SlideShare a Scribd company logo

Kiertotalouden kansallinen toimintaohjelma - luonnos

•
•
Sitra / Ekologinen kestävyys
Sitra / Ekologinen kestävyys

Kiertotalouden kansallisen toimintaohjelman luonnosmateriaali 24.5.2016: tilannekatsaus toimintaohjelma työhön

Environment
1 of 59
Download to read offline
Kiertotalouden kansallinen toimintaohjelma - luonnos 24/05/2016, Helsinki LUONNOSMATERIAALI: TILANNEKATSAUS TOIMINTAOHJELMATYÖHÖN
Sisällysluettelo Johdanto1 4 Liitteet Toimintaohjelman luonnos2 3 Taustaselvitys ALUSTAVA LUONNOSMATERIAALI
3 • Kiertotalous kasvun ja investointien moottorina • Millä konkreettisilla toimilla vauhditetaan Suomen siirtymää kohti kilpailukykyistä kiertotaloutta • Toimintaohjelma laaditaan Sitran johdolla yhteistyössä ympäristöministeriön, maa- ja metsätalousministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, elinkeinoelämän sekä muiden merkittävien sidosryhmien kanssa • Parhaiden esimerkkien monistettavuus ja lisäarvo kansallisesti • Haastetaan suomalaiset toimijat laajentamaan parhaiden esimerkkien listaa • Toimintaohjelma laaditaan avoimuuden periaatteiden mukaisesti: työryhmätyöskentelyn rinnalla laajempi sidosryhmien osallistaminen • Viestitään yhteistyössä työryhmän organisaatioiden kanssa tiekarttatyön etenemisestä prosessin aikana • 2.6. toimintaohjelmaluonnoksen esittely ja kommentointi sidosryhmille • Valmis toimintaohjelma julkistetaan syyskuussa (21.9.) 2016 Kiertotalouden toimintaohjelmatyön lähtökohdat
Aikataulu I roundtable 13.4. klo 9-11 II roundtable 13.5. klo 9-11 Tavoite: polku nykytilasta tavoitetilaan: keskeiset toimenpiteet 2.6. sidosryhmätilaisuus toimintaohjelmaluonnoksen esittely III roundtable 14.6. klo 9-11 Tavoite: toimenpiteiden priorisointi ja omistajuus, toimeenpanon seuranta Kesä-elokuussa toimintaohjelman työstöä 31.8. mennessä toimintaohjelman sisältö valmis Syyskuussa toimintaohjelman julkistaminen (alustava 21.9. aamu) 4
Sisällysluettelo Johdanto1 4 Liitteet Toimintaohjelman luonnos2 3 Taustaselvitys ALUSTAVA LUONNOSMATERIAALI
6Sitra • Etunimi Sukunimi • 0.0.2016 • Kiertotalouden kansallisen toimintaohjelman luonnos • Prosessin esittely • Suomen kiertotalous-tahtotilan esittely • Ohjaavat periaatteet • (Strategiset tavoitteet - TBD) • Toimintaohjelman rakenteen esittely • Toimintaohjelma: tunnistetut pilotti- ja toimenpideideat
7 Toimintaohjelman iteratiivisessa lähestymistavassa tavoitellaan systeemistä muu- tosta kohti kiertotalouden kärkimaata mutta painotetaan myös heti alkavia toimia Visio & tahtotila - tavoitteena systeeminen muutos kiertotalouden kärkimaaksi Ohjelman ohjaavat periaatteet Strategiset tavoitteet johdetaan tahtotilasta ja ohjaavista periaatteista Ohjelman rakenteen osa-alueet (läpileikkaavat teemat sekä painopistealueet) Toimenpiteet ja pilotit – Systeemisen muutoksen seuranta ja ohjelman jatkuva iterointi • Toimintaohjelman rakenteella tavoitellaan systeemistä muutosta pitkällä aikavälillä – visiona on olla kiertotalouden kärkimaa 2025 • Ohjelman periaatteet ohjaavat muutoksen suuntaa ja toimivat kriteeristönä valittaville toimenpiteille • Strategiset tavoitteet johdetaan tahtotilasta ja ohjaavista periaatteista ja niissä pyritään mitattavuuteen • Ohjelman rakenne rakentuu neljän läpileikkaavaan teeman ja neljän painopistealueen ympärille; näiden osa-alueiden sisällöillä päästään strategisiin tavoitteisiin pitkällä tähtäimellä sekä tuodaan esiin heti aloitettavia, konkreettisia toimenpiteitä ja kokeiluita, joilla päästään heti vauhtiin kohti tavoitteita • Strategisesta horisontista huolimatta ohjelma on suunniteltu ketteräksi ja iteratiiviseksi; ohjelmassa painottuvat käytännön toimet sekä jatkuva muutoksen seuranta ja tilanteen & keinojen heijastaminen alkuperäiseen tavoitteeseen (ns. backcasting), mikä mahdollistaa ohjelman mukauttamisen matkan varrella keskiössä skaalattavat ratkaisut
• Suomesta halutaan kiertotalouden kärkimaa 2025; vaikka kärkimaa- tavoitteen määritelmä on epätarkka, on havaittu, että kunnianhimo voidaan asettaa korkealle: globaali kärkipaikka on edelleen auki • Ensimmäisen roundtablen ja haastattelujen perusteella Suomen kiertotalouden tahtotilaa kuvaa etenkin visioiden #03 ja #01 yhdistelmä, lisäksi elementtejä ja keinoja tunnistettiin muista visioista: 8 Tahtotilan esittely  Kiertotalouden skaalautuvista kokonaisratkaisuista yrityksille vientiä ja kasvua – suomalaiset toimijat kiertotalouden mahdollistajia ja toteuttajia globaalisti; ongelmien ja perustarpeiden suuret markkinat ovat ulkomailla  Kotimarkkina kuntoon: luodaan kunnianhimoinen ja mahdollistava toimintaympäristö, joka kannustaa kiertotalouden toteuttamiseen sekä materiaalitehokkaisiin ja vähähiilisiin ratkaisuihin  Toimenpiteiden ja konkreettisten kokeilujen avulla vauhtiin ja kiertotalous valtavirtaan: tahtotilaa lähdetään edistämään Suomen vahvuusalueilla ja konkreettisten pilottien synnyttämisen kautta sekä systeemitason strategisella muutospolitiikalla “Ohjauksella ympäristö- ykköseksi” “IoT ja kierto- talousratkaisut vientivalttina”
Ohjaavat periaatteet Kiertotalouden kansallisen toimintaohjelman ohjaavat periaatteet (sivu 1/2) 1. Kokonaisratkaisuilla kohti systeemistä muutosta • Kiertotalouden toimintaohjelma pyrkii tukemaan asetettuun kärkimaatavoitteeseen vaadittavaa systeemistä muutosta kohti kiertotaloutta • Kiertotalous edellyttää kokonaisratkaisuja. Toimintaohjelman kokeilut ja pilotit pyrkivät tuomaan mahdollisimman laajasti toimijoita yhteen uusien, kiertävien ratkaisujen luomiseksi osaoptimoinnin sijaan 2. Kiertotaloudella aikaansaadaan positiivisia ympäristö-, taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia • Ekologisen jalanjäljen (mm. GHG-päästöt ja biodiversiteetti) pienentäminen ja kädenjäljen kasvattaminen ovat keskeisiä kiertotalouden tavoitteita • Kiertotalous tukee laajemmin sekä kansallisiin kestävän kehityksen tavoitteisiin pääsemistä että taloudellista suorituskykyä, sillä kiertotalous parantaa yhteiskunnan resilienssiä niin ympäristö, talouden kuin sosiaalisen hyvinvoinnin osalta – kiertotalouden eri taktiikoissa ja kokeiluissa näiden kolmen osa-alueen painotukset vaihtelevat • Kiertotalouden potentiaali Suomen kansantaloudelle on arvioitu olevan 1,5-2,5 miljardin euron luokkaa 2030 mennessä pelkästään tietyillä toimialoilla, positiivisia vaikutuksia tavoitellaan myös mm. työllisyyden, huoltovarmuuden, investointien ja kilpailukyvyn osalta • Kiertotalous ratkaisee ihmisten perustarpeita ja parantaa hyvinvointia sekä paikallistalouden edellytyksiä Suomessa ja muualla, lisäksi hyötyjä voidaan tavoitella esimerkiksi Suomi-brändille ja turismille 3. Arvoa kiertotalouden eri taktiikoista – korkeimman arvon periaate ja palvelullistaminen keskiössä • Kiertotaloudella haetaan arvon lisäämistä ja mahdollisimman korkean arvon säilyttämistä mahdollisimman pitkään kiertotalouden eri taktiikoita laajasti hyödyntäen • Materiaalien ja tuotteiden arvo säilyy tehokkaiden, innovatiivisten kiertojen avulla mahdollisimman pitkään; materiaalit hyödynnetään korkeimman lisäarvon periaatteella ja palvelullistamisen kautta tuotteiden arvoa ja elinkaarta kasvatetaan 4. Kiertotaloudessa suositaan uusiutuvia raaka-aineita ja energiaa – uusiutumattomien arvo ylläpidetään ja hyödynnetään mahdollisimman hyvin • Kiertotalouden periaatteisiin kuuluu siirtyminen uusiutumattomien raaka-aineiden hyödyntämisestä uusiutuviin. Samoin kiertotaloutta tukee kestävä, uusiutuviin lähteisiin perustuva energiajärjestelmä • Uusiutuvien painottaminen tukee kiertotalouden ohella myös tuontiriippuvuuden vähentämistä Suomessa
Ohjaavat periaatteet Kiertotalouden kansallisen toimintaohjelman ohjaavat periaatteet (sivu 2/2) 5. Kiertotalous tukee kilpailukykyä – tuontiriippuvuuden vähentäminen ja uudet vientivaltit • Edistyksellinen kotimarkkina ja kiertotalousratkaisut vientivalttina eivät ole ristiriidassa, vaan kotimarkkina toimii testiympäristönä ja tuo uskottavuutta kiertotalouden kansainväliseen kaupallistamiseen. Kiertotaloutta ei luoda vain kotimarkkina edellä – laajemmat mahdollisuudet ovat globaaleilla markkinoilla, lisäksi kansainvälinen yhteistyö on onnistumisen edellytys sekä yksityiselle että julkiselle sektorille • Toimintaohjelmalla tavoitellaan edistyksellistä kotimarkkinaa ja kiertotalouden valtavirtaistumista kuluttajarajapinnassa; paikallistasolla kiertotaloudella on mm. positiivisia työllisyys- ja hyvinvointivaikutuksia 6. Kiertotalous saadaan vauhtiin Suomen valmiilla vahvuuksilla, nopeilla kokeiluilla ja markkinavoimilla • Toimintaohjelma rakentuu tunnistetuille, olemassa oleville vahvuuksille, kuten korkealle koulutustasolle, vahvalle osaamiselle esimerkiksi biopohjaisissa kierroissa, suomalaisten yhä tunnistamalla ”terveelle niukkuuden ymmärrykselle” sekä pienen maan mahdollistamalle ketteryydelle • Olemassa olevia kiertotalousratkaisuja tulee tuoda esille entistä laajemmalla viestinnällä ja kaupallistamisella – jo tehdyn työn paremmalla hyödyntämisellä luodaan Suomelle kiertotalousbrändiä ja innoitetaan uusia ratkaisuja • Toimintaohjelma rakentuu vahvuuksien ohella nopeille kokeiluille, joita voidaan jo olemassa olevassa toimintaympäristössä lähteä edistämään • Hallinto luo puitteet kiertotalousmarkkinoille; kiertotalous saadaan vauhtiin markkinavoimilla 7. Kiertotalous on laaja käsite, joka yhdistelee uusia ja vanhoja konsepteja – näitä ei nähdä ristiriitaisina vaan keskeistä on löytää keinoja hyödyntää osin hajautunutta ”hankeviidakkoa” ja kirkastaa yhteistä suuntaa • Toimintaohjelma pohjautuu ajatteluun, jossa esimerkiksi kiertotalous, cleantech, biotalous ja vihreä talous eivät ole ristiriidassa; työssä tavoitellaan systeemistä muutosta jota nämä käsitteet edesauttavat • Toimintaohjelman sisältö rakentuu ja sitä tullaan seuraamaan ylläolevien periaatteiden valossa ja niiden pohjalta määritettävillä määrällisillä ja laadullisilla mittareilla
• TBD 11 Placeholder: toimintaohjelman strategiset tavoitteet
Toimintaohjelman rakenne perustuu läpileikkaaviin teemoihin sekä alustavasi määritettyihin painopistealueisiin 1. Politiikka & hallinto 2. Rahoitus 3. Innovaatiot & uudet liiketoiminta- mallit 4. Tietoisuuden lisääminen Alustavat painopistealueet Metsäperäinen kiertoRuokajärjestelmä Liikkuminen Tekninen kierto (esim. rakentaminen & asuminen)
13 Läpileikkaavien teemojen kuvaukset ja alustavat ylätason tavoitteet Teema Kuvaus Teeman ylätason tavoite 1 Politiikka & hallinto • Lainsäädäntö ja sääntely (myös EU-taso) • Verouudistukset • Julkiset hankinnat • Kansalliset kestävän kehityksen tavoitteet ja toimenpiteet • Yhtymäkohtia tutkimus-, opetus- ja kehittämispolitiikkaan • Tavoitteena on, että politiikka ja hallinto mahdollistaa kannattavan, kestävän kiertotalouden sekä lyhyellä tähtäimellä nopeat ja joustavat kokeilut 2 Rahoitus • Mahdollistava rahoitus ja uudet rahoitusmallit (esim. liisausmallit, green bonds, impact bonds, impact investing) • Julkinen rahoitus ja yksityinen rahoitus (esim. pienempien vientikauppojen rahoittaminen, pk-firmat tarvitsevat takauksen) • Tavoitteena on luoda Suomeen maailman paras ymmärrys ja tuottoisin keinovalikoima kiertotalouden rahoitusmahdollisuuksista ja – malleista 3 Innovaatiot & uudet liiketoimintam allit • Palvelutalous ja muut kiertotalouden liiketoimintamallit; jakamistalous • Digitaalisuus ja teknologiat; alustatalous • Verkostot, yhteistyö (start-upit, kv. yritykset, kiertotalouspuistot; materiaalipörssit, jne.) ja erilaisten osaamisten yhdistäminen • Mahdollisuuksien tunnistaminen: arvoketjujen & alueiden synergiat • Kaupallistaminen • Tavoitteena on, että kiertotalouden kokonaisratkaisut ovat Suomen johtava vientivaltti ja kasvun lähde – yhteistyön, palvelullistamisen ja digitalisaation mahdollistamana 4 Tietoisuuden lisääminen • Viestintä ja markkinointi; kiertotalouden valtavirtaistaminen ja tietoisuuden kasvattaminen • Vaikuttavuustyö ja konseptointi, esim. synergioiden löytäminen aiheeseen liittyvien eri hankkeiden ja ohjelmien parista • Viestinnällinen kaupallistamisen ja brändäyksen tuki • Opetuspolitiikka • Tavoitteena on, että jokainen suomalainen ymmärtää kiertotalouden logiikan ja omalla toiminnallaan tukee Suomen kansainvälistä kiertotalousbrändiä • Kansainvälisesti Suomi nähdään kiertotalouden edelläkävijänä
14 Painopistealueiden kuvaukset ja alustavat ylätason tavoitteet Painopistealue Kuvaus Painopistealueen ylätason tavoite 5 Ruoka- järjestelmä • Kestävä, kiertävä ruokajärjestelmä on tunnistettu kierroksi, jossa Suomesta löytyy osaamista ja halua olla kehittämässä yhä kestävämpää kokonaissysteemiä • Ravinteiden kierron osaaminen ja kokeilut • Digitalisaation mahdollisuudet kansainvälisesti kilpailukykyisen ruokakierto-osaamisen skaalaamiseksi vientituotteeksi • Tavoitteena on, että Suomi on kestävän ruokajärjestelmän mallimaa ja ratkaisujen globaali viejä – puhtaus, turvallisuus ja kannattavuus kärjessä 6 Metsäperäiset kierrot • Suomen kirkkaimmaksi kiertotalouden osaamisalueeksi on tunnistettu biopohjaiset kierrot ja niihin liittyvät innovaatiot • Muodostunut "luonnostaan" tehokkuuden ja niukkuuden ajamia kiertoja mm. sivuvirtoja hyödyntämällä • Biokemiallisten innovaatioiden kautta johtavaa osaamista myös mm. uuden sukupolven biopolttoaineissa • Tavoitteena on, että Suomi on metsäperäisten kiertojen johtava maa alan perinteiselle kiertotalousosaamiselle rakentuen, digitalisaatiota ja uudenlaista yhteistyötä hyödyntäen sekä rohkeaa kaupallistamista pelkäämättä 7 Tekniset kierrot • Kiertotalouden mahdollistava teknologiaosaaminen • Kaivannaisteollisuuden kestävyyden kehittäminen aktiivisesti • Rakentamissektorin kiertotalousratkaisut • Teknisten kiertojen pohjana on uusiutumattomien luonnonvarojen käyttö, jolloin kiertotalouden periaatteiden mukaan olennaista materiaalien tehokas kierto • Tavoitteena on, että Suomi rakentaa kilpailukykyään kestävien teknisten kiertojen avulla: neitseellisen materiaalin tarpeen minimointi ja kierron pituuden maksimointi sekä uudelleenkäytön mahdollisuuksien hyödyntäminen 8 Liikkuminen • Liikkuminen on kaiken kiertotalouden edellytys ja mahdollistaja • Kyse on mm. takaisinoton mahdollistamisesta (takeback) osana tuotteiden elinkaaren pidentämistä • Keskiössä on olemassa olevan logistiikan hyödyntämisasteen nostaminen: käänteinen logistiikka • Digitalisaatio mahdollistaa älykkään liikkumisen, joka on modernin kiertotalouden kulmakivi • Tavoitteena on, että Suomi tunnetaan maailman kekseliäimpänä kiertotalouden virtojen hallitsijana ja liikuttajana
15Sitra • Etunimi Sukunimi • 0.0.2016 • Kiertotalouden kansallisen toimintaohjelman luonnos • Prosessin esittely • Suomen kiertotalous-tahtotilan esittely • Ohjaavat periaatteet • (Strategiset tavoitteet - TBD) • Toimintaohjelman rakenteen esittely • Toimintaohjelma: tunnistetut pilotti- ja toimenpideideat Huomiot: • Tunnistetut pilotti- ja toimenpideideat kuvaavat prosessissa tähän mennessä tunnistettuja konkreettisia toimia. Näin ollen systeemisen muutoksen edellyttämät keskipitkän aikavälin ja pitkän aikavälin toimet puuttuvat / ovat aliedustettuna tässä ohjelman luonnosversiossa. • Punainen teksti toimintaohjelmaluonnoksen sisältösivuilla (sivut 16-30) tarkoittaa ehdotusta mahdollisesta toteuttajatahosta; mustalla fontilla nimetyt toteuttajat ovat itse ilmoittautuneet mahdollisiksi toteuttajiksi
16 1. Politiikka & hallinto Teeman ylätason tavoite Tavoitteena on, että politiikka ja hallinto mahdollistavat kannattavan, kestävän kiertotalouden sekä lyhyellä tähtäimellä nopeat ja joustavat kokeilut Tunnistetut parhaat käytännöt ja opit meiltä ja maailmalta Tunnistetut pilotti- ja toimenpideideat # Kategoria Aihe/ nimi ja kuvaus Toteuttajat • Yleisesti: hävikin minimointi julkisissa hankinnoissa • Ranska: Parlamentti velvoitti lailla kaupat luovuttamaan poistettavat elintarvikkeet jaettavaksi eteenpäin • Suomi: Polttoaineen sekoitevelvoite • Havaiji, Yhdysvallat: ensimmäinen osavaltio, joka 2015 kielsi kertakäyttöiset muovipussit • Japani: kulkuneuvon kierrätysmaksu sisällytetty ostohintaan • Kanada: hinnoitellaan saasteita ja jätteitä • Japani: lähes sulkenut metallien kierron kierrätyslakiensa avulla – kierrätysaste 98% (vrt. Eurooppa 30-40%) • Japani: kierrätysinfrastruktuuri lain velvoittamana valmistajien yhteisomistuksessa -> valmistajat hyötyvät suoraan materiaalien ja osien kierrätyksestä 1.1 Muu toimenpide (prosessi) Kiertotalouden mahdollistava sääntely. Kerätään (ohjelman sidosryhmät) lakimuutosehdotuksia ja normien purkamiseen liittyvät ideat, ja toimitetaan VNK:lle/ Kososelle. He tunnistavat ja velvoittavat toimivaltaisen tahon selvittämään pullonkaulan purkamista. Työ kytketään kärkihankkeiden norminpurkutalkoisiin. Muutosehdotuksia tunnistettu jo useita. VNK, Eduskunta 1.2 Muu toimenpide (synergiat) Linjaukset ja synergiat muihin hallinolla käynnissä oleviin aloitteisiin. Tuodaan kiertotalousnäkökulma ja haetaan synergioita käynnissä olevissa keskeisistä aloitteista, kuten: Energia- ja ilmastostrategia, kärkihankkeet, hankintalaki, jne. 1. Tunnistetaan keskeiset aloitteet ja 2. Nimetään vastuutaho per aloite. Lisäksi painopistealueissa hyödynnetään kyseiseen alueeseen läheisesti liittyviä aloitteita, esim. ruokahävikkilakialoite ruokajärjestelmä-alueessa. Sitra/ toimintaohjel ma; ministeriöt? 1.3 Pilotti tai pilotti-idea Nollajätealue. Edistetään politiikka & hallinto –alueen toimien käytäntöön viemistä alueellisilla piloteilla. Suunnitellaan nollajätealue-pilotti ja viedään käytäntöön. Turun kaupunki noussut esille ehdokkaana, Turulla myös hiilineutraali kaupunki 2040 mennessä –tavoite. Alueellisia pilotteja tulisi suunnitella myös muista aiheista, ja hyödyntää esim. FISU ja HINKU –verkostoja. Turun kaupunki? 1.4 Pilotti tai pilotti-idea ”Kiertotalousministeriö”. Perustetaan julkisen sektorin toimijoita läpileikkaava/koordinoiva taho, joka edistää kiertotaloutta, esim. kestävän kehityksen ministeri ja hänelle kiertotaloustyöryhmä, tai jopa Kiertotalousministeriö (esim. = VM, TEM, YM mainittu). 1.5 Pilotti tai pilotti-idea Ekologinen verouudistus. Selvitetään kiertotaloutta edistävää verouudistusta – haastatteluissakin esiin nostettu ajatus siitä, voitaisiinko siirtyä vahvemmin hinnoittelemaan luonnon resursseja ja haittoja, vrt. ”verottaa enemmän sitä mitä halutaan vähemmän: luonnonvarojen kulutusta ja päästöjä; ja verottaa vähemmän sitä mitä halutaan enemmän: työn tekemistä ja työn teettämistä (vrt. palvelutalous)." 1.6 Muu toimenpide Kiertotalouden taloudellisen ohjauksen työkalupakki. Selvitetään (ekologista verouudistusta laajemmin) taloudelliset ohjauskeinot kiertotalouden uusien ratkaisu- jen ja kierrätysmarkkinoiden vauhdittamiseen. Määritellään kiertotaloutta tukeva taloudellisen ohjauksen työkalupakki ja laaditaan suunnitelma sen käyttöönotosta. Määrittely: Sitra/ toimintaohj.; ministeriöt? Politiikka & hallinto -teema-alueen ylätason tavoite, tunnistetut parhaat käytännöt sekä pilotit, jotka läpileikkaavat painopistealueita (sivu 1/2) Lähteet: alkuhaastattelut, taustaselvitys. Huomiot: punaisella merkityt toteuttajatahot ovat alustavia ehdotuksia mahdollisiksi toteuttajatahoiksi
17 1. Politiikka & hallinto Teeman ylätason tavoite Tavoitteena on, että politiikka ja hallinto mahdollistavat kannattavan, kestävän kiertotalouden sekä lyhyellä tähtäimellä nopeat ja joustavat kokeilut Tunnistetut parhaat käytännöt ja opit meiltä ja maailmalta Tunnistetut pilotti- ja toimenpideideat # Kategoria Aihe/ nimi ja kuvaus Toteuttajat • Yleisesti: arvonlisäverohelpotukset ja - vapautukset kirjallisuudessa ja keskusteluissa keskeiseksi nostettu kiertotalouden ohjauskeino • Japani: kansallisella tasolla kolme indikaattoria kiertotalouden mittaukseen: o resurssituottavuusindikaattori (mittaa materiaalinkäyttöä suhteessa BKT:hen); o talouden syklisen materiaalinkäyttöasteen indikaattori (mitattuna uusiokäytetyn materiaalin osuutena kaikesta taloudessa käytetystä materiaalista); o ja tuotantoindikaattorin (mittaa kuinka paljon roskaa loppujen lopuksi päätyy kaatopaikalle) 1.7 Muu toimenpide Materiaalitehokkuussopimukset. Kiertotalousnäkökulman selkeä linkittäminen jo Motivan valmistelussa olevaan työhön ja tuleviin pilotteihin. Motiva 1.8 Pilotti tai pilotti- idea Julkiset hankinnat: Kiertotalouskriteeristö. Kiertotaloutta edistävän kriteeristön luominen, joka ohjaa ostamaan mm. palveluita tuotteen sijasta, kierrätettyjä materiaaleja sekä ohjaa tarkastelemaan hankinnan elinkaarivaikutuksia YM; Hansel; Syke; VTT, Motiva; Sitra? Kunta-liitto; Kunnat? 1.9 Pilotti tai pilotti- idea Julkiset hankinnat: Hinku-kuntien yhteishankinnat. Hyödynnetään Hinku- kuntien hyviä kokemuksia yhteishankinnoista ja sovelletaan mallia kiertotaloushankintoihin (esim. yhteishankinnat aurinkoenergian hankinnoista ja rahoitusjärjestelmästä – yhteinen avaimet käteen -hankinta leasing-rahoituksella) Hinku-kunnat 1.10 Pilotti tai pilotti- idea Julkiset hankinnat: Kiertotalouden Pitch & Match -hankinnat. Hyödynnetään kiertotaloushankinnoissa pitch & match-tyyppisiä tilaisuuksia, joissa julkinen sektori haastaa erilaiset tarjoajat ja osaajat ratkaisemaan jotakin spesifiä ongelmaa. Malli ohjaa hankkimaan ratkaisuja ja ”tuloksia”, eikä tuotetta tai työmäärää. Tämän tyyppisiä hankintoja on jo jossain määrin kokeiltu muissa yhteyksissä – hyvin kokemuksin. 1.11 Pilotti tai pilotti- idea Julkiset hankinnat: hankintoja helpottava agentti. ”Ratkaisukonsultti” joka tukee toimeenpanevia virkamiehiä uudenlaisessa hankinnassa. Ratkaisukonsultti/ -konsultit voivat olla alkuvaiheessa valtion kustantamia ja jatkossa esimerkiksi kuntien ”championeita” – tekijöitä, jotka ovat omaksuneet uuden mallin ja auttavat muita (Tähän liittyy Englanninn catapult-hanke valtio kustansi henkilön, ratkaisukonsultin, joka toimii eri tahojen välillä) Motiva? jatkorahoituks ella 1.12 Muu toimenpide (prosessi) Julkiset hankinnat: toimeenpano. Kerätään keskitetysti parhaat keinot (pilottien ohella) ja luodaan kuvaus siitä, miten kiertotaloutta edistävät julkiset hankinnat saadaan parhaiten käytäntöön ja osaksi virkamiesten jatkuvaa toimintaa. Sitra/ toimintaohjel ma; ministeriöt? Hansel? Kuntaliitto? Politiikka & hallinto -teema-alueen ylätason tavoite, tunnistetut parhaat käytännöt sekä pilotit, jotka läpileikkaavat painopistealueita (sivu 2/2) Lähteet: alkuhaastattelut, taustaselvitys. Huomiot: punaisella merkityt toteuttajatahot ovat alustavia ehdotuksia mahdollisiksi toteuttajatahoiksi
18 Rahoitus -teema-alueen ylätason tavoite, tunnistetut parhaat käytännöt sekä pilotit, jotka läpileikkaavat painopistealueita (sivu 1/2) 2. Rahoitus Teeman ylätason tavoite Tavoitteena on luoda Suomeen maailman paras ymmärrys ja tuottoisin keinovalikoima kiertotalouden rahoitusmahdollisuuksista ja –malleista Tunnistetut parhaat käytännöt ja opit meiltä ja maailmalta Tunnistetut pilotti- ja toimenpideideat # Kategoria Aihe/ nimi ja kuvaus Toteuttajat • Yleisesti: eri rahoitus eri kiertotalouden liiketoimintamalleille: o Pankkirahoitus - perinteinen yrityslaina kiertotalousyrityksille; leasaus voi toimia pay-per-use -ansaintamallille yrityksille, jotka ovat luottokelpoisia ja jotka myyvät tuotetta, jolla on ennustettavissa oleva second-hand -arvo o Pääomamarkkinat - suurille ja kypsemmille kiertotalousyrityksille, joilla skaalaetuja ja täyttävät rahoitusmarkkinoiden vaatimukset o Säätiöt ja vaikutussijoittajat - voi muodostaa sillan pilottivaiheesta kasvuvaiheeseen o Riskikapitalistit, yksityinen pääoma, perhetoimistot - start-upeille sopiva rahoituslähde o Lähellä pankkeja olevat rahoittajat; Google, Apple, Amazon jne. - tarjoavat uusia maksumahdollisuuksia ja mahdollisesti käyttöpääomaratkaisuja o Joukkorahoitus -kiertotalousyrityksille, jotka osallistavat paikallisen yhteisön tai jonkin joukon, joka sympatisoi rahoituskohdetta 2.1 Pilotti tai pilotti- idea Kiertotalouden Pan-European Venture Capital Fund. Rahoitus esimerkiksi EU 50% ja yksityinen sektori 50%. Rahoitusta voitaisiin täydentää esim. maailmanlaajuisella joukkorahoituksella. Lisäksi Suomessa voitaisiin tehdä oma rahasto PPP-yhteistyönä. 2.2 Muu toimenpide ”Valaanpyynti”. Konsortiohakemus kiertotalouskehitysrahalle suuren toimijajoukon kesken (myös tarpeen mukaan kv. kumppaneita mukaan). Sekä EU-tasolla että kansallisesti on hyvin rahoitusta tarjolla (mm. Horisontti-ohjelma 700m€, ESIRI sekä aluekehitys- ja koheesiorahojen yhdistäminen) ja näkemys on, että paras keino päästä onnistua rahoituksen saannissa on yhteinen, laajempi ”jättihaku”. Hakemuksen konseptointi, konsortion rakentaminen ja haun koordinointi. Koordiointi/ next steps: ? 2.3 Pilotti tai pilotti- idea Vienti 2.0 & kiertotalouden vientiohjelma. Kohdennettu, johonkin kiertotalousteemaan perustuva viennin iskuryhmä tiettyyn maahan tai alueeseen. Esimerkki: Hollannin vientiponnistukset Etelä-Afrikassa – Hollannin valtio sponsoroi aiheen tiekartan Etelä-Afrikalle, jonka jälkeen Hollannin yritykset tarjoavat ratkaisuja. Haastatteluissa tunnistettiin lähestymistavaltaan hyvänä ja uudenlaisena esimerkkinä myös Finpron ”Waste to energy and bioenergy – kasvuohjelma (yhteyshenkilö Helena Saren), joista voitaisiin ottaa oppia ja hyödyntää kiertotalousvientiohjelman rakentamisessa. Finpro? 2.4 Pilotti tai pilotti- idea Käänteinen vienninedistämismatka. Kutsutaan ”kysyntäpuolen” tahoja tutustumaan Suomen kiertotaloustoimintaan ja malleihin. Hyödynnetään mm. ”tietoisuuden lisääminen” –teeman materiaaleja sekä toimintaohjelman sidosryhmiä. Finpro? 2.5 Pilotti tai pilotti- idea Riskirahasto kiertotalouden julkisiin hankintoihin. Rahasto, joka mitigoi innovatiivisen hankinnan riskiä alun transitiovaiheessa. Hyödynnetään myös olemassa olevia rahoitusmalleja, esimerkiksi katselmus- ja investointituet, EU- rahoituslähteet ja Tekesin Huippuostaja-ohjelma. Lisäksi Esco-rahoitusmallissa kunnat ja kaupungit voivat ilman alkuinvestointeja tehdä sekä päästö- että kustannussäästöjä. Lähteet: alkuhaastattelut, taustaselvitys. Huomiot: punaisella merkityt toteuttajatahot ovat alustavia ehdotuksia mahdollisiksi toteuttajatahoiksi
19 Rahoitus -teema-alueen ylätason tavoite, tunnistetut parhaat käytännöt sekä pilotit, jotka läpileikkaavat painopistealueita (sivu 2/2) 2. Rahoitus Teeman ylätason tavoite Tavoitteena on luoda Suomeen maailman paras ymmärrys ja tuottoisin keinovalikoima kiertotalouden rahoitusmahdollisuuksista ja –malleista Tunnistetut parhaat käytännöt ja opit meiltä ja maailmalta Tunnistetut pilotti- ja toimenpideideat # Kategoria Aihe/ nimi ja kuvaus Toteuttajat • Alankomaat: kolme suurinta pankkia mukana kiertotalouden edistämisessä maassa. Myöntää helpommin lainoja yrityksille, jotka kasvattavat kiertotaloutta Alankomaissa • Alankomaat: käänteinen vienninedistäminen: Hollantilaiset kutsuivat tahoja tutustumaan heidän omaan kiertotaloustoimintaan Hollannissa • Tanska: Roskilden kunta perusti rahaston, jolla kunnan yksiköt voivat uusia koneitaan energiatehokkaiksi • Japani: kuluttajat maksavat elektroniikan kuljetuksen ja kierrätyksen kustannukset oston yhteydessä -> kuluttajalla ei mitään kannustinta olla osallistumatta, kun tuote saavuttaa elinkaarensa lopun • Japani: the Japanese Ministry of Economy, Trade and Industry (METI) julistanut määrärahaohjelman harvinaisten maametallien kierrätysteknologioiden kaupallistamiseksi • Eurooppa: Euroopan investointipankki (EIB) edistää kiertotaloutta mm. myöntämällä suoria lainoja ja takauksia sekä tarjoamalla informaatio-ohjausta 2.6 Pilotti tai pilotti- idea Leasing-rahoitusmallit. Rahoitusinstrumentit ja tahot liisausratkaisujen tukemiseksi (esim. CAPEX-intensiivinen liiketoiminta ja ”tasehaaste” – tarve yhteistyömalleille ja –kumppaneille). Rahoitusmallien selvittäminen ja testaaminen esim. ING-pankin raporttiin perustuen yhteistyössä pilottiyritysten ja –pankkien kanssa. (Yritysten agendalla) 2.7 Pilotti tai pilotti- idea Monimuotoisuus-rahoitushaku. Hankeidea suomalaisen biodiversiteetin ja lajien monipuolisuuden säilyttämiseksi – Suomesta pohjoisen pallonpuoliskon mallimaa. Muodostetaan konsortio, määritetään tarkempi hankeidea ja haetaan EU-rahaa. Hyödynnetään suunnittelussa Biodiversity now -hanketta (Markku Ollikainen, Helsingin Yliopisto) Lähteet: alkuhaastattelut, taustaselvitys. Huomiot: punaisella merkityt toteuttajatahot ovat alustavia ehdotuksia mahdollisiksi toteuttajatahoiksi
Lähteet: alkuhaastattelut, taustaselvitys. Huomiot: punaisella merkityt toteuttajatahot ovat alustavia ehdotuksia mahdollisiksi toteuttajatahoiksi 20 Innovaatiot ja uudet liiketoimintamallit -teema-alueen ylätason tavoite, tunnistetut parhaat käytännöt sekä pilotit, jotka läpileikkaavat painopistealueita (sivu 1/2) Lähteet: alkuhaastattelut, taustaselvitys 3. Innovaatiot ja uudet liiketoimintamallit Teeman ylätason tavoite Tavoitteena on, että kiertotalouden kokonaisratkaisut ovat Suomen johtava vientivaltti ja kasvun lähde – yhteistyön, palvelullistamisen ja digitalisaation mahdollistamana Tunnistetut parhaat käytännöt ja opit meiltä ja maailmalta Tunnistetut pilotti- ja toimenpideideat # Kategoria Aihe/ nimi ja kuvaus Toteuttajat • Yleisesti: kirjallisuudessa korostetaan, että integraattorin rooleja tarvitaan, jotta kiertotalous saadaan vauhtiin • Alankomaat: Bundles tarjoaa pyykinpesukoneen käyttöpalvelua, jossa pesukoneen käytöstä maksetaan käyttökertojen mukaan. Asiakas voi tilata Bundlesin sivuilta tarvitsemansa palvelupaketin, jossa ilmoittaa käyttötiheyden ja vaatimukset laitteistolle. Bundles tarjoaa kuukausihintaa ja asiakkaan hyväksyttyä sen asentaa koneen ja poistaa tarvittaessa vanhan. • Suomi: Porvoossa energiatehokkuus ratkaisevaksi kriteeriksi Länsirannan tontin ostotarjouskilpailussa. Tarjouskilpailussa tontin rakentamisoikeudelle on määritetty kiinteä hinta, ja tontin saa ostaa energiatehokkaimman ratkaisun esittänyt rakentaja. • Tanska: Partnership for Green Public Procurement tanskalaisten alueiden, kuntien ja Tanskan ympäristöministeriön hanke vihreiden julkisten hankintojen toteuttamiseksi. Nykyiset 14 jäsentä sitoutuneet integroimaan vihreät tavoitteet julkisiin hankintoihinsa. Ryhmän jäsenet jakavat myös keskenään tietoa ja kokemuksia, miten saada integroitua vihreät tavoitteet julkisiin hankintoihinsa. 3.1 Pilotti tai pilotti- idea Alusta kiertotalousinnovaatiolle. Alusta tai portaali, josta tulevat tai nykyiset kiertotaloustoimijat (kuten start-upit, PK-yritykset tai suuryritykset) saavat tukea eri osa-alueisiin, kuten: verkosto ja toimijoiden löytäminen, tuotteistaminen, projektinhallintaosaaminen esim. kokeilujen läpivientiin. Esimerkkeinä mainittiin jotain elementtejä HINKU-mapista, tai Solved.fi-cleantech-palvelusta, mutta korostettiin myös dialogin ja törmäyttämisen merkitystä. Alusta voisi toimia myös kiertotalousideoiden kohtaamispaikkana, joka voisi olla eräänlainen kiertotalouteen liittyvien ideoiden ja mahdollisuuksien (mm. sivuvirtojen tunnistaminen) digitaalinen "kori", jonne yksityishenkilöt ja yritykset voivat kuvata ideoitaan, tai heittää haasteita ratkaistavaksi, kierrätykseen, uudelleenkäyttöön, palvelullistamiseen ja muihin kiertotalouden osa-alueisiin liittyen ja josta yritykset voivat yhdessä tai yksin poimia ideoita kehitykseen. Tekes/ VTT/ SYKE/ Sitra ? 3.2 Pilotti tai pilotti- idea ”Kiertotalous-scout”. Tahoja ja mahdollisuuksia yhdistävä arvoketju-agentti, jonka tehtävänä on ”fasilitoida, törmäyttää, tunnistaa, potkia eteenpäin, yhdistää…” – eli ideana nopeuttaa ja mahdollistaa kiertotalousinnovaatioiden syntyä proaktiivisella otteella ja alakohtaisella asiantuntemuksella. Mainittuja toimijoita: SYKE, VTT; LuKe (ruokajärjeste lmä), Metsä Group (metsäpohj.) 3.3 Pilotti tai pilotti- idea Kiertotalous-Hackathon: jäte & kierrätys. Jäte- ja kierrätysalan hackathon tai pitchaus-kilpailu. Hackathon on alustavasti suunnitteilla toteutettavaksi 2017. Konseptia voidaan skaalata ja hyödyntää muissa kiertotalouden osa-alueissa, esimerkiksi painopistealueissa. Sitra & YTP; TEM 3.4 Pilotti tai pilotti- idea Kiertotalouskauppakeskus. Kysymyksen asetteluna on ”miten yksittäinen kauppakeskus voidaan mallintaa kiertotalouden lähtökohdista”? Esimerkiksi eri vähittäiskauppojen logistiikkatoimintojen yhdistämisten synergiat ja materiaalivirtojen hallinta digitaalisten sovellusten avulla; hankinta myös kiinnostava osa-alue; palvelutalouden pilotit; lisäarvon tuottaminen kiinteistökehittäjille. Tekes, VTT, Sitra, L&T, S- ryhmä, Kiinteistö- yhtiöt?
