SenioriVerkko - hyvinvointia mobiilisti 2014-2017. DigiKylli paljastaa tulokset ja mitä projektin aikana opittiin.

1. SENIORIVERKKO –
HYVINVOINTIA MOBIILISTI
DIGIKYLLI PALJASTAA
TULOKSET JA MITÄ PROJEKTIN
AIKANA OPITTIIN.

3. SENIORIVERKKO – HY VINVOINTIA MOBIIL ISTI
3
D
igiKylli ei kainostele, eikä ole syytäkään: Minnan, Sadun ja yhteistyökumppaneiden
kanssa on tehty tärkeää työtä yhteiskunnan viemisessä tietoteknisen murrosvaiheen
yli. Olemme kutsuneet digitaaliselle tutkimusmatkalle seniorit ja heidän kanssaan
työskentelevät ammattilaiset.
SenioriVerkon opastuksiin ja tapahtumiin osallistuneet ovat saaneet uutta tietoa tietotekniikasta,
sen hyödyistä, hankinnasta, sähköisistä palveluista ja hyvinvointia tukevista palveluista. Samalla
on murrettu monia ennakkoluuloja teknologiaa kohtaan. Digikynnyksen ylitettyään ikäihmiset
ovatkin hankkineet älylaitteita, hakeutuneet opastustoimipisteisiin ja ryhtyneet hyödyntämään
sähköisiä palveluita.
Opastuksiemme kautta sote-alan ammattilaiset ovat huomanneet, miten teknologia voi auttaa
heitä työssään. Yhdessä tekemiseen tulee uusia mahdollisuuksia, sen avulla voi markkinoida
omaa arvokasta työtään ja vahvistaa vanhusten osallisuutta. Ammattilaiset ovat omaksuneet
uudenlaisia toiminta- ja työtapoja, joilla voi tukea iäkkäitä digitalisaatiossa.
SenioriVerkon sanomana on välitetty, että tieto- ja viestintätekniikan hyödyt ja huvit voivat
olla ja niiden tottavie pitäisikin olla, myös iäkkäiden ulottuvilla. Tätä viestintää on tehty
monikanavaisesti, vuorovaikutteisesti ja aktiivisesti. Viestinnällä on vaikutettu kohderyhmien
ajatteluun positiivisesti; laitekeskeisyys on muuttunut palvelukeskeisyyteen.
Ääni yhteistyöverkoston kanssa on kantanut aina valtakunnan ylimmille portaille asti, muun
muassa valtiovarainministeriön näkemyksiin digitalisaation toteuttamisesta iäkkäiden kohdalla.
Ja mikäpä on ollut SenioriVerkon näkyessä ja kuuluessa, kun sen nokkanaiseksi on valittu asiansa
osaava, positiivista julkisuuskuvaa välittävä DigiKylli – siis minä!
AVAINLUKUJA
Projektin aikana on tavoitettu tuhansittain ammattilaisia ja ikäihmisiä sekä kasvokkain että
virtuaalisesti.
Sovelluksia senioreille
-Scoop.it
18 300
katselua
Twitter:
2 603
seuraajaa
Instagram:
584
seuraajaa
DigiKylli-blogi:
20 667
katselua
YouTube:
24 541
katselua
SenioriVerkon
Facebook-sivu:
974
seuraajaa
Tapahtumat, pilotit
ja infokäynnit: noin
7 000
ihmistä

4. SENIORIVERKKO – HY VINVOINTIA MOBIIL ISTI
4
Tulokset – osallisuutta, iloa ja toimintakykyä
Moneen on menty ja paljon kokeiltu kuluneiden vuosien aikana. Välillä on juostu pää
kolmantena jalkana – toisinaan umpikujaankin – mutta lopulta työ on aina palkinnut tekijänsä ja
kohderyhmänsä! Ja tällaisia tuloksia erilaisten toimintamuotojen pilotoinnilla on saatu aikaan.
Seniorit liikkeelle aktiivisuusrannekkeilla
”Usein puhutaan, että laite ei saa korvata ihmistä. Niin ei olekaan, mutta eihän se ole keltään pois,
että joku saa iloa vaikka liikuntaan motivoitumisesta”, projektikoordinaattori Satu Veltheim sanoo.
Hs.fi, 8.3.2017
Miten kannustaa iäkkäitä huolehtimaan omasta hyvinvoinnistaan? Päätimme kokeilla, mitä
aktiivisuusrannekkeilla saisi aikaan.
