SlideShare a Scribd company logo
1 of 9
Download to read offline
Minna Haveri
SYNNYT / ORIGINS 2 | 2010
77
Minna Haveri
NYKYKANSANTAIDE1
KUVA 1. Kuten väitöskirjani nimen kirjoitusasukin kertoo, nykykansantaiteessa yhdistyvät nykyisyys,
kansa ja taide. Väitöstutkimuksessani etsin vastausta kysymykseen: Millainen ilmiö suomalainen
visuaalinen nykykansantaide on? Onko nykykansantaide nykyistä kansantaidetta, kansan nykytaidetta vai
jotakin aivan muuta?
Nykykansantaide nousi taidemaailman ja suurenyleisön huomion kohteeksi 2000-luvun
alussa, ITE-projektin myötä. Tämä lyhennesana ITE viittaa sanayhdistelmään "itse tehty
elämä". ITE oli aluksi Maaseudun Sivistysliiton kansanluovuutta kartoittavan hankkeen
nimi, mutta se levisi nopeasti yleiseen kielenkäyttöön ja taidepuheeseen tarkoittamaan
suomalaista nykykansantaidetta.
1
Perustuu lectioon 7.5.2010 Aalto-yliopiston taideteollisessa korkeakoulussa
Minna Haveri
SYNNYT / ORIGINS 2 | 2010
78
ITE-hankkeessa löytyneitä nykykansantaiteilijoita on sittemmin esitelty laajaa huomiota
herättäneissä kansallisissa ja kansainvälisissä ITE-näyttelyissä sekä monissa
julkaisuissa. Yli kymmenen vuotta kestäneen toiminnan tuloksena ITE-taiteilijoiden
joukko on kasvanut useisiin satoihin. Toiminnan myötä nykykansantaiteen ilmiö on
jäsentynyt, ja sen ympärille on muodostunut organisaatio, joka heijastelee
taidemaailman toimintamalleja. ITE-toiminnan rakenne ja päämäärät ovat muuttuneet
jonkin verran alkuvaiheesta, mutta keskeisinä tavoitteina ovat säilyneet taiteellisen
arkiluovuuden etsiminen, keruu ja dokumentointi sekä näyttely- ja julkaisutoiminta.
Tavoitteidensa mukaisesti ITE-toiminta on tehnyt suomalaisesta nykykansantaiteesta
tunnetun taideilmiön, ITE-taidetta.
Tutkimuksessani kurotan ITE-taiteen luoman julkisuuskuvan taakse, itse
nykykansantaiteen ilmiöön. Olen väitöskirjassani rakentanut kuvauksen suomalaisesta
nykykansantaiteesta tarkastelemalla sitä aineistoni kautta eri näkökulmista, neljässä eri
konteksteissa. Eri yhteyksissä nykykansantaiteesta näyttäytyvät sen eri puolet ja
merkitykset. Kun ilmiötä tarkastellaan monesta suunnasta, rakentuu kuvauksista
kokonaishahmo, suomalaisen nykykansantaiteen kuva. 2
KUVA 2. Tutkimusmetodissani yhdistyvät visuaalisesti painottunut etnografia ja taiteentutkimus.
Aineistonani ovat 25 suomalaisen nykykansantaiteilijan haastattelut ja kuvatallenteet heidän
teosympäristöistään. Kauhajokelainen Alpo Koivumäki (s. 1939) oli kesällä 2002 ensimmäinen
haastattelemani itseoppinut taiteilija. Kuva: Annika Honkala.
2
Haveri, Minna 2010. Nykykansantaide. Helsinki: Maahenki.
Minna Haveri
SYNNYT / ORIGINS 2 | 2010
79
1. Tutkimukseni ensimmäisen kontekstin eli tarkastelukehyksen tarjoaa
nykykansantaiteen asema visuaalisen kulttuurin käsitekentällä.
Kun nykykansantaidetta tarkastellaan visuaalisen kulttuurin kentällä, "toinen taide" on
käsite, jolla nykykansantaide ja outsider-taide voidaan rajata yhdeksi, virallisen
taidemaailman ulkopuoliseksi, itseoppineiden taidekentäksi. Näitä taidemuotoja
yhdistää itseoppineisuus ja ilmaisun omaperäisyys sekä ennen kaikkea niiden asema
suhteessa korkeataiteeseen. Yhtäläisyyksistä huolimatta erot ovat suuret, ja siksi toinen
taide on sisäisesti hyvin epäyhtenäinen muodoste. Tämä ulkopuolisuuden muotojen
niputtaminen ei ole suomalainen ilmiö, vaan tuttu jo kansainvälisestä itseoppineiden
taiteesta tai outsider-taidemaailmasta. Huomionarvoista on, että ITE- taidepuheessa ja -
katselmuksissa suomalainen nykykansantaide on yhdistetty lähinnä vain kansain-
väliseen outsider-taiteeseen, ei niinkään vastaavaan kotimaiseen mielenterveys-
potilaiden ja kehitysvammaisten taiteeseen. Ehkä käsitteiden sekoittumisen vaara
kansallisella kentällä olisi liian suuri.
Ympäristö vaikuttaa yksilön elämäntarinan toteutumiseen eli elämän rikkauteen.
Nykykansantaide merkitsee ennen kaikkea rikasta oman ympäristön kanssa elämistä.
Outsider-taide puolestaan on usein tulosta köyhtyneestä ympäristöstä, esimerkiksi
laitosympäristöön joutumisesta. Outsider-taide saattaa edustaa suorastaan selviämis-
mahdollisuutta; se tarjoaa tekijälleen tavan toteuttaa elämäntarinansa, vaikka olosuhteet
olisivat rajoittavat. Outsider-taiteessa on tyypillistä, että tekijä elämäntilanteensa
pakottamana kääntyy itseensä ja sulkeutuu omaan maailmaansa. Nykykansantaiteilijaksi
ryhtyminen puolestaan merkitsee, että yksilö antautuu vuoropuheluun elämis-
maailmansa kanssa ja avaa ajatuksensa ympäristölleen. Nykykansantaiteilijaa voi ajaa
pakottava halu tekemiseen, outsider-taiteilijalle luominen saattaa olla sananmukaisesti
pakkomielle. Todella ulkopuolista taiteilijaa ei välttämättä kiinnosta teosten kohtalo
luomistyön jälkeen ja hän saattaa jättää yleisönsä kokonaan huomiotta. Outsider-
taidekokoelmat adoptoivat näitä orvoiksi jääneitä teoksia ja antavat niille esityspaikan ja
yleisön. Nykykansantaiteella sen sijaan on koti, teoksista kiinnostunut tekijä ja yleensä
jonkinlainen taideyleisökin, jo ennen teosten ottamista ITE-taiteeksi.
Suomalaisen visuaalisen kulttuurin kentällä nykykansantaide ei edusta sosiaalista
ulkopuolisuutta, vaan päin vastoin tavallisen kansan kulttuuria. Se on uudelleen
määritettyä kansantaidetta, jossa on sanouduttu irti perinteisen kansantaiteen
traditiosidonnaisuudesta ja korvattu se yksilöllisellä taiteilijuudella ja omaperäisellä
luovuudella. Siinä missä perinteinen kansantaide edusti ennen kaikkea esteettisesti
korkeatasoista käsityötä, nykykansantaide on kätevyyteen, kekseliäisyyteen ja
