Suometsien ilmastokestävä hoito ja käyttö -verkkoseminaari 19.11.2020, Laatuloikka luonnonhoitoon Pohjois-Savossa -hanke.

1. Paikkatietoaineistoja vesiensuojeluun
Suometsien ilmastokestävä hoito ja käyttö –webinaari
19.11.2020
Antti Leinonen
Suomen metsäkeskus

2. Sisältö
• Vesistöjen suojavyöhykkeistä ja maanmuokkauksesta
• RUSLE2015 eroosiokartat
• Maastovaurioiden välttäminen puunkorjuussa
• Kosteusindeksikartat
• Korjuukelpoisuuskartat
• Linkit:
• Yleistä vesiensuojelun paikkatietoaineistoista:
https://www.metsakeskus.fi/metsatalouden-vesiensuojelu
Karttapalvelu:
• http://httmetsakeskus.maps.arcgis.com/apps/webappviewer/index.html?id=
644952e90979454aa8bf62805cf9e4cf
• Haettavissa myös taustakarttoina omaan paikkatietojärjestelmään

3. Vesistöjen ja pienvesien
suojavyöhykkeet
• Suojeltavan veden ja varsinaisen uudistamisalan väliin jätettäviä rajoitetusti
käsiteltäviä tai kokonaan käsittelemättä jätettäviä puskurivyöhykkeitä
• Vesiensuojelu:
• Minimoidaan hakkuualueelta huuhtoutuvan kiintoaineen ja ravinteiden
päätyminen vesistöön
• Pidättää sen kautta kulkeutuvan käsittelyalueella muodostuvan valunnan
mukana kulkeutuvaa kiintoainetta ja ravinteita
• Estetään puskurialueen muuttuminen itsessään kuormituslähteeksi
(suojavyöhykkeellä ei ole suojavyöhykettä)
• Monimuotoisuus:
• Usein rantavyöhykkeellä on ympäristöstään poikkeavia luontoarvoja
(puulajisuhteet, pensaskerros) metsänkäsittelyhistoriasta johtuen
• Maisema:
• Näkyviä alueita

4. Suojavyöhykkeen rajaaminen ja
toiminta suojavyöhykkeellä
• Tavoitteena vaihtelevan levyinen suojavyöhykerajaus hakkuualueen ja veden väliin
• Leveys vaihtelee tarpeen mukaan
• Vyöhykkeelle tuleva vesimäärä (maastonmuodot
• Maanpinnan kaltevuus (veden viipymä suojavyöhykkeellä)
• Tarkastelu pidätyskyvyn ja potentiaalisen kuormituslähteen estämisen
näkökulmasta
• Esimerkiksi 5 – 30 metriä, sertifiointijärjestelmissä minimileveys
• Puuston käsittely suojavyöhykkeellä
• Maanpintaa ei saa rikkoa (rajataan maanmuokkauksen ulkopuolelle
• Ei urapainumia
• Yksittäisiä taloudellisesti arvokkaimpia puita voidaan poimia, mikäli ei
aiheuteta samalla
• Monimuotoisuus ja maisematavoitteet voivat rajoittaa suojavyöhykkeen
käsittelyä vesiensuojelua enemmän

5. Kiintoainekuormituksen välttäminen
maanmuokkauksessa
• Kiintoainekuormitusta syntyy kun paljastetaan maanpintaa, joka altistuu
sateelle
 Sadepisarojen energia irrottaa maahiukkasia paljaalta leikkauspinnalta
(voimakkaat sateet)
 Maanmuokkausmenetelmän valinta (minimoidaan uudistamisen
kannalta tarpeeton maan paljastaminen) sekä toteutustapa
(mahdollisimman vähän yhtenäistä muokkausta)
 Huuhtoutuneen kiintoaineen kulkeutumiseen uudistamisalla vaikuttaa
rinteen pituus ja kaltevuus sekä maalaji
 Eroosio vähentyy nopeasti kasvillisuuden palautumisen vuoksi,
keskimäärin neljässä vuodessa kiintoainekuormitus on vähentynyt lähelle
lähtötasoa, lisäksi hienojakoinen kiintoaine on ehtinyt huuhtoutumaan

6. RUSLE2015-eroosiokartta, tausta ja
periaate
1. Tavoitteena tunnistaa ja luokitella tulevat maanmuokkausalueet sen perusteella, kuinka
merkittäviä ne ovat eroosion kannalta
2. Lisäksi tavoitteena on tarkemmin tunnistaa ne alueen maanmuokkausalueilta, joissa
kiintoaineen huuhtoutumista voi tapahtua eniten
• Halutaan siis tietää mitä tapahtuu, kun paljastettu maanpinta altistuu sateen aikaansaamille
eroosiovoimille (ei suojaavaa kasvillisuutta -> tilanne maanmuokkauksen jälkeen
• Sukua USA:ssa kehitetyille empiirisille malleille
› USLE Wischmeier ja Smith, 1978 ja RUSLE Renard ym., 1997
› Ei käytännön metsätalouden mittakaavan (metsikkökuviotason) aikaisempia sovelluksia
• Eroosio A (Kg/ha/a) lasketaan viiden tekijän tulona R (sadetekijä), K (maaperätekijä), LS
(pinnanmuototekijä), C (kasvipeitteisyys ja maanmuokkaustekniikka) ja P (ihmisen toimet
eroosion estämiseksi).
• A = R × K × LS × C × P
• Ei huomioi uomaeroosiota -> ei kuvaa ojitusmätästysaluiden eroosiota!

