SlideShare a Scribd company logo

Hk yhdessäolon taidot ja toimivan ryhmäytymisen kor2802

•
•
Vesa Sarmia
Vesa Sarmia
1 of 60
Download to read offline
Yhdessäolon taidot ja toimivan ryhmäytymisen menetelmät – työkirja ammattilaisten käyttöön HEL SI NK I REGI O 2010-2012
Julkaisija Helsingin kaupungin opetusvirasto Lifelong Learning Programme Comenius Regio – Well-Being in the 21st Century School Osoite Helsingin kaupunki Opetusvirasto Hämeentie 11 A (käyntiosoite) PL 3000, 00099 Helsingin kaupunki Hankkeen verkkosivut www.helsinkiregio.fi www.wellbeingregio.eu Toimittanut Vesa Sarmia Työryhmä Kaisu Kilponen Anni Laakso Tarja Laitinen Jussi Niiles Jaana Pennanen Kirsi Rapatti Rände Rännäli Eeva Toivonen Ulkoasun suunnittelu ja toteutus Tarja Petrell / Studio Gemma Oy Kannen kuva iStockphoto Paino Mallipaino Oy 2012
Sisällysluettelo Esipuhe . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 Teema 1. – Läsnäolo . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 Kolme kättä ja neljä jalkaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 Katsekontakti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 Lentävät esineet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 Puheoikeusmaskotti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 Kuullun tarkistaminen ja kuunteleminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 Aivojumppa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 Teema 2. – Vahvuudet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 Eläinkortit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 Arvostava tähtihetki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 Flower Power . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 Teema 3. – Positiivinen palaute . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 Minäviestit – positiivinen palaute . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23 Korttipalaute . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23 Selkälappupalaute . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24 Catwalk – positiivinen palaute . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25 Teema 4. – Ongelmanratkaisu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28 Aivoriihi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29 Laput . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31 Teema 5. – Tunnetaidot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34 Tunnesanaston opetteleminen ja tunteiden tiedostaminen . . . . . . 35 Kuvat menetelmänä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36 Arvot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37 Vahvuuskartta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38 Tunnesanastoa ja olotiloja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38 Tunteiden taulu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40 Teema 6. – Itsehillintä ja omat rajat . . . . . . . . . . . . . . . . . . 43 Stressikilpi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 45 Jämäkkyys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 47 Teema 7. – Seikkailua . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 51 Tuoksucocktail . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 52 Paperista läpi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 54 Solmu köyteen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 55
Esipuhe Työkirjan tekeminen on ollut osa Comenius Regio – Well Being in the 21st Century School 2010–2012 -hanketta sekä Helsingin kaupun- gin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa 2009–2012. Materiaali on tuotettu Helsingin läntisen alueen lasten ja nuorten parissa työs- kentelevien ammattilaisten moniammatillisessa työryhmässä. Materiaalin hyödyntämiseen on järjestetty koulutusta alueen ammattilaisille hankkeen puitteissa. Ryhmien toiminnan tukeminen on keskeinen hyvinvointia ja viihtyvyyttä edistävä työkalu. Jos ryhmä toimii ja sen jäsenet kokevat olonsa turvalliseksi, myös asiatavoitteen saavuttaminen helpottuu. Tästä esimerkkinä voidaan mainita koululuokka, jossa onnistuneen ryhmäyttämisen tuloksena suurin osa energiasta ei enää kulukaan ryhmän jäsenten keskinäiseen sosiaaliseen kuo- huntaan ja konfliktien käsittelemiseen. Ryhmän sosiaalisia suhteita ja luottamusta tukemalla voidaan tehokkaasti ennaltaehkäistä myös kiu- saamista ja ryhmädynamiikan vinoutumia. 4
Tavoitteenamme on ollut tuottaa matalan kynnyksen materiaali, jota voidaan hyödyntää opiskelun tai muun työskentelyn ohessa. Har- joitukset ovat yksinkertaisia toteuttaa ja niitä ei tarvitse pitkällisesti valmistella. Toiminnalliset menetelmät on suunnattu eri ikäryhmille, jotka ilmenevät jokaisen harjoituksen ohjeistuksesta. Toteuttamisen kuvauksissa on pyritty selkeyteen ja yksinkertaisuuteen. Soveltamiselle ja ammat- tilaisen luovuudelle on haluttu jättää tilaa, joka näkyy mahdollisuutena tehdä omia merkintöjä harjoitusten yhteyteen. Helppokäyttöistä toi- mivaan vuorovaikutukseen ja ryhmäytymiseen tähtäävää materiaalia tarvitaan harjoitusten käyttöönoton kynnyksen madaltamiseksi. Työryhmä luottaa vankasti ammattilaisten kykyyn pohtia, mitkä harjoitukset soveltuvat millekin ryhmälle ja mihinkin tilanteeseen. Aina on kuitenkin hyvä muistaa, että työskentelyssä voi nousta esille herkkiä ja kipeitäkin asioita, joiden käsittelemiseen on varattava aikaa ja energiaa. Helsingissä 21.12.2011 Vesa Sarmia Projektipäällikkö, Helsingin opetusvirasto 5
Teema 1 Läsnäolo Läsnäolossa on kyse pysähtymisestä sekä itsen että muiden ihmisten ja ympäröivän maailman äärelle. Kun olemme täysin läsnä, suoritamme tehtävämme keskit- tyneesti ja opimme paremmin.  Keskittymisen ja oppi- mistulosten paraneminen puolestaan vähentävät ongel- makäyttäytymistä ja ruokkivat opinhalua. Kun olemme läsnä, meidän on helpompi tunnistaa omia ja toisen tun- teita. Keskittymällä kuuntelemaan toista luomme pohjaa hyvälle vuorovaikutukselle ja rakentavalle ilmapiirille ryhmässä. Läsnäoloharjoitukset antavat mahdollisuuden kehit- tää ryhmähenkeä. Voimme harjoitella pysähtymistä ja keskittymistä esimerkiksi kuuntelemiseen yhdessä tois- ten kanssa. Ryhmätyötaidot kehittyvät paneuduttaessa yhteiseen tavoitteeseen ja tehtävään. Harjoitteet lisäävät avointa ilmapiiriä ja toisten hyväksymistä. Lisäksi ne antavat mahdollisuuden sekä sosiaaliseen että emotio- naaliseen oppimiseen. Ollessamme läsnä muiden ihmis- ten kanssa kommunikoidessamme rakennamme hyviä ihmissuhteita ja kokonaisvaltaista hyvinvointia. 6
Kolme kättä ja neljä jalkaa Ikätaso: Yli 6 vuotta. Ryhmän koko: 5–30. Harjoituksen kesto: Riippuu ryhmän koosta ja harjoituksen etenemisestä. Tavoite: Harjoite auttaa keskittymiseen sekä läsnäoloon. Toteutus: Ohjaaja kertoo, että jokainen vuorollaan tekee kädellä läpsyn tai tömistyksen, kuitenkin niin että jaksotus on 3 kättä ja 4 jalkaa. Ensimmäinen ryhmässä aloittaa yhdellä käden läpsyllä, toinen ja kolmas toistaa kättä. Neljäs jalan tömistyksellä, viides jalalla, kuudes jalalla, seitsemäs jalalla, kahdeksas kädellä ja niin edelleen. Leikkiä voi jatkaa niin kauan, että harjoite menee hyvin sekä kaikki ovat mukana. 7
Katsekontakti Ikätaso: Yli 10 vuotta. Ryhmän koko: 8–30. Harjoituksen kesto: 5–10 minuuttia. Tavoite: Harjoituksella mitataan ryhmän avoimuutta sekä autetaan ryhmää avautumisessa ja toisten kohtaamisessa. Toteutus: Ryhmä tekee piirin tilaan, joka on tarpeeksi suuri ryhmän kokoon nähden. Annetaan katseen kiertää ryhmäläisestä toiseen. Otetaan katsekontakti, ja kun toinen antaa luvan nyökkäämällä, vaihdetaan paikkaa hänen kanssaan. Ryhmälle annetaan aikaa harjoituksen tekemiseen niin, että mahdollisimman moni on vaihtanut paikkaa eri ryhmän jäsenien kanssa. Harjoituksen purkaminen: Ohjaaja voi käsitellä harjoitusta esimerkiksi seuraavien kysymysten kautta: – Mikä teki harjoitteesta vaikean? – Mikä oli helppoa ja kivaa? Sovellus päivähoitoon Ikätaso: 2-vuotiaasta  ylöspäin (mitä nuorempia lapset ovat, sitä vähemmän leikkijöitä yhtä aikaa). Tarvikkeet: Iso kevyt pallo. Laulu: Liinalaulun sävel seuraavilla sanoilla: Istun tässä näin, miss´ on ystäväin. Pallon hälle vieritän ja kättäni mä heilutan, sä oot mun ystäväin. (laulukirjasta Laulun aika) Toteutus: Lapset istuvat piirissä lattialla. Lapsi katsoo sil- miin sitä lasta, jolle haluaa vierittää pallon. Leikki etenee laulun sanojen mukaisesti, ja katsekontakti säilytetään koko ajan. Laulu jatkuu ja jatkuu, kunnes leikki lopetetaan. 8
Lentävät esineet Ikätaso: Yli 10 vuotta. Ryhmän koko: 10–30. Harjoituksen kesto: Noin 15 minuuttia. Tarvikkeet: Noin 15 tennispalloa tai pientä pehmolelua. Tavoite: Keskittyminen ja yhteistoiminnan koordinointi. Toteutus: Ryhmä menee ympyrämuodostelmaan, jossa ohjaaja on mukana. Alussa ryhmä sopii yhteisen tavoitteen siitä, kuinka monta esinettä saadaan py- symään samaan aikaan ilmassa. Pallo tai pehmolelu tulee heittää alakautta mahdollisimman tarkasti niin, että vastaanottajalla on mahdollisuus saada se kiinni. Kun heitetään, sanotaan vastaanottajan nimi. Heitto tehdään aina vastakkaiselle puolelle, koska vierustove- rille on vaikeaa heittää. Kerro ryhmälle, että he painavat mieleensä kenelle he ovat heittäneet pallon. Kun pallo on kiertänyt kaik- ki ryhmässä olevat, se palaa aina ohjaajalle eli aloitta- jalle, josta se lähtee taas uudelle kierrokselle. Aloita harjoitus heittämällä koekierros. Toista tämä tarvittavan monta kertaa, kunnes ryhmä valmis uusiin palloihin. Lisää palloja mukaan ryhmän toivoman määrän mukaan, kuitenkin ottaen huomioon ryhmän toimi- vuus. Kun kaikki pallot ovat ilmassa, ohjaaja kerää ne yksitellen niiden palautuessa takaisin. Harjoituksen purkaminen: Ohjaaja voi käsitellä harjoituk- sen toteutumista esimerkiksi seuraavien kysymysten kautta: – Miten ryhmä toimi mielestäsi? – Missä onnistuimme? – Mikä oli vaikeaa? – Voiko ryhmä päästä parempiin tuloksiin ja mitä se vaatii? 9
Puheoikeusmaskotti Ikätaso: Sopii kaikenikäisille. Ryhmän koko: 2–50. Harjoituksen kesto: Tilanteen mukaan. Tarvikkeet: Maskotti. Tavoite: Kuulluksi tulemisen mahdollistaminen. Toteutus: Ryhmä valitsee itselleen sopivan puheoikeusmas- kotin. Sen tarkoituksena on auttaa kuulluksi tulemi- sessa. Maskotin saadessaan hänellä on puheoikeus ja toisten tehtävänä on kuunnella. Soveltaminen: Maskottia voi käyttää muun muassa ristirii- tatilanteissa. Tarkoitus on, että ryhmä opettelee kuun- telemaan ja että sen jäsenet oivaltavat, ettei kuuntele- minen vaaranna oman mielipiteen esille tuomista tai kuulluksi tulemista. Jokaisen mielipide on arvokas. Ryhmässä on yksi puheoikeusmaskotti, joka on nähtävillä sekä helposti saatavilla tarvittaessa. 10
Kuullun tarkistaminen ja kuunteleminen Ikätaso: Yli 10 vuotta. Ryhmän koko: 8–30. Harjoituksen kesto: Riippuu ryhmän koosta – vähintään 15 minuuttia. Tarvikkeet: Kyllä- ja ei-laput, jotka sijoitetaan tilan vastakkaisille puolille, sekä valmiita väittämiä esimerkiksi koulumaailmasta kumpuavista aiheista. Aiheet voivat liittyä ajankohtaisiin ja osallistujille tärkeisiin asioihin. Esimerkiksi: – Tunnilla saa kuunnella musiikkia. – Tunnilla täytyy seurata opetusta hiljaa. – Minun täytyy tunnilla osallistua opetukseen. – Viittaaminen on ainoa keino tulla kuulluksi. Tavoite: Oppia kuuntelemaan mitä toinen sanoo sekä nostaa esille tärkeitä asioita. Toteutus: Vaihe 1. Ohjaaja luettelee väittämiä. Osallistujat siirtyvät kyllä- tai ei-lappujen puolelle mielipiteensä mukaisesti. Muodoste- taan parit kyllä- ja ei-vaihtoehdot valinneista henkilöistä.   Vaihe 2. Ohjaaja pyytää osallistujia keskustelemaan parin kanssa muutaman minuutin yhdestä mielipiteestä kerrallaan. Keskustelussa noudatetaan erityistä sääntöä: on muistettava, että puheenvuoron saadakseen on ensin kerrattava omin sanoin, mitä pari kertoi. Pari voi pyytää toista täsmentämään kerrottua. Tämän jälkeen vaihdetaan vuoroa.  Harjoituksen purkaminen: Kysymysten pohjalta keskustel- laan ja vastaukset kirjataan fläppitaululle. Keskustelun tukena voi käyttää esimerkiksi seuraa- via kysymyksiä: – Mitä huomioita teit kun kuuntelit toista tarkasti? – Oliko vaikeaa tai helppoa kerrata toisen mielipide? Miksi? – Mikä tekee kuuntelemisen helpoksi tai vaikeaksi? – Muutitko mielipidettäsi? 11
Aivojumppa Ikätaso: Yli 6 vuotta. Aivojumppa on pedagoginen menetelmä, jonka helpot liikkeet edistävät oppimista. Aivojumpan avulla muun muassa keskittymiskyky paranee, itsetunto kasvaa ja mieli virkistyy. Ennen aivojumpan alkua juodaan aina lasillinen vettä. Vedenjuominen aktivoi aivoja. Keskilinjan ylittävät liikkeet vaikuttavat näkemi- seen molemmilla silmillä, kuulemiseen molemmilla korvilla, käden ja silmän yhteistyöhön karkea- ja hienomotorisissa taidoissa sekä itsensä ilmaisemiseen suullisesti ja kirjallisesti. Laiska 8 (∞)  Ota hyvä seisoma-asento ja tee laajaa kuviota. Liikkeen aloituskohta on kahdeksikon keskipiste silmien tasolla suoraan edessä. Aloitetaan vasemmalla kädellä. Liike alkaa keskipisteestä vastapäivään ylös. Silmät seuraavat kahdeksikon piirtämistä, pää pysyy paikoillaan. Laiskaa kahdeksikkoa (∞) tehdään 3 kertaa tai niin kauan kuin halutaan. Sama liike tehdään oikealla kädellä. Oikea käsi lähtee oikealle myötäpäivään ylös ja niin edelleen. Muunnelmat – Liikettä voidaan tehdä molemmat kädet yhdessä peuka- lot ristissä. – Laiskaa kahdeksikkoa (∞) piirretään paperille useita kertoja peräkkäin lyijykynällä, jolloin silmät seuraavat ja pää pysyy paikoillaan. Ristikäynti Ristikäynti on ristikkäistä paikallaan käyntiä, jossa liiku- tetaan vuorotellen samanaikaisesti kättä ja vastakkaista jalkaa edessä. Käsi koskettaa edessä aina vastakkaisen jalan polvea. Muunnelmat – Vie vastakkainen käsi ja jalka yhteen vartalon takana. – Hypähdä kevyesti jokaisen ristikäynnin välillä. 12
Muistiinpanoja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13
Muistiinpanoja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14
Teema 2 Vahvuudet Vahvuuksien tunteminen ja niiden kehittäminen antavat ihmiselle itseluottamusta, itsetuntemusta ja lisäävät yleistä hyvinvointia. Vahvuudet auttavat lapsia ja nuoria löytä- mään omia yksilöllisiä tapoja oppia. Vahvuuksien kautta tapahtuva oppiminen kasvattaa motivaatiota ja tekee oppi- misesta kiinnostavaa ja mukavaa. Tiedostamalla yksilölliset vahvuutensa ja niitä turvallisen aikuisen tuella jalostamalla lapsi oppii näkemään vahvuuksiensa soveltamismahdolli- suudet myös muussa elämässään. Vahvuusharjoitusten tekeminen lisää ryhmän yhteis- henkeä. Yksilön vahvuuksien yhteinen käsitteleminen lisää ryhmän jäsenten keskinäistä arvostusta. Ryhmän jäsenet oppivat tuntemaan toisiansa paremmin positiivisten jaet- tujen kokemusten kautta. Yksilöiden vahvuuksien pohjalta on mahdollista löytää ryhmän yhteisiä vahvuuksia. Kyseessä olevat harjoitukset on tarkoitettu tuottamaan osallistujille hyvää fiilistä ja antamaan esimakua vahvuus- lähtöisestä työskentelystä. Vahvuuksien syvempi työstämi- nen auttaa hyödyntämään niitä elämän muilla osa-alueilla. 15
Eläinkortit Ikätaso: Sopii kaikenikäisille. Ryhmän koko: Sopii kaikenkokoisille ryhmille. Harjoituksen kesto: Toteutuksen mukaan. Tarvikkeet: Eläinkortit tai eläinten kuvia. Voidaan käyttää myös pieniä leikkieläimiä. Tavoite: Ryhmän jäsenten  vahvuuksien tunnistaminen, nimeäminen sekä niiden vahvistaminen. Toteutus: Harjoituksen vetäjä antaa jokaisen ryhmän jäse- nen valita oman eläimensä. Jokainen vastaa kysymyk- seen: jos olisit eläin, mikä olisit? Pohditaan yhdessä: – Millaisia hienoja ominaisuuksia kullakin eläimellä on? – Kuinka näitä ominaisuuksia käytetään haastavissa vuorovaikutustilanteissa? – Miten eri ominaisuuksia omaavat eläimet tekevät yhteistyötä? – Miten vahvuuksia ja hienoja ominaisuuksia voidaan hyödyntää arjessa? Huomioitavaa: Ryhmän jäsenet voivat, jos mahdollista, saada eläimet tai kuvat omakseen ja pitää niitä mukana arjessa. Arvostava tähtihetki Ikätaso: Yli 12 vuotta. Ryhmän koko: 4–12. Harjoituksen kesto: 1–2 tuntia. Tarvikkeet: Kysymyslistat tueksi parien työskentelyyn ja papereita muistiinpanoja varten. Tavoite: Vahvuuksien kartoittaminen tarinallisuuden kautta sekä hyvän ilmapiirin luominen. 16
Toteutus – kysymysmalli: Mieti jotain tilannetta, joka sujui hyvin tai josta olit ainakin jonkin verran tyytyväinen itseesi ja toimintaasi. 1. Mitä silloin tapahtui? Kerro tarkkaan, yksityiskoh- taisesti. 2. Mikä teki siitä hyvän kokemuksen, onnistumisen, tähtihetken? 3. Miten sait sen aikaan? Miten toimit? Mitä vielä? 4. Mitä tämä onnistuminen kertoo vahvuuksistasi, taidoistasi, osaamisestasi: minkä avulla tämä onnistu- minen oli mahdollista? 5. Mitä vielä? Mitä vielä? 6. Miten olet hankkinut näitä taitoja?  Kuka on en- simmäisenä huomannut näitä taitoja olevan sinulla? Kuka vielä? 7. Mitä sinulle tärkeää siinä tapahtui? 8. Mitä vielä? Mitä vielä? 9. Missä tai milloin voisit seuraavan kerran toimia vastaavalla tavalla? 10. Jos voisit lisätä tuollaisia tähtihetkiä, niin mitä se merkitsisi: – sinulle ja kavereillesi – ryhmän ilmapiirille Harjoituksen purkaminen: Arvostavan tähtihetki -haastattelun pohjalta kaksi paria muodostavat neljän henkilön ryhmän. 1. Jokainen kertoo muille ryhmässä haastattelemansa henkilön onnistumistarinaa ja siinä esille nousseita taitoja ja arvoja, joita ihaili. 2. Kuuntelijat etsivät jokaisen tarinasta lisää kykyjä, taitoja, arvoja, unelmia, resursseja ja kirjoittavat ne lapuille. 3. Muistiin kirjoitetuista taidoista kootaan kokonai- suuksia. 4. Kokonaisuuksista etsitään keskeisimmät ryhmän taidot ja muodostetaan niistä iskulause tai ”huo- neentaulu”, joka kuvaa tätä ryhmää. Iskulause voi olla muutaman sanan tai lauseen mittainen. 17