Vanhan tuttumme Käpyrinne ry:n kautta haaviin osui kahdeksan reipasta senioria. Eivät kaikki
ensin riemusta kiljuneet, mutta Enter ry:n komeat pojat opastivat käytössä. Haltuunotto sujuikin
helposti ja pian rannekkeet toimivat juuri niin kuin pitikin:
Testaajat raportoivat, että arkiliikunta lisääntyi, kunto koheni ja rannekkeita suositeltiin muillekin.
Puolen vuoden kokeilun päätteeksi vimpaimet jätettiin koekaniinien ranteisiin, joihin ne olivat jo
niin hyvin kotoutuneet.
Tabletit iäkkäiden ja sote-ammattilaisten monitoimivälineinä
Kerta toisensa jälkeen olemme nähneet, miten hyvin seniorin käteen sopii myös sellainen tabletti,
jota ei nielaista veden kanssa. Taulutietokone on helppokäyttöinen, passelin kokoinen ja kulkee
kätevästi paikasta toiseen.
Tablettitaitoja ovat oppineet ja hyödyntäneet iäkkäiden lisäksi helsinkiläiset sote-alan
ammattilaiset: toimintaterapeutit, sosiaaliohjaajat, lähihoitajat ja yksi fysioterapeuttikin. Myös
omaishoitajat ovat ottaneet laitteet haltuun. Tabletilla voi esimerkiksi pelata, kuvata, kirjoittaa,
käyttää sanattomassa kommunikaatiossa ja hoitaa asioita. Se voi toimia myös vaikuttamisen
välineenä:
“Katson, jos mun pitäisi liikkua lisää. Lähden vaikka sauvakävelemään, jos ei ole
vaikka kauppapäivä.”
“On ollut hyvä tunne, kun on saanut osallistua valintoihin tabletin avulla.”

5. SENIORIVERKKO – HY VINVOINTIA MOBIIL ISTI
5
Sote-ammattilaisten kokemuksia tablettien käyttöönotosta:
• Tiedonhankinta on nopeutunut ja helpottunut.
• Asiakaspalvelu on parantunut. Asiakkaan osallisuus on kasvanut, ja tabletin avulla on voitu
toteuttaa asioita, jotka eivät olisi ennen olleet mahdollisia.
• Työnkuva on monipuolistunut: Tietotekniikka on nyt osa toimintakyvyn arviointia ja
palveluneuvontaa. Ryhmätoiminnot voidaan suunnitella ja toteuttaa monipuolisemmin
sovellusten avulla (mm. musiikki, kuvat, pelit uutiset). Työ tehostuu ja aikaa säästyy, kun
asioita voi hoitaa jo asiakkaan luona ja kirjaaminen on helpompaa.
• Muutkin työntekijät ovat innostuneet tabletin käyttämisestä asiakastyössä. Muutamia
tabletteja on jo hankittu työpisteisiin.
Hyvinvoinnin etävalmennusta fysioterapeuteilta senioreille
MoveOn-pilotissa testasimme henkilökohtaista etävalmennusta. Voisiko iäkkäiden hyvinvointia,
arkiliikuntaa ja kotona selviytymistä tukea ammattivoimin sovelluksen avulla? Samalla kasvaisi
fysioterapeuttien tietous tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuuksista tällä alueella.
SenioriVerkko kokosi ensimmäisen iäkkäiden osallistujaryhmän testaamaan tamperelaista
Movendos mCoach-pilvipalvelua. Se mahdollistaa valmentajan ja valmennettavan välisen
yhteydenpidon ja edistymisen seurannan. Jakson aikana selvisi, että etäohjaus toimi hyvin
toimintakyvyn, hyvinvoinnin ja arkiaktiivisuuden valmentamisen tukena. Sen lisäksi on hyvä tavata
aika ajoin myös nenätysten.
Tulosten kuuleminen sai meidät hehkumaan innosta kuin hyvän foxtrotin jälkeen! Testaajat
raportoivat muun muassa näin: lihaskunto palautui, paino putosi melkein 10 kiloa, jäsenet ovat
liikkuvampia, olo tuntuu kevyemmältä ja mieli on korkealla. Tupakointi väheni ja kiinnostus kohti
terveellisempää elämäntapaa kasvoi.
