouluttajia.

9. EDU100: Top 100 Tools for HE 2019
Jane Hart: www.toptools4learning.com/edu100

10. Videot verkkokurssilla
Kuka tekee?
• Verkon valmiit videot
• Yliopisto/hanke/opettajat videoiden tekijöinä
• Opiskelijat videoiden tekijöinä
Miten hyödynnetään?
• Videoiden tekeminen osana oppimisprosessia
• Videot osana verkko-oppimateriaaleja
• Videot yhtenä flippauksen itseopiskelumateriaalina
• Interaktiiviset videot (esim. H5P → Vídeot Panoptoon!)
• Haarautuvat videot (H5P Brancing scenario)
• Livestriimaus, webinaarit ja niiden tallenteet
• Flipgrid-videochat
• Muuta?

11. Opetusalan asiantuntijoilla yhteneväinen
käsitys kehittämissuunnasta
Minna Lakkala: www.slideshare.net/MinnaHL/pedagogineninfra2015
Hyvissä opetuksen työtavoissa oppijat
• Tekevät yhteistyötä asiantuntijatiimien tapaan.
• Suorittavat todenmukaisia tehtäviä ja ratkovat haastavia ongelmia.
• Hyödyntävät monipuolisesti erilaisia tietolähteitä ja digitaalista teknologiaa.
• Luovat yhdessä uutta tietoa ja laativat konkreettisia tuotoksia prosessin
lopputuloksena.
Kuva: rawpixel CC0, pixabay.com

13. Mitä on verkko-opetus ja –oppiminen?
1. Ohjattu verkko-opetus
– Perustuu yhteisölliseen työskentelyyn ja aktiiviseen
vuorovaikutukseen erilaisten digivälineiden avulla.
2. Itseopiskelu verkossa (non-stop)
– Automaattinen arviointi tai opettaja arvioi vain lopputuloksen
– Ei ohjausta eikä usein sisällä myöskään vuorovaikutusta
3. MOOC-kurssit
– Palaute automatisoitua tai vertaispalautetta
4. Sulautuva oppiminen (blended learning)
– Yhdistää lähi- ja verkko-opetusta
– EI tarkoita lähiopetuksen materiaalien varastointia Moodleen
5. Webinaarisarjat
– Opintosuorituksen saadakseen pidettävä esim. oppimispäiväkirjaa

14. Verkko-opetuksen suunnittelu on
oppimisprosessin suunnittelua
Kuva: joepmeindertsma CC0, pixabay.com
Kysy itseltäsi, mitä haluat
oppijan tekevän.
Pelkkä ruudulta
lukeminen
on tylsää.

15. Verkkokurssin suunnittelun lähtökohdat
• Sisällöt ja oppimistavoitteet
• Kohderyhmä, lähtötaso, ryhmän koko
• Pedagogiset lähtökohdat ja opetusmenetelmät
• Rakenne ja organisointi: aikataulu, lähi/etä/työssäoppien, yksin/ryhmänä,
viikoittain/teemoittain, saman-/eriaikaisesti
• Verkkoympäristöt: opettajan/ryhmien/opiskelijoiden työkalut (PLE)
• Opettajat/kouluttajat ja mahdolliset muut asiantuntijat
• Ohjaus, palaute ja arviointi
Kuva: IvanPais CC0, pixabay.com

16. Pedagoginen malli
Teoriapohjainen jäsennys oppimisprosessin etenemisestä, mikä toimii apuna
verkkokurssin suunnittelussa. Usein yhdistetään useampaa mallia.
Kuva: OpenClipart-Vectors, CC0, pixabay.com
Case-oppiminen
Projektioppiminen
Yhteisöllinen oppiminen
Ilmiöpohjainen oppiminen
Ongelmaperustainen
oppiminen (PBL)
Käänteinen oppiminen
Sulautuva oppiminen

