Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö toivoo, että Suomen puheenjohtajakausi tuo esille maan menestyksen vaikuttavimmat piirteet: taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen yhdistämisen, innovoinnin sekä osallisuutta edistävän yhteiskunnan. EAY.

1. Palkansaajaliikkeen muistio
Suomen puheenjohtajuuskaudelle
Euroopan Unionissa
Heinäkuu – joulukuu 2006
Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö
(EAY)
EUROPEAN TRADE UNION CONFEDERATION
CONFEDERATION EUROPEENNE DES SYNDICATS
John Monks, General Secretary
Boulevard du Roi Albert II, 5 • B – 1210 Bruxelles • Tel: +32 2 224 04 11
Fax: +32 2 224 04 54 / 55 • e-mail: etuc@etuc.org • www.etuc.org

2. Sisällys
1. Johdanto 3
2. Mitä on tehtävissä 3
3. Sosiaalinen Eurooppa 4
4. Sisämarkkinoiden sosiaalinen ulottuvuus 9
5. Kauppa ja ulkosuhteet 10
2

3. 1. JOHDANTO
EAY myöntää, että Euroopalla on edessään moninaisia haasteita
Odotamme, että Suomen puheenjohtajuuskaudella edistytään ainakin
joissakin niistä.
Suomen parhaat puolet: korkea teknologia, vahva ammatillinen ja
korkeakoulutus, menestyksekäs tutkimus ja kehitys, työmarkkinaosapuolten
vuoropuhelu sekä työehtosopimukset, ovat vaikuttavimpia maailman
talouksien joukossa. Useimmilla Euroopan mailla on paljon opittavaa
pohjoismaista ja toivomme, että Suomen puheenjohtajuus tuo esille Suomen
menestyksen vaikuttavimmat piirteet: taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen
yhdistämisen, innovoinnin sekä osallisuutta edistävän yhteiskunnan.
Menestyksellinen sijoittamien tutkimukseen ja kehitykseen sekä korkeaan
teknologiaan ovat olleet keskeinen tekijä Suomen menestyksessä ja ne
voisivat olla puheenjohtajuuskauden keskeinen teema. Mitä on opittavissa
Suomelta liittyen tutkimuksen ja kehitykseen, pääoman kokoamiseen
pidempiä projekteja varten, työntekijöiden koulutustarpeeseen, muutoksen
ym. sujuvan kohtaamisen yrityksissä kuten Nokia?
Euroopan on keskityttävä myönteisiin toimiin, vastattava Euroopan
kansalaisten ja työntekijöiden huolenaiheisiin, palautettava heidän
luottamuksensa ja tukensa Eurooppaan, osoittamalla, että ratkaisu on
yhdentyneemmässä, sosiaalisemmassa ja vahvemmassa Euroopassa.
Suomen kokemukset ovat tärkeitä, jotta välitetään myönteinen viesti ympäri
Eurooppaa ja jotta myötävaikutetaan eurooppalaisen taloudellisen ja
sosiaalisen kehityksen mallin määrittelyyn laajentuneessa EU:ssa ja
globalisoituvassa maailmassa.
2. MITÄ ON TEHTÄVISSÄ
EAY pyytää Suomen puheenjohtajuutta aloittamaan selvityksen tutkimuksen
ja kehityksen sekä korkean teknologian edistämisestä, erityisesti pääoman
tarjontaan liittyen. Tiedämme, että pääomaa on runsaasti riskisijoittajilla,
riskirahastoissa ja vastaavissa, mutta onko sitä saatavilla projekteihin, jotka
voivat viedä vuosikymmenen ollakseen tuottavia? Eikö yhä lisääntyvässä
määrin vahvistuva rahoituspuoli vaadi yhä lyhyempiä jaksoja voitonjaolle ja
siten painostavat yrityksiä hylkäämään pitkäaikaiset investoinnit? Ovatko
pääomamarkkinat siten vihamielisiä tutkimukselle ja kehitykselle sekä
korkealle teknologialle? Tarvitsemmeko muita pääomalähteitä, jotka ovat
vähemmän haavoittuvaisia osakkeenomistajien puolelta tuleville koville
paineille? Ymmärrämmekö riskirahastojen kasvavan voiman? Näiden
voimien ymmärtämisen lisääminen on tärkeää Euroopan tulevaisuudelle ja
puheenjohtaja voisi pohtia korkean tason työryhmän merkitystä tämän
prosessin eteenpäin viemiseksi.