käsityötaitoihin perustuvaa kansanomaista kuvataidetta. Ehdoton taidemaailman
ulkopuolisuus ei ole suomalaiselle nykykansantaiteelle määritelmällinen ehto. Useat
nykykansantaiteilijat ovatkin jo ennen ITE-taiteen esiinmarssia esittäneet teoksiaan
myös taidemaailman areenoilla.
Minna Haveri
SYNNYT / ORIGINS 2 | 2010
80
KUVA 3. Tähänastisen ITE-historian suurin katselmus oli kesän 2005 Kiasman Omissa maailmoissa –
Toinen taide -näyttely, jossa kotimaista nykykansantaidetta esitettiin rinnan ulkomaisen outsider-taiteen
kanssa. Kuva: Minna Haveri
2. Tutkimukseni seuraavassa kontekstissa tarkastelen nykykansantaidetta
kansanomaisena taideilmaisuna
Nykykansantaiteen tarkastelu kansanomaisen taideilmaisun näkökulmasta tuo esille sen
työskentelytekniikoihin ja ilmaisutapaan liittyvän itseoppineisuuden, itselähtöisyyden
sekä kansanomaisuuden. Määritelmällisesti nykykansantaiteilija on itseoppinut taiteilija,
jonka elämäntapaan sitoutuvan itselähtöisen visuaalisen ilmaisun tuloksena on syntynyt
teostuotanto tai -kokonaisuus. Itselähtöisyys on se ulottuvuus, joka erottaa nykykansan-
taiteen harrastajataiteesta. Nykykansantaiteilija on tekemisessään itseohjautuva. Hän ei
tarvitse ohjausta tai harrastuspiirin tukea taiteen tekemisessä. Nykykansantaiteilijat ovat
itseoppineita, mikä tarkoittaa sitä, ettei heillä ole koulutusta taiteen tekemiseen.
Minna Haveri
SYNNYT / ORIGINS 2 | 2010
81
1990-luvun muoti-ilmaisu "uusavuttomuus" viittasi nuorten oma-aloitteisuuden
puutteeseen ja kyvyttömyyteen toimia omassa arkiympäristössä sen tarjoamien
resurssien ehdoilla. Nykykansantaide asettuu tämän uusavuttomuuden vastakohdaksi.
Nykykansantaiteen aiheet kumpuavat tekijöidensä omasta kokemusmaailmasta, ja
teosten materiaaliksi kelpaa se, mitä lähiympäristöllä on tarjota. Nykykansantaiteen
juuret ovat maaseutukulttuurissa, jossa arvostetaan kädentaitoja, säästäväisyyttä ja
omavaraisuutta. Usein nykykansantaiteilijoiden tavoitteena on tehdä jostakin halvasta ja
hyödyttömästä hienoa ja arvokasta.
Nykykansantaiteen ilmaisutyyli perustuu kansanomaiseen estetiikkaan. Ilmaisun
keskeisenä taidonpyrkimyksenä on esittävyys ja taidokas toteutus, usein myös kauneus.
Toisaalta vaikeat tekniikat, haastavat materiaalit ja epäsuotuisat olosuhteet vaativat
pelkistämistä ja tekevät tyylistä ”raa’an” omaleimaista.
KUVA 4. Nykykansantaide tukeutuu kansanomaiseen makuun ja yhteisöllisiin arvoihin, mutta yhtälailla
sen perusluonteeseen kuuluu poikkeama totutusta ja tavallisesta. Asikkalalainen Erkki Pekkarinen (s.
1936) on taituroinut tuohesta maailman suurimmat (2,7 m) ja pienimmät (3,8 mm) virsut. Kuva: Minna
Haveri
Minna Haveri
SYNNYT / ORIGINS 2 | 2010
82
Itseoppineet luovat taidettaan ammentaen aiheensa, tyylinsä ja ilmaisutapansa
kulttuurimme kansanomaisista varannoista. Nykykansantaiteilijat yhdistelevät vapaasti
elementtejä eri traditioista ja myös populaarikulttuurin kuvastosta. Koska nykykansan-
taide ei pohjaudu korkeataiteen käytäntöjen hallintaan, vaan kansanomaiseen
estetiikkaan, nykykansantaiteilijat saattavat käyttää sellaisia ilmaisukeinoja,
aihevalintoja ja yhdistelmiä, joita korkeataide karttaa tai lähestyy vain ironisesti. Näin
nykykansantaiteen teokset toisaalta hätkähdyttävät erikoisilla yhdistelmillään, mutta
toisaalta vaikuttavat hämmentävän tutuilta.
3. Kolmannen ja erityisen tärkeän ja luonteenomaisen tarkastelukontekstin
nykykansantaiteelle tarjoaa tekijän oma arki.
Arjen yhteydessä nykykansantaide näyttäytyy tekijänsä elämäntapaan ja asuinpaikkaan
sitoutuvana luovana toimintana. Taide on itseisarvo, eikä nykykansantaiteen
kiinnostavuutta taideilmiönä vähennä se, että sillä on välineellistä merkitystä
tekijöidensä elämänlaadun parantajana. ITE-hankkeessakin on alusta lähtien
ymmärretty tämä nykykansantaiteen erityislaatu, jopa siinä määrin, että se on otettu
nimittämään koko taidemuotoa, ”itse tehdyn elämän” taidetta. Taidemaailmassa ITE-
taiteena esitelty, valikoitunut nykykansantaide on kuitenkin mielestäni nähtävä
ensisijaisesti kiinnostavana taideilmaisuna, ei tekijöiden taiteellisena itseterapiana.
Tarkasteltaessa koko nykykansantaiteen ilmiötä, elämänhallinnallinen ulottuvuus on
silti aivan liian merkittävä ohitettavaksi.
Suurinta taitoa nykykansantaiteessa mielestäni osoittaakin se, miten teosten tekijät ovat
rikastaneet omaa ja lähiympäristönsä arkea taiteen avulla. Nykykansantaiteen teokset
ovat osoitus paitsi tekijöidensä taiteellisista kyvyistä ja kätevyydestä, myös taidosta elää
hyvää elämää. Monilla nykykansantaiteilijoilla on taustallaan vaikeita kokemuksia ja
varsin koviakin elämänkohtaloita. Taiteen tekeminen on osoittautunut heille keinoksi,
jonka avulla he ovat voineet aktiivisesti vaikuttaa elämänsä laatuun.
Nykykansantaiteilijuus on keino elää esteettisiä arvoja korostavaa hyvää elämää,
perustuuhan se kauneuden tavoitteluun ja elämysperustaisiin valintoihin. Taiteen
tekeminen tuottaa iloa ja mielihyvää, tarjoaa ajanvietettä ja antaa tekijöilleen
ilmaisukanavan, keinon tulla nähdyksi ja syyn tuntea itsensä taitavaksi ja tarpeelliseksi.
Eläköityvälle nykykansantaiteen tekeminen voi olla kolmannen iän elämänsisältö.
Työikäiselle nykykansantaiteen tekemisestä voi muodostua silta turruttavasta
jokapäiväisyydestä, salaisten toiveiden ja satujen maahan. Ja mikä parasta,
taideympäristö ei ole koskaan valmis. Taiteilijuudesta ei jäädä työttömäksi tai eläkkeelle
kuten ansiotyöstä. Taiteen tekeminen tarjoaa aina haasteita ja mahdollisuuden uuden
oppimiseen ja kehittymiseen. Työskentelyn tuloksena tekijän elinympäristöön