7. Eroosioon vaikuttavat tekijät 1/3
• Sadetekijä
• Pidemmän
ajan keskiarvo
sadetapahtu
mien aikana
satavien
vesipisaroiden
liike-energian
summasta
• Suomessa
sadetapahtu
mat yleensä
maltillisia, ei
altista
erityisesti
eroosiolle
(c) Maanmittauslaitos 2015
Sade-tekijä R
Freshabit Life IP alueet
Liike-energian summa
Value
High : 554,039
Low : 66,9793
• Maaperätekijä
› Kuvaa maaperän eroosioherkkyyttä
(herkkyys kasvaa arvon kasvaessa)
› Perustuu maannostietokantaan (GTK)
› Jokaisella maannosluokalle oma arvo
(c) Maanmittauslaitos 2015
Maaperätekijä K
0,008
0,008 - 0,02
0,02 - 0,039
0,039 - 0,057

8. Eroosioon vaikuttavat tekijät 2/3
• Pinnanmuototekijä
• Kuvaa maanpinnan
muotojen vaikutusta
eroosion suuruuteen
• Rinteen pituus ja
jyrkkyys lisää eroosiota
• Tunnistaa ne kohdat
rinteessä johon
pintavedet noroutuvat
• Pienipiirteinen
muuttuja kun
käytetään
Laserkeilaukseen
perustuvaa
korkeusmallia
Maanpinnanmuototekijä LS
Value
High : 581,932
Low : 0

9. Eroosioon vaikuttavat tekijät 3/3
• Maanpeitetekijä kuvaa eroosion suhdetta peitteisen ja paljastetun
maanpinnan välillä
• Maanpintaa suojaavan puuston, pintakasvillisuuden ja muun materiaalin (esim.
hakkuutähteet) tarjoama suoja sateen liike-energiaa vastaan
• Eri maanmuokkaustekniikat paljastavat maanpintaa eri laajuudessa
• Paljastetun maanpinnan pinta-ala vaikuttaa
• Esimerkiksi mätästyksen saama C-tekijän arvo (eroosio) pienempi mätästyksellä kuin äestyksellä ja laikutuksella
• Kannattaa suosia maanmuokkaustekniikoita, jotka paljastavat maanpintaa
mahdollisimman vähän esimerkiksi laukkumätästyksen sijaan
kääntömätästystä!

10. Eroosiokartta ohjaa suunnittelua – ei
määritä lopputulosta

11. Eroosiokartan tulkintaa
• RUSLE2015 –tulosten hyödyntäminen hakkuiden ja
maanmuokkausten suunnittelussa ja toteutuksessa
• Hakkuutavan valinta
• Suojavyöhykkeen leveyden optimointi
• Useita eri tavoitteita vrt. esim. vesiensuojelu vs.
monimuotoisuus vs. maisema
• Toisiaan täydentäviä tavoitteita, joiden painoarvo
vaihtelee kohdekohtaisesti ja jokin muodostaa
minitekijän
• Vesiensuojelullinen tavoite:
• Estetään suojakaistan muuttuminen päästölähteeksi
• Pysäytetään yläpuoliselta käsittelyalueelta
huuhtoutuvaa kiintoainesta ja ravinteita
• > vaihtelevan levyinen suojavyöhyke
• Säästöpuuryhmien sijoittelu
• Maanmuokkauksen toteutus
• Yhtenäisen muokkausuran välttäminen
• Muokkausurien suuntaaminen
• Puutavaran kuljetus tien varteen!
• Eroosioon vaikuttavat tekijät vaihtelevat suuresti myös
kuvion sisällä jo yksistään maaston muotojen vuoksi
Säästöpuuryhmä
Vaihtelevan levyinen
suojakaista
1:2 000

12. Kosteusindeksit ja
urapainumien välttäminen

13. Kosteusindeksien hyödyntämiskohteita
• Ajourapainumat altistavat eroosiolle
ja toimivat vesienjohtamisreitteinä
vesistöihin
• Kosteusindeksien
hyödyntämiskohteita:
• Urapainumien välttäminen vesistöjen
ja pienvesien suojavyöhykkeillä tai
niiden läheisyydessä puuta
korjattaessa
• Norojen ja purojen ylityspaikkojen
tunnistaminen
• Norojen tunnistaminen ja rajaaminen
• Tarpeettomien urapainumien ja
maanpinnan rikkomisen välttäminen
uudistamisaloilla
• Kasvatushakkuissa puuston
elinvoimaisuutta ja kasvua
heikentävien urapainumien syntymisen
estäminen
Kuva: Mari Pänkäläinen