Toinen tärkeä toimi liittyy tarpeeseen selvittää eri vaihtoehtoja peruslailliseen
sopimukseen liittyen. Prosessi on saatava uudelleen liikkeelle, pelkkä
pohdinta-ajan lisääminen ei riitä. On tehtävä esityksiä ja EAY odottaa
Suomen puheenjohtajuuden luonnostelevan seuraavat vaiheet ja tutkivan
mahdollisia vaihtoehtoja, vaikkakin suurin askel eteenpäin voidaan
3

4. todennäköisemmin tehdä seuraavilla Saksan ja Portugalin
puheenjohtajuuskausilla.
3. SOSIAALINEN EUROOPPA
EAY on sitoutunut paremman Euroopan rakentamiseen. Tähän kuuluu
sosiaalisen tason toimintakentän luomista ja voimaansaattamista
yhteistyöllä, vahvalla työmarkkinaosapuolten vuoropuhelulla sekä
ennakoimalla globalisaation, uuden teknologian, demografian sekä
uudelleenjärjestelyiden aiheuttamat haasteet. EAY ei voi hyväksyä
sosiaalisen suojelun tason alentamista tai epäoikeudenmukaista kilpailua
palkkojen, työolojen tai sosiaalietuuksien kustannuksella, mikä edelleen
näyttää olevan yhteiskuntamme tiettyjen sektorien keino.
Jotta voisimme kohdata Euroopan edessä olevat haasteet, Suomi panee,
osana laajempaa keskustelua Euroopan sosiaalisesta mallista, asialistan
kärkeen keskustelun joustoturvasta, sen yhteyden tuottavuuteen,
työnjärjestelyihin sekä työn ja muun elämän tasapainoon. EAY toteaa tämän
keskustelun tervetulleeksi ja on samaa mieltä joustoturvan Euroopan tason
yleisperiaatteiden luomisesta. Työmarkkinaosapuolet on otettava tiivisti
tähän mukaan, hyväksyen heidän erityispanoksensa ja vastuunsa tässä
asiassa.
EAY:n mielestä puheenjohtajan pitäisi ottaa joustoturvakeskusteluun avoin,
johdonmukainen sekä tasapainoinen lähestymistapa. Sen ei pitäisi alusta
alkaen keskittyä vain yhteen tiettyyn malliin ja sen erityispiirteisiin; tämän
asemasta sen pitäisi ottaa huomioon muita eurooppalaisia käytäntöjä ja
kokemuksia. Joustoturvan ei pitäisi merkitä työntekijöiden saamista mihin
työhön tahansa, vaan sen pitäisi olla väline tuottavalle muutokselle, ei
muutokselle, joka tapahtuu hinnalla millä hyvänsä. Suomen
puheenjohtajuuden pitäisi kiinnittää huomiota sosiaalisen
oikeudenmukaisuuden merkitykseen, työmarkkinoiden normeihin sekä
Euroopan sosiaaliseen acquisiin edistäessään laadukkaita työpaikkoja sekä
muodostaessaan toimintasääntöjä, joilla pysäytetään liiallinen työntekijöiden
joustaminen Euroopan sisämarkkinoilla.
EAY odottaa Suomen puheenjohtajuuden osallistuvan seuraavassa
mainittujen politiikka-alojen konkreettiseen implementointiin ja/tai
päätöksentekoon keinona vahvistaa Euroopan Unionia, sen sosiaalista
ulottuvuutta ja sen roolia globaalissa ympäristössä.
