Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Potentiaalisten metsityskohteiden kartoitus suonpohjilla ja peltoheitoilla

Potentiaalisten metsityskohteiden kartoitus suonpohjilla ja peltoheitoilla

Peltoheitot ja suonpohjat metsittämällä hiilinieluiksi -hankkeen materiaalia

  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Potentiaalisten metsityskohteiden kartoitus suonpohjilla ja peltoheitoilla

  1. 1. Potentiaalisten metsityskohteiden kartoitus suonpohjilla ja peltoheitoilla Peltoheitot ja suonpohjat metsittämällä hiilinieluiksi -hanke 15.10.2020Mira Isoniemi,projektipäällikkö, Suomenmetsäkeskus
  2. 2. Yhteenveto • Peltoheitot ja suonpohjat metsittämällä hiilinieluiksi – hankkeessa kartoitetaan potentiaalisia metsityskohteita paikkatietoaineistojen avulla. Hankkeen tavoitteena on lisätä hiilinieluja aktivoimalla maanomistajia metsittämään viljelystä poistuneita peltoheittoja ja turvetuotannosta vapautuneita suonpohjia • Analyyseissä on löydetty potentiaalisia metsityskohteita 94 000 hehtaaria, joista peltoheittoja on 84 000 hehtaaria ja turvetuotannosta vapautuneita suonpohjia 10 000 hehtaaria
  3. 3. Suonpohjan metsityspotentiaali • Turvetuotannosta vapautuneiden suonpohjien metsityspotentiaalia (10 000 hehtaaria) on erityisesti Pohjanmaan maakunnissa Kartoituksessa löytynyt suonpohja
  4. 4. Maatalousmaan metsityspotentiaali • Maatalousmaan metsityspoten- tiaalia (84 000 hehtaaria) on erityisesti Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa Kartoituksessa löytynyt peltoheitto
  5. 5. Turvemaan osuus metsityspotentiaalista • Turvemaan osuus 94 000 hehtaarin metsityspoten- tiaalista on 31 400 hehtaaria. 9 400 hehtaaria on entisiä turvetuotantoalueita ja 22 000 entisiä maatalousmaita
  6. 6. Tulosten hyödyntäminen • Mahdollisten metsityskohteiden omistajille lähetetään kutsuja hankkeen tilaisuuksiin ja aktivoidaan heitä myös muilla keinoilla käynnistämään metsityshankkeita. • Pienilläkin metsitetyillä aloilla on merkitystä, koska puuston kasvaessa ilmastonmuutosta aiheuttavat kasvihuonekaasupäästöt vähenevät ja hiilinielut lisääntyvät.
  7. 7. • Kaikki maanomistajat eivät todennäköisesti innostu metsittämisestä. Esimerkiksi kuolinpesissä päätöksenteko voi olla hankalaa tai rajoitteena voi olla muita maanomistajaan liittyviä henkilökohtaisia tekijöitä. • Paikkatietoanalyysin perusteella löydettyihin kohteisiin voi sisältyä jonkin verran metsityskelvottomia alueita, esimerkiksi perinnebiotooppi- tai maisema-alueita Epävarmuustekijät
  8. 8. Liitteet • Liite 1. Tilasto joutoalueista maakunnittain • Liite 2. Tilasto joutoalueista kunnittain • Liite 3. Selvitys tehdyistä analyyseistä