14. Kosteusindeksin periaate
• Karttojen tulkinta: mitä
sinisempää, sen märempää
• Oletuksena on, että alueet johon
maastonmuotojen perusteella
kerääntyy pintavesiä, ovat märkiä
• Mitä isommalta alueelta
pintavesiä kerääntyy, sitä
märempää
• Pintavesien virtausreittien
tunnistamiselle voidaan
määritellä erilaisia raja-arvoja
• Märkyyttä kuvaava rasteri
muodostetaan vertaamalla
virtausreitin maanpinnan
korkeusarvoa, tarkastelevan
pikselin korkeusarvoon
124
125
Esim. 125-124=1 = kuiva

15. Kosteusindeksien tulkinta
suojavyöhykkeiden suunnittelussa
• Vaihtelevan levyisten suojavyöhykkeiden rajaamisessa maastovaurioiden
välttäminen on yksi huomioitava näkökohta eli voidaanko puunkorjuu
toteuttaa siten, ettei urapainumia synny vesistöjen ja pienvesien läheisyyteen
(c) Maanmittauslaitos 2015

16. Kosteusindeksien tulkinta norojen ja
purojen ylityspaikkojen valinnassa
• Pienvesi tulee ylittää paikassa, jossa se aiheuttaa mahdollisimman
vähän urautumista
Picture: Pirita Soini

17. Kosteusindeksien tulkinta norojen
tunnistamisessa ja rajaamisessa
• Kaikkia noroja ei ole
peruskartalla, eikä kaikkia
metsälakikohteita ole
kartoitettu
• Kosteusindeksi voi kertoa
mihin ympäristöstään
poikkeava kasvillisuus ja
kosteusolosuhteet voivat
ulottua

18. Kosteusindeksien hyödyntäminen
uudistamishakkuissa
• Maanpinnan tarpeetonta rikkomista ja urautumista tulee välttää
• Kiintoaineen ja ravinteiden huuhtoutumisen sekä ylimääräisen
vesakoitumisen välttäminen
Picture: Pirita Soini
Picture: Pirita Soini

19. Korjuukelpoisuuskartat
• Arbonautin Oy:n tuottamat
korjuukelpoisuuskartat, jotka Metsäkeskus
jakaa
• Auttaa ajoittamaan puunkorjuun sellaiseen
ajankohtaan, jolloin maastovaurioiden
syntymisen todennäköisyys on pieni
• Taustatietona mm. puuston määrä,
kosteusindeksi, turvemaa/kivennäismaa

20. Kiitos
• ASIAKKAAT – HENKILÖSTÖ – KUMPPANIT – YHTEISKUNTA
www.metsäkeskus.fi | www.metsään.fi
www.twitter.com/metsakeskus | www.facebook.com/suomenmetsakeskus
https://www.metsakeskus.fi/freshabit-life-ip-hanke
http://www.metsa.fi/freshabit

21. Suometsäilta – Tuhkalannoituksen hyödyt
Isra Alatalo
Ecolan Oy

22. Sisältö
•Ecolan Oy
•Lannoitteet
•Miksi tuhkalannoitus?
•Kysymyksiä ja vastauksia

23. ECOLAN ON KIERTOTALOUDEN
EDELLÄKÄVIJÄ
Valjastamme kiertotalouden kestävän kasvun tekijäksi.
Jalostamme teollisuuden sivuvirroista tuotteita metsä- ja maatalouteen sekä
maa- ja ympäristörakentamiseen.
Ecolan® Silva tuhkalannoitteet on ratkaisumme
kannattavaan ja kestävään metsänkasvatukseen.

25. Tuhkasta lannoitteeksi
Tuhkalannoitteet valmistetaan lannoitekelpoisista tuhkista, jotka
ovat:
• BIOENERGIAN TUOTANNOSSA SYNTYVIÄ
• PUUVALTAISIA
• PUHTAITA
Tuhkat jalostetaan rakeisiksi lannoitteiksi. Teollisella käsittelyllä
parannetaan ja tasataan tuhkan kemiallista ja teknistä laatua, sekä
sopivuutta lannoitustoimintaan. Jalostus parantaa lannoituksen
taloudellisia ja ekologisia hyötyjä ja vähentää riskejä.