4

5. Lissabonin strategia
Talous- ja rahapolitiikka
Koska euroalueen tulevaisuudennäkymänä on jatkuva vaatimaton
talouskasvu, Suomen puheenjohtajuuden on pyrittävä pikaisesti kehittämään
makrotaloudellista politiikkayhdistelmää ja vahvistamaan talouden
hallinnointia. Tämä voidaan tehdä vahvistamalla makrotaloudellista
vuoropuhelua. Lisäksi pitäisi järjestää erityiskokouksia euroalueen
valtiovarainministerien sekä EKP:n välillä, jotta voitaisiin välttää politiikan
väärinymmärrykset, kuten korkotason nostaminen taistelussa
veronkorotuksista johtuvaa inflaatiota vastaan ja estää poliittiset virheet,
kuten liian kunnianhimoisen finanssipolitiikan kiristämisen yhdistäminen liian
kunnianhimoisen rahapolitiikan kiristämiseen. Parantaakseen koordinointia
palkanmuodostuksen kanssa, Euroopan työmarkkinaosapuolia pitäisi kuulla
näissä valtiovarainministereiden ja EKP:n euroalueen kokouksissa, kuten
Claude Juncker äskettäin esitti. EAY myös kiirehtii Suomen
puheenjohtajuutta ja valtiovarainministereitä tiedostamaan ne haitalliset
vaikutukset, joita dollarin tulevalla kurssilaskulla ja Euron nousemisella on
kilpailukykyyn, kasvuun ja työpaikkoihin euroalueella. Vakauspaketin
uudistamisen tuoma pelivara pitäisi käyttää kansallisiin
elvyttämisinvestointisuunnitelmiin, jotka mukautetaan jokaisen talouden
tilanteen mukaisesti.
Euroopan globalisaatiorahasto
EAY pitää tervetulleena komission ehdotusta ja Suomen puheenjohtajuuden
pyrkimyksiä teollisuuden mullistuksissa työnsä menettäneiden työntekijöiden
auttamiseen tarkoitetun Globalisaatioon mukautumista tukevan
eurooppalaisen rahaston (EGF) perustamisessa.
EAY vaatii työmarkkinaosapuolten aidon osallistumisen varmistamista tässä
prosessissa, jossa työntekijöitä autetaan löytämään uusia työpaikkoja, kuten
myös niissä pysyvissä valvontajärjestelmissä, jotka perustetaan
rakennerahastojen yhteyteen tarkastelemaan taloudellisia ja sosiaalisia
muutoksia kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla ja ennakoimaan
talouden ja työmarkkinoiden tulevaa kehitystä.
EU suhtautuu kriittisesti komission lähtökohtaan, joka rajaa EGF:n puitteissa
annetun tuen niihin työntekijöihin, joita koskevat EU:n ulkopuoliset
uudelleensijoittumiset/rakennemuutokset, mutta ei niihin, joita koskevat EU:n
sisäiset.
Sopimus sukupuolten tasa-arvosta
EU:n valtioiden ja hallitusten päämiesten keväthuippukokouksessa
hyväksymä sopimus sukupuolten tasa-arvosta toistaa EU:n sitoutumisen
sukupuolten tasa-arvoon. EAY toivoo puheenjohtajamaan yhtenä tämän
sopimuksen esittäjistä varmistavan, että EU:n jäsenmaat kantavat vastuunsa
tässä asiassa sekä turvaavan, että tarpeellisiin toimiin ryhdytään sen
takaamiseksi, että sukupuolten väliset kuilut suljetaan, parempi työn ja
5

6. muun elämän välinen tasapaino löydetään kaikille ja että
valtavirtaistamisesta ja paremmasta seurannasta tulee todellisuutta.
Kestävä kehitys
Energia
Eurooppa tarvitsee selväpiirteistä energiapoliittista lähestymistapaa sekä
pitkän tähtäyksen visiota – mikä on välttämätöntä alueella, jolla
pääomavaltaisuus on suurta. Selväpiirteisyyttä tarvitaan myös tuettaessa
niitä suuria investointeja, jotka on tehtävä ympäristön suojelemiseksi ja
todellisen hintavakauden saavuttamiseksi niin kuluttajille kuin tuottajillekin.
