SlideShare a Scribd company logo
1 of 26
Download to read offline
Potentiaalisten metsityskohteiden
kartoitus suonpohjilla ja
peltoheitoilla
Peltoheitot ja suonpohjat metsittämällä hiilinieluiksi -hanke
15.10.2020Mira Isoniemi,projektipäällikkö, Suomenmetsäkeskus
Yhteenveto
• Peltoheitot ja suonpohjat metsittämällä hiilinieluiksi –
hankkeessa kartoitetaan potentiaalisia metsityskohteita
paikkatietoaineistojen avulla. Hankkeen tavoitteena on
lisätä hiilinieluja aktivoimalla maanomistajia metsittämään
viljelystä poistuneita peltoheittoja ja turvetuotannosta
vapautuneita suonpohjia
• Analyyseissä on löydetty potentiaalisia metsityskohteita
94 000 hehtaaria, joista peltoheittoja on 84 000 hehtaaria
ja turvetuotannosta vapautuneita suonpohjia 10 000
hehtaaria
Suonpohjan
metsityspotentiaali
• Turvetuotannosta vapautuneiden
suonpohjien metsityspotentiaalia
(10 000 hehtaaria) on erityisesti
Pohjanmaan maakunnissa
Kartoituksessa
löytynyt
suonpohja
Maatalousmaan
metsityspotentiaali
• Maatalousmaan metsityspoten-
tiaalia (84 000 hehtaaria) on
erityisesti Pohjois-Pohjanmaalla,
Kainuussa ja Lapissa
Kartoituksessa löytynyt peltoheitto
Turvemaan osuus
metsityspotentiaalista
• Turvemaan osuus 94 000
hehtaarin metsityspoten-
tiaalista on 31 400 hehtaaria.
9 400 hehtaaria on entisiä
turvetuotantoalueita ja 22 000
entisiä maatalousmaita
Tulosten hyödyntäminen
• Mahdollisten metsityskohteiden omistajille lähetetään
kutsuja hankkeen tilaisuuksiin ja aktivoidaan heitä myös
muilla keinoilla käynnistämään metsityshankkeita.
• Pienilläkin metsitetyillä aloilla on merkitystä, koska puuston
kasvaessa ilmastonmuutosta aiheuttavat
kasvihuonekaasupäästöt vähenevät ja hiilinielut
lisääntyvät.
• Kaikki maanomistajat eivät todennäköisesti innostu
metsittämisestä. Esimerkiksi kuolinpesissä päätöksenteko
voi olla hankalaa tai rajoitteena voi olla muita
maanomistajaan liittyviä henkilökohtaisia tekijöitä.
• Paikkatietoanalyysin perusteella löydettyihin kohteisiin voi
sisältyä jonkin verran metsityskelvottomia alueita,
esimerkiksi perinnebiotooppi- tai maisema-alueita
Epävarmuustekijät
Liitteet
• Liite 1. Tilasto joutoalueista maakunnittain
• Liite 2. Tilasto joutoalueista kunnittain
• Liite 3. Selvitys tehdyistä analyyseistä
Liite 1. Tilasto joutoalueista maakunnittain
Maakunta
Peltoheitot,
hehtaaria
Turvesuonpohjat,
hehtaaria Pinta-ala,hehtaaria
Etelä-Karjala 1741 192 1933
Etelä-Pohjanmaa 4084 1318 5402
Etelä-Savo 4462 740 5203
Kainuu 8271 117 8388
Kanta-Häme 2112 39 2151
Keski-Pohjanmaa 1253 449 1702
Keski-Suomi 4891 606 5497
Kymenlaakso 1495 150 1645
Lappi 11525 795 12320
Pirkanmaa 5016 326 5342
Pohjanmaa 1434 65 1499
Pohjois-Karjala 5414 215 5629
Pohjois-Pohjanmaa 14558 3015 17573
Pohjois-Savo 5145 809 5954
Päijät-Häme 1826 30 1856
Satakunta 2523 533 3056
Uusimaa 4822 42 4865
Varsinais-Suomi 3689 55 3744
Kaikki yhteensä 84264 9496 93760
Liite 2. Tilasto joutoalueista kunnittain 1/10
Etelä-Karjala
Peltoheitot,
hehtaaria
Turvesuonpohjat,
hehtaaria
Yhteensä,
hehtaaria
Imatra 75 0 75
Lappeenranta 403 0 403
Lemi 105 0 105
Luumäki 152 0 152
Parikkala 281 0 281
Rautjärvi 196 101 297
Ruokolahti 287 91 379
Savitaipale 147 0 147
Taipalsaari 94 0 94
Yhteensä 1741 192 1933
Etelä-
Pohjanmaa
Peltoheitot,
hehtaaria
Turvesuonpohjat,
hehtaaria
Yhteensä,
hehtaaria
Alajärvi 348 206 555
Alavus 333 64 397
Evijärvi 235 54 289
Ilmajoki 106 2 108
Isojoki 157 193 350
Karijoki 29 2 31
Kauhajoki 250 351 602
Kauhava 709 31 740
Kuortane 120 0 120
Kurikka 523 66 589
Lappajärvi 80 93 173
Lapua 135 29 164
Seinäjoki 538 108 646
Soini 130 111 241
Teuva 76 9 85
Vimpeli 67 0 67
Ähtäri 248 0 248
Yhteensä 4084 1318 5402
Tilasto joutoalueista kunnittain 2/10
Etelä-Savo
Peltoheitot,
hehtaaria
Turvesuonpohjat,
hehtaaria
Yhteensä,
hehtaaria
Enonkoski 56 0 56
Heinävesi 155 0 155
Hirvensalmi 222 0 222
Joroinen 198 42 240
Juva 411 204 615
Kangasniemi 426 0 426
Mikkeli 1022 296 1318
Mäntyharju 452 0 452
Pertunmaa 163 0 163
Pieksämäki 454 4 458
Puumala 167 0 167
Rantasalmi 41 131 172
Savonlinna 585 63 648
Sulkava 110 0 110
Yhteensä 4462 740 5203
Kainuu
Peltoheitot,
hehtaaria
Turvesuonpohja
t, hehtaaria
Yhteensä,
hehtaaria
Hyrynsalmi 792 20 812
Kajaani 1172 34 1205
Kuhmo 1466 0 1466
Paltamo 692 12 703
Puolanka 1100 0 1100
Ristijärvi 383 20 403
Sotkamo 740 28 768
Suomussalmi 1927 3 1930
Yhteensä 8271 117 8388
Tilasto joutoalueista kunnittain 3/10
Kanta-Häme
Peltoheitot,
hehtaaria
Turvesuonpohjat,
hehtaaria
Yhteensä,
hehtaaria
Forssa 132 0 132
Hattula 139 0 139
Hausjärvi 169 0 169
Humppila 50 0 50
Hämeenlinna 589 5 593
Janakkala 196 7 203
Jokioinen 80 0 80
Loppi 317 1 319
Riihimäki 111 26 136
Tammela 204 0 204
Ypäjä 125 0 125
Yhteensä 2112 39 2151
Keski-
Pohjanmaa
Peltoheitot,
hehtaaria
Turvesuonpohja
t, hehtaaria
Yhteensä,
hehtaaria
Halsua 2 73 75
Kannus 131 0 131
Kaustinen 172 46 218
Kokkola 327 272 599
Lestijärvi 71 0 71
Perho 173 0 173
Toholampi 84 28 112
Veteli 293 30 323
Yhteensä 1253 449 1702
Tilasto joutoalueista kunnittain 4/10
