Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Informaatioteknologia. Biometriikka

33 views

Published on

Aineisto on suunnattu ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen opettajille ja opiskelijoille. Se sisältää biometriikan perusteet, biometrisen tunnistuksen perusteet ja biometriikan standardien esittelyn.

Aineiston on tehnyt Markku Metsämäki SFS:n projektirahoituksella.

Published in: Technology
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Informaatioteknologia. Biometriikka

  1. 1. Informaatioteknologia Biometriikka Esityssarja oppilaitoksille Suomen Standardisoimisliitto SFS ry 2020
  2. 2. Tervetuloa luentoaineiston käyttäjäksi! Aineisto on suunnattu ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen opettajille ja opiskelijoille. Kalvosarja sisältää biometriikan perusteet, biometrisen tunnistuksen perusteet ja biometriikan standardien esittelyn. Kalvosarjan on tehnyt Markku Metsämäki SFS:n projektirahoituksella.
  3. 3. Aineiston käyttö ja tekijänoikeudet • Tämän luentoaineiston tekijänoikeudet omistaa Suomen Standardisoimisliitto SFS ry. • Esitystä saa vapaasti käyttää opetustarkoituksiin ja sitä saa tarvittaessa muokata. Aineistoa lainattaessa lähde tulee mainita. • Aineiston käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. • Tämä materiaali on päivitetty viimeksi 23.11.2020.
  4. 4. Sisältö • Biometriikan perussanastoa ja käsitteitä • Kasvokuva – ISO/IEC 19794-5 ja ISO/IEC 39794-5 • Sormenjäljet – ISO/IEC 19794-4 ja ISO/IEC 39794-5 • Muut tunnistemuodot – ISO/IEC 19794 ja ISO/IEC 39794 • Tunnistuksen luotettavuus • Multimodaalinen tunnistus • Mobiili tunnistautuminen • Kiinnostavia mahdollisuuksia • ISO/IEC biometriikan standardit
  5. 5. Biometriikka Biometriikka on viime vuosina vakiintunut termi, joka tarkoittaa henkilön fysiologisten tai käyttäytymiseen liittyvien ominaisuuksien teknistä mittaamista. • Biometriikka sanana tarkoittaa tunnistamista henkilön ominaispiirteiden avulla. • Biometria tarkoittaa suomenkielessä perinteisesti biologista mittaamista.
  6. 6. Henkilön tunnistaminen • Henkilöllisyyden tunnistaminen voidaan tehdä monella eri menetelmällä: • Nimi (jonka ilmoitat) • Avain tai kulkulupa (jotain mitä sinulla on) • Salasana (jotain mitä tiedät) QI81FALMJ5D7 • Kasvokuva (jotain mitä olet) * • Sormenjälki (jotain mitä olet) * * Sidottu henkilön fyysiseen olemukseen, jolloin puhutaan biometrisestä tunnistamisesta
  7. 7. Henkilön tunnistaminen Tunnisteiden vahvuudet ja heikkoudet: • Nimikirjoitus on helppo antaa ja väärentää. • Avain tai kulkulupa on helppo käyttää ja varastaa. • Salasana on vaikea muistaa ja helppo varastaa. • Kasvokuva on helppo antaa ja vaikea varastaa. • Sormenjälki on vaikea varastaa ja kohtuullisen helppo antaa.
  8. 8. Henkilön tunnistamisen lyhyt historia Sormenjälkiä käytettiin tunnistamiseen jo antiikin Kiinassa. Ihmiskehon fyysisten mittojen järjestelmän kehitti Alphonse Bertillon vuonna 1889. Bertillonin järjestelmässä kirjattiin pituus, paino, pään mitat ja useita kehonjäsenten mittoja. Sormenjälkien käytön kannalta merkittävä edistysaskel oli Francis Galtonin vuonna 1888 kehittämä järjestelmä. Automaattiset järjestelmät sormenjälkien ja kasvokuvien vertailuun kehittyivät 1970-luvulla käyttökelpoisiksi. Sormenjälkien tunnistusjärjestelmiä kutsutaan lyhenteellä AFIS (Automated Fingerprint Identification Systems). Matkustusasiakirjoja varten tehdyt biometriikan standardit julkaistiin vuonna 2005 ISO/IEC 19794 -standardisarjassa.