EAY luottaa siihen, että Suomen puheenjohtajuus sitoutuu selkeän
eurooppalaisen energiapolitiikan aikaansaamiseen.
Liikenne
Aivan kuten energia-asioissa, myös liikenteessä EAY on huolestunut
komission tavoitteellisuuden ja neuvoston etenemisen puuttumisesta.
Esimerkiksi puhuttaessa ihmisten terveydestä kaupunkialueiden ilman
laadun jatkuvasti huonontuessa tarvitaan pikaista ilmanlaatudirektiiviä.
Tulossa oleva liikennepoliittinen valkoinen kirja, joka on puolenvälin arvio,
antaa ajattelemisen aihetta. EAY on sitä mieltä, että tavoitteesta
siirtymisestä maantiekuljetuksista kiskoille ja merikuljetuksiin tulee pitää
kiinni. Kaupunkialueilla tarvitaan pikaisia investointeja julkiseen liikenteeseen
ja henkilöautojen paljouteen. EAY odottaa Suomen puheenjohtajuudelta
toimia näissä asioissa samoin kuin aloitteita julkisten hankintojen
vihreämmäksi toteuttamiseksi.
Ilmastonmuutos
EAY on sitä mieltä, että ilmastonmuutoksen vastaiselle taistelulle tulee antaa
etusija. Nairobi pidetyissä COP12/MOP2-kokouksissa Euroopan unionin
täytyy pysyä linjallaan ja säilyttää kykynsä liikkua eteenpäin
kansainvälisessä työssä ilmastonmuutoksen estämisessä. EAY on
asteittaisen lähestymistavan kannalla, mikä mahdollistaa erilaiset, mutta silti
kunnianhimoiset sitoutumiset niin teollisuus-, teollistuville kuin
kehitysmaillekin. EU:n sisällä taas komission suunnittelemat kaksi vihreätä
kirjaa vuoden 2012 jälkeisistä vaihtoehdoista ja sopeutumisesta
ilmastonmuutokseen ovat erityisen tärkeitä: jäsenvaltioiden tulisi kiireesti
ryhtyä toimiin asioiden edistämiseksi.
Työaikadirektiivi
EAY tervehtii tyydytyksellä Suomen puheenjohtajuuden aikomusta saada
aikaan ratkaisu työaikadirektiiviasiassa puheenjohtajuuden loppuun
mennessä. EAY katsoo, että tämän kaltaista ratkaisua ei voi tehdä
rajoittamalla työntekijäin oikeutta vähentää työaikaa, vaan suojella heidän
terveyttä ja työturvallisuutta ja vain yhdistämällä joustavuus ja turvallisuus.
Me jatkamme kampanjaamme sellaisen työaikadirektiivin puolesta, joka
panee pisteen yksittäisille poikkeuksille (opt-outs) eikä pidä sisällään
työaikakohtaisia päivystysjaksoja (”on call”).
6

7. Työoikeuden tulevaisuus
Euroopan komissio on ilmoittanut aikovansa julkaista työoikeuden
tulevaisuutta koskevan vihreän kirjan kesän 2006 kuluessa. EAY:n mielestä
tällöin tulisi käsitellä kaikkia epätyypillisiä työsuhteita, tarvetta laajentaa
työoikeuden kattavuutta ja sosiaaliturvaa koskemaan väliaikaisia ja
uudentyyppisiä työsuhteita, jotta turvattaisiin näissä työskentelevien
työntekijäin asema; ja ylipäätään selvennettäisiin työoikeuden
soveltamisalaa.
EAY vetoaa Suomen puheenjohtajuuteen tämän aloitteen tukemiseksi.