Eivätkä ne olleet pelkkiä puheita. Fysioterapeutit kertoivat todistaneensa monta hienoa
elämäntapamuutosta. Valmennettavat saivat omia oivalluksia liikkumisesta ja ravinnosta, ja osa
jatkaa niiden kanssa edelleen. Sovelluksen kerrottiin tekevän asiakkaan harjoittelun ja fiilisten
seuraamisesta helppoa. Etävalmennuksen avulla voi rakentaa pitkäaikaisen asiakassuhteen, jossa
tiedon määrää ja harjoittelun haastavuutta voidaan lisätä sopivassa tahdissa tulosten mukaan.
Pilotista hyötyi myös ohjelman kehittäjä. Se sai testaajilta monia kehittämisehdotuksia, joista osa
on jo toteutettukin.
“Toivon todella, että tabletit yleistyisivät työvälineinä. Niiden avulla pystyttäisiin
tehostamaan työtä ja esimerkiksi hoitajat voisivat konsultoida kuvien ja videon avulla.
Se olisi valtavan suuri apu.”

6. SENIORIVERKKO – HY VINVOINTIA MOBIIL ISTI
6
Tanssia ja elokuvantekoa mobiilisti
Tanssi on elämän eliksiiriä parhaimmillaan. Liikkuva kuva -pilotissa Myllypuron palvelukeskuksen
asukkaat, iäkkäät vapaaehtoiset sekä nuoret yhdistivät tanssin, elokuvallisen kerronnan ja
mobiililaitteilla kuvaamisen. Toimintakyvyn rajoitteet eivät ole este, sillä jokainen ele, ilme ja liike
ovat tanssia. Pilotin toteutti meidän kanssa yhdessä upea tanssiryhmä Myrskyryhmä.
Ensimmäisellä kerralla otettiin tabletti haltuun. Sehän on työväline siinä kuin vaikka lusikkakin!
Kaikki osallistujat oppivat kuvaamaan. Jokaisella työpajakerralla virittäydyttiin myös liikkeeseen
ja tanssiin. Myrskyryhmän tanssijat näyttivät, miten kameralle voi tanssia. Inspiraation lähteeksi
katsottiin paljon tanssielokuvia ja puhuttiin niistä. Osallistujien ideoista toteutettiin lopuksi
yhteistyössä kaksi lyhyttä tanssielokuvaa. Kaikista osallistujista löytyi tanssija ja esiintyjä.
Viimeiselle tapaamiskerralle kutsuttiin ystäviä ja järjestettiin juhlat - koska niitähän ei ole koskaan
liikaa! Juhlissa kerrottiin työpajoista, näytettiin kaksi tehtyä elokuvaa ja lopuksi tietysti tanssittiin.
Uusiin maailmoihin kakkulat nenällä
Kiinnostaisiko kolmiulotteinen maalaustaide, safarimatkat tai kohtaamiset haiden kanssa?
Innokkaita ja uskaliaitakin varttuneita ilmoittautui alkujännityksen jälkeen mukaan, kun
järjestimme virtuaalitodellisuus-työpajoja yhdessä BetterDay:n kanssa.
Lisätyn todellisuuden teknologialla voidaan loihtia luonnollisia käyttöliittymiä, jossa digitaalinen
tieto yhdistyy käyttäjän aistimaan ympäristöön. Avustaja voi seurata kätevästi kännykästä, mitä
seniori näkee, ja voi esimerkiksi kysymyksillä ohjata häntä. Houkuttelevat tutkimusmatkat antoivat
uutta intoa myös fyysiseen aktiivisuuteen.
Rohkeus ja uskallus palkittiin, ja mikä parasta: näitä kokemuksia ei välttämättä ole edes
lapsenlapsilla!

7. SENIORIVERKKO – HY VINVOINTIA MOBIIL ISTI
7
Näissäkin meillä on ollut näppimme pelissä:
• Muistinpas pelata -pilotissa testattiin, miten mobiilipelit sopivat muistisairaille.
Yhteistyökumppanina oli Helsingin Alzheimeryhdistys ry:n Liikunnan iloa -hanke.
• Iloa ja hyötyä mobiilisti -työpajoissa opastettiin sote-alan ammattilaisia hyödyntämään
mobiiliteknologiaa iäkkäiden hyvinvoinnin tukemisessa. Yhdessä tekeminen ja harjoittelu
sekä ryhmän oma Facebook-ryhmä motivoi ja innosti kokeilemaan uutta.
• Senioreiden atk-ryhmä on kokoontunut Hely ry:n senioritalossa jo yli parikymmentä kertaa.
