Tietomassasta tuotteeksi ja tehokkaan toiminnan työvälineeksi -Webinaari ja työpaja, 25.11.2020

OpenForData – Avoimen metsä- ja luontotiedon
läpimurto Ohjelma
Tietomassasta tuotteiksi ja tehokkaan toiminnan työvälineiksi
– Webinaari ja työpaja
Aika: Keskiviikkona 25.11.2020, klo 8.45 – 15.00.
Toteutus: Webinaarina MS Teams sovellusta ja MS Forms kysymyksiä hyödyntäen.
Aamupäivä
8:45 Yhteyksien testaus.
9:00 Päivän avaus. Ohjelmajohtaja Mikko Kurttila, Luke Pohjoinen Vihreä Biotalous.
9:15 Avoimen metsävaratiedon tarjonnan kehitysnäkymät. Metsätiedon
palvelupäällikkö Jorma Jyrkilä, Suomen metsäkeskus (SMK).
9:40 Pohjois-Pohjanmaan metsävaraskenaariot ja herkkyysanalyysit
– case viivästyneet hakkuut. Tutkijat Hannu Hirvelä ja Kyle Eyvindson, Luke.
– Kommenttipuheenvuoro. Elinkeinopäällikkö, Eeva-Liisa Repo, SMK.
10:05 VMIKaaVa tulospalvelu. Tutkija Leena Kärkkäinen, Luke.
– Kommenttipuheenvuoro. Markku Ekdahl, Kenttäpäällikkö, MTK Pohjois-
Suomi
10.30 Tauko
10:40 Ketteryys puunkorjuussa ja kaukokuljetuksessa: haasteet ja mahdollisuudet.
Tutkija Kari Väätäinen, Luke.
– Kommenttipuheenvuoro 1. Toimitusjohtaja Heikki Ahola, HA Forest Oy.
– Kommenttipuheenvuoro 2. Toimitusjohtaja Pasi Eskola, Kuljetusliike Eskola
Oy.
11:15 Lounastauko.

OpenForData – Avoimen metsä- ja luontotiedon
läpimurto Ohjelma
Iltapäivä (Webinaarin työpaja alustuksin ja kommenttipuheenvuoroin avoimeen
metsätietoon perustuvaa tuote- ja sovelluskehitystä tukien).
12:00 Ketteryys metsänhoidossa: haasteet ja mahdollisuudet. Tutkija Ville
Kankaanhuhta, Luke.
– Augumenta Oy:n lisätyn todellisuuden etätuki- ja -palveluratkaisut.
Toimitusjohtaja Tero Aaltonen.
– Kommenttipuheenvuoro. Toiminnanjohtaja Maunu Kilpivaara,
Metsänhoitoyhdistys Pyhä-Kala.
– Avointa metsätietoa hyödyntävien ketterien sovelluskonseptien arviointi.
13:00 Hiilikaupan mahdollistavat sähköiset tietotuotteet – hiilitaseluokitus ja kartat.
Tutkijat Pekka Hyvönen ja Kyle Eyvindson, Luke.
– Kommenttipuheenvuoro. Suunnittelupäällikkö Niklas Björkqvist,
Metsähallitus.
– Tietotuotteen määrittelyn ja luonnoksen arviointi.
13:30 Tauko
13:45 Ilmastoviisaan metsänhoidon menetelmien kehitys. Tutkija Marja-Leena
Päätalo, Luke.
– Kommenttipuheenvuoro 1. Palvelualueen päällikkö Kalle Vanhatalo, Tapio.
– Kommenttipuheenvuoro 2. Metsänhoidon johtava asiantuntija
Markku Remes, Suomen metsäkeskus.
– Ilmastoviisaiden metsänhoidon menetelmien arviointi.
14:45 Säätyö-hanke auttaa metsäbiotaloutta sopeutumaan ilmastonmuutokseen.
Elinkeinopäällikkö Leena Leskinen Suomen metsäkeskus
15:00 Loppuyhteenveto. Johtava tutkija Kari T. Korhonen, VMI, Luke.
15:15 Tilaisuus päättyy.

Päivän avaus. Ohjelmajohtaja Mikko Kurttila, Luke
25.11.2020
Tietomassasta tuotteiksi ja tehokkaan
toiminnan työvälineiksi
– Webinaari ja työpaja 25.11.2020

2
125 M€
Liikevaihto
52 M€
Ulkopuolinen rahoitus
73 M€
Valtion budjettirahoitus
25
Toimipaikkaa Suomessa
Pääkonttori Helsingissä
Läsnä 12 kampuksella yliopistojen,
tutkimuslaitosten ja ammatti-
korkeakoulujen kanssa.
1288
Työntekijää
46 tutkimusprofessoria
622 tutkijaa
Olemme yksi Suomen neljästä
tilastoviranomaisesta.
Luke lyhyesti
MISSIO
Tuotamme
tutkimuksella
ARVOA JA
RATKAISUJA
asiakkaillemme
– vastaamme haasteisiin
lähellä ja globaalisti
CO2
N2O
Ilmasto-
viisas
hiilenkierto
CH4
Kannattava
ja vastuullinen
alkutuotanto
Sopeutumis- ja
palautumiskykyinen
biotalous
Osaava
henkilöstö ja
kannustava
organisaatio
Tieto-
varannoista
ratkaisuja
Yhteistyö
tieteiden ja
toimialojen
välillä
Modernit
tutkimus-
ympäristöt
VISIO
Hyvinvointia ja
kestävää
tulevaisuutta
UUSIUTUVISTA
LUONNON-
VAROISTA
Biokiertotalous

3
FA3
FA1
FA2
FA4
FA2
FA4
FA2
FA3
FA4
25.11.2020

4
Sähköiset palvelut
2
6
19
20
26
26
28
39
39
39
42
61
71
81
0 50 100
Muu palvelu
Wuudis/Metsäp…
SilvaNetti
MetsäSoppi…
Kiinteistövaihda…
Minun Metsäni…
OP Metsä
Metsäverkko…
Kuutio
eMetsä (SE)
Metsäselain…
Metsävakuutukset
Metsään.fi
Metsäveroilmoitus
% metsänomistajista
Tietää palvelun
1
1
5
5
8
7
7
16
6
10
19
33
47
59
0 20 40 60 80 100
Muu palvelu
Wuudis/Metsäpaikka
SilvaNetti
MetsäSoppi (UPM)
Kiinteistövaihdanta
Minun Metsäni (UPM)
OP Metsä
Metsäverkko (MG)
Kuutio
eMetsä (SE)
Metsäselain (Mhy)
Metsävakuutukset
Metsään.fi
Metsäveroilmoitus
% metsänomistajista
On käyttänyt palvelua
Metsään.fi –palvelua käyttäneet olivat
muita yleisemmin käyttäneet myös
muita tarjolla olevia sähköisiä palveluita

5
Metsänomistajien jakautuminen päätöstukiryhmiin
Opin- ja tuenhaluiset 25 %
- Janoavat tietoa metsistä ja niiden käytöstä,
mutta kaipaavat opastusta ja neuvoja
Itsenäiset 26 %
- Oma kokemusperäinen tieto riittää päätösten
taustaksi, haastavat ammattilaiset
Ammattilaisiin luottavat 19 %
- Luottavat metsäammattilaisen
ammattitaitoon, delegoivat päätöksentekoa
heille
Puntaroijat 31 %
- Itsenäisiä päätöksentekijöitä, kayttävät
monipuolisesti ja harkitsevasti tietolähteitä
Päätöstuki-ryhmät

Harri Hänninen,
Luonnonvarakeskus
Matti Valonen, Pellervon
taloustutkimus
Emmi Haltia,
Luonnonvarakeskus
6
Osaraportin tekijät

7
Rakennetaanko palvelutuotteita vastaamaan
nykyistä ja uutta asiakkaiden kysyntää
vai
Rakennetaanko niitä tarjolla olevien aineistojen
ehdoilla?
25.11.2020

25.11.2020
Jorma Jyrkilä, metsätiedon palvelupäällikkö
Avoimen metsätiedon kehitysnäkymät

Esityksen sisältö
• Metsä – ja luontotiedon ylläpito SMK:ssa
• Tiedon jakelu ja hyödyntäminen SMK:ssa
• Palautetta avoimesta metsätiedosta
• Tulevaisuus

AJANTASAINEN METSÄTIETO
Kansallinen laserkeilaus‐ ja
ilmakuvausohjelma 2020‐25
Koealamittaus
Puustotulkinta
Kuviointi
Laskennat ja julkaisu
Kasvunlaskenta
Toteutustieto
Hakkuukonetieto
Metsänhoitotöiden omavalvonta
Satelliittien/ilmakuvien erotuskuvat
Metsänkäyttöilmoitukset,
Kemeradokumentit
Maastotarkastukset
LAADUNVARMISTUS
METSÄTIETOSTANDARDIT
KERUU JATKUVA AJANTASAISTUS
METSÄVARATIEDON YLLÄPITO METSÄKESKUKSESSA

Metsä‐ ja luontotiedon jakelu Metsäkeskuksessa
•Metsään.fi –palvelu
› Henkilötiedot mukana
› Metsänomistaja tunnistautumalla
› Toimija metsänomistajan suostumuksella
› Selailu ja sähköinen asiointi
› Uudistuu 2023
•Avoin metsätieto
› Ympäristötieto ilman henkilötietoja
› Lataus,‐ katselu‐ ja rajapintapalvelut
› Uudistuu teknisesti 2021‐22
•Metsätiedon palvelualusta – ”metsätietoekosysteemi”
› Julkinen metsätiedon palvelualusta ei toteutunut hankkeena, mutta metsä‐ ja
luontotiedon ympärille muodostaa ”metsätietoekosysteemi” eri organisaatioiden
yhteistyön tuloksena.

