Julkinen puurakentaminen tänään ja tulevaisuudessa -webinaari 26.11.2020

1. Vähähiilinen rakentaminen
Sini Varis
Projektisuunnittelija RA OAMK

2. Hiilijalanjälki
⸱ Kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttama ilmastoa
lämmittävä vaikutus
⸱ Ilmoitetaan massana
⸱ Yksikkönä hiilidioksidiekvivalenttina
⸱ esim. kg CO₂-ekv. tai kg CO₂e
⸱ Hiilidioksidiekvivalentti huomioi myös muiden
kasvihuonekaasujen suhteelliset vaikutukset
⸱ CO₂ merkittävin
⸱ Metaani CH4 = 21 x CO₂ :n lämmittävä vaikutus
⸱ Dityppioksidi N2O = 310 x CO₂:n lämmittävä
vaikutus
⸱ Rakennettu ympäristö tuottaa kolmanneksen
Suomen kasvihuonekaasupäästöistä.
Kuva: Sitra

3. Hiilikädenjälki
⸱ Tuotteen tai palvelun tuottamisesta syntyvä ilmastohyöty
⸱ ns. päästövähennyspotentiaali
⸱ Hiilinielu sitoo hiilidioksidia
⸱ Kasvava metsä (noin -1 000 kg CO₂/ m³ puuta)
⸱ Sementin karbonisaatio (-31 kg CO₂e/m³)
⸱ Hiilivarasto varastoi hiilidioksidia itseensä
⸱ Materiaalien kierrätys ja uudelleen käyttö korvaa uuden
materiaalin tuottamisesta syntyviä päästöjä
Hiilineutraalius
=
Hiilijalanjälki ja
-kädenjälki ovat
tasapainossa

4. Miksi päästöjä pyritään pienentämään?
Hiilineutraali
Suomi 2035
YK:n Pariisin
ilmastosopimus:
maapallon
keskilämpötilan
rajoittaminen alle
2°C:n, pyrkien alle
1,5 °C:n
Ilmaston-
muutoksen
hillitseminen
Rakennustyyppi-
kohtaiset
vähähiilisyyden
raja-arvot ennen
vuotta 2025 uuden
MRL:n pohjalta
Maapallon
kantokyvyn ja
biodiversiteetin
säilyttäminen

5. Rakennuksen hiilijalanjäljen pienentäminen
Valitaan vähähiilinen energiaratkaisu
⸱ Lämmitysjärjestelmä ja
energiankäyttö määräävät noin
50 - 80% rakennuksen elinkaaren
hiilijalanjäljestä
⸱ Parannetaan rakennuksen
energiatehokkuutta = kulutetaan
vähemmän energiaa
Kuva: Sitra

6. Rakennuksen hiilijalanjäljen pienentäminen
Valitaan kestäviä, kierrätettyjä ja helposti
kierrätettäviä rakennusmateriaaleja
⸱ Jokaisella materiaalilla on oma paikkansa
⸱ Suurin vaikutus elinkaaren alku- ja
loppuvaiheessa
Maailman
kasvihuonekaasu-
päästöistä jopa
neljännes aiheutuu
sementin ja teräksen
valmistuksesta.

7. Hiilijalanjäljen pienentäminen
⸱ Rakennuksen käyttöiän pidentäminen
⸱ Korjausrakentaminen ja kunnossapito
⸱ Kaavoitus ja kunnat
⸱ Alueen profilointi vähähiiliseksi
⸱ Suositaan vähähiilisiä rakentajia
⸱ Poliittiset sopimukset
⸱ Minimivaatimuksien asettaminen
⸱ Pariisin ilmastosopimus

8. Rakennuksen vähähiilisyyden
arviointimenetelmä
Vähähiilisyyden arviointiin tarvittavat tiedot:
Materiaalit
⸱ Valmistus, kuljetus ja hävikki
⸱ Rakennusosien vaihdot
Energia
⸱ Verkkosähkön kulutus
⸱ Polttoaineiden kulutus
⸱ Kaukolämmön ja kaukokylmän kulutus
⸱ Ulostoimitettu energia
Käyttöikä (50 vuotta ellei erikseen määritelty)
Työmaan toiminnot (taulukkoarvot)
Kuljetukset (taulukkoarvot)
Jätteenkäsittely (taulukkoarvot)
Ympäristöselosteet (EPD) yleensä laskentaohjelmasta

9. Pudasjärven Hirsihovin
vähähiilisyyden arviointi

10. Pudasjärven vuokratalot
Hirsihovi
⸱ Kahden kerrostalon kokonaisuus
⸱ Neljä kerrosta
⸱ Liiketiloja ja asuntoja
⸱ Lämmitettyä nettoalaa yhteensä 3450 m²
⸱ Hybridirakenne
⸱ Kantavat rakenteet pääosin betonia
⸱ Ulkoseinät ja osa väliseinistä massiivihirttä
⸱ One Click LCA
⸱ Laskennassa tavoitteena 95% kattavuus
⸱ Kuva: Linja Arkkitehdit