muodostuu teosympäristö, joka tekee paikasta merkittävän ja mielenkiintoisen. Tekijät
nauttivat luomansa teosympäristön kauneudesta ja kiinnostavuudesta, ja teosympäristö
myös houkuttaa paikalle yleisöä ja synnyttää sosiaalista vuorovaikutusta. Näin
Minna Haveri
SYNNYT / ORIGINS 2 | 2010
83
nykykansantaide rikastaa tekijänsä arkea monin tavoin, vielä kauan teosten
valmistuttua.
Arjen visuaalinen häly saattaa imeä taidemaailman teoksilta voiman ja hukuttaa ne
alleen, ellei niitä eristetä valkoisenkuution näyttelykäytännöillä. Nykykansantaidetta
arki puolestaan ruokkii ja kannattelee. Omassa ympäristössään tarkasteltuna
nykykansantaiteen teoskokonaisuus tuottaa rikkaan ja kokonaisvaltaisen taidekoke-
muksen. Näkymättömät siteet yhdistävät teokset toisiinsa, ympäristöönsä, tekijäänsä
sekä menneeseen ja tulevaan arjenelämään. Taitavinkaan näyttelyarkkitehti ei saa
viriteltyä vastaavanlaista viittausten verkostoa näyttelytilaan. Omassa ympäristössään
tarkasteltuna nykykansantaiteessa korostuvat sen kokonaisvaltaisuus ja moniaistisuus.
KUVA 5. Parikkalalaisen Veijo Rönkkösen (1944–2010) Patsaspuisto on suomalaisen nykykansantaiteen
suurin teosympäristö, joka on houkuttanut jopa 30 000 kävijää vuosittain. Puiston kuuluisin osa on 255
veistoshahmoa käsittävä Joogapuisto.
4. Neljäs ja viimeinen tutkimukseni konteksteista on nykykansantaiteen tarkastelu
taidemaailmassa.
Taidemaailmaan löydettynä ja vietynä suomalainen nykykansantaide on ITE-taidetta.
ITE-taide on luonut nykykansantaiteelle kontekstin, jossa sitä voidaan ilman määrittely-
ongelmia esittää taidemaailmassa. ITE-toiminta on helppo nähdä yhtenä todisteena
taidemaailman moniäänisyydestä ja tasa-arvoistumisesta. Siinä ammattilaistaidetta ei
ole viety ”sivistämistarkoituksessa” taidekeskusten ulkopuolelle, vaan maaseudun ja
Minna Haveri
SYNNYT / ORIGINS 2 | 2010
84
tavallisen kansan taidetta on tuotu kaupunkien taidemuseoihin ja asiantuntevan
taideyleisön tarkasteltavaksi.
Nykytaiteen maalaisserkun saavuttama suosio taidemaailmassa perustuukin sen
korkeataiteesta poikkeavaan olemukseen, kansanomaiseen vetovoimaan.
KUVA 6. Kesällä 2002 Edvin Hevonkoski (1923-2009) esitteli presidentti Halosen näköispatsasta
Vaasassa, Edvininpolun varrella. Keväällä 2005 muotokuvan pää oli irrotettu kivisiltä hartioiltaan ja
asetettu Kiasman edustalle kuormalavoista tehdyn korokkeen päälle.
Otso Kantokorpi pohti vuoden 2006 ITE-vuosikirjassa, mitä ITE-taide voisi enää
Kiasman näyttelyn jälkeen tavoitella tai saavuttaa.3
Taidemaailman mielenkiintoa se ei
ehkä pysty jatkuvasti pitämään yllä, eikä taiteen keskuspaikoille juurtuminen olisi
tarkoituksenmukaistakaan. Tärkeintä olisi vakiinnuttaa ITE-toiminta ja keskittyä ITE-
instituution vahvistamiseen, eli löytää ITE-taiteelle normaalitila. Siinä missä korkea-
taiteessa taiteen uudistumisesta vastaavat kentälle saapuvat uudet taiteilijasukupolvet,
ITE-instituutiossa taidemaailman koulutusjärjestelmän korvaavat kartoitushankkeet.
Niillä taataan kentän uudistuminen ja elävyys sekä ylläpidetään yleisön mielenkiintoa ja
saadaan työtä ITE-toimijoille.
ITE-hankkeessa nykykansantaiteen määrittelyyn ja rajauksiin on suhtauduttu varsin
suurpiirteisesti. Valittaessa ITE-yhteyksissä esitettyjä arjen luovuuden tuotoksia
kiinnostavuus on ollut määräävämmässä asemassa kuin niin sanottu puhdasoppisuus ja
autenttisuus, joita kansainvälisellä outsider-taiteen kentällä usein peräänkuulutetaan.
ITE-määrityksissä on sisäänrakennettuna ajatus rajojen muuttumisesta ja ITE-taiteen
3
Kantokorpi, Otso 2006. ”ITE-taide hakee normaalitilaa” teoksessa Lauri Oino (toim.), ITE lakeuksilla.
Nykykansantaiteen vuosikirja 4. Helsinki: Maahenki, 14-19.
Minna Haveri
SYNNYT / ORIGINS 2 | 2010
85
jatkuvasta uudelleenmäärittymisestä. Tiukat määrittelykehykset ja puhdasoppisuuden
vaatimus sitoisivat nykykansataiteen tähän hetkeen ja hetken kuluttua menneisyyteen.
On muistettava, että nykykansantaiteen tekijäjoukko eli ”nykykansa” muuttuu ajan
saatossa, ja vaikuttaa sen ilmaisumuotoihin ja sisältöön. Ehkä tulevaisuuden
nykykansantaide löytyykin konkreettisten elinympäristöjen sijaan nettiyhteisöistä.
***
Samoin kuin nykykansantaiteen ilmiöllä on monta tarkastelukontekstia, sillä on myös
monta arvoperustaa. Teokset ovat taiteena kiinnostavia ja esteettisesti arvokkaita. Ne
ovat myös sosiaalisesti ja yhteisöllisesti merkittäviä.
Taidemaailman näkökulma nykykansantaiteeseen saattaa olla kapeaksi rajattu.
Taidemaailmassa näyttelyttäminen ja taidepuhe nykykansantaiteesta ovat kuitenkin
tarpeellisia, koska huomio on tärkeää yksittäisille tekijöille, ja toisaalta julkisuus saattaa
saada yleisönkin huomaamaan omat kykynsä ja mahdollisuutensa, ja rohkaista näin
luovuuden teille, jotka palkitsevat yksinäisetkin kulkijansa. Tätä omaehtoiselle
luovuudelle ja itseilmaisulle suotuisaa ilmapiiriä myös me taidekasvattajat voimme olla
rakentamassa.
Monet taide- ja kulttuurialojen toimijat ja tutkijat ovat viimevuosina osoittaneet
kasvavaa kiinnostusta taiteen ja arjen rajapintoja kohtaan, ja pohtineet taiteen
mahdollisuuksia osana tavallisten ihmisten elämää ja hyvinvointia.4
Taidekasvatuksen
näkökulmasta tämä tutkimus onkin yksi puheenvuoro tässä keskustelussa – muistutus
siitä, että taide voi kummuta ihmisistä itsestään ja kukoistaa keskellä arkea, jopa ilman
taidekasvatuksen ja -ammattilaisten tukea.
4
Ks. esim. Liikanen, Hanna-Liisa 2010. Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -ehdotus
toimintaohjelmaksi 2010–2014. Opetusministeriön julkaisuja 2010:1.