21 Innovaatiot ja uudet liiketoimintamallit -teema-alueen ylätason tavoite, tunnistetut parhaat käytännöt sekä pilotit, jotka läpileikkaavat painopistealueita (sivu 2/2) 3. Innovaatiot ja uudet liiketoimintamallit Teeman ylätason tavoite Tavoitteena on, että kiertotalouden kokonaisratkaisut ovat Suomen johtava vientivaltti ja kasvun lähde – yhteistyön, palvelullistamisen ja digitalisaation mahdollistamana Tunnistetut parhaat käytännöt ja opit meiltä ja maailmalta Tunnistetut pilotti- ja toimenpideideat # Kategoria Aihe/ nimi ja kuvaus Toteuttajat • Egypti: AkzoNobel Power Coating ja Chemetall Italy leasaavat jauhemaalaukseen tarvittavia kemikaaleja egyptiläiselle pesukoneiden valmistajalle. Tässä mallissa hinta perustuu valmiiden pesukoneiden määrään. Valmistajan on täten mielekästä toimia siten, että kemikaaleja käytetään mahdollisimman vähän jokaisen pesukoneen tuotannossa. Esikäsittelyyn tarvittavien kemikaalien määrä väheni 15-20% ja itse jauhemaalaukseen käytettävien kemikaalien määrä 50% • RePack liisaa uudelleenkäytettäviä nettikaupasta tehtyjen ostosten toimitus- ja palautuspusseja. Palautetaan postilaatikkoon missä tahansa päin maailmaa maksutta. Palautettuaan pussin asiakas saa alennuskupongin sähköpostiinsa. Asiakas saa lunastaa alennuskupongin tehdessään seuraavan kerran ostoksia RePack- rekisteröityneessä nettikaupassa • Nike:n ”Bring back” –toimintamalli: ”tuot lenkkarit takaisin niin saat uudet tilalle” • H&M kerää liikkeissään kierrätykseen/uudelleenkäyttöön mistä tahansa liikkeestä ostettuja vaatteita. Asiakas saa H&M-liikkeissä käytettävän alennuskupongin ”pantattuaan” vaatteensa 3.5 Pilotti tai pilotti- idea Haastekilpailu. Haastetaan toimintaohjelmatyössä mukana olevat toimijat 1) antamaan yksi kiertotalouslupaus (toimenpide, aikataulu, omistajat, mittarit) jonka toteuttaa tai on mukana toteuttamassa ja 2) haastaa jonkun muun (työryhmän ulkopuolisen) toimijan antamaan lupauksen (esim. toimija kenen kanssa voisi tehdä yhteistyötä arvoketjussa. Esim. Sitra konseptoi? Toteutus: toiminta- ohjelmatyön sidosryhmät 3.6 Pilotti tai pilotti- idea 3D-tulostuksen materiaalivirtojen kehittäminen. 3D-tulostuksen materiaalien ja materiaalivirtojen kehittäminen: ideologiana materiaalien tuottaminen lähellä, siellä missä niitä tarvitaan – millainen on optimoitu 3D- printterien ketju (vs. että ne ovat ”missä sattuu”). Lisäksi mietittävänä 3D tulostuksen vaikutukset varaosiin, niiden logistiikkaan jne., mutta myös tuotteiden suunnitteluun esim. modulaarisuus? 3.7 Pilotti tai pilotti- idea Kiertotalous & Jäte -seminaari. Toimijoiden (etenkin yksityiset) / ”jäte- ekosysteemin” seminaari, jossa voitaisiin hakea synergioita, törmäyttää toimijoita, luoda uusia liiketoimintaideoita ja hakea yhteistä tavoitetilaa jätteiden hyötykäytölle. Myös suuria teollisia toimijoita mukaan - yhtenä tavoitteena päästä lähemmäs kokonaisratkaisutoimitusta jätteisiin ja materiaalivirtoihin liittyvissä ratkaisuissa. Hyödynnetään suunnittelussa esimerkiksi Jätelaitosyhdistyksen (JLY) kiertotalousviikon kampanjoita ja vastaavia. Jätelaitos- yhdistys Ry? Lähteet: alkuhaastattelut, taustaselvitys. Huomiot: punaisella merkityt toteuttajatahot ovat alustavia ehdotuksia mahdollisiksi toteuttajatahoiksi
Lähteet: alkuhaastattelut, taustaselvitys. Huomiot: punaisella merkityt toteuttajatahot ovat alustavia ehdotuksia mahdollisiksi toteuttajatahoiksi Tietoisuuden lisääminen -teema-alueen ylätason tavoite, tunnistetut parhaat käytännöt sekä pilotit, jotka läpileikkaavat painopistealueita (sivu 1/2) 4. Tietoisuuden lisääminen Teeman ylätason tavoite Tavoitteena on, että jokainen suomalainen ymmärtää kiertotalouden logiikan ja omalla toiminnallaan tukee Suomen kansainvälistä kiertotalousbrändiä; Kansainvälisesti Suomi nähdään kiertotalouden edelläkävijänä Tunnistetut parhaat käytännöt ja opit meiltä ja maailmalta Tunnistetut pilotti- ja toimenpideideat # Kategoria Aihe/ nimi ja kuvaus Toteuttajat • Alankomaat: internet- ja Facebook - kampanjasivut Circular Hotspot – kampanjalle. Sivuilla kerrotaan kampanjalle ajankohtaisista asioista, sekä laajemmin maan kiertotalousnäkymistä; sen luomista mahdollisuuksista, käytännön esimerkeistä ja käynnissä olevista hankkeista • Alankomaat: ministeriöiden lanseeraamassa ”Green Deal” -ohjelmassa ei jaeta julkista rahaa, vaan valittuja yrityksiä autetaan neuvomalla esimerkiksi sääntelyyn, liiketoimintamalliin ja rahoitukseen liittyen • Japani: kuluttajaystävällinen vanhojen laitteiden keräysjärjestelmä: laitteet kerätään jälleenmyyjien toimesta joko liikkeissä tai uuden laitteen toimituksen yhteydessä. Järjestelmä niin tehokas ja helppo käyttää, että se tekee kierrättämättä jättämisestä vaikeampaa kuin kierrätyksestä -> nudging ( esim. käyttäytymistieteiden hyödyntäminen ihmisten kannustamisessa ”parempiin” ratkaisuihin ja päätöksiin) • Pantamera on ruotsalaisen Returpack AB:n omistama tavaramerkki ja sen tarkoituksena on tölkkien ja pullojen kierrätyksen lisäys ruotsalaisessa kierrätysjärjestelmässä mm. mainoskampanjoiden ja muiden aktiviteettien avulla 4.1 Pilotti tai pilotti- idea Kiertotalouden nudge-yksikkö. Taho, joka "ehdollistaa" kuluttajia ja yrityksiä ja virkamiehiä tietoisesti kiertotaloudelle hyödyntäen käyttäytymistieteitä – pieniä käytännöllisiä toimia, joilla ihmiset saadaan toimimaan erilaisten politiikka- tavoitteiden mukaisesti. Nudge-yksikön vastuulla voisi olla myös yhdistää/ koordinoida/ luoda synergioita ja vaikuttavuutta kaiken kiertotalouden ympärillä tapahtuvan viestinnän, tapahtumien jne. kautta. Nudge-osaamista paljon ulkomailla, Suomesta tunnistettu: Sami Torstila (Aalto), Maija-Riitta Ollilla, Marja- Liisa Halko, Ari Haukkala (Hel. Yliopisto), Nelli Harkonen (Hel. Yliopisto) Sitra koordinoijana ? 4.2 Pilotti tai pilotti- idea Kiertotalousportaali. Kiertotalousportaali (internet-sivu), johon voisi koota infografiikan käytössä olevista kiertotalousratkaisusta esim. Suomen karttaa hyödyntäen; lisäksi tähän sivustoon voisi yhdistää mm. raaka-aine pörssin, idea- pörssin, suomalaisten toimijoiden kiertotalousratkaisutarjoaman kuvauksen, jne. Keskitetty tiedon- ja ratkaisujenhakulähde Suomeen linkittyvistä kiertotalousaiheista. Portaaliin luodaan myös viestinnällinen Suomen kiertotaloustarina, joka suunnattaan erityisesti ulkomaalaisille kävijöille. Viestinnässä voidaan hyödyntää Suomi 100 vuotta –juhlaohjelmaa. Ministeriö? Suomi 100v. - ohjelma (VNK)? 4.3 Pilotti tai pilotti- idea Kiertotalous-roadshow. Kaksi eri striimiä: 1. Kiertotalous-roadshow/ tietoisuuden lisäämiskiertue pohjoismaisille poliitikoille, ministeriöille ja virkamiehille. 2. Kotimainen roadshow, laajalle kohdeyleisölle (alueet, kansalaiset, yritykset) – tietoisuuden lisäämisen lisäksi roadshowssa tunnistetaan ”piiloon” jääneitä kiertotalousratkaisuja. Roadshown sisällöissä hyödynnetään innostavia puhujia ja olemassa olevia esimerkkejä sekä mahdollisen kiertotalousportaalin sisältöjä. Toimintaohjel man sidosryhmät; koordinoijina Sitra; CLC? Suomi 100v. - ohjelma (VNK)? 4.4 Pilotti tai pilotti- idea Kiertotalouden help-desk yrityksille. Taho, joihin yritykset voivat olla yhteydessä kiertotalouteen liittyen, esimerkiksi rahoitus, lainsäädäntöasiat, patentit ja tuotekehitys, kumppanien etsintä, laskenta ja mallinnus yms. Yhteydenottomahdollisuus sekä nettisivut, jossa esim. FAQ, parhaat käytännöt, verkostosta tietoa, jne. Vrt. esimerkiksi Motivan hankintapalvelu. Motiva? SYKE? VTT? Tekes?
23 Tietoisuuden lisääminen -teema-alueen ylätason tavoite, tunnistetut parhaat käytännöt sekä pilotit, jotka läpileikkaavat painopistealueita (sivu 2/2) Lähteet: alkuhaastattelut, taustaselvitys. Huomiot: punaisella merkityt toteuttajatahot ovat alustavia ehdotuksia mahdollisiksi toteuttajatahoiksi 4. Tietoisuuden lisääminen Teeman ylätason tavoite Tavoitteena on, että jokainen suomalainen ymmärtää kiertotalouden logiikan ja omalla toiminnallaan tukee Suomen kansainvälistä kiertotalousbrändiä; Kansainvälisesti Suomi nähdään kiertotalouden edelläkävijänä Tunnistetut parhaat käytännöt ja opit meiltä ja maailmalta Tunnistetut pilotti- ja toimenpideideat # Kategoria Aihe/ nimi ja kuvaus Toteuttajat • Skotlanti: Zero Waste Scotland on valtion elin, jonka tehtävänä on tukea Skotlantia kiertotalouteen siirtymisessä. Sen tehtävänä on auttaa Skotlantia pärjäämään maailmassa, jossa resurssit ovat enenevässä määrin rajoittuneita. Elimen tarkoitus on mahdollistaa ja inspiroida kiertotalouteen siirtymisessä, esimerkiksi ihmisten asenteita muuttamalla. ZWS tekee myös konkreettisia tekoja: he antavat rahoitusta, teknistä neuvontaa, koulutusta ja muuta apua. ZWS:n rahoitus tulee Skotlannin valtiolta ja European Regional Development Fundilta. 4.5 Pilotti tai pilotti-idea Kiertotalouden nopean toiminnan joukot. Edelläkävijäyritykset (esim. ohjelman sidosryhmästä), joita voi käyttää asiantuntijoina/pioneereina, esim. kaupallistamisen ja inspiroinnin tukena. Voisi liittyä/yhdistää myös esimerkiksi Kiertotalous-scout- toimintaan. 4.6 Pilotti tai pilotti-idea Kiertotalous bootcamp. Kaksi eri striimiä: 1. Bootcamp kouluissa ja oppilaitoksissa, esim. yliopistot. Opetetaan oppilaille tietyt kiertotalouden perusteet, kerrottaisiin inspiroivia esimerkkejä ja luotaisiin linkki oppilaiden arkeen. Vrt. esimerkiksi Asennetta-Kampanja Oy; joka keskittyy ehkäisevän päihdetyön edistämiseen kouluissa, kampanjabussi, joka kiertää koulusta toiseen. 2. Bootcamp kansalaisille. Tavoitteena, että kiertotalouden perusperiaatteet ovat kansalaistaito. Esimerkiksi parempaa tilastotietoa ja avainlukuja kierrätyksestä kuluttajille näkyville: mitä positiivisia vaikutuksia minun kierrättämiseni saa aikaan? Kuinka paljon esim. energiankäyttötarve vähenee? Bootcampeilla yhteys esim. mahdolliseen nudge-yksikköön. ? Suomi 100v. - ohjelma (VNK)? ”Niukkuus taas muotia” 4.7 Muu toimenpide (synergiat) Linjaukset ja synergiat esim. järjestöjen kiertotaloustyöhön. Tunnistetaan muut kiertotalouden aktiivista viestintää harjoittavat tahot ja otetaan tahot mukaan toimintaohjelman toteuttamiseen. 4.8 Pilotti tai pilotti-idea Kiertotalous katutapahtuma. Värikäs katutapahtuma, jossa mm. palvelutalous ja jakamistalous tuodaan kuluttajille erilaisten minipilottien kautta. Painotus esim. taiteessa, musiikissa ja lähiruuassa; lapsille myös leikeissä ja kierrättämisessä. Hyödynnetään: esim. kansalaisten kiertotalouspäivä/ OSCEday (11.6.). Kallio-liike; Suomi 100v. - ohjelma (VNK)? 4.9 Pilotti tai pilotti-idea Ekosuunnittelun tietoisuuden lisääminen. ”Ekosuunnittelun business case”. Koulutus, seminaari tai aamiaistapahtuma ekosuunnittelusta (valitussa kontekstissa); Suomessa alan huippuja esim. UPM, Stora Enso, Ekokem. 4.10 Muu toimenpide EllenMcArthur CE100 platform. Selvittäminen voisiko CE100:aa hyödyntää Suomessa ja missä muodossa (esim. Suomen liittyminen alustaan). CE100 on yhteistyö- ja innovaatioalusta, joka kokoaa yhteen eri sektorin toimijoita edistämään kiertotalouden tavoitteita. Teknologia- teollisuus 4.11 Muu toimenpide Kiertotalous osaksi opetusta. Kiertotalous osaksi opetuspolitiikkaa. Pitkän tähtäimen asennekasvatus, ”seuraavan sukupolven valistaminen”. OKM
24 5. Ruokajärjestelmä Painopistealueen ylätason tavoite Tavoitteena on, että Suomi on kestävän ruokajärjestelmän mallimaa ja ratkaisujen globaali viejä – puhtaus, turvallisuus ja kannattavuus kärjessä Läpileikkaa- vat teemat Tunnistetut parhaat käytännöt ja opit meiltä ja maailmalta Tunnistetut pilotti- ja toimenpideideat # Kategoria Aihe/ nimi ja kuvaus Toteuttajat 1 Politiikka ja hallinto • Suomi: Motiva Oy, Palmu Inc. ja Maa- ja elintarviketalouden tutkimuslaitoksen toteuttama kokeilu Herkkupesä: taloyhtiön tai muun pienyhteisön yhteinen ruokavarasto, jossa ylijääviä ruoka-aineita jaettiin taloyhtiössä ja siten vähennettiin ruokahävikkiä. Osoittautui onnistuneeksi ja taloyhtiö päätti jatkaa sitä itsenäisesti • Suomi: Eviran sääntelyyn tehdyn muutoksen ansiosta nyt mahdollista lahjoittaa hyväntekeväisyyteen ruokahävikkiä, jossa "parasta ennen"-päiväys. Mm. S- ryhmä lahjoittaa valtakunnallisesti n. 10% myynnistä poistetusta leivästä hyväntekeväisyyteen. Pääkaupunkiseudulla osa hävikkileivästä viedään ST1:n bioetanolilaitokselle. • Myös: Ranska: Parlamentti velvoitti lailla kaupat luovuttamaan poistettavat elintarvikkeet jaettavaksi eteenpäin 5.1.1 Muu toimenpide Lannoitteen sekoitevelvoite. Lakiehdotuksen suunnittelu ja valmistelu SYKE, Eduskunta, Sitra 5.1.2 Pilotti tai pilotti- idea Alueellisen kestävän ruokajärjestelmän kokeilu. Tuottajat tuottavat sitä, mitä kuluttajat haluavat - julkiset hankinnat keskiössä (maakuntataso). Konseptointi ja toteutus. Gasum 5.1.3 Pilotti tai pilotti- idea Kestävät julkiset ruokahankinnat. Konseptointi keskitetysti, toteutus alueellisesti. Teemoja esimerkiksi vain kotimainen ruoka, ”nollahävikkimalli”, ruoka palveluna, jne. MMM vetämässä alueellisia kokeiluja Huomio Lisäksi ruokajärjestelmään liittyviä lakimuutoksia sisällytetään ja on jo osin tunnistettu pilottiin 1.1 Kiertotalouden mahdollistava sääntely 2 Rahoitus • … 5.2.1 Muu toimenpide Linjaukset ja synergiat ruokajärjestelmään ja ravinteisiin liittyviin tutkimushankkeisiin. Esimerkiksi Ravinteiden kierrätys käytäntöön – kokeiluohjelma, Maaseudun kehittämisohjelma. Hyödynnetään yhteiset synergiat toiminta- ohjelmatyön ja tutkimushankkeiden välillä. Ruokajärjestelmä: ylätason tavoite, tunnistetut parhaat käytännöt sekä pilotit (sivu 1/2) Lähteet: alkuhaastattelut, taustaselvitys. Huomiot: punaisella merkityt toteuttajatahot ovat alustavia ehdotuksia mahdollisiksi toteuttajatahoiksi
25 5. Ruokajärjestelmä Painopistealueen ylätason tavoite Tavoitteena on, että Suomi on kestävän ruokajärjestelmän mallimaa ja ratkaisujen globaali viejä – puhtaus, turvallisuus ja kannattavuus kärjessä Läpileikkaa- vat teemat Tunnistetut parhaat käytännöt ja opit meiltä ja maailmalta Tunnistetut pilotti- ja toimenpideideat # Kategoria Aihe/ nimi ja kuvaus Toteuttajat 3 Innovaatiot ja uudet liiketoimin- tamallit • Sveitsi: laki velvoittaa fosforin talteenottoon puhdistamolietteen polton tuhkasta • Lontoolainen Winnows kehittänyt ravintoloiden ruokasäiliöihin sijoitettava röntgenlaitteen, joka auttaa ravintoloitsijoita tunnistamaan mitä roskasäiliöön päätyy, kuinka usein ja miksi. Ravintolat saavuttaneet ruokahävikissä 30-70%:n säästöjä • Analytiikan hyödyntäminen ruokajärjestelmän kehittämisessä ja ruokahävikin minimoinnissa. Tarkempia oppeja kuvattu mm. Yhdysvalloissa tehdyssä tiekartasta ”A roadmap to reduce U.S. food waste by 20 percent” (2016). 5.3.1 Pilotti tai pilotti- idea Elintarviketeollisuuden materiaalitehokkuusketjun hallinta. Motiva 5.3.2 Pilotti tai pilotti- idea Ruuan ja ravinteiden avoimen data kilpailu. Start-up yhteisöt, developerit ja opiskelijat mukaan ideoimaan kestävän ruokajärjestelmän ja maatalouden ratkaisuja. Myös avoimen tiedon rajapintojen kehittäminen, esim. ENVI-base. Vrt. esim. Apps4Finland-kilpailu. 5.3.3 Pilotti tai pilotti- idea Ilmastolounas. MMM:n tiedekunnan opiskelijat suunnittelevat ilmastolounaskonseptit/ menut (esim. tähdelounaskonsepti) kaupallisten toimijoiden käyttöön. 5.3.4 Pilotti tai pilotti- idea Yhteinen pöytä- hankkeen laajentaminen muille alueille. Yhteinen pöytä luo verkostoa ja mallia vantaalaiselle, yhteisölliselle ruoka- aputoiminnalle ja hävikkiruoan keskitetymmälle jakelulle. 4 Tietoisuu- den lisääminen • … 5.4.1 Pilotti tai pilotti- idea Hävikkiruuan ravintolapäivä. Samassa yhteydessä laajemminkin esille esimerkiksi suomalainen ruoka, lähiruoka, ruokaosuuskunnat, ruokapiirit, jne. Hyödynnetään jo tapahtuvia aloitteita, kuten: kotimaisen särjen käyttö (Palmia & muita), From Waste to Taste, ResQ. Ruokajärjestelmä: ylätason tavoite, tunnistetut parhaat käytännöt sekä pilotit (sivu 2/2) Lähteet: alkuhaastattelut, taustaselvitys. Huomiot: punaisella merkityt toteuttajatahot ovat alustavia ehdotuksia mahdollisiksi toteuttajatahoiksi
26 6. Metsäperäiset kierrot Painopistealueen ylätason tavoite Tavoitteena on, että Suomi on metsäperäisten kiertojen johtava maa alan perinteiselle kiertotalousosaamiselle rakentuen, digitalisaatiota ja uudenlaista yhteistyötä hyödyntäen sekä rohkeaa kaupallistamista pelkäämättä Läpileikkaa- vat teemat Tunnistetut parhaat käytännöt ja opit meiltä ja maailmalta Tunnistetut pilotti- ja toimenpideideat # Kategoria Aihe/ nimi ja kuvaus Toteuttajat 1 Politiikka ja hallinto 6.1.1 Pilotti tai pilotti-idea Lisäpisteitä uusiomateriaaleille julkisissa hankinnoissa. (Huomioiden hankinnan kohteen ekologisen kestävyyden kokonaisuudessaan). 2 Rahoitus • Itävalta: ulkomaisia toimijoita tuetaan tasavertaisesti kotimaisiin verrattuna, jos näin saadaan varmistettua tutkimuksen toteutus Itävallassa. Tekesin rahoitusmallien muokkaus joustavammiksi kansainvälisten partnerien osalta? • Saksa: Bavarian Research Alliance on paikallisen aluehallinnon rahoittama tukipalvelu, jonka tavoitteena on maksimoida Baijerin osavaltiolle kohdistuva tutkimusrahoitus. Suomen harkittava kattavampia tukipalveluita EU-rahoituksen hakukierroksiin, koordinointiin ja raportointiin? 6.2.1 Pilotti tai pilotti-idea Metsäteollisuuden toimijoiden profiloituminen sijoittajien siirtyessä pois ”fossiilisista sijoituskohteista”? Metsäperäiset kierrot: ylätason tavoite, tunnistetut parhaat käytännöt sekä pilotit (sivu 1/2) Lähteet: alkuhaastattelut, taustaselvitys. Huomiot: punaisella merkityt toteuttajatahot ovat alustavia ehdotuksia mahdollisiksi toteuttajatahoiksi
27 6. Metsäperäiset kierrot Painopistealueen ylätason tavoite Tavoitteena on, että Suomi on metsäperäisten kiertojen johtava maa alan perinteiselle kiertotalousosaamiselle rakentuen, digitalisaatiota ja uudenlaista yhteistyötä hyödyntäen sekä rohkeaa kaupallistamista pelkäämättä Läpileikkaa- vat teemat Tunnistetut parhaat käytännöt ja opit meiltä ja maailmalta Tunnistetut pilotti- ja toimenpideideat # Kategoria Aihe/ nimi ja kuvaus Toteuttajat 3 Innovaatiot ja uudet liiketoimin- tamallit • Suomi: Metsä Group hyödyntää puutuotannon sivuvirrat 100%:sti: o Kuori - uusia polttoaineita, ja tuotekaasua kuoresta ja lietteestä tehtaan polttoaineeksi o Tärpätti ja mäntyöljy o Hajukaasut - rikkihappoa ja metanolia tehtaan omaan käyttöön o Ligniini - uusia biotuotteita o Lietteet - biokaasua liikenteen polttoaineeksi o Puhdistettu vesi o Sakat ja tuhkat - lannoitteita ja maanrakennusmateriaalia o Bioenergia: sähkö, höyry ja kaukolämpö o Glaubersuola o Sellun jatkojalostus - uusia tekstiilikuituja ja biokomposiitteja • Suomi: St1 tuottaa bioetanolia jätteistä. Myös sivutuotteet (eläinten ruoka, lannoitteet, kemikaalit, sähkö ja/tai lämpö ja biokaasu) otetaan talteen • Suomi: North European BioTech Oy (NEB) investoi uuteen tehtaaseen, joka alkaa tuottamaan bioetanolia puuhakkeesta ja hävikkiruoasta Suomessa 2016 aikana. Myös sivutuotteet (eläinten ruoka, lannoitteet, kemikaalit, sähkö ja/tai lämpö ja biokaasu) otetaan talteen • Yleisesti: entistä tehokkaammat pesuaineiden entsyymit mahdollistavat pyykin puhtaaksi pesemisen jopa 20´C lämpötilassa - > merkittäviä säästöjä energiankulutuksessa. Esim. 60´C kirjopesuohjelma käyttää noin kaksinkertaisesti energiaa 40´C ohjelmaan verrattuna • Yleisesti: biopohjaiset muovit yksi nopeimmin kasvavista teollisen bioteknologian sovellusalueista, sillä suurin osa biomuoveista tuotetaan fermentointiprosesseilla • … 4 Tietoisuu- den lisääminen • Opit Suomen paperinkierrätysjärjestelmästä: miten on luotu järjestelmä ja sen vaatima tietoisuus sille tasolle, että paperinkierrätysaste Suomessa on n. 90 %? 6.4.1 Pilotti tai pilotti-idea • Metsäteollisuus & ekosuunnittelu -tapahtuma. Parhaiden käytäntöjen jakaminen esim. aamiaisseminaarissa. Mm. UPM:n kokemukset Metsäperäiset kierrot: ylätason tavoite, tunnistetut parhaat käytännöt sekä pilotit (sivu 2/2) Lähteet: alkuhaastattelut, taustaselvitys. Huomiot: punaisella merkityt toteuttajatahot ovat alustavia ehdotuksia mahdollisiksi toteuttajatahoiksi
28 7. Tekniset kierrot Painopistealueen ylätason tavoite Tavoitteena on, että Suomi rakentaa kilpailukykyään kestävien teknisten kiertojen avulla: neitseellisen materiaalin tarpeen minimointi ja maksimoida kierron pituuden maksimointi ja uudelleenkäytön mahdollisuuksien hyödyntäminen Läpileikkaa- vat teemat Tunnistetut parhaat käytännöt ja opit meiltä ja maailmalta Tunnistetut pilotti- ja toimenpideideat # Kategoria Aihe/ nimi ja kuvaus Toteuttajat 1 Politiikka ja hallinto • Singapore: ekokaupunki "test bedinä". Punggol on valittu Singaporen Housing & Development Boardin toimesta Singaporen ensimmäiseksi ekokaupungiksi. Projekti tähtää useiden hankkeiden kautta asuinalueella kestävään energian- ja vedenkäyttöön ja jätteidenhallintaan. Alueella hyväksi todetut ratkaisut pyritään ottamaan käyttöön tulevaisuudessa ympäri Singaporea. Jopa leikkipaikat alueella rakennetaan kierrätysmateriaalista • Suomi: Kaivettu maa lasketaan Suomessa jätteeksi - muualla ei, mikä estää rakentamisen yhteydessä syntyviä mahdollisuuksia hyödyntää alueella syntyviä sivukiviä, maamassoja ja sivuvirtoja 7.1.1 Pilotti tai pilotti- idea Olemassa olevan rakennuskannan arvon maksimointi. Tällä hetkellä yksin Helsingin alueella on 1,25 miljoonaa m2 tyhjää toimistotilaa, jota ei voida muuttaa asumiskäyttöön sääntelyn takia. Olettaen, että noin kolmasosa tästä potentiaalista olisi mahdollista muuttaa vuoteen 2030 mennessä, olisi sen rahallinen arvo vuokratuloissa mitattuna noin 255 miljoonaa euroa vuodessa. Lisäksi kansantalous säästäisi rakennuskustannuksissa arviolta vajaat 700 miljoonaa euroa, jos muutoskustannuksia vertaa uudisrakentamiseen. (Lähde: Sitra: Kiertotalouden mahdollisuudet Suomelle (2014)) 2 Rahoitus • … Tekniset kierrot: ylätason tavoite, tunnistetut parhaat käytännöt sekä pilotit (sivu 1/2) Lähteet: alkuhaastattelut, taustaselvitys. Huomiot: punaisella merkityt toteuttajatahot ovat alustavia ehdotuksia mahdollisiksi toteuttajatahoiksi
29 7. Tekniset kierrot Painopistealueen ylätason tavoite Tavoitteena on, että Suomi rakentaa kilpailukykyään kestävien teknisten kiertojen avulla: neitseellisen materiaalin tarpeen minimointi ja maksimoida kierron pituuden maksimointi ja uudelleenkäytön mahdollisuuksien hyödyntäminen Läpileikkaa- vat teemat Tunnistetut parhaat käytännöt ja opit meiltä ja maailmalta Tunnistetut pilotti- ja toimenpideideat # Kategoria Aihe/ nimi ja kuvaus Toteuttajat 3 Innovaatiot ja uudet liiketoimin- tamallit • Suomi: Fortum alkanut ottaa lämmön talteen jätevesipumpusta. Lämpö meni pitkään mereen eikä sitä huomattu ottaa talteen. Nyt siitä voidaan tuottaa 15% kaukolämmöstä (40 megan tehoinen) • Espanja: Ibelium kehittänyt älykkään parkkijärjestelmän. Järjestelmä kertoo sensoreiden avulla missä kaupungista löytyy parkkipaikkoja -> tyytyväiset kuskit, vähemmän päästöjä, kulutusta ja ruuhkia 7.3.1 Pilotti tai pilotti- idea Maa-ainespörssi. Esimerkiksi kaivosteollisuuden sivuvirroille tai rakentamiseen liittyen. 7.3.2 Pilotti tai pilotti- idea ”Talvivaarasta Kesävaara”. Malliesimerkki maailmalle miten tehdään kestäväkaivos 2.0 sekä siihen liittyvä, mahdollisimman skaalattavat ratkaisut. Suomessa korkean tason osaamista (mm. murskaaminen, mineraalit, kierrätys) jota voitaisiin profiloida ja pyrkiä kohti kokonaisratkaisuja. 7.3.3 Pilotti tai pilotti- idea Teknologiateollisuuden elektroniikkaromun demolaitos. Elektroniikkaromuun liittyvien mahdollisuuksien tunnistaminen ja demonstrointi. Lisäksi demolaitoksen yhteydessä voitaisiin tutkia mahdollisia uusia markkinapaikkoja käytetylle (kuluttaja- ja teollisuus)elektroniikalle. Huomio Alustavasti tunnistettu myös muita teknisen kierron pilottien esimuotoja, liittyen esimerkiksi: tuhkat, kemikaalit, lannoitteet, ICT-romu, Betoni ja sementti.. 4 Tietoisuu- den lisääminen • … • … Tekniset kierrot: ylätason tavoite, tunnistetut parhaat käytännöt sekä pilotit (sivu 2/2) Lähteet: alkuhaastattelut, taustaselvitys. Huomiot: punaisella merkityt toteuttajatahot ovat alustavia ehdotuksia mahdollisiksi toteuttajatahoiksi
30 8. Liikkuminen Painopistealueen ylätason tavoite Tavoitteena on, että Suomi tunnetaan maailman kekseliäimpänä kiertotalouden virtojen hallitsijana ja liikuttajana Läpileikkaa- vat teemat Tunnistetut parhaat käytännöt ja opit meiltä ja maailmalta Tunnistetut pilotti- ja toimenpideideat # Kategoria Aihe/ nimi ja kuvaus Toteuttajat 1 Politiikka ja hallinto • Suomi: Pullopanttijärjestelmä • … 2 Rahoitus • … 3 Innovaatiot ja uudet liiketoimin- tamallit • Uber, Lyft, Hailo ja Kabbe: Autonjakoa tai -vuokraa tarjotaan juuri sinä hetkenä kuin asiakas sitä tarvitsee yhdistämällä juuri sillä hetkellä palveluitaan tarjoavan palveluntarjoajan ja asiakkaan. Autonjakoliiketoiminta kukoistaa älypuhelimien, Big datan ja jakotalouden kasvavan suosion ansiosta. Euroopassa autonjako on kasvanut 40% ajalla 2010-2013 • Saksa: kiertotalouden merkitys logistiikalle DHL:n mallin mukaan: o eko-tehokas paketointi - ekodesign o paketiton logistiikka - online-asiakkaat voivat valita paketittoman/pakkausmateriaalittoman toimituksen o monikäyttöisiä hub:eja ja kuorma-autoja o 4PL-ratkaisut - alustan tarjonta yritysten materiaalivirtojen tehokkaamman hallinnan, koordinoinnin ja kierrätyksen yhdistämiseksi o P2P-dropoff-verkostot - kuluttajatuotteiden uudelleenkäytön ja kierrätyksen logistiikan helpottamiseksi o käänteisen logistiikan uudelleenajattelu - käytöstä poistettujen tuotteiden ja materiaalien kierrätys ja uudelleenkäyttö 4 Tietoisuu- den lisääminen • … Liikkuminen: ylätason tavoite, tunnistetut parhaat käytännöt sekä pilotit Lähteet: alkuhaastattelut, taustaselvitys. Huomiot: punaisella merkityt toteuttajatahot ovat alustavia ehdotuksia mahdollisiksi toteuttajatahoiksi Pilotti- ja toimenpideideoiden kartoittaminen käynnissä – toistaiseksi ei tunnistettuja pilotteja tai toimenpiteitä
• Toimintaohjelmaan kerätään lisäideoita kaikille osa-alueille • Etenkin metsäperäisiin kiertoihin, teknisiin kiertoihin ja liikkumiseen liittyen toivotaan lisäehdotuksia • Huonoja ehdotuksia ei ole – myös esimerkiksi vaillinaiset pilottiaihiot, kiertotalouskonseptin ulkopuoliset huomiot ja villit kokeiluideat voivat inspiroida eri tahoja kokeiluihin tai olla muulla tavalla relevantteja • Ehdotusten jättäjiä kehotetaan tunnistamaan mahdollisia toteuttajatahoja ja omistajia, mutta myös avoimet ehdotukset kelpaavat • Toimenpide-ehdotuksia ja kokeiluideoita voi antaa 10.6.2016 asti Sitran www- sivuilla olevan Viima online-työkalun kautta • Lisätietoja Sitrassa antavat: johtava asiantuntija Kari Herlevi, kari.herlevi(at)sitra.fi tai +358 294 618 287 asiantuntija Laura Järvinen, laura.jarvinen(at)sitra.fi tai +358 294 618 407 31 Täydennyksiä, lisäehdotuksia ja uusia pilotti- ja toimenpide ideoita toivotaan kaikille osa-alueille, mutta etenkin painopistealueisiin liittyen
Sisällysluettelo Johdanto1 4 Liitteet Toimintaohjelman luonnos2 3 Taustaselvitys ALUSTAVA LUONNOSMATERIAALI
33Sitra • Etunimi Sukunimi • 0.0.2016 • Taustaselvitys • Suomen lähtökohdat kiertotaloudelle • Katsaus Suomen talouden nykytilaan ja valmiuksiin • Yhteenveto sidosryhmä- haastatteluista • Kiertotalouden tyypillisiä pullonkauloja • Kiertotalous maailmalla: esimerkkejä
Kiertotalouden lähtökohdat Suomessa: nykytilan toimintaympäristö puoltaa kiertotalouteen siirtymistä Poliittinen muutosvoima (P) • Poliittinen toimintaympäristö suhtautuu pääosin positiivisesti kiertotalouteen ja sen mahdollisuuksiin • Valtioneuvosto suhtautuu positiivisesti EU:n toimintasuunnitelmaan kiertotaloudesta; kiertotalouden tavoitteita on kirjattu hallitusohjelmaan ja kiertotalous näkyy hallituksen kärkihankkeissa; rahoitusta saatavilla sekä EU-tasolla että kansallisesti • Suomessa kiertotalous nähdään laajana mahdollisuutena; jätepolitiikan ohella kiertotalous koskettaa mm. jakamistaloutta, biotaloutta, cleantechia ja ylipäätään ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja resurssitehokasta taloutta; toisaalta haasteena on, että Suomessa ei ole saatu aikaan laaja-alaisia ja kunnianhimoisia päätöksiä ja ratkaisuja kiertotalouteen siirtymisestä +/- Taloudellinen muutosvoima (E) • Kiertotalouden potentiaali ja Suomen vahvuudet puoltavat kiertotaloutta kansantalouden haasteista huolimatta • Taloudellinen tilanne tullee pysymään haastavana EU-tasolla ja erityisesti Suomessa; Suomen kilpailukyky on jäänyt jälkeen (10-15%) huippumaista eikä vienti vedä; Suomi elää murroksessa, mutta uusi suunta on auki • Kiertotalouden potentiaali Suomen kansantaloudelle on arvioitu olevan 1,5-2,5 miljardin euron luokkaa 2030 mennessä • Suomella on selkeitä kiertotalouteen liittyviä vahvuuksia ja huipputason esimerkkitoimijoita eri kokoluokkien yrityksissä; toisaalta haasteita ovat mm. lyhyen aikavälin taloudelliset paineet sekä osin heikko riskinottokyky ja kuluttajaymmärrys +/- Sosiaalinen muutosvoima (S) • Sosiaalinen muutosvoima puoltaa kiertotalouteen siirtymistä • Kasvanut työttömyys, väestön ikääntyminen ja heikentynyt huoltosuhde tuovat painetta suomalaiselle yhteiskunnalle • Huipputason koulutusjärjestelmä, turvallisuus, edistynyt kierrätyskulttuuri sekä historian myötä suomalaisuuteen pesiytynyt resurssitehokkuus ja laatutietoisuus ovat esimerkkejä vahvuuksista kiertotalousnäkökulmasta; lisäksi pieni asukasluku, ”lainkuuliaisuus” ja toimiva, luottamukseen perustuva keskusteluyhteys yhteiskunnan eri osapuolten välillä mahdollistavat transformaation monia verrokkimaita paremmin + Teknologinen muutosvoima (T) • Teknologinen muutosvoima puoltaa kiertotalouteen siirtymistä • Teknologia on suuri mahdollistava voima kiertotaloudelle ja Suomi on vahva tällä alueella: Suomi on yksi johtavista maista energiatehokkuuteen liittyvissä teknologioissa; Suomessa on vahvaa insinööriosaamista ja insinöörien määrässä Suomi on Etelä-Korean ja Saksan kanssa huippumaiden joukossa; Suomessa on korkean tason osaamista myös digitalisaatioon, IoT:en ja designiin liittyen ja kasvava määrä teknologiayrityksiä, jotka luovat mahdollistavia ratkaisuja yli toimialarajojen • Tiedon nopea ja laaja leviäminen, esim. sosiaalisen median välityksellä voimistaa nousevia ilmiöitä kuten kiertotaloutta + Lainsäädännöl- linen muutos- voima (L) • Lainsäädännöllisen toimintaympäristön tulee muuttua kiertotalouden mahdollistamiseksi; suunta on hyvä • Suomen jäykät rakenteet, byrokratia, ylisääntely, normitus ja työmarkkinoiden jäykkyydet vaikeuttavat uudistumista • Tutkimukset osoittavat, että lainsäädäntö (esim. verotus, tuote- ja jätesäädökset) on yksi keskeinen tekijä kiertotaloudessa • EU-komission kiertotalouspaketti edistää mm. jätteenkäsittelyn ja biotalouden lainsäädäntöä, mutta se on puutteellinen laajemman resurssitehokkuuden ja tavoitteellisuuden suhteen; toisaalta tarpeet on tiedostettu ja valmistelutyö jatkuu • Suomi on kärkihankkeissaan sitoutunut edistämään turhien säännöksien purkua ja toisaalta edistämään ilmastotavoitteita +/- Ympäristöl- linen muutosvoima (E) • Ympäristöllinen muutosvoima puoltaa kiertotalouteen siirtymistä • Luonnonvarojen niukkuus ja kysynnän edelleen jatkuva kasvu sekä resurssien epätasainen ja epäoikeudenmukainen jakautuminen on ihmiskunnan yksi suurimmista haasteista ja tulevaisuudessa muutos on välttämätöntä; kiertotalouden avulla on mahdollista vähentää resurssien käyttöä (vesi, maa, materiaalit), kasvihuonepäästöjä ja energiantarvetta • Kiertotalous nostaa luonnonvarojen arvoa; Suomella on väestöön suhteutettuna runsaasti luonnonvaroja ja esimerkiksi mittava kotimainen ruoantuotanto ja -kulutus mahdollistaa koko arvoketjua koskevien kiertotalousmallien luomisen + Lähteet: Sitra, Valtioneuvosto, Tilastokeskus, Hallitusohjelma, Tiekarttaprojektin alkuhaastattelut, Tiekarttaprojektin taustaselvitys