  9. 9. Liite 1. Tilasto joutoalueista maakunnittain Maakunta Peltoheitot, hehtaaria Turvesuonpohjat, hehtaaria Pinta-ala,hehtaaria Etelä-Karjala 1741 192 1933 Etelä-Pohjanmaa 4084 1318 5402 Etelä-Savo 4462 740 5203 Kainuu 8271 117 8388 Kanta-Häme 2112 39 2151 Keski-Pohjanmaa 1253 449 1702 Keski-Suomi 4891 606 5497 Kymenlaakso 1495 150 1645 Lappi 11525 795 12320 Pirkanmaa 5016 326 5342 Pohjanmaa 1434 65 1499 Pohjois-Karjala 5414 215 5629 Pohjois-Pohjanmaa 14558 3015 17573 Pohjois-Savo 5145 809 5954 Päijät-Häme 1826 30 1856 Satakunta 2523 533 3056 Uusimaa 4822 42 4865 Varsinais-Suomi 3689 55 3744 Kaikki yhteensä 84264 9496 93760
  10. 10. Liite 2. Tilasto joutoalueista kunnittain 1/10 Etelä-Karjala Peltoheitot, hehtaaria Turvesuonpohjat, hehtaaria Yhteensä, hehtaaria Imatra 75 0 75 Lappeenranta 403 0 403 Lemi 105 0 105 Luumäki 152 0 152 Parikkala 281 0 281 Rautjärvi 196 101 297 Ruokolahti 287 91 379 Savitaipale 147 0 147 Taipalsaari 94 0 94 Yhteensä 1741 192 1933 Etelä- Pohjanmaa Peltoheitot, hehtaaria Turvesuonpohjat, hehtaaria Yhteensä, hehtaaria Alajärvi 348 206 555 Alavus 333 64 397 Evijärvi 235 54 289 Ilmajoki 106 2 108 Isojoki 157 193 350 Karijoki 29 2 31 Kauhajoki 250 351 602 Kauhava 709 31 740 Kuortane 120 0 120 Kurikka 523 66 589 Lappajärvi 80 93 173 Lapua 135 29 164 Seinäjoki 538 108 646 Soini 130 111 241 Teuva 76 9 85 Vimpeli 67 0 67 Ähtäri 248 0 248 Yhteensä 4084 1318 5402
  11. 11. Tilasto joutoalueista kunnittain 2/10 Etelä-Savo Peltoheitot, hehtaaria Turvesuonpohjat, hehtaaria Yhteensä, hehtaaria Enonkoski 56 0 56 Heinävesi 155 0 155 Hirvensalmi 222 0 222 Joroinen 198 42 240 Juva 411 204 615 Kangasniemi 426 0 426 Mikkeli 1022 296 1318 Mäntyharju 452 0 452 Pertunmaa 163 0 163 Pieksämäki 454 4 458 Puumala 167 0 167 Rantasalmi 41 131 172 Savonlinna 585 63 648 Sulkava 110 0 110 Yhteensä 4462 740 5203 Kainuu Peltoheitot, hehtaaria Turvesuonpohja t, hehtaaria Yhteensä, hehtaaria Hyrynsalmi 792 20 812 Kajaani 1172 34 1205 Kuhmo 1466 0 1466 Paltamo 692 12 703 Puolanka 1100 0 1100 Ristijärvi 383 20 403 Sotkamo 740 28 768 Suomussalmi 1927 3 1930 Yhteensä 8271 117 8388
  12. 12. Tilasto joutoalueista kunnittain 3/10 Kanta-Häme Peltoheitot, hehtaaria Turvesuonpohjat, hehtaaria Yhteensä, hehtaaria Forssa 132 0 132 Hattula 139 0 139 Hausjärvi 169 0 169 Humppila 50 0 50 Hämeenlinna 589 5 593 Janakkala 196 7 203 Jokioinen 80 0 80 Loppi 317 1 319 Riihimäki 111 26 136 Tammela 204 0 204 Ypäjä 125 0 125 Yhteensä 2112 39 2151 Keski- Pohjanmaa Peltoheitot, hehtaaria Turvesuonpohja t, hehtaaria Yhteensä, hehtaaria Halsua 2 73 75 Kannus 131 0 131 Kaustinen 172 46 218 Kokkola 327 272 599 Lestijärvi 71 0 71 Perho 173 0 173 Toholampi 84 28 112 Veteli 293 30 323 Yhteensä 1253 449 1702
  13. 13. Tilasto joutoalueista kunnittain 4/10 Keski-Suomi Peltoheitot, hehtaaria Turvesuonpohjat, hehtaaria Yhteensä, hehtaaria Hankasalmi 241 3 244 Joutsa 307 25 333 Jyväskylä 405 0 405 Jämsä 338 0 338 Kannonkoski 38 13 51 Karstula 250 71 321 Keuruu 269 22 291 Kinnula 37 0 37 Kivijärvi 67 59 126 Konnevesi 187 14 201 Kuhmoinen 145 0 145 Kyyjärvi 147 188 335 Laukaa 376 14 390 Luhanka 134 0 134 Multia 149 0 149 Muurame 61 0 61 Petäjävesi 198 78 276 Pihtipudas 189 97 287 Saarijärvi 388 0 388 Toivakka 184 0 184 Uurainen 149 0 149 Viitasaari 361 21 381 Äänekoski 272 0 272 Yhteensä 4891 606 5497 Kymenlaakso Peltoheitot, hehtaaria Turvesuonpohjat, hehtaaria Yhteensä, hehtaaria Hamina 233 0 233 Iitti 268 0 268 Kotka 62 0 62 Kouvola 603 150 753 Miehikkälä 125 0 125 Pyhtää 112 0 112 Virolahti 93 0 93 Yhteensä 1495 150 1645