More Related Content

Viewers also liked

Delaware Valley Ornithological Club Supports Local Ornithology Interns
Delaware Valley Ornithological Club Supports Local Ornithology Interns Delaware Valley Ornithological Club Supports Local Ornithology Interns
Delaware Valley Ornithological Club Supports Local Ornithology Interns Dr Gregg Gorton
 
Aplicaciones para mezclar123456789
Aplicaciones para mezclar123456789Aplicaciones para mezclar123456789
Aplicaciones para mezclar123456789Abelmarte12199516
 
Aplicaciones para mezclar123456789
Aplicaciones para mezclar123456789Aplicaciones para mezclar123456789
Aplicaciones para mezclar123456789Abelmarte12199516
 
MSomozaResume 12.4.2016
MSomozaResume 12.4.2016MSomozaResume 12.4.2016
MSomozaResume 12.4.2016Mario Somoza
 
Lourdes_Brady Resume
Lourdes_Brady ResumeLourdes_Brady Resume
Lourdes_Brady ResumeLourdes Brady
 
Past Accomplishment and On-Going Projects
Past Accomplishment and On-Going ProjectsPast Accomplishment and On-Going Projects
Past Accomplishment and On-Going ProjectsDaniel Ha
 
Periférico de procesamiento de datos
Periférico de procesamiento de datosPeriférico de procesamiento de datos
Periférico de procesamiento de datosRamonJimenezmejia
 
Catcom | Kỹ năng trả lời phỏng vấn xin việc
Catcom | Kỹ năng trả lời phỏng vấn xin việcCatcom | Kỹ năng trả lời phỏng vấn xin việc
Catcom | Kỹ năng trả lời phỏng vấn xin việcCatcom VN
 
Alliance catalogue Sep16 web
Alliance catalogue Sep16 webAlliance catalogue Sep16 web
Alliance catalogue Sep16 webMichael Fahey
 
Brochure Landelijk Verbeterprogramma Overwegen
Brochure Landelijk Verbeterprogramma OverwegenBrochure Landelijk Verbeterprogramma Overwegen
Brochure Landelijk Verbeterprogramma Overwegenjudith zeeman ✔
 
Historia del futbol
Historia del futbolHistoria del futbol
Historia del futbolsebas_bh
 

Viewers also liked (16)

Cross-Cultural Investment Analysis
Cross-Cultural Investment AnalysisCross-Cultural Investment Analysis
Cross-Cultural Investment Analysis
 
Delaware Valley Ornithological Club Supports Local Ornithology Interns
Delaware Valley Ornithological Club Supports Local Ornithology Interns Delaware Valley Ornithological Club Supports Local Ornithology Interns
Delaware Valley Ornithological Club Supports Local Ornithology Interns
 
Aplicaciones para mezclar123456789
Aplicaciones para mezclar123456789Aplicaciones para mezclar123456789
Aplicaciones para mezclar123456789
 
Aplicaciones para mezclar123456789
Aplicaciones para mezclar123456789Aplicaciones para mezclar123456789
Aplicaciones para mezclar123456789
 
MSomozaResume 12.4.2016
MSomozaResume 12.4.2016MSomozaResume 12.4.2016
MSomozaResume 12.4.2016
 
PM 4x9 Brochure 7.2016.4
PM 4x9 Brochure 7.2016.4PM 4x9 Brochure 7.2016.4
PM 4x9 Brochure 7.2016.4
 
Lourdes_Brady Resume
Lourdes_Brady ResumeLourdes_Brady Resume
Lourdes_Brady Resume
 
Quadratic equations
Quadratic equationsQuadratic equations
Quadratic equations
 
EL NARCOTRÁFICO EN MÉXICO
EL NARCOTRÁFICO EN MÉXICOEL NARCOTRÁFICO EN MÉXICO
EL NARCOTRÁFICO EN MÉXICO
 
Past Accomplishment and On-Going Projects
Past Accomplishment and On-Going ProjectsPast Accomplishment and On-Going Projects
Past Accomplishment and On-Going Projects
 