26. Typen (N) saatavuus rajoittaa puuston kasvua kaikilla kasvupaikoilla.
Kangasmailla lannoituksessa lisätään ensisijaisesti typpeä. Turvemailla
lisätään yleensä muita ravinteita, jotka vapauttavat turpeen sisältämän
typen puuston käyttöön.
Fosforin (P) ja kaliumin (K) puutoksia esiintyy yleisesti turvemaiden
metsissä, joista typpirikkailla kohteilla ravinnetilan korjaus parantaa
vuotuista kasvua voimakkaasti.
Boorin (B) puutoksia esiintyy kangas- ja kivennäismaiden metsissä.
Puuainekseen vakavia vikoja aiheuttava, kasvua hidastava puutos on
erityisen vahingollinen rehevissä, hyväkasvuisissa metsissä.
Tärkeät ravinteet

27. Boorilannoite kivennäis- ja turvemaiden metsiin (250-350 kg/ha).
Optimiaika korjata boorinpuutos on metsänuudistamisessa tai taimikkovaiheessa.
Pidä huolta boorin saatavuudesta koko kiertoajan.
BOREA
boorilannoite
Tuhkalannoite ojitettujen turvemaiden metsiin (3000-4000 kg/ha).
Korjaa fosforin (P), kaliumin (K) ja boorin (B) sekä hivenravinteiden puutokset. Kalkitsee kasvupaikan.
Optimiaika lannoitukseen alkaa taimikon vakiinnuttua. Sijoitusaika 20-40 vuotta.
HORUS
tuhkalannoite
Typpi- tuhkalannoite kaikkien kasvatusmetsien lannoituksiin (2000-3000 kg/ha).
Sisältää kaikki ravinteet. Typestä (N) nopea lähtö, tuhkan ravinteista pitkä kiri.
Optimiaika alkaa kun ensiharvennus tehty. Sijoitusaika 20 vuotta.
NITRO
typpi-tuhkalannoite
Tuhkalannoite turvemaiden metsiin ja suonpohjien metsitykseen (4000-6000 kg/ha).
Valikoiduista puuvaltaisista tuhkista valmistettu rakeinen lannoite.
Fosforia ja Kaliumia lannoitussuositusten mukaiset määrät.
Cinis
tuhkalannoite

28. Miksi tuhkalannoitus?
1Enemmän puuta
2Nopeammin puuta
3Parempaa puuta
4Arvokkaampi metsä
5Turvallista luonnolle

29. 1Enemmän puuta Talouskunnossa, hiiltä varastossa
Tuhkalannoituksen puuntuotto 40–80 m³/ha 15-25 v.
Typpi-tuhkalannoituksen puuntuotto 30-40 m³/ha 15-20 v.
• Paras tuotto arvokasvuvaiheessa, kun kuidusta tulee tukkia.
• Ravinnepuutoskohteilla lannoitus on usein avain kannattavaan puuntuotantoon.
36 000 kg hiiltä40 m³ lisäkasvua =

30. 2Nopeammin puuta
Aika on rahaa
• Lannoitus on nopein keino lisätä puuston kasvua
• Turvemailla kiertoaika lyhenee jopa kymmeniä vuosia.
• Peruslannoitus typpi-tuhkalla mahdollistaa tehokasvatuksen hyvälaatuisissa
puustoissa.

31. 3Parempaa puuta
Terveystuolaatua
• Poistat vakavat ravinne- ja kasvuhäiriöt ja vältät ne taloudelliset tappiot, joita
niistä aiheutuu.
• Kun varmistat latvuksen terveyden, kasvatat puuta nopeammin ja tuotat
arvokasta tyvitukkia, sekä terveoksaisia latvatukkeja.

32. 0 . . . . . . 7vuotta

33. 4Arvokkaampi metsä
Kauppamielellä metsässä
• Lannoitus lisää metsäsi hintaa sekä odotusarvoja, joita puntaroidaan aina
tilan vaihtaessa omistajaa.
• Lannoitus hyödyttää oikein käytettynä sekä myyjää että ostajaa,
sukupolvenvaihdoksissa sekä uutta että vanhaa polvea.

34. 5Turvallista luonnolle
Luonnollinenosa biotaloutta
• Kasvupaikan kierrosta poistuu ravinteita aina kun korjataan puuta. Tuhkalla lannoitettaessa
teolliseen kiertoon siirtyneet ravinteet palautetaan metsään.
• Lannoitteiden valmistuksessa käytetään puhtaita, ravinnerikkaita biomassan poltossa syntyneitä
tuhkia.
• Riskit vesiensuojelussa vähäiset. Lannoitteiden fosfori on hidasliukoista. Rakeisuus taas
mahdollistaa tarkan työjäljen.
• Vähäiset vaikutukset marjojen, sienten, muiden keruutuotteiden, riistan tai kalojen käyttöön.