  14. 14. Tilasto joutoalueista kunnittain 5/10 Lappi Peltoheitot, hehtaaria Turvesuonpohjat, hehtaaria Yhteensä, hehtaaria Enontekiö 150 0 150 Inari 175 0 175 Kemi 25 0 25 Kemijärvi 580 131 711 Keminmaa 279 51 329 Kittilä 461 0 461 Kolari 393 0 393 Muonio 217 0 217 Pelkosenniemi 189 0 189 Pello 266 99 365 Posio 1035 0 1035 Ranua 887 6 893 Rovaniemi 1611 78 1688 Salla 1540 0 1540 Savukoski 277 0 277 Simo 261 188 449 Sodankylä 894 19 913 Tervola 662 136 798 Tornio 903 77 979 Utsjoki 37 0 37 Ylitornio 684 10 694 Yhteensä 11525 795 12320 Pirkanmaa Peltoheitot, hehtaaria Turvesuonpohjat, hehtaaria Yhteensä, hehtaaria Akaa 103 0 103 Hämeenkyrö 290 10 301 Ikaalinen 331 91 421 Juupajoki 35 0 35 Kangasala 363 0 363 Kihniö 113 61 174 Lempäälä 267 0 267 Mänttä- Vilppula 113 0 113 Nokia 136 0 136 Orivesi 176 0 176 Parkano 353 116 469 Pirkkala 88 0 88 Punkalaidun 218 14 232 Pälkäne 387 0 387 Ruovesi 132 0 132 Sastamala 433 0 433 Tampere 227 3 229 Urjala 274 0 274 Valkeakoski 200 0 200 Vesilahti 174 0 174 Virrat 306 29 334 Ylöjärvi 298 2 300 Yhteensä 5016 326 5342
  15. 15. Tilasto joutoalueista kunnittain 6/10 Pohjanmaa Peltoheitot, hehtaaria Turvesuonpohjat, hehtaaria Yhteensä, hehtaaria Isokyrö 32 0 32 Kaskinen 8 0 8 Korsnäs 89 0 89 Kristiinankaupunki 182 0 182 Kruunupyy 129 0 129 Laihia 52 0 52 Luoto 15 0 15 Maalahti 65 0 65 Mustasaari 209 0 209 Närpiö 146 11 156 Pedersörenkunta 106 55 161 Pietarsaari 16 0 16 Uusikaarlepyy 177 0 177 Vaasa 96 0 96 Vöyri 113 0 113 Yhteensä 1434 65 1499 Pohjois-Karjala Peltoheitot, hehtaaria Turvesuonpohj at, hehtaaria Yhteensä, hehtaaria Ilomantsi 519 52 571 Joensuu 815 55 870 Juuka 456 0 456 Kitee 586 11 597 Kontiolahti 343 0 343 Lieksa 695 0 695 Liperi 367 0 367 Nurmes 637 0 637 Outokumpu 150 0 150 Polvijärvi 276 0 276 Rääkkylä 262 10 272 Tohmajärvi 307 87 394 Yhteensä 5414 215 5629
  16. 16. Tilasto joutoalueista kunnittain 7/10 Pohjois- Pohjanmaa Peltoheitot, hehtaaria Turvesuonpohjat, hehtaaria Yhteensä, hehtaaria Alavieska 98 0 98 Haapajärvi 369 0 369 Haapavesi 910 157 1067 Ii 773 110 883 Kalajoki 280 0 280 Kempele 67 0 67 Kuusamo 3926 0 3926 Kärsämäki 498 156 654 Liminka 81 55 136 Lumijoki 69 0 69 Merijärvi 143 0 143 Muhos 255 0 255 Nivala 138 0 138 Oulainen 213 0 213 Oulu 729 391 1120 Pudasjärvi 1348 581 1929 Pyhäjoki 257 0 257 Pyhäjärvi 374 459 833 Pyhäntä 205 102 307 Raahe 493 88 581 Reisjärvi 25 0 25 Sievi 208 18 226 Siikajoki 301 189 490 Siikalatva 730 388 1117 Taivalkoski 474 0 474 Tyrnävä 247 0 247 Utajärvi 540 248 787 Vaala 648 73 720 Ylivieska 162 0 162 Yhteensä 14558 3015 17573