Keski-Suomi
Peltoheitot,
hehtaaria
Turvesuonpohjat,
hehtaaria
Yhteensä,
hehtaaria
Hankasalmi 241 3 244
Joutsa 307 25 333
Jyväskylä 405 0 405
Jämsä 338 0 338
Kannonkoski 38 13 51
Karstula 250 71 321
Keuruu 269 22 291
Kinnula 37 0 37
Kivijärvi 67 59 126
Konnevesi 187 14 201
Kuhmoinen 145 0 145
Kyyjärvi 147 188 335
Laukaa 376 14 390
Luhanka 134 0 134
Multia 149 0 149
Muurame 61 0 61
Petäjävesi 198 78 276
Pihtipudas 189 97 287
Saarijärvi 388 0 388
Toivakka 184 0 184
Uurainen 149 0 149
Viitasaari 361 21 381
Äänekoski 272 0 272
Yhteensä 4891 606 5497
Kymenlaakso
Peltoheitot,
hehtaaria
Turvesuonpohjat,
hehtaaria
Yhteensä,
hehtaaria
Hamina 233 0 233
Iitti 268 0 268
Kotka 62 0 62
Kouvola 603 150 753
Miehikkälä 125 0 125
Pyhtää 112 0 112
Virolahti 93 0 93
Yhteensä 1495 150 1645
Tilasto joutoalueista kunnittain 5/10
Lappi
Peltoheitot,
hehtaaria
Turvesuonpohjat,
hehtaaria
Yhteensä,
hehtaaria
Enontekiö 150 0 150
Inari 175 0 175
Kemi 25 0 25
Kemijärvi 580 131 711
Keminmaa 279 51 329
Kittilä 461 0 461
Kolari 393 0 393
Muonio 217 0 217
Pelkosenniemi 189 0 189
Pello 266 99 365
Posio 1035 0 1035
Ranua 887 6 893
Rovaniemi 1611 78 1688
Salla 1540 0 1540
Savukoski 277 0 277
Simo 261 188 449
Sodankylä 894 19 913
Tervola 662 136 798
Tornio 903 77 979
Utsjoki 37 0 37
Ylitornio 684 10 694
Yhteensä 11525 795 12320
Pirkanmaa
Peltoheitot,
hehtaaria
Turvesuonpohjat,
hehtaaria
Yhteensä,
hehtaaria
Akaa 103 0 103
Hämeenkyrö 290 10 301
Ikaalinen 331 91 421
Juupajoki 35 0 35
Kangasala 363 0 363
Kihniö 113 61 174
Lempäälä 267 0 267
Mänttä-
Vilppula 113 0 113
Nokia 136 0 136
Orivesi 176 0 176
Parkano 353 116 469
Pirkkala 88 0 88
Punkalaidun 218 14 232
Pälkäne 387 0 387
Ruovesi 132 0 132
Sastamala 433 0 433
Tampere 227 3 229
Urjala 274 0 274
Valkeakoski 200 0 200
Vesilahti 174 0 174
Virrat 306 29 334
Ylöjärvi 298 2 300
Yhteensä 5016 326 5342
Tilasto joutoalueista kunnittain 6/10
Pohjanmaa
Peltoheitot,
hehtaaria
Turvesuonpohjat,
hehtaaria
Yhteensä,
hehtaaria
Isokyrö 32 0 32
Kaskinen 8 0 8
Korsnäs 89 0 89
Kristiinankaupunki 182 0 182
Kruunupyy 129 0 129
Laihia 52 0 52
Luoto 15 0 15
Maalahti 65 0 65
Mustasaari 209 0 209
Närpiö 146 11 156
Pedersörenkunta 106 55 161
Pietarsaari 16 0 16
Uusikaarlepyy 177 0 177
Vaasa 96 0 96
Vöyri 113 0 113
Yhteensä 1434 65 1499
Pohjois-Karjala
Peltoheitot,
hehtaaria
Turvesuonpohj
at, hehtaaria
Yhteensä,
hehtaaria
Ilomantsi 519 52 571
Joensuu 815 55 870
Juuka 456 0 456
Kitee 586 11 597
Kontiolahti 343 0 343
Lieksa 695 0 695
Liperi 367 0 367
Nurmes 637 0 637
Outokumpu 150 0 150
Polvijärvi 276 0 276
Rääkkylä 262 10 272
Tohmajärvi 307 87 394
Yhteensä 5414 215 5629
Tilasto
joutoalueista
kunnittain 7/10
Pohjois-
Pohjanmaa
Peltoheitot,
hehtaaria
Turvesuonpohjat,
hehtaaria
Yhteensä,
hehtaaria
Alavieska 98 0 98
Haapajärvi 369 0 369
Haapavesi 910 157 1067
Ii 773 110 883
Kalajoki 280 0 280
Kempele 67 0 67
Kuusamo 3926 0 3926
Kärsämäki 498 156 654
Liminka 81 55 136
Lumijoki 69 0 69
Merijärvi 143 0 143
Muhos 255 0 255
Nivala 138 0 138
Oulainen 213 0 213
Oulu 729 391 1120
Pudasjärvi 1348 581 1929
Pyhäjoki 257 0 257
Pyhäjärvi 374 459 833
Pyhäntä 205 102 307
Raahe 493 88 581
Reisjärvi 25 0 25
Sievi 208 18 226
Siikajoki 301 189 490
Siikalatva 730 388 1117
Taivalkoski 474 0 474
Tyrnävä 247 0 247
Utajärvi 540 248 787
Vaala 648 73 720
Ylivieska 162 0 162
Yhteensä 14558 3015 17573
Tilasto joutoalueista kunnittain 8/10
Pohjois-Savo
Peltoheitot,
hehtaaria
Turvesuonpohjat,
hehtaaria
Yhteensä,
hehtaaria
Iisalmi 423 0 423
Kaavi 90 0 90
Keitele 149 0 149
Kiuruvesi 653 345 998
Kuopio 1102 77 1179
Lapinlahti 358 1 359
Leppävirta 361 0 361
Pielavesi 263 63 326
Rautalampi 139 8 146
Rautavaara 180 197 377
Siilinjärvi 131 0 131
Sonkajärvi 317 70 387
Suonenjoki 175 0 175
Tervo 116 26 142
Tuusniemi 118 0 118
Varkaus 144 0 144
Vesanto 78 0 78
Vieremä 351 20 371
Yhteensä 5145 809 5954
Päijät-Häme
Peltoheitot,
hehtaaria
Turvesuonpohjat,
hehtaaria
Yhteensä,
hehtaaria
Asikkala 203 0 203
Hartola 171 0 171
Heinola 185 0 185
Hollola 265 30 294
Kärkölä 68 0 68
Lahti 182 0 182
Orimattila 309 0 309
Padasjoki 209 0 209
Sysmä 234 0 234
Yhteensä 1826 30 1856
Tilasto joutoalueista
kunnittain 9/10
Satakunta
Peltoheitot,
hehtaaria
Turvesuonpohj
at, hehtaaria
Yhteensä,
hehtaaria
Eura 166 0 166
Eurajoki 147 0 147
Harjavalta 34 0 34
Honkajoki 143 67 209
Huittinen 120 0 120
Jämijärvi 133 93 226
Kankaanpää 257 306 563
Karvia 201 65 266
Kokemäki 120 0 120
Merikarvia 109 0 109
Nakkila 83 2 85
Pomarkku 118 0 118
Pori 537 0 537
Rauma 115 0 115
Siikainen 72 0 72
Säkylä 68 0 68
Ulvila 101 0 101
Yhteensä 2523 533 3056
Uusimaa
Peltoheitot,
hehtaaria
Turvesuonpohj
at, hehtaaria
Yhteensä,
hehtaaria
Askola 64 0 64
Espoo 153 0 153
Hanko 14 0 14
Helsinki 48 0 48
Hyvinkää 150 7 156
Inkoo 131 0 131
Järvenpää 42 0 42
Karkkila 102 0 102
Kerava 17 0 17
Kirkkonummi 402 0 402
Lapinjärvi 151 0 151
Lohja 596 0 596
Loviisa 189 0 189
Myrskylä 62 0 62
Mäntsälä 357 0 357
Nurmijärvi 348 0 348
Pornainen 45 0 45
Porvoo 254 0 254