AJANTASAINEN METSÄTIETO
Kansallinen laserkeilaus‐ ja
ilmakuvausohjelma 2020‐25
Koealamittaus
Puustotulkinta
Kuviointi
Laskennat ja julkaisu
Kasvunlaskenta
Toteutustieto
Hakkuukonetieto
Metsänhoitotöiden omavalvonta
Satelliittien/ilmakuvien erotuskuvat
Metsänkäyttöilmoitukset,
kemeradokumentit,
maastotarkastukset
LAADUNVARMISTUS
METSÄTIETOSTANDARDIT
KERUU JATKUVA AJANTASAISTUS
METSÄVARATIEDON YLLÄPIDON KOKONAISUUS
Metsään.fi Avoin tieto
Metsänomistajat Toimijat
Metsä‐ ja luontotiedon hyödyntäminen
ICT‐palvelut

Palautetta avoimesta metsätiedosta
• Eduskunnan maa‐ ja metsätalousvaliokunnan
edellyttämä selvitys Metsätietolain muutoksen
(03/2018) vaikutuksista on valmistunut (HY/Sari
Pynnönen)
• Haastatteluja avainhenkilöille ja organisaatioille
• Verkkokysely metsänomistajille
‐ 145/1000 vastaajaa

Johtopäätökset 1/2
• Sekä toimijat että metsänomistajat pitävät
metsä‐ ja yleisemmin ympäristötietojen avointa
saatavuutta laajasti hyvänä asiana ja
positiivisena kehityksenä koko metsäalalle
• Tietojen avoimuuden on koettu yleisesti
sujuvoittavan viranomaistyötä sekä
metsäkeskuksessa että ympäristöhallinnossa
• Avoimen metsätiedon jakelun tekniset ratkaisut
saivat laajasti eri toimijoilta kehuja ja kiitosta
• Toimijat ovat ottaneet avoimet metsätiedot
laajasti käyttöön

• Yleisin toimijoiden kritiikki kohdistuu
puustotietojen ajantasaisuuteen ja tarkkuuteen ja
niihin toivotaan parannusta.
• Myös erilaisia metsäluonnon
monimuotoisuuteen liittyviä tietosisältöjä
toivotaan enemmän ja niiden tarkkuutta
parannettavan
• Suurimmalle osalle metsänomistajista avoimen
metsätiedon ja heidän suostumuksellaan
käytettävien tietojen erot eivät vaikuta olevan
kovin selkeitä
• Metsätietojen avoin saatavuus erilaisten
sähköisten palveluiden kautta on koettu
metsäomaisuuden hallintaa helpottavaksi
• Metsänomistajat kokevat muutoksen
hyödyttäneen itseään
Johtopäätökset 2/2

Tulevaisuus
• Metsä‐ ja luontotiedon laatu, kattavuus
ja ajantasaisuus paranevat
• Tiedon jakelun ja hyödyntämisen
tekniikka kehittyvät
• ”Metsä‐ ja luontotiedon ekosysteemi”
monipuolistuu
• Suurin uhka sääntelyn ristiriitaisuus,
esimerkiksi löytyykö ja säilyykö
tasapaino avoimuuden ja
henkilötietojen suojan välillä

Kiitos
• ASIAKKAAT – HENKILÖSTÖ – KUMPPANIT – YHTEISKUNTA
www.metsäkeskus.fi | www.metsään.fi
www.twitter.com/metsakeskus | www.facebook.com/suomenmetsakeskus

1
Pohjois-Pohjanmaan metsävara-
skenaariot ja herkkyysanalyysit
- case viivästyneet hakkuut
25.11.2020
Hannu Hirvelä ja Kyle Eyvindson
Tietomassasta tuotteiksi ja tehokkaan toiminnan
työvälineiksi – Webinaari ja työpaja
OpenForData –
Avoimen metsä-
ja luontotiedon
läpimurto

2
Metsien hakkuumahdollisuuksien
arviointi suuraluetasolla
25.11.2020
• Hakkuumahdollisuuksien taustalla oletuksia, mm.
• Metsien käytön tavoitteet
• Metsänhoito- ja hakkuutavat tulevaisuudessa
• Metsänomistajat myyvät puuta laskelman mukaisesti
• Vaikutus Pohjois-Pohjanmaan maakunnan alueella tuleviin
hakkuumahdollisuuksiin ja metsien tilaan esim. jos
• Metsänomistajilla on vähemmän puunmyyntihalukkuutta?
• Halutaan kasvattaa/jalostaa järeämpää puuta esim. kiertoaikaa
kasvattamalla?
• Metsien muut käyttömuodot korostuvat (hiilensidonta yms.)?

3
Metsävaraskenaariot – näkökulma viivästyneet hakkuut
25.11.2020
Lähtökohta
• SY = suurin ylläpidettävissä oleva aines- ja energiapuun hakkuukertymäarvio
• MELA Tulospalvelu, http://www.luke.fi/mela-metsalaskelmat/
• Nettotulojen laskennassa 4 % laskentakorko
• Kiertoajan ohjesuositukset: Metsänhoidon suositukset 2014
Herkkyysanalyysit
• SY-K = SY + ohjekiertoaikojen pidennys
• Kiertoajan ohjesuositukset: Metsänhoitosuositukset 1994
• SY-3 = suurin ylläpidettävissä oleva aines- ja energiapuun hakkuukertymäarvio
• Nettotulojen laskennassa 3 % laskentakorko
• Kiertoajan ohjesuositukset: Metsänhoidon suositukset 2014

4
Metsänhoidon suositukset – uudistamisen ajankohta,
puuston keskiläpimitta (cm)
25.11.2020
Metsänhoidon suositukset 2014 *) **) Metsänhoidon suositukset 1994 ***)
>1200 d.d.
Etelä-Suomi
1000-1200 d.d
Väli-Suomi
750-1000 d.d.
Pohjois-Suomi Etelä-Suomi Pohjois-Suomi
Mänty
Tuore kangas
Kuivahko kangas
Kuiva kangas
26 - 32
25 - 30
22 - 26
24 - 28
23 - 27
22 - 25
23 - 27
22 - 26
21 - 25
29 - 31
27 - 29
25 - 27
26 - 29
24 - 27
23 - 25
Kuusi
Lehtomainen kangas
Tuore kangas
28 - 32
26 - 30
26 - 30
25 - 28
23 - 26
22 - 25
28 - 30
26 - 28
23 - 26
23 - 26
Rauduskoivu
Lehtomainen kangas
Tuore kangas
28 - 32
27 - 30
27 - 30
26 - 28
21 - 23
21 - 23
28 - 30
26 - 28
23 - 24
23 - 24
*) Äijälä, O., Koistinen, A., Sved, J., Vanhatalo, K. & Väisänen, P. (toim.). 2014. Metsänhoidon suositukset. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisuja. 180 s. ISBN 978-952-6612-32-4.
**) Tuottovaatimuksen ollessa 2-3 % puusto suositellaan uudistettavaksi.
***) Luonnonläheinen metsänhoito. 1994. Metsänhoitosuositukset. Metsäkeskus Tapion julkaisu 6/1994. 2. painos. Helsinki. 72 s.

5
Metsänhoidon suositukset – uudistamisen ajankohta,
puuston ikä (v)
25.11.2020
Metsänhoidon suositukset 2014 *) **) Metsänhoidon suositukset 1994 ***)
>1200 d.d.
Etelä-Suomi
1000-1200 d.d
Väli-Suomi
750-1000 d.d.
Pohjois-Suomi Etelä-Suomi Pohjois-Suomi
Mänty
Tuore kangas
Kuivahko kangas
Kuiva kangas
70 +
80 +
90 +
80 +
90 +
100 +
90 +
100 +
120 +
80 - 90
90 - 100
110 - 120
100 - 140
110 - 150
130 - 160
Kuusi
Lehtomainen kangas
Tuore kangas
60 +
70 +
70 +
80 +
100 +
110 +
80 - 90
90 - 100
100 - 130
100 - 130
Rauduskoivu
Lehtomainen kangas
Tuore kangas
60 +
60 +
60 +
60 +
60 +
60 +
60 - 70
70 - 80
60 - 70
60 - 70
*) Äijälä, O., Koistinen, A., Sved, J., Vanhatalo, K. & Väisänen, P. (toim.). 2014. Metsänhoidon suositukset. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisuja. 180 s. ISBN 978-952-6612-32-4.
**) Metsiköissä, jotka ovat epätasaisia, pitkään harventamatta olleita tai muutoin heikosti kasvaneita.
***) Luonnonläheinen metsänhoito. 1994. Metsänhoitosuositukset. Metsäkeskus Tapion julkaisu 6/1994. 2. painos. Helsinki. 72 s.

6
Runkopuun hakkuukertymäarvio,
Pohjois-Pohjanmaan maakunnan alue
25.11.2020
0
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
SY SY-K SY-3 SY SY-K SY-3 SY SY-K SY-3
2016-2025 2026-2035 2036-2045
Runkopuun hakkuukertymä, milj. m3/v
Energiarunko
Kuitu
Tukki

7
Runkopuun hakkuukertymäarvio puutavaralajeittain,
25.11.2020
0.0
0.5
1.0
1.5
2.0
2.5
3.0
3.5
Mäntytukki Kuusitukki Lehtitukki Mäntykuitu Kuusikuitu Lehtikuitu Energiarunko
Runkopuun hakkuukertymäarvio
keskimäärin 2016-2045, milj. m3/v
SY
SY-K
SY-3

8
Runkopuun hakkuukertymäarvio hakkuutavoittain,
25.11.2020
0%
10%
20%
30%
40%
50%
60%
70%
80%
90%
100%
2016-2025 2026-2035 2036-2045
Runkopuun hakkuukertymä, %
Uudistushakkuu Kasvatushakkuu
0
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
2016-2025 2026-2035 2036-2045
Runkopuun hakkuukertymä, milj. m3/v
Uudistushakkuu Kasvatushakkuu

9
Nettotulot,
25.11.2020
0
20
40
60
80
100
120
2016-2025 2026-2035 2036-2045
Suhteelliset nettotulot, %
(vrt. 1. kauden SY)

10
Puuston runkotilavuus,
25.11.2020
160
180
200
220
240
260
280
300
320
340
360
2016 2026 2036 2046
Puuston runkotilavuus, milj. m3
SY
SY-K
SY-3
0%
10%
20%
30%
40%
50%
60%
70%
80%
90%
100%
SY
SY-K
SY-3
SY
SY-K
SY-3
SY
SY-K
SY-3
SY
SY-K
SY-3
2016 2026 2036 2046
Puuston runkotilavuus puulajeittain, %
Lehtipuu
Kuusi
Mänty