Flower Power Ikätaso: Yli 12 vuotta. Ryhmän koko: 2–30. Harjoituksen kesto: 15–25 minuuttia. Tarvikkeet: Paperit ja kynät. Tavoite: Vahvuuksien kartoittaminen tarinallisuuden kautta sekä hyvän ilmapiirin luominen. Johdanto työskentelyyn: Harjoituksen johdantona toimii  vanha tarina, jonka ohjaaja lukee: Olipa kerran viisas heimopäällikkö, jonka nimi oli ”Kaksi koiraa”. Hän kertoi heimolleen: ”Sisälläni asustaa kaksi koiraa, jotka taistelevat keskenään. Toinen koi- rista näkee ihmisissä hyvyyttä, kauneutta, voimavaroja, kykyjä, vahvuuksia ja onnistumisia. Toinen koirista taas näkee ihmisissä pahuutta, rumuutta, vajavaisuuksia, heikkouksia, epäonnistumisia ja puutteita.” Hän päätti tarinansa tähän ja heimo oli yhtenä kysymysmerkkinä. Vihdoin joku kysyi, että kumpi koira voittaa. Tähän intiaanipäällikkö vastasi: ”Tietenkin se, jota ruokin.” Tämä valinta on tietoinen. Toteutus: Harjoitus toteutetaan pareittain työskennellen. Haastattelija piirtää paperille ympyrän, johon kirjoite- taan haastateltavan henkilön nimi. Ympyrän kehälle piirretään terälehtiä. Jokaiseen terä­ lehteen kirjoitetaan vastaus alla olevaan kysymykseen. Kysymykset ovat ohjeellisia ja niitä voi varioida. – Mikä on parasta ryhmässäsi? – Mikä on parasta kavereissasi? – Mitä ominaisuutta arvostat itsessäsi? – Mistä olet saanut hyvää palautetta? – Mikä on parasta koulussasi? – Mikä on parasta perheessäsi? – Kerro jostakin kouluun tai vapaa-aikaan liittyvästä huip- pukokemuksesta, jota et antaisi pois mistään hinnasta. – Mikä on mielilaiskotteluasi? 18
– Mitä teet mielelläsi? – Mitä sanot itsellesi, kun haluat selvitä tulevasta haasteesta (slogan)? – Mikä on sinulle kaunista? – Mikä antaa energiaa? – Mistä unelmoit ja haaveilet? Harjoituksen purkaminen: Haastattelun jälkeen keskustel- laan parin kanssa kokemuksesta. Annetaan toiselle kannustavaa palautetta. Lopuksi keskustellaan yhdessä. 19
Muistiinpanoja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20
Muistiinpanoja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21
Teema 3 Positiivinen palaute Palautteella voi olla suuri merkitys vastaanottajalle. Sen avulla voidaan ohjailla palautteen saajan toimintaa. Eri- tyisen tärkeää onkin opetella antamaan palautetta raken- tavasti. Hyvällä palautteella luodaan pohjaa tulevaisuu- den onnistumisille ja tuetaan identiteetin vahvistumista. Positiivisen palautteen avulla voidaan nostaa esille taitoja ja vahvuuksia, joista vastaanottaja ei ole itse edes välttä- mättä tietoinen. Myönteinen palaute vahvistaa itsetuntoa. Kun myönteistä palautetta annetaan ryhmässä, tukee se avoimen ja hyväksyvän ilmapiirin kehittymistä sekä poistaa yhteistyön esteitä. Myönteinen vahvuuksiin ja hyviin puoliin keskittyvä palaute luo oppimiselle ja kehit- tymiselle otollista suvaitsevaa ilmapiiriä. Lisäksi positiivi- sella palautteella on ryhmähenkeä nostattava vaikutus. Palauteharjoitusten avulla voidaan opetella sekä antamaan että vastaanottamaan myönteistä palautetta. Samalla opetellaan näkemään  positiivisia puolia kaikissa ryhmän jäsenissä. 22
Positiivinen palaute Ikätaso: Yli 6 vuotta. Ryhmän koko: Enintään 30. Harjoituksen kesto: Riippuu ryhmän koosta ja purkutavasta. Tavoite: Palautteen tarkoituksena on auttaa rakentamaan avointa ja hyväksyvää ilmapiiriä sekä poistamaan yhteistyön tiellä olevia esteitä. Palautteen tulisi painottua tekemiseen tai ole- miseen liittyviin asioihin. Palaute EI SAA olla nolaavaa. Ohjeistus: Jokainen ryhmän jäsen antaa jokaisesta toisesta jäsenestä yhden positiivisen palautteen seuraavaan tapaan: ”Minun mielestäni sinä...” Korttipalaute Ikätaso: Yli 9 vuotta. Ryhmän koko: 8–30. Harjoituksen kesto: Ryhmän koosta riippuen 10–25 minuuttia. Tarvikkeet: Paperit ja kynät. Tavoite: Oppia antamaan ja vastaanottamaan positiivisia minäviestejä. Toteutus: Jokaiselle ryhmäläiselle annetaan paperilappu, johon kirjoitetaan oma nimi. Laput kerätään pois ja jaetaan uudelleen niin, ettei kukaan saa omaa lappuaan. Jokainen ryhmäläinen kirjoittaa lappuun positiivisen palautteen, esimerkiksi: ”Tällä viikolla sinä olet mieles- täni…” tai ”Sinulla on mielestäni…” Laput kerätään uudelleen pois ja jaetaan omistajil- leen. Jokainen lukee omassa lapussaan olevan positiivisen palautteen ääneen tai sen voi lukea myös myöhemmin. Harjoituksen purkaminen: Toteutusta käsitellään yhdessä esimerkiksi palautteen herättämien tunteiden pohjalta. Ohjaaja voi auttaa ryhmäläisiä tunnesanaston löytymi- sessä. 23
Selkälappupalaute Ikätaso: Yli 9 vuotta. Ryhmän koko: 6–30. Harjoituksen kesto: Ryhmän koosta riippuen 10–25 minuuttia. Tarvikkeet: Ryhmän koosta riippuen tarvitaan A4- tai A3-kokoiset paperit, maalarinteippiä ja tusseja. Tavoite: Positiivisen palautteen antamisen ja vastaanottamisen harjoittelu. Osallistujat hahmottavat omia vahvuuksiaan toisten näkökulmasta. Toteutus: Jokaisen ryhmäläisen selkään teipataan lappu, johon on kirjoitettu ryhmäläisen nimi. Ryhmän jäsen kirjoittaa toisten ryhmän jäsenten lappuihin: ”Mieles- täni olet, mielestäni osaat…” tai muuta positiivista palautetta. Laput otetaan samaan aikaa pois. Lukuohjeena on, ettei ole tärkeää kuka kirjoitti vaan tärkeää on millai- sen positiivisen palautteen sain. Laput voi laittaa ryhmätilan seinälle tai viedä ko- tiin. Huomioitavaa: Ohjaajan tulee puuttua, mikäli palaute ei ole positiivinen tai jos se on arvosteleva. 24
Catwalk – positiivinen palaute Ikätaso: Yli 9 vuotta. Ryhmän koko: 10–30. Harjoituksen kesto: 5–15 minuuttia. Tavoite: Oppia antamaan myönteistä palautetta ja ottamaan pa- lautetta vastaan. Toteutus: Ryhmä jaetaan kahteen osaan, ja heitä pyydetään siirtymään omiin riveihin. Ryhmien keskelle tulee tyhjä tila, ”catwalk”, josta jokainen ryhmäläinen vuorollaan kulkee hitaasti läpi. Samalla toiset kuiskaavat kulkijan tullessa kohdal- le positiivisen palautteen hänestä, joka on tekemiseen, persoonallisiin piirteisiin liittyvää. Esimerkiksi että olet hyvä ystävä, mielestäni olet aktiivinen tunnilla, mielestäni olet hyvä koulukaveri, mielestäni olet hyvä kuuntelemaan toisia ja niin edelleen. Huomioitavaa: Palautteen antaminen toimii, kun ryhmä- läiset ovat tunteneet toisensa jo jonkin aikaa. Ohjaaja voi antaa ”luvan” laittaa kädet silmille, sillä monia voi alkaa ujostuttaa. Ohjaajan tulee tiedostaa, voiko ryhmäharjoitetta käyttää ilman , että joku nolataan tai voi joutua kiusatuksi. Huonoon palautteeseen tulee puuttua välittömästi. Harjoituksen purkaminen: Ohjaaja voi käsitellä harjoituk- sen toteutumista esimerkiksi seuraavien kysymysten kautta: – Miltä tuntui saada suoraa positiivista palautetta? – Mikä oli vaikeaa ja mikä oli kivaa? 25
Muistiinpanoja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26
Muistiinpanoja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27
Teema 4 Ongelmanratkaisu Harjoitusten avulla lapsi tai nuori oppii eri näkemysten huomioimista, vaihtoehtojen etsimistä sekä luovaa ajat- telua. Ongelmanratkaisutaitoja harjoittelemalla voidaan vahvistaa luottamusta haastavista tilanteista selviämiseen. Monipuoliset ongelmanratkaisutaidot tukevat itsetunnon kehitystä  Ongelmanratkaisua voidaan lähestyä kahdesta erilai- sesta näkökulmasta. Toisaalta ongelmia voidaan työstää tarvelähtöisesti, toisaalta vahvuuksien kautta edeten. Tarvelähtöisessä näkökulmassa pureudutaan yksilön tai ryhmän tarpeiden selkiyttämiseen. Vahvuuslähtöisessä näkökulmassa ongelmanratkaisua lähestytään positiivi- sesta näkökulmasta yksilöiden ja ryhmän vahvuuksien kautta. 28
Aivoriihi Ikätaso: Yli 6 vuotta. Ryhmän koko: 4–30. Harjoituksen kesto: Ideointivaihe 5–15 minuuttia, työskentelyn kesto riippuu aiheesta. Tarvikkeet: Paperit ja kynät. Tavoite: Tuottaa mahdollisimman paljon ideoita spontaanisti myöhempää hyödyntämistä varten. Toteutus: Menetelmää voidaan käyttää esimerkiksi ongelmanratkaisussa tai uusien ideoiden tuot- tamisessa. Osallistujat voidaan jakaa pienryh- miin. Aivoriihen säännöt: – kaikki ideat muistiin –mitään ideaa ei arvioida –määrä on tärkeämpää kuin laatu –toisen ideaa saa kehitellä Sovellukset: Menetelmää voidaan käyttää myös ristiriitojen rat- kaisemisessa. Ristiriidat syntyvät tarpeiden yhteen- törmäyksestä. Tällöin tarkoituksena on tuottaa rat- kaisuja ristiriitatilanteisiin. Aivoriihessä kaikki ideat on hyväksyttyjä. Tarkoituksena voi olla myös luovan ajattelun hyödyntäminen ristiriitatilanteiden ratkaise- misessa. 29
Runkoa ongelmanratkaisulle: Tiedostetaan olemassa oleva ristiriita... 1. Tarpeiden määrittäminen:  – Sinun tarpeesi / minun tarpeeni kartoitus ja kirjaa- minen. 2. Aivoriihi: – Luodaan mahdollisimman paljon ratkaisumalleja. Kaikki ideat ovat hyväksyttyjä, kaikki on mahdollista. 3. Ratkaisuehdotusten arviointi ja muokkaus: – Käydään läpi kaikki vaihtoehdot. Arvioidaan niiden toimivuus itse ongelmaan. Onko esteenä matkanpi- tuus, raha, arvot, ajankäyttö, tila tai muut sellainen. 4. Ratkaisun valinta: – Valitaan ensin 5 parasta vaihtoehtoa, joista valitaan yksi. Ratkaisuja voi yhdistellä. 5. Suunnittelu ja toteuttaminen: – Miten, missä ja mitä täytyy ottaa huomioon. Kuka tekee ja mitä? 6. Tulosten tarkistaminen: – Vastaako suunnitelma osapuolien tarpeita? 30
Laput Ikätaso: Yli 12 vuotta. Ryhmän koko: 4–32. Harjoituksen kesto: 0–45 minuuttia. Tarvikkeet: Paperit ja kynät. Tavoite: Oppia ratkaisemaan ongelmia luovasti yhdessä toisten kanssa. Toteutus: Ohjaaja sopii ryhmän kanssa käsiteltävän ongelman. Osallistujat jaetaan neljän hengen ryhmiin. Jokainen ryhmä kirjoittaa ongelman paperille. Ryhmä alkaa pohtia ongelmanratkaisua ja kirjoittaa ylös yhden vaihtoehdon. Kun ryhmät ovat valmiit, he antavat lapun seuraavalle ryhmälle, niin että jokaisella ryhmällä on uusi lappu. Ryhmät jatkotyöstävät olemassa olevaa ongelmanratkaisua. Näin jatketaan, kunnes kaik- ki laput ovat käyneet kaikkien ryhmien luona. Harjoituksen purkaminen: Ratkaisut kirjataan yhdessä näky- ville. Ne luetaan ja niistä valitaan toimivin ratkaisumalli. Ratkaisuja voi yhdistää tarpeiden mukaan. 31
Muistiinpanoja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32
Muistiinpanoja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33
Teema 5 Tunnetaidot Tunteet vaikuttavat käyttäytymiseemme ja vastaanotto- kykyymme jatkuvasti. Tunteet ovat jokaisen omia, ja ne kertovat sisäisestä tilastamme. Tunnetiloihin vaikuttavat vahvasti ympäristö missä olemme ja henkilöt joiden kanssa olemme tekemisissä sekä fyysinen tila, esimer- kiksi nälkä, väsymys tai kipu. Nämä määrittävät sietoky- kymme rajat. Kun tiedostamme itsessämme tapahtuvan tunnetilan, meidän on helpompi vaikuttaa käyttäytymiseemme ja tätä kautta vuorovaikutukseen toisten kanssa. Näin tu- lemme kuulluiksi ja ymmärretyksi paremmin. On tärke- ää tiedostaa tunteita ja antaa niille oikea nimi. Kaikki ei voi olla tylsää, mutta sinulla voi olla tylsä olotila. Tunnetaitoharjoitusten avulla lapset ja nuoret oppivat tiedostamaan ja sanoittamaan tunteitaan ja niiden vai- kutusta omaan käyttäytymiseen. Tunnetaitoharjoitusten käyttäminen edellyttää, että ohjaaja tuntee osallistujat hyvin ja ryhmässä on turvallinen sekä avoin ilmapiiri. Tunnetaitoharjoitusten ohjaajalta edellytetään erityistä herkkyyttä havainnoida ryhmän tunneilmapiiriä ja siinä tapahtuvia muutoksia. Ennen tunnetaitoharjoituksia olisi hyvä tehdä virittävä harjoitus, esimerkiksi jokin läsnäolo- harjoituksista. 34
Tunnesanaston opetteleminen ja tunteiden tiedostaminen Ikätaso: Yli 5 vuotta. Ryhmän koko: 6–12. Harjoituksen kesto: 20–45 minuuttia. Tarvikkeet: Tunnekortit, joissa on tunnesanoja tai tunnekuvia, esimerkiksi: – tunnepyörä – tunnepantomiimikortit – nallekortit. Tavoite: Opetella tunteiden tunnistamista ja niiden sanoittamista. Tutustua omaan ja toisten tapaan ilmaista tunteita. Toteutus: Ryhmän jäsenet ottavat vaikkapa kolme korttia jokainen. Ryhmä järjestäytyy ympyrään siten,  että kaikki näkevät toisensa. Tehtävänä on näyttää kasvonilmeillä ja kehonkie- lellä kortissa lukeva tunne. Toiset ryhmässä arvaavat mikä tunne on kyseessä. Tehtävän tarkoituksena on auttaa havainnoimaan, miten ryhmän jäsen näyttää tunteitaan. Huomioitavaa: Harjoituksen kesto määräytyy ryhmän mu- kaan. Ulospäinsuuntautuneen ryhmän harjoitus kes- tää kauemmin kuin varautuneen. Ryhmän ja ohjaajan on hyvä tuntea toisiaan ennen harjoituksen toteuttamista. Ohjaajan mukanaolo prosessissa on tärkeää. Harjoituksen purkaminen: Kysymyksiä: 1. Oliko toisen tunnetilaa vaikea tunnistaa? Jos oli, miksi? 2. Oliko vaikea esittää jotain tiettyä tunnetilaa? Mikä teki siitä vaikeata? 35
Kuvat menetelmänä Ikätaso: Sopii kaikille. Ryhmän koko: Pienryhmätyöskentelynä, ryhmissä noin 4–6 henkilöä. Harjoituksen kesto: 20–45 minuuttia. Tarvikkeet: Lehtiä tai netistä ladattuja kuvia. Tavoite: Tunteiden tunnistaminen ja niiden sanoittaminen. Toteutus: Ohjaaja leikkaa ikätason mukaisia kuvia asioista, jotka ovat ajankohtaisia ja herättävät tunteita. Osallistujat jaetaan ryhmiin. Ryhmä valitsee oman kuvan tai ohjaaja antaa valitsemansa kuvan. Ryhmä pohtii, mitä kuvassa tapahtuu ja mitä kuvas- sa olevat ihmiset tuntevat. Ohjaaja auttaa tunnesanojen löytämisessä. Ryhmät kertovat vuorollaan työskentelystään ja esiin nousseista tunnesanoista. Harjoituksen purkaminen: Kysymyksiä: – Herättikö sama kuva ryhmän jäsenissä erilaisia tunte- muksia ja tulkintoja? Mistä erot johtuvat? 36
Arvot Arvot ohjaavat mielipiteitämme ja käyttäytymistämme. Ne nostavat meissä esiin vahvojakin tunteita. Arvoihin pohjautuvat tärkeimmät asiat elämässämme. Omien arvojen tunnistaminen on haaste ja voimme päästä niiden jäljille, kun lähdemme etsimään avoimin mielin. Arvojen ilmaise- minen antaa tilaa ja mahdollisuuden muutokselle. Arvon käsite on hyvä avata ryhmälle alkuvaiheessa. Ikätaso: Yli 12 vuotta. Ryhmän koko: Voidaan toteuttaa 4–6 henkilön pienryhmä­ työskentelynä. Harjoituksen kesto: 20–45 minuuttia. Tarvikkeet: Kuvakortteja tai kuvia, joissa ilmenee muun muassa uskomuksia, tekemistä, persoonallisia piirteitä, mielipiteitä, periaatteita, tavaroita... Tavoite: Omien arvojen löytyminen ja niiden arvostaminen, kyky ilmaista arvomaailmaa, rohkeus elää oman arvomaail- man mukaisesti, toisen arvojen havainnointi ja ymmärtämi- nen, tutustuminen sekä ryhmäytyminen. Toteutus: Ryhmänohjaaja voi havainnoida pienryhmien ilmapiirin kehitystä ja liittää kuviin ajankohtaisia tee- moja. Ryhmän jäsenet valitsevat kuvista tai korteista kol- me korttia, jotka edustavat hänen arvomaailmaansa. Arvo voi olla uskomus, tekeminen, persoonallinen piirre, mielipide, periaate tai esimerkiksi tavara. Jokai- nen ryhmän jäsen kertoo vuorollaan kuvan tai kortin kautta siihen liittyvän osan arvomaailmastaan.                                             Harjoituksen purkaminen: Ohjaaja käy ryhmän kanssa läpi harjoitusta esimerkiksi seuraavien kysymysten kautta: – Miltä tuntui kertoa ryhmälle itselle tärkeistä asioista? – Mitä opit arvojesi löytämisestä ja ymmärtämisestä? – Mitä opit toisen arvoista? – Jouduitko tarkistamaan tai muuttamaan arvojasi? Jos jouduit, niin miten? 37
Vahvuuskartta Ikätaso: Yli 6 vuotta. Ryhmän koko: 1–30. Harjoituksen kesto: Noin 45 minuuttia. Tarvikkeet: Paperit ja kynät. Välineinä voi käyttää myös vahvuuskortteja tai listaa erilaisista vahvuuksista. Tavoite: Tavoitteena on oppia tiedostamaan omat ja ryhmän vahvuudet sekä niiden merkitys itselle.  Toteutus: Vahvuuskarttaan kirjoitetaan tai piirretään omat vahvuudet. Sijoittelussa hyödynnetään vahvuuslistaa tai vahvuuskortteja. Vahvimmat ominaisuudet sijoitetaan kartan keskelle ja heikompina ilmenevät etäämmälle kartan keskustasta. Harjoituksen purkaminen: Vahvuuskarttoja käsittelemällä voidaan muodostaa koonti ryhmän yhteisistä vahvuus- alueista. Näistä voidaan koota esimerkiksi huoneentau- lu. Ryhmän vahvuuksien kartoittamisessa voidaan hyö- dyntää kortteja siten, että jokainen vie esimerkiksi napin tai tulitikun oman vahvuutensa kohdalle. Tunnesanastoa ja olotiloja laimea nuutunut turhautunut sinnikäs pieni yksinäinen energiakriisinen odottava masentunut  terve  nuori viehättävä häijy elpynyt tyyni sulkeutunut kiihkeä levollinen ihmeellinen väsynyt musta lammas nujerrettu lumottu suurenmoinen pulppuileva sekava tasapainoinen määräilevä täysinäinen tyhjä virkistynyt lämmin hermostunut epäluuloinen tiukka  valoisa 38