Pukkila 38 0 38
Raasepori 457 0 457
Sipoo 241 0 241
Siuntio 100 0 100
Tuusula 164 0 164
Vantaa 260 0 260
Vihti 441 36 477
Yhteensä 4822 42 4865
Tilasto
joutoalueista
kunnittain 10/10
Varsinais-Suomi
Peltoheitot,
hehtaaria
Turvesuonpohjat,
hehtaaria
Yhteensä,
hehtaaria
Aura 27 0 27
Kaarina 90 0 90
Kemiönsaari 135 0 135
Koski Tl 80 0 80
Kustavi 64 0 64
Laitila 110 6 116
Lieto 106 0 106
Loimaa 221 10 231
Marttila 97 8 105
Masku 108 0 108
Mynämäki 72 14 86
Naantali 123 0 123
Nousiainen 54 0 54
Oripää 69 17 85
Paimio 54 0 54
Parainen 323 0 323
Pyhäranta 67 0 67
Pöytyä 108 0 108
Raisio 33 0 33
Rusko 36 0 36
Salo 954 0 954
Sauvo 69 0 69
Somero 209 0 209
Taivassalo 51 0 51
Turku 194 0 194
Uusikaupunki 172 0 172
Vehmaa 62 0 62
Yhteensä 3689 55 3744
Liite 3. Selvitys tehdyistä analyyseistä 1/6
Entiset turvetuotantoalueet
• Lähtöaineistona käytettiin Maanmittauslaitoksen
maastotietokannan alueluokkaa “Maa-aineksenottoalue
eloperäinen aines” (Alue_32113), joka sisältää käytännössä
kaikki turvetuotantoalueet. Vertaamalla vuoden 2010 ja 2019
aluetietoa voitiin erottaa ne alueet, jotka olivat olleet vuonna
2010 turvetuotantoalueina, mutta eivät enää vuonna 2019. Tästä
saadusta aluejoukosta suodatettiin vielä alueet, jotka olivat
vuoden 2019 maastotietokannassa “Pelto” -luokassa.
• Vuoden 2019 maastotietokannan turvetuotantoalueet käytiin läpi
ilmakuvilta ja sillä tavalla löydettiin lisää tuotannosta poistuneita
alueita.
Selvitys tehdyistä analyyseistä 2/6
• Tuotannosta poistuneista alueista vähennettiin vielä muodostetut
yksityiset ja valtion suojelualueet ja varmistettiin, ettei samoja
alueita ole kirjattu metsitykseen potentiaaliseksi
maatalousalueeksi. Lisäksi alueita leikattiin voimassa olevalla
metsämaskilla. Näin saatiin poistettua jo metsätalouden maaksi
palautuneita alueita. Valtakunnallisesti arvokkailla maisema-
alueilla olevat kohteet poistettiin. Lisäksi poistettiin alueet,
jotka oli jo metsitetty Kemera-varoin.
Selvitys tehdyistä analyyseistä 3/6
Peltoheitot
• Metsitykseenpotentiaalisenmaatalousmaan selvittelyssä
käytettiin Ruokavirastolta saatua peltolohkoaineistoaja
vuosittaista kasvulohkotietoa. Aineistostaselvitettiin:
› Sellaiset peltolohkot, joiden viimeiset kasvulohkotiedot olivat vuodelta
2017 tai vanhempia (aineisto oli vuosilta 2007 - 2019). Oletuksena oli,
että näillä peltolohkoilla ei enää harjoitettu maataloutta ainakaan kovin
intensiivisesti.
› Sellaiset vuoden 2018 peltolohkot, joilla ei ole tilatunnusta (TILTU).
Ruokavirastosta saadun aineiston tuoteselosteessa sanotaan: TILTU
= Tilatunnus, jolle peruslohko on kuulunut vuonna 2018 (tyhjä, mikäli
peruslohkolla ei ole ollut yhtään kasvulohkoa vuonna 2018).
› Sellaiset peltolohkot, joiden kasvulohkotiedoissa on tietona joko
Pysyvästi viljelemätön tai Viljelemätön.
•
Selvitys tehdyistä analyyseistä 4/6
• Koska osa peltolohkoista tuli mukaan useamman kuin yhden yllä
olevan hakukriteerin perusteella, suodatettiinsaatu aineisto
peltolohkotunnuksen mukaan siten, että mukaan tuli sama
peltolohko vain yhden kerran.
• Saatua peltolohkoaineistoa leikattiin voimassa olevalla
metsämaskilla. Näin saatiin poistettua jo metsitetyt tai
metsittyneet lohkot. Jäljelle jääneet lohkot yhdistettiin
suuremmiksi alueiksi (rinnakkaiset lohkot liitettiin yhteen) ja näille
aloille laskettiin pinta-alat.
• MML:n maastotietokannan Niitty-luokkaa leikattiin yllä olevalla
aineistolla ja edelleen metsämaskilla. Käytöstä pois jätetty pelto
tallennetaan maastotietokantaan niittynä, jos se on
luonnontilassa ja on todennäköistä, että sitä ei enää viljellä.
Selvitys tehdyistä analyyseistä 5/6
• Jäljelle jääneet niityt tai niiden osat yhdistettiin suuremmiksi
alueiksi (rinnakkaiset alueet liitettiin yhteen) ja näille aloille
laskettiin pinta-alat.
• Sekä peltolohko- että niittyaineistoa leikattiin
perinnebiotooppiaineistolla, jota oli bufferoitu (laajennettu) 100
metrillä. SYKEn taajama-aineiston avulla poistettiin ne alueet,
jotka olivat kokonaan taajamarasterin sisällä.
• Rannikon rantaniittyjäpoistettiinlaajentamalla merialuetta 50 m
maalle päin. Kaikki niittykohteet, jotka ylsivät tälle rantakaistalle
poistettiin
• Valtion tai yksityiselle suojelualueelle osuneet niityt ja peltolohkot
poistettiin.
• Lopulliseen aineistoon otettiin mukaan vain vähintään 0,5 ha:n
alueet.
Selvitys tehdyistä analyyseistä 6/6
• Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt
(RKY) poistettiin aineistosta. Tämä vähensi metsitykseen
potentiaalista pinta-alaa noin 1400 ha.
• Valtakunnallisesti arvokkailla maisema-alueilla olevat kohteet
poistettiin.
• Lopuksi vielä aineistosta leikattiin Kemera-varoin metsitettyjä
peltoja, kun havaittiin, että metsämaski ei poistanut näitä kaikkia
jo aiemmin.
Kiitos
• ASIAKKAAT – HENKILÖSTÖ – KUMPPANIT – YHTEISKUNTA
www.metsäkeskus.fi | www.metsään.fi
www.twitter.com/metsakeskus | www.facebook.com/suomenmetsakeskus
https://www.metsakeskus.fi/peltoheitot-ja-suonpohjat-metsittamalla-hiilinieluiksi