11
Kasvihuonekaasutase,
25.11.2020
• Puusto ja maaperä yhteensä, ei puutuotteita
• Hiilidioksidi CO2, metaani CH4 ja dityppioksidi N2O
• Mt CO2 –ekv./v = miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia/v
• Puusto laskettu kahden ajankohdan varastonmuutoksena; maaperä KHK-inventointi + VMI11-12, Yasso07 ja Minkkinen et al. (2007)
• Positiivinen arvo = päästö, negatiivinen arvo = nielu
- 5.0
- 4.0
- 3.0
- 2.0
- 1.0
0.0
1.0
2016-2025 2026-2035 2036-2045
Kasvihuonekaasutase (puusto + maaperä), Mt CO2 -ekv./v

1
VMIKaaVa Tulospalvelu
Leena Kärkkäinen
Työryhmä: Leena Kärkkäinen, Helena Haakana, Hannu Hirvelä,
Reetta Lempinen, Tuula Packalen
Tietomassasta tuotteiksi ja tehokkaan toiminnan työvälineiksi –
Webinaari ja työpaja, 25.11.2020
19.11.2020

2
Taustaa
- Maankäyttöpäätöksillä voi olla merkittäviä vaikutuksia esim.
metsätalouteen, metsiin perustuviin elinkeinoihin ja virkistyskäyttöön
- Vaikutusten arviointi esim. kaavan laatimisen yhteydessä
- Edellä mainittuja vaikutuksia ei yleensä ole arvioitu
- Vaikutukset arvioitu yleensä laadullisesti
- Vaikutusten arviointi voisi tukea nykyistä paremmin maankäyttöä
koskevaa päätöksentekoa
=> Tarvitaan laskelmia ja välineitä maankäyttöpäätösten määrällisten
vaikutusten arvioimiseen
19.11.2020

3
Palvelun tarkoitus
• Mahdollista tarkastella lakisääteisen ja omistajan päätökseen
perustuvan suojelun sekä maakuntakaavamerkintöjen ja –määräysten
vaikutuksia erilaisiin puuntuotantoa ja muita ekosysteemipalveluita
kuvaaviin muuttujiin
• Maakunnittain
• Koko Suomen tasolla
• Mahdollista tarkastella maakuntakaavamerkintöjen ja –määräysten
tulkinnan vaikutusta näiden muuttujien arvoihin
=>Tausta-aineistona, kun suunnitellaan alueiden käyttöä tai laaditaan
erilaisia alueellisia strategioita
19.11.2020

5
Oletukset metsien käytön rajoituksista: Muut päätökset
19.11.2020

6
Oletukset metsien käytön rajoituksista: Lievä, Todennäköinen, Tiukka
19.11.2020
+ lakisääteinen ja omistajan päätökseen perustuva suojelu

7
Palvelun etusivu (http://vmikaava.luke.fi/)
Kärkkäinen, L., Haakana, H., Hirvelä, H., Lempinen, R., Packalen,
T. 2020. Assessing the Impacts of Land-Use Zoning Decisions on
the Supply of Forest Ecosystem Services. Forests 11(9),
931, https://doi.org/10.3390/f11090931

8
Esimerkkitulosteet 1 ja 2: Metsämaan pinta-ala
käsittelyluokittain
19.11.2020

9
Esimerkkivalinnat
19.11.2020

10
Esimerkkitulosteet 3 ja 4: Kantorahatulot metsämaalla
19.11.2020

11
Esimerkkivalinnat
19.11.2020

12
Esimerkkitulosteet 5 ja 6: Mustikkasato metsämaalla
19.11.2020

13
Huomioitavia asioita
• Arviot kuvaavat koko tarkasteltavaa aluetta
• Kaavamerkintöjen ja –määräysten todellinen tulkinta määräytyy kaavan toteutusvaiheessa
• Suurimman nettotulojen arvio EI kuvaa tehtyjen hakkuiden tasoa eikä ole toteutettavaksi tarkoitettu
hakkuusuunnite
• Arvioissa ei ole otettu huomioon hakkuiden tasaisuusvaatimusta
• Arvioinneissa ei ole otettu huomioon esim. mahdollista maan arvon nousua kaavoituksen
seurauksena
• Arvioinneissa ei ole otettu huomioon puumarkkinoiden kehittymistä tai metsänomistajien
puunmyyntihalukkuutta
• Tulokset ovat laskennallisia: MELA-ohjelmisto on laskentajärjestelmä, joka perustuu yksittäisiin
malleihin ja niiden yhteistoimintaan
19.11.2020

Metsätalous ja kaavoitus
OpenForData –hankkeen webinaari 25.11.2020
Markku Ekdahl
Markku.ekdahl@mtk.fi
25.11.2020 1

Metsätalous ja kaavoitus
• Nykyinen maaseutumaisema on elävän, menestyvän
maa- ja metsätalouden tulos
• Käytännöt vaihtelevat kunnittain ja maakunnittain
• Kaavoituksen ja muun maankäytön vaikutuksia maa-
ja metsätaloudelle ei huomioida tai (ali)arvioidaan
• Kaavoituskonsulttien bisnes laajentaa kaavoja
• Tieto kaavoista hajallaan, kaikkea ei digitoitu
• Pelkkä kaavamerkintä ei riitä, pitää tuntea myös
kaavamääräys
25.11.2020 2

Ongelmia riittää
• Esim. Metsälain 10§ tai uhanalaisten lajien
esiintymien Luo-merkinnät, virheet, luontaiset
muutokset
• Määräaikaiset/informatiiviset merkinnät (SL-1) –
todellinen oikeusvaikutus?
• Korvausvelvollisuus – jos merkityksellinen haitta
elinkeinolle ylittyy, 5-8% tilan arvosta, 1500 – 5000
eur
• Kuntaliitto yllyttää kuntia tekemään bisnestä
maapolitiikalla, ristiriidassa perustuslain 15 §
kanssa

© Natural Resources Institute Finland© Natural Resources Institute Finland
Kari Väätäinen, Juha Laitila, Ville Kankaanhuhta ja Perttu
Anttila
Tietomassasta tuotteiksi ja tehokkaan toiminnan työvälineiksi
– Webinaari ja työpaja 25.11.2020
Ketteryys puunkorjuussa ja
kaukokuljetuksessa: haasteet ja
mahdollisuudet

© Natural Resources Institute Finland
Tietomassat ja sovellukset tehokkaan ja
sujuvan toiminnan työvälineinä
Laajat ja avoimet paikkaan sidotut aineistot ja konedata toiminnan
suunnittelun ja toteutuksen tukena
• Laserkeilausaineisto
– Maastonpintamallit ja puustodata
• Tietieto
– Digiroad, kääntöpaikat, tienkunto (joukkoistettu tiedonkeruu)
• Konedata, fleet-data
– Koneen CAN väylä
• Tarkka ja päivitetty leimikkovaranto sekä hakatun puutavaran
tienvarsiaineisto ja niitä hallinnoivat sovellukset
• Lisäaineisto datafuusiolla terästettynä uusilla tiedonkeruutavoilla (sensorit,
mittalaitteet)
– Uusi karttapohjainen päätöstukitieto
2 24.11.2020

kolme keissiä - kaukokuljetus
– Kuormakoko
– Polttoainetaloudellisuus
– Tietieto; kuljetusten ajoitus ja toteutus,
tiehuolto
• Työn suunnittelua ja toteutusta
tukevien järjestelmien kehitys
Puunkorjuun ketteryyden kehitys – tietomassat,
sovellukset ja tutkimus
kolme keissiä - puunkorjuu
– Energiatehokkuus ja liike-/ajomäärän
merkitys
– Korjuun skaalaedut ja koneiden
käyttöasteet
– Heikosti kantavat maat; töiden ajoitus
ja toteutus
• Työn suunnittelua ja toteutusta
tukevien järjestelmien kehitys
3 24.11.2020
Kehitysaskeleita kone- ja informaatioteknologian kehityksen lisäksi (esimerkkejä)
Missä ja kuinka paljon potentiaalia tuoda ketteryyttä korjuuseen ja kaukokuljetukseen?

Liikemäärän merkitys – puomin liikemäärä
hakkuussa
4 24.11.2020
- Käytävä-/väylähakkuun T&K-työ esimerkkinä
korjuutyön kannattavuuden parantamisesta
ensiharvennuksilla
- Eri työmallien tilannekohtainen käyttö
- Kuljettajakoulutus
- Kuljettajaopastus
Vauhkonen 2018
Väätäinen 2018

Ajomäärän merkitys - metsäkuljetus
5 24.11.2020
- Tehokkaiden ja kantavien kokoojaurien sekä varastopaikkojen suunnittelun
tuki: Ajourakone (Suomi), Bestway (Ruotsi)
- Kokonaisajon määrää minimoivat ajotekniikat hyödyntäen reititysohjelmaa ja
puutavaralajien paikkatietoa ja hallittuja monilajikuormia. Energiatehokkuus:
ajaminen kuluttaa kaksi kertaa enemmän polttoainetta (l/h) kuin
kuormaintyöskentely kantavalla kivennäismaalla (Kauppinen 2013)
2.3 km
28 %
Ovaskainen ym. 2019
Väätäinen ym. 2018

Puunkorjuun skaalaedut – case 8 vs. 4 korjuuketjua
6 24.11.2020
• 8 korjuuketjun case-
yrittäjän toiminnan
plussat ja miinukset
(vertailu 4 kk yrittäjään):
+ Siirtoajoneuvon
käyttömäärä lisääntyy
merkittävästi
+ Hieman suuremmat
käsittely-yksiköt ja
parempi leimikkoketjutus
 siirtoaika noin 20%
pienempi
– Siirtojen odottelua 30%
enemmän
3-4 %
Mekki-tilastot 10/2020: siirtojen osuus 5-7% konekustannuksesta

Käsittely-yksikön koon vaikutus korjuutoimintaan
7 24.11.2020
Case:
- 8 korjuuketjua
- siirrot yhdellä autolla
- vain työmaakoko
muuttuu