hukassa hyljätty hyödyllinen häveliäs avoin vieteri lopussa seurallinen auttavainen  mahtipontinen valpas ylevä vapaa vahva  loukkaantunut sisäänpäin kääntynyt ilmaiseva laiska hämmentynyt tavanomainen rentoutunut vastusteleva itsetietoinen voitokas syyllinen juro mukava kahlehdittu houraileva eloisa kiivas liioitteleva komea onnellinen joukkoon kuuluva jännittynyt  kiireinen puolustautuva levoton sidonnaisuuksista vapaa alakuloinen vihainen pinna kireällä ymmällään halpamainen rikas lopen uupunut surumielinen suojaava typerä tyytyväinen syrjään sysätty innokas hellä vailla intoa syrjäytetty ärsyyntynyt yksinkertainen kaino turta reipas innostunut mieletön unelias ahdistunut pirteä pintapuolinen hurmaantunut surullinen haavoittunut paneutunut heikko riittämätön kiitollinen tungetteleva tarkkaavainen erityinen epäilevä pelokas autuas rauhallinen hyväntuulinen hauska epätietoinen kummallinen tuettu toiveikas kateellinen tohkeissaan vauhdikas varuillaan hyväntuulinen liikuttunut onnellinen 39
Tunteiden taulu Ikätaso: Soveltaen kaikenikäisille. Tarvikkeet: Tilassa on magneettitaulu, joka on jaettu ikätaso huomioiden eri tunnehuoneisiin. Jokaiselle ryhmän jäsenelle jaetaan oma magneetti, johon on kiinnitetty oma nimi tai kuva.  Toteutus: Harjoitus on tarkoitettu säännöllisesti ja samas- sa tilassa kokoontuvalle ryhmälle, pitempiaikaiseen käyttöön. Ryhmä valmistelee taulun käyttöä nimeämällä yhdessä ohjaajan kanssa taulun tunnehuoneet Esimerkiksi oppilaat tulevat aamulla luokkaan ja laittavat oman magneettinsa valitsemaansa tunne- huoneeseen. Valintaa voi muuttaa päivän aikana omi- en tunnetilojen mukaan. Ryhmänohjaajan tai opetta- jan tehtävänä on seurata tunnehuoneiden tilannetta. Tarvittaessa hän ottaa tunnehuoneiden tilanteet pu- heeksi koko ryhmän tai yksittäisen oppilaan kanssa. 40
Muistiinpanoja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 41
Muistiinpanoja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 42
Teema 6 Itsehillintä ja omat rajat Kokiessamme voimakkaita tunteita tunnemme tunteet koko keholla. Esimerkiksi pelästyessä tai suututtaessa parasympaat- tinen hermosto aktivoituu, jolloin sydämen syke nopeutuu, hengitys tiheytyy ja hien eritys lisääntyy: keho on taistele tai pakene -tilassa. Koska ihminen on psyko-fyysis-sosiaalinen olento, ei kehollinen kokemus ole irrallinen, vaan sosiaalisaa- tion kautta opittu pelko- tai suuttumustila tuntuu myös mielen tasolla. Itsehillintä on tunteiden säätelyä, mutta myös kehollisten viestien lukemista ja niihin vastaamista itseä rauhoittamalla. Tunteiden säätelykyky monipuolistuu kehityksen edetessä ja se kehittyy koko elinkaaren ajan tunnetaitoja opettelemalla. Kaik- ki tunteet kuuluvat elämään ja ovat normaaleja, myös kielteiset tunteet kuten viha, suru ja huoli. Puhetaidon kehittyessä lapsista tulee yhä taitavampia ni- meämään tunteitaan ja ajatuksiaan, mikä auttaa heitä säätele- mään tunnereaktioitaan. Tunteiden säätelyä voidaan opetella tunteista puhumalla. Tunnekieltä eli omien tunnetilojen kuvai- lua käyttävät vanhemmat auttavat lapsiaan tunnistamaan tun- netiloja sekä näyttävät mallia tunteiden toimivasta käsittelystä tunteet sanoiksi pukemalla. Kielteisiä tunteita ilmaistessaan paljon tunnepuhetta aikuisilta kuulleet lapset eivät useinkaan turvaudu sopimattomaan käytökseen, vaan hillitsevät itsensä sisäisen puheensa avulla. Sisäinen puhe tarkoittaa ajattelua tai asennoitumista, suh- tautumistapaa omiin kykyihin tai ympäristön tarjoamaan tukeen. Sisäinen puhe voi olla joko negatiivista tai positiivista. Tutkimukset ovat osoittaneet, että kielteisen sisäisen puhetavan 43
omaavat suuttuvat helpommin kuin ne, joilla sisäinen puhetapa on positiivinen. On hyvä opetella positiivista ja kannustavaa sisäistä puhetapaa, joka rauhoittaa ja auttaa hallitsemaan hankalia tilanteita. Mielen rauhoittamisen lisäksi on hyvä rauhoitella myös kehoa hengitystä tasaa- malla ja lihaksia rentouttamalla. Myös oman voimalau- seen keksiminen voi auttaa monimutkaisissa tilanteissa. Voimalauseen avulla usein niin mieli kuin kehokin rau- hoittuu, erityisesti silloin kun lausetta mielessä toistaessa lauseeseen yhdistyy pyrkimys tasaiseen sisään- ja ulos- hengitykseen. Voimalause voi esimerkiksi olla: ”Harjoitte- lemalla minä vielä onnistun tässä”, ”Minä selviän tästä” tai ”Olen rohkea ja yritän vaikka vähän jännittääkin”. Itsen suojaaminen ja jämäkkyys On eri käsityksiä siitä kuinka lähelle päästämme meille vieraita tai jo tuttuja ihmisiä. Jokaisella on oikeus itsensä ja oman reviirinsä suojaamiseen sekä oikeus sanoa ei. Jä- mäkkä asenne auttaa itsen suojaamisessa, sillä jämäkkyys on keino pitää huolta omista tarpeistaan ja arvoistaan, samalla muut huomioon ottaen. Jämäkkyyttä voidaan kutsua omista rajoista huolehtimiseksi, itsen suojaamisek- si ja terveeksi itsekkyyden ydintekijäksi. Itsen suojaamista ja oman tilan puolustamista on hyvä harjoitella turvallisen aikuisen kanssa. Jokaisella on oikeus omaan yksityisyyteensä ja oikeus sanoa ei silloin, kun on tunne siitä, että oman tilan rajaa ollaan ylittämässä. 44
Stressikilpi Ikätaso: Yli 8 vuotta. Ryhmän koko: 2–10. Harjoituksen kesto: Noin 45 minuuttia. Tarvikkeet: Musiikkia, jos harjoitus tehdään pienten lasten kanssa. Tavoite: Harjoitella rauhoittumista eri tilanteissa. Toteutus: Harjoitus tehdään lapsiryhmässä parityönä. Toinen lapsi yrittää saada toista lasta ärsyyntymään jollain keinolla. Toisen lapsen tehtävänä on pyrkiä ”suojaamaan” itseään ärsyyntymästä. Hän kuvittelee itsellensä jon- kun ”voimaeläimen” hahmon, esimerkiksi koppakuo- riaisen tai kilpikonnan. Isommat lapset voivat kuvitel- la suojaavansa itsensä suurella kuvulla. Tarkoituksena on, että lapsi suojaa itsensä ärsyyntymiseltä vetäyty- mällä kuviteltuun kuoreen tai kuvun alle.  Kuoren tai kuvun sisällä ollessaan lapsi harjoittelee rauhoittumis- ta hengittämällä syvään. Lapsi antaa itselleen ohjeita ”rauhoittavalla, sisäisellä puheella” sanoen esimerkiksi ”rauhoitu”. Kun lapsi kokee olevansa riittävän rauhal- linen, hän voi tulla ”ulos suojasta”. Tämän jälkeen lapset vaihtavat osia. Kun molemmat lapset ovat suorittaneet harjoituk- sen, lasten roolit puretaan. Jokainen lapsi hengittää tehostetusti sisään syvään ja ulos. Ohjaaja kertoo, että uloshengityksen mukana kaikki ärsyyntyminen läh- tee ulos. Samalla voi ravistella käsiä ja jalkoja, jolloin ärsyyntyminen lähtee konkreettisesti pois kehosta. Tämän jälkeen keskustellaan ryhmässä siitä, miltä tuntui ärsyttää, miltä tuntui ärsyyntyä, miltä tuntui rauhoittua ja miltä ärsyttäjästä tuntui, kun toinen rauhoittui. 45
Lapsille tulee korostaa, ettei toiselle saa sanoa mitään todella loukkaavaa. Ohjaajan tulee seurata koko ajan valveu- tuneesti tilannetta, ettei se riistäydy käsistä. Ennen parityöskentelyä lasten kanssa voidaan har- joitella kilpeen tai kuoreen vetäytymistä. Ikätasosovelluksia 4–8 vuotta Hyvin pienten, esimerkiksi alle kouluikäisten, lasten kanssa harjoitukseen liittyvää toisen lapsen ärsyttä- mistä kannattaa harkita riippuen siitä millaisesta lap- siryhmästä on kyse. Harjoitetta voi soveltaa pelkästään rentoutus- ja itsehillintäharjoituksena, jolloin harjoitellaan yksin rauhoittumista ja syvään hengittämistä. Lasten kanssa voidaan harjoitella myös kilpeen ve- täytymistä esimerkiksi musiikin ja liikunnan avulla si- ten, että liikutaan vapaasti lattialla musiikin soidessa. Kun musiikki lakkaa, vetäydytään kilpeen. Erilaisilla musiikkityyleillä, kuten jännittävällä tai rauhoittavalla musiikilla saadaan harjoitteeseen erilaisia tunnetiloja. On tärkeää, että tunteista puhutaan ja ne nimetään. Esimerkiksi soitettaessa jännittävää musiikkia puhu- taan ääneen, että nyt tulee jännittävää musiikkia ja kun se loppuu, vetäydytään suojaan omaan kilpeen. Lasten kanssa voidaan leikkiä myös hippaleikkiä. Lapset juoksevat vapaassa tilassa ja yksi lapsista yrit- tää saada toisia kiinni. Lapset voivat mennä suojaan omaan kilpeensä, jolloin hippa ei saa koskea heitä. Leikin vetäjä antaa ohjeeksi, että suojassa ollessa hen- gitetään syvään 3 kertaa, jonka jälkeen lähdetään taas liikkeelle. Huomioitavaa: Ryhmän koko ei tulisi olla liian suuri, vaan ryh- mässä olisi hyvä olla korkeintaan 10 lasta, jotta tilanne pysyy ohjaajan hallinnassa. Tilan tulisi olla rauhallinen ja tilanteen kiireetön. 46
Jämäkkyys Ikätaso: Yli 6 vuotta. Ryhmän koko: 2–20. Harjoituksen kesto: Noin 20 minuuttia. Tarvikkeet: Vanne, keppi tai hyppynaru. Tavoite: Oppia tunnistamaan oma reviiri ja omat rajat. Oppia ilmaisemaan itseään jämäkästi. Toteutus ja soveltaminen ikätasoon: Ensin harjoitellaan parin kanssa oman reviirin tunnistamista. Apuväli- neenä käytetään esimerkiksi vannetta, keppiä tai hyp- pynarua. Toinen lapsi asettuu vanteen sisälle tai laittaa eteensä kepin tai narun. Toinen lapsi alkaa lähestyä hitaasti toista lasta. Vanteen sisällä oleva lapsi sanoo ”stop”, sitten kun tuntuu, että toinen tulee liian lähelle. Harjoituksen toisessa vaiheessa harjoitellaan sano- maan toiselle jämäkästi, ettei hän voi tulla liian lähelle. Toinen lapsi seisoo edelleen vanteen sisällä tai ke- pin takana ja toinen yrittää tulla reviirin sisään. Van- teen sisällä oleva lapsi valitsee itselleen luontevimman sanan, jolla hän saa toisen lapsen pysähtymään, vaik- kapa stop, seis, mene pois, häivy, älä tule tai ei. Apuna käytetään kehonkieltä ja äänensävyä. Tarkoituksena on olla mahdollisimman jämäkkä. Isommat lapset voivat pelkästään kuvitella reviirin rajat ilman apuvälinettä. Harjoituksen purkaminen: Ohjaaja voi käsitellä harjoitusta esimerkiksi seuraavien kysymysten kautta: – Mitä tunteita huomasit itsessäsi? – Olisiko tilanne muuttunut jos vastassasi olisi ollut sinulle hyvin läheinen ihminen? – Miten tilanne olisi muuttunut? 47
Ikätasosovellus 3–6 vuotta Pienten lasten kanssa oman reviirin rajoja voidaan har- joitella hippaleikin avulla. Liikuntatilan lattialle laitetaan vanteita. Yksi lapsista on hippa. Ohjaaja kertoo lapsille, että vanteen sisällä on lapsen oma reviiri, jonne hippa ei saa tulla. Sovitaan tietty aika, minkä verran oman revii- rin sisällä saa olla. Huomioitavaa: Lapsille painotetaan, että kehenkään renkai- den sisäpuolella olevaan ei saa koskea. 48
Muistiinpanoja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 49
Muistiinpanoja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 50
Teema 7 Seikkailua Seikkailukasvatus on kokemuksia, elämyksiä, oivaltamista ja toimintaa. Sen kautta ihminen oppii ja kasvaa ymmärtämään itseään, toimintaansa ryhmän jäsenenä sekä tutustuu omaan alkuperäänsä luontoyhteyden kautta. Seikkailukasvatus on kokonaisvaltainen ja integroiva lä- hestymistapa yksilön kehitykseen. Oleellista on vastaanottaa haaste, selviytyä uudesta ja vaativasta tehtävästä, kohdata omat kyvyt ja rajat, saavuttaa huippuelämys. Se luo mahdollisuuden emotionaalisten, kognitiivisten, motoristen sekä sosiaalisten taitojen ja valmiuksien kehittymiselle. Seikkailutoiminnan elementtejä 1. Osallistuminen uuteen tilanteeseen, joka haastaa tai vaatii ihmistä löytämään itsestään uusia puolia 2. Pyrkimys kokonaisvaltaiseen kokemukseen tai elämykseen, jossa ovat mukana sekä keho, tunne että mieli 3. Luonto (tai jokin muu arkielämästä poikkeava ympäristö) 4. Oppimisen prosessimaisuus ja sosiaalisuus 5. Kokemuksen merkitystä selkeyttävä refleksiivisyys 6. Toiminnallisuus ja osallistaminen 7. Toiminnan tavoitteellisuus, oli sitten kyseessä virkistys, koulutus, kasvatus tai terapia 51
Tuoksucocktail Ikätaso: Yli 6 vuotta. Ryhmän koko: 2–30. Harjoituksen kesto: 30–60 minuuttia. Tarvikkeet: Jokaiselle osallistujalle, myös ohjaajille, jaetaan mate- riaaliltaan sopiva läpinäkyvä astia. Istuinalustat, jos cocktailien esittely halutaan tehdä istuen. Kasvikirjat, jos halutaan oppia tuntemaa cocktailiin käytettyjä kasveja. Tavoitteet: 1. hajuaistin aktivointi 2. luonnon tuntemus 3. kuuntelu- ja keskustelutaitojen kehittäminen 4. itsenäisesti toiminnan vahvistaminen 5. jokamiehenoikeuksien sisäistäminen Toteutus: Ryhmä on luontoympäristössä ja heille kerrotaan harjoituksen kulku. Alustuksena voidaan kertoa, että ryhmä on saanut metsän väeltä kutsun cocktail-tilaisuu- teen, ja se aloitetaan niin, että jokainen tekee oman tuok- sucocktailinsa. Jokaiselle ryhmäläiselle ja myös ohjaajalle annetaan lasiastia, johon cocktail tehdään. Ohjaaja näyt- tää ensin, miten työskentely etenee: kasveja ja puiden lehtiä tuoksutellaan, niistä valitaan omasta mielestä mie- lenkiintoiset, hyvältä tai huonolta tuoksuvat asiat omaan lasiin. Kasveja voidaan myös musertaa, jolloin niiden tuoksu tulee paremmin esille. Pihaympäristössä voi ohjeena olla, että kaikkea, mikä mahtuu lasiin voi käyttää. Työskentelyn lomassa jokaisen tulee myös keksiä omalle cocktaililleen nimi.  Cocktailin tekoon käytetty aika voi vaihdella Ryh- män kanssa sovitaan ennakkoon, kuinka kauan aikaa käytetään ja miten huolehditaan siitä, että jokainen on kokoontumispaikassa sovittuna aikana.  Kun kaikki ovat saaneet cocktailinsa valmiiksi ja nimenneet sen, kokoonnutaan piiriin. Piirissä jokai- nen esittelee oman tuoksunsa kertomalla sen nimen, kiertämällä ryhmäläiset ja ojentamalla lasinsa niin, että 52
tuoksun voi tuntea. Tässä vaiheessa voidaan kysellä myös vähän tuoksun tekemisestä, arvuutella aineksia, pyytää kertomaan siitä, miksi juuri nämä tuoksut on valittu ja niin edelleen. Lopuksi kohotetaan yhdessä malja luonnon tuoksuille. Jälkityönä lasiastiat tyhjennetään ja puh- distetaan sekä  pakataan ne poisvietäviksi. Tyhjennys- vaiheeseen on mahdollista liittää luonnontuntemusta nimeämällä kasveja hyödyntäen kasvikirjoja.  Huomioitavaa: Ohjeistuksessa kerrotaan jokamiehen oikeuksien tai muuta kautta tulevista rajoitteista. Kannattaa ottaa huomioon esimerkiksi nämä asiat: sammalten keräämiseen vaaditaan maanomistajan lupa, osa kasveista voi olla suojeltuja, luontoa pitää kohdella yleensäkin kunnioittavasti, ryhmäläisellä voi olla allergia ja jotkin kasvit ja sienet ovat myrkylli- siä.  Ryhmäläisille kerrotaan myös, millä alueella voi liikkua. Pienten lasten kohdalla rajat on syytä näyttää erityisen tarkasti. Tuoksuilla ja hajuilla on voimakas yhteys tunne- elämään. Tuoksut voivat herättää vahvoja muistoja. 53
Paperista läpi Ikätaso: Yli 9 vuotta. Ryhmän koko: 3–30. Harjoituksen kesto: 5–20 minuuttia. Tarvikkeet: Runsaasti A4-kokoisia papereita. Tavoite: Ryhmä harjoittelee ongelmien ratkaisua yhdessä. Toteutus: Osallistujat jaetaan 3–5 hengen ryhmiin. Jokaiselle ryhmälle annetaan yksi A4-kokoinen paperi. Tehtävänä on tehdä paperiin niin iso aukko, että ryhmäläiset mahtuvat yksitellen siitä läpi. Repimällä paperin oikein siitä muodos- tuu tarpeeksi iso rengas, josta ryhmäläiset sopivat läpi. Jos paperi repeää eikä siitä saa enää rengasta, ohjaaja voi antaa ryhmälle uuden paperin. Toteuttamispaikaksi sopii sisätila tai kuiva ulkotila. 54
Solmu köyteen Ikätaso: Yli 12 vuotta. Ryhmän koko: 10–20. Harjoituksen kesto: Noin 30 minuuttia. Tarvikkeet: 10–20 metriä pitkä köysi. Tavoite: Haastaa ryhmä toimimaan yhdessä. Tavoitteena on ryh- mätoiminnan kehittyminen ja yhdessä tekeminen. Se antaa mahdollisuuden havainnoida rooleja, ryhmän sisällä tapahtu- via muutoksia sekä sisäisiä suhteita. Toteutus: Harjoituksessa ryhmän jäsenet asetetaan köyden varrelle tasaisin välimatkoin. Köyden keskelle jätetään pidempi väli, johon solmu on tarkoitus tehdä. Osallis- tujat ottavat köydestä kiinni. Köydestä ei saa päästää irti, eikä käsiä liikuttaa köyttä pitkin. Ryhmälle anne- taan tehtäväksi tehdä köyden keskelle solmu. Sovelluksia Harjoitusta on helppo muunnella. Siitä voi seuraavilla versioilla tehdä vielä haastavamman. Ryhmän tulee tehdä solmu köyteen niin, että ainoastaan kämmenet koskettavat köyteen. Muut ruu- miinosat eivät saa koskettaa köyttä. Harjoituksen voi toteuttaa myös niin, että osan osallistujista aisteja rajoitetaan. Osalla peitetään sil- mät siteillä ja vain osa saa neuvoa muita tehtävän suo- rittamisessa. Eräs versio harjoitteesta todella haastaa ryhmän.  Tehtävänä on tehdä solmun sijasta rusetti puun ym- pärille. 55
Huomioitavaa: Selkeiden ohjeiden jälkeen on hyvä antaa ryh- mälle rauha työstää tehtävää. Ohjaajan on hyvä malttaa olla puuttumatta harjoituksen kulkuun ja vain havainnoida ryh- män toimintaa. Harjoitus antaa paljon tietoa ryhmästä ja sen vuorovai- kutussuhteista. Jos ryhmälle tuottaa hankaluuksia organisoitua teke- mään solmua, tulee ohjaajan antaa ryhmälle vinkkejä yhteis- toimintaan. Usein ryhmässä ei kuunnella kaikkia sen jäseniä ja osa toimii päällepäsmäreinä tehtävää tehdessä. Ohjaaja voi antaa jollekin ryhmästä puheenvuoron jakajan tehtävän. Ryhmää voi ohjeistaa myös suunnittelemaan yhdessä toi- mintatapojaan. 56
Muistiinpanoja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 57
Muistiinpanoja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 58
Ryhmien toiminnan tukeminen on keskeinen hyvinvointia ja viihtyvyyttä edistävä työkalu. Jos ryhmä toimii ja sen jäsenet kokevat olonsa turvalliseksi, myös asiatavoitteen saavuttaminen helpottuu. Tästä esimerkkinä voidaan mainita koululuokka, jossa onnistuneen ryhmäyttämisen tuloksena suurin osa energiasta ei enää kulukaan ryhmän jäsenten keskinäiseen sosiaaliseen kuohuntaan ja konflik- tien käsittelemiseen. Ryhmän sosiaalisia suhteita ja luot- tamusta tukemalla voidaan tehokkaasti ennaltaehkäistä myös kiusaamista ja ryhmädynamiikan vinoutumia. www.helsinkiregio.fi www.wellbeingregio.eu