More Related Content

More from Suomen metsäkeskus

4. metsanomistajakyselysta pohjois pohjanmaalla poimittua raili-hokajarvi
4. metsanomistajakyselysta pohjois pohjanmaalla poimittua raili-hokajarvi4. metsanomistajakyselysta pohjois pohjanmaalla poimittua raili-hokajarvi
4. metsanomistajakyselysta pohjois pohjanmaalla poimittua raili-hokajarviSuomen metsäkeskus
 
4. metsanomistajakyselysta pohjois pohjanmaalla poimittua raili-hokajarvi
4. metsanomistajakyselysta pohjois pohjanmaalla poimittua raili-hokajarvi4. metsanomistajakyselysta pohjois pohjanmaalla poimittua raili-hokajarvi
4. metsanomistajakyselysta pohjois pohjanmaalla poimittua raili-hokajarviSuomen metsäkeskus
 
6. luonnontuotepotentiaali juha vornanen
6. luonnontuotepotentiaali juha vornanen6. luonnontuotepotentiaali juha vornanen
6. luonnontuotepotentiaali juha vornanenSuomen metsäkeskus
 
5. metsan monimuotoisuus luonnon raaka aineiden keruussa heli-pirinen
5. metsan monimuotoisuus luonnon raaka aineiden keruussa heli-pirinen5. metsan monimuotoisuus luonnon raaka aineiden keruussa heli-pirinen
5. metsan monimuotoisuus luonnon raaka aineiden keruussa heli-pirinenSuomen metsäkeskus
 
2. luomulaatuista raaka ainetta metsaluonnosta anne-annala
2. luomulaatuista raaka ainetta metsaluonnosta anne-annala2. luomulaatuista raaka ainetta metsaluonnosta anne-annala
2. luomulaatuista raaka ainetta metsaluonnosta anne-annalaSuomen metsäkeskus
 
1. luonnonmisen vastaanotto ajan 2020 miia konttinen
1. luonnonmisen vastaanotto ajan 2020 miia konttinen1. luonnonmisen vastaanotto ajan 2020 miia konttinen
1. luonnonmisen vastaanotto ajan 2020 miia konttinenSuomen metsäkeskus
 
Korjuujälki energiapuuhakkuilla
Korjuujälki energiapuuhakkuillaKorjuujälki energiapuuhakkuilla
Korjuujälki energiapuuhakkuillaSuomen metsäkeskus
 
Kiertotalouden käytännön tekijä: Biowatin metsäenergian hankinta
Kiertotalouden käytännön tekijä: Biowatin metsäenergian hankintaKiertotalouden käytännön tekijä: Biowatin metsäenergian hankinta
Kiertotalouden käytännön tekijä: Biowatin metsäenergian hankintaSuomen metsäkeskus
 
Energiapuukauppa piristyy: Mhy Kaakon energiapuunhankinta
Energiapuukauppa piristyy: Mhy Kaakon energiapuunhankintaEnergiapuukauppa piristyy: Mhy Kaakon energiapuunhankinta
Energiapuukauppa piristyy: Mhy Kaakon energiapuunhankintaSuomen metsäkeskus
 
Hoitorästit ja hiilensidonta Kaakkois-Suomessa 20.1.2021
Hoitorästit ja hiilensidonta Kaakkois-Suomessa 20.1.2021Hoitorästit ja hiilensidonta Kaakkois-Suomessa 20.1.2021
Hoitorästit ja hiilensidonta Kaakkois-Suomessa 20.1.2021Suomen metsäkeskus
 
Metsäenergian käyttö kasvussa
Metsäenergian käyttö kasvussaMetsäenergian käyttö kasvussa
Metsäenergian käyttö kasvussaSuomen metsäkeskus
 
Kuinka Hakevuori vastaa energiapuun kasvavaan kysyntään?
Kuinka Hakevuori vastaa energiapuun kasvavaan kysyntään?Kuinka Hakevuori vastaa energiapuun kasvavaan kysyntään?
Kuinka Hakevuori vastaa energiapuun kasvavaan kysyntään?Suomen metsäkeskus
 
Energiapuun käyttö ja näkymät Kymenlaaksossa
Energiapuun käyttö ja näkymät KymenlaaksossaEnergiapuun käyttö ja näkymät Kymenlaaksossa
Energiapuun käyttö ja näkymät KymenlaaksossaSuomen metsäkeskus
 
Hoitorästit ja hiilensidonta Kaakkois-Suomessa
Hoitorästit ja hiilensidonta Kaakkois-SuomessaHoitorästit ja hiilensidonta Kaakkois-Suomessa
Hoitorästit ja hiilensidonta Kaakkois-SuomessaSuomen metsäkeskus
 
Isokuusentanhuan puukalusteet esitys janne syrja
Isokuusentanhuan puukalusteet esitys janne syrjaIsokuusentanhuan puukalusteet esitys janne syrja
Isokuusentanhuan puukalusteet esitys janne syrjaSuomen metsäkeskus
 
Isokuusentanhualle puukalusteita marjaana tuoriniemi
Isokuusentanhualle puukalusteita marjaana tuoriniemiIsokuusentanhualle puukalusteita marjaana tuoriniemi
Isokuusentanhualle puukalusteita marjaana tuoriniemiSuomen metsäkeskus
 
Isokuusentanhua, keskustelu timo koski
Isokuusentanhua, keskustelu timo koskiIsokuusentanhua, keskustelu timo koski
Isokuusentanhua, keskustelu timo koskiSuomen metsäkeskus
 