  17. 17. Tilasto joutoalueista kunnittain 8/10 Pohjois-Savo Peltoheitot, hehtaaria Turvesuonpohjat, hehtaaria Yhteensä, hehtaaria Iisalmi 423 0 423 Kaavi 90 0 90 Keitele 149 0 149 Kiuruvesi 653 345 998 Kuopio 1102 77 1179 Lapinlahti 358 1 359 Leppävirta 361 0 361 Pielavesi 263 63 326 Rautalampi 139 8 146 Rautavaara 180 197 377 Siilinjärvi 131 0 131 Sonkajärvi 317 70 387 Suonenjoki 175 0 175 Tervo 116 26 142 Tuusniemi 118 0 118 Varkaus 144 0 144 Vesanto 78 0 78 Vieremä 351 20 371 Yhteensä 5145 809 5954 Päijät-Häme Peltoheitot, hehtaaria Turvesuonpohjat, hehtaaria Yhteensä, hehtaaria Asikkala 203 0 203 Hartola 171 0 171 Heinola 185 0 185 Hollola 265 30 294 Kärkölä 68 0 68 Lahti 182 0 182 Orimattila 309 0 309 Padasjoki 209 0 209 Sysmä 234 0 234 Yhteensä 1826 30 1856
  18. 18. Tilasto joutoalueista kunnittain 9/10 Satakunta Peltoheitot, hehtaaria Turvesuonpohj at, hehtaaria Yhteensä, hehtaaria Eura 166 0 166 Eurajoki 147 0 147 Harjavalta 34 0 34 Honkajoki 143 67 209 Huittinen 120 0 120 Jämijärvi 133 93 226 Kankaanpää 257 306 563 Karvia 201 65 266 Kokemäki 120 0 120 Merikarvia 109 0 109 Nakkila 83 2 85 Pomarkku 118 0 118 Pori 537 0 537 Rauma 115 0 115 Siikainen 72 0 72 Säkylä 68 0 68 Ulvila 101 0 101 Yhteensä 2523 533 3056 Uusimaa Peltoheitot, hehtaaria Turvesuonpohj at, hehtaaria Yhteensä, hehtaaria Askola 64 0 64 Espoo 153 0 153 Hanko 14 0 14 Helsinki 48 0 48 Hyvinkää 150 7 156 Inkoo 131 0 131 Järvenpää 42 0 42 Karkkila 102 0 102 Kerava 17 0 17 Kirkkonummi 402 0 402 Lapinjärvi 151 0 151 Lohja 596 0 596 Loviisa 189 0 189 Myrskylä 62 0 62 Mäntsälä 357 0 357 Nurmijärvi 348 0 348 Pornainen 45 0 45 Porvoo 254 0 254 Pukkila 38 0 38 Raasepori 457 0 457 Sipoo 241 0 241 Siuntio 100 0 100 Tuusula 164 0 164 Vantaa 260 0 260 Vihti 441 36 477 Yhteensä 4822 42 4865
  19. 19. Tilasto joutoalueista kunnittain 10/10 Varsinais-Suomi Peltoheitot, hehtaaria Turvesuonpohjat, hehtaaria Yhteensä, hehtaaria Aura 27 0 27 Kaarina 90 0 90 Kemiönsaari 135 0 135 Koski Tl 80 0 80 Kustavi 64 0 64 Laitila 110 6 116 Lieto 106 0 106 Loimaa 221 10 231 Marttila 97 8 105 Masku 108 0 108 Mynämäki 72 14 86 Naantali 123 0 123 Nousiainen 54 0 54 Oripää 69 17 85 Paimio 54 0 54 Parainen 323 0 323 Pyhäranta 67 0 67 Pöytyä 108 0 108 Raisio 33 0 33 Rusko 36 0 36 Salo 954 0 954 Sauvo 69 0 69 Somero 209 0 209 Taivassalo 51 0 51 Turku 194 0 194 Uusikaupunki 172 0 172 Vehmaa 62 0 62 Yhteensä 3689 55 3744
  20. 20. Liite 3. Selvitys tehdyistä analyyseistä 1/6 Entiset turvetuotantoalueet • Lähtöaineistona käytettiin Maanmittauslaitoksen maastotietokannan alueluokkaa “Maa-aineksenottoalue eloperäinen aines” (Alue_32113), joka sisältää käytännössä kaikki turvetuotantoalueet. Vertaamalla vuoden 2010 ja 2019 aluetietoa voitiin erottaa ne alueet, jotka olivat olleet vuonna 2010 turvetuotantoalueina, mutta eivät enää vuonna 2019. Tästä saadusta aluejoukosta suodatettiin vielä alueet, jotka olivat vuoden 2019 maastotietokannassa “Pelto” -luokassa. • Vuoden 2019 maastotietokannan turvetuotantoalueet käytiin läpi ilmakuvilta ja sillä tavalla löydettiin lisää tuotannosta poistuneita alueita.