Koteihinkin on tehty tukikäyntejä. Toiminta on saanut positiivista palautetta ryhmäkoon
pienuudesta, matalasta kynnyksestä ja Kontulan palvelukeskuksen vertaisohjaajasta.
• Olemme myös näkyneet ja kuuluneet erilaisissa pelitapahtumissa, tabletti-infoissa ja
messuilla. Senioriverkon tapaa lähestyä tieto- ja viestintätekniikkaa on pidetty helppona
ja hauskana. Kiitosta on saanut myös meidän digityttöjen avoimuus, asioiden jakaminen,
aktiivisuus ja monikanavainen viestintä.
Demokratiapalkinto
Ai niin, saimmehan me oikein valtakunnallista kiitosta! Oikeusministeriön demokratiapalkinto
2017 myönnettiin SenioriVerkolle ja sen kumppaneille ikäihmisten digitaalista osallisuutta
edistävästä verkostosta ja toimintamallista. Oli hieno tunne, että yhdessä Enter ry:n,
LähiVerkon, SeniorSurf:n ja Verkosta virtaa! -hankkeen kanssa saimme missiollemme tällaisen
huomionosoituksen
Mitä opimme projektin aikana?
Tekipä hyvää istua Minnan ja Sadun kanssa alas ja kerrata, miten hankkeen aikana on viisastuttu.
Kaikkea hyödyllistä onkin takkiin tarttunut!
“Hyvänen aika sentään, kyllä oli ihmeellistä. Ilmaan vain piirteli, vaihteli väriä ja kuule
se oli oikein hyvä kokemus.”
“Se oli aivan ihanaa. Merenpohjassa isoja kallioita ja niistä kasvoi jotain sellaisia
värikkäitä.”
“Nää on semmosia leluja, ettei niistä haluais luopuakaan!”

8. SENIORIVERKKO – HY VINVOINTIA MOBIIL ISTI
8
Ylpeyttä omasta työstä
“Ensimmäinen opittu asia oli, että kaikkia ei voi miellyttää”, Minna toteaa. Siinä sitä oppimista
onkin. Kaikki eivät myöskään ole valmiita innostumaan uudesta ja pistämään itseään peliin.
“Välillä tuntuu, että se ei olisi jotenkin sote-alalle sopivaa. Ikään kuin se laskisi jotenkin
osaamista”, Satu pohtii. Toisaalta on ollut positiivista pistää merkille, että ammattinimikkeen
taakse piiloudutaan yhä vähemmän. Uskalletaan olla läsnä kokonaisena ihmisenä.
Esimerkin voima on väkevä. Kun on päättänyt pistää itsensä likoon ja on oma itsensä, se tarttuu.
Välillä voi ottaa rennosti ja hullutella, ja työssä saa olla hauskaa! Silloin se juuri poikii uusia asioita.
Mokatkin ovat sallittuja, elleivät suorastaan välttämättömiä. Satu on koonnut ajatuksiaan aiheesta
näin: “On hienoa oppia muilta ja kyseenalaistaa oma osaamisensa. Se sattuu joskus, mutta
kannattaa. Virheitä ei kannata eikä tarvitse pelätä eikä peitellä. Kaikkea ei voi hallita ja uutta
ei voi syntyä, jos ei lähde kokeilemaan.” Nuo sanat voisi DigiKyllikin tulostaa aamunavaukseksi
jääkaapin oveen!
Oman työn ja toisen työpanoksen arvostus on kasvanut projektin kuluessa. Satu toteaa sen
olevan jopa välttämätöntä, jos haluaa saada hyviä asioita aikaiseksi.
Takaiskut voivat kääntyä voitoiksi
Se on selvää, että kaikki ei aina mene suunnitelmien mukaan. Pettymysten sietämisen lisäksi
Minna sanoo oppineensa, että uusi idea voi olla alkuperäistä parempi. Satu on samaa mieltä: tien
nouseminen pystyyn voi pakottaa kyseenalaistamaan ja välttämään varman päälle pelaamisen.
Hyvä tulos ei välttämättä olekaan paras tulos, sillä epäonnistuneesta kokeilusta voi syntyä paljon
muita positiivisia asioita.
Yksi myönteinen esimerkki on aktiivisuusranneke. Laitteet olivat maanneet kaapissa jo
vuoden päivät, koska testaajiksi lupautunut ryhmä peruuntui eikä uutta tahtonut löytyä.