Periférico de procesamiento de datos
Periférico de procesamiento de datosPeriférico de procesamiento de datos
Periférico de procesamiento de datos
 
Catcom | Kỹ năng trả lời phỏng vấn xin việc
Catcom | Kỹ năng trả lời phỏng vấn xin việcCatcom | Kỹ năng trả lời phỏng vấn xin việc
Catcom | Kỹ năng trả lời phỏng vấn xin việc
 
Alliance catalogue Sep16 web
Alliance catalogue Sep16 webAlliance catalogue Sep16 web
Alliance catalogue Sep16 web
 
Brochure Landelijk Verbeterprogramma Overwegen
Brochure Landelijk Verbeterprogramma OverwegenBrochure Landelijk Verbeterprogramma Overwegen
Brochure Landelijk Verbeterprogramma Overwegen
 
Aprendizaje autonomo
Aprendizaje autonomoAprendizaje autonomo
Aprendizaje autonomo
 
Historia del futbol
Historia del futbolHistoria del futbol
Historia del futbol
 

Similar to lektio

Anita Seppä - Mitä on taiteellinen tutkimus ja miten puhua siitä yliopiston u...
Anita Seppä - Mitä on taiteellinen tutkimus ja miten puhua siitä yliopiston u...Anita Seppä - Mitä on taiteellinen tutkimus ja miten puhua siitä yliopiston u...
Anita Seppä - Mitä on taiteellinen tutkimus ja miten puhua siitä yliopiston u...University of the Arts Helsinki
 
Saa koskea Laitio Rovaniemi 170511
Saa koskea Laitio Rovaniemi 170511Saa koskea Laitio Rovaniemi 170511
Saa koskea Laitio Rovaniemi 170511Demos Helsinki
 
Streetsy 2
Streetsy 2Streetsy 2
Streetsy 2Sarasta
 
Compilaiton of Cultural accesibility projects
Compilaiton of Cultural accesibility projectsCompilaiton of Cultural accesibility projects
Compilaiton of Cultural accesibility projectsMariana Salgado
 
Suojelevat sanat. Kulttuuriperinnön määreet ja määrittäjät Puu-Käpylän kaavoi...
Suojelevat sanat. Kulttuuriperinnön määreet ja määrittäjät Puu-Käpylän kaavoi...Suojelevat sanat. Kulttuuriperinnön määreet ja määrittäjät Puu-Käpylän kaavoi...
Suojelevat sanat. Kulttuuriperinnön määreet ja määrittäjät Puu-Käpylän kaavoi...Aura Kivilaakso
 

Similar to lektio (8)

Saa koskea
Saa koskeaSaa koskea
Saa koskea
 
Kulttuurin hyöty
Kulttuurin hyötyKulttuurin hyöty
Kulttuurin hyöty
 
Anita Seppä - Mitä on taiteellinen tutkimus ja miten puhua siitä yliopiston u...
Anita Seppä - Mitä on taiteellinen tutkimus ja miten puhua siitä yliopiston u...Anita Seppä - Mitä on taiteellinen tutkimus ja miten puhua siitä yliopiston u...
Anita Seppä - Mitä on taiteellinen tutkimus ja miten puhua siitä yliopiston u...
 
Saa koskea Laitio Rovaniemi 170511
Saa koskea Laitio Rovaniemi 170511Saa koskea Laitio Rovaniemi 170511
Saa koskea Laitio Rovaniemi 170511
 
Streetsy 2
Streetsy 2Streetsy 2
Streetsy 2
 
Compilaiton of Cultural accesibility projects
Compilaiton of Cultural accesibility projectsCompilaiton of Cultural accesibility projects
Compilaiton of Cultural accesibility projects
 
Tavoittaako taide?, Minna Hautio
Tavoittaako taide?, Minna HautioTavoittaako taide?, Minna Hautio
Tavoittaako taide?, Minna Hautio
 
Suojelevat sanat. Kulttuuriperinnön määreet ja määrittäjät Puu-Käpylän kaavoi...
Suojelevat sanat. Kulttuuriperinnön määreet ja määrittäjät Puu-Käpylän kaavoi...Suojelevat sanat. Kulttuuriperinnön määreet ja määrittäjät Puu-Käpylän kaavoi...
Suojelevat sanat. Kulttuuriperinnön määreet ja määrittäjät Puu-Käpylän kaavoi...
 