Pystyvarantojen merkitys korjuun ohjauksessa ja
kausivaihtelun vähentämisessä
8 24.11.2020
Kärhä 2017
Leimikkovarannon kasvu
kaksinkertaiseksi:
- Kustannukset pieneni
noin 1,5%
- parempi ketjutus,
lyhyemmät siirtymät,
pienemmät siirron
odotukset, lyhemmät
matkat työmaalle
Väätäinen ym. 2018 (DigiElmo-hanke)

Korjuutyön suunnittelua tukevat kartat
9 24.11.2020
Pohjaveden
ennustekartta
- Avoin karttadata nyt
Suomessa
- Ennustaa maaston
kosteusolosuhteita eri
valuma-alue arvoilla;
kuvissa 4 ha (kuiva olosuhde) ja
1ha (kostea)
- Käytetty Ruotsissa laajasti
Korjuu-
kelpoisuuskartta
- oma karttataso
- tukena puunkorjuun
suunnittelussa ja
käsittely-yksikön
keskikoon
kasvattamisessa
- mm. metsaan.fi,
metsakeskus.fi/korjuukel
poisuuskartat
https://www.luke.fi/efforte/
Poikela ym.2019
4 ha
1 ha

Heikosti kantavat maat – töiden ajoitus ja
toteutus kohteilla
10 24.11.2020
Uusitalo 2017
https://www.koneyrittajat.fi/media/Julkinen/Liitteet/Tapahtumat/Metsapaiva2017/Uusitalo.pdf
Maa-aineksen vesipitoisuus, %
Turvemaat Hienojakoiset maa-ainekset
- Vielä puuttuu tärkeitä tiedonpalasia:
- Turpeen paksuus
- Maalaji

Puutavaran kaukokuljetus
11 24.11.2020

Puutavara-auton koon ja kuorman koon merkitys
(suorite, pa-kulutus ja kustannus)
12 24.11.2020
• NB Nord yhteistyön tuloksena
kerättiin puutavara-autojen
toiminta ja kustannustietoja
• Kuorman kasvulla selvä vaikutus
kuljetuskustannuksiin €/tkm ja siten
polttoainekulutukseen

Kustannusvaikutukset eri tekijöillä
13 24.11.2020
• NB Nord laskentamallin tulokset eri
tekijöiden vaikutuksista kustannuksiin
• Mihin toiminnassa voidaan vaikuttaa?
– Polttoaineenkulutus (ajotavat,
kalusto)
– Kuinka paljon voidaan vaikuttaa
kuormakokoon?
• Kevyt kalusto, auton ”kattaus”,
varustelu
• Kuormaimen mukana pito?
• Kuorman maksimointi, mutta
toleransseissa pysyminen
(ylikuormamaksu tai
ajokieltokarenssi)
Mekki-tilastot, puutavarayhdistelmä 10/2020: palkkojen osuus
37% ja polttoaineen osuus 29% kustannuksista

Mihin energia ja polttoaine kuluu?
14 24.11.2020
Technology roadmap 2000

Polttoaineenkulutus
15 24.11.2020
• Ajonopeuden pudottamisella (ja siten
tasaisemmalla ajamisella) on merkittävä
vaikutus kulutukseen
– 80 90 km/h voi lisätä kulutusta jopa
20% (The fuel efficient…2009)
– 60t autoilla kulutuksen lisäys oli 7%
tyhjänä ja 3% täynnä ajolle kun
ajonopeus kasvoi 7080 km/h (Väkevä
ym. 2004)
– Polttoainetaloudellinen ajo säästää
myös kalustoa (korjaus, huolto, rengas
kustannukset)
Colombi 2018
Curry ym. 2012

Auton, kuljettajan ja kaluston seuranta – Fleet
management
16 24.11.2020
https://www.scania.com/content/dam/scanianoe/market/uk/bro
chures/connected-services/brochure-scania-fleet-
management.pdf
Esimerkki ajoneuvodatan
kehittyneestä käytöstä
- Apuna ison fleetin
polttoaineentalouden parantamisessa
sekä kunnon seurannassa
Seurantaa:
- Esim. tyhjäkäynnin määrä, ajotapa,
ajonopeus, kulutustasot, jarrutukset
(kiihtyvyys)

Kustannustekijät etäisyyden suhteen
17 24.11.2020
• Kuormakoon ja tyhjänä ajon vähentämisen (meno-paluu kuljetusten kasvun) vaikutus
kustannuksiin eri etäisyyksillä
– 4 tonnin lisäys kuormakokoon vähentää keskimäärin 7 % kuljetuskustannuksia
(laskennassa otettu huomioon polttoainekulutuslisäys ja pidempi kuormausaika)
– Vastaava 7%:n hyöty saavutettaisiin kun tyhjänä ajomatkaa vähennetään 10% kaikista
etäisyysluokista (mepa-kuljetusten lisääminen)

PTL pituuden vaikutus
18 24.11.2020
• 3,5 m ja 4 m pituudet huonoimmat kuorman
täyttöasteen kannalta
• Lisäksi talvella puun ollessa
painavimmillaan kuormakokoa syö
loiskuorma sekä talvivarustelu
• Kaluston käyttöhuippu talvella
• Kuormaimen jättö; milloin ja mihin?
Tässä verrattiin yleisimpiä 68t ja 76t yhdistelmiä kahdella keskim PTL-
pituudella (4.2 ja 5.0 m) – 76t yhdistelmässä pituuden lisäys paransi
merkittävästi kuormakokoa, 68t nuppikuorma oli jo 4.2m tilassa usein jo
täynnä massan suhteen
+8,6% +6,3% +4,6%Vaikutus kustannukseen
Palander ja Kärhä 2017

Tuorepainon ja loiskuorman merkitys
19 24.11.2020
Loiskuorman määrä eri kuukausina (0 = kesäkuukausien taarapainotaso)
Noreland 2020
Anttila ym. 2020

Nostettavia asioita
20 24.11.2020
TIET ja teiden kunto
Kuorman koko
Ajonopeus ja taloudellinen ajo
 Toimintamallit ja bisnestä tukevat järjestelmät
- Fleet Management systems (polttoainetaloudellisuus)
- LogForce, PiiMega/Pinja varastotieto ja tietieto
(ajojärjestysten suunnittelu, reittien optimointi, kuormaimen jättö
ja menopaluu-kuljetukset)
- Tarkempi tietieto ja talvihoitotieto (liukkaus, auraus,
kelirikko) (kuljetusten ajoitus ja ohjaus, kääntöpaikat)

Kehitystyötä ja keinoja
21 24.11.2020
Kuljettajan työ-/ajotavat ja työmallit
Konedata, merkkikohtaiset
monitorointijärjestelmät, kehittynyt reitinohjaus,
täsmäkoulutus (kuljettajan osaamiskartoitus)
Kaluston käyttöaste ja koneiden
ketjutus
Työkonemarkkinat – tarjotaan vapaata
kapasiteettia; siirtoajoneuvot (siirrot.fi palvelu),
sovellus koneiden ketjutukseen leimikkokannan
mukaan
Korjuukohteen kantavuuden
ennustaminen
Varasto-, käyttöpaikka- ja
tietiedon yhdistäminen
Uudet karttapohjaiset tiedot; datafuusio; maalaji,
turvekerros, puusto, maakosteus, pintamalli
(dynaamisuus)
Tarkempi tietieto
Ajojärjestysten suunnittelu, varaston
tyhjennyksen ajoitus, reittien optimointi (meno-
paluu kuljetukset, kuormaimen jättö, kannattavat
kuormakoot)
Konedata (Can-väylä), konenäkö, teiden
kulkukelpoisuustieto, kääntöpaikat, sillat ym.

22 24.11.2020
KIITOS
MIELENKIINNOSTA
kari.vaatainen@luke.fi

Ketteryys metsänhoidossa:
haasteet ja mahdollisuudet
OpenForData
– Avoimen
metsä- ja
luontotiedon
läpimurto
Tutkija Ville Kankaanhuhta, Luke

Johdanto – ketterä, kevyt ja laadukas toimintamalli (esim.)
Ville Kankaanhuhta, Luke.
Kuvat: Ville Kankaanhuhta, Luke
2
Metsätietostan-
dardi tukee
tietojen tallennusta
metsävaratietoihin.

Maanmuokkaus – ASTA-työkalun etuja
• Laadun hallintaan kuljettajan aikaa
ja vaivaa säästävä menetelmä:
– Ei paperilomakkeita eikä
– Ei erillisiä koealamittauksia.
• Kuvioille toimitettavien taimien
määrä tarkentuu:
– Istutus vain muokattuun.
– Ei taimien edestakaisin
kuljettelua.
– Kustannussäästöt.
• Mahdollisuus ketjuttaa kohteita
paremmin toiminnanohjaus-
järjestelmän avulla.
3 18.11.2020Ville Kankaanhuhta, Luke
GPS-antennin ja johdotuksen asennus.

Tavoitteena ketteriä sovelluskonsepteja
metsäpalvelujen tuottavuuden parantamiseksi
IDEA
Asiakkaan
tarve (Need)
Ratkaisu
ongelmaan
(Approach)
Hyödyt
asiakkaalle
(Benefits)
Kilpailu
(Compe-
tition)
4 Ville Kankaanhuhta, Luke.
 Eri työkalut sopivat eri
palveluntarjoajille
tarjoomasta ja
asiakaskunnasta riippuen.

Asiakashankinnasta joustavaan kokonaispalveluun
puukauppa – kanta-asiakkuus – omaisuudenhoitopalvelut?
5 Ville Kankaanhuhta, Luke.

© Luonnonvarakeskus
Puunkorjuu ja metsäomaisuuden hoito
• Etävierailu puukauppa- tai
metsänhoitokohteella -App:
– Lainahakemuksia pankeille on
jo jonkin aikaa käsitelty itse-
palveluna annettavien tietojen
ja etäneuvottelujen pohjalta
(myös ICT-HelpDeskit).
– Koska puun ostajan tai palvelu-
neuvojan arviointikäynti hoituisi
etänä, eli:
Metsänomistaja kävelee
kohteella ottaen kuvia tai
mittauksia ohjatusti.
• Miten erottua joukosta?
 Palveluyrityksen nimiin
kustomoitu metsäomai-
suuden hoito- ja
puukauppaselain:
– Asiakkaiden tarpeisiin
räätälöity selain, jossa
palvelupaketit!
– Päätöstuki: optimoi
esim. metsän kasvun ja
hiilen sidonnan
pilvipalveluna.