Vienti 2015 2014 2013 -4,0 % -1,0 % -2,0 % Tuonti 2015 2014 2013 -6,0 % -1,0 % -2,0 % Suomi on nauttinut vahvasta taloudellisesta kasvusta viimeisten vuosikymmenien kuluessa, mikä heijastuu maan kansantalouteen korkeana elintasona sekä hyvinvointina. Vaikka Suomi edelleen sijoittuu OECD:n tutkimuksissa keskivertomaita korkeammalle tulo- ja työllisyysasteissa mitattuna, viimeaikainen ja pitkään jatkunut taloudellisen suorituskyvyn heikkeneminen verrattuna muihin maihin on syönyt tätä etua. Suomen talous nyt - Elinkeinorakenne on muuttunut Suomessa nopeasti metsä- ja elektroniikkateollisuuden osuuden laskiessa ja palvelujen merkityksen kasvaessa. Vienti on silti tärkeässä roolissa Suomen taloudelle. Suomen kilpailukyvyn perusteet ovat pitkällä aikavälillä kunnossa toimivan infrastruktuurin ja hyvän koulutusjärjestelmän ansiosta. Lyhyen aikavälin kilpailukyky on sen sijaan heikentynyt kustannusten nousun ja talouden rakennemuutoksen takia. 1 - Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan nettoviennin vaikutus talouskasvuun säilyy ensi vuonna negatiivisena. Huolimatta viennin asteisesta paranemisesta tuonti lisääntyy nopeammin johtuen kotimaisen kysynnän virkoamisesta. - Talouskasvu on jäänyt viime vuosina vähäiseksi, eivätkä investoinnit ole yltäneet toivotulle tasolle. Satsaukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat korvanneet osin kiinteitä investointeja. 2 - Innovation Union Scoreboard, joka tuottaa arvioita EU-maiden tutkimus- ja innovointisuorituskyvystä, on listannut Suomen innovaatiojohtajien joukkoon yhdessä Tanskan, Saksan ja Ruotsin kanssa. Kuitenkin OECD:n raportin mukaan Suomen T&K-investoinnit ovat laskeneet merkittävästi vuodesta 2011 lähtien ja tehtyjen julkisten leikkausten vuoksi kehitys pysyy vaatimattomana. Lisäksi hallitusohjelmaan on kirjattu merkittävät leikkaukset koulutus- ja tutkimusrahoitukseen liittyen, minkä epäillään laskevan osaamistasoa sekä hidastavan talouskasvua. 2 - Suomi on totuttu näkemään kansainvälisesti tehdyissä hyvinvointi- ja onnellisuustutkimuksissa kymmenen parhaan maan joukossa.3 Suomen vahvuuksia korkean hyvinvoinnin lisäksi ovat koulutus ja osaaminen, ympäristön laatu sekä turvallisuus. Katsaus Suomen talouden nykytilaan ja valmiuksiin (1/2) BKT-kehitys4 2015 2014 2013 0,5 % -0,7 % -0,8 % Suomen vienti ja tuonti6 Vienti tuoteluokittain 2015 (Tulli) Tuonti tavaroiden käyttötarkoituksen mukaan 2015 (Tulli) Metsäteollisuuden tuotteet (21,5%) Kone- ja kulkuneuvoteollisuus (21%) Kemianteollisuuden tuotteet 18,8% Metallit ja metallituotteet (14,7%) Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteet (12,1%) Muut tuotteet (12%) Raaka-aineet ja tuotantohyödykkeet (35,7%) Investointitavarat (21,9%) Muut kulutustavarat (20,6%) Energiatuotteet (13,9%) Kestokulutustavarat (8%) T&K-menot Suomessa5 (osuus BKT:sta) 2015 2014 2013 3,14% 3,17% 3,3% Investoinnit7 Lähteet: 1Elinkeinoelämän keskusliitto, internet-sivut; 2 OECD Economic Surveys: Finland 2016;3 World Happiness Report 2015; 4Tilastokeskus 2016; 5Tilastokeskus 2016; 6 Tulli 2016; 7 Euro & Talous: Suomen talouden tilanne edelleen hankala; Valtiovarainministeriö, internet-sivut
Kehitysmahdollisuudet ja vahvuudet: - Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan vuoden 2016 kasvuksi muodostuu 1,2%. Kasvun taustalla on pitkälti yksityisten investointien suotuisa kehitys. Kehitystä investointiasteen kohentumisessa on nähtävissä etenkin tehdasteollisuuden rakennusinvestoinneissa sekä kone- ja laiteinvestoinneissa, mikä vauhdittaa myös yksityisten investointien kasvua. 1 - Sitran vuonna 2014 teettämän kiertotalousselvityksen mukaan kiertotalous on Suomelle 1,5-2,5 miljardin euron arvonlisäyksen kokoinen mahdollisuus. Suomella on hyvät lähtökohdat pärjätä kansainvälisessä kilpailussa: korkea koulutus, vahva teknologiaosaamisen ja hyvä maine cleantech-toimijana ovat vahva perusta menestykselle. Suomi on jo pitkällä kiertotalouden toteuttamisessa monella talouden sektorilla: paperiteollisuuden energiatehokkuus, pullokierrätys, kirpputorit tai panostukset tuotteiden modulaarisuuteen ovat muutamia esimerkkejä kiertotalouden olemassa olevista käytännöistä. 2 - Lisäksi OECD:n mukaan Suomen kasvu näyttää entistä vihreämmältä. Uusiutuvan sekä ydinvoimaenergian osuus energian tarjonnasta on OECD:n korkeimpia ja hallitus tukee lisäkasvua etenkin biomassan, tuulivoiman, biopolttoaineiden ja ydinvoiman osalta. Vuonna 2014 energiateknologiaan käytetyt T&K-kustannukset (julkiset ja yksityiset kustannukset) olivat lähes 0,12% BKT:sta, mikä on korkein OECD-maista.3 - Suomessa suurten yritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten yhteistyö korkeakoulujen sekä tutkimuslaitosten kanssa liittyen innovointiin on voimakkainta OECD:n sisällä. Tämä mahdollistaa tiedon laaja-alaisen leviämisen, kasvattaa innovointia ja edistää yrittäjyyttä. Yhteistyötä tulisi tukea laajemmin esimerkiksi painottamalla korkeakoulutuksen rahoitusta tai kasvattamalla panostusta T&K:hon. Hallituksen ainutlaatuinen 1,6 miljardin panostus kärkihankkeisiin vuosina 2016-2018 edistää innovoinnin kasvua etenkin investointien kohteena olevien uusiutuvan energian, digitalisaation ja hyvinvoinnin osa-alueilla. 3 Katsaus Suomen talouden nykytilaan ja valmiuksiin (2/2) Lähteet: 1 Valtiovarainministeriö, internet-sivut 2 Sitra: Kiertotalouden mahdollisuudet Suomelle (2014) 3 OECD Economic Surveys: Finland 2016
YHTEENVETO Sidosryhmähaastattelujen yhteenveto: mahdollisuuksista käytäntöön MINNE HALUTAAN? Suomesta halutaan niukkuuden haastetta hallitseva mallimaa, joka vie ratkaisuja maailmalle; isot ongelmat ja markkinat ovat muualla  Edelläkävijyyttä haetaan etenkin Suomen vahvuusalueilla  Edistyksellinen kotimarkkina toimii kasvualustana ja tuo uskottavuutta  Kiertotalouden on tuotettava myönteisiä ympäristö-, sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia MISSÄ OLLAAN NYT? Samaa mieltä oltiin erinomaisista lähtökohdista – usealla osa-alueella ollaan jo nyt johtava kiertotalousmaa, mutta menestystä ei osata viestiä VAHVUUKSIA:  Osaaminen (mm. tuotekehitys, ICT, materiaalitehokkuus, tietyt toimialat)  Toimintakulttuuri (mm. ’niukkuus DNA:ssa’, luottamus, turvallisuus)  Kohtalaiset raaka-aine resurssit HEIKKOUKSIA:  Päätöksenteko, johtaminen, riskinotto  Kuluttajaymmärrys, kaupallistaminen, brändäys  Syvä yhteistyö sektorien sisällä ja niiden välillä MITEN SINNE PÄÄSTÄÄN? Tavoitetila vaatii kauas katsovia muutoksia hallinnolta sekä muilta sektoreilta ja toisaalta kokeiluja, valistusta ja ruohonjuuritason toimintaa  Valtion rooli tärkeä, korostettiin mm. mahdollistavan toimintaympäristön luomista, esteiden purkamista sekä rohkeaa päätöksentekoa  Systeemitason muutospolitiikka sekä ennakkoluuloton kokeiluote ja valistus  Synergioiden haku ’hankeviidakosta’ Huomiot: alustava yhteenveto, haastattelut ovat kesken. Ennen RT II haastateltu ~50 henkilöä. Lähteet: alkuhaastattelut Suomella on ilmiselvät edellytykset kiertotalouden kärkimaaksi; kotimarkkinassa on jo paljon toimivia kiertotalouskonsepteja ja johtavaa osaamista, mutta globaaleilla markkinoilla on vielä tehtävää – perustarpeisiin vastaamisessa ja ongelmien ratkaisemisessa on valtava vienti- ja vaikuttavuuspotentiaali  Suurimpana haasteena pidetään päätöksentekokykyä ja riskinottokykyä – vaikka evidenssi ympäristöhaasteista on selvä, tietoisuus lisääntynyt huomattavasti ja osa ratkaisusta käden ulottuvilla, vanhoista rakenteista ja malleista ei osata luopua ja ennakkoluulottomien päätösten sijaan päädytään kompromisseihin, pöytälaatikkoselvityksiin ja seuraajan rooliin  Haastateltavat korostivat lähes poikkeuksetta kiertotalouden mahdollisuuksia ja positiivisia vaikutuksia, ristiriitoja näkemyksissä oli kaikkiaan vähän
Ellen MacArthur Foundationin tutkimuksessa Delivering the Circular Economy: A toolkit for Policymakers on tutkittu ylätason pullonkauloja ja esteitä kiertotaloudelle. Heidän raportissaan pullonkaulat on jaettu neljän eri teeman alle: taloudelliset pullonkaulat, markkinoiden ja sääntelyn epätäydellisyydestä johtuvat pullonkaulat ja sosiaaliset vaikuttimet. Taloudelliset pullonkaulat: 1. Kiertotalous ei välttämättä heti kannattavaa taloudellisesti, vaikka muita pullonkauloja ei olisi. 2. Kiertotalous vaatii paljon pääomaa ja on epävarmaa, milloin liiketoiminta rupeaa tuottamaan. 3. Kiertotalouden mahdollistavaa teknologiaa ei ole tarjolla niin, että liiketoiminta olisi kustannustehokasta. Markkinoiden epätäydellisyys: 1. Yhteiskuntaan kohdistuvat todelliset kustannukset eivät täysin heijastu markkinoiden hintoihin (esim. luonnonvarapääoma). 2. Markkinoilla ei ole tarpeeksi kiertotalouden mahdollistavia tuotteita tai infrastruktuuria. 3. Markkinoilla ei ole tarpeeksi kilpailua, joka johtaa liian korkeisiin hintoihin. 4. Markkinoilla ei ole riittävästi tietoa kiertotaloudesta. 5. Eriävät kannustimet markkinoilla. 6. Asiakkaiden ja toimittajien löytäminen on kallista. Sääntelyn epätäydellisyys: 1. Riittämätön lainsäädäntö. 2. Huonosti määritellyt päämäärät ja tavoitteet, jotka ohjaisivat teollisuutta kiertotalouteen. 3. Sääntelyn huono implementointi ja toimeenpano. 4. Jo olemassa olevan sääntelyn negatiivinen vaikutus kiertotalouteen. Sosiaaliset tekijät: 1. Markkinoilla olevat ja henkilökunnan riittämättömät tiedot ja taidot kiertotalouden mahdollistamiseksi. 2. Asiakkaiden ja liiketoiminnan käytännöt ja tavat Sitran ja McKinseyn raportissa Kiertotalouden mahdollisuudet Suomelle mainitaan Suomen kiertotaloudelle potentiaalisiksi aloiksi konepajateollisuus, paperiteollisuus, elintarviketeollisuus, yksityinen kulutus ja rakennusteollisuus. Raportin mukaan konepajateollisuudessa kiertotalouden esteenä nähdään esimerkiksi kiertotalouteen pohjautuvien liiketoimintamallien esimerkkien puute markkinoilta, paperiteollisuudessa riittämätön lainsäädäntö, elintarviketeollisuudessa ruokahävikkiin vaikuttava kuluttajien tietoisuus ja tottumukset, yksityisessä kulutuksessa pullonkaulana vaikuttaa kuluttajien tietämättömyys kiertotaloudesta ja sen tuomista mahdollisuuksista ja rakennusteollisuudessa pullonkaulana nähdään käyttämättömien kiinteistöjen tiukka sääntely. 38 Kiertotalouden tyypillisiä pullonkauloja (1/2) Lähteet: Ellen MacArthur Foundation: Delivering the Circular Economy: A toolkit for Policymakers (2015); Sitra: Kiertotalouden mahdollisuudet Suomelle (2014)
EU:n tutkimuksessa Scoping study to identify potential circular economy actions, priority sectors, material flows and value chains vuodelta 2014 tutkittiin kiertotalouden pullonkauloja ja esteitä. Tutkimuksen aluksi tutkimusryhmä tunnisti ja löysi sata raporttia ja tutkimusta kiertotalouteen liittyen. Näistä raporteista valittiin mukaan lopulliseen tutkimukseen 14 raporttia ja tutkimusta sen mukaan, mikä niiden relevanssi ja merkitys kiertotaloudelle on. Valittujen raporttien ja tutkimusten pohjalta tutkimusryhmä koosti listan yleisimmistä kiertotalouden pullonkauloista ja esteistä, lista alla. 1. Riittämättömät taidot ja investointi kiertotalouden mahdollistavaan muotoiluun ja tuotantoon, jotka helpottaisivat uusiokäyttöä, uudelleenvalmistusta, korjaamista ja kierrätystä. 2. Resurssien hintojen nykyinen taso antaa signaaleja, jotka eivät rohkaise tehokkaaseen resurssien käyttöön, saasteiden vähentämiseen tai innovaatioihin. 3. Riittävien kannustimien puuttuminen. 4. Vallan ja kannustimien epätasainen jako eri tekijöiden kesken arvoketjussa. Vertaa esimerkiksi valmistajat ja loppukäyttäjät. 5. Kuluttajien ja liiketalouden rajallinen hyväksyntä potentiaalisesti tehokkaammille palvelupainoteisille talousmalleille. Esimerkkinä voidaan mainita liisaaminen tavaran omistamisen sijaan. 6. Rajoittunut informaation, tietämyksen ja taloudellisten kannusteiden puute avainelementeille hankinta- ja kunnossapitoketjussa. Esimerkiksi tietämättömyys miten korjata ja uudelleenkäyttää tuotteita. 7. Kuluttajien riittämätön tietoisuus kiertotaloudesta. 8. Riittämätön lajittelu. 9. Rajalliset kannustimet kestäviin hankintoihin useissa julkisissa laitoksissa. 10. Riittämätön investointi kierrätyksen ja materiaalin palautumisen mahdollistavaan infrastruktuuriin, innovaatioon ja teknologiaan. 11. Sopivan rahoituksen saaminen. 12. Yhtenäisten menettelytapojen puuttuminen eri osa-alueilla. 13. Tuotteiden suunniteltu vanheneminen. Monet näistä esteistä ja pullonkauloista ovat hidaste jollekin tietylle materiaalille, tuotteelle tai sektorille ja niiden ratkaiseminen vaatii erilaisia ratkaisuja niin EU-, valtio-, alue- ja paikallistasolla riippuen siitä, mikä este on vastassa. Tutkimuksessa kävi ilmi, että pullonkaulat ja esteet kuitenkaan harvemmin kumpuavat yhdestä ja samasta lähteestä. Pullonkaulojen taustalla on usein erilaisia kombinaatioita riittämättömästä sääntelystä, infrastruktuurin puutteesta tai sosiaalisista, taloudellisista, teknologisista ja kulttuurisista tekijöistä. 39 Kiertotalouden tyypillisiä pullonkauloja (2/2) Lähteet: EU: Scoping study to identify potential circular economy actions, priority sectors, material flows and value chains (2014)
Kiertotalous maailmalla: eri maiden kiertotalousvisiot (1/2) # Maa Visio Fokus & Tavoitteet 1 Tanska “Becoming the State of Green” • Ympäristöfokus, visio ei keskittynyt nimenomaan kiertotalouteen vaan laajemmin resurssiviisauteen • Ylätason tavoite: ensimmäisenä maana maailmassa Tanska on päättänyt siirtyä kohti kansantaloutta, joka on 2050 mennessä kokonaan riippumaton fossiilisista polttoaineista 2 Hollanti “A global hotspot for circular economy in 2016” • Visio on kampanjaluontoinen, ja se liittyy EU-puheenjohtajuuskauteen 2016 • Kampanjan ja lähestymistavan fokus on etenkin menestystarinoissa ja tapahtumissa; lisäksi Hollannissa on perustettu ohjelma kiertotalouden edistämiseksi, keskittyen mm. kiertotalouden teknisten valmiuksien parantamiseen, esteiden poistamiseen ja tietoisuuden lisäämiseen • Regulaation fokuksena jätteet ja ekosuunnittelu 3 Skotlanti “Making things last” • Skotlanti keskittyy kiertotalousstrategiassaan neljään eri osa-alueeseen: 1) ruoka ja juoma 2) uudelleenvalmistus 3) rakennussektori ja 4) energiainfrastruktuuri • Jätteenkäsittely on yksi keskeinen, osa-alueita yhdistävä fokus; Skotlannin tavoite on, että vuoteen 2025 70 % kaikesta jätteestä Skotlannissa kierrätetään 4 Kanada “A stronger, cleaner economy that builds a better future for all Canadians” • Kanadalla kiertotalouden tiekartta: ”Smart Prosperity” (2016) • Holistinen ja laaja fokus; ”älykkäällä hyvinvoinnilla” tarkoitetaan menestyvää taloutta, tervettä ympäristöä ja korkeatasoista elämänlaatua, ja näihin osa-alueisiin on sidottu ylätason tavoitteita ja menetelmiä; esim. ”2020 Kanada nähdään globaalisti mallimaana, joka yhdistää ympäristömyönteisen taloudenhoidon taloudelliseen menestykseen” 5 Luxembourg “A knowledge capital and testing ground for the circular economy” • Luxembourgilla talousministeriön vuonna 2014 teettämä tiekartta kiertotaloudelle; pääfokuksena talouden kilpailukyky, työllisyys ja ympäristön tilan parantaminen • Tiekartta kuvaa etenkin kiertotalouden potentiaalia, melko kattavasti eri osa-alueilla ja näkökulmista; varsinaiset tavoitteet ovat kuitenkin enimmäkseen ylätasolla; tiekartassa tunnistetaan tarve tarkemmille tiekartoille ja tavoitteille Lähteet: maiden kansalliset kiertotaloussivustot
Kiertotalous maailmalla: eri maiden kiertotalousvisiot (2/2) 1Sweden should be a world leading country in innovative and sustainable industrial production of products and services. # Maa Visio Fokus & Tavoitteet 6 Ruotsi ”Sverige ska vara världsledande inom innovativ och hållbar industriell produktion av varor och tjänster”1 • Varsinaista kiertotalouden tiekarttaa tai visiota ei Ruotsilta tällä hetkellä ole. Ruotsi aikoo päästä ”Smart Industry” -vision tavoitteeseensa neljän pääalueen kautta: 1. Teollisuus 4.0 (Digitalisaation hyödyntäminen) 2. Kestävä tuotanto 3. Osaava teollisuus (Teollisuuden pätevyyden varmistaminen) 4.Testialusta Ruotsi (Houkuttelevien innovaatioiden luominen) 7 Japani Ei varsinaista visiota, mutta Japani asemoituu kierrätyksen edelläkävijänä maailmassa. • Japanilla ei tällä hetkellä ole varsinaista kiertotalouden tiekarttaa tai visiota. Japani on edelläkävijä kierrätyksessä, sillä Japanissa on vähän tilaa ja niukasti raaka-aineita • Japani on kohdistanut pyrkimyksensä erityisesti jätteenkäsittelyn sääntelyyn ja maassa on säädetty mullistavia jätelakeja, joissa on usein huomioitu tuotteiden koko elinkaari. Esimerkiksi: jokainen joka Japanissa ostaa kulkuneuvon, joutuu jo ostovaiheessa maksamaan sen kierrätyksestä Lähteet: maiden kansalliset kiertotaloussivustot
Eri maiden kiertotalousvisiot: Case Tanska Esimerkkejä / nostoja Muuta huomioitavaa ”Öljykriisi 1970-luvulla vaikutti erittäin voimakkaasti Tanskan kansantalouteen. Silloin päätettiin, että uuden tien löytäminen kasvavan energiantarpeen kattamiseksi olisi välttämätöntä. Vuodesta 1980 lähtien Tanskasta on kasvanut johtava maa maailmassa kestävien teknologioiden ja ratkaisujen kehittämisessä. Samaan aikaan Tanskan talous on kasvanut melkein 80 % ilman, että Tanskan kokonaisenergiankulutus olisi kasvanut. Tämä on osoittanut sen, että ympäristö- ja talouspolitiikka voivat kulkea käsi kädessä.” • State of Green –internet sivut kokoavat yhteen mm. osaajia, ratkaisuja, toimialoja ja tarinoita Tunnistetut toteuttamiskeinot Tunnistetut hyödyt • Tanska pääsee kunnianhimoiseen tavoitteeseensa nostamalla energiatehokkuuttaan ja optimoimalla resurssejaan. Tanska panostaa uusiutuvien energialähteiden osuuksien kasvattamiseen, kuten tuulivoimaan ja biomassaan, ja luo älykkään energiajärjestelmän, joka pystyy vastaamaan uusiutuvan energian heilahtelevuuteen. • Tanska ohjaa vihreää siirtymää keskittymällä 10:een vihreään sektoriin: Energiatehokkuus, Lämmitys ja jäähdyttäminen, Älykäs energia, Tuulivoima, Aurinko- ja muut uusiutuvat, Bioenergia, Vesi, Ilmaston sopeutuminen, Resurssit ja ympäristö sekä Kestävä kuljetus • Kestävä talouskasvu ja energia- ja ruokatarjonnan takaaminen on yksi suurimmista globaaleista haasteista. Tanska pyrkii olemaan ensimmäisenä maana maailmassa vihreä ja resurssitehokas maa, joka on kokonaan riippumaton fossiilisista polttoaineista, joka johtaa laaja-alaisiin hyötyihin • Ellen MacArthur Foundation “Policymakers toolkit” -tutkimuksen mukaan kiertotalouteen panostaminen voisi vuoteen 2035 mennessä nostaa Tanskan bruttokansantuotetta 0,8-1,4 %, luoda 7 000-13 000 uutta työpaikkaa, vähentää hiilijalanjälkeä 3-7 %, vähentää Tanskan riippuvuutta neitseellisistä luonnonvaroista 5-50 % ja kasvattaa nettovientiä 3-6 %; tutkimuksessa myös sektorikohtaisia hyötyarvioita # Maa Visio Fokus & Tavoitteet 1 Tanska “Becoming the State of Green” • Tanskalla on ympäristöfokus, visio ei keskittynyt nimenomaan kiertotalouteen vaan laajemmin resurssiviisauteen • Ylätason tavoite: Tanska on ensimmäisenä maana maailmassa päättänyt siirtyä kohti kansantaloutta, joka on 2050 mennessä kokonaan riippumaton fossiilisista polttoaineista Lähteet: Stateofgreen.com; Ellen MacArthur Foundation: Delivering the circular economy (2015)
Eri maiden kiertotalousvisiot: Case Hollanti # Maa Visio Fokus & Tavoitteet 2 Hollanti “A global hotspot for circular economy in 2016” • Visio on kampanjaluontoinen, ja se liittyy EU- puheenjohtajuuskauteen 2016 • Kampanjan fokus on etenkin menestystarinoissa ja tapahtumissa; lisäksi Hollannissa on perustettu ohjelma kiertotalouden edistämiseksi, keskittyen mm. kiertotalouden teknisten valmiuksien parantamiseen, esteiden poistamiseen ja tietoisuuden lisäämiseen • Regulaation fokuksena jätteet ja ekosuunnittelu Esimerkkejä / nostoja Muuta huomioitavaa • Hollannin kolme suurinta pankkia edistävät kiertotaloutta Hollannissa. Ne ovat alkaneet myöntämään helpommin lainoja yrityksille, jotka kasvattavat kiertotaloutta Hollannissa. • Amsterdamin kaupunki teetti laajan raportin siirtymisestä kiertotalouteen; Raportissa analysoitiin mm. ruuan ja rakennusmateriaalien kierrättämistä nykyisessä järjestelmässä; esim. kiertävien prosessien hyödyntäminen 70 000:n uuden asunnon rakentamisessa 2040 mennessä toisi vuosittain 85m€ arvon- lisäyksen, 700 työpaikkaa ja 500 000 tonnin hiilidioksidipäästön vähennyksen. • The Netherlands Circular Hotspot –kampanjalle on luotu omat internet- ja facebooksivut, joissa kerrotaan kampanjalle ajankohtaisista asioista, sekä laajemmin Hollannin kiertotalousnäkymistä; sen luomista mahdollisuuksista, käytännön esimerkeistä ja käynnissä olevista hankkeista Tunnistetut toteuttamiskeinot Tunnistetut hyödyt • Hollannin kiertotalousohjelmassa ja Opportunities for a circular economy in the Netherlands - raportissa korostuu mm. ekosuunnittelun lähestymistapa ja tiukentuva regulaatio esim. jätteiden (tavoite mm. 50% vähemmän jätteiden polttoa) ja tuotteiden osalta (laajennettu tuottajavastuu) • Hollanti järjestää lukuisia tapahtumia ja ”expoja” aiheesta, sekä painottaa viestintää, brändäystä ja esimerkkien voimaa • Muita määritettyjä edistämistoimenpiteitä: määritellä ja stimuloida kiertotalouden mahdollistavaa muotoilua; Stimuloida tuotteiden korkealaatuista uudelleenkäyttöä; Analysoida kiertotalouden pullonkauloja; Luoda portfolio kiertotalousprojekteista esimerkiksi muille yrityksille; Nostattaa yleistä tietoutta kiertotaloudesta; Osallistaa nuoria kiertotalouteen siirtymisessä • Opportunities for a circular economy in the Netherlands -raportin mukaan Hollannissa siirtyminen kiertotalouteen voisi tuoda taloudellisia mahdollisuuksia 7,3 miljardin euron edestä vuositasolla ja luku vastaa n. 54 000 työpaikkaa. Hiilidioksidipäästöt voisivat laskea 8 %:lla. Kiertotalouteen siirtyminen vähentäisi myös maankäyttöä ja raaka-aineiden ja makean veden tarvetta. Lähteet: Netherlandscircularhotspot.nl; Opportunities for a circular economy in Netherlands (2013)
Eri maiden kiertotalousvisiot: Case Kanada # Maa Visio Fokus & Tavoitteet 3 Kanada “A stronger, cleaner economy that builds a better future for all Canadians” • Kanadalla kiertotalouden tiekartta: ”Smart Prosperity” • Holistinen ja laaja fokus; ”älykkäällä hyvinvoinnilla” tarkoitetaan menestyvää taloutta, tervettä ympäristöä ja korkeatasoista elämänlaatua, ja näihin osa-alueisiin on sidottu ylätason tavoitteita ja menetelmiä; esim. ”2020 Kanada nähdään globaalisti mallimaana, joka yhdistää ympäristömyönteisen taloudenhoidon taloudelliseen menestykseen” Tunnistetut toteuttamiskeinot Tunnistetut hyödyt Tunnistetut keinot ovat pääosin ylätasolla; tavoitteidensa saavuttamiseksi Kanada on tunnistanut 5 ylätason toimenpidettä: • Nopeuttaa puhdasta innovointia elinkeinoelämän jokaisella osa- alueella (mm. ecopreneurshipin tukeminen) • Edistää resurssi- ja energiatehokkuutta (mm. hyödyntämällä tutkimusinvestointeja ja pilottiprojekteja sekä teknologisten innovaatioiden tehostamaa energiatehokkuutta. Lisäksi vähennetään jätteiden määrää sekä panostetaan hankintastrategioihin) • Saasteiden ja jätteiden hinnoittelu • Kehittyneeseen infrastruktuuriin ja osaamiseen investoiminen (esimerkki: infrastruktuurin rahoituksessa Ontariossa on käytetty niin kutsuttuja ”vihreitä” joukkovelkakirjalainoja, jotka on tarkoitettu houkuttelemaan investointeja puhtaaseen kehitykseen) • Suojella ja arvostaa luontoa • NEP:n 2013 tekemän tutkimuksen mukaan globaali clean tech – markkina ylittää 2 biljoonan dollarin rajan vuoteen 2020 mennessä ja GCEC:n 2014 tekemän tutkimuksen mukaan siirtyminen matalahiiliseen aikaan vaatisi globaalisti 90 biljoonan investoinnit. • Kanadan tiekartassa painottuvat laadulliset hyödyt: maailman asuttavimmat yhteisöt (kestävän kehityksen näkökulmasta), parempi kilpailukyky ja uudet työpaikat kaikkien liiketoimintasektoreiden ympäristötehokkuuden ansiosta, parempi elämänlaatu ja valintamahdollisuudet: entistä edullisempaa vähentää veden- ja energiankulutusta sekä jätteiden syntymistä • ”Kanada edistää kilpailukykyään, innovointiaan ja ympäristön suorituskykyään johtavien maiden tahdissa seuraavan vuosikymmenen ajan ja saavuttaa globaalin johtajan aseman sukupolven kuluessa Esimerkkejä/ nostoja Muuta huomioitavaa • “I´m a big believer in government not playing the leadership role. But government is critical to developing the right policy, the right triggers, the right environment. What´s really more important is that private capitals gets attracted to this industry – spurred on by policies that make sense for our country” Anette Verschuren, co- chair at Smart Prosperity • Kanadan lähtökohdat ja ylätason tavoitteet kiertotaloudelle ovat monessa mielessä samankaltaisia Suomen kanssa, mutta Kanadan kiertotaloustiekarttaa leimaa konkretian puute Lähteet: Smartprosperity.ca
Kiertotalous maailmalla: esimerkkejä Japani on kierrätyksen edelläkävijämaa; Japanissa esimerkiksi kierrätetään 98% maan metalleista. Pavegen ja yhteistyökumppanit rakentavat ”energiaa liikkeestä” – teknologiaan perustuvan jalkapallokentän Lagosiin: kenttään asennetut ”tiilet” tuottavat energiaa, kun kentällä pelataan; energia käytetään mm. kentän valaistukseen Nike satsaa ”bring back” –businekseen: ”tuot lenkkarit takaisin niin saat uudet tilalle”; lisäksi Nike kokeilee mm. RFID-tagien käyttöä kengissä, joka edelleen parantaa materiaalin hallintaa ja käyttökokemusta. Kanadan hallitus tukee ekoyrittäjyyttä ja kiertotalouden ruohon- juuritason ratkaisuja. Esimerkiksi Toronto Tool Library: sosiaalinen start-up, joka edistää jakamistaloutta lainaamalla työkaluja ja tarjoamalla mm. 3D- printterien käyttöä lähiyhteisölle Ibelium (Espanja) on luonut älykkään parkkijärjestelmän, joka sensoreiden avulla kertoo, missä kaupungista löytyy parkkipaikkoja. Tyytyväiset kuskit, vähemmän päästöjä, kulutusta ja ruuhkia. Hollannin ministeriöiden lanseeraamassa ”Green Deal” -ohjelmassa ei jaeta julkista rahaa, vaan valittuja yrityksiä autetaan neuvomalla esimerkiksi sääntelyyn, liiketoimintamalliin ja rahoitukseen liittyen. Kalundborg Symbiosis on kenties maailman ensimmäinen esimerkki hyvin toimivasta teollisesta symbioosista. ”Symbioosi” syntyi ”puolivahingossa”, ilman valtion tukea; synergiahyödyt 15m$ vuositasolla. COP21-kokous pyrittiin järjestämään kiertotalouden periaatteiden mukaisesti. Jätteitä saatiin vähennettyä 400 tonnia, 93 % tuotteista käytetiin uudelleen ja 70 % jätteistä kierrätettiin.
Kiertotalous maailmalla: Caterpillar • Caterpillar on mullistanut liiketoimintalogiikkansa kiertotaloutta palvelevaksi ja ”kouluttanut” myös asiakkaansa ymmärtämään, että he saavat uudelleenvalmistetusta laitteesta saman suorituskyvyn 50- 60% hinnalla uuteen laitteeseen tai osaan verrattuna • Caterpillar on myös alkanut hyödyntää digitaalisia keinoja tuotteiden käytön seurannassa • Uudelleenvalmistus- ja materiaalitehokkuusstrategiat ovat johtaneet konkreettisiin liiketoiminta- ja ympäristöhyötyihin Lähteet: Caterpillar internet-sivut; Caterpillar Sustainability Report (2014)
47 Kiertotalous maailmalla: Philips • Philips on siirtymässä perinteistä tuotteiden myymisestä ”pay-per-lux” -malliin, jossa Philips säilyttää omistuksen tuotteeseen • Asiakkaat saavat räätälöityjä kokonaisratkaisuja eikä huollosta, muutoksista tai esim. vanhoista lampuista tarvitse huolehtia, ja lisäksi sähkölasku on aiempaa pienempi Lähteet: Philips internet-sivut
Kiertotalous maailmalla: Case Tanska & julkiset hankinnat • Tanskassa vihreät arvot ovat jo osin mukana julkisissa hankinnoissa, ja kehitystä tapahtuu etenkin kuntatasolla • Partnership for Green Public Procurement on tanskalaisten alueiden, kuntien ja Tanskan ympäristöministeriön hanke vihreiden julkisten hankintojen toteuttamiseksi. Ryhmän osuus Tanskan julkisten hankintojen kokonaismäärästä on noin 13 %, joka on arvoltaan noin 5 miljardia euroa • Esimerkki 1: Roskilden kunta perusti rahaston, jolla kunnan yksiköt voivat uusia koneitaan energiatehokkaiksi. Rahasto on yksinkertainen ratkaisu innovatiivisiin hankintoihin liittyvän riskin hallitsemiseksi • Esimerkki 2: hankintaluokkakohtaiset kriteeristöt: esimerkiksi elintarvikkeiden hankinnassa ryhmän jäsenet ovat sitoutuneet julkaisemaan hankintapolitiikan internetsivuillaan ja ottamaan ympäristön huomioon hankintapolitiikassaan. Yhtenä elintarvikkeiden hankinnan tavoitteena on, että elintarvikkeiden pakkaukset ovat PVC- ja ftalaattivapaita. IT-hankinnoissa ryhmän kriteerinä taas on se, että hankittavat tietokoneet ovat tarpeeksi energiatehokkaita. • Lisäksi tiedon, kokemuksien ja hyvien käytäntöjen jakaminen on tärkeä osa yhteenliittymän toimintaa Lähteet: www.gronneindkob.dk/ ja www.stateofgreen.com
Sisällysluettelo Johdanto1 4 Liitteet Toimintaohjelman luonnos2 3 Taustaselvitys ALUSTAVA LUONNOSMATERIAALI
50Sitra • Etunimi Sukunimi • 0.0.2016 • Liitteet • Aänestystulos ensimmäisestä Roundtablesta (visiot) • Visiovaihtoehtojen kuvaukset
Äänestystulokset: visiot #03 ja #01 kärjessä [Äänestyksen %-osuudet ja muutos %-yksiköissä toisella äänestyskierroksella] +8 -4 -9 +7 -8 13% 02. CLEANTECH 2.0 12% 17% 06. Resurssioma- varaisuuden Suomi 04. Asennemuutos 8% 03. IoT ja kiertotalousratkaisut vientivalttina 32% 12% 05. Ruohonjuurivetoinen kiertotalous 5% +6 5% 20% 01. Ohjauksella ympäristöykköseksi 23% 12% Äänestys 2 Äänestys 1 =muutos prosenttiyksiköissä
Kiertotalouden kansallinen toimintaohjelma - luonnos
Kiertotalouden kansallinen toimintaohjelma - luonnos
Kiertotalouden kansallinen toimintaohjelma - luonnos
Kiertotalouden kansallinen toimintaohjelma - luonnos
Kiertotalouden kansallinen toimintaohjelma - luonnos
Kiertotalouden kansallinen toimintaohjelma - luonnos
Kiertotalouden kansallinen toimintaohjelma - luonnos
Kiertotalouden kansallinen toimintaohjelma - luonnos