35. Havupuuvaltainen
Turvetta 30 cm tai enemmän
Vesitalous
kunnossa
Puustohoidettua /
kasvatuskelpoista
Tuhkalannoitus turvemaalla 1/2
Lannoittaa/
neutraloi
PK
B + hivenet
Ca
Kasvu kiihtyy
NPK
B + hivenet
Ca

36. Korjaa P-K-Bja hivenaineidenpuutosoireet 2-5 v kuluessa
Lisää puustonvuotuista kasvua 2–15 m3/ha
Tuhkalannoitus turvemaalla 2/2

37. KIITOS!
isra.alatalo@ecolan.fi www.ecolan.fi

38. Suometsänhoito
Jarkko Huttunen
Metsänhoitoyhdistys Savotta ry

39. Suometsänhoito kokonaisuutena
 Suometsänhoidossa tarkoituksena on varmistaa metsän kasvu, ja metsämaan
säilyminen tuottavana.
 Suometsänhoitohankkeissa kunnostusojitus on tärkein metsän kasvun
mahdollistava toimenpide, kun vanha ojasto ei toimi.
 Metsien tuhkalannoitus siihen sopivilla kohteilla parantaa metsän kasvua
huomattavasti. Sekä kunnostusojitukseen, että tuhkalannoituksiin on
saatavissa Kemera-avustusta Metsäkeskukselta.

40. Kunnostusojitus
 Liian korkea veden pinta suometsässä heikentää juuriston hapensaantia,
puuston kasvu hidastuu, pysähtyy kokonaan, ja pahiten veden vaivaamilla
alueilla puusto voi kuolla juuriston hapenpuutteeseen.
 Uusia metsäojituksia tehtiin pääosin -50, -60 ja -70 luvulla.
 Nykyään vain kunnostetaan vanhoja ojitusalueita.
 Kunnostettu metsäojasto pysyy kunnossa, niin että kuivatus metsässä toimii,
20-35 vuotta. Tähän vaikuttaa suuresti maaperä, puusto ja metsämaan
rehevyys.

42. Kunnostusojitus
 Ojaston kunnostaminen on useimmiten ajankohtaista metsän uudistamisen ja
harvennusten yhteydessä. Joissain tapauksissa ojasto joudutaan
kunnostamaan, vaikkei varsinaista harvennustarvetta ole. Usein tämä tulee
esiin heikompikasvuisilla soilla, joissa huonokuntoinen ojasto on hidastanut
puustonkasvua.
 Uusia ojitusalueita tehtiin hyvinkin karuille maille aikoinaan, ja yksi
tärkeimmistä huomioitavista asioista ojien kunnostuksessa on rajata
suometsänhoitotoimenpiteet alueille, joissa ojasto on parantanut puuston
kasvua, ja on kannattava toimenpide.
 Huomioitava on myös mahdollisesti syöpyneet ojitusalueet, ja alueet joille
muusta syystä ojitukselle ei ole tarve. Varttuneemmissa metsissä voi puuston
haihdunta riittää metsän riittävään kuivatukseen

46. Kunnostusojitus ja jatkuva kasvatus
 Asia on ollut pinnalla viime aikoina. Ajatus on että jatkuvalla kasvatuksella pidetään
haihdunta riittävänä, jotta ojia ei tarvitsisi perata auki riittävän kuivatuksen
mahdollistamiseksi.
 Ongelma on harvennus tiheys monessa kohteessa. Erityisesti ensiharvennuksissa ei haihdunta
riitä enää sopivaan tiheyteen harvennettaessa, ja ojasto on kunnostettava.
 Uudistamishakkuissa monesti jätettävän puuston tiheys jäisi jatkuvassa kasvatuksessa joko
liian matalaksi riittävän haihdunnan mahdollistamiseksi, tai liian tiheäksi taimikon kasvun
kannalta.
 Tilanteet, joissa haihdunta on riittävä kuivatuksen kannalta, ovat erittäin tapauskohtaisia, ja
ojitustarpeen selvittäminen vaatii ammattitaitoa.
 Tästä on käynnissä tutkimuksia eri tahoilla, mutta ei juuri vielä valmista tutkimustietoa.

48. Suometsänhoitohankkeen eteneminen
 Suometsänhoitohankkeet lähtevät yleensä liikkeelle joko metsänomistajan
yhteydenotosta, tai metsäammattilaisen metsässä havainnoimasta
kunnostusojitustarpeesta.
 Metsän ojitustarpeen yhteydessä katsotaan myös tarpeellisen ojituksen
kunnostamisen laajuus, toteuttamismahdollisuudet, ja muu suometsän hoidon
tarve.
 Suometsänhoitohankkeet tehdään pääosin yhteishankkeina, jonka
Metsänhoitoyhdistys toteuttaa ”Avaimet käteen” periaatteella.
 Ojitusasiantuntija käy läpi suometsäalueen ennakkoon toimistotyönä, ja on
yhteydessä ojitusalueen metsänomistajiin. Tällöin suometsänhoitohanke saadaan
toteutettua yhtenä kokonaisuutena; tehokkaasti ja ojitus saadaan toimimaan.