6. metstilan arvo verkkoseminaari 20.1.2021 esa arola maanmittauslaitos
6. metstilan arvo  verkkoseminaari 20.1.2021 esa arola maanmittauslaitos6. metstilan arvo  verkkoseminaari 20.1.2021 esa arola maanmittauslaitos
6. metstilan arvo verkkoseminaari 20.1.2021 esa arola maanmittauslaitosSuomen metsäkeskus
 

More from Suomen metsäkeskus (20)

4. metsanomistajakyselysta pohjois pohjanmaalla poimittua raili-hokajarvi
4. metsanomistajakyselysta pohjois pohjanmaalla poimittua raili-hokajarvi4. metsanomistajakyselysta pohjois pohjanmaalla poimittua raili-hokajarvi
4. metsanomistajakyselysta pohjois pohjanmaalla poimittua raili-hokajarvi
 
4. metsanomistajakyselysta pohjois pohjanmaalla poimittua raili-hokajarvi
4. metsanomistajakyselysta pohjois pohjanmaalla poimittua raili-hokajarvi4. metsanomistajakyselysta pohjois pohjanmaalla poimittua raili-hokajarvi
4. metsanomistajakyselysta pohjois pohjanmaalla poimittua raili-hokajarvi
 
6. luonnontuotepotentiaali juha vornanen
6. luonnontuotepotentiaali juha vornanen6. luonnontuotepotentiaali juha vornanen
6. luonnontuotepotentiaali juha vornanen
 
5. metsan monimuotoisuus luonnon raaka aineiden keruussa heli-pirinen
5. metsan monimuotoisuus luonnon raaka aineiden keruussa heli-pirinen5. metsan monimuotoisuus luonnon raaka aineiden keruussa heli-pirinen
5. metsan monimuotoisuus luonnon raaka aineiden keruussa heli-pirinen
 
3. luomukeruu johanna honkanen
3. luomukeruu johanna honkanen3. luomukeruu johanna honkanen
3. luomukeruu johanna honkanen
 
2. luomulaatuista raaka ainetta metsaluonnosta anne-annala
2. luomulaatuista raaka ainetta metsaluonnosta anne-annala2. luomulaatuista raaka ainetta metsaluonnosta anne-annala
2. luomulaatuista raaka ainetta metsaluonnosta anne-annala
 
1. luonnonmisen vastaanotto ajan 2020 miia konttinen
1. luonnonmisen vastaanotto ajan 2020 miia konttinen1. luonnonmisen vastaanotto ajan 2020 miia konttinen
1. luonnonmisen vastaanotto ajan 2020 miia konttinen
 
Korjuujälki energiapuuhakkuilla
Korjuujälki energiapuuhakkuillaKorjuujälki energiapuuhakkuilla
Korjuujälki energiapuuhakkuilla
 
Kiertotalouden käytännön tekijä: Biowatin metsäenergian hankinta
Kiertotalouden käytännön tekijä: Biowatin metsäenergian hankintaKiertotalouden käytännön tekijä: Biowatin metsäenergian hankinta
Kiertotalouden käytännön tekijä: Biowatin metsäenergian hankinta
 
Energiapuukauppa piristyy: Mhy Kaakon energiapuunhankinta
Energiapuukauppa piristyy: Mhy Kaakon energiapuunhankintaEnergiapuukauppa piristyy: Mhy Kaakon energiapuunhankinta
Energiapuukauppa piristyy: Mhy Kaakon energiapuunhankinta
 
Hoitorästit ja hiilensidonta Kaakkois-Suomessa 20.1.2021
Hoitorästit ja hiilensidonta Kaakkois-Suomessa 20.1.2021Hoitorästit ja hiilensidonta Kaakkois-Suomessa 20.1.2021
Hoitorästit ja hiilensidonta Kaakkois-Suomessa 20.1.2021
 
Metsäenergian käyttö kasvussa
Metsäenergian käyttö kasvussaMetsäenergian käyttö kasvussa
Metsäenergian käyttö kasvussa
 
Kuinka Hakevuori vastaa energiapuun kasvavaan kysyntään?
Kuinka Hakevuori vastaa energiapuun kasvavaan kysyntään?Kuinka Hakevuori vastaa energiapuun kasvavaan kysyntään?
Kuinka Hakevuori vastaa energiapuun kasvavaan kysyntään?
 
Energiapuun käyttö ja näkymät Kymenlaaksossa
Energiapuun käyttö ja näkymät KymenlaaksossaEnergiapuun käyttö ja näkymät Kymenlaaksossa
Energiapuun käyttö ja näkymät Kymenlaaksossa
 
Hoitorästit ja hiilensidonta Kaakkois-Suomessa
Hoitorästit ja hiilensidonta Kaakkois-SuomessaHoitorästit ja hiilensidonta Kaakkois-Suomessa
Hoitorästit ja hiilensidonta Kaakkois-Suomessa
 
Puurakenteiden palosuunnittelu
Puurakenteiden palosuunnitteluPuurakenteiden palosuunnittelu
Puurakenteiden palosuunnittelu
 
Isokuusentanhuan puukalusteet esitys janne syrja
Isokuusentanhuan puukalusteet esitys janne syrjaIsokuusentanhuan puukalusteet esitys janne syrja
Isokuusentanhuan puukalusteet esitys janne syrja
 
Isokuusentanhualle puukalusteita marjaana tuoriniemi
Isokuusentanhualle puukalusteita marjaana tuoriniemiIsokuusentanhualle puukalusteita marjaana tuoriniemi
Isokuusentanhualle puukalusteita marjaana tuoriniemi
 
Isokuusentanhua, keskustelu timo koski
Isokuusentanhua, keskustelu timo koskiIsokuusentanhua, keskustelu timo koski
Isokuusentanhua, keskustelu timo koski
 
6. metstilan arvo verkkoseminaari 20.1.2021 esa arola maanmittauslaitos
6. metstilan arvo  verkkoseminaari 20.1.2021 esa arola maanmittauslaitos6. metstilan arvo  verkkoseminaari 20.1.2021 esa arola maanmittauslaitos
6. metstilan arvo verkkoseminaari 20.1.2021 esa arola maanmittauslaitos
 