Recommended

Lauri Ihalainen: Suomi tarvitsee kiertotalouden toimintaohjelman
Lauri Ihalainen: Suomi tarvitsee kiertotalouden toimintaohjelmanLauri Ihalainen: Suomi tarvitsee kiertotalouden toimintaohjelman
Lauri Ihalainen: Suomi tarvitsee kiertotalouden toimintaohjelmanSitra / Ekologinen kestävyys
 
Biokaasusta kasvua
Biokaasusta kasvuaBiokaasusta kasvua
Biokaasusta kasvuaSitra / Ekologinen kestävyys
 
Kari Herlevi: Kiertotalouden kansallinen toimintaohjelma
Kari Herlevi: Kiertotalouden kansallinen toimintaohjelmaKari Herlevi: Kiertotalouden kansallinen toimintaohjelma
Kari Herlevi: Kiertotalouden kansallinen toimintaohjelmaSitra / Ekologinen kestävyys
 
Kari Herlevi: Kierrolla kärkeen
Kari Herlevi: Kierrolla kärkeenKari Herlevi: Kierrolla kärkeen
Kari Herlevi: Kierrolla kärkeenSitra / Ekologinen kestävyys
 
Kari Herlevi: Suomen tiekartta kiertotalouteen 2016-2025
Kari Herlevi: Suomen tiekartta kiertotalouteen 2016-2025Kari Herlevi: Suomen tiekartta kiertotalouteen 2016-2025
Kari Herlevi: Suomen tiekartta kiertotalouteen 2016-2025Sitra / Ekologinen kestävyys
 
CICAT2025 research project
CICAT2025 research projectCICAT2025 research project
CICAT2025 research projectTurku University of Applied Sciences / Circular Business Models
 
Kriittinen siirto - Suomen kiertotalouden tiekartta 2.0
Kriittinen siirto - Suomen kiertotalouden tiekartta 2.0Kriittinen siirto - Suomen kiertotalouden tiekartta 2.0
Kriittinen siirto - Suomen kiertotalouden tiekartta 2.0Sitra the Finnish Innovation Fund
 
Mari Saario: Ravinteiden kierron taloudellinen arvo ja mahdollisuudet Suomelle
Mari Saario: Ravinteiden kierron taloudellinen arvo ja mahdollisuudet SuomelleMari Saario: Ravinteiden kierron taloudellinen arvo ja mahdollisuudet Suomelle
Mari Saario: Ravinteiden kierron taloudellinen arvo ja mahdollisuudet SuomelleSitra / Ekologinen kestävyys
 

Recommended

Lauri Ihalainen: Suomi tarvitsee kiertotalouden toimintaohjelman
Lauri Ihalainen: Suomi tarvitsee kiertotalouden toimintaohjelmanLauri Ihalainen: Suomi tarvitsee kiertotalouden toimintaohjelman
Lauri Ihalainen: Suomi tarvitsee kiertotalouden toimintaohjelmanSitra / Ekologinen kestävyys
 
Biokaasusta kasvua
Biokaasusta kasvuaBiokaasusta kasvua
Biokaasusta kasvuaSitra / Ekologinen kestävyys
 
Kari Herlevi: Kiertotalouden kansallinen toimintaohjelma
Kari Herlevi: Kiertotalouden kansallinen toimintaohjelmaKari Herlevi: Kiertotalouden kansallinen toimintaohjelma
Kari Herlevi: Kiertotalouden kansallinen toimintaohjelmaSitra / Ekologinen kestävyys
 
Kari Herlevi: Kierrolla kärkeen
Kari Herlevi: Kierrolla kärkeenKari Herlevi: Kierrolla kärkeen
Kari Herlevi: Kierrolla kärkeenSitra / Ekologinen kestävyys
 
Kari Herlevi: Suomen tiekartta kiertotalouteen 2016-2025
Kari Herlevi: Suomen tiekartta kiertotalouteen 2016-2025Kari Herlevi: Suomen tiekartta kiertotalouteen 2016-2025
Kari Herlevi: Suomen tiekartta kiertotalouteen 2016-2025Sitra / Ekologinen kestävyys
 
CICAT2025 research project
CICAT2025 research projectCICAT2025 research project
CICAT2025 research projectTurku University of Applied Sciences / Circular Business Models
 
Kriittinen siirto - Suomen kiertotalouden tiekartta 2.0
Kriittinen siirto - Suomen kiertotalouden tiekartta 2.0Kriittinen siirto - Suomen kiertotalouden tiekartta 2.0
Kriittinen siirto - Suomen kiertotalouden tiekartta 2.0Sitra the Finnish Innovation Fund
 
Mari Saario: Ravinteiden kierron taloudellinen arvo ja mahdollisuudet Suomelle
Mari Saario: Ravinteiden kierron taloudellinen arvo ja mahdollisuudet SuomelleMari Saario: Ravinteiden kierron taloudellinen arvo ja mahdollisuudet Suomelle
Mari Saario: Ravinteiden kierron taloudellinen arvo ja mahdollisuudet SuomelleSitra / Ekologinen kestävyys
 
Jyri Arponen: Teolliset symbioosit - työkalu kiertotalouteen
Jyri Arponen: Teolliset symbioosit - työkalu kiertotalouteenJyri Arponen: Teolliset symbioosit - työkalu kiertotalouteen
Jyri Arponen: Teolliset symbioosit - työkalu kiertotalouteenSitra / Ekologinen kestävyys
 
Kiertotalouden uudet työkalut, Paula Eskola, Motiva Oy
Kiertotalouden uudet työkalut, Paula Eskola, Motiva OyKiertotalouden uudet työkalut, Paula Eskola, Motiva Oy
Kiertotalouden uudet työkalut, Paula Eskola, Motiva OyPrizztech
 
Tiekartta kiertotalouteen
Tiekartta kiertotalouteenTiekartta kiertotalouteen
Tiekartta kiertotalouteenValonia_keskus
 
CICAT2025 Politiikkasuositus - Kiertotalous kaupunkien menestystekijänä
CICAT2025 Politiikkasuositus - Kiertotalous kaupunkien menestystekijänäCICAT2025 Politiikkasuositus - Kiertotalous kaupunkien menestystekijänä
CICAT2025 Politiikkasuositus - Kiertotalous kaupunkien menestystekijänäTurku University of Applied Sciences / Circular Business Models
 
LIFE IP: Kohti kiertotaloutta, Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus (SYKE)
LIFE IP: Kohti kiertotaloutta, Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus (SYKE)LIFE IP: Kohti kiertotaloutta, Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus (SYKE)
LIFE IP: Kohti kiertotaloutta, Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus (SYKE)Prizztech
 
Juha Suuronen: Kiertotalouden tiekartta - Tekesin rahoitusmahdollisuudet
Juha Suuronen: Kiertotalouden tiekartta - Tekesin rahoitusmahdollisuudetJuha Suuronen: Kiertotalouden tiekartta - Tekesin rahoitusmahdollisuudet
Juha Suuronen: Kiertotalouden tiekartta - Tekesin rahoitusmahdollisuudetSitra / Ekologinen kestävyys
 
ARVI Voiko Suomesta tulla kiertotalouden mallimaa? Jyri Seppälä, SYKE
ARVI Voiko Suomesta tulla kiertotalouden mallimaa? Jyri Seppälä, SYKEARVI Voiko Suomesta tulla kiertotalouden mallimaa? Jyri Seppälä, SYKE
ARVI Voiko Suomesta tulla kiertotalouden mallimaa? Jyri Seppälä, SYKECLIC Innovation Ltd
 
Metsämaisema mieleiseksi 24.5.2018
Metsämaisema mieleiseksi 24.5.2018Metsämaisema mieleiseksi 24.5.2018
Metsämaisema mieleiseksi 24.5.2018Suomen metsäkeskus
 
Kiertotalouden taloudelliset ohjauskeinot
Kiertotalouden taloudelliset ohjauskeinotKiertotalouden taloudelliset ohjauskeinot
Kiertotalouden taloudelliset ohjauskeinotValtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
 
Cleantech -puhdas mahdollisuus, 21.4.2016 Kotka: Jyri Häkämies EK: Cleantechi...
Cleantech -puhdas mahdollisuus, 21.4.2016 Kotka: Jyri Häkämies EK: Cleantechi...Cleantech -puhdas mahdollisuus, 21.4.2016 Kotka: Jyri Häkämies EK: Cleantechi...
Cleantech -puhdas mahdollisuus, 21.4.2016 Kotka: Jyri Häkämies EK: Cleantechi...Cursor Oy
 
Peittoon kierrätyspuiston mahdollisuudet, Joonas Hokkanen, Ramboll Finland Oy
Peittoon kierrätyspuiston mahdollisuudet, Joonas Hokkanen, Ramboll Finland OyPeittoon kierrätyspuiston mahdollisuudet, Joonas Hokkanen, Ramboll Finland Oy
Peittoon kierrätyspuiston mahdollisuudet, Joonas Hokkanen, Ramboll Finland OyPrizztech
 
Toimenpide-ehdotukset metsänhoitotöiden ja METSO-toimenpiteiden kasvu-uralle ...
Toimenpide-ehdotukset metsänhoitotöiden ja METSO-toimenpiteiden kasvu-uralle ...Toimenpide-ehdotukset metsänhoitotöiden ja METSO-toimenpiteiden kasvu-uralle ...
Toimenpide-ehdotukset metsänhoitotöiden ja METSO-toimenpiteiden kasvu-uralle ...Suomen metsäkeskus
 
Kiertotalouden kiinnostavimmat
Kiertotalouden kiinnostavimmatKiertotalouden kiinnostavimmat
Kiertotalouden kiinnostavimmatSitra / Ekologinen kestävyys
 
What does the Paris climate agreement mean for Finland and the European Union?
What does the Paris climate agreement mean for Finland and the European Union?What does the Paris climate agreement mean for Finland and the European Union?
What does the Paris climate agreement mean for Finland and the European Union?Sitra / Ekologinen kestävyys
 
Saara Vauramo: Kaupungin strateginen ohjaus alueellisen resurssitehokkuuden e...
Saara Vauramo: Kaupungin strateginen ohjaus alueellisen resurssitehokkuuden e...Saara Vauramo: Kaupungin strateginen ohjaus alueellisen resurssitehokkuuden e...
Saara Vauramo: Kaupungin strateginen ohjaus alueellisen resurssitehokkuuden e...Sitra / Ekologinen kestävyys
 
Eeva Furman: Tavoitteista toimintaan
Eeva Furman: Tavoitteista toimintaanEeva Furman: Tavoitteista toimintaan
Eeva Furman: Tavoitteista toimintaanSitra / Ekologinen kestävyys
 
Kohti hiilineutraalia Suomea
Kohti hiilineutraalia SuomeaKohti hiilineutraalia Suomea
Kohti hiilineutraalia SuomeaSitra / Ekologinen kestävyys
 
Tiina Kähö: Smart&Clean Helsinki Capital Region
Tiina Kähö: Smart&Clean Helsinki Capital RegionTiina Kähö: Smart&Clean Helsinki Capital Region
Tiina Kähö: Smart&Clean Helsinki Capital RegionSitra / Ekologinen kestävyys
 
Oras Tynkkynen: Nordic Green to Scale in Marrakech
Oras Tynkkynen: Nordic Green to Scale in MarrakechOras Tynkkynen: Nordic Green to Scale in Marrakech
Oras Tynkkynen: Nordic Green to Scale in MarrakechSitra / Ekologinen kestävyys
 
Jyväskylän resurssiviisaustiekartan talousvaikutusten arviointi - ruoka
Jyväskylän resurssiviisaustiekartan talousvaikutusten arviointi - ruokaJyväskylän resurssiviisaustiekartan talousvaikutusten arviointi - ruoka
Jyväskylän resurssiviisaustiekartan talousvaikutusten arviointi - ruokaSitra / Ekologinen kestävyys
 
Liisa Lahti ja Nani Pajunen: Resurssiviisas suunnittelui -ja rakentamisproses...
Liisa Lahti ja Nani Pajunen: Resurssiviisas suunnittelui -ja rakentamisproses...Liisa Lahti ja Nani Pajunen: Resurssiviisas suunnittelui -ja rakentamisproses...
Liisa Lahti ja Nani Pajunen: Resurssiviisas suunnittelui -ja rakentamisproses...Sitra / Ekologinen kestävyys
 
Eero Lunden: Resurssiviisas suunnittelu- ja rakentaminenprosesi työpaja Sitra...
Eero Lunden: Resurssiviisas suunnittelu- ja rakentaminenprosesi työpaja Sitra...Eero Lunden: Resurssiviisas suunnittelu- ja rakentaminenprosesi työpaja Sitra...
Eero Lunden: Resurssiviisas suunnittelu- ja rakentaminenprosesi työpaja Sitra...Sitra / Ekologinen kestävyys
 

More Related Content

What's hot

Jyri Arponen: Teolliset symbioosit - työkalu kiertotalouteen
Jyri Arponen: Teolliset symbioosit - työkalu kiertotalouteenJyri Arponen: Teolliset symbioosit - työkalu kiertotalouteen
Jyri Arponen: Teolliset symbioosit - työkalu kiertotalouteenSitra / Ekologinen kestävyys
 
Kiertotalouden uudet työkalut, Paula Eskola, Motiva Oy
Kiertotalouden uudet työkalut, Paula Eskola, Motiva OyKiertotalouden uudet työkalut, Paula Eskola, Motiva Oy
Kiertotalouden uudet työkalut, Paula Eskola, Motiva OyPrizztech
 
Tiekartta kiertotalouteen
Tiekartta kiertotalouteenTiekartta kiertotalouteen
Tiekartta kiertotalouteenValonia_keskus
 
LIFE IP: Kohti kiertotaloutta, Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus (SYKE)
LIFE IP: Kohti kiertotaloutta, Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus (SYKE)LIFE IP: Kohti kiertotaloutta, Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus (SYKE)
LIFE IP: Kohti kiertotaloutta, Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus (SYKE)Prizztech
 
Juha Suuronen: Kiertotalouden tiekartta - Tekesin rahoitusmahdollisuudet
Juha Suuronen: Kiertotalouden tiekartta - Tekesin rahoitusmahdollisuudetJuha Suuronen: Kiertotalouden tiekartta - Tekesin rahoitusmahdollisuudet
Juha Suuronen: Kiertotalouden tiekartta - Tekesin rahoitusmahdollisuudetSitra / Ekologinen kestävyys
 
ARVI Voiko Suomesta tulla kiertotalouden mallimaa? Jyri Seppälä, SYKE
ARVI Voiko Suomesta tulla kiertotalouden mallimaa? Jyri Seppälä, SYKEARVI Voiko Suomesta tulla kiertotalouden mallimaa? Jyri Seppälä, SYKE
ARVI Voiko Suomesta tulla kiertotalouden mallimaa? Jyri Seppälä, SYKECLIC Innovation Ltd
 
Metsämaisema mieleiseksi 24.5.2018
Metsämaisema mieleiseksi 24.5.2018Metsämaisema mieleiseksi 24.5.2018
Metsämaisema mieleiseksi 24.5.2018Suomen metsäkeskus
 
Cleantech -puhdas mahdollisuus, 21.4.2016 Kotka: Jyri Häkämies EK: Cleantechi...
Cleantech -puhdas mahdollisuus, 21.4.2016 Kotka: Jyri Häkämies EK: Cleantechi...Cleantech -puhdas mahdollisuus, 21.4.2016 Kotka: Jyri Häkämies EK: Cleantechi...
Cleantech -puhdas mahdollisuus, 21.4.2016 Kotka: Jyri Häkämies EK: Cleantechi...Cursor Oy
 
Peittoon kierrätyspuiston mahdollisuudet, Joonas Hokkanen, Ramboll Finland Oy
Peittoon kierrätyspuiston mahdollisuudet, Joonas Hokkanen, Ramboll Finland OyPeittoon kierrätyspuiston mahdollisuudet, Joonas Hokkanen, Ramboll Finland Oy
Peittoon kierrätyspuiston mahdollisuudet, Joonas Hokkanen, Ramboll Finland OyPrizztech
 
Toimenpide-ehdotukset metsänhoitotöiden ja METSO-toimenpiteiden kasvu-uralle ...
Toimenpide-ehdotukset metsänhoitotöiden ja METSO-toimenpiteiden kasvu-uralle ...Toimenpide-ehdotukset metsänhoitotöiden ja METSO-toimenpiteiden kasvu-uralle ...
Toimenpide-ehdotukset metsänhoitotöiden ja METSO-toimenpiteiden kasvu-uralle ...Suomen metsäkeskus
 

What's hot (12)

Jyri Arponen: Teolliset symbioosit - työkalu kiertotalouteen
Jyri Arponen: Teolliset symbioosit - työkalu kiertotalouteenJyri Arponen: Teolliset symbioosit - työkalu kiertotalouteen
Jyri Arponen: Teolliset symbioosit - työkalu kiertotalouteen
 
Kiertotalouden uudet työkalut, Paula Eskola, Motiva Oy
Kiertotalouden uudet työkalut, Paula Eskola, Motiva OyKiertotalouden uudet työkalut, Paula Eskola, Motiva Oy
Kiertotalouden uudet työkalut, Paula Eskola, Motiva Oy
 
Tiekartta kiertotalouteen
Tiekartta kiertotalouteenTiekartta kiertotalouteen
Tiekartta kiertotalouteen
 
CICAT2025 Politiikkasuositus - Kiertotalous kaupunkien menestystekijänä
CICAT2025 Politiikkasuositus - Kiertotalous kaupunkien menestystekijänäCICAT2025 Politiikkasuositus - Kiertotalous kaupunkien menestystekijänä
CICAT2025 Politiikkasuositus - Kiertotalous kaupunkien menestystekijänä
 
LIFE IP: Kohti kiertotaloutta, Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus (SYKE)
LIFE IP: Kohti kiertotaloutta, Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus (SYKE)LIFE IP: Kohti kiertotaloutta, Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus (SYKE)
LIFE IP: Kohti kiertotaloutta, Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus (SYKE)
 
Juha Suuronen: Kiertotalouden tiekartta - Tekesin rahoitusmahdollisuudet
Juha Suuronen: Kiertotalouden tiekartta - Tekesin rahoitusmahdollisuudetJuha Suuronen: Kiertotalouden tiekartta - Tekesin rahoitusmahdollisuudet
Juha Suuronen: Kiertotalouden tiekartta - Tekesin rahoitusmahdollisuudet
 
ARVI Voiko Suomesta tulla kiertotalouden mallimaa? Jyri Seppälä, SYKE
ARVI Voiko Suomesta tulla kiertotalouden mallimaa? Jyri Seppälä, SYKEARVI Voiko Suomesta tulla kiertotalouden mallimaa? Jyri Seppälä, SYKE
ARVI Voiko Suomesta tulla kiertotalouden mallimaa? Jyri Seppälä, SYKE
 
Metsämaisema mieleiseksi 24.5.2018
Metsämaisema mieleiseksi 24.5.2018Metsämaisema mieleiseksi 24.5.2018
Metsämaisema mieleiseksi 24.5.2018
 
Kiertotalouden taloudelliset ohjauskeinot
Kiertotalouden taloudelliset ohjauskeinotKiertotalouden taloudelliset ohjauskeinot
Kiertotalouden taloudelliset ohjauskeinot
 
Cleantech -puhdas mahdollisuus, 21.4.2016 Kotka: Jyri Häkämies EK: Cleantechi...
Cleantech -puhdas mahdollisuus, 21.4.2016 Kotka: Jyri Häkämies EK: Cleantechi...Cleantech -puhdas mahdollisuus, 21.4.2016 Kotka: Jyri Häkämies EK: Cleantechi...
Cleantech -puhdas mahdollisuus, 21.4.2016 Kotka: Jyri Häkämies EK: Cleantechi...
 