17. Tutkivan oppimisen periaatteita
• Ymmärtäminen ja ilmiöiden selittäminen
• Ongelmalähtöinen ihmettelystä lähtevä tiedonhankinta
• Ennakkokäsitysten esiin nostaminen
• Ideoiden työstäminen ja huomion kohdistaminen keskeisiin käsitteisiin ja
suuriin ideoihin
• Yhteisöllinen tiedonrakentelu ja jaettu asiantuntijuus
Kuva: FelixMittermeier CC0, pixabay.com

18. Case-oppiminen
www.jyu.fi/digipalvelut/fi/ohjeet/moodle-ohjeet/pedagogiset-mallit-verkko-opetuksessa
Tiedonrakentelussa keskeistä on havainnointi, analysointi, yhtäläisyyksien
löytäminen ja omien selitysten muodostaminen sekä teorian soveltaminen
käytäntöön.
Oppimisprosessi ankkuroidaan todelliseen tai simuloituun tilanteesiin.
• Case voi olla todellinen tai kuviteltu tilanne
• Case voi olla esim. artikkeli, videoklippi tai potilaskuvaus
• Case apuna ennakkokäsitysten peilaamisessa ja osaamisen arvioinnissa
Kuvat: Geralt & Kropell_pl, CC0, pixabay.com

19. Projektioppiminen
• Työskentely rakentuu
reaalimaailman ongelman
ympärille.
• Sisältää usein yritys-/
työelämäyhteistyötä tai
vierailuita.
• Korostaa oppijoiden aktiivista
roolia ja yhteistoimintaa.
Ryhmät organisoivat itse
työskentelynsä.
Esimerkkinä kuvan Jyväskylän
yliopiston / K-S:n LUMA-keskuksen
yksi vaihtoehtoinen malli
www.jyu.fi/science/fi/luma/hankkeet/checkpoint-leonardo-
network/opettajan-materiaalit/projektioppimisesta

20. Yhteisöllinen oppiminen
Collaborative learning
Oppimismuoto, jossa kaikilla ryhmän jäsenillä on yhteinen tehtävä ja tavoite ja
jossa pyritään jaettujen merkitysten ja yhteisen ymmärryksen rakentamiseen
vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa.
Tunnuspiirteet
• yhteiset tavoitteet
• työskentelyprosessin korostaminen
• ongelmalähtöisyys
• jaettu asiantuntijuus
• tiedonrakentaminen
• ajattelun näkyväksi tekeminen
• oppijoiden kognitiivisten (tiedon käsittelyn)
ja metakognitiivisten (oppimaan oppimisen)
taitojen kehittäminen
• oppijoiden vastuu opiskelun
organisoinnista ja oppimisesta
Kuva: Netalloy, CC0

21. Ratkaisujen ja tuotosten pitkäjänteinen
yhdessä kehittäminen
– pääpaino tiedonrakentamisen käytännöissä
Keskustelu ja vuorovaikutus opiskelijoiden
kesken
– pääpaino kommunikaatiotaidoissa
Ideoiden ja tuotosten jakaminen ja kommunikointi
– pääpaino oppisisällöissä ja tiedon esittämistaidoissa
Kommunikaatio opettajan ja opiskelijoiden välillä
– pääpaino oppisisällöissä
Ei yhteisöllisyyttä, verkkoympäristö toimii materiaalin välityskanavana
– pääpaino oppisisällöissä
Yhteisöllisyyden kehitysportaat
verkko-oppimisympäristössä
Minna Lakkala 2008

22. Ilmiöpohjainen oppiminen
• Oppimisen lähtökohtana ovat todellisen maailman ilmiöt.
• Ilmiöitä tarkastellaan tutkivan oppimisen periaattein aidossa kontekstissa
ja monitieteisesti.
Kuvat: pixabay.com, CC0