  9. 9. Henkilön tunnistamisen lyhyt historia Vuoden 2001 syyskuun 11. päivän tapahtumien johdosta henkilöllisyyden todennus ja tunnistus muuttui biometriikkaa suosivaksi. Suomen passi ennen EU-aikaa (1995). "to pass through a port" -2006 2006-
  10. 10. Henkilön tunnistaminen EU:ssa on päätetty tehdä henkilön tunnistaminen biometrisen todennuksen avulla. Lähde: Euroopan parlamentti
  11. 11. Henkilön tunnistaminen Biometrisen tunnistuksen lähtökohtana on henkilön antaman hakutunnisteen (engl. probe) ja dokumentissa tai tietokannassa olevan vertailutunnisteen (engl. reference) vertailu toisiinsa ja näiden yhteneväisyyttä koskeva vertailupäätös (engl. comparison decision). ?
  12. 12. Biometrinen tunnistaminen Biometrisessä tunnistamisessa (engl. recognition) käytetään henkilöiden käyttäytymiseen ja heidän biologisiin ominaisuuksiinsa perustuvaa automaattista, tunnistamiseen sopivaa järjestelmää. Biometriikan käyttö henkilön tunnistamisessa on esimerkiksi salasanojen käyttöä mukavampaa ja turvallisempaa. Sormenjäljen luku
  13. 13. Biometrinen todennus ja tunnistus Todennus (yksittäisvertailu) biometrisen väittämän vahvistaminen biometrisen 1:1 eli yksittäisvertailun avulla. Esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentoaseman automaattinen rajatarkistuksen portti (ABC-portti) vertailee passin sirulla olevaa kasvokuvaa portin ottamaan kasvokuvaan. ABC-portti
  14. 14. Biometrinen todennus ja tunnistus Tunnistus (seulontavertailu) • Biometrisessä henkilörekisterissä tehtävä biometristen vertailutunnisteiden (engl. reference) haku vertaamalla hakutunnisteeseen (engl. probe). • Esimerkiksi henkilön antama sormenjälki (hakutunniste) pyritään löytämään sormen-jälkiä sisältävästä tietokannasta (vertailutunnisteet).
  15. 15. Biometrinen ominaisuus Biometrinen ominaisuus on yksilön biologinen tai käyttäytymiseen liittyvä ominaisuus (engl. characteristic), josta on erotettavissa toistettavia, erottelua tukevia piirteitä (engl. feature). Esimerkkejä biometrisistä ominaisuuksista ovat • sormenpään papillaarikuviot • kasvojen muodot • kasvojen ihon rakenne • iiriksen rakenne • verkkokalvon rakenne • allekirjoituksen käsiala • kävelytapa jne.
  16. 16. Biometrinen ominaisuus Ihmisen biometrisiä ominaisuuksia pyritään käyttämään rinnakkain tunnistamisessa. Tavoitteena on parantaa henkilöllisyyden todennuksen tai tunnistuksen luotettavuutta.
  17. 17. Ominaisuus, piirre ja luokite Biometrinen ominaisuus, piirre ja luokite Sormenpään papillaarikuvio on biometrinen ominaisuus, josta löytyy alla näkyviä luokittavia piirteitä. papillaarikuvio kaari silmukka kierre
  18. 18. Eri näkökulmat biologinen näkökulma yksilö – ominaisuus – piirre (engl. individual – characteristic – feature) tietotekninen näkökulma biometrinen tieto – näyte – luokite (engl. biometric data – sample – property)
  19. 19. Biometrinen järjestelmä Yleinen biometrinen järjestelmä (engl. general biometric system) Kaavioon on vihreällä merkitty rekisteröinnin näytteen keruun osat.