Sukupuolten tasa-arvo
Naisten ja miesten välisen tasa-arvon etenemissuunnitelma
EAY tervehti tyydytyksellä komission tiedonantoa naisten ja miesten välisen
tasa-arvon edistämiseksi tarkoitetusta etenemissuunnitelmasta, joka
julkaistiin 8.3.2006 merkkinä siitä, että sukupuolten tasa-arvo on korkealla
poliittisessa työjärjestyksessä. Siitä syystä EAY odottaa olevansa mukana
sen toteuttamisessa ja etenkin olevansa aktiivisesti mukana kahden
julkaistun tiedonannon keskeisen asian kehittämisessä – väestökehitystä ja
työn ja perhe-elämän suhdetta pohtivan sekä sukupuolten välisen
palkkakuilun vähentämiseen tähtäävän.
Euroopan tasa-arvoinstituutti
Instituutti on tarkoitus käynnistää vuonna 2007. EAY tervehtii tätä
tyydytyksellä, sillä sen perustaminen ei vain nosta sukupuolten tasa-arvon
profiilia ja näkyvyyttä vaan luo paikan, josta saada tietoa, arkaluontoistakin
tasa-arvotietoa ja tietoa hyvistä käytännöistä.
Taas kerran EAY korostaa vaatimustaan, että Euroopan
työmarkkinaosapuolilla on selkeä ja tarkasti määritelty asema tällaisen
laitoksen hallinnossa.
Tieto ja innovaatio
Työelämän laadun kohottaminen työllisyysasteen, tuottavuuden ja
innovaatioiden edistämiseksi riippuu paitsi siitä, kuinka tämä työ
organisoidaan, myös työvoiman ammattitaidon asteesta. Euroopassa on
edelleen kestämättömän paljon ammattitaidottomia työntekijöitä, koulunsa
keskeyttäjiä ja hyvin pienet määrät niitä, jotka osallistuvat perus- ja
jatkovalmennukseen. Tämä lisää työttömyyttä ja yhteiskunnallista
syrjäytymistä ja myös innovaatioiden vähäisyyttä kehittyneen maailman
muihin osiin verrattuna. Euroopan tulee investoida enemmän ja paremmin
ammattitaitoihin, pätevyyksiin, tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin.
Suomen puheenjohtajuudella on poikkeuksellisen hyvät mahdollisuudet
edistää tietoon ja innovaatioihin perustuvaa asialistaa. Suomen oma
kokemus taloudellisen ja yhteiskunnallisen kehityksen yhdistämisestä
innovaatioihin ja korkeaan tuottavuuteen sallii sen, että puheenjohtajuuden
7

8. aikana voidaan pohjustaa uusien ja paremmin suunniteltujen elinikäisten
oppimisstrategioiden edistämistä jäsenvaltioissa, jotka taas perustuvat
korkeaan laatuun, tehokkuuteen ja tasa-arvoisiin
mukaantulomahdollisuuksiin ja myös tehokkaaseen innovaatiopolitiikkaan,
mukaan lukien yhteiskunnalliset innovaatiot.
EAY katsoo, että koordinoitua toimintaa tarvitaan, jotta edistettäisiin pääsyä
korkean tason ammattikoulutukseen niin nuorille kuin aikuisillekin oli näillä
ammattitaitoja tai ei ja sellaisella rahoituspohjalla, että tämä on mahdollista.
Korkeamman asteen opetuksen ja jatkuvan ammattikoulutuksen välisten
raja-aitojen kaataminen ja Euroopan ammattitaitokehyksen luominen on
välttämätöntä, jotta liikkuvuutta Euroopan työmarkkinoilla voitaisiin edistää.
Liikkuvuus ja siirtolaisuus
Vuoden 2006 liikkuvuuden vuoden aikana Suomen puheenjohtajuuden, joka
edustaa sellaista maata, jossa katsotaan eteenpäin, tulisi painostaa kaikkia
ja etenkin Euroopan komissiota, tunnustamaan, että palvelujen ja työvoiman
liikkuvuudessa on vakavia ongelmia, jotka tulee ratkaista pikaisesti EU:n
tasolla. On tehtävä yhteistyötä sellaisten positiivisten puitteiden luomiseksi
Euroopan työmarkkinoilla, jotka pohjaavat tasa-arvoiseen kohteluun ja
työolojen ja sosiaaliturvajärjestelmien ylöspäin harmonisointiin.