50. Maastotyöt
 Maastossa katsotaan ojakohtaisesti ojien perkaustarve. Kunnostettavien ojien alku, loppu ja
risteykset sekä mutkat merkitään maastoon kuitunauhoin.
 Maastossa selvitetään ojien laskusuunnat, ja veden virtaus, jotta kuivatus toimii varmasti.
Maaperän vaikutus toteutukseen ja ojaston kunnostukseen huomioidaan.
 Laskuojien yhteydessä hankeen vesiensuojelutoimenpiteet suunnitellaan ennakkosuunnittelun
(Valuma-alueet, virtausmäärät) ja maastossa todetun tilanteen pohjalta.
 Suometsänhoitohankkeiden yhteydessä voidaan tehdä piennartasanteita (piennarteitä): Ojaa
kaivaessa nostetaan ojamaita yhdelle puolelle ojaa ja tasoitellaan tiepohjaksi, jota talvella
voidaan hyödyntää puun korjuussa. Tämä on edullisin tapa tien tekoon, mutta mahdollistaa
vain korjuun talvella, kun tie saadaan jäädytettyä kunnolla.
 Piennartien tekoon saa myös Kemera-tuen siltä osin kuin se ulottuu ojitusalueelle.

52. Suunnittelu
 Maastotöiden pohjalta tehdään kunnostusojitusuunnitelma,
vesiensuojelusuunnitelma ja metsäojitusilmoitus. Kahteen viimeiseen haetaan
ELY-keskukselta lausunto.
 Suunnitelman pohjalta tehdään kustannusarviot ja rahoitushakemus Kemera-
tukea varten.
 Suometsänhoitohankkeet kannattaa aloittaa hyvissä ajoi ennen mahdollisia
hakkuita, jotta suunnitelma ehditään koosta valmiiksi, ja toimittaa
hakkuunsuorittajalle.
 Tällöin ojalinjat saadaan varmimmin auki oikein ja suunnitellusti.

55. Kunnostusojitusten vesiensuojelu
 Yleisesti käytössä olevia vesiensuojelutoimenpiteitä ovat laskeutusaltaat,
pintavalutuskentät. Järeämpiä vesiensuojelumenetelmiä käytetään joissain
tapauksissa, pääosin Savossa ojitusalueiden koko on kuitenkin sen verran pieni,
että em. toimenpiteet ovat riittäviä.
 Kunnostusojitushankkeissa jää aina vanhaa laskuojaa perkaamatta. Järviin, jokiin,
puroihin ym. vesistöihin tulee jättää riittävä etäisyys, jotta kunnostetusta ojasta
ei pääse kiintoainesta liikkeelle. Minimi 20 m
 Usein vanhaa, vielä kunnossa olevaa ojastoa jää runsaasti vesistön ja ojitusalueen
väliin, joka rajoittaa myös ravinteiden huuhtoutumista.
 Ensisijaisen tärkeää on mitoittaa vesiensuojelutoimenpiteet oikein
suometsänhoidon laajuuteen, valuma-alueeseen, todelliseen virtaamaan,
maaperään, puuston ja turvekerroksen vaikutukseen ja maastoon nähden.

58. Suometsänhoidon Kemera ja
kustannukset
 Suometsänhoidon Kemera-tuki on 60 % hankkeen todellisista kustannuksista, kun
ojitusalue on vähintään 5 ha. 2-5 ha:n kohteille tuki on 30 %.
 Hehtaareiden laskennassa käytetään ojametrejä: 260 – 280 m ojaa vastaa 1
hehtaaria. Ojitusalue voi muodostua useasta osasta, kiinteistöstä, ja usean
metsänomistajan maista. Tässä on hieman tulkinnan varaa. Yleisesti ottaen, jos
tilat ovat vierekkäin, ja/tai ojat laskevat samaan kohteeseen alajuoksulla, on
kyseessä yhtenäinen ojitusalue.
 Tuen saa kaikkiin hankkeeseen liittyviin toimenpiteisiin puuston poistoa lukuun
ottamatta. Kemera-tuen jälkeen kunnostusojitushankkeen kustannukseksi
metsänomistajalle tulee noin 140 €/ha + ALV 24%. Tähän lisäksi mahdolliset
piennartiet, rummut ym. toimenpiteet.
 Tuki maksetaan arvonlisäverottomiin kustannuksiin.

59. Suometsänhoidon Kemera ja
kustannukset
 Huomioitava on, että rahoituksen voi hakea vasta, kun puusto on hakattu ojalinjoilta.
Hakkuut on siis tehtävä nykyisen Kemera-lain voimassa ollessa, jotta rahoitus voidaan hakea.
 Nykyinen sai nyt syksyllä jatkoa ja on voimassa 2023 vuoden loppuun. Nyt aloitettavat
hankkeet olisi tämän hetken tiedon mukaan toteutettava siihen mennessä.
 Suometsänhoitohankkeissa Kemera-tuki maksetaan hankkeen suunnittelijalle/toteuttajalle.
Tuki vähennetään Metsänomistajan loppulaskusta, kun hanke on valmistunut, jolloin
metsänomistajalle jää maksettavaksi 40 % hankkeen kuluista.
 Tuki ei ole metsäverotuksessa ilmoitettavaa verotettavaa tuloa, koska sitä ei makseta suoraan
metsänomistajalle.
 Kunnostusojituksen kulut metsänomistaja voi vähentää verotuksessa poistoina 15 %/v. Kun
vähennettävää on alle 200 euroa, voi kulut vähentää kokonaan.