  20. 20. Biometrinen rekisteröinti (engl. biometric enrolment) biometrisen rekisteröintitietueen luonti ja talletus, kun noudatetaan biometrisen rekisteröinnin menettelytapoja.
  21. 21. Käytännön soveltaminen Henkilön kasvokuva, sormenjälki ja niiden tietotekniset käsittelyt on ohjeistettu standardeissa ICAO Doc 9303, ISO/IEC 19794 ja ISO/IEC 39794 vuodesta 2020 alkaen. Tietokantaan talletettavan värikuvan on oltava tarkka, joten kuvaus on tehtävä huolella standardin ISO/IEC 19794-5 tai ISO/IEC 39794-5 mukaisesti. Sormenjälkien tietokantatalletus ja sormenjälki-tiedon vaihto viranomaisten kesken edellyttää tiukkaa standardin ISO/IEC 19794-4 tai ISO/IEC 39794-4 noudattamista.
  22. 22. Käytännön soveltaminen Vuoden 2020 aikana ISO/IEC 19794-standardien rinnalle tulivat uudet ICAO Doc 9303 ja ISO/IEC 39794 -standardien versiot, jotka korvaavat vanhojen versioiden määräykset kokonaan vuoden 2030 loppuun mennessä.
  23. 23. Keskeisiä yleiskäsitteitä • biometriikka • biometrinen tunnistaminen yleismerkityksessä • biometrinen tunnistus 1:n -vertailu • biometrinen todennus 1:1 -vertailu • biometrinen ominaisuus esim. sormenjälki • biometrinen piirre esim. jäljen kuvio • biometrinen luokite esim. jäljen kuviotyyppi • biometrinen rekisteröinti ominaisuuden talletus
  24. 24. Perussanastot ISO/IEC 2382-37 sisältää ajantasaisen biometrisen sanaston. Suomenkielinen biometriikan sanasto on valmisteilla ja julkaistaan vuoden 2021 aikana.
  25. 25. Biometrisen tunnistamisen ohjeistus Henkilötietolaki on henkilötietojen käsittelyn peruslaki. Väitöstutkimuksen mukaan laki ei riittävästi ottanut huomioon biometristen tunnisteiden lainsäädännöllistä erityisasemaa. Säädöksiä on uudistettu vuonna 2019 (Finlex 616-620/2019). Euroopan neuvoston tietosuojasopimusta päivitettiin vuonna 2012 lisäämällä arkaluonteisten tietojen joukkoon biometriset tiedot. Sopimus velvoittaa sopimukseen liittynyttä valtiota takaamaan sopimuksen samat oikeudet myös kansallisessa lainsäädännössä. GDPR (yleinen tietosuoja-asetus) on henkilötietojen käsittelyä sääntelevä laki, jota alettiin soveltaa EU-maissa keväällä 2018.
  26. 26. Biometrisen tunnistamisen ohjeistus EU – Passport Specification ja ICAO ohjeistavat käyttämään ISO/IEC 19794 -standardeja ja siirtymäkauden jälkeen standardeja ISO/IEC 39794. Tunnistettavuuden varmistamiseksi on kasvokuvan laatuun syytä kiinnittää huomiota ja noudattaa kasvokuvastandardin ISO/IEC 39794-5 vaatimuksia myös valmistettaessa kulkulupia ja henkilökortteja yrityksen tai viraston työntekijöille.