Palvelutuotannon eri vaiheissa tarvetta työkaluille
7 Ville Kankaanhuhta, Luke
Taimitoimitusketjujen hallinta
Istutus Resursointi ja kausivaihtelun hallinta
Maan muokkaus
Ville Kankaanhuhta & Katri Himanen

Maanmuokkauspalvelut
• Jatkuvatoimisen maan-
muokkauksen raportointi-
kamera paikannuksella:
– Tieto muokkausjäljen
laadusta.
– Dokumentaatio tehdystä
työstä
– Tieto vallitsevista.
maalajeista ja
kasvupaikoista (päivitys
metsävaratietoihin).
• ASTA-järjestelmä-
integraatio ja muut
lisäpalvelut:
– Muokkauspisteet
koordinaatein saadaan,
mutta tarvitaanko:
• Raportointiin rajapinta,
• Tiedonsiirron
automatisoimista
(ERP, taimitilaukset...)
• Laskutus ja asiakas-
suhteiden hallinnan
lisäpalvelut?

Taimien toimitusketjujen hallinta
(Esimerkkejä toimijoita nimeämättä, sillä tekevälle sattuu…)
• Haasteita yhdessä ratkaistavaksi:
– Liikaa taimia tai vääriä/huonolaatuisia taimia
• väärään aikaan, väärässä paikassa.
– Heikosti valitut, varustellut tai puutteellisesti
hoidetut välivarastot
• Mitä ”kuumempi” ketju suoraan tarhalta
tai hyvin varustellusta taimiterminaalista,
sitä parempi (veden riittävyys!)
– Erityisolosuhteiden hallinta:
• Tarve jäljitettävyyteen, ennakoivaan
tietoon ja ohjeisiin.
• Vara-/hätäsuunnitelmat rutiinien taustalle.

Metsänviljelymateriaali, taimivarastot ja
toimitusketjun hallinta
• Taimimateriaalin lähitunnistus
ja jäljitys -App (RFID/NFC/QR-code)
– EU:n kasvinterveys-
asetus: kasvipassi, jossa
taimieränumero.
– Tuhojen torjunta ja
taimierien takaisinveto.
– Toimijoiden on tiedettävä
kenelle taimierät on
toimitettu (10 v.).
– Tieto taimialkuperistä
kasvumallien tueksi!10 18.11.2020Ville Kankaanhuhta, Luke
• Taimien tila ja sääriskit
IoT -App taimivarastoille:
– Taimierätieto
– Sääennusteet
– Taimien tuuletus ja
valontarve (pakkasvar./
kasvussa olevat taimet)
– Hallariskien hallinta
– Kuivumisriskit
– Tuho-oireet

Istutuspalvelut – työvoimapula lähitulevaisuudessa?
(erilaiset taimien tuotantoerät, istutuskauden pidennys, pakkaukset)
Taimet Työvoima
11 18.11.2020Ville Kankaanhuhta, Luke.

Istutuspalvelut
• Taimihuollon vastuut ja
omavalvonta -App:
– Taimieräseuranta kuvioittain
– Aikaleimat:
• Erän vastaanotto-
tarkastus
• (Sulatus, totutus valoon)
• Laatikoiden tuuletus
• Kastelu
• Toimitus kohteelle
– Läpimenoaika
• Taimilaskuri-nappi pottiputkeen,
näyttö ja paikannus
älypuhelimella:
– Täsmämetsänhoidon
(precision forestry) konsepti on
kehitteillä tuhoriskien
välttämiseksi:
puulaji vaihtelee
mikrokuvioittain kuvion
sisällä.
– Tarve istutustyön ja laadun
ohjaukseen sekä metsävara-
tietojen päivitykseen.

Taimikoiden ja nuorten metsien hoito
13
Laadun hallinta – omavalvonta
Metsävaratietojen päivitys
Kustannuslaskenta ja ennakkohinnoittelu
Ketterät työkalusovellukset
Ville Kankaanhuhta, Luke SuonenjokiVille Kankaanhuhta, Luke.
Tiedon
luotettavuus:
– koealojen
sijoittelu?

Taimikon ja nuorten metsien hoito
• Taimikonhoidon hinnoittelu
(taustatiedoilla ja työajan-
menekki-historialla):
– Taimikonhoidon hinnoittelu
pienellä riskillä edellyttää
vieläkin kohteella käyntiä.
– Palveluntarjoajille on kehitty-
mässä hyödyntämiskelpoisia
tietovarantoja.
– Koneoppimista päästään
hyödyntämään (esim.Uotila ym.
2020. Silva Fennica vol. 54,
no.1.)14 18.11.2020
Ville Kankaanhuhta, Luke

Taimikon ja nuorten metsien hoito
15 18.11.2020
• Taimikonhoidon laaturelas-
kooppi action-kameraa tai
älypuhelinta hyödyntäen:
– Varttuneisiin metsiin on
kehitetty useita
älypuhelimen kameraa
hyödyntäviä relaskooppeja.
– Nuorten metsien hoitoon
tarvittaisiin kuitenkin vielä
sovelluksia:
• Ennakkohinnoittelu
• Laadun hallinta.

Digi- vai analogitekniikkaa avuksi
ennakkoraivauksiin?
16 18.11.2020
• Ennakkoraivaustarve -App:
– Ennakkoraivausten tarvetta
ei aina arvioida oikein.
– Välillä metsänomistaja
joutuu maksamaan turhasta
ja joskus raivaamattomuus
aiheuttaa turhaa vahinkoa.
– Auttaisiko asiaa kamera-
sovellus, jolla eri osapuolet
pystyisivät arvioimaan
raivaustarvetta yhdessä?
… vai kaatopäähän liitettävä taittuva
ennakkoraivausterä …?

Miten vastata metsänhoidon haasteisiin: ratkaisu-
ideoiden arviointi ja työstö yhdessä …
17 18.11.2020Ville Kankaanhuhta, Luke.
Onko palvelu
teknisesti
mahdollinen?
(teknologia +
suunnittelu)
Onko palvelu
kannattava?
(liiketoiminta)
Onko palvelu
haluttava (asiakas-
kokemus)
IDEA!

18 18.11.2020Ville Kankaanhuhta
• Kysymyksiä / kommentteja:
 ville.kankaanhuhta@luke.fi
Kiitos!

Augumenta SmartEyes
Tehokas ratkaisu etähuoltoon ja -ylläpitoon

Ongelma
Asiantuntijat eivät pysty
matkustamaan
Kohteesta toiseen siirtyminen vie
liian suuren osan kokonaistyöajasta
Ratkaisu
Älylaitteiden avulla saavutetaan
hyvä näkyvyys kohteeseen ilman,
että asiantuntijoiden pitää poistua
(koti)toimistoltaan

Älylaitteiden käyttö asiantuntijan kanssa kommunikointiin
Puhelimen
kameran
tuottama video
Asiantuntijan
lähettämä
korjauskaavio
Asiantuntijan
jakama näyttö
SmartEyes

Asiantuntijan näkymä (koti)toimistollaan
Reaaliaikainen
video valitusta
kohteesta
Kohteesta
saapuvat
reaaliaikaiset
videot
Tukipuhelussa
mukana olevat
asiantuntijat
Kartta-
näkymä
IoT-
historia-
dataa
Annotate

Älylasien avulla töitä tehdään kädet vapaana

Online-kameroiden avulla lisää kuvakulmia
Compact Standard
1080p30fps video
WLAN/RJ45 network
Dustproof
1080p30fps video
Short-range sensors
4G in selected countries
Dust and waterproof
Slow-motion video
HQ streaming
Global 4G/5G
Long-range sensors
Extreme weather
Powerhouse

Tietoturvallinen kokonaisratkaisu
Strong encryption and authentication
prevents unauthorized access
LIVE
Remote location Private Cloud Expert locations
IoT

• Nopea ja vaivaton ottaa käyttöön
• Reaaliaikainen video- ja ääniyhteys työntekijöiden ja asiantuntijoiden välillä
• Ulkoiset kamerat mahdollistavat uusia kuvakulmia ongelmanratkaisuun
• Videopuheluun voi liittyä useita asiantuntijoita
• Ei vaadi IT-integraatiota olemassaoleviin järjestelmiin
Avainominaisuudet

1. Matkustaminen ei tarpeen: kustannussäästöt, pienempi CO2-jalanjälki
2. Asiantuntija näkee välittömästi kohteeseen -> nopeasti itse asiaan
3. Maksimoidaan asiantuntijoiden ajankäyttö
4. Mahdollisuus nauhoittaa huolto-operaation tapahtumat
5. Asiantuntijoita on helppo lisätä puheluun: ongelmat pystytään
ratkomaan nopeammin
Järjestelmän tuottamat hyödyt

Kerromme mielellämme lisää!
augumenta.com
linkedin.com/company/augumenta
twitter.com/augumenta
info@augumenta.com
Tutkijantie 4 A, 90590 Oulu

1
Hiilikaupan mahdollistavat
sähköiset tietotuotteet –
hiilitaseluokitus ja kartat
Pekka Hyvönen &
Kyle Eyvindson
OpenForData –
Avoimen metsä-
ja luontotiedon
läpimurto

2 24.11.20202 24.11.2020
Taustaa
 Metsillä olennainen merkitys ilmastonmuutoksen
hillitsemisessä
 Fossiilisten raaka-aineiden korvaaminen, hiilen
sidonta…
 Käydäänkö tulevaisuudessa hiilikauppaa?
 Tavoitteena pilotoida metsikön hiilitaseesta kertova
tietotuote sekä sen vaatima laskentaprosessi
 Hyödyntää avointa metsävaratietoa
 Palaute sidosryhmiltä

3 24.11.20203 24.11.2020
Taustaa
 Mahdollisia haasteita
 Avoimen metsävaratiedon luotettavuus ja
ajantasaisuus
 Tulosten luotettavuus ja hyväksyttävyys
 Hahmotellun laskentaketjun toteutettavuus
 Järkevä / looginen luokittelu, tarvitaanko eri kriteerit
eri osiin Suomea?