Mitä kiireellisimpänä tavoitteena Suomen puheenjohtajuuden tulisi lisätä
painetta komissioon ja neuvostoon:
a) jotta vuokratyödirektiivi saataisiin korkealle asialistalle
b) jotta lähetettyjä työntekijöitä koskevan direktiivin uudelleenarvioinnissa
korostettaisiin direktiivin parempaa seurantaa ja toimeenpanoa kuin myös
sen rikkomista koskevaan seurantaan tehokkaampia mekanismeja ja
välineitä
c) tuettaisiin vaatimuksia saada EU-tasolle ns. ”ketjutettua vastuuta” ja
tilaajavastuuta verojen, sosiaaliturvamaksujen ja palkkojen maksamiseksi
Mitä tulee kolmansien maiden taloudelliseen siirtolaisuuteen EAY on
vakuuttunut siitä, että on aika ottaa käyttöön sellainen siirtolaisuutta ja
kotouttamista koskeva EY-politiikka, joka perustuu yhteiskunnallisten
perusoikeuksien kunnioittamiseen niin nykyisten kuin tulevien EU-
kansalaisten kohdalla ja joka on osa vahvaa työllisyys- ja kehityspolitiikkaa.
Tämä on välttämätöntä yhtäältä EU:ta kohtaaviin väestöllisiin haasteisiin
vastaamiseksi sekä toisaalta kotouttamisen ja koheesion edistämiseksi yhä
eriytyvämmissä ja liikkuvammissa yhteiskunnissa.
Kiireellisenä asiana tämän politiikan tulisi myös rakentaa ”siltoja”
”epätavallisista tilanteista” asiakirjattomille siirtotyöntekijöille ja näiden
perheille ja näin vähentää räjähtävien tilanteiden ja luvattoman työvoiman
aiheuttamia riskejä.
8

9. EAY pyytää, että Suomen puheenjohtajuus toimisi läheisessä yhteistyössä
komission kanssa yleisen puitedirektiivin aikaansaamiseksi, jolla taattaisiin
oikeudet kolmansien maiden kansalaisille, kuten joulukuussa 2005
hyväksytyssä komission suunnitelmassa aiotaan.
REACH
EAY odottaa, että kemiallisia aineita koskevassa työssä Suomen
puheenjohtajuus jatkaa edellisten puheenjohtajuuksien linjalla ratkaisun
aikaansaamiseksi Euroopan parlamentin kanssa ja keskustelun
lopettamiseksi toiseen käsittelyyn. Tämä mahdollistaisi REACHin
voimaanastumisen huhtikuussa 2007. Mitä tulee lupamenettelyyn kuuluvaan
vaihtoehtoperiaatteeseen, Suomen puheenjohtajuuden tulisi pyrkiä
kaventamaan kuilua neuvoston ja parlamentin välillä. Uudistusta tarvitaan
pikaisesti, jotta edistettäisiin kemian teollisuuden kykyä nykyaikaisten
ratkaisujen löytämiseksi tulevaisuudessa ympäristöystävällisten ja
yhteiskunnallisesti vastuullisten kriteerien kehittämiseksi.
4. SISÄMARKKINOIDEN SOSIAALINEN ULOTTUVUUS
Suomen EU-puheenjohtajuus pitää sisämarkkinoiden kehittämistä tärkeänä
keinona Euroopan kilpailukyvyn vahvistamisessa. EAY muistuttaa, että eri
sisämarkkinapolitiikkoja määritettäessä myös sisämarkkinoiden sosiaalinen
ulottuvuus pitää ottaa huomioon. Tämä on erityisen tärkeää toteutettaessa
energian ja palveluiden sisämarkkinoita, jotka tuottavat väistämättä
jännitteitä työmarkkinoiden tasolla. Neuvoston on annettava sama paino
työntekijöiden ja palveluiden vapaata liikkuvuutta tukevien oikeudellisten
puitteiden kehittämiselle.