Recommended

Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005Vantaan Rotaryklubi ry - Vanda Rotaryklubb rf
 
Loydy brandaa itsesi_verkossa koko kirja
Loydy brandaa itsesi_verkossa koko kirjaLoydy brandaa itsesi_verkossa koko kirja
Loydy brandaa itsesi_verkossa koko kirjaTuija Aalto
 
Kehoomaa
KehoomaaKehoomaa
Kehoomaamsbjerke
 
Mahmoud, Mertsi ja Maija
Mahmoud, Mertsi ja MaijaMahmoud, Mertsi ja Maija
Mahmoud, Mertsi ja MaijaSuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Nettielamaa - sosiaalisen median maailmat
Nettielamaa - sosiaalisen median maailmatNettielamaa - sosiaalisen median maailmat
Nettielamaa - sosiaalisen median maailmatTuija Aalto
 
Liikkeessä tulevaisuuteen
Liikkeessä tulevaisuuteenLiikkeessä tulevaisuuteen
Liikkeessä tulevaisuuteenSuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Jonottamatta hoitoonth laloiteperusterv
Jonottamatta hoitoonth laloiteperustervJonottamatta hoitoonth laloiteperusterv
Jonottamatta hoitoonth laloiteperustervMarco Huutoniemi
 
Opintojen ohjaus, kansainvälisyys, ura ja ansiot - Timo Ala-Vähälä
Opintojen ohjaus, kansainvälisyys, ura ja ansiot - Timo Ala-VähäläOpintojen ohjaus, kansainvälisyys, ura ja ansiot - Timo Ala-Vähälä
Opintojen ohjaus, kansainvälisyys, ura ja ansiot - Timo Ala-VähäläSuomen Ekonomit
 

Recommended

Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005
Vantaan rotaryklubi 1963 - 2005Vantaan Rotaryklubi ry - Vanda Rotaryklubb rf
 
Loydy brandaa itsesi_verkossa koko kirja
Loydy brandaa itsesi_verkossa koko kirjaLoydy brandaa itsesi_verkossa koko kirja
Loydy brandaa itsesi_verkossa koko kirjaTuija Aalto
 
Kehoomaa
KehoomaaKehoomaa
Kehoomaamsbjerke
 
Mahmoud, Mertsi ja Maija
Mahmoud, Mertsi ja MaijaMahmoud, Mertsi ja Maija
Mahmoud, Mertsi ja MaijaSuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Nettielamaa - sosiaalisen median maailmat
Nettielamaa - sosiaalisen median maailmatNettielamaa - sosiaalisen median maailmat
Nettielamaa - sosiaalisen median maailmatTuija Aalto
 
Liikkeessä tulevaisuuteen
Liikkeessä tulevaisuuteenLiikkeessä tulevaisuuteen
Liikkeessä tulevaisuuteenSuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Jonottamatta hoitoonth laloiteperusterv
Jonottamatta hoitoonth laloiteperustervJonottamatta hoitoonth laloiteperusterv
Jonottamatta hoitoonth laloiteperustervMarco Huutoniemi
 
Opintojen ohjaus, kansainvälisyys, ura ja ansiot - Timo Ala-Vähälä
Opintojen ohjaus, kansainvälisyys, ura ja ansiot - Timo Ala-VähäläOpintojen ohjaus, kansainvälisyys, ura ja ansiot - Timo Ala-Vähälä
Opintojen ohjaus, kansainvälisyys, ura ja ansiot - Timo Ala-VähäläSuomen Ekonomit
 
Seurustelun palikat 1
Seurustelun palikat 1Seurustelun palikat 1
Seurustelun palikat 1NUORI2013
 
ope valmentajana opas_2016
ope valmentajana opas_2016ope valmentajana opas_2016
ope valmentajana opas_2016Kristina Ström
 
Menesty somessa
Menesty somessa Menesty somessa
Menesty somessa FutureMarja
 
Yhteisöllinen oppiminen taloushallinnon alan pienyrityksessä
Yhteisöllinen oppiminen taloushallinnon alan pienyrityksessäYhteisöllinen oppiminen taloushallinnon alan pienyrityksessä
Yhteisöllinen oppiminen taloushallinnon alan pienyrityksessäOskari Uotinen
 
Tulevaisuuden oppimisymparistö opiskelijoiden tulkitsemana
Tulevaisuuden oppimisymparistö opiskelijoiden tulkitsemanaTulevaisuuden oppimisymparistö opiskelijoiden tulkitsemana
Tulevaisuuden oppimisymparistö opiskelijoiden tulkitsemanaJorma Enkenberg
 
Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008
Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008
Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Käsikirja opettajille
Käsikirja opettajille Käsikirja opettajille
Käsikirja opettajille Tiina Kallio
 
Askelia katsomusdialogiin
Askelia katsomusdialogiinAskelia katsomusdialogiin
Askelia katsomusdialogiinAskelia katsomusdialogiin, Espoon kaupungin suomenkielinen opetus
 
Työmarkkina-avain
Työmarkkina-avainTyömarkkina-avain
Työmarkkina-avainSuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Tekstiili- ja vaatetusalan ammatillisen yhdistelmätutkinnon kehittäminen Tamp...
Tekstiili- ja vaatetusalan ammatillisen yhdistelmätutkinnon kehittäminen Tamp...Tekstiili- ja vaatetusalan ammatillisen yhdistelmätutkinnon kehittäminen Tamp...
Tekstiili- ja vaatetusalan ammatillisen yhdistelmätutkinnon kehittäminen Tamp...Nanna Nurmala, teacher and designer
 
TAMK_TREDU-kehittämistehtävä
TAMK_TREDU-kehittämistehtäväTAMK_TREDU-kehittämistehtävä
TAMK_TREDU-kehittämistehtäväNanna Nurmala, teacher and designer
 
Tiedonhallintataitojen opetussuunnitelma Tampereen lukioihin
Tiedonhallintataitojen opetussuunnitelma Tampereen lukioihinTiedonhallintataitojen opetussuunnitelma Tampereen lukioihin
Tiedonhallintataitojen opetussuunnitelma Tampereen lukioihinHeidi Eriksson
 
Poolan gradu y-sukupolvesta työelämässä
Poolan gradu y-sukupolvesta työelämässäPoolan gradu y-sukupolvesta työelämässä
Poolan gradu y-sukupolvesta työelämässäPoola Isom
 
kelas xii : Bab i pancasila
kelas xii : Bab i pancasilakelas xii : Bab i pancasila
kelas xii : Bab i pancasilaNovii Kanadia
 
Bab i pancasila
Bab i pancasilaBab i pancasila
Bab i pancasilawowwwwwiii
 
Pro Gradu Irina Rekiranta, TVT:n käyttö maantieteen opetuksessa
Pro Gradu Irina Rekiranta, TVT:n käyttö maantieteen opetuksessaPro Gradu Irina Rekiranta, TVT:n käyttö maantieteen opetuksessa
Pro Gradu Irina Rekiranta, TVT:n käyttö maantieteen opetuksessaIrina Rekiranta
 
Erilaisuus sallittu
Erilaisuus sallittuErilaisuus sallittu
Erilaisuus sallittuSuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Kansainvälisyys- ja globaalikasvatus Tampereen seutukuntien kouluissa 2016-2017
Kansainvälisyys- ja globaalikasvatus Tampereen seutukuntien kouluissa 2016-2017Kansainvälisyys- ja globaalikasvatus Tampereen seutukuntien kouluissa 2016-2017
Kansainvälisyys- ja globaalikasvatus Tampereen seutukuntien kouluissa 2016-2017Tiina Sarisalmi
 
Uuden johtajan pikaopas 1.0
Uuden johtajan pikaopas 1.0Uuden johtajan pikaopas 1.0
Uuden johtajan pikaopas 1.0Ville Tapio
 
AVOimesti törmäyskurssilla - Haasteita reaali- ja verkkomaailman yhdistämises...
AVOimesti törmäyskurssilla - Haasteita reaali- ja verkkomaailman yhdistämises...AVOimesti törmäyskurssilla - Haasteita reaali- ja verkkomaailman yhdistämises...
AVOimesti törmäyskurssilla - Haasteita reaali- ja verkkomaailman yhdistämises...Suomen eOppimiskeskus ry
 

More Related Content

Similar to Hk yhdessäolon taidot ja toimivan ryhmäytymisen kor2802

Seurustelun palikat 1
Seurustelun palikat 1Seurustelun palikat 1
Seurustelun palikat 1NUORI2013
 
ope valmentajana opas_2016
ope valmentajana opas_2016ope valmentajana opas_2016
ope valmentajana opas_2016Kristina Ström
 
