Tarinallisuus S2-opetuksessa.

1. Tarinallisuus S2-opetuksessa, Rita
Dahl, Helsingin aikuislukio,
Itäkeskuksen toimipiste
KOKEILU: RITA DAHL,
ULLA LAITINEN

2. TaustaaKurssini on ollut ryhmä vasta kuukauden verran
eikä heillä ole kovin paljon kokemusta
kirjoittamisesta. Opiskelijani ovat aikuislukion A
1.3.-tasoisia non-curriculum-opiskelijoita, eli
periaatteessa heidän pitäisi pystyä kertomaan
vasta itsestään ja lähiympäristöstään, ei vielä
hirveästi mistään laajemmista eikä abstrakteista
asioista. Näin ollen ajattelin kokeilla parin tunnin
kokonaisuutta, jossa mennään pienin askelin
eteenpäin kirjoittamisessa.
Ullan ryhmässä oli A 2.-tasoisia S2-opiskelijoita.
He opiskelevat peruskoulun oppimäärää.

3. Ensimmäinen päivä
Tämä valokuva, tekijä Tuntematon tekijä, käyttöoikeus: CC BY-SA.

4. Ensi askeleita suomen kielen
kirjoittamisen parissa
Kirjoittamisen harjoittelua ja
draamapedagogiikkaa.
Kirjoittamisharjoitusten apuna
käytän taideteoksia. Ensin näytän
malliksi vaikkapa Lemminkäisen äiti -
teoksen pohjalta tehdyn tekstin, joka
toimii siis esimerkkinä siitä, mitä
taideteoksesta voi saada irti. Vastaparina
tälle voisi olla vaikkapa sarjakuva.
Tehtäväksi voisin asettaa opiskelijoille
kirjoittaa oman tekstin sarjakuvasta.
Toimin apuna eli annan sanoja, jos joku
tarvitsee lisää sanoja tekstiinsä.

5. Lemminkäisen
äiti (Gallen-
Kallela 1867)

6. Lemminkäisen äiti
Rannan kivet ovat värjäytyneet verestä ja maassa lojuu luunpätkiä ja pääkalloja kuin
taistelun jäljiltä. Äiti on laittanut vasemman kätensä Lemminkäisen rinnalle. Pojan
pää on peitetty valkoisella liinalla. Äiti on koonnut Lemminkäisen palaset joesta.
Kuolema on maalauksessa vahvasti läsnä, ja sitä kuvastaa mm. tumma värimaailma.
The stones of the strand have been reddened by blood, and at the ground are lying
human skulls and bones like being left from the battle. Mother has put her left hand
at Lemminkäinen´s breast. Her son´s head has been covered with a white linen. The
water is dark; the darkness of the painting makes death really alive in the painting.

7. Sarjakuva –
keksi oma
tarina kuvaan
Tai etsi oma kuva, josta kirjoitat. Mitä
kuvasssa tapahtuu? Keitä siinä on?
Mitä heidän välillään tapahtuu?

8. Tarinoita Vakavan luonnon perusteella

9. Vakava
Luonto

10. 2. kokeilupäivä
Tehtävän toinen osio. Näytin kymmenen
minuuttia Aki Kaurismäen Toivon tuolla
puolen elokuvan alusta:
https://areena.yle.fi/1-3540097
Tämän perusteella syntyi tekstejä.
Seuraavaksi niistä yksi.

11. Toivon tuolla
puolen

12. Lopputulos:
havaintoja
Kirjoittaminen on vielä vaikeaa
ryhmäläisilleni. Joillekin tarinallinen
ajattelu on luonnollisempaa kuin
toisille, samoin lauseen perusjäsenten
ja niiden paikan havainnointi ja
sijoittaminen. On ihan luonnollista,
että oikeinkirjoituksessa on vielä tällä
tasolla ongelmia. Parhaimmillaan
tehtävät innoittivat oman
mielikuvituksen herättämään
tarinankerrontaan.

13. Harjoituksia (ei
vielä testattu)
Näitä kokeilen kenties loman jälkeen; näistä ei siis
ole vielä kokemusta.
LÄMMITTELYHARJOITUS HYPITÄÄNKÖ? -
JOO! (parityö/pienryhmätyö/ryhmätyö) - Toinen
pareista/yksi oppilaista johtaa yhden kysymyksen
ajan, sitten vuoro vaihtuu toiselle oppilaalle. - Pari
kysyy jonkin ko/kö-kysymyksen esim. Juostaanko?
Hypitäänkö? Maalataanko auto? Ratsastetaanko
aasilla? - Toinen/muut vastaavat: Joo! (Ideana on
siis, ettei saa kieltäytyä, vaan kaikki tarjoukset
hyväksytään.) - Kaikki tekevät isosti kysymyksessä
esitettyä liikettä, ääntä voi ottaa mukaan.
(Lähde: https://docplayer.fi/53230296-
Draamapedagogiikka-s2-opetuksessa-anu-mari-
janhonen-suomi-toisena-kielena-opetuksen-
kehittamispaivat.html)
Tämä valokuva, tekijä Tuntematon tekijä, käyttöoikeus: CC BY.