lektio

  • 1. Minna Haveri SYNNYT / ORIGINS 2 | 2010 77 Minna Haveri NYKYKANSANTAIDE1 KUVA 1. Kuten väitöskirjani nimen kirjoitusasukin kertoo, nykykansantaiteessa yhdistyvät nykyisyys, kansa ja taide. Väitöstutkimuksessani etsin vastausta kysymykseen: Millainen ilmiö suomalainen visuaalinen nykykansantaide on? Onko nykykansantaide nykyistä kansantaidetta, kansan nykytaidetta vai jotakin aivan muuta? Nykykansantaide nousi taidemaailman ja suurenyleisön huomion kohteeksi 2000-luvun alussa, ITE-projektin myötä. Tämä lyhennesana ITE viittaa sanayhdistelmään "itse tehty elämä". ITE oli aluksi Maaseudun Sivistysliiton kansanluovuutta kartoittavan hankkeen nimi, mutta se levisi nopeasti yleiseen kielenkäyttöön ja taidepuheeseen tarkoittamaan suomalaista nykykansantaidetta. 1 Perustuu lectioon 7.5.2010 Aalto-yliopiston taideteollisessa korkeakoulussa
  • 2. Minna Haveri SYNNYT / ORIGINS 2 | 2010 78 ITE-hankkeessa löytyneitä nykykansantaiteilijoita on sittemmin esitelty laajaa huomiota herättäneissä kansallisissa ja kansainvälisissä ITE-näyttelyissä sekä monissa julkaisuissa. Yli kymmenen vuotta kestäneen toiminnan tuloksena ITE-taiteilijoiden joukko on kasvanut useisiin satoihin. Toiminnan myötä nykykansantaiteen ilmiö on jäsentynyt, ja sen ympärille on muodostunut organisaatio, joka heijastelee taidemaailman toimintamalleja. ITE-toiminnan rakenne ja päämäärät ovat muuttuneet jonkin verran alkuvaiheesta, mutta keskeisinä tavoitteina ovat säilyneet taiteellisen arkiluovuuden etsiminen, keruu ja dokumentointi sekä näyttely- ja julkaisutoiminta. Tavoitteidensa mukaisesti ITE-toiminta on tehnyt suomalaisesta nykykansantaiteesta tunnetun taideilmiön, ITE-taidetta. Tutkimuksessani kurotan ITE-taiteen luoman julkisuuskuvan taakse, itse nykykansantaiteen ilmiöön. Olen väitöskirjassani rakentanut kuvauksen suomalaisesta nykykansantaiteesta tarkastelemalla sitä aineistoni kautta eri näkökulmista, neljässä eri konteksteissa. Eri yhteyksissä nykykansantaiteesta näyttäytyvät sen eri puolet ja merkitykset. Kun ilmiötä tarkastellaan monesta suunnasta, rakentuu kuvauksista kokonaishahmo, suomalaisen nykykansantaiteen kuva. 2 KUVA 2. Tutkimusmetodissani yhdistyvät visuaalisesti painottunut etnografia ja taiteentutkimus. Aineistonani ovat 25 suomalaisen nykykansantaiteilijan haastattelut ja kuvatallenteet heidän teosympäristöistään. Kauhajokelainen Alpo Koivumäki (s. 1939) oli kesällä 2002 ensimmäinen haastattelemani itseoppinut taiteilija. Kuva: Annika Honkala. 2 Haveri, Minna 2010. Nykykansantaide. Helsinki: Maahenki.
  • 3. Minna Haveri SYNNYT / ORIGINS 2 | 2010 79 1. Tutkimukseni ensimmäisen kontekstin eli tarkastelukehyksen tarjoaa nykykansantaiteen asema visuaalisen kulttuurin käsitekentällä. Kun nykykansantaidetta tarkastellaan visuaalisen kulttuurin kentällä, "toinen taide" on käsite, jolla nykykansantaide ja outsider-taide voidaan rajata yhdeksi, virallisen taidemaailman ulkopuoliseksi, itseoppineiden taidekentäksi. Näitä taidemuotoja yhdistää itseoppineisuus ja ilmaisun omaperäisyys sekä ennen kaikkea niiden asema suhteessa korkeataiteeseen. Yhtäläisyyksistä huolimatta erot ovat suuret, ja siksi toinen taide on sisäisesti hyvin epäyhtenäinen muodoste. Tämä ulkopuolisuuden muotojen niputtaminen ei ole suomalainen ilmiö, vaan tuttu jo kansainvälisestä itseoppineiden taiteesta tai outsider-taidemaailmasta. Huomionarvoista on, että ITE- taidepuheessa ja - katselmuksissa suomalainen nykykansantaide on yhdistetty lähinnä vain kansain- väliseen outsider-taiteeseen, ei niinkään vastaavaan kotimaiseen mielenterveys- potilaiden ja kehitysvammaisten taiteeseen. Ehkä käsitteiden sekoittumisen vaara kansallisella kentällä olisi liian suuri. Ympäristö vaikuttaa yksilön elämäntarinan toteutumiseen eli elämän rikkauteen. Nykykansantaide merkitsee ennen kaikkea rikasta oman ympäristön kanssa elämistä. Outsider-taide puolestaan on usein tulosta köyhtyneestä ympäristöstä, esimerkiksi laitosympäristöön joutumisesta. Outsider-taide saattaa edustaa suorastaan selviämis- mahdollisuutta; se tarjoaa tekijälleen tavan toteuttaa elämäntarinansa, vaikka olosuhteet olisivat rajoittavat. Outsider-taiteessa on tyypillistä, että tekijä elämäntilanteensa pakottamana kääntyy itseensä ja sulkeutuu omaan maailmaansa. Nykykansantaiteilijaksi ryhtyminen puolestaan merkitsee, että yksilö antautuu vuoropuheluun elämis- maailmansa kanssa ja avaa ajatuksensa ympäristölleen. Nykykansantaiteilijaa voi ajaa pakottava halu tekemiseen, outsider-taiteilijalle luominen saattaa olla sananmukaisesti pakkomielle. Todella ulkopuolista taiteilijaa ei välttämättä kiinnosta teosten kohtalo luomistyön jälkeen ja hän saattaa jättää yleisönsä kokonaan huomiotta. Outsider- taidekokoelmat adoptoivat näitä orvoiksi jääneitä teoksia ja antavat niille esityspaikan ja yleisön. Nykykansantaiteella sen sijaan on koti, teoksista kiinnostunut tekijä ja yleensä jonkinlainen taideyleisökin, jo ennen teosten ottamista ITE-taiteeksi. Suomalaisen visuaalisen kulttuurin kentällä nykykansantaide ei edusta sosiaalista ulkopuolisuutta, vaan päin vastoin tavallisen kansan kulttuuria. Se on uudelleen määritettyä kansantaidetta, jossa on sanouduttu irti perinteisen kansantaiteen traditiosidonnaisuudesta ja korvattu se yksilöllisellä taiteilijuudella ja omaperäisellä luovuudella. Siinä missä perinteinen kansantaide edusti ennen kaikkea esteettisesti korkeatasoista käsityötä, nykykansantaide on kätevyyteen, kekseliäisyyteen ja käsityötaitoihin perustuvaa kansanomaista kuvataidetta. Ehdoton taidemaailman ulkopuolisuus ei ole suomalaiselle nykykansantaiteelle määritelmällinen ehto. Useat nykykansantaiteilijat ovatkin jo ennen ITE-taiteen esiinmarssia esittäneet teoksiaan myös taidemaailman areenoilla.