4 24.11.20204 24.11.2020
Määritelmiä
 Hiilitase tiettynä aikana (Carbon Balance)
 Sidottu hiili – vapautunut hiili
 Biomassaan sitoutuneen hiilen määrä (Carbon Stock)
 0,5 x biomassa
 Tässä esityksessä:
 Hiilitaseluokittelu perustuu kuvio- ja puustotietoihin
 Hiilen määrä laskettu lähtien puuston tilavuudesta
 Biomassa +10 vuotta ei saatavilla

5 24.11.20205 24.11.2020
Metsävara-aineisto
 Metsäkeskuksen avoin metsävaratieto
 Ladattavissa kunnittain GeoPackage-tiedostoina (gpkg)
Metsikkökuvio Perustiedot ja geometria
Puustoyhteenveto
Nykyhetkeen laskettu sekä 10
vuoden päähän ennustettu
Puusto-osite
Puulajikohtaiset puusto-ositteet
inventointihetkellä sekä
nykyhetkeen laskettuna (ei +10 v)
Toimenpide-ehdotus
Kuvion hakkuu- ja
metsänhoitoehdotukset
Toimenpiderajoitus
Toimenpiderajoitukset hakkuu- ja
metsänhoitotöille

6 24.11.20206 24.11.2020
Laskennan kulku, esimerkki
Metsä-
keskus
R-ohjelma
gpkg-
tiedostot
QGIS-
ohjelma
Kartta
Tilasto

7 24.11.20207 24.11.2020
Luokat, mukailtu Metsähallituksen luokitusta
1. Vähäinen hiilivarasto Vähäpuustoiset alueet
2. Kehittyvä hiilinielu Hyväkuntoiset taimikot
3. Kehitettävä hiilinielu
Potentiaalia hiilensidontaan,
”vajaatuottoinen”
4. Karttuva hiilinielu Runsaspuustoiset, hiiltä sitovat metsiköt
5. Karttuva hiilivarasto Hiiltä sitoutuneena, sitoo myös jatkossa
6. Merkittävä hiilivarasto
Runsaasti hiiltä, kyky sitoa hiiltä
alentunut
 Hiilinielu: sitoo tai on potentiaalia sitoa hiiltä
 Hiilivarasto: hiiltä sitoutuneena, hiilen sidontakyky heikkenee

8 24.11.20208 24.11.2020
Luokitus
1. Vähäinen hiilivarasto (4)
Aukko --- pieni taimikko --- runkoluku
< 50 kpl/ha --- kitu-, jouto- muu
metsätalous maa, muu maa
2. Kehittyvä hiilinielu (2)
pieni taimikko (runkoluku >1200, ikä >
5 v), hyvä metsikönlaatu ---
Varttunut taimikko, hyvä metsikönlaatu
3. Kehitettävä hiilinielu (1)
Metsikönlaatu heikohko, kehitysluokat
alkaen nuoresta kasvatusmetsästä,
tilavuuskasvu < 2 m3/ha/v
4. Karttuva hiilinielu (2)
Kankaat ja rämeet, kasvupaikkatyyppi
lehto, lehtomainen tai tuorekangas,
metsikönlaatu hyvä ---
tilavuuskasvu > 2 m3/ha/v

9 24.11.20209 24.11.2020
Luokitus
5. Karttuva hiilivarasto (2)
Avohakkuu ei sallittu, ikä < 80 v,
metsikön laatu hyvä ---
Kitumaa, 10 < tilavuus < 50 m3/ha
6. Merkittävä hiilivarasto (2)
Hakkuut eivät sallittuja, tilavuus > 150
m3/ha, ikä > 80 v ---
Kitumaa, tilavuus > 50 m3/ha

10 24.11.202010 24.11.2020
Metsävaratieto

11 24.11.202011 24.11.2020
Mallikartta
Oulu
Muhos

12 24.11.202012 24.11.2020
Mallikartta

13 24.11.202013 24.11.2020
Vertailua, luokkien pinta-ala osuudet (%)
MH Oulu Joensuu Liperi
1. Vähäinen hiilivarasto 18 15 8 7
2. Kehittyvä hiilinielu 8 9 11 14
3. Kehitettävä hiilinielu 35 26 9 4
4. Karttuva hiilinielu 15 40 69 73
5. Karttuva hiilivarasto 10 9 2 1
6. Merkittävä hiilivarasto 6 1 1 1
7. Pysyvä hiilivarasto 9 - - -

14 24.11.202014 24.11.2020
Hiilen muutos
+10 v - nykyhetki

15 24.11.202015 24.11.2020
Hiilen muutos

16 24.11.202016 24.11.2020
Maaperän hiili
Soil carbon stocks estimated by simulating forest
development to a stedy state with average litter inputs and
current recommended rotation periods (Äijälä et al. 2014,
Repo et al. 2020).
Turvemaiden metsien päästö ja hiilinielu
- Launiainen, S., Guan, M., Salmivaara, A., & Kieloaho, A. J. (2019). Modeling boreal forest evapotranspiration and water
balance at stand and catchment scales: a spatial approach. Hydrol. Earth Syst. Sci., 23, 3457–3480.
- Repo, A, Eyvindson, K, Halme, P, Mönkkönen, M. (2020). Forest bioenergy harvesting changes carbon balance and
risks biodiversity in boreal forest landscapes. Canadian Journal of Forest Research, 50 (11), 1184-1193.
- Äijälä, O., Koistinen, A. Sved, J., Vanhatalo, K., and Väisänen, P. 2014. Metsänhoidon suositukset. Metsäkustannus Oy.
Used the SpaFHy model to evaluate water balance, and
linked to GHG emission modelling for drained peat lands
(Launianen et al. 2019).

17 24.11.202017 24.11.2020
Metsävara-aineisto
Metsikkökuvio Perustiedot ja geometria
Puustoyhteenveto
Nykyhetkeen laskettu sekä 10
vuoden päähän ennustettu
Puusto-osite
Puulajikohtaiset puusto-ositteet
inventointihetkellä sekä
nykyhetkeen laskettuna (ei +10 v)
Sää - aineisto
Daily temperature and precipitation information from the
nearest weather station.

18 24.11.202018 24.11.2020
Laskennan kulku, esimerkki
Metsä-
keskus
SpaFHy
(Python-
ohjelma)
gpkg-
tiedostot
Kartta
Tilasto
Ilmasto tieto
(Luke DB)
Python [Lookup
table (Site age,
soil type)]
(Repo et al. 2020)
Suo
Kartta
Tilasto
Kangas
Repo, A.,

19 24.11.202019 24.11.2020
Turvemaa päästö luokitus
1. Nielu < 0 CO2 eqv. t/v/ha
2. Päästölähde 0 – 2 CO2 eqv t/v/ha
3. Suuri päästölahde > 2 CO2 eqv t/v/ha
Maaperän hiilitase kivennäismaille
1. Very Low soil carbon < 40 t/C/ha
2. Low soil carbon 40 – 55 t/C/ha
3. Average soil carbon 55 – 70 t/C/ha
4. High soil carbon 70 - 85 t/C/ha
5. Very high soil carbon >85 t/C/ha

20 24.11.202020 24.11.2020
Mallikartta

21 24.11.202021 24.11.2020
Mallikartta

22 24.11.202022 24.11.2020
Havaittuja ongelmakohtia
 Metsäkeskuksen metsävaratiedot
 Puuttuu biomassat +10 vuotta
 Simuloidut hakkuut / kertymät; luotettavuus
 Poistuman laskenta (Hiilitase: sidottu – poistunut)
 Luonnonpoistuma malleilla?
 Hakkuupoistuma?
 Metsävaratietokannan päivityssykli
 Saattaa aiheuttaa lyhytaikaisia tietojen
puutteellisuuksia
 Vain yksityismetsänomistajien metsävaratiedot

Ilmastoviisaan metsänhoidon
menetelmien kehitys
OpenForData –
Avoimen metsä-
ja luontotiedon
läpimurto
Marja-Leena Päätalo, Luke

• Esimerkki Luken
Metsähallitukselle
laskemasta tietotuotteesta
(karttatasosta):
• Hiilen sidonta ja
• varastot.
 Miten metsänomistaja voi
kasvattaa hiilen sidontaa
ja hiilivarastoja?
2 19.11.2020
Hiilitaseluokitus yksityismetsiin on kehitteillä

Metsien suojelu ja kiertoaikojen pidentäminen
Metsän suojelu / Toimenpiteistä pidättäytyminen
– Tuhoriskit täysin suojelluilla alueilla ja riski leviämisestä
naapurimetsiin?
– Hakkuiden siirtyminen eteläiselle pallonpuoliskolle?
Kiertoaikojen pidentäminen:
– Tukkipuuosuuden kasvattaminen
– Voisi tarkoittaa esim. paluuta aiempiin MH-suosituksiin
– Korkokantavaatimus
3 19.11.2020

Viljelymateriaalin valinta ja geneettisestä
monimuotoisuudesta huolehtiminen
• Jalostetun materiaalin edut:
– Nopeampi kasvuun lähtö
– Parempi kasvu läpi kiertoajan
• Liian eteläiset alkuperät riski
– Ääri olosuhteet
– Valo-olosuhteet
• Jatkuvapeitteisen metsätalouden riskit geneettisen
monimuotoisuuden ylläpitämiseksi?
4 19.11.2020

Nopeat uudistamisketjut
• Kohteelle sopiva maanmuokkaus
– elossa olo
– pituuskehitys
• Istutuksen ajoitus ja laatu
– puulajin valinta
• Kylvö oikeille kohteille
• Varhaisperkaus & taimikonhoito ajallaan
– metsikön elinvoimaisuus ja kasvukunto
– ajoitukset riippuvaisia kasvupaikan lisäksi mm.
metsänuudistamisen ketjusta
5 19.11.2020

Sekametsärakenteen suosiminen metsänhoito- ja
puunkorjuuoperaatioissa
• Määritelmiä (VMI)
– yhden puulajin metsä: vallitsevan puulajin osuus yli 95%
– sekapuustoinen: vallitsevan puulajin osuus 75 - 95%
– sekametsä: vallitsevan puulajin osuus alle 75%
• Sekametsän rakenne
– puut sekaisin
– alueittain kuviolla
– jaksottaisuus
• Puulajisekoituksen positiivinen vaikutus
6