Peittoon kierrätyspuiston mahdollisuudet, Joonas Hokkanen, Ramboll Finland Oy
Peittoon kierrätyspuiston mahdollisuudet, Joonas Hokkanen, Ramboll Finland OyPeittoon kierrätyspuiston mahdollisuudet, Joonas Hokkanen, Ramboll Finland Oy
Peittoon kierrätyspuiston mahdollisuudet, Joonas Hokkanen, Ramboll Finland Oy
 
Toimenpide-ehdotukset metsänhoitotöiden ja METSO-toimenpiteiden kasvu-uralle ...
Toimenpide-ehdotukset metsänhoitotöiden ja METSO-toimenpiteiden kasvu-uralle ...Toimenpide-ehdotukset metsänhoitotöiden ja METSO-toimenpiteiden kasvu-uralle ...
Toimenpide-ehdotukset metsänhoitotöiden ja METSO-toimenpiteiden kasvu-uralle ...
 

Viewers also liked

What does the Paris climate agreement mean for Finland and the European Union?
What does the Paris climate agreement mean for Finland and the European Union?What does the Paris climate agreement mean for Finland and the European Union?
What does the Paris climate agreement mean for Finland and the European Union?Sitra / Ekologinen kestävyys
 
Saara Vauramo: Kaupungin strateginen ohjaus alueellisen resurssitehokkuuden e...
Saara Vauramo: Kaupungin strateginen ohjaus alueellisen resurssitehokkuuden e...Saara Vauramo: Kaupungin strateginen ohjaus alueellisen resurssitehokkuuden e...
Saara Vauramo: Kaupungin strateginen ohjaus alueellisen resurssitehokkuuden e...Sitra / Ekologinen kestävyys
 
Jyväskylän resurssiviisaustiekartan talousvaikutusten arviointi - ruoka
Jyväskylän resurssiviisaustiekartan talousvaikutusten arviointi - ruokaJyväskylän resurssiviisaustiekartan talousvaikutusten arviointi - ruoka
Jyväskylän resurssiviisaustiekartan talousvaikutusten arviointi - ruokaSitra / Ekologinen kestävyys
 
Liisa Lahti ja Nani Pajunen: Resurssiviisas suunnittelui -ja rakentamisproses...
Liisa Lahti ja Nani Pajunen: Resurssiviisas suunnittelui -ja rakentamisproses...Liisa Lahti ja Nani Pajunen: Resurssiviisas suunnittelui -ja rakentamisproses...
Liisa Lahti ja Nani Pajunen: Resurssiviisas suunnittelui -ja rakentamisproses...Sitra / Ekologinen kestävyys
 
Eero Lunden: Resurssiviisas suunnittelu- ja rakentaminenprosesi työpaja Sitra...
Eero Lunden: Resurssiviisas suunnittelu- ja rakentaminenprosesi työpaja Sitra...Eero Lunden: Resurssiviisas suunnittelu- ja rakentaminenprosesi työpaja Sitra...
Eero Lunden: Resurssiviisas suunnittelu- ja rakentaminenprosesi työpaja Sitra...Sitra / Ekologinen kestävyys
 
Jarmo Pudas: Power for growth - Respect for environment
Jarmo Pudas: Power for growth - Respect for environmentJarmo Pudas: Power for growth - Respect for environment
Jarmo Pudas: Power for growth - Respect for environmentSitra / Ekologinen kestävyys
 
Maarit Hellstedt: Itämeren ravinteiden kierrätys ja yhdistäminen biohiilipohj...
Maarit Hellstedt: Itämeren ravinteiden kierrätys ja yhdistäminen biohiilipohj...Maarit Hellstedt: Itämeren ravinteiden kierrätys ja yhdistäminen biohiilipohj...
Maarit Hellstedt: Itämeren ravinteiden kierrätys ja yhdistäminen biohiilipohj...Sitra / Ekologinen kestävyys
 
Stefan Henningsson, WWF: Global Cleantech Innovation Index: Tools to build a ...
Stefan Henningsson, WWF: Global Cleantech Innovation Index: Tools to build a ...Stefan Henningsson, WWF: Global Cleantech Innovation Index: Tools to build a ...
Stefan Henningsson, WWF: Global Cleantech Innovation Index: Tools to build a ...Sitra / Ekologinen kestävyys
 
Emma Henningsson: The Portfolio Decarbonisation Coalition (CDP)
Emma Henningsson: The Portfolio Decarbonisation Coalition (CDP)Emma Henningsson: The Portfolio Decarbonisation Coalition (CDP)
Emma Henningsson: The Portfolio Decarbonisation Coalition (CDP)Sitra / Ekologinen kestävyys
 

Viewers also liked (20)

Kiertotalouden kiinnostavimmat
Kiertotalouden kiinnostavimmatKiertotalouden kiinnostavimmat
Kiertotalouden kiinnostavimmat
 
What does the Paris climate agreement mean for Finland and the European Union?
What does the Paris climate agreement mean for Finland and the European Union?What does the Paris climate agreement mean for Finland and the European Union?
What does the Paris climate agreement mean for Finland and the European Union?
 
Saara Vauramo: Kaupungin strateginen ohjaus alueellisen resurssitehokkuuden e...
Saara Vauramo: Kaupungin strateginen ohjaus alueellisen resurssitehokkuuden e...Saara Vauramo: Kaupungin strateginen ohjaus alueellisen resurssitehokkuuden e...
Saara Vauramo: Kaupungin strateginen ohjaus alueellisen resurssitehokkuuden e...
 
Eeva Furman: Tavoitteista toimintaan
Eeva Furman: Tavoitteista toimintaanEeva Furman: Tavoitteista toimintaan
Eeva Furman: Tavoitteista toimintaan
 
Kohti hiilineutraalia Suomea
Kohti hiilineutraalia SuomeaKohti hiilineutraalia Suomea
Kohti hiilineutraalia Suomea
 
Tiina Kähö: Smart&Clean Helsinki Capital Region
Tiina Kähö: Smart&Clean Helsinki Capital RegionTiina Kähö: Smart&Clean Helsinki Capital Region
Tiina Kähö: Smart&Clean Helsinki Capital Region
 
Oras Tynkkynen: Nordic Green to Scale in Marrakech
Oras Tynkkynen: Nordic Green to Scale in MarrakechOras Tynkkynen: Nordic Green to Scale in Marrakech
Oras Tynkkynen: Nordic Green to Scale in Marrakech
 
Jyväskylän resurssiviisaustiekartan talousvaikutusten arviointi - ruoka
Jyväskylän resurssiviisaustiekartan talousvaikutusten arviointi - ruokaJyväskylän resurssiviisaustiekartan talousvaikutusten arviointi - ruoka
Jyväskylän resurssiviisaustiekartan talousvaikutusten arviointi - ruoka
 
Liisa Lahti ja Nani Pajunen: Resurssiviisas suunnittelui -ja rakentamisproses...
Liisa Lahti ja Nani Pajunen: Resurssiviisas suunnittelui -ja rakentamisproses...Liisa Lahti ja Nani Pajunen: Resurssiviisas suunnittelui -ja rakentamisproses...
Liisa Lahti ja Nani Pajunen: Resurssiviisas suunnittelui -ja rakentamisproses...
 
Eero Lunden: Resurssiviisas suunnittelu- ja rakentaminenprosesi työpaja Sitra...
Eero Lunden: Resurssiviisas suunnittelu- ja rakentaminenprosesi työpaja Sitra...Eero Lunden: Resurssiviisas suunnittelu- ja rakentaminenprosesi työpaja Sitra...
Eero Lunden: Resurssiviisas suunnittelu- ja rakentaminenprosesi työpaja Sitra...
 
Jarmo Pudas: Power for growth - Respect for environment
Jarmo Pudas: Power for growth - Respect for environmentJarmo Pudas: Power for growth - Respect for environment
Jarmo Pudas: Power for growth - Respect for environment
 
Nordic Green to Scale at Nordregio 2016
Nordic Green to Scale at Nordregio 2016Nordic Green to Scale at Nordregio 2016
Nordic Green to Scale at Nordregio 2016
 
James Magness: CDP Investor Research on chemicals
James Magness: CDP Investor Research on chemicalsJames Magness: CDP Investor Research on chemicals
James Magness: CDP Investor Research on chemicals
 
Kari Kankaanpää: Managing Climate Risks
Kari Kankaanpää: Managing Climate RisksKari Kankaanpää: Managing Climate Risks
Kari Kankaanpää: Managing Climate Risks
 
Maarit Hellstedt: Itämeren ravinteiden kierrätys ja yhdistäminen biohiilipohj...
Maarit Hellstedt: Itämeren ravinteiden kierrätys ja yhdistäminen biohiilipohj...Maarit Hellstedt: Itämeren ravinteiden kierrätys ja yhdistäminen biohiilipohj...
Maarit Hellstedt: Itämeren ravinteiden kierrätys ja yhdistäminen biohiilipohj...
 
Jarkko Veijalainen: Kiertotalous ja 3 Step IT
Jarkko Veijalainen: Kiertotalous ja 3 Step ITJarkko Veijalainen: Kiertotalous ja 3 Step IT
Jarkko Veijalainen: Kiertotalous ja 3 Step IT
 
Stefan Henningsson, WWF: Global Cleantech Innovation Index: Tools to build a ...
Stefan Henningsson, WWF: Global Cleantech Innovation Index: Tools to build a ...Stefan Henningsson, WWF: Global Cleantech Innovation Index: Tools to build a ...
Stefan Henningsson, WWF: Global Cleantech Innovation Index: Tools to build a ...
 
Harri Leppänen: SSAB reducing carbon emissions
Harri Leppänen: SSAB reducing carbon emissionsHarri Leppänen: SSAB reducing carbon emissions
Harri Leppänen: SSAB reducing carbon emissions
 
CDP Investor Research on chemical companies
CDP Investor Research on chemical companiesCDP Investor Research on chemical companies
CDP Investor Research on chemical companies
 
Emma Henningsson: The Portfolio Decarbonisation Coalition (CDP)
Emma Henningsson: The Portfolio Decarbonisation Coalition (CDP)Emma Henningsson: The Portfolio Decarbonisation Coalition (CDP)
Emma Henningsson: The Portfolio Decarbonisation Coalition (CDP)
 

Similar to Kiertotalouden kansallinen toimintaohjelma - luonnos

Petri Haapalainen interreg europe 2014 2020 helsinki 12 12 2014
Petri Haapalainen interreg europe 2014 2020 helsinki 12 12 2014Petri Haapalainen interreg europe 2014 2020 helsinki 12 12 2014
Petri Haapalainen interreg europe 2014 2020 helsinki 12 12 2014Ulkoministeriö - Eurooppatiedotus
 
Business with impact beam program
Business with impact beam programBusiness with impact beam program
Business with impact beam programBusiness Finland
 
Lautakunnat 150310
Lautakunnat 150310Lautakunnat 150310
Lautakunnat 150310Miset Oy
 
Lautakunnat 150310
Lautakunnat 150310Lautakunnat 150310
Lautakunnat 150310Miset Oy
 
Lautakunnat 150310
Lautakunnat 150310Lautakunnat 150310
Lautakunnat 150310Miset Oy
 
Lautakunnat 150310
Lautakunnat 150310Lautakunnat 150310
Lautakunnat 150310Miset Oy
 
Julkishallinnon Johtamisohjelman Esite 2010
Julkishallinnon Johtamisohjelman Esite 2010Julkishallinnon Johtamisohjelman Esite 2010
Julkishallinnon Johtamisohjelman Esite 2010Sitra / Uusi johtajuus
 
Pohjoinen kasvuvyöhyke, Marjo Uotila
Pohjoinen kasvuvyöhyke, Marjo UotilaPohjoinen kasvuvyöhyke, Marjo Uotila
Pohjoinen kasvuvyöhyke, Marjo UotilaBusiness Turku
 
Hakonen kunteko 2020 säätytalo 29102014
Hakonen kunteko 2020 säätytalo 29102014Hakonen kunteko 2020 säätytalo 29102014
Hakonen kunteko 2020 säätytalo 29102014Tyoelama2020
 
FA - ilmastonmuutoksen hillintään tarvitaan aktiivisia toimia
FA - ilmastonmuutoksen hillintään tarvitaan aktiivisia toimiaFA - ilmastonmuutoksen hillintään tarvitaan aktiivisia toimia
FA - ilmastonmuutoksen hillintään tarvitaan aktiivisia toimiaFinanssiala ry - Finance Finland
 
Päihdepäivät 2018, seminaari 20: Kuusela ja Saarinen
Päihdepäivät 2018, seminaari 20: Kuusela ja SaarinenPäihdepäivät 2018, seminaari 20: Kuusela ja Saarinen
Päihdepäivät 2018, seminaari 20: Kuusela ja SaarinenEHYT
 
Mmm #156548-v1-sopeutumisstrategian päivityksen-keskustelutilaisuus_29_10___k...
Mmm #156548-v1-sopeutumisstrategian päivityksen-keskustelutilaisuus_29_10___k...Mmm #156548-v1-sopeutumisstrategian päivityksen-keskustelutilaisuus_29_10___k...
Mmm #156548-v1-sopeutumisstrategian päivityksen-keskustelutilaisuus_29_10___k...Maa- ja metsätalousministeriö
 
ORSI-aamukahvit 3.12.2019
ORSI-aamukahvit 3.12.2019ORSI-aamukahvit 3.12.2019
ORSI-aamukahvit 3.12.2019ORSI
 
hyteairo seuranta syyskuu 2018 päivitetty
hyteairo seuranta syyskuu 2018 päivitettyhyteairo seuranta syyskuu 2018 päivitetty
hyteairo seuranta syyskuu 2018 päivitettyairoisland
 
21.11.2023 Talouden kokonaiskestävyyden mittaaminen, Tilastokeskus
21.11.2023 Talouden kokonaiskestävyyden mittaaminen, Tilastokeskus21.11.2023 Talouden kokonaiskestävyyden mittaaminen, Tilastokeskus
21.11.2023 Talouden kokonaiskestävyyden mittaaminen, TilastokeskusTilastokeskus
 
Mika Itänen: Muutoksessa onnistuminen innovatiivisuuteen ja osallistumiseen k...
Mika Itänen: Muutoksessa onnistuminen innovatiivisuuteen ja osallistumiseen k...Mika Itänen: Muutoksessa onnistuminen innovatiivisuuteen ja osallistumiseen k...
Mika Itänen: Muutoksessa onnistuminen innovatiivisuuteen ja osallistumiseen k...Työterveyslaitos
 
Keskuskauppakamari linjaukset 2013
Keskuskauppakamari linjaukset 2013Keskuskauppakamari linjaukset 2013
Keskuskauppakamari linjaukset 2013Kauppakamari
 
Harkitsetko kehittämishanketta
Harkitsetko kehittämishankettaHarkitsetko kehittämishanketta
Harkitsetko kehittämishankettaKela
 

Similar to Kiertotalouden kansallinen toimintaohjelma - luonnos (20)

Petri Haapalainen interreg europe 2014 2020 helsinki 12 12 2014
Petri Haapalainen interreg europe 2014 2020 helsinki 12 12 2014Petri Haapalainen interreg europe 2014 2020 helsinki 12 12 2014
Petri Haapalainen interreg europe 2014 2020 helsinki 12 12 2014
 
Business with impact beam program
Business with impact beam programBusiness with impact beam program
Business with impact beam program
 
Lautakunnat 150310
Lautakunnat 150310Lautakunnat 150310
Lautakunnat 150310
 
Lautakunnat 150310
Lautakunnat 150310Lautakunnat 150310
Lautakunnat 150310
 
Lautakunnat 150310
Lautakunnat 150310Lautakunnat 150310
Lautakunnat 150310
 
Lautakunnat 150310
Lautakunnat 150310Lautakunnat 150310
Lautakunnat 150310
 
Julkishallinnon Johtamisohjelman Esite 2010
Julkishallinnon Johtamisohjelman Esite 2010Julkishallinnon Johtamisohjelman Esite 2010
Julkishallinnon Johtamisohjelman Esite 2010
 
Miten hyödyntää agenda 2030 vaikuttamistyössä 28112017
Miten hyödyntää agenda 2030 vaikuttamistyössä 28112017Miten hyödyntää agenda 2030 vaikuttamistyössä 28112017
Miten hyödyntää agenda 2030 vaikuttamistyössä 28112017
 
VATT esittelydiat 2014
VATT esittelydiat 2014VATT esittelydiat 2014
VATT esittelydiat 2014
 
Pohjoinen kasvuvyöhyke, Marjo Uotila
Pohjoinen kasvuvyöhyke, Marjo UotilaPohjoinen kasvuvyöhyke, Marjo Uotila
Pohjoinen kasvuvyöhyke, Marjo Uotila
 
Hakonen kunteko 2020 säätytalo 29102014
Hakonen kunteko 2020 säätytalo 29102014Hakonen kunteko 2020 säätytalo 29102014
Hakonen kunteko 2020 säätytalo 29102014
 
FA - ilmastonmuutoksen hillintään tarvitaan aktiivisia toimia
FA - ilmastonmuutoksen hillintään tarvitaan aktiivisia toimiaFA - ilmastonmuutoksen hillintään tarvitaan aktiivisia toimia
FA - ilmastonmuutoksen hillintään tarvitaan aktiivisia toimia
 
Päihdepäivät 2018, seminaari 20: Kuusela ja Saarinen
Päihdepäivät 2018, seminaari 20: Kuusela ja SaarinenPäihdepäivät 2018, seminaari 20: Kuusela ja Saarinen
Päihdepäivät 2018, seminaari 20: Kuusela ja Saarinen
 
Mmm #156548-v1-sopeutumisstrategian päivityksen-keskustelutilaisuus_29_10___k...
Mmm #156548-v1-sopeutumisstrategian päivityksen-keskustelutilaisuus_29_10___k...Mmm #156548-v1-sopeutumisstrategian päivityksen-keskustelutilaisuus_29_10___k...
Mmm #156548-v1-sopeutumisstrategian päivityksen-keskustelutilaisuus_29_10___k...
 
ORSI-aamukahvit 3.12.2019
ORSI-aamukahvit 3.12.2019ORSI-aamukahvit 3.12.2019
ORSI-aamukahvit 3.12.2019
 
hyteairo seuranta syyskuu 2018 päivitetty
hyteairo seuranta syyskuu 2018 päivitettyhyteairo seuranta syyskuu 2018 päivitetty
hyteairo seuranta syyskuu 2018 päivitetty
 
21.11.2023 Talouden kokonaiskestävyyden mittaaminen, Tilastokeskus
21.11.2023 Talouden kokonaiskestävyyden mittaaminen, Tilastokeskus21.11.2023 Talouden kokonaiskestävyyden mittaaminen, Tilastokeskus
21.11.2023 Talouden kokonaiskestävyyden mittaaminen, Tilastokeskus
 
Mika Itänen: Muutoksessa onnistuminen innovatiivisuuteen ja osallistumiseen k...
Mika Itänen: Muutoksessa onnistuminen innovatiivisuuteen ja osallistumiseen k...Mika Itänen: Muutoksessa onnistuminen innovatiivisuuteen ja osallistumiseen k...
Mika Itänen: Muutoksessa onnistuminen innovatiivisuuteen ja osallistumiseen k...
 
Keskuskauppakamari linjaukset 2013
Keskuskauppakamari linjaukset 2013Keskuskauppakamari linjaukset 2013
Keskuskauppakamari linjaukset 2013
 
Harkitsetko kehittämishanketta
Harkitsetko kehittämishankettaHarkitsetko kehittämishanketta
Harkitsetko kehittämishanketta
 

More from Sitra / Ekologinen kestävyys

Outi Haanperä: Green to Scale and climate solutions
Outi Haanperä: Green to Scale and climate solutionsOuti Haanperä: Green to Scale and climate solutions
Outi Haanperä: Green to Scale and climate solutionsSitra / Ekologinen kestävyys
 
Kari Herlevi: The circular economy and WCEF2018 in Japan
Kari Herlevi: The circular economy and WCEF2018 in JapanKari Herlevi: The circular economy and WCEF2018 in Japan
Kari Herlevi: The circular economy and WCEF2018 in JapanSitra / Ekologinen kestävyys
 
Catherine Howarth: Winning Climate Strategies - Solutions for Asset Owners Fr...
Catherine Howarth: Winning Climate Strategies - Solutions for Asset Owners Fr...Catherine Howarth: Winning Climate Strategies - Solutions for Asset Owners Fr...
Catherine Howarth: Winning Climate Strategies - Solutions for Asset Owners Fr...Sitra / Ekologinen kestävyys
 
The SHIFT framework: Changing Sustainable Consumer Behaviors for Good
The SHIFT framework: Changing Sustainable Consumer Behaviors for GoodThe SHIFT framework: Changing Sustainable Consumer Behaviors for Good
The SHIFT framework: Changing Sustainable Consumer Behaviors for GoodSitra / Ekologinen kestävyys
 

More from Sitra / Ekologinen kestävyys (20)

Outi Haanperä: Green to Scale and climate solutions
Outi Haanperä: Green to Scale and climate solutionsOuti Haanperä: Green to Scale and climate solutions
Outi Haanperä: Green to Scale and climate solutions
 
Jyri Arponen: Circular economy playbook
Jyri Arponen: Circular economy playbookJyri Arponen: Circular economy playbook
Jyri Arponen: Circular economy playbook
 
Kari Herlevi: The circular economy and WCEF2018 in Japan
Kari Herlevi: The circular economy and WCEF2018 in JapanKari Herlevi: The circular economy and WCEF2018 in Japan
Kari Herlevi: The circular economy and WCEF2018 in Japan
 
Ernesto Hartikainen: Future fund Sitra
Ernesto Hartikainen: Future fund SitraErnesto Hartikainen: Future fund Sitra
Ernesto Hartikainen: Future fund Sitra
 
20180608 sitra aamuharppaus annu nieminen v2
20180608 sitra aamuharppaus annu nieminen v220180608 sitra aamuharppaus annu nieminen v2
20180608 sitra aamuharppaus annu nieminen v2
 
120605 kiertotaloutta kantasioille
120605 kiertotaloutta kantasioille120605 kiertotaloutta kantasioille
120605 kiertotaloutta kantasioille
 
Reima responsibility 120618tl
Reima responsibility 120618tlReima responsibility 120618tl
Reima responsibility 120618tl
 
Catherine Howarth: Winning Climate Strategies - Solutions for Asset Owners Fr...
Catherine Howarth: Winning Climate Strategies - Solutions for Asset Owners Fr...Catherine Howarth: Winning Climate Strategies - Solutions for Asset Owners Fr...
Catherine Howarth: Winning Climate Strategies - Solutions for Asset Owners Fr...
 
Around and beyond SHIFT
Around and beyond SHIFTAround and beyond SHIFT
Around and beyond SHIFT
 
The SHIFT framework: Changing Sustainable Consumer Behaviors for Good
The SHIFT framework: Changing Sustainable Consumer Behaviors for GoodThe SHIFT framework: Changing Sustainable Consumer Behaviors for Good
The SHIFT framework: Changing Sustainable Consumer Behaviors for Good
 
Scaling up existing climate solutions in Estonia
Scaling up existing climate solutions in EstoniaScaling up existing climate solutions in Estonia
Scaling up existing climate solutions in Estonia
 
Taru Pilvi - Aamuharppaus 180418
Taru Pilvi - Aamuharppaus 180418Taru Pilvi - Aamuharppaus 180418
Taru Pilvi - Aamuharppaus 180418
 
How to make sustainability tick?
How to make sustainability tick?How to make sustainability tick?
How to make sustainability tick?
 
Aamuharppaus: The end of trash by Repack
Aamuharppaus: The end of trash by RepackAamuharppaus: The end of trash by Repack
Aamuharppaus: The end of trash by Repack
 
Aamuharppaus: Create Artificial Labor by Headai
Aamuharppaus: Create Artificial Labor by HeadaiAamuharppaus: Create Artificial Labor by Headai
Aamuharppaus: Create Artificial Labor by Headai
 
Top tips for Climate Communications
Top tips for Climate CommunicationsTop tips for Climate Communications
Top tips for Climate Communications
 
Climate Change & Public Engagement
Climate Change & Public EngagementClimate Change & Public Engagement
Climate Change & Public Engagement
 
Pieni ilmastosanasto
Pieni ilmastosanastoPieni ilmastosanasto
Pieni ilmastosanasto
 
Kiertotalouden_liiketoimintamallit_kattava
Kiertotalouden_liiketoimintamallit_kattavaKiertotalouden_liiketoimintamallit_kattava
Kiertotalouden_liiketoimintamallit_kattava
 
Ue päivät matti_kahra_230118_final_1
Ue päivät matti_kahra_230118_final_1Ue päivät matti_kahra_230118_final_1
Ue päivät matti_kahra_230118_final_1
 