23. Ongelmaperustainen oppiminen (PBL)
1. Opiskelijat ovat vastuullisia omasta oppimisesta ja ryhmän toiminnasta.
2. Oppiminen käynnistyy lähtökohdista, jotka mahdollistavat monenlaisia
ratkaisutapoja.
3. Opiskelu integroi eri oppiaineita tai on kokonaan rakennettu
teemaperustaiseksi.
4. Ryhmän yhteistoiminta on oppimisen ja arvioinnin oleellinen osa.
5. Yksilöiden itsenäinen työskentely ja tiedon hankinta toimii vuoro-
vaikutuksessa ryhmän toiminnan kanssa ja yhteisöllistä oppimista tukien.
6. Ryhmän oppiminen saman PBL-tehtävän ympärillä tuottaa jaetun
ymmärryksen ja merkitysneuvottelun.
7. Itse- ja vertaisarviointi ovat prosessin, eivät vain lopputuloksen,
olennaisia osia.
8. PBL-opiskelu edistää käytäntöyhteisöjen kehittymistä.
9. PBL on strategia, ei opetusmenetelmä: Ongelmaperustainen oppiminen
on ops:n pedagoginen pohja, ei osa muuta opsia.
10. PBL-opiskelu edistää yleisten työelämävalmiuksien kehittymistä.

24. Kuva: Eduta-instituutti 2007

25. Käänteinen oppiminen
Flipped classroom/learning
• Oppijat tutustuvat käsiteltävään aiheeseen itsenäisesti (video, artikkeli kirja,..)
• Yhteinen aika käytetään aktiiviseen ajatteluun usein projektimaisesti
työskennellen ja opittua soveltaen.
• Marika Toivola: www.flippedlearning.fi
– ”Opetusta ei voi suunnitella siitä lähtökohdasta, millä tasolla oppilaiden
pitäisi osaamisessaan olla, vaan siitä lähtökohdasta, millä he ovat.
Käänteisessä oppimisessa on pohjimmiltaan kyse oppivasta yhteisöstä,
jossa heterogeenisuus nähdään oppimisen voimavarana.”
• UEF: www.uef.fi/web/flippaus/flippausmanuaali
Kuva: AJC1 CC BY-SA, Wikimedia Commons

26. Sulautuva oppiminen
Blended learning
Sulautetaan erilaisia oppimisympäristöjä yhteen. Usein viitataan etenkin
lähi- ja verkko-opetuksen sulauttamiseen toimivaksi kokonaisuudeksi.
• Paljon käytetty, pidetty ja tehokas tapa oppia.

28. Pedagoginen käsikirjoitus
Suunnitelma siitä, miten oppimisprosessi ja –tehtävät vaiheistetaan
pienempiin osiin oppimispolun varrelle.
• Pedagoginen käsikirjoitus kertoo, mitä kurssilla tapahtuu ja auttaa
suunnittelemaan ja näkemään rakenteen kokonaisuutena.
• Käsikirjoitusta tehtäessä suunnitellaan opiskelijan ja opettajan toimintaa,
oppimistehtäviä, vuorovaikutusta ja oppimisen tukemista.
Kuva: picjumbo_com, CC0, pixabay.com

29. Aloita pedagogisen käsikirjoituksen tekeminen
tutustumalla oppaisiin ja malleihin: bit.ly/vk-oppaita
eAMK
FiTech, tästä
yliopistolla
koulutus 20.2.

30. Tee pedagoginen käsikirjoitus
Aloittakaa pedagogista käsikirjoitusta ennen tapaamista ja viekää se
Teamsiin digipilottinne kanavalle.
• Millaisia kommentteja kaipaat käsikirjoitukseen? Mitä kysymyksiä heräsi?
Millaisia oppimistarpeita heräsi? Mitä odotatte Matleenalta, Millalta /
pedagogisen kehittämisen tukitiimiltä tai muilta?