Alkulamaannuksen jälkeen homma laitettiin jäihin, jotta vaihtoehtoja voitiin miettiä rauhassa. Kun
yhteistyökumppaniksi sitten keksittiin Käpyrinteen palvelukeskus, oli koossa sellainen testiryhmä,
ettei paremmasta väliä!
Iäkkäät eivät ole yhdestä muotista
Työn touhussa Satu ja Minna ovat päässeet pudistelemaan omiakin iäkkäisiin liittyviä
ennakkoluuloja, kuten että iän myötä ihmisistä tulisi yhdenmukaisempi sakki. DigiKylli toki tietää
jo omasta ystäväporukastaan, että varttuneesta väestä löytyy ihan samanlainen kirjo persoonia
kuin nuoremmistakin. “Kun on käyty pitämässä infotilaisuuksia, niin on niitä tosi innokkaita ja
sitten vastarannan kiiskejä, jotka koettavat puhua muutkin puolelleen”, Satu muistelee nauraen.
Helpoimmin uusille ideoille lämmetään, kun ne esitetään hauskan kautta. Pääasiahan ei ole laite,
vaan se, mitä mahdollisuuksia se tuo. Taustalla on kyllä ihan vakava asia, eli se, että osa väestöstä
ei tippuisi kärryiltä digin suhteen. Lähestymistapa ratkaisee kuitenkin paljon.

9. SENIORIVERKKO – HY VINVOINTIA MOBIIL ISTI
9
Ja vaikka holhoaminen pitää unohtaa, täytyy tilanteita tunnustella, “ettei suuna päänä juokse,
että teette näin ja näin”, kuten Minna luonnehtii. Iäkkäiden toimintakyky vaihtelee, ja se on
huomioitava aina toiminnassa.
Erään asiakkaan kysely aikuisviihteen nettiosoitteista jäi mietityttämään, vaikka sillä kertaa
linkkivinkit jäivät antamatta. Missä määrin sallimme ja hyväksymme sen, että elämän perusasiat
kiinnostavat vanhallakin iällä? Siinä olisi oma pohtimisen paikka.
Käytännön oppeja yhteistyöstä
Moninaisten pilottien myötä on havaittu muutamia lainalaisuuksia. Eräs peukalosääntö on
se, että keskusteluun ja luovaan ideointiin täytyy varata riittävästi aikaa pilotin alkaessa. Ja
jos yhteistyöstä ei ala syntyä mitään uutta ja konkreettista, se on syytä katkaista. Panokset
kannattaa pistää mieluummin sellaisten kumppaneiden etsimiseen, joiden kanssa asiat etenevät
ja valmistuvat. Niitä on löytynyt jo olemassa olevista kontakteista sekä aktiivisista tahoista, jotka
ovat lähestyneet esimerkiksi somen kautta.
Hankkeiden ideointi ja suunnittelu on ollut pitkälti meidän digityttöjen käsissä. Siinä missä
yhteistyökumppaneilla on omat vahvuutensa, meidän tehtävämme on tietää, mitä kaikkea tieto-
ja viestintätekniikka mahdollistaa. On ollut ilo auttaa näkemään, miten iso paletti iäkkäillä ja
heidän kanssaan työskentelevillä on käytettävissä!
Tableteilla osallisuutta ja hyvinvointia
Heti hankkeen alussa päätettiin keskittää laitehankinnat tabletteihin. Tabletti on helppo,
monipuolinen, sitä voi käyttää työvälineenä tai asiakkaan kanssa, ja asiakas voi itse tehdä sillä
monenlaisia asioita.
Minna huomauttaa myös, että tablettitoiminnan avulla erottauduttiin muista ikäihmisille
suunnatuista digihankkeista, joissa keskitytään tietotekniikan käytön opettamiseen. Sadun sanoin
tabletit ohjasivat SenioriVerkon painopistettä osallisuuteen ja hyvinvointiin.
Tableteista kehkeytyikin iso Tabletti taipuu -projekti, jota ei oltu suunniteltu juurikaan ennalta.
Tabletit saatuamme teimme pari yhteydenottoa palvelukeskuksiin sillä ajatuksella, että
tarjoaisimme muutamille työntekijöille mahdollisuuden kokeilla, miten väline toimii iäkkäiden
kanssa. Kokemukset yllättivät iloisesti. Niinpä sana alkoi kiiriä ja vierailupyyntöjä ropisi eri
tahoilta. Mehän menimme! Vain joissakin sinänsä harmillisissa tapauksissa esimiehiltä ei sitten
liennytkään lupaa tällaiselle toiminnalle.