60. Suometsänhoidon Kemera ja
kustannukset
 Tuhkalannoituksissa Kemera-tuki on 30 % sisältäen suunnittelun, työ- ja tarvikekustannukset
ja ravinneanalyysin.
 Vaatimuksena riittävä kuivatus lannoitettavalla suometsäalueella. Ravinteisuuden on oltava
vähintään rehevähköä puolukkaturvekangasta.
 Hyväksytty toteuttamissuunnitelma on tuen saamisen ehto tuhkalannoituskohteilla.
 Lannoituksen hinta riippuu lannoitteesta, levitysmäärästä, levitystavasta ja matkasta.
 Lannoitusesimerkkejä: Matka Kustannus
Lannoite Levitys Määrä Varast. Hinta Kemeran jälk.
Ecolan Cinis Helikopteri 4000 kg/ha yli 30 tn 1900m 612 € 428,40 €
Ecolan Horus Maalevitys 3000 kg/ha esim. 84 tn 700m 401 € 280,88 €

62. Suometsänhoitohanke tiivistettynä
 Ennakkosuunnittelu yhteydenoton aikana ja jälkeen -> Tehdään suunnitelma
ojitusalueesta ja ollaan yhteydessä maanomistajiin.
 Maastokäynti, jossa katsotaan suometsänhoidontarve, kuten muitakin
tarpeellisia toimenpiteitä.
 Kun suunnitelmat ovat valmiina, ojalinjat hakataan auki.
 Hankkeen toteutus, kun kaikki ojalinjat hankkeella on avattu ja
Metsäkeskukselta on saatu päätös rahoituksen myöntämisestä.
 Toteutusilmoitus, ja hankkeen laskutus kun todetaan hanke valmiiksi.

63. Kiitos
Jarkko Huttunen
Metsänhoitoyhdistys Savotta ry
Puh. 0406589185
S-posti: jarkko.huttunen@mhy.fi

64. Suometsien ilmastokestävä hoito ja käyttö
webinaari 19.11.2020
Markku Remes Suomen metsäkeskus
Vaihtoehtoja suometsien
käsittelyyn

65. •Suometsien merkitys
•Kasvatushakkuut
› Yläharvennus
•Uudistushakkuut
•Viljely
•Ennallistaminen
•Yhteenveto
Esityksen sisältö

66. •Suomen soista noin puolet on ojitettu metsätalouskäyttöön
•Suomen puustosta noin neljännes on turvemailla
•Metsien kasvusta reilu viidennes on suopuustoissa
•Puustoa turvemailla nyt vajaat 600 miljoonaa kuutiometriä
•Suomen puusto yhteensä noin 2,5 miljardia kuutiometriä
Neljännes puustosta on soilla

67. •Suometsien puustot edelleen valtaosin varttuneita
kasvatusmetsiä
› Harvennushakkuut
•Uudistuskypsien suometsien osuus on noin kymmenesosa
•Ilmasto- ja ympäristötutkimusten vaikutukset metsienkäsittelyyn
› Vältetään kunnostusojituksia
› Uudistamisessa suositaan jatkuvapeitteisen metsänkäsittelyn
menetelmiä
› Lisätään tuhkalannoituksia
Ympäristö- ja ilmastokysymykset
ohjaavat suometsien käsittelyä

68. Pohjaveden pinnan tason vaikutus
kasvihuonepäästöihin
Päivi Mäki/Metsäkeskus

69. •Turvemaiden puustoissa yleensä runsaasti ikä- ja kokovaihtelua
•Yläharvennuksissa poistetaan myös suurimpia puita
•Soveltuu havupuustoihin
•Kasvatushakkuussa hakkuutulot lisääntyvät
› Tukkikertymä lisääntyy kasvatushakkuussa
› Tukin osuus kiertoajan aikaa lisääntyy
•Kiertoaika pitenee
•Turvemailla raja yläharvennuksen ja eri-ikäisrakenteisten
hakkuiden välillä voi olla häilyvä
•Tulevaisuudessa uudistamiseen vaikuttaa luontaisen
taimiaineksen määrä: viljely/luontainen uudistaminen
Yläharvennukset turvemailla

70. - Vieremäläinen Ptkg II, varttunut kasvatusmetsä
- Hinnat ylä- ja alaharvennuksissa kuidulle 15,81 €/m3, tukille
45,18 €/m3 (Savo-Karjalan keskihinnat; 2020 vko 45)
- Korjuu kesällä
•Alaharvennus/laatuharvennus
› Poistuma 35 m3/ha, tukkia 20 %, kuitupuuta 80 %
› Kantorahatulot: 759 €/ha
•Yläharvennus
› Poistuma hieman yli 70 m3/ha, tukkia 40 %, kuitua 60 %
› Kantorahatulot; 1929 €/ha
Esimerkki yläsavolaisesta yläharvennuksesta