Palveludirektiivi
EAY seuraa tarkoin Euroopan parlamentin toista käsittelyä ja odottaa
joidenkin ensimmäisessä käsittelyssä tehtyjen, yksityisen ja kollektiivisen
työoikeuden sekä sosiaalipalveluiden poissulkemisen osalta huomattavasti
selkeämpien muutosten uusimista. EAY vaatii Suomen puheenjohtajuutta
hyväksymään nämä parlamentin selkeämmät määritelmät.
Yleishyödyllisiä palveluita koskeva puitedirektiivi
EAY toistaa vaatimuksensa yleishyödyllisiä palveluita koskevasta
puitedirektiivistä. Yhdessä Julkisten työnantajien ja julkisten yritysten
eurooppalaisen keskuksen (CEEP) kanssa aiomme puhua tällaisen
sektorirajat ylittävän oikeudellisen viitekehyksen puolesta Euroopan
komissiolle, Euroopan parlamentille ja Eurooppa-neuvostolle. EAY odottaa
Suomen puheenjohtajuuden ottavan tämän asian esiin ja tekevän selväksi,
että komission pitkällinen toimettomuus yhteishyödyllisten palveluiden
suhteen ei enää ole hyväksyttävissä.
Parempi säätely
Parempi säätely on ollut agendalla viimeiset 20 vuotta. Barroson komissio
nosti sen uudelleen esiin vastauksena kansalaistensa hyväksynnän
9

10. menettävän EU:n syvään kriisiin. Komissaari Verheugen julisti, ettei halua
EU:ta nähtävän ”byrokraattisena hirviönä” ja että hän haluaa vähentää EU:n
säännöstöä 25 prosentilla.
Paljon kysymyksiä on kuitenkin yhä vastaamatta: Mitä tällä harjoituksella
tavoitellaan, mitkä ovat riskit ja mitkä mahdollisuudet? Mikä on sen suhde
sosiaaliseen Eurooppaan ja täystyöllisyyteen? Onko se sääntelyn
purkamisen, valtion kuoleman ja entistä bisnessuuntautuneemman agendan
Troijan hevonen?
EAY:n mielestä painopisteenä on oltava eurooppalaisen sääntelyn
parantaminen siten, että voidaan entistä paremmin saavuttaa kestävään
kehitykseen, työpaikkojen laatuun ja sosiaaliseen ulottuvuuteen liittyvät
tavoitteet. Parempi sääntely on käsite, joka helposti täytetään erilaisin, jopa
ristiriitaisin, sisällöin – jotkut yhdistävät sen vähempään sääntelyyn, toiset
sääntelyn purkamiseen, toiset selkeämpään sääntelyyn. Taustalla on oletus
siitä, että paranneltu sääntely-ympäristö voisi lisätä monien EU:n talouksien
tuottavuutta. Kaikella sääntelyllä on yhteiskunnallisia vaikutuksia ja kaikki
sääntely on aina yhteydessä poliittisiin peruskäsitteisiin valtaan, arvovaltaan
ja intresseihin. On olemassa huolta siitä, että paremman sääntelyn agenda
on yritys häivyttää keskusteluiden poliittisuus keskittymällä tuloskeskeisiin
käsitteisiin kuten ongelmanratkaisukyky, tehokkuus ja välineet.
Yksinkertaistaminen voidaan saavuttaa yhdistämällä, kodifioimalla,
uudelleenmuokkaamalla tai vetämällä pois lainsäädäntöesityksiä. EAY on
pyytänyt ennakkoilmoitusta, tiedotusta ja konsultaatiota silloin, kun komissio
ryhtyy yksinkertaistukseen sosiaalisella alalla. Yksinkertaistaminen voi olla
hyödyllistä, mutta selvä erottelu eri välineiden välillä on tarpeen, jotta
menettelyt ja tavoitteet ovat selvät. Sosiaalisen vuoropuhelun merkitystä on
korostettava ja työmarkkinaosapuolten mukanaolo koko prosessin ajan
auttaa niitä myös päättämään, haluavatko ne osallistua lainsäätämiseen vai
eivät.