  27. 27. 19794 ja 39794-standardiperheet • ISO/IEC 19794 viittaa kasvavaan ISO/IEC-standardiperheeseen, jonka yhteinen otsikko on "Informaatioteknologia – Biometriikka". • Tarjoaa suosituksia biometristen järjestelmien toteutusta ja käyttöä varten. • Myös 29794-alkuiset biometriikkaan liittyvät standardit kuuluvat samaan perheeseen. • Vuodesta 2020 lähtien on julkaistu uusi standardisarja 39794, joka asteittain korvaa 19794:n vuoden 2030 loppuun mennessä. • ISO/IEC 39794 –standardien soveltamisen voi aloittaa heti.
  28. 28. Biometriset tunnisteet Euroopan unionissa EU:ssa vuonna 2004 tehdyn periaatepäätöksen mukaan ensimmäinen pakollinen biometrinen tunniste (engl. identifier) on kasvokuva (ISO/IEC 19794-5). Toinen pakollinen biometrinen tunniste on sormenjälki (ISO/IEC 19794-4). Tunnisteet tallennetaan matkustusasiakirjan sirulle.
  29. 29. Kasvokuva – ISO/IEC 19794-5 Matkustusasiakirjoihin talletettavalle kasvokuvalle on määritelty tarkat mittasuhteet ja mitat. Kuvassa näkyy pienimmän talletuskoon kuvan mitat pikseleinä (ISO/IEC 19794-5). Alkuperäisessä kamerakuvassa ja sirulla tulee silmien välin olla vähintään 90 pikseliä ja tavoitteellisesti 240 pikseliä (ISO/IEC 39794-5). Tietokantakuvan koon tulisi silloin olla vähintään 720 px x 960 px.
  30. 30. Kasvokuva – ISO/IEC 19794-5 Kameralla otettu kasvokuva talletetaan ensin kuvana, mutta muutetaan hahmontunnistusta varten oikealla näkyvän kaavion mukaiseksi mallineeksi (ISO/IEC JTC 1/SC 29 MPEG-4 määrittely).
  31. 31. Kasvokuva – ISO/IEC 19794-5 Liian läheltä kasvoja otetussa kuvassa (punainen piirros) kasvojen kiintopisteet siirtyvät oikealta etäisyydeltä otettuun kuvaan nähden (sininen piirros). Tästä kasvokuvan vääristymisestä on seurauksena henkilölle vaikeuksia päästä läpi esimerkiksi ABC-portista. Läheltä kuvattaessa nenä näyttää kasvavan ja korvat lähes katoavat.
  32. 32. Kasvokuva – ISO/IEC 19794-5 ICAO:n ja ISO/IEC:n laatumääräysten mukaan tulee henkilörekisteröinnin laitteisto mitata ja kalibroida siten, että sekä kuvaustarkkuus että sävyntoisto vastaavat asetettuja laatuvaatimuksia. Mittaukset tehdään kuvaamalla ja analysoimalla ISO 12233 ja IEC 61966-8, ANSI IT8.7/2 tai vastaavan ISO 12641-1:2016 mukaisten mittakohtioiden kuvat. ISO/IEC 39794-5 –standardin ohjeistus on harmonisoitu 19794-5 standardin kanssa helpottamaan siirtymistä uusiin vaatimuksiin.
  33. 33. Kasvokuva – ISO/IEC 39794-5 ICAO:n ja ISOn laatumääräysten mukaiset erottelutarkkuuden mittaukset tehdään kuvaamalla ja analysoimalla vasemmalla näkyvän ISO 12233:n mukaisen mittakohtion kuvat tai käyttäen oikealla näkyvää viivakuviota (ISO/IEC 39794-5 Annex E).
  34. 34. Kasvokuva – ISO/IEC 39794-5 ICAO:n ja ISO/IEC:n laatumääräysten mukaiset sävymittaukset tehdään kuvaamalla ja analysoimalla IEC 61966-8, ANSI IT8.7/2:n tai vastaavan ISO 12641-1:n mukaisen mittakohtion (testitaulun) kuvat. Vasemmalla IEC 61966-8 ja oikealla ANSI IT8.7/2 testitaulu
  35. 35. Kasvokuva – ISO/IEC 39794-5 CIE L*a*b* (CIELAB) -mallin mukaiset sävymittaukset tehdään kuvaamalla ja analysoimalla mittakohtio (testitaulu) tai kasvokuva. Ihmisen ihon värialue on merkitty nelikulmiolla (human skin).