  • 4. Minna Haveri SYNNYT / ORIGINS 2 | 2010 80 KUVA 3. Tähänastisen ITE-historian suurin katselmus oli kesän 2005 Kiasman Omissa maailmoissa – Toinen taide -näyttely, jossa kotimaista nykykansantaidetta esitettiin rinnan ulkomaisen outsider-taiteen kanssa. Kuva: Minna Haveri 2. Tutkimukseni seuraavassa kontekstissa tarkastelen nykykansantaidetta kansanomaisena taideilmaisuna Nykykansantaiteen tarkastelu kansanomaisen taideilmaisun näkökulmasta tuo esille sen työskentelytekniikoihin ja ilmaisutapaan liittyvän itseoppineisuuden, itselähtöisyyden sekä kansanomaisuuden. Määritelmällisesti nykykansantaiteilija on itseoppinut taiteilija, jonka elämäntapaan sitoutuvan itselähtöisen visuaalisen ilmaisun tuloksena on syntynyt teostuotanto tai -kokonaisuus. Itselähtöisyys on se ulottuvuus, joka erottaa nykykansan- taiteen harrastajataiteesta. Nykykansantaiteilija on tekemisessään itseohjautuva. Hän ei tarvitse ohjausta tai harrastuspiirin tukea taiteen tekemisessä. Nykykansantaiteilijat ovat itseoppineita, mikä tarkoittaa sitä, ettei heillä ole koulutusta taiteen tekemiseen.
  • 5. Minna Haveri SYNNYT / ORIGINS 2 | 2010 81 1990-luvun muoti-ilmaisu "uusavuttomuus" viittasi nuorten oma-aloitteisuuden puutteeseen ja kyvyttömyyteen toimia omassa arkiympäristössä sen tarjoamien resurssien ehdoilla. Nykykansantaide asettuu tämän uusavuttomuuden vastakohdaksi. Nykykansantaiteen aiheet kumpuavat tekijöidensä omasta kokemusmaailmasta, ja teosten materiaaliksi kelpaa se, mitä lähiympäristöllä on tarjota. Nykykansantaiteen juuret ovat maaseutukulttuurissa, jossa arvostetaan kädentaitoja, säästäväisyyttä ja omavaraisuutta. Usein nykykansantaiteilijoiden tavoitteena on tehdä jostakin halvasta ja hyödyttömästä hienoa ja arvokasta. Nykykansantaiteen ilmaisutyyli perustuu kansanomaiseen estetiikkaan. Ilmaisun keskeisenä taidonpyrkimyksenä on esittävyys ja taidokas toteutus, usein myös kauneus. Toisaalta vaikeat tekniikat, haastavat materiaalit ja epäsuotuisat olosuhteet vaativat pelkistämistä ja tekevät tyylistä ”raa’an” omaleimaista. KUVA 4. Nykykansantaide tukeutuu kansanomaiseen makuun ja yhteisöllisiin arvoihin, mutta yhtälailla sen perusluonteeseen kuuluu poikkeama totutusta ja tavallisesta. Asikkalalainen Erkki Pekkarinen (s. 1936) on taituroinut tuohesta maailman suurimmat (2,7 m) ja pienimmät (3,8 mm) virsut. Kuva: Minna Haveri
  • 6. Minna Haveri SYNNYT / ORIGINS 2 | 2010 82 Itseoppineet luovat taidettaan ammentaen aiheensa, tyylinsä ja ilmaisutapansa kulttuurimme kansanomaisista varannoista. Nykykansantaiteilijat yhdistelevät vapaasti elementtejä eri traditioista ja myös populaarikulttuurin kuvastosta. Koska nykykansan- taide ei pohjaudu korkeataiteen käytäntöjen hallintaan, vaan kansanomaiseen estetiikkaan, nykykansantaiteilijat saattavat käyttää sellaisia ilmaisukeinoja, aihevalintoja ja yhdistelmiä, joita korkeataide karttaa tai lähestyy vain ironisesti. Näin nykykansantaiteen teokset toisaalta hätkähdyttävät erikoisilla yhdistelmillään, mutta toisaalta vaikuttavat hämmentävän tutuilta. 3. Kolmannen ja erityisen tärkeän ja luonteenomaisen tarkastelukontekstin nykykansantaiteelle tarjoaa tekijän oma arki. Arjen yhteydessä nykykansantaide näyttäytyy tekijänsä elämäntapaan ja asuinpaikkaan sitoutuvana luovana toimintana. Taide on itseisarvo, eikä nykykansantaiteen kiinnostavuutta taideilmiönä vähennä se, että sillä on välineellistä merkitystä tekijöidensä elämänlaadun parantajana. ITE-hankkeessakin on alusta lähtien ymmärretty tämä nykykansantaiteen erityislaatu, jopa siinä määrin, että se on otettu nimittämään koko taidemuotoa, ”itse tehdyn elämän” taidetta. Taidemaailmassa ITE- taiteena esitelty, valikoitunut nykykansantaide on kuitenkin mielestäni nähtävä ensisijaisesti kiinnostavana taideilmaisuna, ei tekijöiden taiteellisena itseterapiana. Tarkasteltaessa koko nykykansantaiteen ilmiötä, elämänhallinnallinen ulottuvuus on silti aivan liian merkittävä ohitettavaksi. Suurinta taitoa nykykansantaiteessa mielestäni osoittaakin se, miten teosten tekijät ovat rikastaneet omaa ja lähiympäristönsä arkea taiteen avulla. Nykykansantaiteen teokset ovat osoitus paitsi tekijöidensä taiteellisista kyvyistä ja kätevyydestä, myös taidosta elää hyvää elämää. Monilla nykykansantaiteilijoilla on taustallaan vaikeita kokemuksia ja varsin koviakin elämänkohtaloita. Taiteen tekeminen on osoittautunut heille keinoksi, jonka avulla he ovat voineet aktiivisesti vaikuttaa elämänsä laatuun. Nykykansantaiteilijuus on keino elää esteettisiä arvoja korostavaa hyvää elämää, perustuuhan se kauneuden tavoitteluun ja elämysperustaisiin valintoihin. Taiteen tekeminen tuottaa iloa ja mielihyvää, tarjoaa ajanvietettä ja antaa tekijöilleen ilmaisukanavan, keinon tulla nähdyksi ja syyn tuntea itsensä taitavaksi ja tarpeelliseksi. Eläköityvälle nykykansantaiteen tekeminen voi olla kolmannen iän elämänsisältö. Työikäiselle nykykansantaiteen tekemisestä voi muodostua silta turruttavasta jokapäiväisyydestä, salaisten toiveiden ja satujen maahan. Ja mikä parasta, taideympäristö ei ole koskaan valmis. Taiteilijuudesta ei jäädä työttömäksi tai eläkkeelle kuten ansiotyöstä. Taiteen tekeminen tarjoaa aina haasteita ja mahdollisuuden uuden oppimiseen ja kehittymiseen. Työskentelyn tuloksena tekijän elinympäristöön muodostuu teosympäristö, joka tekee paikasta merkittävän ja mielenkiintoisen. Tekijät nauttivat luomansa teosympäristön kauneudesta ja kiinnostavuudesta, ja teosympäristö myös houkuttaa paikalle yleisöä ja synnyttää sosiaalista vuorovaikutusta. Näin