Tähän mennessä paremman sääntelyn tulokset kansalaisten kannalta eivät
ole selviä. Paremman sääntelyn agendan heikkona kohtana on yhä sen
huomiotta jättäminen, että yritysten kustannusten alentaminen merkitsee
usein näiden kustannusten siirtämistä jollekulle muulle, yleensä
yhteiskunnalle ja kansalaisille. Kustannusten ja hyötyjen arvioinnissa täytyy
ottaa huomioon tällaiset kustannusten siirrot.
5. KAUPPA JA ULKOSUHTEET
EAY korostaa tarvetta lisätä ammattiliittojen kykyä osallistua täysipainoisesti
Euroopan naapuruuspolitiikan kumppanimaiden demokraattiseen
kehitykseen erityisesti edistämällä ja vakiinnuttamalla sosiaalista
vuoropuhelua näissä maissa. Tähän tarkoitukseen ehdotamme erityistä
määrärahaa naapuruuspolitiikan uuteen rahoitusinstrumenttiin. Samat
näkökohdat koskevat niitä maita, jotka jo kulkevat kohti EU-jäsenyyttä tai
ovat mahdollisia jäsenkandidaatteja.
Pidämme tervetulleena Suomen puheenjohtajuuden tavoitetta lisätä
ulkosuhteiden koherenssia niin EU:n sisäisessä päätöksenteossa kuin
10

11. EU:n toiminnassa kaupan ja kehityksen sekä talouden alojen
kansainvälisissä järjestöissä; sekä tavoitetta edistää monenvälisiä rakenteita
ja mekanismeja. Tämä pätee erityisesti Kiinan tapauksessa. EAY toivoo
myös tulevansa kattavasti konsultoiduksi EU-Kiina-huippukokouksessa
syyskuussa 2005 hyväksyttyyn yhteistyöpöytäkirjaan liittyvissä
seurantatoimissa.
EAY pitää tervetulleena Suomen hallituksen osoittamaa mielenkiintoa
suhteiden kehittämiseen ASEM:in välityksellä ja Venäjän kanssa sekä
odottaa mahdollisuutta osallistua täysipainoisesti tähän kehittämiseen.
Pidämme tervetulleena myös aikomusta jatkaa työtä Helsinki-prosessin
pohjalta ja haluamme korostaa tarvetta edistää vuoropuhelua
työmarkkinaosapuolten kanssa erityisesti säällisen työn agendan
edistämiseksi sekä globalisaation sosiaalisen ulottuvuuden sisällyttämiseksi
EU:n ulkopolitiikkaan Globalisaation sosiaalisen ulottuvuuden
maailmankomission suositusten valossa.
WTO-kauppaneuvottelut
EAY toivoo, että WTO-neuvotteluiden lopputulos Dohan kierroksella tehtyjen
sitoumusten mukaisesti suosii kehitystä ja työllisyyden luomista vähiten
kehittyneissä maissa.
Teollisuustuotteiden markkinoille pääsyn (Non Agricultural Market Access,
NAMA) osalta EAY on sitä mieltä, että neuvotteluiden pitää antaa nouseville
maille mahdollisuus joustoihin. Euroopan unionin pitää luoda parempi yhteys
NAMA-neuvotteluiden ja teollisuuspolitiikan välille, ja sen on ennakoitava
rakennemuutoksia läheisessä yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa.
Palveluiden osalta EAY suosittelee, että EU ei tee uusia sitoumuksia vesi-,
energia-, liikenne-, posti- ja telekommunikaatiosektoreilla eikä myöskään
toimitusmuodossa 4 (henkilöiden väliaikainen liikkuvuus). Lisäksi kaikki ei-
kaupalliset julkiset palvelut kuten koulutus, terveydenhuolto ja kulttuuri on
pidettävä kaupan vapauttamisen ulkopuolella.
11