Kiertotalouden kansallinen toimintaohjelma - luonnos

  • 1. Kiertotalouden kansallinen toimintaohjelma - luonnos 24/05/2016, Helsinki LUONNOSMATERIAALI: TILANNEKATSAUS TOIMINTAOHJELMATYÖHÖN
  • 2. Sisällysluettelo Johdanto1 4 Liitteet Toimintaohjelman luonnos2 3 Taustaselvitys ALUSTAVA LUONNOSMATERIAALI
  • 3. 3 • Kiertotalous kasvun ja investointien moottorina • Millä konkreettisilla toimilla vauhditetaan Suomen siirtymää kohti kilpailukykyistä kiertotaloutta • Toimintaohjelma laaditaan Sitran johdolla yhteistyössä ympäristöministeriön, maa- ja metsätalousministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, elinkeinoelämän sekä muiden merkittävien sidosryhmien kanssa • Parhaiden esimerkkien monistettavuus ja lisäarvo kansallisesti • Haastetaan suomalaiset toimijat laajentamaan parhaiden esimerkkien listaa • Toimintaohjelma laaditaan avoimuuden periaatteiden mukaisesti: työryhmätyöskentelyn rinnalla laajempi sidosryhmien osallistaminen • Viestitään yhteistyössä työryhmän organisaatioiden kanssa tiekarttatyön etenemisestä prosessin aikana • 2.6. toimintaohjelmaluonnoksen esittely ja kommentointi sidosryhmille • Valmis toimintaohjelma julkistetaan syyskuussa (21.9.) 2016 Kiertotalouden toimintaohjelmatyön lähtökohdat
  • 4. Aikataulu I roundtable 13.4. klo 9-11 II roundtable 13.5. klo 9-11 Tavoite: polku nykytilasta tavoitetilaan: keskeiset toimenpiteet 2.6. sidosryhmätilaisuus toimintaohjelmaluonnoksen esittely III roundtable 14.6. klo 9-11 Tavoite: toimenpiteiden priorisointi ja omistajuus, toimeenpanon seuranta Kesä-elokuussa toimintaohjelman työstöä 31.8. mennessä toimintaohjelman sisältö valmis Syyskuussa toimintaohjelman julkistaminen (alustava 21.9. aamu) 4
  • 5. Sisällysluettelo Johdanto1 4 Liitteet Toimintaohjelman luonnos2 3 Taustaselvitys ALUSTAVA LUONNOSMATERIAALI
  • 6. 6Sitra • Etunimi Sukunimi • 0.0.2016 • Kiertotalouden kansallisen toimintaohjelman luonnos • Prosessin esittely • Suomen kiertotalous-tahtotilan esittely • Ohjaavat periaatteet • (Strategiset tavoitteet - TBD) • Toimintaohjelman rakenteen esittely • Toimintaohjelma: tunnistetut pilotti- ja toimenpideideat
  • 7. 7 Toimintaohjelman iteratiivisessa lähestymistavassa tavoitellaan systeemistä muu- tosta kohti kiertotalouden kärkimaata mutta painotetaan myös heti alkavia toimia Visio & tahtotila - tavoitteena systeeminen muutos kiertotalouden kärkimaaksi Ohjelman ohjaavat periaatteet Strategiset tavoitteet johdetaan tahtotilasta ja ohjaavista periaatteista Ohjelman rakenteen osa-alueet (läpileikkaavat teemat sekä painopistealueet) Toimenpiteet ja pilotit – Systeemisen muutoksen seuranta ja ohjelman jatkuva iterointi • Toimintaohjelman rakenteella tavoitellaan systeemistä muutosta pitkällä aikavälillä – visiona on olla kiertotalouden kärkimaa 2025 • Ohjelman periaatteet ohjaavat muutoksen suuntaa ja toimivat kriteeristönä valittaville toimenpiteille • Strategiset tavoitteet johdetaan tahtotilasta ja ohjaavista periaatteista ja niissä pyritään mitattavuuteen • Ohjelman rakenne rakentuu neljän läpileikkaavaan teeman ja neljän painopistealueen ympärille; näiden osa-alueiden sisällöillä päästään strategisiin tavoitteisiin pitkällä tähtäimellä sekä tuodaan esiin heti aloitettavia, konkreettisia toimenpiteitä ja kokeiluita, joilla päästään heti vauhtiin kohti tavoitteita • Strategisesta horisontista huolimatta ohjelma on suunniteltu ketteräksi ja iteratiiviseksi; ohjelmassa painottuvat käytännön toimet sekä jatkuva muutoksen seuranta ja tilanteen & keinojen heijastaminen alkuperäiseen tavoitteeseen (ns. backcasting), mikä mahdollistaa ohjelman mukauttamisen matkan varrella keskiössä skaalattavat ratkaisut
  • 8. • Suomesta halutaan kiertotalouden kärkimaa 2025; vaikka kärkimaa- tavoitteen määritelmä on epätarkka, on havaittu, että kunnianhimo voidaan asettaa korkealle: globaali kärkipaikka on edelleen auki • Ensimmäisen roundtablen ja haastattelujen perusteella Suomen kiertotalouden tahtotilaa kuvaa etenkin visioiden #03 ja #01 yhdistelmä, lisäksi elementtejä ja keinoja tunnistettiin muista visioista: 8 Tahtotilan esittely  Kiertotalouden skaalautuvista kokonaisratkaisuista yrityksille vientiä ja kasvua – suomalaiset toimijat kiertotalouden mahdollistajia ja toteuttajia globaalisti; ongelmien ja perustarpeiden suuret markkinat ovat ulkomailla  Kotimarkkina kuntoon: luodaan kunnianhimoinen ja mahdollistava toimintaympäristö, joka kannustaa kiertotalouden toteuttamiseen sekä materiaalitehokkaisiin ja vähähiilisiin ratkaisuihin  Toimenpiteiden ja konkreettisten kokeilujen avulla vauhtiin ja kiertotalous valtavirtaan: tahtotilaa lähdetään edistämään Suomen vahvuusalueilla ja konkreettisten pilottien synnyttämisen kautta sekä systeemitason strategisella muutospolitiikalla “Ohjauksella ympäristö- ykköseksi” “IoT ja kierto- talousratkaisut vientivalttina”
  • 9. Ohjaavat periaatteet Kiertotalouden kansallisen toimintaohjelman ohjaavat periaatteet (sivu 1/2) 1. Kokonaisratkaisuilla kohti systeemistä muutosta • Kiertotalouden toimintaohjelma pyrkii tukemaan asetettuun kärkimaatavoitteeseen vaadittavaa systeemistä muutosta kohti kiertotaloutta • Kiertotalous edellyttää kokonaisratkaisuja. Toimintaohjelman kokeilut ja pilotit pyrkivät tuomaan mahdollisimman laajasti toimijoita yhteen uusien, kiertävien ratkaisujen luomiseksi osaoptimoinnin sijaan 2. Kiertotaloudella aikaansaadaan positiivisia ympäristö-, taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia • Ekologisen jalanjäljen (mm. GHG-päästöt ja biodiversiteetti) pienentäminen ja kädenjäljen kasvattaminen ovat keskeisiä kiertotalouden tavoitteita • Kiertotalous tukee laajemmin sekä kansallisiin kestävän kehityksen tavoitteisiin pääsemistä että taloudellista suorituskykyä, sillä kiertotalous parantaa yhteiskunnan resilienssiä niin ympäristö, talouden kuin sosiaalisen hyvinvoinnin osalta – kiertotalouden eri taktiikoissa ja kokeiluissa näiden kolmen osa-alueen painotukset vaihtelevat • Kiertotalouden potentiaali Suomen kansantaloudelle on arvioitu olevan 1,5-2,5 miljardin euron luokkaa 2030 mennessä pelkästään tietyillä toimialoilla, positiivisia vaikutuksia tavoitellaan myös mm. työllisyyden, huoltovarmuuden, investointien ja kilpailukyvyn osalta • Kiertotalous ratkaisee ihmisten perustarpeita ja parantaa hyvinvointia sekä paikallistalouden edellytyksiä Suomessa ja muualla, lisäksi hyötyjä voidaan tavoitella esimerkiksi Suomi-brändille ja turismille 3. Arvoa kiertotalouden eri taktiikoista – korkeimman arvon periaate ja palvelullistaminen keskiössä • Kiertotaloudella haetaan arvon lisäämistä ja mahdollisimman korkean arvon säilyttämistä mahdollisimman pitkään kiertotalouden eri taktiikoita laajasti hyödyntäen • Materiaalien ja tuotteiden arvo säilyy tehokkaiden, innovatiivisten kiertojen avulla mahdollisimman pitkään; materiaalit hyödynnetään korkeimman lisäarvon periaatteella ja palvelullistamisen kautta tuotteiden arvoa ja elinkaarta kasvatetaan 4. Kiertotaloudessa suositaan uusiutuvia raaka-aineita ja energiaa – uusiutumattomien arvo ylläpidetään ja hyödynnetään mahdollisimman hyvin • Kiertotalouden periaatteisiin kuuluu siirtyminen uusiutumattomien raaka-aineiden hyödyntämisestä uusiutuviin. Samoin kiertotaloutta tukee kestävä, uusiutuviin lähteisiin perustuva energiajärjestelmä • Uusiutuvien painottaminen tukee kiertotalouden ohella myös tuontiriippuvuuden vähentämistä Suomessa
  • 10. Ohjaavat periaatteet Kiertotalouden kansallisen toimintaohjelman ohjaavat periaatteet (sivu 2/2) 5. Kiertotalous tukee kilpailukykyä – tuontiriippuvuuden vähentäminen ja uudet vientivaltit • Edistyksellinen kotimarkkina ja kiertotalousratkaisut vientivalttina eivät ole ristiriidassa, vaan kotimarkkina toimii testiympäristönä ja tuo uskottavuutta kiertotalouden kansainväliseen kaupallistamiseen. Kiertotaloutta ei luoda vain kotimarkkina edellä – laajemmat mahdollisuudet ovat globaaleilla markkinoilla, lisäksi kansainvälinen yhteistyö on onnistumisen edellytys sekä yksityiselle että julkiselle sektorille • Toimintaohjelmalla tavoitellaan edistyksellistä kotimarkkinaa ja kiertotalouden valtavirtaistumista kuluttajarajapinnassa; paikallistasolla kiertotaloudella on mm. positiivisia työllisyys- ja hyvinvointivaikutuksia 6. Kiertotalous saadaan vauhtiin Suomen valmiilla vahvuuksilla, nopeilla kokeiluilla ja markkinavoimilla • Toimintaohjelma rakentuu tunnistetuille, olemassa oleville vahvuuksille, kuten korkealle koulutustasolle, vahvalle osaamiselle esimerkiksi biopohjaisissa kierroissa, suomalaisten yhä tunnistamalla ”terveelle niukkuuden ymmärrykselle” sekä pienen maan mahdollistamalle ketteryydelle • Olemassa olevia kiertotalousratkaisuja tulee tuoda esille entistä laajemmalla viestinnällä ja kaupallistamisella – jo tehdyn työn paremmalla hyödyntämisellä luodaan Suomelle kiertotalousbrändiä ja innoitetaan uusia ratkaisuja • Toimintaohjelma rakentuu vahvuuksien ohella nopeille kokeiluille, joita voidaan jo olemassa olevassa toimintaympäristössä lähteä edistämään • Hallinto luo puitteet kiertotalousmarkkinoille; kiertotalous saadaan vauhtiin markkinavoimilla 7. Kiertotalous on laaja käsite, joka yhdistelee uusia ja vanhoja konsepteja – näitä ei nähdä ristiriitaisina vaan keskeistä on löytää keinoja hyödyntää osin hajautunutta ”hankeviidakkoa” ja kirkastaa yhteistä suuntaa • Toimintaohjelma pohjautuu ajatteluun, jossa esimerkiksi kiertotalous, cleantech, biotalous ja vihreä talous eivät ole ristiriidassa; työssä tavoitellaan systeemistä muutosta jota nämä käsitteet edesauttavat • Toimintaohjelman sisältö rakentuu ja sitä tullaan seuraamaan ylläolevien periaatteiden valossa ja niiden pohjalta määritettävillä määrällisillä ja laadullisilla mittareilla
  • 12. Toimintaohjelman rakenne perustuu läpileikkaaviin teemoihin sekä alustavasi määritettyihin painopistealueisiin 1. Politiikka & hallinto 2. Rahoitus 3. Innovaatiot & uudet liiketoiminta- mallit 4. Tietoisuuden lisääminen Alustavat painopistealueet Metsäperäinen kiertoRuokajärjestelmä Liikkuminen Tekninen kierto (esim. rakentaminen & asuminen)
  • 13. 13 Läpileikkaavien teemojen kuvaukset ja alustavat ylätason tavoitteet Teema Kuvaus Teeman ylätason tavoite 1 Politiikka & hallinto • Lainsäädäntö ja sääntely (myös EU-taso) • Verouudistukset • Julkiset hankinnat • Kansalliset kestävän kehityksen tavoitteet ja toimenpiteet • Yhtymäkohtia tutkimus-, opetus- ja kehittämispolitiikkaan • Tavoitteena on, että politiikka ja hallinto mahdollistaa kannattavan, kestävän kiertotalouden sekä lyhyellä tähtäimellä nopeat ja joustavat kokeilut 2 Rahoitus • Mahdollistava rahoitus ja uudet rahoitusmallit (esim. liisausmallit, green bonds, impact bonds, impact investing) • Julkinen rahoitus ja yksityinen rahoitus (esim. pienempien vientikauppojen rahoittaminen, pk-firmat tarvitsevat takauksen) • Tavoitteena on luoda Suomeen maailman paras ymmärrys ja tuottoisin keinovalikoima kiertotalouden rahoitusmahdollisuuksista ja – malleista 3 Innovaatiot & uudet liiketoimintam allit • Palvelutalous ja muut kiertotalouden liiketoimintamallit; jakamistalous • Digitaalisuus ja teknologiat; alustatalous • Verkostot, yhteistyö (start-upit, kv. yritykset, kiertotalouspuistot; materiaalipörssit, jne.) ja erilaisten osaamisten yhdistäminen • Mahdollisuuksien tunnistaminen: arvoketjujen & alueiden synergiat • Kaupallistaminen • Tavoitteena on, että kiertotalouden kokonaisratkaisut ovat Suomen johtava vientivaltti ja kasvun lähde – yhteistyön, palvelullistamisen ja digitalisaation mahdollistamana 4 Tietoisuuden lisääminen • Viestintä ja markkinointi; kiertotalouden valtavirtaistaminen ja tietoisuuden kasvattaminen • Vaikuttavuustyö ja konseptointi, esim. synergioiden löytäminen aiheeseen liittyvien eri hankkeiden ja ohjelmien parista • Viestinnällinen kaupallistamisen ja brändäyksen tuki • Opetuspolitiikka • Tavoitteena on, että jokainen suomalainen ymmärtää kiertotalouden logiikan ja omalla toiminnallaan tukee Suomen kansainvälistä kiertotalousbrändiä • Kansainvälisesti Suomi nähdään kiertotalouden edelläkävijänä
  • 14. 14 Painopistealueiden kuvaukset ja alustavat ylätason tavoitteet Painopistealue Kuvaus Painopistealueen ylätason tavoite 5 Ruoka- järjestelmä • Kestävä, kiertävä ruokajärjestelmä on tunnistettu kierroksi, jossa Suomesta löytyy osaamista ja halua olla kehittämässä yhä kestävämpää kokonaissysteemiä • Ravinteiden kierron osaaminen ja kokeilut • Digitalisaation mahdollisuudet kansainvälisesti kilpailukykyisen ruokakierto-osaamisen skaalaamiseksi vientituotteeksi • Tavoitteena on, että Suomi on kestävän ruokajärjestelmän mallimaa ja ratkaisujen globaali viejä – puhtaus, turvallisuus ja kannattavuus kärjessä 6 Metsäperäiset kierrot • Suomen kirkkaimmaksi kiertotalouden osaamisalueeksi on tunnistettu biopohjaiset kierrot ja niihin liittyvät innovaatiot • Muodostunut "luonnostaan" tehokkuuden ja niukkuuden ajamia kiertoja mm. sivuvirtoja hyödyntämällä • Biokemiallisten innovaatioiden kautta johtavaa osaamista myös mm. uuden sukupolven biopolttoaineissa • Tavoitteena on, että Suomi on metsäperäisten kiertojen johtava maa alan perinteiselle kiertotalousosaamiselle rakentuen, digitalisaatiota ja uudenlaista yhteistyötä hyödyntäen sekä rohkeaa kaupallistamista pelkäämättä 7 Tekniset kierrot • Kiertotalouden mahdollistava teknologiaosaaminen • Kaivannaisteollisuuden kestävyyden kehittäminen aktiivisesti • Rakentamissektorin kiertotalousratkaisut • Teknisten kiertojen pohjana on uusiutumattomien luonnonvarojen käyttö, jolloin kiertotalouden periaatteiden mukaan olennaista materiaalien tehokas kierto • Tavoitteena on, että Suomi rakentaa kilpailukykyään kestävien teknisten kiertojen avulla: neitseellisen materiaalin tarpeen minimointi ja kierron pituuden maksimointi sekä uudelleenkäytön mahdollisuuksien hyödyntäminen 8 Liikkuminen • Liikkuminen on kaiken kiertotalouden edellytys ja mahdollistaja • Kyse on mm. takaisinoton mahdollistamisesta (takeback) osana tuotteiden elinkaaren pidentämistä • Keskiössä on olemassa olevan logistiikan hyödyntämisasteen nostaminen: käänteinen logistiikka • Digitalisaatio mahdollistaa älykkään liikkumisen, joka on modernin kiertotalouden kulmakivi • Tavoitteena on, että Suomi tunnetaan maailman kekseliäimpänä kiertotalouden virtojen hallitsijana ja liikuttajana
  • 15. 15Sitra • Etunimi Sukunimi • 0.0.2016 • Kiertotalouden kansallisen toimintaohjelman luonnos • Prosessin esittely • Suomen kiertotalous-tahtotilan esittely • Ohjaavat periaatteet • (Strategiset tavoitteet - TBD) • Toimintaohjelman rakenteen esittely • Toimintaohjelma: tunnistetut pilotti- ja toimenpideideat Huomiot: • Tunnistetut pilotti- ja toimenpideideat kuvaavat prosessissa tähän mennessä tunnistettuja konkreettisia toimia. Näin ollen systeemisen muutoksen edellyttämät keskipitkän aikavälin ja pitkän aikavälin toimet puuttuvat / ovat aliedustettuna tässä ohjelman luonnosversiossa. • Punainen teksti toimintaohjelmaluonnoksen sisältösivuilla (sivut 16-30) tarkoittaa ehdotusta mahdollisesta toteuttajatahosta; mustalla fontilla nimetyt toteuttajat ovat itse ilmoittautuneet mahdollisiksi toteuttajiksi
  • 16. 16 1. Politiikka & hallinto Teeman ylätason tavoite Tavoitteena on, että politiikka ja hallinto mahdollistavat kannattavan, kestävän kiertotalouden sekä lyhyellä tähtäimellä nopeat ja joustavat kokeilut Tunnistetut parhaat käytännöt ja opit meiltä ja maailmalta Tunnistetut pilotti- ja toimenpideideat # Kategoria Aihe/ nimi ja kuvaus Toteuttajat • Yleisesti: hävikin minimointi julkisissa hankinnoissa • Ranska: Parlamentti velvoitti lailla kaupat luovuttamaan poistettavat elintarvikkeet jaettavaksi eteenpäin • Suomi: Polttoaineen sekoitevelvoite • Havaiji, Yhdysvallat: ensimmäinen osavaltio, joka 2015 kielsi kertakäyttöiset muovipussit • Japani: kulkuneuvon kierrätysmaksu sisällytetty ostohintaan • Kanada: hinnoitellaan saasteita ja jätteitä • Japani: lähes sulkenut metallien kierron kierrätyslakiensa avulla – kierrätysaste 98% (vrt. Eurooppa 30-40%) • Japani: kierrätysinfrastruktuuri lain velvoittamana valmistajien yhteisomistuksessa -> valmistajat hyötyvät suoraan materiaalien ja osien kierrätyksestä 1.1 Muu toimenpide (prosessi) Kiertotalouden mahdollistava sääntely. Kerätään (ohjelman sidosryhmät) lakimuutosehdotuksia ja normien purkamiseen liittyvät ideat, ja toimitetaan VNK:lle/ Kososelle. He tunnistavat ja velvoittavat toimivaltaisen tahon selvittämään pullonkaulan purkamista. Työ kytketään kärkihankkeiden norminpurkutalkoisiin. Muutosehdotuksia tunnistettu jo useita. VNK, Eduskunta 1.2 Muu toimenpide (synergiat) Linjaukset ja synergiat muihin hallinolla käynnissä oleviin aloitteisiin. Tuodaan kiertotalousnäkökulma ja haetaan synergioita käynnissä olevissa keskeisistä aloitteista, kuten: Energia- ja ilmastostrategia, kärkihankkeet, hankintalaki, jne. 1. Tunnistetaan keskeiset aloitteet ja 2. Nimetään vastuutaho per aloite. Lisäksi painopistealueissa hyödynnetään kyseiseen alueeseen läheisesti liittyviä aloitteita, esim. ruokahävikkilakialoite ruokajärjestelmä-alueessa. Sitra/ toimintaohjel ma; ministeriöt? 1.3 Pilotti tai pilotti-idea Nollajätealue. Edistetään politiikka & hallinto –alueen toimien käytäntöön viemistä alueellisilla piloteilla. Suunnitellaan nollajätealue-pilotti ja viedään käytäntöön. Turun kaupunki noussut esille ehdokkaana, Turulla myös hiilineutraali kaupunki 2040 mennessä –tavoite. Alueellisia pilotteja tulisi suunnitella myös muista aiheista, ja hyödyntää esim. FISU ja HINKU –verkostoja. Turun kaupunki? 1.4 Pilotti tai pilotti-idea ”Kiertotalousministeriö”. Perustetaan julkisen sektorin toimijoita läpileikkaava/koordinoiva taho, joka edistää kiertotaloutta, esim. kestävän kehityksen ministeri ja hänelle kiertotaloustyöryhmä, tai jopa Kiertotalousministeriö (esim. = VM, TEM, YM mainittu). 1.5 Pilotti tai pilotti-idea Ekologinen verouudistus. Selvitetään kiertotaloutta edistävää verouudistusta – haastatteluissakin esiin nostettu ajatus siitä, voitaisiinko siirtyä vahvemmin hinnoittelemaan luonnon resursseja ja haittoja, vrt. ”verottaa enemmän sitä mitä halutaan vähemmän: luonnonvarojen kulutusta ja päästöjä; ja verottaa vähemmän sitä mitä halutaan enemmän: työn tekemistä ja työn teettämistä (vrt. palvelutalous)." 1.6 Muu toimenpide Kiertotalouden taloudellisen ohjauksen työkalupakki. Selvitetään (ekologista verouudistusta laajemmin) taloudelliset ohjauskeinot kiertotalouden uusien ratkaisu- jen ja kierrätysmarkkinoiden vauhdittamiseen. Määritellään kiertotaloutta tukeva taloudellisen ohjauksen työkalupakki ja laaditaan suunnitelma sen käyttöönotosta. Määrittely: Sitra/ toimintaohj.; ministeriöt? Politiikka & hallinto -teema-alueen ylätason tavoite, tunnistetut parhaat käytännöt sekä pilotit, jotka läpileikkaavat painopistealueita (sivu 1/2) Lähteet: alkuhaastattelut, taustaselvitys. Huomiot: punaisella merkityt toteuttajatahot ovat alustavia ehdotuksia mahdollisiksi toteuttajatahoiksi
  • 17. 17 1. Politiikka & hallinto Teeman ylätason tavoite Tavoitteena on, että politiikka ja hallinto mahdollistavat kannattavan, kestävän kiertotalouden sekä lyhyellä tähtäimellä nopeat ja joustavat kokeilut Tunnistetut parhaat käytännöt ja opit meiltä ja maailmalta Tunnistetut pilotti- ja toimenpideideat # Kategoria Aihe/ nimi ja kuvaus Toteuttajat • Yleisesti: arvonlisäverohelpotukset ja - vapautukset kirjallisuudessa ja keskusteluissa keskeiseksi nostettu kiertotalouden ohjauskeino • Japani: kansallisella tasolla kolme indikaattoria kiertotalouden mittaukseen: o resurssituottavuusindikaattori (mittaa materiaalinkäyttöä suhteessa BKT:hen); o talouden syklisen materiaalinkäyttöasteen indikaattori (mitattuna uusiokäytetyn materiaalin osuutena kaikesta taloudessa käytetystä materiaalista); o ja tuotantoindikaattorin (mittaa kuinka paljon roskaa loppujen lopuksi päätyy kaatopaikalle) 1.7 Muu toimenpide Materiaalitehokkuussopimukset. Kiertotalousnäkökulman selkeä linkittäminen jo Motivan valmistelussa olevaan työhön ja tuleviin pilotteihin. Motiva 1.8 Pilotti tai pilotti- idea Julkiset hankinnat: Kiertotalouskriteeristö. Kiertotaloutta edistävän kriteeristön luominen, joka ohjaa ostamaan mm. palveluita tuotteen sijasta, kierrätettyjä materiaaleja sekä ohjaa tarkastelemaan hankinnan elinkaarivaikutuksia YM; Hansel; Syke; VTT, Motiva; Sitra? Kunta-liitto; Kunnat? 1.9 Pilotti tai pilotti- idea Julkiset hankinnat: Hinku-kuntien yhteishankinnat. Hyödynnetään Hinku- kuntien hyviä kokemuksia yhteishankinnoista ja sovelletaan mallia kiertotaloushankintoihin (esim. yhteishankinnat aurinkoenergian hankinnoista ja rahoitusjärjestelmästä – yhteinen avaimet käteen -hankinta leasing-rahoituksella) Hinku-kunnat 1.10 Pilotti tai pilotti- idea Julkiset hankinnat: Kiertotalouden Pitch & Match -hankinnat. Hyödynnetään kiertotaloushankinnoissa pitch & match-tyyppisiä tilaisuuksia, joissa julkinen sektori haastaa erilaiset tarjoajat ja osaajat ratkaisemaan jotakin spesifiä ongelmaa. Malli ohjaa hankkimaan ratkaisuja ja ”tuloksia”, eikä tuotetta tai työmäärää. Tämän tyyppisiä hankintoja on jo jossain määrin kokeiltu muissa yhteyksissä – hyvin kokemuksin. 1.11 Pilotti tai pilotti- idea Julkiset hankinnat: hankintoja helpottava agentti. ”Ratkaisukonsultti” joka tukee toimeenpanevia virkamiehiä uudenlaisessa hankinnassa. Ratkaisukonsultti/ -konsultit voivat olla alkuvaiheessa valtion kustantamia ja jatkossa esimerkiksi kuntien ”championeita” – tekijöitä, jotka ovat omaksuneet uuden mallin ja auttavat muita (Tähän liittyy Englanninn catapult-hanke valtio kustansi henkilön, ratkaisukonsultin, joka toimii eri tahojen välillä) Motiva? jatkorahoituks ella 1.12 Muu toimenpide (prosessi) Julkiset hankinnat: toimeenpano. Kerätään keskitetysti parhaat keinot (pilottien ohella) ja luodaan kuvaus siitä, miten kiertotaloutta edistävät julkiset hankinnat saadaan parhaiten käytäntöön ja osaksi virkamiesten jatkuvaa toimintaa. Sitra/ toimintaohjel ma; ministeriöt? Hansel? Kuntaliitto? Politiikka & hallinto -teema-alueen ylätason tavoite, tunnistetut parhaat käytännöt sekä pilotit, jotka läpileikkaavat painopistealueita (sivu 2/2) Lähteet: alkuhaastattelut, taustaselvitys. Huomiot: punaisella merkityt toteuttajatahot ovat alustavia ehdotuksia mahdollisiksi toteuttajatahoiksi
  • 18. 18 Rahoitus -teema-alueen ylätason tavoite, tunnistetut parhaat käytännöt sekä pilotit, jotka läpileikkaavat painopistealueita (sivu 1/2) 2. Rahoitus Teeman ylätason tavoite Tavoitteena on luoda Suomeen maailman paras ymmärrys ja tuottoisin keinovalikoima kiertotalouden rahoitusmahdollisuuksista ja –malleista Tunnistetut parhaat käytännöt ja opit meiltä ja maailmalta Tunnistetut pilotti- ja toimenpideideat # Kategoria Aihe/ nimi ja kuvaus Toteuttajat • Yleisesti: eri rahoitus eri kiertotalouden liiketoimintamalleille: o Pankkirahoitus - perinteinen yrityslaina kiertotalousyrityksille; leasaus voi toimia pay-per-use -ansaintamallille yrityksille, jotka ovat luottokelpoisia ja jotka myyvät tuotetta, jolla on ennustettavissa oleva second-hand -arvo o Pääomamarkkinat - suurille ja kypsemmille kiertotalousyrityksille, joilla skaalaetuja ja täyttävät rahoitusmarkkinoiden vaatimukset o Säätiöt ja vaikutussijoittajat - voi muodostaa sillan pilottivaiheesta kasvuvaiheeseen o Riskikapitalistit, yksityinen pääoma, perhetoimistot - start-upeille sopiva rahoituslähde o Lähellä pankkeja olevat rahoittajat; Google, Apple, Amazon jne. - tarjoavat uusia maksumahdollisuuksia ja mahdollisesti käyttöpääomaratkaisuja o Joukkorahoitus -kiertotalousyrityksille, jotka osallistavat paikallisen yhteisön tai jonkin joukon, joka sympatisoi rahoituskohdetta 2.1 Pilotti tai pilotti- idea Kiertotalouden Pan-European Venture Capital Fund. Rahoitus esimerkiksi EU 50% ja yksityinen sektori 50%. Rahoitusta voitaisiin täydentää esim. maailmanlaajuisella joukkorahoituksella. Lisäksi Suomessa voitaisiin tehdä oma rahasto PPP-yhteistyönä. 2.2 Muu toimenpide ”Valaanpyynti”. Konsortiohakemus kiertotalouskehitysrahalle suuren toimijajoukon kesken (myös tarpeen mukaan kv. kumppaneita mukaan). Sekä EU-tasolla että kansallisesti on hyvin rahoitusta tarjolla (mm. Horisontti-ohjelma 700m€, ESIRI sekä aluekehitys- ja koheesiorahojen yhdistäminen) ja näkemys on, että paras keino päästä onnistua rahoituksen saannissa on yhteinen, laajempi ”jättihaku”. Hakemuksen konseptointi, konsortion rakentaminen ja haun koordinointi. Koordiointi/ next steps: ? 2.3 Pilotti tai pilotti- idea Vienti 2.0 & kiertotalouden vientiohjelma. Kohdennettu, johonkin kiertotalousteemaan perustuva viennin iskuryhmä tiettyyn maahan tai alueeseen. Esimerkki: Hollannin vientiponnistukset Etelä-Afrikassa – Hollannin valtio sponsoroi aiheen tiekartan Etelä-Afrikalle, jonka jälkeen Hollannin yritykset tarjoavat ratkaisuja. Haastatteluissa tunnistettiin lähestymistavaltaan hyvänä ja uudenlaisena esimerkkinä myös Finpron ”Waste to energy and bioenergy – kasvuohjelma (yhteyshenkilö Helena Saren), joista voitaisiin ottaa oppia ja hyödyntää kiertotalousvientiohjelman rakentamisessa. Finpro? 2.4 Pilotti tai pilotti- idea Käänteinen vienninedistämismatka. Kutsutaan ”kysyntäpuolen” tahoja tutustumaan Suomen kiertotaloustoimintaan ja malleihin. Hyödynnetään mm. ”tietoisuuden lisääminen” –teeman materiaaleja sekä toimintaohjelman sidosryhmiä. Finpro? 2.5 Pilotti tai pilotti- idea Riskirahasto kiertotalouden julkisiin hankintoihin. Rahasto, joka mitigoi innovatiivisen hankinnan riskiä alun transitiovaiheessa. Hyödynnetään myös olemassa olevia rahoitusmalleja, esimerkiksi katselmus- ja investointituet, EU- rahoituslähteet ja Tekesin Huippuostaja-ohjelma. Lisäksi Esco-rahoitusmallissa kunnat ja kaupungit voivat ilman alkuinvestointeja tehdä sekä päästö- että kustannussäästöjä. Lähteet: alkuhaastattelut, taustaselvitys. Huomiot: punaisella merkityt toteuttajatahot ovat alustavia ehdotuksia mahdollisiksi toteuttajatahoiksi
  • 19. 19 Rahoitus -teema-alueen ylätason tavoite, tunnistetut parhaat käytännöt sekä pilotit, jotka läpileikkaavat painopistealueita (sivu 2/2) 2. Rahoitus Teeman ylätason tavoite Tavoitteena on luoda Suomeen maailman paras ymmärrys ja tuottoisin keinovalikoima kiertotalouden rahoitusmahdollisuuksista ja –malleista Tunnistetut parhaat käytännöt ja opit meiltä ja maailmalta Tunnistetut pilotti- ja toimenpideideat # Kategoria Aihe/ nimi ja kuvaus Toteuttajat • Alankomaat: kolme suurinta pankkia mukana kiertotalouden edistämisessä maassa. Myöntää helpommin lainoja yrityksille, jotka kasvattavat kiertotaloutta Alankomaissa • Alankomaat: käänteinen vienninedistäminen: Hollantilaiset kutsuivat tahoja tutustumaan heidän omaan kiertotaloustoimintaan Hollannissa • Tanska: Roskilden kunta perusti rahaston, jolla kunnan yksiköt voivat uusia koneitaan energiatehokkaiksi • Japani: kuluttajat maksavat elektroniikan kuljetuksen ja kierrätyksen kustannukset oston yhteydessä -> kuluttajalla ei mitään kannustinta olla osallistumatta, kun tuote saavuttaa elinkaarensa lopun • Japani: the Japanese Ministry of Economy, Trade and Industry (METI) julistanut määrärahaohjelman harvinaisten maametallien kierrätysteknologioiden kaupallistamiseksi • Eurooppa: Euroopan investointipankki (EIB) edistää kiertotaloutta mm. myöntämällä suoria lainoja ja takauksia sekä tarjoamalla informaatio-ohjausta 2.6 Pilotti tai pilotti- idea Leasing-rahoitusmallit. Rahoitusinstrumentit ja tahot liisausratkaisujen tukemiseksi (esim. CAPEX-intensiivinen liiketoiminta ja ”tasehaaste” – tarve yhteistyömalleille ja –kumppaneille). Rahoitusmallien selvittäminen ja testaaminen esim. ING-pankin raporttiin perustuen yhteistyössä pilottiyritysten ja –pankkien kanssa. (Yritysten agendalla) 2.7 Pilotti tai pilotti- idea Monimuotoisuus-rahoitushaku. Hankeidea suomalaisen biodiversiteetin ja lajien monipuolisuuden säilyttämiseksi – Suomesta pohjoisen pallonpuoliskon mallimaa. Muodostetaan konsortio, määritetään tarkempi hankeidea ja haetaan EU-rahaa. Hyödynnetään suunnittelussa Biodiversity now -hanketta (Markku Ollikainen, Helsingin Yliopisto) Lähteet: alkuhaastattelut, taustaselvitys. Huomiot: punaisella merkityt toteuttajatahot ovat alustavia ehdotuksia mahdollisiksi toteuttajatahoiksi