71. Turvemaiden metsien uudistamisessa
käytettävä monia menetelmiä
•Luontainen uudistaminen/
jatkuvapeitteinen
kasvatus/viljely
•Ei toimenpiteitä
•Kaistale-ja
siemenpuuhakkuut
•Viljely/
•Ylispuuhakkuut/
•Kaistalehakkuu

72. Luontaisen uudistamisen ja jatkuvan
kasvatuksen menetelmät

73. Jatkuva kasvatus
•Voidaan paikoin tehostaa vesiensuojelua ja vähentää
kasvihuonekaasupäästöjä
•Puustossa on monesti luontaisesti erirakenteisuutta ja kerroksellisuutta
•Uudistamiskuluissa säästöä
Pienaukkohakkuu Poimintahakkuu
© Tapio, Piirros: Juha Varhi

74. Kuusikon poimintahakkuuta turvemailla

75. Luontaisesti syntyneiden taimien
hyödyntäminen uudistamisessa
• Taimikko voi olla aukkoinen, mutta
silti hyödynnettävissä
• Hakkuun jälkeen puustolle
”valosokki”
• Puusto alkaa elpyä muutaman
vuoden kuluessa
• Kuusi ei vaadi yhtä viljavaa
kasvupaikkaa turvemailla kuin
kangasmailla
•Hieskoivu on metsälain
mukainen kasvatettava puulaji
turvemailla

76. Kuusi itää hyvin rahkasammalessa
•Ojituksen ikääntyessä kuusen
luontainen uudistuskyky
heikkenee: erityisesti karummilla
kasvupaikoilla karike muodostaa
huonosti uudistuvan ns.
raakahumuskerroksen
•Uudelleen soistuneille aloille
syntyy viljavilla kasvupaikoilla
hyvin taimettuvaa
rahkasammalikkoa, myös
lehtikarike on hyvä itämisalusta

77. Kuusta ei voi hyödyntää karuilla kasvupaikoilla

78. Ylispuuhakkuut
•Luontaisesti syntyneiden taimien vapauttaminen hakkuilla
•Korjuuvaurioita ei voida kokonaan välttää

79. Kuusikon kehitystä turvekankaalla

80. Turvemaiden metsien viljely

81. Viljely on joskus ainut vaihtoehto
•Osa ojitusalueista uudistuu luontaisesti hyvin huonosti
› Karhunsammalturvekankaat (Puolukkaturvekankaita)

82. Varputurvekankailla usein tarvetta
maanmuokkaukselle

83. Juurikäävän vaivaamat turvemaat viljellään
•Jos turvemaan puusto on
pahoin juurikäävän
saastuttama, myös
rehevät turvemaiden
metsät tulee uudistaa
viljelemällä
› Metsätuhojen
välttäminen

84. Ennallistamisen vaikutus kasvihuonekaasuihin,
vesistöihin ja monimuotoisuuteen
Puuntuotantoon soveltumattomien suometsien jatkokäsittely:
•Karut suot
› Ennallistaminen muuttaa karut suot päästölähteiksi vuosikymmeniksi
› Suuret kiintoaines- ja ravinnehuuhtoumat vesistöihin ennallistamisen jälkeen
› Karut ojitetut rämeet on ilmastollisin perustein syytä jättää ennallistamatta
› Monimuotoisuus lisääntyy

85. •Viljavat suot
› Monimuotoisuus yleensä lisääntyy
› Ennallistamisen myötä puuston kasvu hidastuu ja metaanipäästöt
kasvavat-> ilmastoa lämmittävä vaikutus
› Turpeen hajoamisen hidastuminen tai jopa turvevarojen kasvu->
hieman pitemmällä aikavälillä ilmastohyötyjä
› Suuret kiintoaines- ja ravinnehuuhtoumat ennallistamisen jälkeen
› Puuntuotokseen soveltumattomien viljavien soiden ennallistaminen
lisää turpeen hiilivarastoja
› Kokonaishyötyyn vaikuttaa kohteella oleva puusto ja sen jatkokäyttö,
korvaavuusvaikutukset
Ennallistamisen vaikutuksia

86. • Turvemailla on mittavan metsänparannustoiminnan seurauksena suuri
puuvaranto
• Suometsien uudistaminen lisääntyy lähivuosina
• Suometsät ovat suuri hiilinielu
• Suometsissä kannatta hyödyntää luontaisesti syntynyttä taimiainesta
• Suometsien hyödyntäminen on osa kokonaiskestävää metsienkäsittelyä
Yhteenveto

87. • ASIAKKAAT – HENKILÖSTÖ – KUMPPANIT – YHTEISKUNTA
www.metsäkeskus.fi | www.metsään.fi
www.twitter.com/metsakeskus | www.facebook.com/suomenmetsakeskus
Kiitos