  • 7. Minna Haveri SYNNYT / ORIGINS 2 | 2010 83 nykykansantaide rikastaa tekijänsä arkea monin tavoin, vielä kauan teosten valmistuttua. Arjen visuaalinen häly saattaa imeä taidemaailman teoksilta voiman ja hukuttaa ne alleen, ellei niitä eristetä valkoisenkuution näyttelykäytännöillä. Nykykansantaidetta arki puolestaan ruokkii ja kannattelee. Omassa ympäristössään tarkasteltuna nykykansantaiteen teoskokonaisuus tuottaa rikkaan ja kokonaisvaltaisen taidekoke- muksen. Näkymättömät siteet yhdistävät teokset toisiinsa, ympäristöönsä, tekijäänsä sekä menneeseen ja tulevaan arjenelämään. Taitavinkaan näyttelyarkkitehti ei saa viriteltyä vastaavanlaista viittausten verkostoa näyttelytilaan. Omassa ympäristössään tarkasteltuna nykykansantaiteessa korostuvat sen kokonaisvaltaisuus ja moniaistisuus. KUVA 5. Parikkalalaisen Veijo Rönkkösen (1944–2010) Patsaspuisto on suomalaisen nykykansantaiteen suurin teosympäristö, joka on houkuttanut jopa 30 000 kävijää vuosittain. Puiston kuuluisin osa on 255 veistoshahmoa käsittävä Joogapuisto. 4. Neljäs ja viimeinen tutkimukseni konteksteista on nykykansantaiteen tarkastelu taidemaailmassa. Taidemaailmaan löydettynä ja vietynä suomalainen nykykansantaide on ITE-taidetta. ITE-taide on luonut nykykansantaiteelle kontekstin, jossa sitä voidaan ilman määrittely- ongelmia esittää taidemaailmassa. ITE-toiminta on helppo nähdä yhtenä todisteena taidemaailman moniäänisyydestä ja tasa-arvoistumisesta. Siinä ammattilaistaidetta ei ole viety ”sivistämistarkoituksessa” taidekeskusten ulkopuolelle, vaan maaseudun ja
  • 8. Minna Haveri SYNNYT / ORIGINS 2 | 2010 84 tavallisen kansan taidetta on tuotu kaupunkien taidemuseoihin ja asiantuntevan taideyleisön tarkasteltavaksi. Nykytaiteen maalaisserkun saavuttama suosio taidemaailmassa perustuukin sen korkeataiteesta poikkeavaan olemukseen, kansanomaiseen vetovoimaan. KUVA 6. Kesällä 2002 Edvin Hevonkoski (1923-2009) esitteli presidentti Halosen näköispatsasta Vaasassa, Edvininpolun varrella. Keväällä 2005 muotokuvan pää oli irrotettu kivisiltä hartioiltaan ja asetettu Kiasman edustalle kuormalavoista tehdyn korokkeen päälle. Otso Kantokorpi pohti vuoden 2006 ITE-vuosikirjassa, mitä ITE-taide voisi enää Kiasman näyttelyn jälkeen tavoitella tai saavuttaa.3 Taidemaailman mielenkiintoa se ei ehkä pysty jatkuvasti pitämään yllä, eikä taiteen keskuspaikoille juurtuminen olisi tarkoituksenmukaistakaan. Tärkeintä olisi vakiinnuttaa ITE-toiminta ja keskittyä ITE- instituution vahvistamiseen, eli löytää ITE-taiteelle normaalitila. Siinä missä korkea- taiteessa taiteen uudistumisesta vastaavat kentälle saapuvat uudet taiteilijasukupolvet, ITE-instituutiossa taidemaailman koulutusjärjestelmän korvaavat kartoitushankkeet. Niillä taataan kentän uudistuminen ja elävyys sekä ylläpidetään yleisön mielenkiintoa ja saadaan työtä ITE-toimijoille. ITE-hankkeessa nykykansantaiteen määrittelyyn ja rajauksiin on suhtauduttu varsin suurpiirteisesti. Valittaessa ITE-yhteyksissä esitettyjä arjen luovuuden tuotoksia kiinnostavuus on ollut määräävämmässä asemassa kuin niin sanottu puhdasoppisuus ja autenttisuus, joita kansainvälisellä outsider-taiteen kentällä usein peräänkuulutetaan. ITE-määrityksissä on sisäänrakennettuna ajatus rajojen muuttumisesta ja ITE-taiteen 3 Kantokorpi, Otso 2006. ”ITE-taide hakee normaalitilaa” teoksessa Lauri Oino (toim.), ITE lakeuksilla. Nykykansantaiteen vuosikirja 4. Helsinki: Maahenki, 14-19.
  • 9. Minna Haveri SYNNYT / ORIGINS 2 | 2010 85 jatkuvasta uudelleenmäärittymisestä. Tiukat määrittelykehykset ja puhdasoppisuuden vaatimus sitoisivat nykykansataiteen tähän hetkeen ja hetken kuluttua menneisyyteen. On muistettava, että nykykansantaiteen tekijäjoukko eli ”nykykansa” muuttuu ajan saatossa, ja vaikuttaa sen ilmaisumuotoihin ja sisältöön. Ehkä tulevaisuuden nykykansantaide löytyykin konkreettisten elinympäristöjen sijaan nettiyhteisöistä. *** Samoin kuin nykykansantaiteen ilmiöllä on monta tarkastelukontekstia, sillä on myös monta arvoperustaa. Teokset ovat taiteena kiinnostavia ja esteettisesti arvokkaita. Ne ovat myös sosiaalisesti ja yhteisöllisesti merkittäviä. Taidemaailman näkökulma nykykansantaiteeseen saattaa olla kapeaksi rajattu. Taidemaailmassa näyttelyttäminen ja taidepuhe nykykansantaiteesta ovat kuitenkin tarpeellisia, koska huomio on tärkeää yksittäisille tekijöille, ja toisaalta julkisuus saattaa saada yleisönkin huomaamaan omat kykynsä ja mahdollisuutensa, ja rohkaista näin luovuuden teille, jotka palkitsevat yksinäisetkin kulkijansa. Tätä omaehtoiselle luovuudelle ja itseilmaisulle suotuisaa ilmapiiriä myös me taidekasvattajat voimme olla rakentamassa. Monet taide- ja kulttuurialojen toimijat ja tutkijat ovat viimevuosina osoittaneet kasvavaa kiinnostusta taiteen ja arjen rajapintoja kohtaan, ja pohtineet taiteen mahdollisuuksia osana tavallisten ihmisten elämää ja hyvinvointia.4 Taidekasvatuksen näkökulmasta tämä tutkimus onkin yksi puheenvuoro tässä keskustelussa – muistutus siitä, että taide voi kummuta ihmisistä itsestään ja kukoistaa keskellä arkea, jopa ilman taidekasvatuksen ja -ammattilaisten tukea. 4 Ks. esim. Liikanen, Hanna-Liisa 2010. Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -ehdotus toimintaohjelmaksi 2010–2014. Opetusministeriön julkaisuja 2010:1.