Potentiaalisten metsityskohteiden kartoitus suonpohjilla ja peltoheitoilla

  • 1. Potentiaalisten metsityskohteiden kartoitus suonpohjilla ja peltoheitoilla Peltoheitot ja suonpohjat metsittämällä hiilinieluiksi -hanke 15.10.2020Mira Isoniemi,projektipäällikkö, Suomenmetsäkeskus
  • 2. Yhteenveto • Peltoheitot ja suonpohjat metsittämällä hiilinieluiksi – hankkeessa kartoitetaan potentiaalisia metsityskohteita paikkatietoaineistojen avulla. Hankkeen tavoitteena on lisätä hiilinieluja aktivoimalla maanomistajia metsittämään viljelystä poistuneita peltoheittoja ja turvetuotannosta vapautuneita suonpohjia • Analyyseissä on löydetty potentiaalisia metsityskohteita 94 000 hehtaaria, joista peltoheittoja on 84 000 hehtaaria ja turvetuotannosta vapautuneita suonpohjia 10 000 hehtaaria
  • 3. Suonpohjan metsityspotentiaali • Turvetuotannosta vapautuneiden suonpohjien metsityspotentiaalia (10 000 hehtaaria) on erityisesti Pohjanmaan maakunnissa Kartoituksessa löytynyt suonpohja
  • 4. Maatalousmaan metsityspotentiaali • Maatalousmaan metsityspoten- tiaalia (84 000 hehtaaria) on erityisesti Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa Kartoituksessa löytynyt peltoheitto
  • 5. Turvemaan osuus metsityspotentiaalista • Turvemaan osuus 94 000 hehtaarin metsityspoten- tiaalista on 31 400 hehtaaria. 9 400 hehtaaria on entisiä turvetuotantoalueita ja 22 000 entisiä maatalousmaita
  • 6. Tulosten hyödyntäminen • Mahdollisten metsityskohteiden omistajille lähetetään kutsuja hankkeen tilaisuuksiin ja aktivoidaan heitä myös muilla keinoilla käynnistämään metsityshankkeita. • Pienilläkin metsitetyillä aloilla on merkitystä, koska puuston kasvaessa ilmastonmuutosta aiheuttavat kasvihuonekaasupäästöt vähenevät ja hiilinielut lisääntyvät.
  • 7. • Kaikki maanomistajat eivät todennäköisesti innostu metsittämisestä. Esimerkiksi kuolinpesissä päätöksenteko voi olla hankalaa tai rajoitteena voi olla muita maanomistajaan liittyviä henkilökohtaisia tekijöitä. • Paikkatietoanalyysin perusteella löydettyihin kohteisiin voi sisältyä jonkin verran metsityskelvottomia alueita, esimerkiksi perinnebiotooppi- tai maisema-alueita Epävarmuustekijät
  • 8. Liitteet • Liite 1. Tilasto joutoalueista maakunnittain • Liite 2. Tilasto joutoalueista kunnittain • Liite 3. Selvitys tehdyistä analyyseistä
  • 9. Liite 1. Tilasto joutoalueista maakunnittain Maakunta Peltoheitot, hehtaaria Turvesuonpohjat, hehtaaria Pinta-ala,hehtaaria Etelä-Karjala 1741 192 1933 Etelä-Pohjanmaa 4084 1318 5402 Etelä-Savo 4462 740 5203 Kainuu 8271 117 8388 Kanta-Häme 2112 39 2151 Keski-Pohjanmaa 1253 449 1702 Keski-Suomi 4891 606 5497 Kymenlaakso 1495 150 1645 Lappi 11525 795 12320 Pirkanmaa 5016 326 5342 Pohjanmaa 1434 65 1499 Pohjois-Karjala 5414 215 5629 Pohjois-Pohjanmaa 14558 3015 17573 Pohjois-Savo 5145 809 5954 Päijät-Häme 1826 30 1856 Satakunta 2523 533 3056 Uusimaa 4822 42 4865 Varsinais-Suomi 3689 55 3744 Kaikki yhteensä 84264 9496 93760
  • 10. Liite 2. Tilasto joutoalueista kunnittain 1/10 Etelä-Karjala Peltoheitot, hehtaaria Turvesuonpohjat, hehtaaria Yhteensä, hehtaaria Imatra 75 0 75 Lappeenranta 403 0 403 Lemi 105 0 105 Luumäki 152 0 152 Parikkala 281 0 281 Rautjärvi 196 101 297 Ruokolahti 287 91 379 Savitaipale 147 0 147 Taipalsaari 94 0 94 Yhteensä 1741 192 1933 Etelä- Pohjanmaa Peltoheitot, hehtaaria Turvesuonpohjat, hehtaaria Yhteensä, hehtaaria Alajärvi 348 206 555 Alavus 333 64 397 Evijärvi 235 54 289 Ilmajoki 106 2 108 Isojoki 157 193 350 Karijoki 29 2 31 Kauhajoki 250 351 602 Kauhava 709 31 740 Kuortane 120 0 120 Kurikka 523 66 589 Lappajärvi 80 93 173 Lapua 135 29 164 Seinäjoki 538 108 646 Soini 130 111 241 Teuva 76 9 85 Vimpeli 67 0 67 Ähtäri 248 0 248 Yhteensä 4084 1318 5402
  • 11. Tilasto joutoalueista kunnittain 2/10 Etelä-Savo Peltoheitot, hehtaaria Turvesuonpohjat, hehtaaria Yhteensä, hehtaaria Enonkoski 56 0 56 Heinävesi 155 0 155 Hirvensalmi 222 0 222 Joroinen 198 42 240 Juva 411 204 615 Kangasniemi 426 0 426 Mikkeli 1022 296 1318 Mäntyharju 452 0 452 Pertunmaa 163 0 163 Pieksämäki 454 4 458 Puumala 167 0 167 Rantasalmi 41 131 172 Savonlinna 585 63 648 Sulkava 110 0 110 Yhteensä 4462 740 5203 Kainuu Peltoheitot, hehtaaria Turvesuonpohja t, hehtaaria Yhteensä, hehtaaria Hyrynsalmi 792 20 812 Kajaani 1172 34 1205 Kuhmo 1466 0 1466 Paltamo 692 12 703 Puolanka 1100 0 1100 Ristijärvi 383 20 403 Sotkamo 740 28 768 Suomussalmi 1927 3 1930 Yhteensä 8271 117 8388
  • 12. Tilasto joutoalueista kunnittain 3/10 Kanta-Häme Peltoheitot, hehtaaria Turvesuonpohjat, hehtaaria Yhteensä, hehtaaria Forssa 132 0 132 Hattula 139 0 139 Hausjärvi 169 0 169 Humppila 50 0 50 Hämeenlinna 589 5 593 Janakkala 196 7 203 Jokioinen 80 0 80 Loppi 317 1 319 Riihimäki 111 26 136 Tammela 204 0 204 Ypäjä 125 0 125 Yhteensä 2112 39 2151 Keski- Pohjanmaa Peltoheitot, hehtaaria Turvesuonpohja t, hehtaaria Yhteensä, hehtaaria Halsua 2 73 75 Kannus 131 0 131 Kaustinen 172 46 218 Kokkola 327 272 599 Lestijärvi 71 0 71 Perho 173 0 173 Toholampi 84 28 112 Veteli 293 30 323 Yhteensä 1253 449 1702