32. CC-lisenssin edut
Ruudunkaappauskuva: creativecommons.fi, CC BY

33. Jos haluat antaa muille oikeuden eri tavoin
käyttää aineistoasi, merkitse aineisto
avoimella Creative Commons -lisenssillä.
Jos haluat käyttää muiden tekemiä
materiaaleja, huomioi lisenssin ehdot.
creativecommons.fi
• Maailman käytetyin avoin lisenssi eli käyttölupa
• Kansainvälinen ja epäkaupallinen hanke
Kuva: creativecommons.org/licenses, CC BY

34. Tämä dia on muunnelma Tarmo Toikkasen tarmo.fi CC BY-SA -lisensoidusta teoksesta: Tekijänoikeudet ja Creative Commons datan avaajille:
www.slideshare.net/tarmot/tekijanoikeudet-ja-creative-commons-datan-avaajalle
Creative Commons -ehdot
Yhdistelemällä näitä neljää ehtoa, saadaan seuraavan dian lisenssit

35. Tämä dia on muunnelma Tarmo Toikkasen tarmo.fi CC BY-SA -lisensoidusta teoksesta:
Tekijänoikeudet ja lisenssit (AVO): www.slideshare.net/tarmot/tekijnoikeudet-ja-lisenssit-avo
Suositus oppimateriaaleille on CC BY-SA
Avoimempi CC BY käy myös hyvin
Suosituksesta poikkeamiseen kannattaa olla mietitty perustelu
Julkis-
hallinnon
suositus

36. pixabay.com
• Valokuvia, piirroksia, vektoreita ja videoita (CC0).
• Hakutulosten ensimmäisellä rivillä näytetään maksullisia Shutterstockin
kuvia palvelun rahoittamiseksi. Muut kuvat ovat CC0-kuvia.
• Lisää CC0-kuvia: unsplash.com, www.pexels.com, stocksnap.io
Kuva: tookapic, pixabay.com, CC0

37. Työpaja: osaamisperustaisuus
ja yhteiset osaamiset
To 20.2. klo 9-13 / Milla Kinnunen
• Opetussuunnitelmatyö: wiki.tamk.fi/pages/viewpage.action?pageId=118491605
• Osaamisperustaisuus
• Korkeakouluyhteisön yhteiset osaamistavoitteet (poimintoja alla):
intra.tuni.fi/handbook?page=2165

38. Muita työpajoja
To 20.2. klo 9-13: Osaamisperustaisuus ja yhteiset osaamiset,
Milla Kinnunen (lisätiedot tulossa Digipilottien Teamsiin)
To 20.2. klo 14-16: FiTech-verkkokurssien palvelumuotoilu-
koulutus, Aleksi Huhtanen (tapahtumatieto tulossa intraan)
H5P-pajat, Matleena Laakso (lisätiedot tulossa Digipilottien Teamsiin)
• To 6.2. klo 9-12 keskustakampuksella
• Ti 11.2. klo 13-16 keskustakampuksella
Mitä muita yhteisiä pajoja kaipaatte?

39. Ottakaa yhteyttä!
Koulutusta ja konsultointia,
yhdessä ja kullekin digipilotille erikseen
Kun sovitaan ajankohdasta
• Pedagoginen käsikirjoitus aloitettu ja viety
Teamsiin pilotin kanavalle
• Tapaamisen teema, kysymyksiä ja/tai
ennakkomateriaalia
• Millä kampuksella vai verkossa?
• matleena.laakso@tuni.fi
• 041 525 0067 (loppuviikko BETTissä)
Blogissani runsaasti materiaalia ja ohjeita
mm. digityökaluihin: matleenalaakso.fi

40. Tämä diasarja on lisensoitu Creative
Commons -lisenssillä CC BY-SA 4.0
• CC-lisenssien verkkosivusto: creativecommons.fi
• CC BY-SA 4.0 eli Creative Commons Nimeä-Jaa samoin 4.0 Kansain-
välinen -lisenssi: creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0/deed.fi
• Sinä saat jakaa ja muuntaa tätä diasarjaa, myös kaupallinen
hyödyntäminen on sallittu.
• Ehtona on, että viittaat aina alkuperäiseen tekijään ja lisäät linkin
tähän diasarjaan. Muokattu teos tulee jakaa tällä samalla lisenssillä.
• Tätä lisenssiä laajempia oikeuksia voit kysyä tekijältä:
www.matleenalaakso.fi