11. 2779
-1541
-2000
-1500
-1000
-500
0
500
1000
1500
2000
2500
3000
Hiilijalanjälki Hiilikädenjälki
TONNIACO2E
Hirsihovin vähähiilisyys
⸱ Kokonaispäästöt eli hiilijalanjälki 2 779 tonnia CO2e
⸱ Hiilikädenjälki -1 541 tonnia CO2e
⸱ Nettohiilijalanjäljeksi jää 1 238 tonnia CO2e
⸱ 44,5 % kokonaispäästöistä (2779 t CO2e)
Vähähiilisyyden arvioinnin tulokset

12. Taloyhtiön hiilijalanjälki
Yhteensä 2 779 t CO₂e
Vertailuarvo 16,11 kg CO₂e/m²/a
Vertailuarvon laskemiseen on käytetty lämmitettyä nettoalaa
(yhteensä 3450 m²) ja rakennuksen arvioitua käyttöikää, joka on 50
vuotta.
Vähähiilisyyden arvioinnin tulokset
45 %
44 %
11 %
Talo 1
Talo 2
Piharakennukset ja tontti
2779 tonnia CO₂e

13. Hiilijalanjälki elinkaaren vaiheissa
Ennen
käyttöä 41 %
Käyttö
51 %
Käytön
jälkeen
8 %
Elinkaaren vaiheet
830,6
69,0 38,8
189,8
13,8
120,7
1 280,1
55,2 69,0 107,0
0
200
400
600
800
1000
1200
1400
tonniaCO2e
Elinkaaren hiilijalanjälki eri moduuleissa
Ennen käyttöä Käyttö Käytön jälkeen

14. Hiilijalanjälki elinkaaren vaiheissa
-1
0
1
2
3
4
5
6
kgCO2e/m²/a
Elementit elinkaaren aikana
1 - Talo 1 1 - Talo 2 1 - Piharakennukset ja tontti

15. Hiilijalanjälki resurssityypeittäin
Energia ja vesi
54 %
Muut
resurssityypit 8 %
Betoni 18 %
Talotekniikka 6 %
Puu
5 %
Ovet ja ikkunat
4 %
Teräs ja muut
metallit 2 %
Muovit, kalvot ja
katteet 2 %
Kipsi ja
sementti 1 %
Elinkaaren hiilijalanjälki resurssityypeittäin
Hiilijalanjälki Hiilikädenjälki
Hirsi 159 -701
Betoni 203 -31
-800
-600
-400
-200
0
200
400
CO₂e/m³
Betonin ja laminoidun hirren
vertailu materiaalitasolla
Hirsi Betoni
VTT:n tekemän tutkimuksen mukaan täysin puurakenteisen
kerrostalon hiilijalanjälki on noin 20% pienempi identtiseen
betonirakenteiseen kerrostaloon nähden.

16. Hiilikädenjälki
⸱ Kokonaishiilikädenjälki -1 541 tonnia CO2e
⸱ Hiilivarastot koostuvat pääosin massiivihirsistä (73%)
ja muista puutuotteista
⸱ Uudelleenkäyttö ja kierrätys tulevat materiaalien
taulukkoarvoista bio-CO2
Hiilivarasto,
biogeeninen
B1
Sementtipohjaisten
tuotteiden hiilinielut
D Uudelleenkäytöstä
ja kierrätyksestä
saatavat hyödyt
D-energia Ylijäävä
uusiutuva energia
t CO2e -598,932 -73,428 -868,842 0
-1000
-900
-800
-700
-600
-500
-400
-300
-200
-100
0
Hiilikädenjälki moduuleissa

17. Tuloksien vertailu
Hirsihovin hiilijalanjälki 2779 tonnia CO₂e on yhtä kuin
16,3 keskivertosuomalaisen asumisesta aiheutuvat päästöt 50 vuoden aikana*
TAI
~56 kpl Tokio – Helsinki – Tokio lentoja vuosittain 50 vuoden ajan*
*jos päästöt pysyisivät nykyisellä tasolla
TAI
9,5 hehtaaria kasvavaa metsää sitoo hiilidioksidia 50 vuoden ajan
Hiilineutraaliuteen Hirsihovilla on matkaa 1 238 tonnia CO₂e,
jonka sitoo 4,2 ha kasvavaa metsää* 50 vuoden aikana.
*Hehtaari kasvavaa metsää sitoo 5 850 kg CO₂ vuodessa.

18. Vähähiilinen rakentaminen
Sini Varis
Projektisuunnittelija
Oulun ammattikorkeakoulu
sini.varis@oamk.fi