Yhteisöllinen oppiminen taloushallinnon alan pienyrityksessä
Yhteisöllinen oppiminen taloushallinnon alan pienyrityksessäYhteisöllinen oppiminen taloushallinnon alan pienyrityksessä
Yhteisöllinen oppiminen taloushallinnon alan pienyrityksessäOskari Uotinen
 
Tulevaisuuden oppimisymparistö opiskelijoiden tulkitsemana
Tulevaisuuden oppimisymparistö opiskelijoiden tulkitsemanaTulevaisuuden oppimisymparistö opiskelijoiden tulkitsemana
Tulevaisuuden oppimisymparistö opiskelijoiden tulkitsemanaJorma Enkenberg
 
Käsikirja opettajille
Käsikirja opettajille Käsikirja opettajille
Käsikirja opettajille Tiina Kallio
 
Tekstiili- ja vaatetusalan ammatillisen yhdistelmätutkinnon kehittäminen Tamp...
Tekstiili- ja vaatetusalan ammatillisen yhdistelmätutkinnon kehittäminen Tamp...Tekstiili- ja vaatetusalan ammatillisen yhdistelmätutkinnon kehittäminen Tamp...
Tekstiili- ja vaatetusalan ammatillisen yhdistelmätutkinnon kehittäminen Tamp...Nanna Nurmala, teacher and designer
 
Tiedonhallintataitojen opetussuunnitelma Tampereen lukioihin
Tiedonhallintataitojen opetussuunnitelma Tampereen lukioihinTiedonhallintataitojen opetussuunnitelma Tampereen lukioihin
Tiedonhallintataitojen opetussuunnitelma Tampereen lukioihinHeidi Eriksson
 
Poolan gradu y-sukupolvesta työelämässä
Poolan gradu y-sukupolvesta työelämässäPoolan gradu y-sukupolvesta työelämässä
Poolan gradu y-sukupolvesta työelämässäPoola Isom
 
kelas xii : Bab i pancasila
kelas xii : Bab i pancasilakelas xii : Bab i pancasila
kelas xii : Bab i pancasilaNovii Kanadia
 
Bab i pancasila
Bab i pancasilaBab i pancasila
Bab i pancasilawowwwwwiii
 
Pro Gradu Irina Rekiranta, TVT:n käyttö maantieteen opetuksessa
Pro Gradu Irina Rekiranta, TVT:n käyttö maantieteen opetuksessaPro Gradu Irina Rekiranta, TVT:n käyttö maantieteen opetuksessa
Pro Gradu Irina Rekiranta, TVT:n käyttö maantieteen opetuksessaIrina Rekiranta
 
Kansainvälisyys- ja globaalikasvatus Tampereen seutukuntien kouluissa 2016-2017
Kansainvälisyys- ja globaalikasvatus Tampereen seutukuntien kouluissa 2016-2017Kansainvälisyys- ja globaalikasvatus Tampereen seutukuntien kouluissa 2016-2017
Kansainvälisyys- ja globaalikasvatus Tampereen seutukuntien kouluissa 2016-2017Tiina Sarisalmi
 
Uuden johtajan pikaopas 1.0
Uuden johtajan pikaopas 1.0Uuden johtajan pikaopas 1.0
Uuden johtajan pikaopas 1.0Ville Tapio
 
AVOimesti törmäyskurssilla - Haasteita reaali- ja verkkomaailman yhdistämises...
AVOimesti törmäyskurssilla - Haasteita reaali- ja verkkomaailman yhdistämises...AVOimesti törmäyskurssilla - Haasteita reaali- ja verkkomaailman yhdistämises...
AVOimesti törmäyskurssilla - Haasteita reaali- ja verkkomaailman yhdistämises...Suomen eOppimiskeskus ry
 

Similar to Hk yhdessäolon taidot ja toimivan ryhmäytymisen kor2802 (20)

Seurustelun palikat 1
Seurustelun palikat 1Seurustelun palikat 1
Seurustelun palikat 1
 
ope valmentajana opas_2016
ope valmentajana opas_2016ope valmentajana opas_2016
ope valmentajana opas_2016
 
Menesty somessa
Menesty somessa Menesty somessa
Menesty somessa
 
Yhteisöllinen oppiminen taloushallinnon alan pienyrityksessä
Yhteisöllinen oppiminen taloushallinnon alan pienyrityksessäYhteisöllinen oppiminen taloushallinnon alan pienyrityksessä
Yhteisöllinen oppiminen taloushallinnon alan pienyrityksessä
 
Tulevaisuuden oppimisymparistö opiskelijoiden tulkitsemana
Tulevaisuuden oppimisymparistö opiskelijoiden tulkitsemanaTulevaisuuden oppimisymparistö opiskelijoiden tulkitsemana
Tulevaisuuden oppimisymparistö opiskelijoiden tulkitsemana
 
Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008
Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008
Edunvalvonnan arkea pienillä työpaikoilla vuonna 2008
 
Käsikirja opettajille
Käsikirja opettajille Käsikirja opettajille
Käsikirja opettajille
 
Askelia katsomusdialogiin
Askelia katsomusdialogiinAskelia katsomusdialogiin
Askelia katsomusdialogiin
 
Työmarkkina-avain
Työmarkkina-avainTyömarkkina-avain
Työmarkkina-avain
 
Tekstiili- ja vaatetusalan ammatillisen yhdistelmätutkinnon kehittäminen Tamp...
Tekstiili- ja vaatetusalan ammatillisen yhdistelmätutkinnon kehittäminen Tamp...Tekstiili- ja vaatetusalan ammatillisen yhdistelmätutkinnon kehittäminen Tamp...
Tekstiili- ja vaatetusalan ammatillisen yhdistelmätutkinnon kehittäminen Tamp...
 
TAMK_TREDU-kehittämistehtävä
TAMK_TREDU-kehittämistehtäväTAMK_TREDU-kehittämistehtävä
TAMK_TREDU-kehittämistehtävä
 
Tiedonhallintataitojen opetussuunnitelma Tampereen lukioihin
Tiedonhallintataitojen opetussuunnitelma Tampereen lukioihinTiedonhallintataitojen opetussuunnitelma Tampereen lukioihin
Tiedonhallintataitojen opetussuunnitelma Tampereen lukioihin
 
Poolan gradu y-sukupolvesta työelämässä
Poolan gradu y-sukupolvesta työelämässäPoolan gradu y-sukupolvesta työelämässä
Poolan gradu y-sukupolvesta työelämässä
 
kelas xii : Bab i pancasila
kelas xii : Bab i pancasilakelas xii : Bab i pancasila
kelas xii : Bab i pancasila
 
Bab i pancasila
Bab i pancasilaBab i pancasila
Bab i pancasila
 
Pro Gradu Irina Rekiranta, TVT:n käyttö maantieteen opetuksessa
Pro Gradu Irina Rekiranta, TVT:n käyttö maantieteen opetuksessaPro Gradu Irina Rekiranta, TVT:n käyttö maantieteen opetuksessa
Pro Gradu Irina Rekiranta, TVT:n käyttö maantieteen opetuksessa
 
Erilaisuus sallittu
Erilaisuus sallittuErilaisuus sallittu
Erilaisuus sallittu
 
Kansainvälisyys- ja globaalikasvatus Tampereen seutukuntien kouluissa 2016-2017
Kansainvälisyys- ja globaalikasvatus Tampereen seutukuntien kouluissa 2016-2017Kansainvälisyys- ja globaalikasvatus Tampereen seutukuntien kouluissa 2016-2017
Kansainvälisyys- ja globaalikasvatus Tampereen seutukuntien kouluissa 2016-2017
 
Uuden johtajan pikaopas 1.0
Uuden johtajan pikaopas 1.0Uuden johtajan pikaopas 1.0
Uuden johtajan pikaopas 1.0
 
AVOimesti törmäyskurssilla - Haasteita reaali- ja verkkomaailman yhdistämises...
AVOimesti törmäyskurssilla - Haasteita reaali- ja verkkomaailman yhdistämises...AVOimesti törmäyskurssilla - Haasteita reaali- ja verkkomaailman yhdistämises...
AVOimesti törmäyskurssilla - Haasteita reaali- ja verkkomaailman yhdistämises...
 