  36. 36. Sormenjäljet – ISO/IEC 19794-4 Sormenjälki syntyy sormen ihon pintakuvioista. ISO/IEC 39794 -standardeihin siirtyminen ei muuta seuraavassa kuvattuja sormenjälkiin liittyviä perusasioita.
  37. 37. Sormenjäljet – ISO/IEC 19794-4 Sormenjälkiä otettiin pahvikorteille ennen elektronisten lukulaitteiden käyttöönottoa.
  38. 38. Sormenjäljet – ISO/IEC 19794-4 valonlähde prisma objektiivi kamera Optisen sensorin rakenne
  39. 39. Sormenjäljet – ISO/IEC 19794-4 Luettu sormenjälki talletetaan käsittelyn jälkeen tiivistetyssä muodossa esimerkiksi yksityiskohtakarttana (ISO/IEC 19794-2 Finger Minutiae Format).. ..tai kuviomuodossa (ISO/IEC 19794-3).
  40. 40. Sormenjäljet – ISO/IEC 19794-4 Sormenjälkien lukemiseen käytettyjen laitteiden testaus vaatii huolellisia valmisteluja. Lukulaitteiden tulee täyttää standardien asettamat vaatimukset. Kuvasta näkyy ison ja pienen talletuspinnan ero. Lukupinnan koko ja laitteen laatutaso vaikuttavat laitteen ostohintaan.
  41. 41. Sormenjäljet – ISO/IEC 30107 Hyökkäys sormenjälkien oton ja vertailun prosessia vastaan voidaan tehdä hyvin eri tavoin. Torjuntakeinojen kehitys on jatkuvaa, sillä rikolliset kehittävät koko ajan uusia huijausmenetelmiä. ISO/IEC 30107 -standardisarja keskittyy biometriikkaperusteisiin hyökkäyksiin tiedonkeruun alijärjestelmää vastaan, jolloin kohdehenkilö yrittää horjuttaa järjestelmän aiottua toimintaa.
  42. 42. Muut tunnistustavat – ISO/IEC 39794 Kasvokuvien ja sormenjälkien lisäksi käytetään muita tunnistustapoja kuten: Pää: 2D IR, 3D näkyvä, korva Käsi: allekirjoitus, sormigeometria, käden geometria, kämmenjälki, käden suonet Silmä: iiris, retina Ääni: puheäänen tunnistus Koko keho: kokovartalokuva, antropometriikka (ihmisen mittaaminen), DNA Liike: näppäilydynamiikka, huulidynamiikka, allekirjoitusdynamiikka, käynti (gait)
  43. 43. Muut tunnistustavat – Iiris – ISO/IEC 39794-6 Ihmisen silmän iiriksen kuvio on hyvin yksilöllinen. Pupillin koon vaihtelu elävässä silmässä vaikeuttaa jäjittelyä keinotekoisen iiriksen avulla. Kuva: ISO/IEC 19794-6
  44. 44. Muut tunnistustavat – DNA – ISO/IEC 19794-14 • Ihmisen geneettinen informaatio koostuu noin 21 000 geenistä. • DNA-näytteestä verrataan tietyistä geeneistä otettua 11 markkeria eli geenimerkkiä. • DNA-tunnistustapa on teknisen rikostutkinnan perusväline. • ISO/IEC 39794-14 tulee korvaamaan vanhemman version standardin. DNA-kierre
  45. 45. Tunnistuksen luotettavuus • Tunnistaminen ei ole koskaan 100 % varmaa. Myöskään biometrinen tunnistaminen ei ole luotettavuudeltaan 100 % varmaa. • Laadukkaat biometriset näytteet auttavat pääsemään luotettavaan tunnistustulokseen. • Vahvaa tunnistamista tavoiteltaessa tulee eräiden käsitysten mukaan biometrinen tunnistus yhdistää samanaikaiseen perinteiseen tunnistamiseen, kuten salasanaan.