Täsmämetsänhoito: Joustavat puulajivalinnat kuvion
sisällä mikrokasvupaikoille sopiviksi
• Kasvupaikan potentiaalin täysimääräinen hyödyntäminen
• Kasvupaikalle soveltuvan puulajin valinta:
– Notkelmat
– Mäen päällä
• Juurikääpäriski: puulajin vaihto mikrokuvioittain
• Vaikutus hirvieläintuhoihin
• Kuusettumiseen vaikuttaminen
7 19.11.2020

Puuston kasvukunnosta ja hiilensidontakyvystä
huolehtiminen
• Harvennukset ja niiden ajoitus
– ensiharvennus
– muut harvennukset
– harvennusmallit
• Liian tiheät kasvatusasennot
– luontainen kuolleisuus
– tuhoriskit
– hoitamattomien elpymisen onnistuminen
8 19.11.2020

Lannoitus hiilensidonnan tehostajana
• Kivennäismaat:
– terveyslannoitukset
– kasvatuslannoitukset
• Turvemaat:
– tuhka
• Vesistövaikutukset
– pohjavedensuojelu
– pintavesien laatu
9 19.11.2020

Kasvatustiheyksien kasvattaminen
• Kuvion koko pinta-ala ja kasvupotentiaali käyttöön
• Taimikoiden perustamis- ja hoitotiheydet
• Kasvatusohjelmat
10 19.11.2020

Pohjois-Pohjanmaan erityispiirteitä
• Turvemaiden osuus Pohjois-Pohjanmaalla 53%
metsätalousmaasta
• Vedenpinnan tason pitäminen oikealla korkeudella
• Jaksollinen: ojien kunnostaminen välttämätöntä
• Peitteinen: vedenpinnan säätäminen puiden
haihdutuksen avulla – onnistuuko pohjoisessa?
• Ojitushankkeet / ojituksista luopuminen: Monta eri omistajaa,
eri tavoitteet, näkemykset, yhteensovittaminen
• Mitä eri vaihtoehdot tarkoittavat esim. korjuuyrittäjien
kannalta?
11 19.11.2020

Huomioitavaa
• Omistaja
– Omistajuuden vahvuus/oikeus
– Ristiriidat
• Muut tavoitteet
– Toimenpiteiden vaikutukset
• samansuuntaisia
• ristiriitaisia
• Metsäalantoimijat
– Toimintatapojen / välineiden muutosten tarve?
– Tuki myös toimijoille (tieto, koulutus…?)
12 19.11.2020

Vertailua Metsähallituksen painotuksiin
• Metsähallitus painottaa seuraavia keinoja?
– sidonta: jalostettu materiaali, lannoitus, vajaatuottoisten
käsittely, kunnostusojitus, metsittäminen
– Varastointi: pidennetty kiertoaika, jatkuvapeitteinen
kasvatus, huonotuottoisten ojitettujen soiden
ennallistaminen, metsätalouden rajoittaminen muiden
käyttömuotojen hyväksi, kasvatustiheyksien nostaminen
– Metsähallituksella ei korosteta sekametsärakenteen
hyödyntämistä
13 19.11.2020

14 19.11.2020Marja-Leena Päätalo, Luke
• Kysymyksiä / kommentteja:
 marja-leena.paatalo@luke.fi
Kiitos!

Tietomassasta tuotteiksi ja tehokkaan toiminnan työvälineiksi – Webinaari ja työpaja 25.11.2020
Kommenttipuheenvuoro
Ilmastokestävä
metsänhoito
Kalle Vanhatalo
palvelualueen päällikkö ja metsänhoidon suositusten koordinaattori, Tapio
+358 40 192 1874
kalle.vanhatalo@tapio.fi
Twitter: @KalleVanhatalo

Ilmastokestävyys
(sopeutuminen ja hillintä)
uudistetaan osaksi
metsänhoidon suosituksia
2020-2023.
Suositukset perustuvat
pitkäjänteiseen
tutkimukseen, ja
käytännöstä saatuihin
kokemuksiin.
Metsänhoidon suositukset kokoaa
vaihtoehtoja metsien monipuoliseen
hoitoon ja käyttöön
Metsänhoidon suositukset ovat
laajan yhteistyön tulos.
Metsänhoidon suositukset

Nostoja esityksestä
• Terminologia: ilmastoviisaus,
ja muut ilmastotermit
• Hiilitaseluokitus
• Hillinnän erilaiset näkökulmat
• Tuotteiden vaikutus / tukkia?
• Metsänsuojelu – ei pois
käytöstä / tuhonäkökulman
korostaminen?
• Täsmämetsänhoito
• Suometsien peitteellinen
metsänkasvatus –
metsänomistajien yhteistyö
Kommentit 25.11.2020

ovat saatavilla maksutta
osoitteesta
www.metsanhoidonsuositukset.fi
www.facebook.com/metsanhoitosuositukset
Katso myös sopeutumista
käsittelevä Kaukaa Viisasta
–metsänhoitoa -sivusto
https://tapio.fi/kaukaaviisasta/

Kiitos
Menestystä ja hyvinvointia
metsästä ja luonnosta
Tapio Oy, Maistraatinportti 4, 00240 Helsinki, tapio.fi

Kommenttipuheenvuoro
Tietomassasta tuotteiksi ja tehokkaan toiminnan työvälineiksi –webinaari ja työpaja 25.11.2020
Markku Remes Suomen metsäkeskus
Ilmastoviisaan
metsänhoidon
menetelmien kehitys

•Turvemaiden metsienkäsittelyä ohjaa ilmasto‐ ja ympäristökysymykset
•Erityinen huomio luontaiseen uudistamiseen ja jatkuvapeitteisen
metsänkäsittelyn menetelmiin
•Kokonaiskestävän suometsien käytön toimintamallin luominen:
› SUO‐hankkeessa
(Kokonaiskestävää
puuntuotantoa
turvemailla)
Turvemaiden metsienhoito

•Sekametsien suosiminen
› vähentää metsätuhoriskejä ‐> Merkitys korostuu ilmastonmuutoksen myötä
› Lisää luonnon monimuotoisuutta
•Sekametsien edistäminen onnistuu tuloksellisesti, jos:
› Metsätalouden, metsänomistajien ja metsästäjien yhteinen näkemys
löydetään
•Sekametsien kasvatus viljellen
•Sekametsistä usein ”vahinkoja”
Sekametsien edistäminen

•Lannoittamalla optimaalisimmat kohteet (120 000 ha) voidaan sitoa
puuston biomassaan (4,7 milj.m3 runkopuuta + muut puun osat)
vuosittain Suomen henkilöautojen hiilidioksidipäästöt (6 milj. tn CO2)
•Riskit?
Lannoitus on nopein tapa lisätä hiilinieluja

•Tuuli‐ ja juurikääpätuhot ohjaavat jo nyt metsienkäsittelyä
•Tuhojen torjumisen merkitys lisääntyy tulevaisuudessa
Metsätuhot vähentävät hiilinieluja

• ASIAKKAAT – HENKILÖSTÖ – KUMPPANIT – YHTEISKUNTA
www.metsäkeskus.fi | www.metsään.fi
www.twitter.com/metsakeskus | www.facebook.com/suomenmetsakeskus
Markku.remes@metsakeskus.fi
Kiitos!

Säätyö-hanke auttaa
metsäbiotaloutta
sopeutumaan
ilmastonmuutokseen
Tietomassasta tuotteiksi ja
tehokkaan toiminnan työvälineiksi
– Webinaari ja työpaja
25.11.2020
Leena Leskinen, Ari Venäläinen, Heli Peltola,
Marjo Maidell, Asko Poikela, Susanne Suvanto,
Mikko Peltoniemi

Keskimääräinen lumituhoriski
Suomessa
• Metsätekijät ja abioottiset tekijät (lumikuorma ja topografia)
tärkeää huomioida yhdessä.
• Lumikuormien ollessa suuria (talvi 17-18)
• abioottiset tekijät korostuvat
• mallin löytää lumituhokohteet paremmin kuin
normaalitalvina.
• Kartta löytää hyvin metsiköt, joissa tuhon todennäköisyys
suuri, mutta tässä testissa mukana oli tieto ko. talven
lumikuormien alueellisesta jakaumasta, jota ei tulevista
talvista tietenkään ole saatavilla
• Keskimääräinen lumituhoriskikartta julkaistaan 12/2020
Luken verkkosivulla tuulituhoriskikartan rinnalla, ks kuva
• perustuen pitemmän ajanjakson toistuvuustietoihin talivien
maksimilumikuormista
• Palvelua Metsäkeskuksen verkkosivustolle kehitetään ja
tavoite on testata tulevana talvena
• Lumituhoriskimallilla voidaan laskea myös
ajantasainen lumituhoriskiennuste
• ?Tärkein selittäjä mallissa on IL:n tuottama lumikuorma, joka on
ns. kaupallinen tuote

Tuulituhoriski
• Tuulituhoriskityökalulla (testiversio) voidaan laskea puuston
tuulituhoon (puiden kaatuminen) tarvittavia tuulennopeuksia
metsäalueella (16 x 16 m mikrokuviot).
• Työkalulla voidaan tarkastella esimerkiksi miten uudet
avohakkuualat vaikuttavat niiden reunametsien puuston
tuhoriskiin ja arvioida puuston tuhoriskiä eri myrskytapausten
tuulennopeuksilla.
• Työkalu on toteutettu QGIS-alustalla, sillä QGIS on avoimeen
lähdekoodiin perustuva vapaa paikkatieto-ohjelmisto ilman
lisenssimaksuja (GNU General Public License).
• Työkalu on kehitetty Itä-Suomen yliopiston Metsätieteiden
osastolla Ilmatieteen laitoksen kanssa yhteistyössä ja se
soveltuu tällä hetkellä vain tutkijakäyttöön.
• Työkalu (ja sen käyttöliittymä) vaatii jatkokehittelyä, jotta
metsänomistaja tai metsäammattilainen voisi sitä käyttää
apuna tuulituhoriskin arvioimisessa, esimerkiksi
leimikonsuunnittelussa.
3
Tuulituhoriskiesimerkki
Valkoinen alue: uusi avohakkuuala
Harmaat pisteet: puut eivät kaadu,
Punaiset pisteet: puut kaatuvat.
Laskenta tehty kahdeksalla pää- ja
sivuilmansuunnalla puhaltavilla tuulilla,
olettaen 10 min keskituuli 17 m s-1
läheisellä sääasemalla.
(Tutkimusartikkeli: Gopalakrishnan ym. 2020.
Annals of Forest Science)