14. Harjoituksia
PUHEIMPROVISAATIOHARJOITUS TOIMITTAJA,
ASIANTUNTIJA, TULKKI JA YLEISÖ (ryhmätyö)
Tulkiksi valittu henkilö menee pois tilasta. Yleisö kertoo,
minkä alan asiantuntijasta on kyse ja mitä asiantuntija
kertoo omasta alastaan. Esim. pyöränkorjaaja kertoo,
kuinka rengas paikataan. Koska asiantuntija on
ulkomaalainen, tarvitaan tulkkia. Tulkki pyydetään sisään,
ja toimittaja esittää ensimmäisen kysymyksen, jonka
tulkki tulkkaa siansaksaksi. Asiantuntija vastaa eläytyen
siansaksaksi, ja tulkki kääntää vastauksen suomeksi.
Toimittajan haastattelukysymykset ovat aluksi varovaisia,
sitten kasvattavat jännitettä.
(https://docplayer.fi/53230296-Draamapedagogiikka-s2-
opetuksessa-anu-mari-janhonen-suomi-toisena-kielena-
opetuksen-kehittamispaivat.html)
Tämä valokuva, tekijä Tuntematon tekijä, käyttöoikeus: CC BY-SA-NC.

15. Harjoituksia
LÄMMITTELYHARJOITUS MUOVAILTAVAT PATSAAT
(parityö) - Toinen pareista on muovailtava patsas ja toinen
muovailija. - Patsas seisoo liikkumatta ja muovailija asettaa patsaan
kädet, jalat, muun kehon ja pään haluamaansa asentoon. - Opettaja
sanoo yhden aiheen kerrallaan. Tunneaiheita ovat esim. ilo, suru,
kauhu, hämmennys, viha ja muita aiheita esim. ammatit, eläimet,
henkilöhahmot. - Kun muovailijat ovat valmiita, he kiertävät
ihastelemassa kaikkia patsaita. Pareilla voi teettää useita patsaita. -
Taustalla voi soittaa musiikkia. - Harjoitus sopii kaiken tasoisille S2-
oppilaille, koska siinä ei puhuta. Vaihtoehtoisesti ollaan ympyrässä ja
parit tekevät patsaat keskellä. Mukaan saa mennä, kuka haluaa.
(Lähde: https://docplayer.fi/53230296-Draamapedagogiikka-s2-
opetuksessa-anu-mari-janhonen-suomi-toisena-kielena-opetuksen-
kehittamispaivat.html)Tämä valokuva, tekijä Tuntematon tekijä, käyttöoikeus: CC BY-SA.

16. Harjoituksia
LÄMMITTELYHARJOITUS PATSASIMPRO (ryhmätyö/pienryhmätyö) -
Oppilaat seisovat piirissä. - Yksi oppilaista menee piirin keskelle, ottaa jonkin
asennon ja jähmettyy patsaaksi. - Joku oppilaista menee ensimmäisen kaveriksi ja
liittyy patsaana ensimmäisen toimintaan. - Sitten ensimmäinen oppilas lähtee pois, ja
joku muu tulee taas keskelle jääneen toisen oppilaan patsaskaveriksi. - Kun oppilaat
harjaantuvat harjoitukseen, patsaita voi vaihtaa nopeasti. - Harjoitus soveltuu kaiken
tasoisille S2-oppilaille, koska siinä ei puhuta.
(Lähde: https://docplayer.fi/53230296-Draamapedagogiikka-s2-opetuksessa-anu-
mari-janhonen-suomi-toisena-kielena-opetuksen-kehittamispaivat.html)

17. Narratiivisesta
pedagogiikasta
Narratiivinen pedagogiikka hyödyntää aristoteelista draaman
kaarta, alku, keskikohta ja loppu, ja se on sovellettavissa
hyvin eri taiteen aloille: kirjoittamiseen, kuvataiteeseen, ja
musiikkiin sekä teatteriin. Pedagogisena tavoitteenani oli
harjoitella kirjoittamista, tarinallisuutta, syntaksin ja lauseen
rakenteen hahmotusta. Kokonaisuus oli samalla testaus
aihepiiriin.

18. Erasmus-kokeilu: Education by the way
Outdoor learning by John Dewey - An indicative step-by-step description
We invite the group with whom we work to visit the museum and choose one exhibit for each participant, who for some reason caught his
special attention.
After visiting the museum, we divide the group into smaller teams of 2-3 people, and as part of brainstorming they choose one collective
subject/ exhibit, they want to work on.
After selecting this subject, the group has about a week to explore its history, origin through all available means of communication (possible re-
visit to the museum) and prepare a short multimedia presentation, a video about it.
After returning to training, the group chooses three words that characterize this subject on small cards, using clips or sticking it to the board
with magnets.
Each group chooses 3 such words.
After placing them on the board, the whole group is tasked to create a collective story, story.
After completing the task and presenting it on the forum, each group presents prepared presentations, videos on these subjects.
Is this the beginning of the discussion? Does the composed story tell the true story of these subjects? Would knowing the story have a different
form?
What made it difficult? What made it easier?