2. Yhteishanke tähtää maahanmuuttajien työllistymisen
ja kotouttamisen edistämiseen.
Hankkeessa kehitetään ja koordinoidaan maahanmuuttajien
neuvontapalveluita
Tavoitteena International House Helsinki-konseptin
perustaminen
Edistetään maahanmuuttajajärjestöjen kontakteja työelämään
ja tehostetaan kotouttamispalveluita.
Hanke toimii myös linkkinä maahanmuuttajien ja työnantajien
kohtaamisessa.
Hanke toimii verkostomaisesti
3. Päätoteuttaja ja hallinnoija on Helsingin kaupunki
SAK on kumppanina toteuttamassa osahankettaan
Muita kumppaneita ovat:
Espoon kaupunki
Vantaan kaupunki
Helsingin seudun kauppakamari
Monikulttuurijärjestöjen yhteistyöverkosto Moniheli Ry
TE-hallinto
Hankkeen rahoittajana on Euroopan sosiaalirahasto
Hankkeen rakenne ja rahoitus
4. SAK:N OSAHANKKEEN TEHTÄVÄ JA
TAVOITTEET
Tarjota neuvontaa konkreettisissa työelämän ongelmatilanteissa
Lisätä maahanmuuttajien ja maahanmuuttajajärjestöjen
työelämätietoutta
Kehittää työelämää koskevia neuvontapalveluita
Edistää ulkomaalaisten ja maahanmuuttajataustaisten
työntekijöiden edunvalvontaa
parantaa ulkomaalaisten työntekijöiden asemaa suomalaisilla
työmarkkinoilla
turvata yhdenvertainen kohtelu ja ennaltaehkäistä kaksien
työmarkkinoiden syntymistä
5. TOIMINTA JA ALUSTAVA AIKATAULU
Työsuhdeneuvonta maahanmuuttajille ja ulkomaisille
työntekijöille, SAK:n Maahanmuuttajien työsuhdeneuvonta
Juridinen neuvonta työsuhdekysymyksissä (palkat, lomat,
työajat yms.)
Neuvontapuhelin avautui 22.3.
Puhelimitse ja sähköpostitse, face to face neuvontaa
testataan pop up- konseptilla syksyn 2016 aikana
Työsuhdeneuvonnan puhelin on avoinna ma-to klo 9-11 ja 12-
15
Ilmainen
Ei edellytä liiton jäsenyyttä!
Facebook: SAK Maahanmuuttajien työsuhdeneuvonta
6. TOIMINTA JA ALUSTAVA AIKATAULU
Maahanmuuttajajärjestöjen konsultointi Suomen työelämän
pelisäännöistä (suunnitteilla)
Moniheli ry
Tietoiskut maahanmuuttajille ja ulkomaalaisille työntekijöille
yhteistyössä hankekumppaneiden kanssa (käynnissä)
Tehty yhteistyötä mm. Stadin ammattiopiston Kyky-hankkeen kanssa
Kehitetään ammattiliittojen valmiuksia ja osaamista
ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden neuvonnassa järjestämällä
liitoille ja luottamushenkilöille koulutus- ja infotilaisuuksia
Sisältö ja toimintatavat suunnitteilla (kevät 2017 ->)
Toimintamuodot kehittyvät edelleen projektin kuluessa
8. Ongelmien ennaltaehkäisy
Kirjallinen työsopimus
Palkkakuitti
Työvuorolista
Pyri neuvottelemaan minimi tuntimäärä
työsopimukseen (0-tuntisopimukset)
Työluvan perusteen tarkastus
9. Ketkä soittavat??
70 % tapauksista soittaja on työntekijä
30 % tapauksista soittaja on työnantaja,
läheinen, järjestön työntekijä yms.
80% soittajista ei ole minkään liiton jäsen
20% kuuluu johonkin liittoon
10. Case esimerkki 1. Loppupalkkaa ei makseta
Henkilö X on työskennellyt Suomessa 6 kuukautta
määräaikaisella työsopimuksella. Työsuhteen
päättyessä henkilö palaa takaisin kotimaahansa
Viroon.
Palkka on maksettu käteisellä eikä kirjallista
työsopimusta ole.
Työnantaja on maksanut palkan oikein ja ajallaan
työsuhteen ajan. Loppupalkkaa ei kuitenkaan
makseta pyynnöistä huolimatta.
11. Case-esimerkki 2. Henkilökohtaisena
avustajana työskennellyt irtisanotaan.
• Henkilö B on työskennellyt Z:n henkilökohtaisena
avustajana 5 kuukautta. Yhtenä päivänä Z soittaa ennen
vuoron alkamista B:lle ja kieltää tätä tulemasta töihin. Z ei
selitä tilannetta B:lle. B:n pyynnöstä Z kuitenkin lähettää
irtisanomisilmoituksen ja työtodistuksen hänelle.
• Irtisanomisilmoituksessa lukee, että B on itse
irtisanoutunut. Työtodistuksessa on väärä
loppumispäivämäärä.
• B:lle tulee karenssi työttömyyskorvaukseen. Z ei suostu
korjaamaan irtisanomisilmoitusta eikä työtodistusta.
12. Case-esimerkki 3. Oleskeluluvan peruste on
muuttunut
• Henkilö Y on muuttanut Suomeen 1 vuosi sitten ja saanut oleskeluluvan
perhesuhteen (avioliitto) perusteella. Oleskelulupa sisältää oikeuden
tehdä töitä. Nyt avioliitto on kuitenkin päättynyt eroon. Y jatkaa
työskentelyä vakituisessa työssään. Puoli vuotta myöhemmin Y hakee
oleskelulupaa työnteon perusteella.
• Viranomainen saattaa peruuttaa Y:n aiemman oleskeluluvan, sillä
oleskeluluvan alkuperäisiä myöntämisen edellytyksiä ei ole enää
olemassa.
• Y ei saa tehdä töitä, jos hänellä ei ole voimassa olevaa oleskelulupaa
johon sisältyisi työnteko-oikeus.
• Tilanteen välttämiseksi Y:n olisi tullut hakea uutta oleskelulupaa heti,
jolloin vanha oleskelulupa olisi pysynyt voimassa kunnes uusi hakemus
on ratkaistu.
13. Case-esimerkki 4. EU-kansalaisen oleskelu-
oikeuden rekisteröinti (työntekijä)
• Henkilö A on tullut Suomeen Espanjasta matkailualan
töihin. Koska A on EU-kansalainen, A:lla on oikeus oleskella
ja työskennellä Suomessa ilman oleskelulupaa. A:n on
kuitenkin rekisteröitävä oleskelu-oikeutensa 3 kuukauden
jälkeen poliisiasemalla.
• A:n työsuhde puretaan koeajalla. A ei ole ennen
purkamista rekisteröinyt oleskeluoikeuttaan. A:n on
tarkoitus jäädä Suomeen töihin ja hän menee
poliisiasemalle rekisteröimään oleskelu-oikeutensa.
• Koska A:lla ei ole voimassa olevaa työsuhdetta ja jos hän ei
pysty muutoin osoittamaan, että hänellä on riittävät varat
Suomessa elämiseen, poliisi ei rekisteröi A:n
oleskeluoikeutta.