Hk yhdessäolon taidot ja toimivan ryhmäytymisen kor2802

  • 1. Yhdessäolon taidot ja toimivan ryhmäytymisen menetelmät – työkirja ammattilaisten käyttöön HEL SI NK I REGI O 2010-2012
  • 2. Julkaisija Helsingin kaupungin opetusvirasto Lifelong Learning Programme Comenius Regio – Well-Being in the 21st Century School Osoite Helsingin kaupunki Opetusvirasto Hämeentie 11 A (käyntiosoite) PL 3000, 00099 Helsingin kaupunki Hankkeen verkkosivut www.helsinkiregio.fi www.wellbeingregio.eu Toimittanut Vesa Sarmia Työryhmä Kaisu Kilponen Anni Laakso Tarja Laitinen Jussi Niiles Jaana Pennanen Kirsi Rapatti Rände Rännäli Eeva Toivonen Ulkoasun suunnittelu ja toteutus Tarja Petrell / Studio Gemma Oy Kannen kuva iStockphoto Paino Mallipaino Oy 2012
  • 3. Sisällysluettelo Esipuhe . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 Teema 1. – Läsnäolo . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 Kolme kättä ja neljä jalkaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 Katsekontakti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 Lentävät esineet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 Puheoikeusmaskotti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 Kuullun tarkistaminen ja kuunteleminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11 Aivojumppa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 Teema 2. – Vahvuudet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 Eläinkortit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 Arvostava tähtihetki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 Flower Power . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 Teema 3. – Positiivinen palaute . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 Minäviestit – positiivinen palaute . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23 Korttipalaute . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23 Selkälappupalaute . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24 Catwalk – positiivinen palaute . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25 Teema 4. – Ongelmanratkaisu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28 Aivoriihi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29 Laput . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31 Teema 5. – Tunnetaidot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34 Tunnesanaston opetteleminen ja tunteiden tiedostaminen . . . . . . 35 Kuvat menetelmänä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36 Arvot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37 Vahvuuskartta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38 Tunnesanastoa ja olotiloja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38 Tunteiden taulu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40 Teema 6. – Itsehillintä ja omat rajat . . . . . . . . . . . . . . . . . . 43 Stressikilpi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 45 Jämäkkyys . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 47 Teema 7. – Seikkailua . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 51 Tuoksucocktail . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 52 Paperista läpi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 54 Solmu köyteen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 55
  • 4. Esipuhe Työkirjan tekeminen on ollut osa Comenius Regio – Well Being in the 21st Century School 2010–2012 -hanketta sekä Helsingin kaupun- gin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa 2009–2012. Materiaali on tuotettu Helsingin läntisen alueen lasten ja nuorten parissa työs- kentelevien ammattilaisten moniammatillisessa työryhmässä. Materiaalin hyödyntämiseen on järjestetty koulutusta alueen ammattilaisille hankkeen puitteissa. Ryhmien toiminnan tukeminen on keskeinen hyvinvointia ja viihtyvyyttä edistävä työkalu. Jos ryhmä toimii ja sen jäsenet kokevat olonsa turvalliseksi, myös asiatavoitteen saavuttaminen helpottuu. Tästä esimerkkinä voidaan mainita koululuokka, jossa onnistuneen ryhmäyttämisen tuloksena suurin osa energiasta ei enää kulukaan ryhmän jäsenten keskinäiseen sosiaaliseen kuo- huntaan ja konfliktien käsittelemiseen. Ryhmän sosiaalisia suhteita ja luottamusta tukemalla voidaan tehokkaasti ennaltaehkäistä myös kiu- saamista ja ryhmädynamiikan vinoutumia. 4
  • 5. Tavoitteenamme on ollut tuottaa matalan kynnyksen materiaali, jota voidaan hyödyntää opiskelun tai muun työskentelyn ohessa. Har- joitukset ovat yksinkertaisia toteuttaa ja niitä ei tarvitse pitkällisesti valmistella. Toiminnalliset menetelmät on suunnattu eri ikäryhmille, jotka ilmenevät jokaisen harjoituksen ohjeistuksesta. Toteuttamisen kuvauksissa on pyritty selkeyteen ja yksinkertaisuuteen. Soveltamiselle ja ammat- tilaisen luovuudelle on haluttu jättää tilaa, joka näkyy mahdollisuutena tehdä omia merkintöjä harjoitusten yhteyteen. Helppokäyttöistä toi- mivaan vuorovaikutukseen ja ryhmäytymiseen tähtäävää materiaalia tarvitaan harjoitusten käyttöönoton kynnyksen madaltamiseksi. Työryhmä luottaa vankasti ammattilaisten kykyyn pohtia, mitkä harjoitukset soveltuvat millekin ryhmälle ja mihinkin tilanteeseen. Aina on kuitenkin hyvä muistaa, että työskentelyssä voi nousta esille herkkiä ja kipeitäkin asioita, joiden käsittelemiseen on varattava aikaa ja energiaa. Helsingissä 21.12.2011 Vesa Sarmia Projektipäällikkö, Helsingin opetusvirasto 5
  • 6. Teema 1 Läsnäolo Läsnäolossa on kyse pysähtymisestä sekä itsen että muiden ihmisten ja ympäröivän maailman äärelle. Kun olemme täysin läsnä, suoritamme tehtävämme keskit- tyneesti ja opimme paremmin.  Keskittymisen ja oppi- mistulosten paraneminen puolestaan vähentävät ongel- makäyttäytymistä ja ruokkivat opinhalua. Kun olemme läsnä, meidän on helpompi tunnistaa omia ja toisen tun- teita. Keskittymällä kuuntelemaan toista luomme pohjaa hyvälle vuorovaikutukselle ja rakentavalle ilmapiirille ryhmässä. Läsnäoloharjoitukset antavat mahdollisuuden kehit- tää ryhmähenkeä. Voimme harjoitella pysähtymistä ja keskittymistä esimerkiksi kuuntelemiseen yhdessä tois- ten kanssa. Ryhmätyötaidot kehittyvät paneuduttaessa yhteiseen tavoitteeseen ja tehtävään. Harjoitteet lisäävät avointa ilmapiiriä ja toisten hyväksymistä. Lisäksi ne antavat mahdollisuuden sekä sosiaaliseen että emotio- naaliseen oppimiseen. Ollessamme läsnä muiden ihmis- ten kanssa kommunikoidessamme rakennamme hyviä ihmissuhteita ja kokonaisvaltaista hyvinvointia. 6
  • 7. Kolme kättä ja neljä jalkaa Ikätaso: Yli 6 vuotta. Ryhmän koko: 5–30. Harjoituksen kesto: Riippuu ryhmän koosta ja harjoituksen etenemisestä. Tavoite: Harjoite auttaa keskittymiseen sekä läsnäoloon. Toteutus: Ohjaaja kertoo, että jokainen vuorollaan tekee kädellä läpsyn tai tömistyksen, kuitenkin niin että jaksotus on 3 kättä ja 4 jalkaa. Ensimmäinen ryhmässä aloittaa yhdellä käden läpsyllä, toinen ja kolmas toistaa kättä. Neljäs jalan tömistyksellä, viides jalalla, kuudes jalalla, seitsemäs jalalla, kahdeksas kädellä ja niin edelleen. Leikkiä voi jatkaa niin kauan, että harjoite menee hyvin sekä kaikki ovat mukana. 7
  • 8. Katsekontakti Ikätaso: Yli 10 vuotta. Ryhmän koko: 8–30. Harjoituksen kesto: 5–10 minuuttia. Tavoite: Harjoituksella mitataan ryhmän avoimuutta sekä autetaan ryhmää avautumisessa ja toisten kohtaamisessa. Toteutus: Ryhmä tekee piirin tilaan, joka on tarpeeksi suuri ryhmän kokoon nähden. Annetaan katseen kiertää ryhmäläisestä toiseen. Otetaan katsekontakti, ja kun toinen antaa luvan nyökkäämällä, vaihdetaan paikkaa hänen kanssaan. Ryhmälle annetaan aikaa harjoituksen tekemiseen niin, että mahdollisimman moni on vaihtanut paikkaa eri ryhmän jäsenien kanssa. Harjoituksen purkaminen: Ohjaaja voi käsitellä harjoitusta esimerkiksi seuraavien kysymysten kautta: – Mikä teki harjoitteesta vaikean? – Mikä oli helppoa ja kivaa? Sovellus päivähoitoon Ikätaso: 2-vuotiaasta  ylöspäin (mitä nuorempia lapset ovat, sitä vähemmän leikkijöitä yhtä aikaa). Tarvikkeet: Iso kevyt pallo. Laulu: Liinalaulun sävel seuraavilla sanoilla: Istun tässä näin, miss´ on ystäväin. Pallon hälle vieritän ja kättäni mä heilutan, sä oot mun ystäväin. (laulukirjasta Laulun aika) Toteutus: Lapset istuvat piirissä lattialla. Lapsi katsoo sil- miin sitä lasta, jolle haluaa vierittää pallon. Leikki etenee laulun sanojen mukaisesti, ja katsekontakti säilytetään koko ajan. Laulu jatkuu ja jatkuu, kunnes leikki lopetetaan. 8
  • 9. Lentävät esineet Ikätaso: Yli 10 vuotta. Ryhmän koko: 10–30. Harjoituksen kesto: Noin 15 minuuttia. Tarvikkeet: Noin 15 tennispalloa tai pientä pehmolelua. Tavoite: Keskittyminen ja yhteistoiminnan koordinointi. Toteutus: Ryhmä menee ympyrämuodostelmaan, jossa ohjaaja on mukana. Alussa ryhmä sopii yhteisen tavoitteen siitä, kuinka monta esinettä saadaan py- symään samaan aikaan ilmassa. Pallo tai pehmolelu tulee heittää alakautta mahdollisimman tarkasti niin, että vastaanottajalla on mahdollisuus saada se kiinni. Kun heitetään, sanotaan vastaanottajan nimi. Heitto tehdään aina vastakkaiselle puolelle, koska vierustove- rille on vaikeaa heittää. Kerro ryhmälle, että he painavat mieleensä kenelle he ovat heittäneet pallon. Kun pallo on kiertänyt kaik- ki ryhmässä olevat, se palaa aina ohjaajalle eli aloitta- jalle, josta se lähtee taas uudelle kierrokselle. Aloita harjoitus heittämällä koekierros. Toista tämä tarvittavan monta kertaa, kunnes ryhmä valmis uusiin palloihin. Lisää palloja mukaan ryhmän toivoman määrän mukaan, kuitenkin ottaen huomioon ryhmän toimi- vuus. Kun kaikki pallot ovat ilmassa, ohjaaja kerää ne yksitellen niiden palautuessa takaisin. Harjoituksen purkaminen: Ohjaaja voi käsitellä harjoituk- sen toteutumista esimerkiksi seuraavien kysymysten kautta: – Miten ryhmä toimi mielestäsi? – Missä onnistuimme? – Mikä oli vaikeaa? – Voiko ryhmä päästä parempiin tuloksiin ja mitä se vaatii? 9
  • 10. Puheoikeusmaskotti Ikätaso: Sopii kaikenikäisille. Ryhmän koko: 2–50. Harjoituksen kesto: Tilanteen mukaan. Tarvikkeet: Maskotti. Tavoite: Kuulluksi tulemisen mahdollistaminen. Toteutus: Ryhmä valitsee itselleen sopivan puheoikeusmas- kotin. Sen tarkoituksena on auttaa kuulluksi tulemi- sessa. Maskotin saadessaan hänellä on puheoikeus ja toisten tehtävänä on kuunnella. Soveltaminen: Maskottia voi käyttää muun muassa ristirii- tatilanteissa. Tarkoitus on, että ryhmä opettelee kuun- telemaan ja että sen jäsenet oivaltavat, ettei kuuntele- minen vaaranna oman mielipiteen esille tuomista tai kuulluksi tulemista. Jokaisen mielipide on arvokas. Ryhmässä on yksi puheoikeusmaskotti, joka on nähtävillä sekä helposti saatavilla tarvittaessa. 10
  • 11. Kuullun tarkistaminen ja kuunteleminen Ikätaso: Yli 10 vuotta. Ryhmän koko: 8–30. Harjoituksen kesto: Riippuu ryhmän koosta – vähintään 15 minuuttia. Tarvikkeet: Kyllä- ja ei-laput, jotka sijoitetaan tilan vastakkaisille puolille, sekä valmiita väittämiä esimerkiksi koulumaailmasta kumpuavista aiheista. Aiheet voivat liittyä ajankohtaisiin ja osallistujille tärkeisiin asioihin. Esimerkiksi: – Tunnilla saa kuunnella musiikkia. – Tunnilla täytyy seurata opetusta hiljaa. – Minun täytyy tunnilla osallistua opetukseen. – Viittaaminen on ainoa keino tulla kuulluksi. Tavoite: Oppia kuuntelemaan mitä toinen sanoo sekä nostaa esille tärkeitä asioita. Toteutus: Vaihe 1. Ohjaaja luettelee väittämiä. Osallistujat siirtyvät kyllä- tai ei-lappujen puolelle mielipiteensä mukaisesti. Muodoste- taan parit kyllä- ja ei-vaihtoehdot valinneista henkilöistä.   Vaihe 2. Ohjaaja pyytää osallistujia keskustelemaan parin kanssa muutaman minuutin yhdestä mielipiteestä kerrallaan. Keskustelussa noudatetaan erityistä sääntöä: on muistettava, että puheenvuoron saadakseen on ensin kerrattava omin sanoin, mitä pari kertoi. Pari voi pyytää toista täsmentämään kerrottua. Tämän jälkeen vaihdetaan vuoroa.  Harjoituksen purkaminen: Kysymysten pohjalta keskustel- laan ja vastaukset kirjataan fläppitaululle. Keskustelun tukena voi käyttää esimerkiksi seuraa- via kysymyksiä: – Mitä huomioita teit kun kuuntelit toista tarkasti? – Oliko vaikeaa tai helppoa kerrata toisen mielipide? Miksi? – Mikä tekee kuuntelemisen helpoksi tai vaikeaksi? – Muutitko mielipidettäsi? 11
  • 12. Aivojumppa Ikätaso: Yli 6 vuotta. Aivojumppa on pedagoginen menetelmä, jonka helpot liikkeet edistävät oppimista. Aivojumpan avulla muun muassa keskittymiskyky paranee, itsetunto kasvaa ja mieli virkistyy. Ennen aivojumpan alkua juodaan aina lasillinen vettä. Vedenjuominen aktivoi aivoja. Keskilinjan ylittävät liikkeet vaikuttavat näkemi- seen molemmilla silmillä, kuulemiseen molemmilla korvilla, käden ja silmän yhteistyöhön karkea- ja hienomotorisissa taidoissa sekä itsensä ilmaisemiseen suullisesti ja kirjallisesti. Laiska 8 (∞)  Ota hyvä seisoma-asento ja tee laajaa kuviota. Liikkeen aloituskohta on kahdeksikon keskipiste silmien tasolla suoraan edessä. Aloitetaan vasemmalla kädellä. Liike alkaa keskipisteestä vastapäivään ylös. Silmät seuraavat kahdeksikon piirtämistä, pää pysyy paikoillaan. Laiskaa kahdeksikkoa (∞) tehdään 3 kertaa tai niin kauan kuin halutaan. Sama liike tehdään oikealla kädellä. Oikea käsi lähtee oikealle myötäpäivään ylös ja niin edelleen. Muunnelmat – Liikettä voidaan tehdä molemmat kädet yhdessä peuka- lot ristissä. – Laiskaa kahdeksikkoa (∞) piirretään paperille useita kertoja peräkkäin lyijykynällä, jolloin silmät seuraavat ja pää pysyy paikoillaan. Ristikäynti Ristikäynti on ristikkäistä paikallaan käyntiä, jossa liiku- tetaan vuorotellen samanaikaisesti kättä ja vastakkaista jalkaa edessä. Käsi koskettaa edessä aina vastakkaisen jalan polvea. Muunnelmat – Vie vastakkainen käsi ja jalka yhteen vartalon takana. – Hypähdä kevyesti jokaisen ristikäynnin välillä. 12
  • 13. Muistiinpanoja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13
  • 14. Muistiinpanoja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14
  • 15. Teema 2 Vahvuudet Vahvuuksien tunteminen ja niiden kehittäminen antavat ihmiselle itseluottamusta, itsetuntemusta ja lisäävät yleistä hyvinvointia. Vahvuudet auttavat lapsia ja nuoria löytä- mään omia yksilöllisiä tapoja oppia. Vahvuuksien kautta tapahtuva oppiminen kasvattaa motivaatiota ja tekee oppi- misesta kiinnostavaa ja mukavaa. Tiedostamalla yksilölliset vahvuutensa ja niitä turvallisen aikuisen tuella jalostamalla lapsi oppii näkemään vahvuuksiensa soveltamismahdolli- suudet myös muussa elämässään. Vahvuusharjoitusten tekeminen lisää ryhmän yhteis- henkeä. Yksilön vahvuuksien yhteinen käsitteleminen lisää ryhmän jäsenten keskinäistä arvostusta. Ryhmän jäsenet oppivat tuntemaan toisiansa paremmin positiivisten jaet- tujen kokemusten kautta. Yksilöiden vahvuuksien pohjalta on mahdollista löytää ryhmän yhteisiä vahvuuksia. Kyseessä olevat harjoitukset on tarkoitettu tuottamaan osallistujille hyvää fiilistä ja antamaan esimakua vahvuus- lähtöisestä työskentelystä. Vahvuuksien syvempi työstämi- nen auttaa hyödyntämään niitä elämän muilla osa-alueilla. 15
  • 16. Eläinkortit Ikätaso: Sopii kaikenikäisille. Ryhmän koko: Sopii kaikenkokoisille ryhmille. Harjoituksen kesto: Toteutuksen mukaan. Tarvikkeet: Eläinkortit tai eläinten kuvia. Voidaan käyttää myös pieniä leikkieläimiä. Tavoite: Ryhmän jäsenten  vahvuuksien tunnistaminen, nimeäminen sekä niiden vahvistaminen. Toteutus: Harjoituksen vetäjä antaa jokaisen ryhmän jäse- nen valita oman eläimensä. Jokainen vastaa kysymyk- seen: jos olisit eläin, mikä olisit? Pohditaan yhdessä: – Millaisia hienoja ominaisuuksia kullakin eläimellä on? – Kuinka näitä ominaisuuksia käytetään haastavissa vuorovaikutustilanteissa? – Miten eri ominaisuuksia omaavat eläimet tekevät yhteistyötä? – Miten vahvuuksia ja hienoja ominaisuuksia voidaan hyödyntää arjessa? Huomioitavaa: Ryhmän jäsenet voivat, jos mahdollista, saada eläimet tai kuvat omakseen ja pitää niitä mukana arjessa. Arvostava tähtihetki Ikätaso: Yli 12 vuotta. Ryhmän koko: 4–12. Harjoituksen kesto: 1–2 tuntia. Tarvikkeet: Kysymyslistat tueksi parien työskentelyyn ja papereita muistiinpanoja varten. Tavoite: Vahvuuksien kartoittaminen tarinallisuuden kautta sekä hyvän ilmapiirin luominen. 16
  • 17. Toteutus – kysymysmalli: Mieti jotain tilannetta, joka sujui hyvin tai josta olit ainakin jonkin verran tyytyväinen itseesi ja toimintaasi. 1. Mitä silloin tapahtui? Kerro tarkkaan, yksityiskoh- taisesti. 2. Mikä teki siitä hyvän kokemuksen, onnistumisen, tähtihetken? 3. Miten sait sen aikaan? Miten toimit? Mitä vielä? 4. Mitä tämä onnistuminen kertoo vahvuuksistasi, taidoistasi, osaamisestasi: minkä avulla tämä onnistu- minen oli mahdollista? 5. Mitä vielä? Mitä vielä? 6. Miten olet hankkinut näitä taitoja?  Kuka on en- simmäisenä huomannut näitä taitoja olevan sinulla? Kuka vielä? 7. Mitä sinulle tärkeää siinä tapahtui? 8. Mitä vielä? Mitä vielä? 9. Missä tai milloin voisit seuraavan kerran toimia vastaavalla tavalla? 10. Jos voisit lisätä tuollaisia tähtihetkiä, niin mitä se merkitsisi: – sinulle ja kavereillesi – ryhmän ilmapiirille Harjoituksen purkaminen: Arvostavan tähtihetki -haastattelun pohjalta kaksi paria muodostavat neljän henkilön ryhmän. 1. Jokainen kertoo muille ryhmässä haastattelemansa henkilön onnistumistarinaa ja siinä esille nousseita taitoja ja arvoja, joita ihaili. 2. Kuuntelijat etsivät jokaisen tarinasta lisää kykyjä, taitoja, arvoja, unelmia, resursseja ja kirjoittavat ne lapuille. 3. Muistiin kirjoitetuista taidoista kootaan kokonai- suuksia. 4. Kokonaisuuksista etsitään keskeisimmät ryhmän taidot ja muodostetaan niistä iskulause tai ”huo- neentaulu”, joka kuvaa tätä ryhmää. Iskulause voi olla muutaman sanan tai lauseen mittainen. 17