  46. 46. Tunnistuksen luotettavuus Tunnistusmenetelmien perusvaatimukset ovat: • Yksilöinti eri henkilöiden välillä. • Toistettavuus samoin tuloksin usean vuoden ajan. • Esteettömyys eri käyttäjäryhmiä ajatellen. • Yleisluonteinen sopivuus kaikille ihmisille. • Hyväksyttävyys erilaisia näkemyksiä omaaville.
  47. 47. Tunnistuksen luotettavuus • Huolellinen biometrisen järjestelmän suunnittelu, asennus ja käyttöönottoon liittyvä kalibrointi auttavat parantamaan näytteiden ja tunnistuksen laatua ja luotettavuutta. • Biometristen järjestelmien vuosittainen ehkäisevä huolto ja laatumittaus auttaa pitämään yllä tunnistuksen laatua ja luotettavuutta. • Laatumääräykset ja -tavoitteet löytyvät näytteiden oton osalta standardisarjoista ISO/IEC 19794, ISO/IEC 29794 ja ISO/IEC 39794.
  48. 48. Tunnistuksen luotettavuus Näytteen käyttökelpoisuus (utility) koostuu eri laatutekijöistä (quality components), joista jokainen mittaa näytteeseen liittyviä, toistokykyä (fidelity) kuvaavia tekijöitä.
  49. 49. Tunnistuksen luotettavuus • Biometrisen näytteen kelpoisuuden lukuarvo eli laatutulos (quality score) kuvaa vertailupäätöksen onnistumista. • Vertailupäätös (comparison decision) on biometrisen hakutunnisteen ja biometrisen vertailutunnisteen biometrisen lähteen yhtenevyyttä koskeva päätös. • Päätös perustuu vertailupisteytykseen, päätöksenteon käytäntöihin, kuten kynnysarvoon (threshold), sekä mahdollisiin muihin syötteisiin.
  50. 50. Tunnistuksen luotettavuus • Vertailupäätös voi olla oikea, virheellinen hyväksyntä tai virheellinen hylkäys. • Virhesuhteiden prosenttiosuudet lasketaan vertaamalla kaikkiin päätöksiin.
  51. 51. Tunnistuksen luotettavuus DNA-tutkimusten ja sormenjälkien visuaalisen tarkastelun luotettavuutta horjuttaa se, että ne perustuvat ihmisten tekemiin tulkintoihin. Ennakkokäsitykset vaikuttavat voimakkaasti tehtyihin päätelmiin. Turvallisen käytännön mukaan tutkijan ei pidä itse analysoida keräämiään näytteitä. Standardit ISO 21043-1:2018 Forensic sciences – Part 1: Terms and definitions ISO 21043-2:2018 Forensic sciences – Part 2: Recognition, recording, collecting, transport and storage of items
  52. 52. Tunnistuksen luotettavuus Tekoälyä sovellettaessa ei pidä unohtaa sen käyttöä koskevia eettisiä ja juridisia periaatteita. Kaavio kuvaa opetettua stereonäköön perustuvaa hermoverkkoa.
  53. 53. Tunnistuksen luotettavuus Rikostekniset todisteet syntyvät aina ihmisen taustatietojen ja havaintokyvyn värittäminä. Luotettavampia tuloksia on saatu, kun asiantuntija ja koulutettu tekoäly tekevät yhteistyötä. Tekoäly ei ole puolueeton, mutta sen näkökulma on yleensä erilainen kuin ihmisellä.