  • 20. Lähteet: alkuhaastattelut, taustaselvitys. Huomiot: punaisella merkityt toteuttajatahot ovat alustavia ehdotuksia mahdollisiksi toteuttajatahoiksi 20 Innovaatiot ja uudet liiketoimintamallit -teema-alueen ylätason tavoite, tunnistetut parhaat käytännöt sekä pilotit, jotka läpileikkaavat painopistealueita (sivu 1/2) Lähteet: alkuhaastattelut, taustaselvitys 3. Innovaatiot ja uudet liiketoimintamallit Teeman ylätason tavoite Tavoitteena on, että kiertotalouden kokonaisratkaisut ovat Suomen johtava vientivaltti ja kasvun lähde – yhteistyön, palvelullistamisen ja digitalisaation mahdollistamana Tunnistetut parhaat käytännöt ja opit meiltä ja maailmalta Tunnistetut pilotti- ja toimenpideideat # Kategoria Aihe/ nimi ja kuvaus Toteuttajat • Yleisesti: kirjallisuudessa korostetaan, että integraattorin rooleja tarvitaan, jotta kiertotalous saadaan vauhtiin • Alankomaat: Bundles tarjoaa pyykinpesukoneen käyttöpalvelua, jossa pesukoneen käytöstä maksetaan käyttökertojen mukaan. Asiakas voi tilata Bundlesin sivuilta tarvitsemansa palvelupaketin, jossa ilmoittaa käyttötiheyden ja vaatimukset laitteistolle. Bundles tarjoaa kuukausihintaa ja asiakkaan hyväksyttyä sen asentaa koneen ja poistaa tarvittaessa vanhan. • Suomi: Porvoossa energiatehokkuus ratkaisevaksi kriteeriksi Länsirannan tontin ostotarjouskilpailussa. Tarjouskilpailussa tontin rakentamisoikeudelle on määritetty kiinteä hinta, ja tontin saa ostaa energiatehokkaimman ratkaisun esittänyt rakentaja. • Tanska: Partnership for Green Public Procurement tanskalaisten alueiden, kuntien ja Tanskan ympäristöministeriön hanke vihreiden julkisten hankintojen toteuttamiseksi. Nykyiset 14 jäsentä sitoutuneet integroimaan vihreät tavoitteet julkisiin hankintoihinsa. Ryhmän jäsenet jakavat myös keskenään tietoa ja kokemuksia, miten saada integroitua vihreät tavoitteet julkisiin hankintoihinsa. 3.1 Pilotti tai pilotti- idea Alusta kiertotalousinnovaatiolle. Alusta tai portaali, josta tulevat tai nykyiset kiertotaloustoimijat (kuten start-upit, PK-yritykset tai suuryritykset) saavat tukea eri osa-alueisiin, kuten: verkosto ja toimijoiden löytäminen, tuotteistaminen, projektinhallintaosaaminen esim. kokeilujen läpivientiin. Esimerkkeinä mainittiin jotain elementtejä HINKU-mapista, tai Solved.fi-cleantech-palvelusta, mutta korostettiin myös dialogin ja törmäyttämisen merkitystä. Alusta voisi toimia myös kiertotalousideoiden kohtaamispaikkana, joka voisi olla eräänlainen kiertotalouteen liittyvien ideoiden ja mahdollisuuksien (mm. sivuvirtojen tunnistaminen) digitaalinen "kori", jonne yksityishenkilöt ja yritykset voivat kuvata ideoitaan, tai heittää haasteita ratkaistavaksi, kierrätykseen, uudelleenkäyttöön, palvelullistamiseen ja muihin kiertotalouden osa-alueisiin liittyen ja josta yritykset voivat yhdessä tai yksin poimia ideoita kehitykseen. Tekes/ VTT/ SYKE/ Sitra ? 3.2 Pilotti tai pilotti- idea ”Kiertotalous-scout”. Tahoja ja mahdollisuuksia yhdistävä arvoketju-agentti, jonka tehtävänä on ”fasilitoida, törmäyttää, tunnistaa, potkia eteenpäin, yhdistää…” – eli ideana nopeuttaa ja mahdollistaa kiertotalousinnovaatioiden syntyä proaktiivisella otteella ja alakohtaisella asiantuntemuksella. Mainittuja toimijoita: SYKE, VTT; LuKe (ruokajärjeste lmä), Metsä Group (metsäpohj.) 3.3 Pilotti tai pilotti- idea Kiertotalous-Hackathon: jäte & kierrätys. Jäte- ja kierrätysalan hackathon tai pitchaus-kilpailu. Hackathon on alustavasti suunnitteilla toteutettavaksi 2017. Konseptia voidaan skaalata ja hyödyntää muissa kiertotalouden osa-alueissa, esimerkiksi painopistealueissa. Sitra & YTP; TEM 3.4 Pilotti tai pilotti- idea Kiertotalouskauppakeskus. Kysymyksen asetteluna on ”miten yksittäinen kauppakeskus voidaan mallintaa kiertotalouden lähtökohdista”? Esimerkiksi eri vähittäiskauppojen logistiikkatoimintojen yhdistämisten synergiat ja materiaalivirtojen hallinta digitaalisten sovellusten avulla; hankinta myös kiinnostava osa-alue; palvelutalouden pilotit; lisäarvon tuottaminen kiinteistökehittäjille. Tekes, VTT, Sitra, L&T, S- ryhmä, Kiinteistö- yhtiöt?
  • 21. 21 Innovaatiot ja uudet liiketoimintamallit -teema-alueen ylätason tavoite, tunnistetut parhaat käytännöt sekä pilotit, jotka läpileikkaavat painopistealueita (sivu 2/2) 3. Innovaatiot ja uudet liiketoimintamallit Teeman ylätason tavoite Tavoitteena on, että kiertotalouden kokonaisratkaisut ovat Suomen johtava vientivaltti ja kasvun lähde – yhteistyön, palvelullistamisen ja digitalisaation mahdollistamana Tunnistetut parhaat käytännöt ja opit meiltä ja maailmalta Tunnistetut pilotti- ja toimenpideideat # Kategoria Aihe/ nimi ja kuvaus Toteuttajat • Egypti: AkzoNobel Power Coating ja Chemetall Italy leasaavat jauhemaalaukseen tarvittavia kemikaaleja egyptiläiselle pesukoneiden valmistajalle. Tässä mallissa hinta perustuu valmiiden pesukoneiden määrään. Valmistajan on täten mielekästä toimia siten, että kemikaaleja käytetään mahdollisimman vähän jokaisen pesukoneen tuotannossa. Esikäsittelyyn tarvittavien kemikaalien määrä väheni 15-20% ja itse jauhemaalaukseen käytettävien kemikaalien määrä 50% • RePack liisaa uudelleenkäytettäviä nettikaupasta tehtyjen ostosten toimitus- ja palautuspusseja. Palautetaan postilaatikkoon missä tahansa päin maailmaa maksutta. Palautettuaan pussin asiakas saa alennuskupongin sähköpostiinsa. Asiakas saa lunastaa alennuskupongin tehdessään seuraavan kerran ostoksia RePack- rekisteröityneessä nettikaupassa • Nike:n ”Bring back” –toimintamalli: ”tuot lenkkarit takaisin niin saat uudet tilalle” • H&M kerää liikkeissään kierrätykseen/uudelleenkäyttöön mistä tahansa liikkeestä ostettuja vaatteita. Asiakas saa H&M-liikkeissä käytettävän alennuskupongin ”pantattuaan” vaatteensa 3.5 Pilotti tai pilotti- idea Haastekilpailu. Haastetaan toimintaohjelmatyössä mukana olevat toimijat 1) antamaan yksi kiertotalouslupaus (toimenpide, aikataulu, omistajat, mittarit) jonka toteuttaa tai on mukana toteuttamassa ja 2) haastaa jonkun muun (työryhmän ulkopuolisen) toimijan antamaan lupauksen (esim. toimija kenen kanssa voisi tehdä yhteistyötä arvoketjussa. Esim. Sitra konseptoi? Toteutus: toiminta- ohjelmatyön sidosryhmät 3.6 Pilotti tai pilotti- idea 3D-tulostuksen materiaalivirtojen kehittäminen. 3D-tulostuksen materiaalien ja materiaalivirtojen kehittäminen: ideologiana materiaalien tuottaminen lähellä, siellä missä niitä tarvitaan – millainen on optimoitu 3D- printterien ketju (vs. että ne ovat ”missä sattuu”). Lisäksi mietittävänä 3D tulostuksen vaikutukset varaosiin, niiden logistiikkaan jne., mutta myös tuotteiden suunnitteluun esim. modulaarisuus? 3.7 Pilotti tai pilotti- idea Kiertotalous & Jäte -seminaari. Toimijoiden (etenkin yksityiset) / ”jäte- ekosysteemin” seminaari, jossa voitaisiin hakea synergioita, törmäyttää toimijoita, luoda uusia liiketoimintaideoita ja hakea yhteistä tavoitetilaa jätteiden hyötykäytölle. Myös suuria teollisia toimijoita mukaan - yhtenä tavoitteena päästä lähemmäs kokonaisratkaisutoimitusta jätteisiin ja materiaalivirtoihin liittyvissä ratkaisuissa. Hyödynnetään suunnittelussa esimerkiksi Jätelaitosyhdistyksen (JLY) kiertotalousviikon kampanjoita ja vastaavia. Jätelaitos- yhdistys Ry? Lähteet: alkuhaastattelut, taustaselvitys. Huomiot: punaisella merkityt toteuttajatahot ovat alustavia ehdotuksia mahdollisiksi toteuttajatahoiksi
  • 22. Lähteet: alkuhaastattelut, taustaselvitys. Huomiot: punaisella merkityt toteuttajatahot ovat alustavia ehdotuksia mahdollisiksi toteuttajatahoiksi Tietoisuuden lisääminen -teema-alueen ylätason tavoite, tunnistetut parhaat käytännöt sekä pilotit, jotka läpileikkaavat painopistealueita (sivu 1/2) 4. Tietoisuuden lisääminen Teeman ylätason tavoite Tavoitteena on, että jokainen suomalainen ymmärtää kiertotalouden logiikan ja omalla toiminnallaan tukee Suomen kansainvälistä kiertotalousbrändiä; Kansainvälisesti Suomi nähdään kiertotalouden edelläkävijänä Tunnistetut parhaat käytännöt ja opit meiltä ja maailmalta Tunnistetut pilotti- ja toimenpideideat # Kategoria Aihe/ nimi ja kuvaus Toteuttajat • Alankomaat: internet- ja Facebook - kampanjasivut Circular Hotspot – kampanjalle. Sivuilla kerrotaan kampanjalle ajankohtaisista asioista, sekä laajemmin maan kiertotalousnäkymistä; sen luomista mahdollisuuksista, käytännön esimerkeistä ja käynnissä olevista hankkeista • Alankomaat: ministeriöiden lanseeraamassa ”Green Deal” -ohjelmassa ei jaeta julkista rahaa, vaan valittuja yrityksiä autetaan neuvomalla esimerkiksi sääntelyyn, liiketoimintamalliin ja rahoitukseen liittyen • Japani: kuluttajaystävällinen vanhojen laitteiden keräysjärjestelmä: laitteet kerätään jälleenmyyjien toimesta joko liikkeissä tai uuden laitteen toimituksen yhteydessä. Järjestelmä niin tehokas ja helppo käyttää, että se tekee kierrättämättä jättämisestä vaikeampaa kuin kierrätyksestä -> nudging ( esim. käyttäytymistieteiden hyödyntäminen ihmisten kannustamisessa ”parempiin” ratkaisuihin ja päätöksiin) • Pantamera on ruotsalaisen Returpack AB:n omistama tavaramerkki ja sen tarkoituksena on tölkkien ja pullojen kierrätyksen lisäys ruotsalaisessa kierrätysjärjestelmässä mm. mainoskampanjoiden ja muiden aktiviteettien avulla 4.1 Pilotti tai pilotti- idea Kiertotalouden nudge-yksikkö. Taho, joka "ehdollistaa" kuluttajia ja yrityksiä ja virkamiehiä tietoisesti kiertotaloudelle hyödyntäen käyttäytymistieteitä – pieniä käytännöllisiä toimia, joilla ihmiset saadaan toimimaan erilaisten politiikka- tavoitteiden mukaisesti. Nudge-yksikön vastuulla voisi olla myös yhdistää/ koordinoida/ luoda synergioita ja vaikuttavuutta kaiken kiertotalouden ympärillä tapahtuvan viestinnän, tapahtumien jne. kautta. Nudge-osaamista paljon ulkomailla, Suomesta tunnistettu: Sami Torstila (Aalto), Maija-Riitta Ollilla, Marja- Liisa Halko, Ari Haukkala (Hel. Yliopisto), Nelli Harkonen (Hel. Yliopisto) Sitra koordinoijana ? 4.2 Pilotti tai pilotti- idea Kiertotalousportaali. Kiertotalousportaali (internet-sivu), johon voisi koota infografiikan käytössä olevista kiertotalousratkaisusta esim. Suomen karttaa hyödyntäen; lisäksi tähän sivustoon voisi yhdistää mm. raaka-aine pörssin, idea- pörssin, suomalaisten toimijoiden kiertotalousratkaisutarjoaman kuvauksen, jne. Keskitetty tiedon- ja ratkaisujenhakulähde Suomeen linkittyvistä kiertotalousaiheista. Portaaliin luodaan myös viestinnällinen Suomen kiertotaloustarina, joka suunnattaan erityisesti ulkomaalaisille kävijöille. Viestinnässä voidaan hyödyntää Suomi 100 vuotta –juhlaohjelmaa. Ministeriö? Suomi 100v. - ohjelma (VNK)? 4.3 Pilotti tai pilotti- idea Kiertotalous-roadshow. Kaksi eri striimiä: 1. Kiertotalous-roadshow/ tietoisuuden lisäämiskiertue pohjoismaisille poliitikoille, ministeriöille ja virkamiehille. 2. Kotimainen roadshow, laajalle kohdeyleisölle (alueet, kansalaiset, yritykset) – tietoisuuden lisäämisen lisäksi roadshowssa tunnistetaan ”piiloon” jääneitä kiertotalousratkaisuja. Roadshown sisällöissä hyödynnetään innostavia puhujia ja olemassa olevia esimerkkejä sekä mahdollisen kiertotalousportaalin sisältöjä. Toimintaohjel man sidosryhmät; koordinoijina Sitra; CLC? Suomi 100v. - ohjelma (VNK)? 4.4 Pilotti tai pilotti- idea Kiertotalouden help-desk yrityksille. Taho, joihin yritykset voivat olla yhteydessä kiertotalouteen liittyen, esimerkiksi rahoitus, lainsäädäntöasiat, patentit ja tuotekehitys, kumppanien etsintä, laskenta ja mallinnus yms. Yhteydenottomahdollisuus sekä nettisivut, jossa esim. FAQ, parhaat käytännöt, verkostosta tietoa, jne. Vrt. esimerkiksi Motivan hankintapalvelu. Motiva? SYKE? VTT? Tekes?
  • 23. 23 Tietoisuuden lisääminen -teema-alueen ylätason tavoite, tunnistetut parhaat käytännöt sekä pilotit, jotka läpileikkaavat painopistealueita (sivu 2/2) Lähteet: alkuhaastattelut, taustaselvitys. Huomiot: punaisella merkityt toteuttajatahot ovat alustavia ehdotuksia mahdollisiksi toteuttajatahoiksi 4. Tietoisuuden lisääminen Teeman ylätason tavoite Tavoitteena on, että jokainen suomalainen ymmärtää kiertotalouden logiikan ja omalla toiminnallaan tukee Suomen kansainvälistä kiertotalousbrändiä; Kansainvälisesti Suomi nähdään kiertotalouden edelläkävijänä Tunnistetut parhaat käytännöt ja opit meiltä ja maailmalta Tunnistetut pilotti- ja toimenpideideat # Kategoria Aihe/ nimi ja kuvaus Toteuttajat • Skotlanti: Zero Waste Scotland on valtion elin, jonka tehtävänä on tukea Skotlantia kiertotalouteen siirtymisessä. Sen tehtävänä on auttaa Skotlantia pärjäämään maailmassa, jossa resurssit ovat enenevässä määrin rajoittuneita. Elimen tarkoitus on mahdollistaa ja inspiroida kiertotalouteen siirtymisessä, esimerkiksi ihmisten asenteita muuttamalla. ZWS tekee myös konkreettisia tekoja: he antavat rahoitusta, teknistä neuvontaa, koulutusta ja muuta apua. ZWS:n rahoitus tulee Skotlannin valtiolta ja European Regional Development Fundilta. 4.5 Pilotti tai pilotti-idea Kiertotalouden nopean toiminnan joukot. Edelläkävijäyritykset (esim. ohjelman sidosryhmästä), joita voi käyttää asiantuntijoina/pioneereina, esim. kaupallistamisen ja inspiroinnin tukena. Voisi liittyä/yhdistää myös esimerkiksi Kiertotalous-scout- toimintaan. 4.6 Pilotti tai pilotti-idea Kiertotalous bootcamp. Kaksi eri striimiä: 1. Bootcamp kouluissa ja oppilaitoksissa, esim. yliopistot. Opetetaan oppilaille tietyt kiertotalouden perusteet, kerrottaisiin inspiroivia esimerkkejä ja luotaisiin linkki oppilaiden arkeen. Vrt. esimerkiksi Asennetta-Kampanja Oy; joka keskittyy ehkäisevän päihdetyön edistämiseen kouluissa, kampanjabussi, joka kiertää koulusta toiseen. 2. Bootcamp kansalaisille. Tavoitteena, että kiertotalouden perusperiaatteet ovat kansalaistaito. Esimerkiksi parempaa tilastotietoa ja avainlukuja kierrätyksestä kuluttajille näkyville: mitä positiivisia vaikutuksia minun kierrättämiseni saa aikaan? Kuinka paljon esim. energiankäyttötarve vähenee? Bootcampeilla yhteys esim. mahdolliseen nudge-yksikköön. ? Suomi 100v. - ohjelma (VNK)? ”Niukkuus taas muotia” 4.7 Muu toimenpide (synergiat) Linjaukset ja synergiat esim. järjestöjen kiertotaloustyöhön. Tunnistetaan muut kiertotalouden aktiivista viestintää harjoittavat tahot ja otetaan tahot mukaan toimintaohjelman toteuttamiseen. 4.8 Pilotti tai pilotti-idea Kiertotalous katutapahtuma. Värikäs katutapahtuma, jossa mm. palvelutalous ja jakamistalous tuodaan kuluttajille erilaisten minipilottien kautta. Painotus esim. taiteessa, musiikissa ja lähiruuassa; lapsille myös leikeissä ja kierrättämisessä. Hyödynnetään: esim. kansalaisten kiertotalouspäivä/ OSCEday (11.6.). Kallio-liike; Suomi 100v. - ohjelma (VNK)? 4.9 Pilotti tai pilotti-idea Ekosuunnittelun tietoisuuden lisääminen. ”Ekosuunnittelun business case”. Koulutus, seminaari tai aamiaistapahtuma ekosuunnittelusta (valitussa kontekstissa); Suomessa alan huippuja esim. UPM, Stora Enso, Ekokem. 4.10 Muu toimenpide EllenMcArthur CE100 platform. Selvittäminen voisiko CE100:aa hyödyntää Suomessa ja missä muodossa (esim. Suomen liittyminen alustaan). CE100 on yhteistyö- ja innovaatioalusta, joka kokoaa yhteen eri sektorin toimijoita edistämään kiertotalouden tavoitteita. Teknologia- teollisuus 4.11 Muu toimenpide Kiertotalous osaksi opetusta. Kiertotalous osaksi opetuspolitiikkaa. Pitkän tähtäimen asennekasvatus, ”seuraavan sukupolven valistaminen”. OKM
  • 24. 24 5. Ruokajärjestelmä Painopistealueen ylätason tavoite Tavoitteena on, että Suomi on kestävän ruokajärjestelmän mallimaa ja ratkaisujen globaali viejä – puhtaus, turvallisuus ja kannattavuus kärjessä Läpileikkaa- vat teemat Tunnistetut parhaat käytännöt ja opit meiltä ja maailmalta Tunnistetut pilotti- ja toimenpideideat # Kategoria Aihe/ nimi ja kuvaus Toteuttajat 1 Politiikka ja hallinto • Suomi: Motiva Oy, Palmu Inc. ja Maa- ja elintarviketalouden tutkimuslaitoksen toteuttama kokeilu Herkkupesä: taloyhtiön tai muun pienyhteisön yhteinen ruokavarasto, jossa ylijääviä ruoka-aineita jaettiin taloyhtiössä ja siten vähennettiin ruokahävikkiä. Osoittautui onnistuneeksi ja taloyhtiö päätti jatkaa sitä itsenäisesti • Suomi: Eviran sääntelyyn tehdyn muutoksen ansiosta nyt mahdollista lahjoittaa hyväntekeväisyyteen ruokahävikkiä, jossa "parasta ennen"-päiväys. Mm. S- ryhmä lahjoittaa valtakunnallisesti n. 10% myynnistä poistetusta leivästä hyväntekeväisyyteen. Pääkaupunkiseudulla osa hävikkileivästä viedään ST1:n bioetanolilaitokselle. • Myös: Ranska: Parlamentti velvoitti lailla kaupat luovuttamaan poistettavat elintarvikkeet jaettavaksi eteenpäin 5.1.1 Muu toimenpide Lannoitteen sekoitevelvoite. Lakiehdotuksen suunnittelu ja valmistelu SYKE, Eduskunta, Sitra 5.1.2 Pilotti tai pilotti- idea Alueellisen kestävän ruokajärjestelmän kokeilu. Tuottajat tuottavat sitä, mitä kuluttajat haluavat - julkiset hankinnat keskiössä (maakuntataso). Konseptointi ja toteutus. Gasum 5.1.3 Pilotti tai pilotti- idea Kestävät julkiset ruokahankinnat. Konseptointi keskitetysti, toteutus alueellisesti. Teemoja esimerkiksi vain kotimainen ruoka, ”nollahävikkimalli”, ruoka palveluna, jne. MMM vetämässä alueellisia kokeiluja Huomio Lisäksi ruokajärjestelmään liittyviä lakimuutoksia sisällytetään ja on jo osin tunnistettu pilottiin 1.1 Kiertotalouden mahdollistava sääntely 2 Rahoitus • … 5.2.1 Muu toimenpide Linjaukset ja synergiat ruokajärjestelmään ja ravinteisiin liittyviin tutkimushankkeisiin. Esimerkiksi Ravinteiden kierrätys käytäntöön – kokeiluohjelma, Maaseudun kehittämisohjelma. Hyödynnetään yhteiset synergiat toiminta- ohjelmatyön ja tutkimushankkeiden välillä. Ruokajärjestelmä: ylätason tavoite, tunnistetut parhaat käytännöt sekä pilotit (sivu 1/2) Lähteet: alkuhaastattelut, taustaselvitys. Huomiot: punaisella merkityt toteuttajatahot ovat alustavia ehdotuksia mahdollisiksi toteuttajatahoiksi
  • 25. 25 5. Ruokajärjestelmä Painopistealueen ylätason tavoite Tavoitteena on, että Suomi on kestävän ruokajärjestelmän mallimaa ja ratkaisujen globaali viejä – puhtaus, turvallisuus ja kannattavuus kärjessä Läpileikkaa- vat teemat Tunnistetut parhaat käytännöt ja opit meiltä ja maailmalta Tunnistetut pilotti- ja toimenpideideat # Kategoria Aihe/ nimi ja kuvaus Toteuttajat 3 Innovaatiot ja uudet liiketoimin- tamallit • Sveitsi: laki velvoittaa fosforin talteenottoon puhdistamolietteen polton tuhkasta • Lontoolainen Winnows kehittänyt ravintoloiden ruokasäiliöihin sijoitettava röntgenlaitteen, joka auttaa ravintoloitsijoita tunnistamaan mitä roskasäiliöön päätyy, kuinka usein ja miksi. Ravintolat saavuttaneet ruokahävikissä 30-70%:n säästöjä • Analytiikan hyödyntäminen ruokajärjestelmän kehittämisessä ja ruokahävikin minimoinnissa. Tarkempia oppeja kuvattu mm. Yhdysvalloissa tehdyssä tiekartasta ”A roadmap to reduce U.S. food waste by 20 percent” (2016). 5.3.1 Pilotti tai pilotti- idea Elintarviketeollisuuden materiaalitehokkuusketjun hallinta. Motiva 5.3.2 Pilotti tai pilotti- idea Ruuan ja ravinteiden avoimen data kilpailu. Start-up yhteisöt, developerit ja opiskelijat mukaan ideoimaan kestävän ruokajärjestelmän ja maatalouden ratkaisuja. Myös avoimen tiedon rajapintojen kehittäminen, esim. ENVI-base. Vrt. esim. Apps4Finland-kilpailu. 5.3.3 Pilotti tai pilotti- idea Ilmastolounas. MMM:n tiedekunnan opiskelijat suunnittelevat ilmastolounaskonseptit/ menut (esim. tähdelounaskonsepti) kaupallisten toimijoiden käyttöön. 5.3.4 Pilotti tai pilotti- idea Yhteinen pöytä- hankkeen laajentaminen muille alueille. Yhteinen pöytä luo verkostoa ja mallia vantaalaiselle, yhteisölliselle ruoka- aputoiminnalle ja hävikkiruoan keskitetymmälle jakelulle. 4 Tietoisuu- den lisääminen • … 5.4.1 Pilotti tai pilotti- idea Hävikkiruuan ravintolapäivä. Samassa yhteydessä laajemminkin esille esimerkiksi suomalainen ruoka, lähiruoka, ruokaosuuskunnat, ruokapiirit, jne. Hyödynnetään jo tapahtuvia aloitteita, kuten: kotimaisen särjen käyttö (Palmia & muita), From Waste to Taste, ResQ. Ruokajärjestelmä: ylätason tavoite, tunnistetut parhaat käytännöt sekä pilotit (sivu 2/2) Lähteet: alkuhaastattelut, taustaselvitys. Huomiot: punaisella merkityt toteuttajatahot ovat alustavia ehdotuksia mahdollisiksi toteuttajatahoiksi
  • 26. 26 6. Metsäperäiset kierrot Painopistealueen ylätason tavoite Tavoitteena on, että Suomi on metsäperäisten kiertojen johtava maa alan perinteiselle kiertotalousosaamiselle rakentuen, digitalisaatiota ja uudenlaista yhteistyötä hyödyntäen sekä rohkeaa kaupallistamista pelkäämättä Läpileikkaa- vat teemat Tunnistetut parhaat käytännöt ja opit meiltä ja maailmalta Tunnistetut pilotti- ja toimenpideideat # Kategoria Aihe/ nimi ja kuvaus Toteuttajat 1 Politiikka ja hallinto 6.1.1 Pilotti tai pilotti-idea Lisäpisteitä uusiomateriaaleille julkisissa hankinnoissa. (Huomioiden hankinnan kohteen ekologisen kestävyyden kokonaisuudessaan). 2 Rahoitus • Itävalta: ulkomaisia toimijoita tuetaan tasavertaisesti kotimaisiin verrattuna, jos näin saadaan varmistettua tutkimuksen toteutus Itävallassa. Tekesin rahoitusmallien muokkaus joustavammiksi kansainvälisten partnerien osalta? • Saksa: Bavarian Research Alliance on paikallisen aluehallinnon rahoittama tukipalvelu, jonka tavoitteena on maksimoida Baijerin osavaltiolle kohdistuva tutkimusrahoitus. Suomen harkittava kattavampia tukipalveluita EU-rahoituksen hakukierroksiin, koordinointiin ja raportointiin? 6.2.1 Pilotti tai pilotti-idea Metsäteollisuuden toimijoiden profiloituminen sijoittajien siirtyessä pois ”fossiilisista sijoituskohteista”? Metsäperäiset kierrot: ylätason tavoite, tunnistetut parhaat käytännöt sekä pilotit (sivu 1/2) Lähteet: alkuhaastattelut, taustaselvitys. Huomiot: punaisella merkityt toteuttajatahot ovat alustavia ehdotuksia mahdollisiksi toteuttajatahoiksi
  • 27. 27 6. Metsäperäiset kierrot Painopistealueen ylätason tavoite Tavoitteena on, että Suomi on metsäperäisten kiertojen johtava maa alan perinteiselle kiertotalousosaamiselle rakentuen, digitalisaatiota ja uudenlaista yhteistyötä hyödyntäen sekä rohkeaa kaupallistamista pelkäämättä Läpileikkaa- vat teemat Tunnistetut parhaat käytännöt ja opit meiltä ja maailmalta Tunnistetut pilotti- ja toimenpideideat # Kategoria Aihe/ nimi ja kuvaus Toteuttajat 3 Innovaatiot ja uudet liiketoimin- tamallit • Suomi: Metsä Group hyödyntää puutuotannon sivuvirrat 100%:sti: o Kuori - uusia polttoaineita, ja tuotekaasua kuoresta ja lietteestä tehtaan polttoaineeksi o Tärpätti ja mäntyöljy o Hajukaasut - rikkihappoa ja metanolia tehtaan omaan käyttöön o Ligniini - uusia biotuotteita o Lietteet - biokaasua liikenteen polttoaineeksi o Puhdistettu vesi o Sakat ja tuhkat - lannoitteita ja maanrakennusmateriaalia o Bioenergia: sähkö, höyry ja kaukolämpö o Glaubersuola o Sellun jatkojalostus - uusia tekstiilikuituja ja biokomposiitteja • Suomi: St1 tuottaa bioetanolia jätteistä. Myös sivutuotteet (eläinten ruoka, lannoitteet, kemikaalit, sähkö ja/tai lämpö ja biokaasu) otetaan talteen • Suomi: North European BioTech Oy (NEB) investoi uuteen tehtaaseen, joka alkaa tuottamaan bioetanolia puuhakkeesta ja hävikkiruoasta Suomessa 2016 aikana. Myös sivutuotteet (eläinten ruoka, lannoitteet, kemikaalit, sähkö ja/tai lämpö ja biokaasu) otetaan talteen • Yleisesti: entistä tehokkaammat pesuaineiden entsyymit mahdollistavat pyykin puhtaaksi pesemisen jopa 20´C lämpötilassa - > merkittäviä säästöjä energiankulutuksessa. Esim. 60´C kirjopesuohjelma käyttää noin kaksinkertaisesti energiaa 40´C ohjelmaan verrattuna • Yleisesti: biopohjaiset muovit yksi nopeimmin kasvavista teollisen bioteknologian sovellusalueista, sillä suurin osa biomuoveista tuotetaan fermentointiprosesseilla • … 4 Tietoisuu- den lisääminen • Opit Suomen paperinkierrätysjärjestelmästä: miten on luotu järjestelmä ja sen vaatima tietoisuus sille tasolle, että paperinkierrätysaste Suomessa on n. 90 %? 6.4.1 Pilotti tai pilotti-idea • Metsäteollisuus & ekosuunnittelu -tapahtuma. Parhaiden käytäntöjen jakaminen esim. aamiaisseminaarissa. Mm. UPM:n kokemukset Metsäperäiset kierrot: ylätason tavoite, tunnistetut parhaat käytännöt sekä pilotit (sivu 2/2) Lähteet: alkuhaastattelut, taustaselvitys. Huomiot: punaisella merkityt toteuttajatahot ovat alustavia ehdotuksia mahdollisiksi toteuttajatahoiksi
  • 28. 28 7. Tekniset kierrot Painopistealueen ylätason tavoite Tavoitteena on, että Suomi rakentaa kilpailukykyään kestävien teknisten kiertojen avulla: neitseellisen materiaalin tarpeen minimointi ja maksimoida kierron pituuden maksimointi ja uudelleenkäytön mahdollisuuksien hyödyntäminen Läpileikkaa- vat teemat Tunnistetut parhaat käytännöt ja opit meiltä ja maailmalta Tunnistetut pilotti- ja toimenpideideat # Kategoria Aihe/ nimi ja kuvaus Toteuttajat 1 Politiikka ja hallinto • Singapore: ekokaupunki "test bedinä". Punggol on valittu Singaporen Housing & Development Boardin toimesta Singaporen ensimmäiseksi ekokaupungiksi. Projekti tähtää useiden hankkeiden kautta asuinalueella kestävään energian- ja vedenkäyttöön ja jätteidenhallintaan. Alueella hyväksi todetut ratkaisut pyritään ottamaan käyttöön tulevaisuudessa ympäri Singaporea. Jopa leikkipaikat alueella rakennetaan kierrätysmateriaalista • Suomi: Kaivettu maa lasketaan Suomessa jätteeksi - muualla ei, mikä estää rakentamisen yhteydessä syntyviä mahdollisuuksia hyödyntää alueella syntyviä sivukiviä, maamassoja ja sivuvirtoja 7.1.1 Pilotti tai pilotti- idea Olemassa olevan rakennuskannan arvon maksimointi. Tällä hetkellä yksin Helsingin alueella on 1,25 miljoonaa m2 tyhjää toimistotilaa, jota ei voida muuttaa asumiskäyttöön sääntelyn takia. Olettaen, että noin kolmasosa tästä potentiaalista olisi mahdollista muuttaa vuoteen 2030 mennessä, olisi sen rahallinen arvo vuokratuloissa mitattuna noin 255 miljoonaa euroa vuodessa. Lisäksi kansantalous säästäisi rakennuskustannuksissa arviolta vajaat 700 miljoonaa euroa, jos muutoskustannuksia vertaa uudisrakentamiseen. (Lähde: Sitra: Kiertotalouden mahdollisuudet Suomelle (2014)) 2 Rahoitus • … Tekniset kierrot: ylätason tavoite, tunnistetut parhaat käytännöt sekä pilotit (sivu 1/2) Lähteet: alkuhaastattelut, taustaselvitys. Huomiot: punaisella merkityt toteuttajatahot ovat alustavia ehdotuksia mahdollisiksi toteuttajatahoiksi
  • 29. 29 7. Tekniset kierrot Painopistealueen ylätason tavoite Tavoitteena on, että Suomi rakentaa kilpailukykyään kestävien teknisten kiertojen avulla: neitseellisen materiaalin tarpeen minimointi ja maksimoida kierron pituuden maksimointi ja uudelleenkäytön mahdollisuuksien hyödyntäminen Läpileikkaa- vat teemat Tunnistetut parhaat käytännöt ja opit meiltä ja maailmalta Tunnistetut pilotti- ja toimenpideideat # Kategoria Aihe/ nimi ja kuvaus Toteuttajat 3 Innovaatiot ja uudet liiketoimin- tamallit • Suomi: Fortum alkanut ottaa lämmön talteen jätevesipumpusta. Lämpö meni pitkään mereen eikä sitä huomattu ottaa talteen. Nyt siitä voidaan tuottaa 15% kaukolämmöstä (40 megan tehoinen) • Espanja: Ibelium kehittänyt älykkään parkkijärjestelmän. Järjestelmä kertoo sensoreiden avulla missä kaupungista löytyy parkkipaikkoja -> tyytyväiset kuskit, vähemmän päästöjä, kulutusta ja ruuhkia 7.3.1 Pilotti tai pilotti- idea Maa-ainespörssi. Esimerkiksi kaivosteollisuuden sivuvirroille tai rakentamiseen liittyen. 7.3.2 Pilotti tai pilotti- idea ”Talvivaarasta Kesävaara”. Malliesimerkki maailmalle miten tehdään kestäväkaivos 2.0 sekä siihen liittyvä, mahdollisimman skaalattavat ratkaisut. Suomessa korkean tason osaamista (mm. murskaaminen, mineraalit, kierrätys) jota voitaisiin profiloida ja pyrkiä kohti kokonaisratkaisuja. 7.3.3 Pilotti tai pilotti- idea Teknologiateollisuuden elektroniikkaromun demolaitos. Elektroniikkaromuun liittyvien mahdollisuuksien tunnistaminen ja demonstrointi. Lisäksi demolaitoksen yhteydessä voitaisiin tutkia mahdollisia uusia markkinapaikkoja käytetylle (kuluttaja- ja teollisuus)elektroniikalle. Huomio Alustavasti tunnistettu myös muita teknisen kierron pilottien esimuotoja, liittyen esimerkiksi: tuhkat, kemikaalit, lannoitteet, ICT-romu, Betoni ja sementti.. 4 Tietoisuu- den lisääminen • … • … Tekniset kierrot: ylätason tavoite, tunnistetut parhaat käytännöt sekä pilotit (sivu 2/2) Lähteet: alkuhaastattelut, taustaselvitys. Huomiot: punaisella merkityt toteuttajatahot ovat alustavia ehdotuksia mahdollisiksi toteuttajatahoiksi
  • 30. 30 8. Liikkuminen Painopistealueen ylätason tavoite Tavoitteena on, että Suomi tunnetaan maailman kekseliäimpänä kiertotalouden virtojen hallitsijana ja liikuttajana Läpileikkaa- vat teemat Tunnistetut parhaat käytännöt ja opit meiltä ja maailmalta Tunnistetut pilotti- ja toimenpideideat # Kategoria Aihe/ nimi ja kuvaus Toteuttajat 1 Politiikka ja hallinto • Suomi: Pullopanttijärjestelmä • … 2 Rahoitus • … 3 Innovaatiot ja uudet liiketoimin- tamallit • Uber, Lyft, Hailo ja Kabbe: Autonjakoa tai -vuokraa tarjotaan juuri sinä hetkenä kuin asiakas sitä tarvitsee yhdistämällä juuri sillä hetkellä palveluitaan tarjoavan palveluntarjoajan ja asiakkaan. Autonjakoliiketoiminta kukoistaa älypuhelimien, Big datan ja jakotalouden kasvavan suosion ansiosta. Euroopassa autonjako on kasvanut 40% ajalla 2010-2013 • Saksa: kiertotalouden merkitys logistiikalle DHL:n mallin mukaan: o eko-tehokas paketointi - ekodesign o paketiton logistiikka - online-asiakkaat voivat valita paketittoman/pakkausmateriaalittoman toimituksen o monikäyttöisiä hub:eja ja kuorma-autoja o 4PL-ratkaisut - alustan tarjonta yritysten materiaalivirtojen tehokkaamman hallinnan, koordinoinnin ja kierrätyksen yhdistämiseksi o P2P-dropoff-verkostot - kuluttajatuotteiden uudelleenkäytön ja kierrätyksen logistiikan helpottamiseksi o käänteisen logistiikan uudelleenajattelu - käytöstä poistettujen tuotteiden ja materiaalien kierrätys ja uudelleenkäyttö 4 Tietoisuu- den lisääminen • … Liikkuminen: ylätason tavoite, tunnistetut parhaat käytännöt sekä pilotit Lähteet: alkuhaastattelut, taustaselvitys. Huomiot: punaisella merkityt toteuttajatahot ovat alustavia ehdotuksia mahdollisiksi toteuttajatahoiksi Pilotti- ja toimenpideideoiden kartoittaminen käynnissä – toistaiseksi ei tunnistettuja pilotteja tai toimenpiteitä