  • 18. Flower Power Ikätaso: Yli 12 vuotta. Ryhmän koko: 2–30. Harjoituksen kesto: 15–25 minuuttia. Tarvikkeet: Paperit ja kynät. Tavoite: Vahvuuksien kartoittaminen tarinallisuuden kautta sekä hyvän ilmapiirin luominen. Johdanto työskentelyyn: Harjoituksen johdantona toimii  vanha tarina, jonka ohjaaja lukee: Olipa kerran viisas heimopäällikkö, jonka nimi oli ”Kaksi koiraa”. Hän kertoi heimolleen: ”Sisälläni asustaa kaksi koiraa, jotka taistelevat keskenään. Toinen koi- rista näkee ihmisissä hyvyyttä, kauneutta, voimavaroja, kykyjä, vahvuuksia ja onnistumisia. Toinen koirista taas näkee ihmisissä pahuutta, rumuutta, vajavaisuuksia, heikkouksia, epäonnistumisia ja puutteita.” Hän päätti tarinansa tähän ja heimo oli yhtenä kysymysmerkkinä. Vihdoin joku kysyi, että kumpi koira voittaa. Tähän intiaanipäällikkö vastasi: ”Tietenkin se, jota ruokin.” Tämä valinta on tietoinen. Toteutus: Harjoitus toteutetaan pareittain työskennellen. Haastattelija piirtää paperille ympyrän, johon kirjoite- taan haastateltavan henkilön nimi. Ympyrän kehälle piirretään terälehtiä. Jokaiseen terä­ lehteen kirjoitetaan vastaus alla olevaan kysymykseen. Kysymykset ovat ohjeellisia ja niitä voi varioida. – Mikä on parasta ryhmässäsi? – Mikä on parasta kavereissasi? – Mitä ominaisuutta arvostat itsessäsi? – Mistä olet saanut hyvää palautetta? – Mikä on parasta koulussasi? – Mikä on parasta perheessäsi? – Kerro jostakin kouluun tai vapaa-aikaan liittyvästä huip- pukokemuksesta, jota et antaisi pois mistään hinnasta. – Mikä on mielilaiskotteluasi? 18
  • 19. – Mitä teet mielelläsi? – Mitä sanot itsellesi, kun haluat selvitä tulevasta haasteesta (slogan)? – Mikä on sinulle kaunista? – Mikä antaa energiaa? – Mistä unelmoit ja haaveilet? Harjoituksen purkaminen: Haastattelun jälkeen keskustel- laan parin kanssa kokemuksesta. Annetaan toiselle kannustavaa palautetta. Lopuksi keskustellaan yhdessä. 19
  • 20. Muistiinpanoja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20
  • 21. Muistiinpanoja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21
  • 22. Teema 3 Positiivinen palaute Palautteella voi olla suuri merkitys vastaanottajalle. Sen avulla voidaan ohjailla palautteen saajan toimintaa. Eri- tyisen tärkeää onkin opetella antamaan palautetta raken- tavasti. Hyvällä palautteella luodaan pohjaa tulevaisuu- den onnistumisille ja tuetaan identiteetin vahvistumista. Positiivisen palautteen avulla voidaan nostaa esille taitoja ja vahvuuksia, joista vastaanottaja ei ole itse edes välttä- mättä tietoinen. Myönteinen palaute vahvistaa itsetuntoa. Kun myönteistä palautetta annetaan ryhmässä, tukee se avoimen ja hyväksyvän ilmapiirin kehittymistä sekä poistaa yhteistyön esteitä. Myönteinen vahvuuksiin ja hyviin puoliin keskittyvä palaute luo oppimiselle ja kehit- tymiselle otollista suvaitsevaa ilmapiiriä. Lisäksi positiivi- sella palautteella on ryhmähenkeä nostattava vaikutus. Palauteharjoitusten avulla voidaan opetella sekä antamaan että vastaanottamaan myönteistä palautetta. Samalla opetellaan näkemään  positiivisia puolia kaikissa ryhmän jäsenissä. 22
  • 23. Positiivinen palaute Ikätaso: Yli 6 vuotta. Ryhmän koko: Enintään 30. Harjoituksen kesto: Riippuu ryhmän koosta ja purkutavasta. Tavoite: Palautteen tarkoituksena on auttaa rakentamaan avointa ja hyväksyvää ilmapiiriä sekä poistamaan yhteistyön tiellä olevia esteitä. Palautteen tulisi painottua tekemiseen tai ole- miseen liittyviin asioihin. Palaute EI SAA olla nolaavaa. Ohjeistus: Jokainen ryhmän jäsen antaa jokaisesta toisesta jäsenestä yhden positiivisen palautteen seuraavaan tapaan: ”Minun mielestäni sinä...” Korttipalaute Ikätaso: Yli 9 vuotta. Ryhmän koko: 8–30. Harjoituksen kesto: Ryhmän koosta riippuen 10–25 minuuttia. Tarvikkeet: Paperit ja kynät. Tavoite: Oppia antamaan ja vastaanottamaan positiivisia minäviestejä. Toteutus: Jokaiselle ryhmäläiselle annetaan paperilappu, johon kirjoitetaan oma nimi. Laput kerätään pois ja jaetaan uudelleen niin, ettei kukaan saa omaa lappuaan. Jokainen ryhmäläinen kirjoittaa lappuun positiivisen palautteen, esimerkiksi: ”Tällä viikolla sinä olet mieles- täni…” tai ”Sinulla on mielestäni…” Laput kerätään uudelleen pois ja jaetaan omistajil- leen. Jokainen lukee omassa lapussaan olevan positiivisen palautteen ääneen tai sen voi lukea myös myöhemmin. Harjoituksen purkaminen: Toteutusta käsitellään yhdessä esimerkiksi palautteen herättämien tunteiden pohjalta. Ohjaaja voi auttaa ryhmäläisiä tunnesanaston löytymi- sessä. 23
  • 24. Selkälappupalaute Ikätaso: Yli 9 vuotta. Ryhmän koko: 6–30. Harjoituksen kesto: Ryhmän koosta riippuen 10–25 minuuttia. Tarvikkeet: Ryhmän koosta riippuen tarvitaan A4- tai A3-kokoiset paperit, maalarinteippiä ja tusseja. Tavoite: Positiivisen palautteen antamisen ja vastaanottamisen harjoittelu. Osallistujat hahmottavat omia vahvuuksiaan toisten näkökulmasta. Toteutus: Jokaisen ryhmäläisen selkään teipataan lappu, johon on kirjoitettu ryhmäläisen nimi. Ryhmän jäsen kirjoittaa toisten ryhmän jäsenten lappuihin: ”Mieles- täni olet, mielestäni osaat…” tai muuta positiivista palautetta. Laput otetaan samaan aikaa pois. Lukuohjeena on, ettei ole tärkeää kuka kirjoitti vaan tärkeää on millai- sen positiivisen palautteen sain. Laput voi laittaa ryhmätilan seinälle tai viedä ko- tiin. Huomioitavaa: Ohjaajan tulee puuttua, mikäli palaute ei ole positiivinen tai jos se on arvosteleva. 24
  • 25. Catwalk – positiivinen palaute Ikätaso: Yli 9 vuotta. Ryhmän koko: 10–30. Harjoituksen kesto: 5–15 minuuttia. Tavoite: Oppia antamaan myönteistä palautetta ja ottamaan pa- lautetta vastaan. Toteutus: Ryhmä jaetaan kahteen osaan, ja heitä pyydetään siirtymään omiin riveihin. Ryhmien keskelle tulee tyhjä tila, ”catwalk”, josta jokainen ryhmäläinen vuorollaan kulkee hitaasti läpi. Samalla toiset kuiskaavat kulkijan tullessa kohdal- le positiivisen palautteen hänestä, joka on tekemiseen, persoonallisiin piirteisiin liittyvää. Esimerkiksi että olet hyvä ystävä, mielestäni olet aktiivinen tunnilla, mielestäni olet hyvä koulukaveri, mielestäni olet hyvä kuuntelemaan toisia ja niin edelleen. Huomioitavaa: Palautteen antaminen toimii, kun ryhmä- läiset ovat tunteneet toisensa jo jonkin aikaa. Ohjaaja voi antaa ”luvan” laittaa kädet silmille, sillä monia voi alkaa ujostuttaa. Ohjaajan tulee tiedostaa, voiko ryhmäharjoitetta käyttää ilman , että joku nolataan tai voi joutua kiusatuksi. Huonoon palautteeseen tulee puuttua välittömästi. Harjoituksen purkaminen: Ohjaaja voi käsitellä harjoituk- sen toteutumista esimerkiksi seuraavien kysymysten kautta: – Miltä tuntui saada suoraa positiivista palautetta? – Mikä oli vaikeaa ja mikä oli kivaa? 25
  • 26. Muistiinpanoja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26
  • 27. Muistiinpanoja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27
  • 28. Teema 4 Ongelmanratkaisu Harjoitusten avulla lapsi tai nuori oppii eri näkemysten huomioimista, vaihtoehtojen etsimistä sekä luovaa ajat- telua. Ongelmanratkaisutaitoja harjoittelemalla voidaan vahvistaa luottamusta haastavista tilanteista selviämiseen. Monipuoliset ongelmanratkaisutaidot tukevat itsetunnon kehitystä  Ongelmanratkaisua voidaan lähestyä kahdesta erilai- sesta näkökulmasta. Toisaalta ongelmia voidaan työstää tarvelähtöisesti, toisaalta vahvuuksien kautta edeten. Tarvelähtöisessä näkökulmassa pureudutaan yksilön tai ryhmän tarpeiden selkiyttämiseen. Vahvuuslähtöisessä näkökulmassa ongelmanratkaisua lähestytään positiivi- sesta näkökulmasta yksilöiden ja ryhmän vahvuuksien kautta. 28
  • 29. Aivoriihi Ikätaso: Yli 6 vuotta. Ryhmän koko: 4–30. Harjoituksen kesto: Ideointivaihe 5–15 minuuttia, työskentelyn kesto riippuu aiheesta. Tarvikkeet: Paperit ja kynät. Tavoite: Tuottaa mahdollisimman paljon ideoita spontaanisti myöhempää hyödyntämistä varten. Toteutus: Menetelmää voidaan käyttää esimerkiksi ongelmanratkaisussa tai uusien ideoiden tuot- tamisessa. Osallistujat voidaan jakaa pienryh- miin. Aivoriihen säännöt: – kaikki ideat muistiin –mitään ideaa ei arvioida –määrä on tärkeämpää kuin laatu –toisen ideaa saa kehitellä Sovellukset: Menetelmää voidaan käyttää myös ristiriitojen rat- kaisemisessa. Ristiriidat syntyvät tarpeiden yhteen- törmäyksestä. Tällöin tarkoituksena on tuottaa rat- kaisuja ristiriitatilanteisiin. Aivoriihessä kaikki ideat on hyväksyttyjä. Tarkoituksena voi olla myös luovan ajattelun hyödyntäminen ristiriitatilanteiden ratkaise- misessa. 29
  • 30. Runkoa ongelmanratkaisulle: Tiedostetaan olemassa oleva ristiriita... 1. Tarpeiden määrittäminen:  – Sinun tarpeesi / minun tarpeeni kartoitus ja kirjaa- minen. 2. Aivoriihi: – Luodaan mahdollisimman paljon ratkaisumalleja. Kaikki ideat ovat hyväksyttyjä, kaikki on mahdollista. 3. Ratkaisuehdotusten arviointi ja muokkaus: – Käydään läpi kaikki vaihtoehdot. Arvioidaan niiden toimivuus itse ongelmaan. Onko esteenä matkanpi- tuus, raha, arvot, ajankäyttö, tila tai muut sellainen. 4. Ratkaisun valinta: – Valitaan ensin 5 parasta vaihtoehtoa, joista valitaan yksi. Ratkaisuja voi yhdistellä. 5. Suunnittelu ja toteuttaminen: – Miten, missä ja mitä täytyy ottaa huomioon. Kuka tekee ja mitä? 6. Tulosten tarkistaminen: – Vastaako suunnitelma osapuolien tarpeita? 30
  • 31. Laput Ikätaso: Yli 12 vuotta. Ryhmän koko: 4–32. Harjoituksen kesto: 0–45 minuuttia. Tarvikkeet: Paperit ja kynät. Tavoite: Oppia ratkaisemaan ongelmia luovasti yhdessä toisten kanssa. Toteutus: Ohjaaja sopii ryhmän kanssa käsiteltävän ongelman. Osallistujat jaetaan neljän hengen ryhmiin. Jokainen ryhmä kirjoittaa ongelman paperille. Ryhmä alkaa pohtia ongelmanratkaisua ja kirjoittaa ylös yhden vaihtoehdon. Kun ryhmät ovat valmiit, he antavat lapun seuraavalle ryhmälle, niin että jokaisella ryhmällä on uusi lappu. Ryhmät jatkotyöstävät olemassa olevaa ongelmanratkaisua. Näin jatketaan, kunnes kaik- ki laput ovat käyneet kaikkien ryhmien luona. Harjoituksen purkaminen: Ratkaisut kirjataan yhdessä näky- ville. Ne luetaan ja niistä valitaan toimivin ratkaisumalli. Ratkaisuja voi yhdistää tarpeiden mukaan. 31
  • 32. Muistiinpanoja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32
  • 33. Muistiinpanoja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33
  • 34. Teema 5 Tunnetaidot Tunteet vaikuttavat käyttäytymiseemme ja vastaanotto- kykyymme jatkuvasti. Tunteet ovat jokaisen omia, ja ne kertovat sisäisestä tilastamme. Tunnetiloihin vaikuttavat vahvasti ympäristö missä olemme ja henkilöt joiden kanssa olemme tekemisissä sekä fyysinen tila, esimer- kiksi nälkä, väsymys tai kipu. Nämä määrittävät sietoky- kymme rajat. Kun tiedostamme itsessämme tapahtuvan tunnetilan, meidän on helpompi vaikuttaa käyttäytymiseemme ja tätä kautta vuorovaikutukseen toisten kanssa. Näin tu- lemme kuulluiksi ja ymmärretyksi paremmin. On tärke- ää tiedostaa tunteita ja antaa niille oikea nimi. Kaikki ei voi olla tylsää, mutta sinulla voi olla tylsä olotila. Tunnetaitoharjoitusten avulla lapset ja nuoret oppivat tiedostamaan ja sanoittamaan tunteitaan ja niiden vai- kutusta omaan käyttäytymiseen. Tunnetaitoharjoitusten käyttäminen edellyttää, että ohjaaja tuntee osallistujat hyvin ja ryhmässä on turvallinen sekä avoin ilmapiiri. Tunnetaitoharjoitusten ohjaajalta edellytetään erityistä herkkyyttä havainnoida ryhmän tunneilmapiiriä ja siinä tapahtuvia muutoksia. Ennen tunnetaitoharjoituksia olisi hyvä tehdä virittävä harjoitus, esimerkiksi jokin läsnäolo- harjoituksista. 34
  • 35. Tunnesanaston opetteleminen ja tunteiden tiedostaminen Ikätaso: Yli 5 vuotta. Ryhmän koko: 6–12. Harjoituksen kesto: 20–45 minuuttia. Tarvikkeet: Tunnekortit, joissa on tunnesanoja tai tunnekuvia, esimerkiksi: – tunnepyörä – tunnepantomiimikortit – nallekortit. Tavoite: Opetella tunteiden tunnistamista ja niiden sanoittamista. Tutustua omaan ja toisten tapaan ilmaista tunteita. Toteutus: Ryhmän jäsenet ottavat vaikkapa kolme korttia jokainen. Ryhmä järjestäytyy ympyrään siten,  että kaikki näkevät toisensa. Tehtävänä on näyttää kasvonilmeillä ja kehonkie- lellä kortissa lukeva tunne. Toiset ryhmässä arvaavat mikä tunne on kyseessä. Tehtävän tarkoituksena on auttaa havainnoimaan, miten ryhmän jäsen näyttää tunteitaan. Huomioitavaa: Harjoituksen kesto määräytyy ryhmän mu- kaan. Ulospäinsuuntautuneen ryhmän harjoitus kes- tää kauemmin kuin varautuneen. Ryhmän ja ohjaajan on hyvä tuntea toisiaan ennen harjoituksen toteuttamista. Ohjaajan mukanaolo prosessissa on tärkeää. Harjoituksen purkaminen: Kysymyksiä: 1. Oliko toisen tunnetilaa vaikea tunnistaa? Jos oli, miksi? 2. Oliko vaikea esittää jotain tiettyä tunnetilaa? Mikä teki siitä vaikeata? 35
  • 36. Kuvat menetelmänä Ikätaso: Sopii kaikille. Ryhmän koko: Pienryhmätyöskentelynä, ryhmissä noin 4–6 henkilöä. Harjoituksen kesto: 20–45 minuuttia. Tarvikkeet: Lehtiä tai netistä ladattuja kuvia. Tavoite: Tunteiden tunnistaminen ja niiden sanoittaminen. Toteutus: Ohjaaja leikkaa ikätason mukaisia kuvia asioista, jotka ovat ajankohtaisia ja herättävät tunteita. Osallistujat jaetaan ryhmiin. Ryhmä valitsee oman kuvan tai ohjaaja antaa valitsemansa kuvan. Ryhmä pohtii, mitä kuvassa tapahtuu ja mitä kuvas- sa olevat ihmiset tuntevat. Ohjaaja auttaa tunnesanojen löytämisessä. Ryhmät kertovat vuorollaan työskentelystään ja esiin nousseista tunnesanoista. Harjoituksen purkaminen: Kysymyksiä: – Herättikö sama kuva ryhmän jäsenissä erilaisia tunte- muksia ja tulkintoja? Mistä erot johtuvat? 36
  • 37. Arvot Arvot ohjaavat mielipiteitämme ja käyttäytymistämme. Ne nostavat meissä esiin vahvojakin tunteita. Arvoihin pohjautuvat tärkeimmät asiat elämässämme. Omien arvojen tunnistaminen on haaste ja voimme päästä niiden jäljille, kun lähdemme etsimään avoimin mielin. Arvojen ilmaise- minen antaa tilaa ja mahdollisuuden muutokselle. Arvon käsite on hyvä avata ryhmälle alkuvaiheessa. Ikätaso: Yli 12 vuotta. Ryhmän koko: Voidaan toteuttaa 4–6 henkilön pienryhmä­ työskentelynä. Harjoituksen kesto: 20–45 minuuttia. Tarvikkeet: Kuvakortteja tai kuvia, joissa ilmenee muun muassa uskomuksia, tekemistä, persoonallisia piirteitä, mielipiteitä, periaatteita, tavaroita... Tavoite: Omien arvojen löytyminen ja niiden arvostaminen, kyky ilmaista arvomaailmaa, rohkeus elää oman arvomaail- man mukaisesti, toisen arvojen havainnointi ja ymmärtämi- nen, tutustuminen sekä ryhmäytyminen. Toteutus: Ryhmänohjaaja voi havainnoida pienryhmien ilmapiirin kehitystä ja liittää kuviin ajankohtaisia tee- moja. Ryhmän jäsenet valitsevat kuvista tai korteista kol- me korttia, jotka edustavat hänen arvomaailmaansa. Arvo voi olla uskomus, tekeminen, persoonallinen piirre, mielipide, periaate tai esimerkiksi tavara. Jokai- nen ryhmän jäsen kertoo vuorollaan kuvan tai kortin kautta siihen liittyvän osan arvomaailmastaan.                                             Harjoituksen purkaminen: Ohjaaja käy ryhmän kanssa läpi harjoitusta esimerkiksi seuraavien kysymysten kautta: – Miltä tuntui kertoa ryhmälle itselle tärkeistä asioista? – Mitä opit arvojesi löytämisestä ja ymmärtämisestä? – Mitä opit toisen arvoista? – Jouduitko tarkistamaan tai muuttamaan arvojasi? Jos jouduit, niin miten? 37
  • 38. Vahvuuskartta Ikätaso: Yli 6 vuotta. Ryhmän koko: 1–30. Harjoituksen kesto: Noin 45 minuuttia. Tarvikkeet: Paperit ja kynät. Välineinä voi käyttää myös vahvuuskortteja tai listaa erilaisista vahvuuksista. Tavoite: Tavoitteena on oppia tiedostamaan omat ja ryhmän vahvuudet sekä niiden merkitys itselle.  Toteutus: Vahvuuskarttaan kirjoitetaan tai piirretään omat vahvuudet. Sijoittelussa hyödynnetään vahvuuslistaa tai vahvuuskortteja. Vahvimmat ominaisuudet sijoitetaan kartan keskelle ja heikompina ilmenevät etäämmälle kartan keskustasta. Harjoituksen purkaminen: Vahvuuskarttoja käsittelemällä voidaan muodostaa koonti ryhmän yhteisistä vahvuus- alueista. Näistä voidaan koota esimerkiksi huoneentau- lu. Ryhmän vahvuuksien kartoittamisessa voidaan hyö- dyntää kortteja siten, että jokainen vie esimerkiksi napin tai tulitikun oman vahvuutensa kohdalle. Tunnesanastoa ja olotiloja laimea nuutunut turhautunut sinnikäs pieni yksinäinen energiakriisinen odottava masentunut  terve  nuori viehättävä häijy elpynyt tyyni sulkeutunut kiihkeä levollinen ihmeellinen väsynyt musta lammas nujerrettu lumottu suurenmoinen pulppuileva sekava tasapainoinen määräilevä täysinäinen tyhjä virkistynyt lämmin hermostunut epäluuloinen tiukka  valoisa 38