  • 13. Tilasto joutoalueista kunnittain 4/10 Keski-Suomi Peltoheitot, hehtaaria Turvesuonpohjat, hehtaaria Yhteensä, hehtaaria Hankasalmi 241 3 244 Joutsa 307 25 333 Jyväskylä 405 0 405 Jämsä 338 0 338 Kannonkoski 38 13 51 Karstula 250 71 321 Keuruu 269 22 291 Kinnula 37 0 37 Kivijärvi 67 59 126 Konnevesi 187 14 201 Kuhmoinen 145 0 145 Kyyjärvi 147 188 335 Laukaa 376 14 390 Luhanka 134 0 134 Multia 149 0 149 Muurame 61 0 61 Petäjävesi 198 78 276 Pihtipudas 189 97 287 Saarijärvi 388 0 388 Toivakka 184 0 184 Uurainen 149 0 149 Viitasaari 361 21 381 Äänekoski 272 0 272 Yhteensä 4891 606 5497 Kymenlaakso Peltoheitot, hehtaaria Turvesuonpohjat, hehtaaria Yhteensä, hehtaaria Hamina 233 0 233 Iitti 268 0 268 Kotka 62 0 62 Kouvola 603 150 753 Miehikkälä 125 0 125 Pyhtää 112 0 112 Virolahti 93 0 93 Yhteensä 1495 150 1645
  • 14. Tilasto joutoalueista kunnittain 5/10 Lappi Peltoheitot, hehtaaria Turvesuonpohjat, hehtaaria Yhteensä, hehtaaria Enontekiö 150 0 150 Inari 175 0 175 Kemi 25 0 25 Kemijärvi 580 131 711 Keminmaa 279 51 329 Kittilä 461 0 461 Kolari 393 0 393 Muonio 217 0 217 Pelkosenniemi 189 0 189 Pello 266 99 365 Posio 1035 0 1035 Ranua 887 6 893 Rovaniemi 1611 78 1688 Salla 1540 0 1540 Savukoski 277 0 277 Simo 261 188 449 Sodankylä 894 19 913 Tervola 662 136 798 Tornio 903 77 979 Utsjoki 37 0 37 Ylitornio 684 10 694 Yhteensä 11525 795 12320 Pirkanmaa Peltoheitot, hehtaaria Turvesuonpohjat, hehtaaria Yhteensä, hehtaaria Akaa 103 0 103 Hämeenkyrö 290 10 301 Ikaalinen 331 91 421 Juupajoki 35 0 35 Kangasala 363 0 363 Kihniö 113 61 174 Lempäälä 267 0 267 Mänttä- Vilppula 113 0 113 Nokia 136 0 136 Orivesi 176 0 176 Parkano 353 116 469 Pirkkala 88 0 88 Punkalaidun 218 14 232 Pälkäne 387 0 387 Ruovesi 132 0 132 Sastamala 433 0 433 Tampere 227 3 229 Urjala 274 0 274 Valkeakoski 200 0 200 Vesilahti 174 0 174 Virrat 306 29 334 Ylöjärvi 298 2 300 Yhteensä 5016 326 5342
  • 15. Tilasto joutoalueista kunnittain 6/10 Pohjanmaa Peltoheitot, hehtaaria Turvesuonpohjat, hehtaaria Yhteensä, hehtaaria Isokyrö 32 0 32 Kaskinen 8 0 8 Korsnäs 89 0 89 Kristiinankaupunki 182 0 182 Kruunupyy 129 0 129 Laihia 52 0 52 Luoto 15 0 15 Maalahti 65 0 65 Mustasaari 209 0 209 Närpiö 146 11 156 Pedersörenkunta 106 55 161 Pietarsaari 16 0 16 Uusikaarlepyy 177 0 177 Vaasa 96 0 96 Vöyri 113 0 113 Yhteensä 1434 65 1499 Pohjois-Karjala Peltoheitot, hehtaaria Turvesuonpohj at, hehtaaria Yhteensä, hehtaaria Ilomantsi 519 52 571 Joensuu 815 55 870 Juuka 456 0 456 Kitee 586 11 597 Kontiolahti 343 0 343 Lieksa 695 0 695 Liperi 367 0 367 Nurmes 637 0 637 Outokumpu 150 0 150 Polvijärvi 276 0 276 Rääkkylä 262 10 272 Tohmajärvi 307 87 394 Yhteensä 5414 215 5629
  • 16. Tilasto joutoalueista kunnittain 7/10 Pohjois- Pohjanmaa Peltoheitot, hehtaaria Turvesuonpohjat, hehtaaria Yhteensä, hehtaaria Alavieska 98 0 98 Haapajärvi 369 0 369 Haapavesi 910 157 1067 Ii 773 110 883 Kalajoki 280 0 280 Kempele 67 0 67 Kuusamo 3926 0 3926 Kärsämäki 498 156 654 Liminka 81 55 136 Lumijoki 69 0 69 Merijärvi 143 0 143 Muhos 255 0 255 Nivala 138 0 138 Oulainen 213 0 213 Oulu 729 391 1120 Pudasjärvi 1348 581 1929 Pyhäjoki 257 0 257 Pyhäjärvi 374 459 833 Pyhäntä 205 102 307 Raahe 493 88 581 Reisjärvi 25 0 25 Sievi 208 18 226 Siikajoki 301 189 490 Siikalatva 730 388 1117 Taivalkoski 474 0 474 Tyrnävä 247 0 247 Utajärvi 540 248 787 Vaala 648 73 720 Ylivieska 162 0 162 Yhteensä 14558 3015 17573
  • 17. Tilasto joutoalueista kunnittain 8/10 Pohjois-Savo Peltoheitot, hehtaaria Turvesuonpohjat, hehtaaria Yhteensä, hehtaaria Iisalmi 423 0 423 Kaavi 90 0 90 Keitele 149 0 149 Kiuruvesi 653 345 998 Kuopio 1102 77 1179 Lapinlahti 358 1 359 Leppävirta 361 0 361 Pielavesi 263 63 326 Rautalampi 139 8 146 Rautavaara 180 197 377 Siilinjärvi 131 0 131 Sonkajärvi 317 70 387 Suonenjoki 175 0 175 Tervo 116 26 142 Tuusniemi 118 0 118 Varkaus 144 0 144 Vesanto 78 0 78 Vieremä 351 20 371 Yhteensä 5145 809 5954 Päijät-Häme Peltoheitot, hehtaaria Turvesuonpohjat, hehtaaria Yhteensä, hehtaaria Asikkala 203 0 203 Hartola 171 0 171 Heinola 185 0 185 Hollola 265 30 294 Kärkölä 68 0 68 Lahti 182 0 182 Orimattila 309 0 309 Padasjoki 209 0 209 Sysmä 234 0 234 Yhteensä 1826 30 1856
  • 18. Tilasto joutoalueista kunnittain 9/10 Satakunta Peltoheitot, hehtaaria Turvesuonpohj at, hehtaaria Yhteensä, hehtaaria Eura 166 0 166 Eurajoki 147 0 147 Harjavalta 34 0 34 Honkajoki 143 67 209 Huittinen 120 0 120 Jämijärvi 133 93 226 Kankaanpää 257 306 563 Karvia 201 65 266 Kokemäki 120 0 120 Merikarvia 109 0 109 Nakkila 83 2 85 Pomarkku 118 0 118 Pori 537 0 537 Rauma 115 0 115 Siikainen 72 0 72 Säkylä 68 0 68 Ulvila 101 0 101 Yhteensä 2523 533 3056 Uusimaa Peltoheitot, hehtaaria Turvesuonpohj at, hehtaaria Yhteensä, hehtaaria Askola 64 0 64 Espoo 153 0 153 Hanko 14 0 14 Helsinki 48 0 48 Hyvinkää 150 7 156 Inkoo 131 0 131 Järvenpää 42 0 42 Karkkila 102 0 102 Kerava 17 0 17 Kirkkonummi 402 0 402 Lapinjärvi 151 0 151 Lohja 596 0 596 Loviisa 189 0 189 Myrskylä 62 0 62 Mäntsälä 357 0 357 Nurmijärvi 348 0 348 Pornainen 45 0 45 Porvoo 254 0 254 Pukkila 38 0 38 Raasepori 457 0 457 Sipoo 241 0 241 Siuntio 100 0 100 Tuusula 164 0 164 Vantaa 260 0 260 Vihti 441 36 477 Yhteensä 4822 42 4865