Opastuksista on saatu paljon kiitosta sote-alan työntekijöiltä. Heillä ei ole aikaa opiskella
digiasioita itse, eikä koulutusta ole juurikaan tarjolla. Nyt kun on aika keräillä SenioriVerkon
tabletteja takaisin, olemme auttaneet työntekijöitä perustelemaan, miksi palvelukeskuksiin
kannattaisi hankkia ihan omat, pysyvät laitteet.

10. SENIORIVERKKO – HY VINVOINTIA MOBIIL ISTI
10
Somen ja viestinnän suunnanmuutoksia
Kun SenioriVerkon some-kanavat pistettiin pystyyn vuonna 2014, oletuksena oli, että sinne tulisi
iso määrä iäkkäitä. Toisin kävi. Hiljaiselo saatiin poikki vaihtamalla kohderyhmäksi sote-alan
ammattilaiset. Ainakin heidän kauttaan saataisin yhteys ikäihmisiin. Kun vanhempi väki löysi
Facebookiin ajan mittaan, tehtiin nykyinen linjaus: Facebook senioreille ja Twitter sekä Instagram
sote-ihmisille.
Iäkkäille on haluttu kommunikoida maanläheisesti. “Me ei viestitä jostain korkealta, vaan ollaan
läsnä, helposti lähestyttäviä”, Satu kuvailee. Huumori on siinä iso apu. Seniorien digiarkeen
liittyvät aiheet, kuten virusvaroitukset ja huijausyritykset, saavat myös paljon huomiota.
Mutta ne suosituimmat sisällöt – ne olemme me! Minna kyllä muistuttaa, että alussa päätettiin
olla näkymättä somessa henkilöinä. Kun naama sitten vilahti johonkin kuvaan, huomattiin,
että tämähän toimii. Se, että toiminta sai kasvot, oli tykkäysten perusteella tosi tärkeää. Myös
hulluttelu on otettu lämpimästi vastaan, mikä on rohkaissut heittäytymään someen ihan
sellaisena kuin on.
Ymmärrystä ja tukea yhteistyöverkostosta
SenioriVerkko ei ole asiallaan yksin. Iäkkäiden ja tietotekniikan puolesta toimivat myös Enter
ry, LähiVerkko (Eläkeliitto ja EHYT ry), SeniorSurf (Vanhustyön keskusliitto) ja Verkosta virtaa!
(Eläkkeensaajien keskusliitto).
Yhdessä me olemme muodostaneet tiiviin yhteistyöverkostoon. Se on ollut tärkeä apu pitkin
matkaa. Vaikka rahoitusten hakemisessa ollaankin kilpailijoita, säännöllisissä tapaamisissa on
kerrottu niin onnistumisista kuin haasteista. “Se on ollut jopa työnohjauksellinen tuki, kun kaikilla
on sama aihe ja samat haasteet”, Satu painottaa.
Verkostolle myönnetty oikeusministeriön Demokratiapalkinto 2017 on merkki siitä, että olemme
onnistuneet ajamaan vaikuttavasti yhteistä asiaa.
Eroon luutuneista fraaseista
Pari lausetta on tullut mahdottoman tutuksi SenioriVerkon aikana. “Kone ei korvaa ihmistä”
ja “kyllä ihmisen pitää kohdata toisensa”. Tottahan toki pitää kohdata. Välillä moinen
vastakkainasettelu turhauttaa.
Sadun mielestä SenioriVerkon toiminnalla onkin kaksi ydinviestiä: että päästäisiin eroon pelosta,
jossa ihminen korvataan laitteella, ja että fyysinen kohtaaminen olisi maailman tärkein asia.
Onko niitä pakko arvottaa? Minna muistuttaa, että kohtaaminen on aina tärkeää, tapahtui se
kasvotusten tai tekniikan avulla.
Digibuumi on vähentänyt mustavalkoista ajattelua, mutta välillä omaa toimintaa on jouduttu
perustelemaan paljonkin. Erääseen twiittiin asia muotoiltiin jotakuinkin näin: “Tekniikka on
hyvä apuväline. Parhaimmillaan se mahdollistaa ihmisille aikaa olla toistensa kanssa.” Mikäs sen
hienompaa!

12. SENIORIVERKKO -
DIGITAALISEN TASA-ARVON ASIALLA