  • 39. hukassa hyljätty hyödyllinen häveliäs avoin vieteri lopussa seurallinen auttavainen  mahtipontinen valpas ylevä vapaa vahva  loukkaantunut sisäänpäin kääntynyt ilmaiseva laiska hämmentynyt tavanomainen rentoutunut vastusteleva itsetietoinen voitokas syyllinen juro mukava kahlehdittu houraileva eloisa kiivas liioitteleva komea onnellinen joukkoon kuuluva jännittynyt  kiireinen puolustautuva levoton sidonnaisuuksista vapaa alakuloinen vihainen pinna kireällä ymmällään halpamainen rikas lopen uupunut surumielinen suojaava typerä tyytyväinen syrjään sysätty innokas hellä vailla intoa syrjäytetty ärsyyntynyt yksinkertainen kaino turta reipas innostunut mieletön unelias ahdistunut pirteä pintapuolinen hurmaantunut surullinen haavoittunut paneutunut heikko riittämätön kiitollinen tungetteleva tarkkaavainen erityinen epäilevä pelokas autuas rauhallinen hyväntuulinen hauska epätietoinen kummallinen tuettu toiveikas kateellinen tohkeissaan vauhdikas varuillaan hyväntuulinen liikuttunut onnellinen 39
  • 40. Tunteiden taulu Ikätaso: Soveltaen kaikenikäisille. Tarvikkeet: Tilassa on magneettitaulu, joka on jaettu ikätaso huomioiden eri tunnehuoneisiin. Jokaiselle ryhmän jäsenelle jaetaan oma magneetti, johon on kiinnitetty oma nimi tai kuva.  Toteutus: Harjoitus on tarkoitettu säännöllisesti ja samas- sa tilassa kokoontuvalle ryhmälle, pitempiaikaiseen käyttöön. Ryhmä valmistelee taulun käyttöä nimeämällä yhdessä ohjaajan kanssa taulun tunnehuoneet Esimerkiksi oppilaat tulevat aamulla luokkaan ja laittavat oman magneettinsa valitsemaansa tunne- huoneeseen. Valintaa voi muuttaa päivän aikana omi- en tunnetilojen mukaan. Ryhmänohjaajan tai opetta- jan tehtävänä on seurata tunnehuoneiden tilannetta. Tarvittaessa hän ottaa tunnehuoneiden tilanteet pu- heeksi koko ryhmän tai yksittäisen oppilaan kanssa. 40
  • 41. Muistiinpanoja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 41
  • 42. Muistiinpanoja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 42
  • 43. Teema 6 Itsehillintä ja omat rajat Kokiessamme voimakkaita tunteita tunnemme tunteet koko keholla. Esimerkiksi pelästyessä tai suututtaessa parasympaat- tinen hermosto aktivoituu, jolloin sydämen syke nopeutuu, hengitys tiheytyy ja hien eritys lisääntyy: keho on taistele tai pakene -tilassa. Koska ihminen on psyko-fyysis-sosiaalinen olento, ei kehollinen kokemus ole irrallinen, vaan sosiaalisaa- tion kautta opittu pelko- tai suuttumustila tuntuu myös mielen tasolla. Itsehillintä on tunteiden säätelyä, mutta myös kehollisten viestien lukemista ja niihin vastaamista itseä rauhoittamalla. Tunteiden säätelykyky monipuolistuu kehityksen edetessä ja se kehittyy koko elinkaaren ajan tunnetaitoja opettelemalla. Kaik- ki tunteet kuuluvat elämään ja ovat normaaleja, myös kielteiset tunteet kuten viha, suru ja huoli. Puhetaidon kehittyessä lapsista tulee yhä taitavampia ni- meämään tunteitaan ja ajatuksiaan, mikä auttaa heitä säätele- mään tunnereaktioitaan. Tunteiden säätelyä voidaan opetella tunteista puhumalla. Tunnekieltä eli omien tunnetilojen kuvai- lua käyttävät vanhemmat auttavat lapsiaan tunnistamaan tun- netiloja sekä näyttävät mallia tunteiden toimivasta käsittelystä tunteet sanoiksi pukemalla. Kielteisiä tunteita ilmaistessaan paljon tunnepuhetta aikuisilta kuulleet lapset eivät useinkaan turvaudu sopimattomaan käytökseen, vaan hillitsevät itsensä sisäisen puheensa avulla. Sisäinen puhe tarkoittaa ajattelua tai asennoitumista, suh- tautumistapaa omiin kykyihin tai ympäristön tarjoamaan tukeen. Sisäinen puhe voi olla joko negatiivista tai positiivista. Tutkimukset ovat osoittaneet, että kielteisen sisäisen puhetavan 43
  • 44. omaavat suuttuvat helpommin kuin ne, joilla sisäinen puhetapa on positiivinen. On hyvä opetella positiivista ja kannustavaa sisäistä puhetapaa, joka rauhoittaa ja auttaa hallitsemaan hankalia tilanteita. Mielen rauhoittamisen lisäksi on hyvä rauhoitella myös kehoa hengitystä tasaa- malla ja lihaksia rentouttamalla. Myös oman voimalau- seen keksiminen voi auttaa monimutkaisissa tilanteissa. Voimalauseen avulla usein niin mieli kuin kehokin rau- hoittuu, erityisesti silloin kun lausetta mielessä toistaessa lauseeseen yhdistyy pyrkimys tasaiseen sisään- ja ulos- hengitykseen. Voimalause voi esimerkiksi olla: ”Harjoitte- lemalla minä vielä onnistun tässä”, ”Minä selviän tästä” tai ”Olen rohkea ja yritän vaikka vähän jännittääkin”. Itsen suojaaminen ja jämäkkyys On eri käsityksiä siitä kuinka lähelle päästämme meille vieraita tai jo tuttuja ihmisiä. Jokaisella on oikeus itsensä ja oman reviirinsä suojaamiseen sekä oikeus sanoa ei. Jä- mäkkä asenne auttaa itsen suojaamisessa, sillä jämäkkyys on keino pitää huolta omista tarpeistaan ja arvoistaan, samalla muut huomioon ottaen. Jämäkkyyttä voidaan kutsua omista rajoista huolehtimiseksi, itsen suojaamisek- si ja terveeksi itsekkyyden ydintekijäksi. Itsen suojaamista ja oman tilan puolustamista on hyvä harjoitella turvallisen aikuisen kanssa. Jokaisella on oikeus omaan yksityisyyteensä ja oikeus sanoa ei silloin, kun on tunne siitä, että oman tilan rajaa ollaan ylittämässä. 44
  • 45. Stressikilpi Ikätaso: Yli 8 vuotta. Ryhmän koko: 2–10. Harjoituksen kesto: Noin 45 minuuttia. Tarvikkeet: Musiikkia, jos harjoitus tehdään pienten lasten kanssa. Tavoite: Harjoitella rauhoittumista eri tilanteissa. Toteutus: Harjoitus tehdään lapsiryhmässä parityönä. Toinen lapsi yrittää saada toista lasta ärsyyntymään jollain keinolla. Toisen lapsen tehtävänä on pyrkiä ”suojaamaan” itseään ärsyyntymästä. Hän kuvittelee itsellensä jon- kun ”voimaeläimen” hahmon, esimerkiksi koppakuo- riaisen tai kilpikonnan. Isommat lapset voivat kuvitel- la suojaavansa itsensä suurella kuvulla. Tarkoituksena on, että lapsi suojaa itsensä ärsyyntymiseltä vetäyty- mällä kuviteltuun kuoreen tai kuvun alle.  Kuoren tai kuvun sisällä ollessaan lapsi harjoittelee rauhoittumis- ta hengittämällä syvään. Lapsi antaa itselleen ohjeita ”rauhoittavalla, sisäisellä puheella” sanoen esimerkiksi ”rauhoitu”. Kun lapsi kokee olevansa riittävän rauhal- linen, hän voi tulla ”ulos suojasta”. Tämän jälkeen lapset vaihtavat osia. Kun molemmat lapset ovat suorittaneet harjoituk- sen, lasten roolit puretaan. Jokainen lapsi hengittää tehostetusti sisään syvään ja ulos. Ohjaaja kertoo, että uloshengityksen mukana kaikki ärsyyntyminen läh- tee ulos. Samalla voi ravistella käsiä ja jalkoja, jolloin ärsyyntyminen lähtee konkreettisesti pois kehosta. Tämän jälkeen keskustellaan ryhmässä siitä, miltä tuntui ärsyttää, miltä tuntui ärsyyntyä, miltä tuntui rauhoittua ja miltä ärsyttäjästä tuntui, kun toinen rauhoittui. 45
  • 46. Lapsille tulee korostaa, ettei toiselle saa sanoa mitään todella loukkaavaa. Ohjaajan tulee seurata koko ajan valveu- tuneesti tilannetta, ettei se riistäydy käsistä. Ennen parityöskentelyä lasten kanssa voidaan har- joitella kilpeen tai kuoreen vetäytymistä. Ikätasosovelluksia 4–8 vuotta Hyvin pienten, esimerkiksi alle kouluikäisten, lasten kanssa harjoitukseen liittyvää toisen lapsen ärsyttä- mistä kannattaa harkita riippuen siitä millaisesta lap- siryhmästä on kyse. Harjoitetta voi soveltaa pelkästään rentoutus- ja itsehillintäharjoituksena, jolloin harjoitellaan yksin rauhoittumista ja syvään hengittämistä. Lasten kanssa voidaan harjoitella myös kilpeen ve- täytymistä esimerkiksi musiikin ja liikunnan avulla si- ten, että liikutaan vapaasti lattialla musiikin soidessa. Kun musiikki lakkaa, vetäydytään kilpeen. Erilaisilla musiikkityyleillä, kuten jännittävällä tai rauhoittavalla musiikilla saadaan harjoitteeseen erilaisia tunnetiloja. On tärkeää, että tunteista puhutaan ja ne nimetään. Esimerkiksi soitettaessa jännittävää musiikkia puhu- taan ääneen, että nyt tulee jännittävää musiikkia ja kun se loppuu, vetäydytään suojaan omaan kilpeen. Lasten kanssa voidaan leikkiä myös hippaleikkiä. Lapset juoksevat vapaassa tilassa ja yksi lapsista yrit- tää saada toisia kiinni. Lapset voivat mennä suojaan omaan kilpeensä, jolloin hippa ei saa koskea heitä. Leikin vetäjä antaa ohjeeksi, että suojassa ollessa hen- gitetään syvään 3 kertaa, jonka jälkeen lähdetään taas liikkeelle. Huomioitavaa: Ryhmän koko ei tulisi olla liian suuri, vaan ryh- mässä olisi hyvä olla korkeintaan 10 lasta, jotta tilanne pysyy ohjaajan hallinnassa. Tilan tulisi olla rauhallinen ja tilanteen kiireetön. 46
  • 47. Jämäkkyys Ikätaso: Yli 6 vuotta. Ryhmän koko: 2–20. Harjoituksen kesto: Noin 20 minuuttia. Tarvikkeet: Vanne, keppi tai hyppynaru. Tavoite: Oppia tunnistamaan oma reviiri ja omat rajat. Oppia ilmaisemaan itseään jämäkästi. Toteutus ja soveltaminen ikätasoon: Ensin harjoitellaan parin kanssa oman reviirin tunnistamista. Apuväli- neenä käytetään esimerkiksi vannetta, keppiä tai hyp- pynarua. Toinen lapsi asettuu vanteen sisälle tai laittaa eteensä kepin tai narun. Toinen lapsi alkaa lähestyä hitaasti toista lasta. Vanteen sisällä oleva lapsi sanoo ”stop”, sitten kun tuntuu, että toinen tulee liian lähelle. Harjoituksen toisessa vaiheessa harjoitellaan sano- maan toiselle jämäkästi, ettei hän voi tulla liian lähelle. Toinen lapsi seisoo edelleen vanteen sisällä tai ke- pin takana ja toinen yrittää tulla reviirin sisään. Van- teen sisällä oleva lapsi valitsee itselleen luontevimman sanan, jolla hän saa toisen lapsen pysähtymään, vaik- kapa stop, seis, mene pois, häivy, älä tule tai ei. Apuna käytetään kehonkieltä ja äänensävyä. Tarkoituksena on olla mahdollisimman jämäkkä. Isommat lapset voivat pelkästään kuvitella reviirin rajat ilman apuvälinettä. Harjoituksen purkaminen: Ohjaaja voi käsitellä harjoitusta esimerkiksi seuraavien kysymysten kautta: – Mitä tunteita huomasit itsessäsi? – Olisiko tilanne muuttunut jos vastassasi olisi ollut sinulle hyvin läheinen ihminen? – Miten tilanne olisi muuttunut? 47
  • 48. Ikätasosovellus 3–6 vuotta Pienten lasten kanssa oman reviirin rajoja voidaan har- joitella hippaleikin avulla. Liikuntatilan lattialle laitetaan vanteita. Yksi lapsista on hippa. Ohjaaja kertoo lapsille, että vanteen sisällä on lapsen oma reviiri, jonne hippa ei saa tulla. Sovitaan tietty aika, minkä verran oman revii- rin sisällä saa olla. Huomioitavaa: Lapsille painotetaan, että kehenkään renkai- den sisäpuolella olevaan ei saa koskea. 48
  • 49. Muistiinpanoja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 49
  • 50. Muistiinpanoja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 50
  • 51. Teema 7 Seikkailua Seikkailukasvatus on kokemuksia, elämyksiä, oivaltamista ja toimintaa. Sen kautta ihminen oppii ja kasvaa ymmärtämään itseään, toimintaansa ryhmän jäsenenä sekä tutustuu omaan alkuperäänsä luontoyhteyden kautta. Seikkailukasvatus on kokonaisvaltainen ja integroiva lä- hestymistapa yksilön kehitykseen. Oleellista on vastaanottaa haaste, selviytyä uudesta ja vaativasta tehtävästä, kohdata omat kyvyt ja rajat, saavuttaa huippuelämys. Se luo mahdollisuuden emotionaalisten, kognitiivisten, motoristen sekä sosiaalisten taitojen ja valmiuksien kehittymiselle. Seikkailutoiminnan elementtejä 1. Osallistuminen uuteen tilanteeseen, joka haastaa tai vaatii ihmistä löytämään itsestään uusia puolia 2. Pyrkimys kokonaisvaltaiseen kokemukseen tai elämykseen, jossa ovat mukana sekä keho, tunne että mieli 3. Luonto (tai jokin muu arkielämästä poikkeava ympäristö) 4. Oppimisen prosessimaisuus ja sosiaalisuus 5. Kokemuksen merkitystä selkeyttävä refleksiivisyys 6. Toiminnallisuus ja osallistaminen 7. Toiminnan tavoitteellisuus, oli sitten kyseessä virkistys, koulutus, kasvatus tai terapia 51
  • 52. Tuoksucocktail Ikätaso: Yli 6 vuotta. Ryhmän koko: 2–30. Harjoituksen kesto: 30–60 minuuttia. Tarvikkeet: Jokaiselle osallistujalle, myös ohjaajille, jaetaan mate- riaaliltaan sopiva läpinäkyvä astia. Istuinalustat, jos cocktailien esittely halutaan tehdä istuen. Kasvikirjat, jos halutaan oppia tuntemaa cocktailiin käytettyjä kasveja. Tavoitteet: 1. hajuaistin aktivointi 2. luonnon tuntemus 3. kuuntelu- ja keskustelutaitojen kehittäminen 4. itsenäisesti toiminnan vahvistaminen 5. jokamiehenoikeuksien sisäistäminen Toteutus: Ryhmä on luontoympäristössä ja heille kerrotaan harjoituksen kulku. Alustuksena voidaan kertoa, että ryhmä on saanut metsän väeltä kutsun cocktail-tilaisuu- teen, ja se aloitetaan niin, että jokainen tekee oman tuok- sucocktailinsa. Jokaiselle ryhmäläiselle ja myös ohjaajalle annetaan lasiastia, johon cocktail tehdään. Ohjaaja näyt- tää ensin, miten työskentely etenee: kasveja ja puiden lehtiä tuoksutellaan, niistä valitaan omasta mielestä mie- lenkiintoiset, hyvältä tai huonolta tuoksuvat asiat omaan lasiin. Kasveja voidaan myös musertaa, jolloin niiden tuoksu tulee paremmin esille. Pihaympäristössä voi ohjeena olla, että kaikkea, mikä mahtuu lasiin voi käyttää. Työskentelyn lomassa jokaisen tulee myös keksiä omalle cocktaililleen nimi.  Cocktailin tekoon käytetty aika voi vaihdella Ryh- män kanssa sovitaan ennakkoon, kuinka kauan aikaa käytetään ja miten huolehditaan siitä, että jokainen on kokoontumispaikassa sovittuna aikana.  Kun kaikki ovat saaneet cocktailinsa valmiiksi ja nimenneet sen, kokoonnutaan piiriin. Piirissä jokai- nen esittelee oman tuoksunsa kertomalla sen nimen, kiertämällä ryhmäläiset ja ojentamalla lasinsa niin, että 52
  • 53. tuoksun voi tuntea. Tässä vaiheessa voidaan kysellä myös vähän tuoksun tekemisestä, arvuutella aineksia, pyytää kertomaan siitä, miksi juuri nämä tuoksut on valittu ja niin edelleen. Lopuksi kohotetaan yhdessä malja luonnon tuoksuille. Jälkityönä lasiastiat tyhjennetään ja puh- distetaan sekä  pakataan ne poisvietäviksi. Tyhjennys- vaiheeseen on mahdollista liittää luonnontuntemusta nimeämällä kasveja hyödyntäen kasvikirjoja.  Huomioitavaa: Ohjeistuksessa kerrotaan jokamiehen oikeuksien tai muuta kautta tulevista rajoitteista. Kannattaa ottaa huomioon esimerkiksi nämä asiat: sammalten keräämiseen vaaditaan maanomistajan lupa, osa kasveista voi olla suojeltuja, luontoa pitää kohdella yleensäkin kunnioittavasti, ryhmäläisellä voi olla allergia ja jotkin kasvit ja sienet ovat myrkylli- siä.  Ryhmäläisille kerrotaan myös, millä alueella voi liikkua. Pienten lasten kohdalla rajat on syytä näyttää erityisen tarkasti. Tuoksuilla ja hajuilla on voimakas yhteys tunne- elämään. Tuoksut voivat herättää vahvoja muistoja. 53
  • 54. Paperista läpi Ikätaso: Yli 9 vuotta. Ryhmän koko: 3–30. Harjoituksen kesto: 5–20 minuuttia. Tarvikkeet: Runsaasti A4-kokoisia papereita. Tavoite: Ryhmä harjoittelee ongelmien ratkaisua yhdessä. Toteutus: Osallistujat jaetaan 3–5 hengen ryhmiin. Jokaiselle ryhmälle annetaan yksi A4-kokoinen paperi. Tehtävänä on tehdä paperiin niin iso aukko, että ryhmäläiset mahtuvat yksitellen siitä läpi. Repimällä paperin oikein siitä muodos- tuu tarpeeksi iso rengas, josta ryhmäläiset sopivat läpi. Jos paperi repeää eikä siitä saa enää rengasta, ohjaaja voi antaa ryhmälle uuden paperin. Toteuttamispaikaksi sopii sisätila tai kuiva ulkotila. 54
  • 55. Solmu köyteen Ikätaso: Yli 12 vuotta. Ryhmän koko: 10–20. Harjoituksen kesto: Noin 30 minuuttia. Tarvikkeet: 10–20 metriä pitkä köysi. Tavoite: Haastaa ryhmä toimimaan yhdessä. Tavoitteena on ryh- mätoiminnan kehittyminen ja yhdessä tekeminen. Se antaa mahdollisuuden havainnoida rooleja, ryhmän sisällä tapahtu- via muutoksia sekä sisäisiä suhteita. Toteutus: Harjoituksessa ryhmän jäsenet asetetaan köyden varrelle tasaisin välimatkoin. Köyden keskelle jätetään pidempi väli, johon solmu on tarkoitus tehdä. Osallis- tujat ottavat köydestä kiinni. Köydestä ei saa päästää irti, eikä käsiä liikuttaa köyttä pitkin. Ryhmälle anne- taan tehtäväksi tehdä köyden keskelle solmu. Sovelluksia Harjoitusta on helppo muunnella. Siitä voi seuraavilla versioilla tehdä vielä haastavamman. Ryhmän tulee tehdä solmu köyteen niin, että ainoastaan kämmenet koskettavat köyteen. Muut ruu- miinosat eivät saa koskettaa köyttä. Harjoituksen voi toteuttaa myös niin, että osan osallistujista aisteja rajoitetaan. Osalla peitetään sil- mät siteillä ja vain osa saa neuvoa muita tehtävän suo- rittamisessa. Eräs versio harjoitteesta todella haastaa ryhmän.  Tehtävänä on tehdä solmun sijasta rusetti puun ym- pärille. 55
  • 56. Huomioitavaa: Selkeiden ohjeiden jälkeen on hyvä antaa ryh- mälle rauha työstää tehtävää. Ohjaajan on hyvä malttaa olla puuttumatta harjoituksen kulkuun ja vain havainnoida ryh- män toimintaa. Harjoitus antaa paljon tietoa ryhmästä ja sen vuorovai- kutussuhteista. Jos ryhmälle tuottaa hankaluuksia organisoitua teke- mään solmua, tulee ohjaajan antaa ryhmälle vinkkejä yhteis- toimintaan. Usein ryhmässä ei kuunnella kaikkia sen jäseniä ja osa toimii päällepäsmäreinä tehtävää tehdessä. Ohjaaja voi antaa jollekin ryhmästä puheenvuoron jakajan tehtävän. Ryhmää voi ohjeistaa myös suunnittelemaan yhdessä toi- mintatapojaan. 56
  • 57. Muistiinpanoja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 57
  • 58. Muistiinpanoja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 58
  • 59.
  • 60. Ryhmien toiminnan tukeminen on keskeinen hyvinvointia ja viihtyvyyttä edistävä työkalu. Jos ryhmä toimii ja sen jäsenet kokevat olonsa turvalliseksi, myös asiatavoitteen saavuttaminen helpottuu. Tästä esimerkkinä voidaan mainita koululuokka, jossa onnistuneen ryhmäyttämisen tuloksena suurin osa energiasta ei enää kulukaan ryhmän jäsenten keskinäiseen sosiaaliseen kuohuntaan ja konflik- tien käsittelemiseen. Ryhmän sosiaalisia suhteita ja luot- tamusta tukemalla voidaan tehokkaasti ennaltaehkäistä myös kiusaamista ja ryhmädynamiikan vinoutumia. www.helsinkiregio.fi www.wellbeingregio.eu