  54. 54. Multimodaalinen tunnistus Multimodaalisella (multi-modal) tunnistuksella voidaan parantaa henkilön tunnistamisen luotettavuutta käyttämällä useita tunnistustapoja samanaikaisesti. Multimodaalisessa tunnistamisessa käytetään vähintään kahta kolmesta saman biometrisen järjestelmän eri tunnistustavoista.
  55. 55. Multimodaalinen tunnistus Henkilökorttiin lisätään sormenjäljet 2.8.2021 lähtien. Belgian eID-kortti sisältää kasvokuvan ja sormenjäljet kahdennetulla sirulla. Kortilla on uusia väärennöksiä torjuvia turvapainotekijöitä.
  56. 56. Mobiili tunnistautuminen Biometrinen tunnistus älypuhelinta käyttäen on yleistynyt nopeasti 2020-luvulla. Biometristen menetelmien etuna on teknologian helppokäyttöisyys kuluttajalle. Kuluttajalaitteiden sormenjälkien luvun erottelutarkkuus ja jäljen pieni koko ei riitä matkustusasiakirjojen biometrisen tunnistautumisen laatutasolle asti.
  57. 57. Mobiili tunnistautuminen Ajokorttilain muutos 1.2.2019 mahdollisti sen, että ajo-oikeus voidaan osoittaa myös sähköisesti mobiiliajokortilla. Ajokortin esittämisen asemesta ajo- oikeuden saa osoittaa esittämällä ajokortin tiedot sähköisesti Liikenne- ja viestintä-viraston palvelua käyttäen. Jos ajoneuvon kuljettajalla on kyseinen palvelu käytössään ajettaessa, perinteistä ajokorttia ei tarvitse pitää mukana. Kuvassa on testiversio
  58. 58. Mobiili tunnistautuminen Sormenjäljen lukulaite maksukortissa. Fast IDentity Online (FIDO) määrittelyt paikassa https://fidoalliance.org/specifications/download. Katso myös ISO/IEC 24727
  59. 59. Kiinnostavia mahdollisuuksia Ihmisen ulkokorvan hahmo on luotettava tunnistuskäytössä. Esimerkkinä käytetyssä laskentamenetelmässä tietokoneohjelma etsii kaarevia osia kuvasta.
  60. 60. Kiinnostavia mahdollisuuksia Nykyiset sormenjälkien lukulaitteet lukevat jäljen epidermiksestä. INGRESS-tutkimusprojektissa on pyritty ihon alle dermikseen. Kuva: INGRESS
  61. 61. Kiinnostavia mahdollisuuksia Vuoden 2020 jälkeen perinteisen kasvontunnistuksen ja sormenjälkien luvun rinnalle on tulossa iiristunnistus, kävelyanalyysi (gait analysis), puhe, DNA-analyysi ja EEG sekä EKG. Monitunnisteisuus tulee käyttöön myös viranomaisasioinnin ulkopuolelle lisäämään tunnistuksen luotettavuutta. Huijausyritykset paljastuvat yhden tunnisteen käyttöä paremmin. Henkilötunnuksen jäädessä pelkkään yksilöintikäyttöön paranee myös yksilöiden tietoturva.
  62. 62. Kiinnostavia mahdollisuuksia Tila Tunnistemuodon kuvaus on Kasvokuva on Pään eri asennot on Pään 3D mallinnus 2017 Kokovartalokuva edestä 2017 Kokovartalokuva eri suunnilta 2021 Arvet 2021 Ihomerkit 2021 Tatuoinnit
  63. 63. ISO/IEC 19794 G1-standardien kartta Standardeja on päivitetty julkaisun jälkeen lisäosilla (amendments) ja korjausliitteillä (corrigenda). Kasvokuvastandardista ISO/IEC 19794-5:2005 otettiin uusi korjattu painos vuonna 2016. Kartta: Christoph Busch
  64. 64. 19794-39794 -standardien kartta G1 sukupolven standardien pohjalta kehitettiin G2 laajennukset, joita hyödynnettiin G3 kehityksessä. G3 sukupolven ensimmäiset osat valmistuivat 2019. Peruskartta: Christoph Busch
  65. 65. Standardit ja lainsäädäntö Toisin kuin lakien ja asetusten soveltaminen, standardien käyttö on vapaaehtoista muilta kuin EU-lainsäädännön määräämiltä osin. Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö (ICAO) asettaa myös omia vaatimuksiaan lentoliikenteen osalta koskien biometriikan käyttöä matkustusasiakirjoissa. Edellä kuvatuista säädöksistä löytyy esimerkkejä Edilex järjestelmästä hakusanalla "biometria" ja ”biometriikka” (https://www.edilex.fi/asiasanat/Biometria).