  21. 21. Selvitys tehdyistä analyyseistä 2/6 • Tuotannosta poistuneista alueista vähennettiin vielä muodostetut yksityiset ja valtion suojelualueet ja varmistettiin, ettei samoja alueita ole kirjattu metsitykseen potentiaaliseksi maatalousalueeksi. Lisäksi alueita leikattiin voimassa olevalla metsämaskilla. Näin saatiin poistettua jo metsätalouden maaksi palautuneita alueita. Valtakunnallisesti arvokkailla maisema- alueilla olevat kohteet poistettiin. Lisäksi poistettiin alueet, jotka oli jo metsitetty Kemera-varoin.
  22. 22. Selvitys tehdyistä analyyseistä 3/6 Peltoheitot • Metsitykseenpotentiaalisenmaatalousmaan selvittelyssä käytettiin Ruokavirastolta saatua peltolohkoaineistoaja vuosittaista kasvulohkotietoa. Aineistostaselvitettiin: › Sellaiset peltolohkot, joiden viimeiset kasvulohkotiedot olivat vuodelta 2017 tai vanhempia (aineisto oli vuosilta 2007 - 2019). Oletuksena oli, että näillä peltolohkoilla ei enää harjoitettu maataloutta ainakaan kovin intensiivisesti. › Sellaiset vuoden 2018 peltolohkot, joilla ei ole tilatunnusta (TILTU). Ruokavirastosta saadun aineiston tuoteselosteessa sanotaan: TILTU = Tilatunnus, jolle peruslohko on kuulunut vuonna 2018 (tyhjä, mikäli peruslohkolla ei ole ollut yhtään kasvulohkoa vuonna 2018). › Sellaiset peltolohkot, joiden kasvulohkotiedoissa on tietona joko Pysyvästi viljelemätön tai Viljelemätön. •
  23. 23. Selvitys tehdyistä analyyseistä 4/6 • Koska osa peltolohkoista tuli mukaan useamman kuin yhden yllä olevan hakukriteerin perusteella, suodatettiinsaatu aineisto peltolohkotunnuksen mukaan siten, että mukaan tuli sama peltolohko vain yhden kerran. • Saatua peltolohkoaineistoa leikattiin voimassa olevalla metsämaskilla. Näin saatiin poistettua jo metsitetyt tai metsittyneet lohkot. Jäljelle jääneet lohkot yhdistettiin suuremmiksi alueiksi (rinnakkaiset lohkot liitettiin yhteen) ja näille aloille laskettiin pinta-alat. • MML:n maastotietokannan Niitty-luokkaa leikattiin yllä olevalla aineistolla ja edelleen metsämaskilla. Käytöstä pois jätetty pelto tallennetaan maastotietokantaan niittynä, jos se on luonnontilassa ja on todennäköistä, että sitä ei enää viljellä.
  24. 24. Selvitys tehdyistä analyyseistä 5/6 • Jäljelle jääneet niityt tai niiden osat yhdistettiin suuremmiksi alueiksi (rinnakkaiset alueet liitettiin yhteen) ja näille aloille laskettiin pinta-alat. • Sekä peltolohko- että niittyaineistoa leikattiin perinnebiotooppiaineistolla, jota oli bufferoitu (laajennettu) 100 metrillä. SYKEn taajama-aineiston avulla poistettiin ne alueet, jotka olivat kokonaan taajamarasterin sisällä. • Rannikon rantaniittyjäpoistettiinlaajentamalla merialuetta 50 m maalle päin. Kaikki niittykohteet, jotka ylsivät tälle rantakaistalle poistettiin • Valtion tai yksityiselle suojelualueelle osuneet niityt ja peltolohkot poistettiin. • Lopulliseen aineistoon otettiin mukaan vain vähintään 0,5 ha:n alueet.
  25. 25. Selvitys tehdyistä analyyseistä 6/6 • Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY) poistettiin aineistosta. Tämä vähensi metsitykseen potentiaalista pinta-alaa noin 1400 ha. • Valtakunnallisesti arvokkailla maisema-alueilla olevat kohteet poistettiin. • Lopuksi vielä aineistosta leikattiin Kemera-varoin metsitettyjä peltoja, kun havaittiin, että metsämaski ei poistanut näitä kaikkia jo aiemmin.
  26. 26. Kiitos • ASIAKKAAT – HENKILÖSTÖ – KUMPPANIT – YHTEISKUNTA www.metsäkeskus.fi | www.metsään.fi www.twitter.com/metsakeskus | www.facebook.com/suomenmetsakeskus https://www.metsakeskus.fi/peltoheitot-ja-suonpohjat-metsittamalla-hiilinieluiksi

×