  • 19. Tilasto joutoalueista kunnittain 10/10 Varsinais-Suomi Peltoheitot, hehtaaria Turvesuonpohjat, hehtaaria Yhteensä, hehtaaria Aura 27 0 27 Kaarina 90 0 90 Kemiönsaari 135 0 135 Koski Tl 80 0 80 Kustavi 64 0 64 Laitila 110 6 116 Lieto 106 0 106 Loimaa 221 10 231 Marttila 97 8 105 Masku 108 0 108 Mynämäki 72 14 86 Naantali 123 0 123 Nousiainen 54 0 54 Oripää 69 17 85 Paimio 54 0 54 Parainen 323 0 323 Pyhäranta 67 0 67 Pöytyä 108 0 108 Raisio 33 0 33 Rusko 36 0 36 Salo 954 0 954 Sauvo 69 0 69 Somero 209 0 209 Taivassalo 51 0 51 Turku 194 0 194 Uusikaupunki 172 0 172 Vehmaa 62 0 62 Yhteensä 3689 55 3744
  • 20. Liite 3. Selvitys tehdyistä analyyseistä 1/6 Entiset turvetuotantoalueet • Lähtöaineistona käytettiin Maanmittauslaitoksen maastotietokannan alueluokkaa “Maa-aineksenottoalue eloperäinen aines” (Alue_32113), joka sisältää käytännössä kaikki turvetuotantoalueet. Vertaamalla vuoden 2010 ja 2019 aluetietoa voitiin erottaa ne alueet, jotka olivat olleet vuonna 2010 turvetuotantoalueina, mutta eivät enää vuonna 2019. Tästä saadusta aluejoukosta suodatettiin vielä alueet, jotka olivat vuoden 2019 maastotietokannassa “Pelto” -luokassa. • Vuoden 2019 maastotietokannan turvetuotantoalueet käytiin läpi ilmakuvilta ja sillä tavalla löydettiin lisää tuotannosta poistuneita alueita.
  • 21. Selvitys tehdyistä analyyseistä 2/6 • Tuotannosta poistuneista alueista vähennettiin vielä muodostetut yksityiset ja valtion suojelualueet ja varmistettiin, ettei samoja alueita ole kirjattu metsitykseen potentiaaliseksi maatalousalueeksi. Lisäksi alueita leikattiin voimassa olevalla metsämaskilla. Näin saatiin poistettua jo metsätalouden maaksi palautuneita alueita. Valtakunnallisesti arvokkailla maisema- alueilla olevat kohteet poistettiin. Lisäksi poistettiin alueet, jotka oli jo metsitetty Kemera-varoin.
  • 22. Selvitys tehdyistä analyyseistä 3/6 Peltoheitot • Metsitykseenpotentiaalisenmaatalousmaan selvittelyssä käytettiin Ruokavirastolta saatua peltolohkoaineistoaja vuosittaista kasvulohkotietoa. Aineistostaselvitettiin: › Sellaiset peltolohkot, joiden viimeiset kasvulohkotiedot olivat vuodelta 2017 tai vanhempia (aineisto oli vuosilta 2007 - 2019). Oletuksena oli, että näillä peltolohkoilla ei enää harjoitettu maataloutta ainakaan kovin intensiivisesti. › Sellaiset vuoden 2018 peltolohkot, joilla ei ole tilatunnusta (TILTU). Ruokavirastosta saadun aineiston tuoteselosteessa sanotaan: TILTU = Tilatunnus, jolle peruslohko on kuulunut vuonna 2018 (tyhjä, mikäli peruslohkolla ei ole ollut yhtään kasvulohkoa vuonna 2018). › Sellaiset peltolohkot, joiden kasvulohkotiedoissa on tietona joko Pysyvästi viljelemätön tai Viljelemätön. •
  • 23. Selvitys tehdyistä analyyseistä 4/6 • Koska osa peltolohkoista tuli mukaan useamman kuin yhden yllä olevan hakukriteerin perusteella, suodatettiinsaatu aineisto peltolohkotunnuksen mukaan siten, että mukaan tuli sama peltolohko vain yhden kerran. • Saatua peltolohkoaineistoa leikattiin voimassa olevalla metsämaskilla. Näin saatiin poistettua jo metsitetyt tai metsittyneet lohkot. Jäljelle jääneet lohkot yhdistettiin suuremmiksi alueiksi (rinnakkaiset lohkot liitettiin yhteen) ja näille aloille laskettiin pinta-alat. • MML:n maastotietokannan Niitty-luokkaa leikattiin yllä olevalla aineistolla ja edelleen metsämaskilla. Käytöstä pois jätetty pelto tallennetaan maastotietokantaan niittynä, jos se on luonnontilassa ja on todennäköistä, että sitä ei enää viljellä.
  • 24. Selvitys tehdyistä analyyseistä 5/6 • Jäljelle jääneet niityt tai niiden osat yhdistettiin suuremmiksi alueiksi (rinnakkaiset alueet liitettiin yhteen) ja näille aloille laskettiin pinta-alat. • Sekä peltolohko- että niittyaineistoa leikattiin perinnebiotooppiaineistolla, jota oli bufferoitu (laajennettu) 100 metrillä. SYKEn taajama-aineiston avulla poistettiin ne alueet, jotka olivat kokonaan taajamarasterin sisällä. • Rannikon rantaniittyjäpoistettiinlaajentamalla merialuetta 50 m maalle päin. Kaikki niittykohteet, jotka ylsivät tälle rantakaistalle poistettiin • Valtion tai yksityiselle suojelualueelle osuneet niityt ja peltolohkot poistettiin. • Lopulliseen aineistoon otettiin mukaan vain vähintään 0,5 ha:n alueet.
  • 25. Selvitys tehdyistä analyyseistä 6/6 • Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY) poistettiin aineistosta. Tämä vähensi metsitykseen potentiaalista pinta-alaa noin 1400 ha. • Valtakunnallisesti arvokkailla maisema-alueilla olevat kohteet poistettiin. • Lopuksi vielä aineistosta leikattiin Kemera-varoin metsitettyjä peltoja, kun havaittiin, että metsämaski ei poistanut näitä kaikkia jo aiemmin.
  • 26. Kiitos • ASIAKKAAT – HENKILÖSTÖ – KUMPPANIT – YHTEISKUNTA www.metsäkeskus.fi | www.metsään.fi www.twitter.com/metsakeskus | www.facebook.com/suomenmetsakeskus https://www.metsakeskus.fi/peltoheitot-ja-suonpohjat-metsittamalla-hiilinieluiksi