  66. 66. Biometriikan standardien soveltaminen • Johdon sitoutuminen biometriikan standardi-muotoiseen toteuttamiseen on välttämätöntä. • Organisaation eri tasojen kouluttaminen ja sitouttaminen on tärkeää. • ICAO edellyttää biometristen tunnisteiden käyttöä matkustusasiakirjoissa. • Yritys hyötyy biometriikan soveltamisesta turvallisuuden lisääntymisen ja salasanojen käyttöön liittyvien riskien vähenemisen kautta. • Standardien mukainen toteutus takaa organisaatioiden välisen tiedonvaihdon yhteensopivuuden. • Biometriikan standardien noudattaminen on kustannustehokasta myös pienille yrityksille.
  67. 67. Biometriikan standardien käytön hyödyt • ISO/IEC 19794 ja ISO/IEC 39794: • Biometriikan käyttö tekee entistä turvallisemmaksi henkilöllisyyden todentamisen ja tunnistamisen. • Standardien noudattaminen parantaa eri toimijoiden välistä kanssakäymistä. • Organisaation toiminnot sujuvat entistä sulavammin, kun biometristen tietojen muodot on selvästi määritelty. • Yhteiset termit ja käytännöt helpottavat kommunikointia muiden organisaatioiden kanssa. • Asiakkaiden luottamus ja näkemys yrityksestä paranee.
  68. 68. Biometriikan standardisoinnin kartta
  69. 69. Biometriikan standardisoinnin yhteydet Keltainen yhdysviiva kuvaa SC 37:n muodollisia yhteyksiä eri työryhmien välillä. Asiantuntijat kommunikoivat myös standardisoinnin projektien puitteissa. Kartta: Christoph Busch
  70. 70. ISOn standardisointiprosessi http://www.iso.org/iso/home/standards_development.htm Jos ehdotus hyväksytään Jos tekninen komitea hyväksyy työversion Jos yhteisymmärrys saavutetaan Jos standardi hyväksytään äänestyksessä Ehdotus ko. alueen tekniselle komitealle Ensimmäinen työversio jaetaan tekniselle komitealle ja ISO:n sihteeristölle Asiantuntijoiden ryhmä valmistelee työversion Työversio jaetaan kaikille kansallisille jäsenille kommentteja varten Äänestysversio lähetetään kansallisille jäsenille äänestystä varten Valmis standardi
  71. 71. ISO Online Browsing Platform ISOn käyttämien määritelmien hakeminen https://www.iso.org/obp/ui
  72. 72. Lisätietoa standardeista • ISOn online browsing platform -palvelu • http://www.iso.org/obp/ui • Biometriikan standardiperheestä vastaavat kansainvälinen ISO/IEC JTC 1/SC 37 -komitean työryhmät 1 – 6 (WG 1 – WG 6). • Kortit ISO/IEC JTC 1/SC 17 -komitean työryhmät • Suomessa SFS:n standardisointiryhmä SR 312 Biometriikka ja kortit seuraa komitean ja sen työryhmien työtä ja lähettää kansallisia kannanottoja. • Puheenjohtaja: Markku Metsämäki (Guiart) • Sihteeri: Elina Huttunen (SFS)

×