Myrskyn jälkeisten tuulituhojen
tilannekuvan luominen
TP 1.3
• Säätyö-hankkeessa testattiin mahdollisuutta paikantaa pahimmat tuulituhoalueet
välittömästi tapahtuneen myrskyn jälkeen. Menetelmänä käytettiin sääasemilla
tehtävien tuulihavaintojen alueellista interpolointia.
• Analysoimalla ainoastaan maksimipuuskia saadaan yleiskäsitys alueista, joilla
voimakkaimmat puuskat ovat myrskyn aikana puhaltaneet.
• Tuulituhojen kannalta oleellista on myös tieto metsien haavoittuvuudesta tuulituhoille.
Nämä kaksi tietoa yhdistämällä, eli myrskyn aikaisten maksimipuuskien alueellinen
jakauma sekä tieto metsien herkkyydestä tuulituhoille, voidaan päästä parempiin
tuloksiin myrskyn jälkeisten potentiaalisten tuulituhoalueiden kartoittamisessa
• Tämä havaittiin analysoimalla interpoloitujen puuskamaksimien, LUKE:n
tuottaman tuulituhoriskiaineiston (Suvanto ym., 2019) ja edellisten yhdistelmän
osumatarkkuutta tuulituhoalueiden (metsänkäyttöilmoitukset, myrskytuhohakkuut)
kanssa yhdeksän 2010-luvulla tuhoja aiheuttaneen myrskyn tapauksessa.
Päivö-myrskyn (30.6.2020) aikana
säähavaintoasemilla mitatut
suurimmat tuulen puuskanopeudet
interpoloituna 500 m x 500 m
hilaruudukkoon.
Artikkelikäsikirjoitus valmisteilla (Laapas ym., 2021).

Maaston kantavuuden arviointi
ja ennusteet
• Ilmatieteenlaitoksen Säätyö-hankkeessa
tuottama ennuste kuvaa puoliavoimen
kivennäismaan pintakerroksen (0-28 cm)
kosteutta 0-10 vrk eteenpäin
• FMI:n ja Metsätehon erillisessä hankkeessa
yhteistyössä kehitetty HarvesterSeasons-
palvelu hyödyntää pitkiä, jopa 6 kk:n päähän
ulottuvia ennusteita maaston
kantavuusolosuhteiden arvioinnissa
• Palvelusta on laadittu myös testiversio, jossa
kantavuusennuste ulottuu 10 vrk:n päähän ja
pohjana on Säätyö-hankkeessa tuotettu
kosteustieto
5

Maaston kantavuuden arviointi
ja ennusteet
• Kosteustietoon perustuvan
kantavuusennusteen osuvuutta tutkitaan
vertaamalla sitä kesäkaudella 2020
korjattujen leimikoiden toteumatietoihin
(korjuuajankohta, sanallinen arvio
kantavuusolosuhteista)
• Vertailun tulosten pohjalta arvioidaan
• soveltuuko Säätyö-hankkeessa tuotettu
kosteustieto operatiiviseen käyttöön
• mikä kosteustaso indikoi parhaiten sitä, että
korjuukelpoisuudeltaan ”kuivan kesän” kohde
kantaa korjuukoneet
6

Tietotuotteiden käyttökohteet
ja jatkokehitysmahdollisuudet
• Tietotuotteiden käyttökohteita, hyötyjä, käyttöönoton
edellytyksiä ja jatkokehitysmahdollisuuksia arvioitiin
haastatteluissa (21kpl) ja työpajassa
• Tiedon käyttöönottoon vaikuttavat etenkin ajantasaisuus,
saatavuus ja ilmaisuus.
• Tuhoriskitiedossa toivottiin ajantasaisuutta. Korjuukelpoisuustiedon
ennuste nähtiin arvokkaana lisänä.
• Tieto on oltava saatavilla helposti ja käytössä olevasta järjestelmästä.
Tämä tarkoittaa erilaisia ratkaisuja erilaisille käyttäjille.
• Tällä hetkellä tiedosta ei oltu valmiita maksamaan.
7

8
Käyttökohteet ja hyödyt
Metsänhoito
Metsänhoidon, etenkin uudistushakkuiden, harvennuksien, lannoitusten
suunnittelu ja rajaus sekä puulajivalinta metsänuudistamisessa
 Vähemmän tuhoja ja taloudellisia menetyksiä
Yhteydenottojen ja koulutusten kohdentaminen
 Tietoisuuden lisääminen riskeistä ja niiden huomioimisesta
Hakkuu ja korjuu
Tuhojen tehokkaampi paikantaminen
 Tal. menetysten ja hyönteistuhojen minimointi
 Työturvallisuuden parantaminen
Yhteydenottojen kohdentaminen
 Metsänomistajien aktiivisuuden lisääminen
Sähkölinjojen vierusmetsien kunnossapito
 Sähkökatkojen ja vahingonkorvausten minimointi
Kuljetus ja varastointi
Tieverkoston kunnossapito
 Resurssien kohdentaminen, vahinkojen minimointi.
Metsävakuutukset
Metsävakuutusten ja niiden hinnoittelun kehittäminen
 Ymmärrys vakuutustarpeesta, riskiä heijasteleva hinnoittelu
Alueellinen suunnittelu
Riskit tulisi huomioida alueellisessa suunnittelussa ja riskienhallinnassa
Hoitokunnat
Vakuutusyhtiöt
Alueelliset
metsäneuvostot
Pelastuslaitos,
kunnat
MMM
Liikennevirasto
Metsänomistajat
Metsäsijoittajat
Leimikko-
suunnittelijat
Metsänomistajat
Metsäpalveluyrittäjät
Sähköyhtiöt
Lumituhoriskien
mallinnus,
hallinta ja
seuranta
Puuston
tuulituhoriski
Ilmainen
Karttatasona
käytössä olevassa
järjestelmässä
(metsään.fi,
rajapinnat)
Myös mobiilissa
Suunnittelussa
riittävän ajantasainen
(esim. aukot)
Ilmastonmuutokseen
liittyviä riskiaineistoja
keskitetysti yhteen
paikkaan
Tuhojen korjuussa
ajantasainen
(huomioi vallinneet
olosuhteet)
Vierusmetsiä
hoitavat yrittäjät
Metsäneuvojat
SMK
Metsänomistaja
t
MHY:t
Käyttäjät
Edellytyksiä ja toiveita
käytölle
Lumituhoriskien
mallinnus,
hallinta ja
seuranta
Puuston
tuulituhoriski

9
Käyttökohteet ja hyödyt
Puukauppa ja metsänhoito
Leimikoiden osto ja suunnittelu
 Vähemmän maastotyötä ja parempi käsitys puun saatavuudesta
 Mahdollisuus pienentää varastoja(?)
Maanmuokkauksen ja istutuksen/viljelyn ajoitus
 Metsänuudistamisen parempi onnistuminen
Hakkuu ja korjuu
Lyhyen aikavälin suunnittelu
 Parempi käsitys leimikoiden toteutusjärjestyksestä
 Kausivaihtelun vähentäminen, käyttöasteen nosto
 Vähemmän kaluston turhaa siirtelyä ja jumiin jäämistä
Hakkuiden toteutus
 Parempi ajourien suunnittelu, vähemmän maastovaurioita
Hakkuutähteen ajoituksen tarkentaminen
 Hakkuutähteen keruu kuivempana
Metsäpaloriskin tarkentaminen ja ennustaminen
 Hakkuista syntyvien metsäpalojen ehkäisy
Kuljetus ja varastointi
Kuljetuskelpoisuus
 Puun saatavuus, vahinkojen minimointi, resurssien kohdennus
Luontomatkailu
Matkailupalvelut
 Paremmat reittien valinnat
Kuljetusyrittäjät
Luontomatkailuyrittäjät
Logistiikkasuunnittelijat
Energiapuun
korjuusuunnittelijat
Puun ostajat
Metsäpalveluyrittäjät
Leimikkosuunnittelijat
Metsänomistajat
Kuljettajat
Maan
kosteustieto ja
sulanmaan
korjuukelpoisuus
Päivitykset olosuhteiden
muutosten mukaan
Karttatasona käytössä
olevassa järjestelmässä
(rajapinta)
Myös motossa
Pohja-aineisto ilmaista
Tarkkuus riippuu
käyttökohteesta:
alueellinen suunnittelu
vs. ajourien valinta
Helppokäyttöinen ja
luotettava
Korjuuyrittäjät
Etenkin 1(-2) viikon
ennuste
Kuljettajat
Operaatioesimiehet
Virkistyskäyttäjät
Käyttäjät
Edellytyksiä ja toiveita
käytölle

Kiitos!
10
Hankkeen toteutuksesta vastasi
Ilmatieteen laitoksen johtama
konsortio:
Itä-Suomen yliopisto, Suomen
Metsäkeskus, Metsäteho, Pellervon
taloustutkimus, Maa- ja
metsätaloustuottajain Keskusliitto (MTK)
sekä Luonnonvarakeskus.
Lisätiedot:
https://www.ilmatieteenlaitos.fi/saatyo

Tietomassasta tuotteeksi ja tehokkaan toiminnan työvälineeksi -Webinaari ja työpaja, 25.11.2020

Recommended

Recommended

More Related Content

What's hot

What's hot (10)

Similar to Tietomassasta tuotteeksi ja tehokkaan toiminnan työvälineeksi -Webinaari ja työpaja, 25.11.2020

Similar to Tietomassasta tuotteeksi ja tehokkaan toiminnan työvälineeksi -Webinaari ja työpaja, 25.11.2020 (20)

More from Suomen metsäkeskus

More from Suomen metsäkeskus (20)

Tietomassasta tuotteeksi ja tehokkaan toiminnan työvälineeksi -Webinaari ja työpaja, 25.11.2020