Potentiaalisten metsityskohteiden kartoitus suonpohjilla ja peltoheitoilla
Peltoheitot ja suonpohjat metsittämällä hiilinieluiksi -hankkeen materiaalia
2. Yhteenveto
• Peltoheitot ja suonpohjat metsittämällä hiilinieluiksi –
hankkeessa kartoitetaan potentiaalisia metsityskohteita
paikkatietoaineistojen avulla. Hankkeen tavoitteena on
lisätä hiilinieluja aktivoimalla maanomistajia metsittämään
viljelystä poistuneita peltoheittoja ja turvetuotannosta
vapautuneita suonpohjia
• Analyyseissä on löydetty potentiaalisia metsityskohteita
94 000 hehtaaria, joista peltoheittoja on 84 000 hehtaaria
ja turvetuotannosta vapautuneita suonpohjia 10 000
hehtaaria
6. Tulosten hyödyntäminen
• Mahdollisten metsityskohteiden omistajille lähetetään
kutsuja hankkeen tilaisuuksiin ja aktivoidaan heitä myös
muilla keinoilla käynnistämään metsityshankkeita.
• Pienilläkin metsitetyillä aloilla on merkitystä, koska puuston
kasvaessa ilmastonmuutosta aiheuttavat
kasvihuonekaasupäästöt vähenevät ja hiilinielut
lisääntyvät.
7. • Kaikki maanomistajat eivät todennäköisesti innostu
metsittämisestä. Esimerkiksi kuolinpesissä päätöksenteko
voi olla hankalaa tai rajoitteena voi olla muita
maanomistajaan liittyviä henkilökohtaisia tekijöitä.
• Paikkatietoanalyysin perusteella löydettyihin kohteisiin voi
sisältyä jonkin verran metsityskelvottomia alueita,
esimerkiksi perinnebiotooppi- tai maisema-alueita
Epävarmuustekijät
20. Liite 3. Selvitys tehdyistä analyyseistä 1/6
Entiset turvetuotantoalueet
• Lähtöaineistona käytettiin Maanmittauslaitoksen
maastotietokannan alueluokkaa “Maa-aineksenottoalue
eloperäinen aines” (Alue_32113), joka sisältää käytännössä
kaikki turvetuotantoalueet. Vertaamalla vuoden 2010 ja 2019
aluetietoa voitiin erottaa ne alueet, jotka olivat olleet vuonna
2010 turvetuotantoalueina, mutta eivät enää vuonna 2019. Tästä
saadusta aluejoukosta suodatettiin vielä alueet, jotka olivat
vuoden 2019 maastotietokannassa “Pelto” -luokassa.
• Vuoden 2019 maastotietokannan turvetuotantoalueet käytiin läpi
ilmakuvilta ja sillä tavalla löydettiin lisää tuotannosta poistuneita
alueita.
21. Selvitys tehdyistä analyyseistä 2/6
• Tuotannosta poistuneista alueista vähennettiin vielä muodostetut
yksityiset ja valtion suojelualueet ja varmistettiin, ettei samoja
alueita ole kirjattu metsitykseen potentiaaliseksi
maatalousalueeksi. Lisäksi alueita leikattiin voimassa olevalla
metsämaskilla. Näin saatiin poistettua jo metsätalouden maaksi
palautuneita alueita. Valtakunnallisesti arvokkailla maisema-
alueilla olevat kohteet poistettiin. Lisäksi poistettiin alueet,
jotka oli jo metsitetty Kemera-varoin.
22. Selvitys tehdyistä analyyseistä 3/6
Peltoheitot
• Metsitykseenpotentiaalisenmaatalousmaan selvittelyssä
käytettiin Ruokavirastolta saatua peltolohkoaineistoaja
vuosittaista kasvulohkotietoa. Aineistostaselvitettiin:
› Sellaiset peltolohkot, joiden viimeiset kasvulohkotiedot olivat vuodelta
2017 tai vanhempia (aineisto oli vuosilta 2007 - 2019). Oletuksena oli,
että näillä peltolohkoilla ei enää harjoitettu maataloutta ainakaan kovin
intensiivisesti.
› Sellaiset vuoden 2018 peltolohkot, joilla ei ole tilatunnusta (TILTU).
Ruokavirastosta saadun aineiston tuoteselosteessa sanotaan: TILTU
= Tilatunnus, jolle peruslohko on kuulunut vuonna 2018 (tyhjä, mikäli
peruslohkolla ei ole ollut yhtään kasvulohkoa vuonna 2018).
› Sellaiset peltolohkot, joiden kasvulohkotiedoissa on tietona joko
Pysyvästi viljelemätön tai Viljelemätön.
•
23. Selvitys tehdyistä analyyseistä 4/6
• Koska osa peltolohkoista tuli mukaan useamman kuin yhden yllä
olevan hakukriteerin perusteella, suodatettiinsaatu aineisto
peltolohkotunnuksen mukaan siten, että mukaan tuli sama
peltolohko vain yhden kerran.
• Saatua peltolohkoaineistoa leikattiin voimassa olevalla
metsämaskilla. Näin saatiin poistettua jo metsitetyt tai
metsittyneet lohkot. Jäljelle jääneet lohkot yhdistettiin
suuremmiksi alueiksi (rinnakkaiset lohkot liitettiin yhteen) ja näille
aloille laskettiin pinta-alat.
• MML:n maastotietokannan Niitty-luokkaa leikattiin yllä olevalla
aineistolla ja edelleen metsämaskilla. Käytöstä pois jätetty pelto
tallennetaan maastotietokantaan niittynä, jos se on
luonnontilassa ja on todennäköistä, että sitä ei enää viljellä.
24. Selvitys tehdyistä analyyseistä 5/6
• Jäljelle jääneet niityt tai niiden osat yhdistettiin suuremmiksi
alueiksi (rinnakkaiset alueet liitettiin yhteen) ja näille aloille
laskettiin pinta-alat.
• Sekä peltolohko- että niittyaineistoa leikattiin
perinnebiotooppiaineistolla, jota oli bufferoitu (laajennettu) 100
metrillä. SYKEn taajama-aineiston avulla poistettiin ne alueet,
jotka olivat kokonaan taajamarasterin sisällä.
• Rannikon rantaniittyjäpoistettiinlaajentamalla merialuetta 50 m
maalle päin. Kaikki niittykohteet, jotka ylsivät tälle rantakaistalle
poistettiin
• Valtion tai yksityiselle suojelualueelle osuneet niityt ja peltolohkot
poistettiin.
• Lopulliseen aineistoon otettiin mukaan vain vähintään 0,5 ha:n
alueet.
25. Selvitys tehdyistä analyyseistä 6/6
• Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt
(RKY) poistettiin aineistosta. Tämä vähensi metsitykseen
potentiaalista pinta-alaa noin 1400 ha.
• Valtakunnallisesti arvokkailla maisema-alueilla olevat kohteet
poistettiin.
• Lopuksi vielä aineistosta leikattiin Kemera-varoin metsitettyjä
peltoja, kun havaittiin, että metsämaski ei poistanut näitä kaikkia
jo aiemmin.