Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry:n järjestöpäällikön Arto Saastamoisen esitys SAK:n ammatillisten opettajien koulutuspäivillä 20.9.2014 Petäys Resortissa.

1. TYÖSSÄOPPIMISEN ONGELMAT JA KARIKOT SÄHKÖALALLA
20.09.2014 PETÄYS
Arto Saastamoinen
Järjestöpäällikkö
Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry

2. KEHITYSKULKU

Oppilaitokset järjestivät keskimäärin 4 ov:n työharjoittelun opiskelijoille työpaikoilla koko opiskeluaikana (3-vuotinen koulutus sähköalalla). Lähiopetusta 37 – 38 tuntia viikossa.

Kaikki alat 3-vuotisiksi → Sähköalan ammatillisten aineiden osuus väheni ja samalla lähiopetustuntien määrää alettiin vähentämään asteittain

20 ov:n työssäoppiminen pakolliseksi. Kustannusneutraali eli sovittiin ettei veloituksia järjestelyistä puolin tai toisin. Sovittiin myös että järjestelmää ei käytetä säästökeinona.

3. KEHITYSKULKU

Ammattiosaamisen näytöt, tavoitteena niiden suorittaminen työpaikoilla (opetussuunnitelmien 20 ov:n sisältö näytetään suorituksella, jossa mukana minimissään 1 ov:n sisältö)

Opettajien työssäoppimisen järjestelyihin käytettävää aikaa alettiin vähentää asteittain → säästettiin

Työssäoppimisen määrää alettiin lisätä asteittain → säästettiin lisää

Keisarin uudet vaatteet valmiina

4. MITÄ TAVOITELTIIN
Lainaus OPH:n sivuilta:
•Työssäoppimisen tulee olla tavoitteellista, ohjattua ja arvioitua opiskelua.
•Työssäoppiminen on suunniteltava yhdessä paikallisen työelämän edustajien kanssa ja siinä on otettava huomioon alueelliset ja paikalliset työelämän tarpeet ja mahdollisuudet.

5. MIHIN ON TULTU

Työssäoppimista 24 – 30 (60?) ov (sähköalalla toteutetaan 2. ja 3. lukuvuonna) (Huom! 40 ov pakollisia ammatillisia 1.vuoden jälkeen)

Ammattiosaamisen näytöt (taivas tietää)

Lähiopetusta 26 - 30 tuntia / viikko

Työssäoppimisen ja työharjoittelun käsitteet sekoitettu

Työssäoppimispaikat eriarvoistavat opiskelijoita

Työnantajan maksettava korvausta asentajalle työssäoppijan ohjauksesta

Ei koulutettuja työpaikkaohjaajia

6. MIHIN ON TULTU
Työssäoppimisessa ylitetty kipuraja
•
Työssäoppimiseen tullaan liian aikaisessa vaiheessa, ei tarpeeksi osaamista
•
Ei tarpeeksi koulutettuja työpaikkaohjaajia
•
Ei tarpeeksi hyviä työssäoppimispaikkoja
•
Työssäoppimisessa teetetään vain jo opittuja rutiiniluonteisia töitä
•
Opetushenkilöstön osallistuminen työssäoppimisen prosessiin liian vähäistä

7. MIHIN ON TULTU

Valmistuneiden laaja-alainen osaaminen heikentynyt

Opetussuunnitelman perusteet eivät toteudu, silti saadaan tutkinto suoritettua

Saadaan 1 hyvin positiivinen lopputulos → yleistettävissä välittömästi kaikkialle

Saadaan 1 hyvin negatiivinen lopputulos → poikkeuksellinen yksittäinen tapaus, jota ei tule huomioida

Kokeiluissa käytössä ”ylimääräistä rahaa”, voidaanko tulokset siirtää normitilanteeseen? Vrt.silta/lautta

Osaamispisteet → romuttuuko kaikki?

8. SOKERINA POHJALLA

Oppilaitokset alkaneet veloittamaan yrityksiä työssäoppimisesta ja työharjoittelusta

Oppilaitokset rikkovat arvonlisäverolakia

Aikuiskoulutuksessa opiskeluaika lyhennetty niin pieneksi, ettei todellista osaamista ehdi syntyä

Annetaan vain näyttöihin valmistavaa koulutusta, harjoittelemalla yksin näyttötehtäviä, joilla sitten laaja-alainen asioiden hallinta osoitetaan. Yhtenä päivänä annettavaan näyttöön ei millään ainakaan sähköalalla ole mahdutettavissa koko opetuskokonaisuuden sisältö (20 ov), joka näytöissä pitäisi kuitenkin näyttää

9. TÄLLAISIA SOPIMUKSIA TARJOTAAN

10. JA TÄLLAISIA
Työssäoppimisesta tehdään erillinen sopimus.
XXXXXXX laskuttaa sopimuksen mukaan kahdessa tai kolmessa erässä työnantajalta
koulutuksesta 3300 €.

11. MITÄ SANOO LAKI?

12. MITÄ SANOO LAKI?
Katsoa voi myös

13. MORAALIKIN KOETUKSELLA
Opettajat toimivat kouluttamiensa opiskelijoiden perustamissa yrityksissä sähkötöiden johtajina niin kauan, että kyseiset henkilöt saavat itse sähkötöiden johtajan pätevyyden. Minimitarve 3 vuotta.
Laki tämän sallii, mutta voiko opettaja todellisuudessa hoitaa sähkötöiden johtajan vaativia tehtäviä lain edellyttämällä tavalla päätoimensa ohessa tai päinvastoin?
Onko tekijä todellisuudessa oikeutettu tekemään itsenäisesti sähköalan töitä alkuvaiheessa?
Työssäoppijoita tai työharjoittelijoita näissä yrityksissä itsenäiseen työhön pätemättömän ohjauksessa?

14. SUOMEN KILPAILUKYKY?
Kaikki edellä mainittu luo sen pohjan, jolla saavutamme korkean osaamisen ja tietotaidon, jonka avulla pärjäämme kiristyvillä globaaleilla markkinoilla ja jota ehdottomasti tarvitsemme, jotta Suomi säilyy hyvinvointivaltiona.

15. MITEN TÄHÄN KAIKKEEN REAGOIDAAN
Todennäköisin vaihtoehto, JOS REAGOIDAAN:
Perustetaan työryhmä, jonka tehtäväksi annetaan selvittää, pitääkö sanoa
TIETOTAITO vai TAITOTIETO