  • 31. • Toimintaohjelmaan kerätään lisäideoita kaikille osa-alueille • Etenkin metsäperäisiin kiertoihin, teknisiin kiertoihin ja liikkumiseen liittyen toivotaan lisäehdotuksia • Huonoja ehdotuksia ei ole – myös esimerkiksi vaillinaiset pilottiaihiot, kiertotalouskonseptin ulkopuoliset huomiot ja villit kokeiluideat voivat inspiroida eri tahoja kokeiluihin tai olla muulla tavalla relevantteja • Ehdotusten jättäjiä kehotetaan tunnistamaan mahdollisia toteuttajatahoja ja omistajia, mutta myös avoimet ehdotukset kelpaavat • Toimenpide-ehdotuksia ja kokeiluideoita voi antaa 10.6.2016 asti Sitran www- sivuilla olevan Viima online-työkalun kautta • Lisätietoja Sitrassa antavat: johtava asiantuntija Kari Herlevi, kari.herlevi(at)sitra.fi tai +358 294 618 287 asiantuntija Laura Järvinen, laura.jarvinen(at)sitra.fi tai +358 294 618 407 31 Täydennyksiä, lisäehdotuksia ja uusia pilotti- ja toimenpide ideoita toivotaan kaikille osa-alueille, mutta etenkin painopistealueisiin liittyen
  • 32. Sisällysluettelo Johdanto1 4 Liitteet Toimintaohjelman luonnos2 3 Taustaselvitys ALUSTAVA LUONNOSMATERIAALI
  • 33. 33Sitra • Etunimi Sukunimi • 0.0.2016 • Taustaselvitys • Suomen lähtökohdat kiertotaloudelle • Katsaus Suomen talouden nykytilaan ja valmiuksiin • Yhteenveto sidosryhmä- haastatteluista • Kiertotalouden tyypillisiä pullonkauloja • Kiertotalous maailmalla: esimerkkejä
  • 34. Kiertotalouden lähtökohdat Suomessa: nykytilan toimintaympäristö puoltaa kiertotalouteen siirtymistä Poliittinen muutosvoima (P) • Poliittinen toimintaympäristö suhtautuu pääosin positiivisesti kiertotalouteen ja sen mahdollisuuksiin • Valtioneuvosto suhtautuu positiivisesti EU:n toimintasuunnitelmaan kiertotaloudesta; kiertotalouden tavoitteita on kirjattu hallitusohjelmaan ja kiertotalous näkyy hallituksen kärkihankkeissa; rahoitusta saatavilla sekä EU-tasolla että kansallisesti • Suomessa kiertotalous nähdään laajana mahdollisuutena; jätepolitiikan ohella kiertotalous koskettaa mm. jakamistaloutta, biotaloutta, cleantechia ja ylipäätään ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja resurssitehokasta taloutta; toisaalta haasteena on, että Suomessa ei ole saatu aikaan laaja-alaisia ja kunnianhimoisia päätöksiä ja ratkaisuja kiertotalouteen siirtymisestä +/- Taloudellinen muutosvoima (E) • Kiertotalouden potentiaali ja Suomen vahvuudet puoltavat kiertotaloutta kansantalouden haasteista huolimatta • Taloudellinen tilanne tullee pysymään haastavana EU-tasolla ja erityisesti Suomessa; Suomen kilpailukyky on jäänyt jälkeen (10-15%) huippumaista eikä vienti vedä; Suomi elää murroksessa, mutta uusi suunta on auki • Kiertotalouden potentiaali Suomen kansantaloudelle on arvioitu olevan 1,5-2,5 miljardin euron luokkaa 2030 mennessä • Suomella on selkeitä kiertotalouteen liittyviä vahvuuksia ja huipputason esimerkkitoimijoita eri kokoluokkien yrityksissä; toisaalta haasteita ovat mm. lyhyen aikavälin taloudelliset paineet sekä osin heikko riskinottokyky ja kuluttajaymmärrys +/- Sosiaalinen muutosvoima (S) • Sosiaalinen muutosvoima puoltaa kiertotalouteen siirtymistä • Kasvanut työttömyys, väestön ikääntyminen ja heikentynyt huoltosuhde tuovat painetta suomalaiselle yhteiskunnalle • Huipputason koulutusjärjestelmä, turvallisuus, edistynyt kierrätyskulttuuri sekä historian myötä suomalaisuuteen pesiytynyt resurssitehokkuus ja laatutietoisuus ovat esimerkkejä vahvuuksista kiertotalousnäkökulmasta; lisäksi pieni asukasluku, ”lainkuuliaisuus” ja toimiva, luottamukseen perustuva keskusteluyhteys yhteiskunnan eri osapuolten välillä mahdollistavat transformaation monia verrokkimaita paremmin + Teknologinen muutosvoima (T) • Teknologinen muutosvoima puoltaa kiertotalouteen siirtymistä • Teknologia on suuri mahdollistava voima kiertotaloudelle ja Suomi on vahva tällä alueella: Suomi on yksi johtavista maista energiatehokkuuteen liittyvissä teknologioissa; Suomessa on vahvaa insinööriosaamista ja insinöörien määrässä Suomi on Etelä-Korean ja Saksan kanssa huippumaiden joukossa; Suomessa on korkean tason osaamista myös digitalisaatioon, IoT:en ja designiin liittyen ja kasvava määrä teknologiayrityksiä, jotka luovat mahdollistavia ratkaisuja yli toimialarajojen • Tiedon nopea ja laaja leviäminen, esim. sosiaalisen median välityksellä voimistaa nousevia ilmiöitä kuten kiertotaloutta + Lainsäädännöl- linen muutos- voima (L) • Lainsäädännöllisen toimintaympäristön tulee muuttua kiertotalouden mahdollistamiseksi; suunta on hyvä • Suomen jäykät rakenteet, byrokratia, ylisääntely, normitus ja työmarkkinoiden jäykkyydet vaikeuttavat uudistumista • Tutkimukset osoittavat, että lainsäädäntö (esim. verotus, tuote- ja jätesäädökset) on yksi keskeinen tekijä kiertotaloudessa • EU-komission kiertotalouspaketti edistää mm. jätteenkäsittelyn ja biotalouden lainsäädäntöä, mutta se on puutteellinen laajemman resurssitehokkuuden ja tavoitteellisuuden suhteen; toisaalta tarpeet on tiedostettu ja valmistelutyö jatkuu • Suomi on kärkihankkeissaan sitoutunut edistämään turhien säännöksien purkua ja toisaalta edistämään ilmastotavoitteita +/- Ympäristöl- linen muutosvoima (E) • Ympäristöllinen muutosvoima puoltaa kiertotalouteen siirtymistä • Luonnonvarojen niukkuus ja kysynnän edelleen jatkuva kasvu sekä resurssien epätasainen ja epäoikeudenmukainen jakautuminen on ihmiskunnan yksi suurimmista haasteista ja tulevaisuudessa muutos on välttämätöntä; kiertotalouden avulla on mahdollista vähentää resurssien käyttöä (vesi, maa, materiaalit), kasvihuonepäästöjä ja energiantarvetta • Kiertotalous nostaa luonnonvarojen arvoa; Suomella on väestöön suhteutettuna runsaasti luonnonvaroja ja esimerkiksi mittava kotimainen ruoantuotanto ja -kulutus mahdollistaa koko arvoketjua koskevien kiertotalousmallien luomisen + Lähteet: Sitra, Valtioneuvosto, Tilastokeskus, Hallitusohjelma, Tiekarttaprojektin alkuhaastattelut, Tiekarttaprojektin taustaselvitys
  • 35. Vienti 2015 2014 2013 -4,0 % -1,0 % -2,0 % Tuonti 2015 2014 2013 -6,0 % -1,0 % -2,0 % Suomi on nauttinut vahvasta taloudellisesta kasvusta viimeisten vuosikymmenien kuluessa, mikä heijastuu maan kansantalouteen korkeana elintasona sekä hyvinvointina. Vaikka Suomi edelleen sijoittuu OECD:n tutkimuksissa keskivertomaita korkeammalle tulo- ja työllisyysasteissa mitattuna, viimeaikainen ja pitkään jatkunut taloudellisen suorituskyvyn heikkeneminen verrattuna muihin maihin on syönyt tätä etua. Suomen talous nyt - Elinkeinorakenne on muuttunut Suomessa nopeasti metsä- ja elektroniikkateollisuuden osuuden laskiessa ja palvelujen merkityksen kasvaessa. Vienti on silti tärkeässä roolissa Suomen taloudelle. Suomen kilpailukyvyn perusteet ovat pitkällä aikavälillä kunnossa toimivan infrastruktuurin ja hyvän koulutusjärjestelmän ansiosta. Lyhyen aikavälin kilpailukyky on sen sijaan heikentynyt kustannusten nousun ja talouden rakennemuutoksen takia. 1 - Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan nettoviennin vaikutus talouskasvuun säilyy ensi vuonna negatiivisena. Huolimatta viennin asteisesta paranemisesta tuonti lisääntyy nopeammin johtuen kotimaisen kysynnän virkoamisesta. - Talouskasvu on jäänyt viime vuosina vähäiseksi, eivätkä investoinnit ole yltäneet toivotulle tasolle. Satsaukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat korvanneet osin kiinteitä investointeja. 2 - Innovation Union Scoreboard, joka tuottaa arvioita EU-maiden tutkimus- ja innovointisuorituskyvystä, on listannut Suomen innovaatiojohtajien joukkoon yhdessä Tanskan, Saksan ja Ruotsin kanssa. Kuitenkin OECD:n raportin mukaan Suomen T&K-investoinnit ovat laskeneet merkittävästi vuodesta 2011 lähtien ja tehtyjen julkisten leikkausten vuoksi kehitys pysyy vaatimattomana. Lisäksi hallitusohjelmaan on kirjattu merkittävät leikkaukset koulutus- ja tutkimusrahoitukseen liittyen, minkä epäillään laskevan osaamistasoa sekä hidastavan talouskasvua. 2 - Suomi on totuttu näkemään kansainvälisesti tehdyissä hyvinvointi- ja onnellisuustutkimuksissa kymmenen parhaan maan joukossa.3 Suomen vahvuuksia korkean hyvinvoinnin lisäksi ovat koulutus ja osaaminen, ympäristön laatu sekä turvallisuus. Katsaus Suomen talouden nykytilaan ja valmiuksiin (1/2) BKT-kehitys4 2015 2014 2013 0,5 % -0,7 % -0,8 % Suomen vienti ja tuonti6 Vienti tuoteluokittain 2015 (Tulli) Tuonti tavaroiden käyttötarkoituksen mukaan 2015 (Tulli) Metsäteollisuuden tuotteet (21,5%) Kone- ja kulkuneuvoteollisuus (21%) Kemianteollisuuden tuotteet 18,8% Metallit ja metallituotteet (14,7%) Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteet (12,1%) Muut tuotteet (12%) Raaka-aineet ja tuotantohyödykkeet (35,7%) Investointitavarat (21,9%) Muut kulutustavarat (20,6%) Energiatuotteet (13,9%) Kestokulutustavarat (8%) T&K-menot Suomessa5 (osuus BKT:sta) 2015 2014 2013 3,14% 3,17% 3,3% Investoinnit7 Lähteet: 1Elinkeinoelämän keskusliitto, internet-sivut; 2 OECD Economic Surveys: Finland 2016;3 World Happiness Report 2015; 4Tilastokeskus 2016; 5Tilastokeskus 2016; 6 Tulli 2016; 7 Euro & Talous: Suomen talouden tilanne edelleen hankala; Valtiovarainministeriö, internet-sivut
  • 36. Kehitysmahdollisuudet ja vahvuudet: - Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan vuoden 2016 kasvuksi muodostuu 1,2%. Kasvun taustalla on pitkälti yksityisten investointien suotuisa kehitys. Kehitystä investointiasteen kohentumisessa on nähtävissä etenkin tehdasteollisuuden rakennusinvestoinneissa sekä kone- ja laiteinvestoinneissa, mikä vauhdittaa myös yksityisten investointien kasvua. 1 - Sitran vuonna 2014 teettämän kiertotalousselvityksen mukaan kiertotalous on Suomelle 1,5-2,5 miljardin euron arvonlisäyksen kokoinen mahdollisuus. Suomella on hyvät lähtökohdat pärjätä kansainvälisessä kilpailussa: korkea koulutus, vahva teknologiaosaamisen ja hyvä maine cleantech-toimijana ovat vahva perusta menestykselle. Suomi on jo pitkällä kiertotalouden toteuttamisessa monella talouden sektorilla: paperiteollisuuden energiatehokkuus, pullokierrätys, kirpputorit tai panostukset tuotteiden modulaarisuuteen ovat muutamia esimerkkejä kiertotalouden olemassa olevista käytännöistä. 2 - Lisäksi OECD:n mukaan Suomen kasvu näyttää entistä vihreämmältä. Uusiutuvan sekä ydinvoimaenergian osuus energian tarjonnasta on OECD:n korkeimpia ja hallitus tukee lisäkasvua etenkin biomassan, tuulivoiman, biopolttoaineiden ja ydinvoiman osalta. Vuonna 2014 energiateknologiaan käytetyt T&K-kustannukset (julkiset ja yksityiset kustannukset) olivat lähes 0,12% BKT:sta, mikä on korkein OECD-maista.3 - Suomessa suurten yritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten yhteistyö korkeakoulujen sekä tutkimuslaitosten kanssa liittyen innovointiin on voimakkainta OECD:n sisällä. Tämä mahdollistaa tiedon laaja-alaisen leviämisen, kasvattaa innovointia ja edistää yrittäjyyttä. Yhteistyötä tulisi tukea laajemmin esimerkiksi painottamalla korkeakoulutuksen rahoitusta tai kasvattamalla panostusta T&K:hon. Hallituksen ainutlaatuinen 1,6 miljardin panostus kärkihankkeisiin vuosina 2016-2018 edistää innovoinnin kasvua etenkin investointien kohteena olevien uusiutuvan energian, digitalisaation ja hyvinvoinnin osa-alueilla. 3 Katsaus Suomen talouden nykytilaan ja valmiuksiin (2/2) Lähteet: 1 Valtiovarainministeriö, internet-sivut 2 Sitra: Kiertotalouden mahdollisuudet Suomelle (2014) 3 OECD Economic Surveys: Finland 2016
  • 37. YHTEENVETO Sidosryhmähaastattelujen yhteenveto: mahdollisuuksista käytäntöön MINNE HALUTAAN? Suomesta halutaan niukkuuden haastetta hallitseva mallimaa, joka vie ratkaisuja maailmalle; isot ongelmat ja markkinat ovat muualla  Edelläkävijyyttä haetaan etenkin Suomen vahvuusalueilla  Edistyksellinen kotimarkkina toimii kasvualustana ja tuo uskottavuutta  Kiertotalouden on tuotettava myönteisiä ympäristö-, sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia MISSÄ OLLAAN NYT? Samaa mieltä oltiin erinomaisista lähtökohdista – usealla osa-alueella ollaan jo nyt johtava kiertotalousmaa, mutta menestystä ei osata viestiä VAHVUUKSIA:  Osaaminen (mm. tuotekehitys, ICT, materiaalitehokkuus, tietyt toimialat)  Toimintakulttuuri (mm. ’niukkuus DNA:ssa’, luottamus, turvallisuus)  Kohtalaiset raaka-aine resurssit HEIKKOUKSIA:  Päätöksenteko, johtaminen, riskinotto  Kuluttajaymmärrys, kaupallistaminen, brändäys  Syvä yhteistyö sektorien sisällä ja niiden välillä MITEN SINNE PÄÄSTÄÄN? Tavoitetila vaatii kauas katsovia muutoksia hallinnolta sekä muilta sektoreilta ja toisaalta kokeiluja, valistusta ja ruohonjuuritason toimintaa  Valtion rooli tärkeä, korostettiin mm. mahdollistavan toimintaympäristön luomista, esteiden purkamista sekä rohkeaa päätöksentekoa  Systeemitason muutospolitiikka sekä ennakkoluuloton kokeiluote ja valistus  Synergioiden haku ’hankeviidakosta’ Huomiot: alustava yhteenveto, haastattelut ovat kesken. Ennen RT II haastateltu ~50 henkilöä. Lähteet: alkuhaastattelut Suomella on ilmiselvät edellytykset kiertotalouden kärkimaaksi; kotimarkkinassa on jo paljon toimivia kiertotalouskonsepteja ja johtavaa osaamista, mutta globaaleilla markkinoilla on vielä tehtävää – perustarpeisiin vastaamisessa ja ongelmien ratkaisemisessa on valtava vienti- ja vaikuttavuuspotentiaali  Suurimpana haasteena pidetään päätöksentekokykyä ja riskinottokykyä – vaikka evidenssi ympäristöhaasteista on selvä, tietoisuus lisääntynyt huomattavasti ja osa ratkaisusta käden ulottuvilla, vanhoista rakenteista ja malleista ei osata luopua ja ennakkoluulottomien päätösten sijaan päädytään kompromisseihin, pöytälaatikkoselvityksiin ja seuraajan rooliin  Haastateltavat korostivat lähes poikkeuksetta kiertotalouden mahdollisuuksia ja positiivisia vaikutuksia, ristiriitoja näkemyksissä oli kaikkiaan vähän
  • 38. Ellen MacArthur Foundationin tutkimuksessa Delivering the Circular Economy: A toolkit for Policymakers on tutkittu ylätason pullonkauloja ja esteitä kiertotaloudelle. Heidän raportissaan pullonkaulat on jaettu neljän eri teeman alle: taloudelliset pullonkaulat, markkinoiden ja sääntelyn epätäydellisyydestä johtuvat pullonkaulat ja sosiaaliset vaikuttimet. Taloudelliset pullonkaulat: 1. Kiertotalous ei välttämättä heti kannattavaa taloudellisesti, vaikka muita pullonkauloja ei olisi. 2. Kiertotalous vaatii paljon pääomaa ja on epävarmaa, milloin liiketoiminta rupeaa tuottamaan. 3. Kiertotalouden mahdollistavaa teknologiaa ei ole tarjolla niin, että liiketoiminta olisi kustannustehokasta. Markkinoiden epätäydellisyys: 1. Yhteiskuntaan kohdistuvat todelliset kustannukset eivät täysin heijastu markkinoiden hintoihin (esim. luonnonvarapääoma). 2. Markkinoilla ei ole tarpeeksi kiertotalouden mahdollistavia tuotteita tai infrastruktuuria. 3. Markkinoilla ei ole tarpeeksi kilpailua, joka johtaa liian korkeisiin hintoihin. 4. Markkinoilla ei ole riittävästi tietoa kiertotaloudesta. 5. Eriävät kannustimet markkinoilla. 6. Asiakkaiden ja toimittajien löytäminen on kallista. Sääntelyn epätäydellisyys: 1. Riittämätön lainsäädäntö. 2. Huonosti määritellyt päämäärät ja tavoitteet, jotka ohjaisivat teollisuutta kiertotalouteen. 3. Sääntelyn huono implementointi ja toimeenpano. 4. Jo olemassa olevan sääntelyn negatiivinen vaikutus kiertotalouteen. Sosiaaliset tekijät: 1. Markkinoilla olevat ja henkilökunnan riittämättömät tiedot ja taidot kiertotalouden mahdollistamiseksi. 2. Asiakkaiden ja liiketoiminnan käytännöt ja tavat Sitran ja McKinseyn raportissa Kiertotalouden mahdollisuudet Suomelle mainitaan Suomen kiertotaloudelle potentiaalisiksi aloiksi konepajateollisuus, paperiteollisuus, elintarviketeollisuus, yksityinen kulutus ja rakennusteollisuus. Raportin mukaan konepajateollisuudessa kiertotalouden esteenä nähdään esimerkiksi kiertotalouteen pohjautuvien liiketoimintamallien esimerkkien puute markkinoilta, paperiteollisuudessa riittämätön lainsäädäntö, elintarviketeollisuudessa ruokahävikkiin vaikuttava kuluttajien tietoisuus ja tottumukset, yksityisessä kulutuksessa pullonkaulana vaikuttaa kuluttajien tietämättömyys kiertotaloudesta ja sen tuomista mahdollisuuksista ja rakennusteollisuudessa pullonkaulana nähdään käyttämättömien kiinteistöjen tiukka sääntely. 38 Kiertotalouden tyypillisiä pullonkauloja (1/2) Lähteet: Ellen MacArthur Foundation: Delivering the Circular Economy: A toolkit for Policymakers (2015); Sitra: Kiertotalouden mahdollisuudet Suomelle (2014)
  • 39. EU:n tutkimuksessa Scoping study to identify potential circular economy actions, priority sectors, material flows and value chains vuodelta 2014 tutkittiin kiertotalouden pullonkauloja ja esteitä. Tutkimuksen aluksi tutkimusryhmä tunnisti ja löysi sata raporttia ja tutkimusta kiertotalouteen liittyen. Näistä raporteista valittiin mukaan lopulliseen tutkimukseen 14 raporttia ja tutkimusta sen mukaan, mikä niiden relevanssi ja merkitys kiertotaloudelle on. Valittujen raporttien ja tutkimusten pohjalta tutkimusryhmä koosti listan yleisimmistä kiertotalouden pullonkauloista ja esteistä, lista alla. 1. Riittämättömät taidot ja investointi kiertotalouden mahdollistavaan muotoiluun ja tuotantoon, jotka helpottaisivat uusiokäyttöä, uudelleenvalmistusta, korjaamista ja kierrätystä. 2. Resurssien hintojen nykyinen taso antaa signaaleja, jotka eivät rohkaise tehokkaaseen resurssien käyttöön, saasteiden vähentämiseen tai innovaatioihin. 3. Riittävien kannustimien puuttuminen. 4. Vallan ja kannustimien epätasainen jako eri tekijöiden kesken arvoketjussa. Vertaa esimerkiksi valmistajat ja loppukäyttäjät. 5. Kuluttajien ja liiketalouden rajallinen hyväksyntä potentiaalisesti tehokkaammille palvelupainoteisille talousmalleille. Esimerkkinä voidaan mainita liisaaminen tavaran omistamisen sijaan. 6. Rajoittunut informaation, tietämyksen ja taloudellisten kannusteiden puute avainelementeille hankinta- ja kunnossapitoketjussa. Esimerkiksi tietämättömyys miten korjata ja uudelleenkäyttää tuotteita. 7. Kuluttajien riittämätön tietoisuus kiertotaloudesta. 8. Riittämätön lajittelu. 9. Rajalliset kannustimet kestäviin hankintoihin useissa julkisissa laitoksissa. 10. Riittämätön investointi kierrätyksen ja materiaalin palautumisen mahdollistavaan infrastruktuuriin, innovaatioon ja teknologiaan. 11. Sopivan rahoituksen saaminen. 12. Yhtenäisten menettelytapojen puuttuminen eri osa-alueilla. 13. Tuotteiden suunniteltu vanheneminen. Monet näistä esteistä ja pullonkauloista ovat hidaste jollekin tietylle materiaalille, tuotteelle tai sektorille ja niiden ratkaiseminen vaatii erilaisia ratkaisuja niin EU-, valtio-, alue- ja paikallistasolla riippuen siitä, mikä este on vastassa. Tutkimuksessa kävi ilmi, että pullonkaulat ja esteet kuitenkaan harvemmin kumpuavat yhdestä ja samasta lähteestä. Pullonkaulojen taustalla on usein erilaisia kombinaatioita riittämättömästä sääntelystä, infrastruktuurin puutteesta tai sosiaalisista, taloudellisista, teknologisista ja kulttuurisista tekijöistä. 39 Kiertotalouden tyypillisiä pullonkauloja (2/2) Lähteet: EU: Scoping study to identify potential circular economy actions, priority sectors, material flows and value chains (2014)
  • 40. Kiertotalous maailmalla: eri maiden kiertotalousvisiot (1/2) # Maa Visio Fokus & Tavoitteet 1 Tanska “Becoming the State of Green” • Ympäristöfokus, visio ei keskittynyt nimenomaan kiertotalouteen vaan laajemmin resurssiviisauteen • Ylätason tavoite: ensimmäisenä maana maailmassa Tanska on päättänyt siirtyä kohti kansantaloutta, joka on 2050 mennessä kokonaan riippumaton fossiilisista polttoaineista 2 Hollanti “A global hotspot for circular economy in 2016” • Visio on kampanjaluontoinen, ja se liittyy EU-puheenjohtajuuskauteen 2016 • Kampanjan ja lähestymistavan fokus on etenkin menestystarinoissa ja tapahtumissa; lisäksi Hollannissa on perustettu ohjelma kiertotalouden edistämiseksi, keskittyen mm. kiertotalouden teknisten valmiuksien parantamiseen, esteiden poistamiseen ja tietoisuuden lisäämiseen • Regulaation fokuksena jätteet ja ekosuunnittelu 3 Skotlanti “Making things last” • Skotlanti keskittyy kiertotalousstrategiassaan neljään eri osa-alueeseen: 1) ruoka ja juoma 2) uudelleenvalmistus 3) rakennussektori ja 4) energiainfrastruktuuri • Jätteenkäsittely on yksi keskeinen, osa-alueita yhdistävä fokus; Skotlannin tavoite on, että vuoteen 2025 70 % kaikesta jätteestä Skotlannissa kierrätetään 4 Kanada “A stronger, cleaner economy that builds a better future for all Canadians” • Kanadalla kiertotalouden tiekartta: ”Smart Prosperity” (2016) • Holistinen ja laaja fokus; ”älykkäällä hyvinvoinnilla” tarkoitetaan menestyvää taloutta, tervettä ympäristöä ja korkeatasoista elämänlaatua, ja näihin osa-alueisiin on sidottu ylätason tavoitteita ja menetelmiä; esim. ”2020 Kanada nähdään globaalisti mallimaana, joka yhdistää ympäristömyönteisen taloudenhoidon taloudelliseen menestykseen” 5 Luxembourg “A knowledge capital and testing ground for the circular economy” • Luxembourgilla talousministeriön vuonna 2014 teettämä tiekartta kiertotaloudelle; pääfokuksena talouden kilpailukyky, työllisyys ja ympäristön tilan parantaminen • Tiekartta kuvaa etenkin kiertotalouden potentiaalia, melko kattavasti eri osa-alueilla ja näkökulmista; varsinaiset tavoitteet ovat kuitenkin enimmäkseen ylätasolla; tiekartassa tunnistetaan tarve tarkemmille tiekartoille ja tavoitteille Lähteet: maiden kansalliset kiertotaloussivustot
  • 41. Kiertotalous maailmalla: eri maiden kiertotalousvisiot (2/2) 1Sweden should be a world leading country in innovative and sustainable industrial production of products and services. # Maa Visio Fokus & Tavoitteet 6 Ruotsi ”Sverige ska vara världsledande inom innovativ och hållbar industriell produktion av varor och tjänster”1 • Varsinaista kiertotalouden tiekarttaa tai visiota ei Ruotsilta tällä hetkellä ole. Ruotsi aikoo päästä ”Smart Industry” -vision tavoitteeseensa neljän pääalueen kautta: 1. Teollisuus 4.0 (Digitalisaation hyödyntäminen) 2. Kestävä tuotanto 3. Osaava teollisuus (Teollisuuden pätevyyden varmistaminen) 4.Testialusta Ruotsi (Houkuttelevien innovaatioiden luominen) 7 Japani Ei varsinaista visiota, mutta Japani asemoituu kierrätyksen edelläkävijänä maailmassa. • Japanilla ei tällä hetkellä ole varsinaista kiertotalouden tiekarttaa tai visiota. Japani on edelläkävijä kierrätyksessä, sillä Japanissa on vähän tilaa ja niukasti raaka-aineita • Japani on kohdistanut pyrkimyksensä erityisesti jätteenkäsittelyn sääntelyyn ja maassa on säädetty mullistavia jätelakeja, joissa on usein huomioitu tuotteiden koko elinkaari. Esimerkiksi: jokainen joka Japanissa ostaa kulkuneuvon, joutuu jo ostovaiheessa maksamaan sen kierrätyksestä Lähteet: maiden kansalliset kiertotaloussivustot
  • 42. Eri maiden kiertotalousvisiot: Case Tanska Esimerkkejä / nostoja Muuta huomioitavaa ”Öljykriisi 1970-luvulla vaikutti erittäin voimakkaasti Tanskan kansantalouteen. Silloin päätettiin, että uuden tien löytäminen kasvavan energiantarpeen kattamiseksi olisi välttämätöntä. Vuodesta 1980 lähtien Tanskasta on kasvanut johtava maa maailmassa kestävien teknologioiden ja ratkaisujen kehittämisessä. Samaan aikaan Tanskan talous on kasvanut melkein 80 % ilman, että Tanskan kokonaisenergiankulutus olisi kasvanut. Tämä on osoittanut sen, että ympäristö- ja talouspolitiikka voivat kulkea käsi kädessä.” • State of Green –internet sivut kokoavat yhteen mm. osaajia, ratkaisuja, toimialoja ja tarinoita Tunnistetut toteuttamiskeinot Tunnistetut hyödyt • Tanska pääsee kunnianhimoiseen tavoitteeseensa nostamalla energiatehokkuuttaan ja optimoimalla resurssejaan. Tanska panostaa uusiutuvien energialähteiden osuuksien kasvattamiseen, kuten tuulivoimaan ja biomassaan, ja luo älykkään energiajärjestelmän, joka pystyy vastaamaan uusiutuvan energian heilahtelevuuteen. • Tanska ohjaa vihreää siirtymää keskittymällä 10:een vihreään sektoriin: Energiatehokkuus, Lämmitys ja jäähdyttäminen, Älykäs energia, Tuulivoima, Aurinko- ja muut uusiutuvat, Bioenergia, Vesi, Ilmaston sopeutuminen, Resurssit ja ympäristö sekä Kestävä kuljetus • Kestävä talouskasvu ja energia- ja ruokatarjonnan takaaminen on yksi suurimmista globaaleista haasteista. Tanska pyrkii olemaan ensimmäisenä maana maailmassa vihreä ja resurssitehokas maa, joka on kokonaan riippumaton fossiilisista polttoaineista, joka johtaa laaja-alaisiin hyötyihin • Ellen MacArthur Foundation “Policymakers toolkit” -tutkimuksen mukaan kiertotalouteen panostaminen voisi vuoteen 2035 mennessä nostaa Tanskan bruttokansantuotetta 0,8-1,4 %, luoda 7 000-13 000 uutta työpaikkaa, vähentää hiilijalanjälkeä 3-7 %, vähentää Tanskan riippuvuutta neitseellisistä luonnonvaroista 5-50 % ja kasvattaa nettovientiä 3-6 %; tutkimuksessa myös sektorikohtaisia hyötyarvioita # Maa Visio Fokus & Tavoitteet 1 Tanska “Becoming the State of Green” • Tanskalla on ympäristöfokus, visio ei keskittynyt nimenomaan kiertotalouteen vaan laajemmin resurssiviisauteen • Ylätason tavoite: Tanska on ensimmäisenä maana maailmassa päättänyt siirtyä kohti kansantaloutta, joka on 2050 mennessä kokonaan riippumaton fossiilisista polttoaineista Lähteet: Stateofgreen.com; Ellen MacArthur Foundation: Delivering the circular economy (2015)
  • 43. Eri maiden kiertotalousvisiot: Case Hollanti # Maa Visio Fokus & Tavoitteet 2 Hollanti “A global hotspot for circular economy in 2016” • Visio on kampanjaluontoinen, ja se liittyy EU- puheenjohtajuuskauteen 2016 • Kampanjan fokus on etenkin menestystarinoissa ja tapahtumissa; lisäksi Hollannissa on perustettu ohjelma kiertotalouden edistämiseksi, keskittyen mm. kiertotalouden teknisten valmiuksien parantamiseen, esteiden poistamiseen ja tietoisuuden lisäämiseen • Regulaation fokuksena jätteet ja ekosuunnittelu Esimerkkejä / nostoja Muuta huomioitavaa • Hollannin kolme suurinta pankkia edistävät kiertotaloutta Hollannissa. Ne ovat alkaneet myöntämään helpommin lainoja yrityksille, jotka kasvattavat kiertotaloutta Hollannissa. • Amsterdamin kaupunki teetti laajan raportin siirtymisestä kiertotalouteen; Raportissa analysoitiin mm. ruuan ja rakennusmateriaalien kierrättämistä nykyisessä järjestelmässä; esim. kiertävien prosessien hyödyntäminen 70 000:n uuden asunnon rakentamisessa 2040 mennessä toisi vuosittain 85m€ arvon- lisäyksen, 700 työpaikkaa ja 500 000 tonnin hiilidioksidipäästön vähennyksen. • The Netherlands Circular Hotspot –kampanjalle on luotu omat internet- ja facebooksivut, joissa kerrotaan kampanjalle ajankohtaisista asioista, sekä laajemmin Hollannin kiertotalousnäkymistä; sen luomista mahdollisuuksista, käytännön esimerkeistä ja käynnissä olevista hankkeista Tunnistetut toteuttamiskeinot Tunnistetut hyödyt • Hollannin kiertotalousohjelmassa ja Opportunities for a circular economy in the Netherlands - raportissa korostuu mm. ekosuunnittelun lähestymistapa ja tiukentuva regulaatio esim. jätteiden (tavoite mm. 50% vähemmän jätteiden polttoa) ja tuotteiden osalta (laajennettu tuottajavastuu) • Hollanti järjestää lukuisia tapahtumia ja ”expoja” aiheesta, sekä painottaa viestintää, brändäystä ja esimerkkien voimaa • Muita määritettyjä edistämistoimenpiteitä: määritellä ja stimuloida kiertotalouden mahdollistavaa muotoilua; Stimuloida tuotteiden korkealaatuista uudelleenkäyttöä; Analysoida kiertotalouden pullonkauloja; Luoda portfolio kiertotalousprojekteista esimerkiksi muille yrityksille; Nostattaa yleistä tietoutta kiertotaloudesta; Osallistaa nuoria kiertotalouteen siirtymisessä • Opportunities for a circular economy in the Netherlands -raportin mukaan Hollannissa siirtyminen kiertotalouteen voisi tuoda taloudellisia mahdollisuuksia 7,3 miljardin euron edestä vuositasolla ja luku vastaa n. 54 000 työpaikkaa. Hiilidioksidipäästöt voisivat laskea 8 %:lla. Kiertotalouteen siirtyminen vähentäisi myös maankäyttöä ja raaka-aineiden ja makean veden tarvetta. Lähteet: Netherlandscircularhotspot.nl; Opportunities for a circular economy in Netherlands (2013)
  • 44. Eri maiden kiertotalousvisiot: Case Kanada # Maa Visio Fokus & Tavoitteet 3 Kanada “A stronger, cleaner economy that builds a better future for all Canadians” • Kanadalla kiertotalouden tiekartta: ”Smart Prosperity” • Holistinen ja laaja fokus; ”älykkäällä hyvinvoinnilla” tarkoitetaan menestyvää taloutta, tervettä ympäristöä ja korkeatasoista elämänlaatua, ja näihin osa-alueisiin on sidottu ylätason tavoitteita ja menetelmiä; esim. ”2020 Kanada nähdään globaalisti mallimaana, joka yhdistää ympäristömyönteisen taloudenhoidon taloudelliseen menestykseen” Tunnistetut toteuttamiskeinot Tunnistetut hyödyt Tunnistetut keinot ovat pääosin ylätasolla; tavoitteidensa saavuttamiseksi Kanada on tunnistanut 5 ylätason toimenpidettä: • Nopeuttaa puhdasta innovointia elinkeinoelämän jokaisella osa- alueella (mm. ecopreneurshipin tukeminen) • Edistää resurssi- ja energiatehokkuutta (mm. hyödyntämällä tutkimusinvestointeja ja pilottiprojekteja sekä teknologisten innovaatioiden tehostamaa energiatehokkuutta. Lisäksi vähennetään jätteiden määrää sekä panostetaan hankintastrategioihin) • Saasteiden ja jätteiden hinnoittelu • Kehittyneeseen infrastruktuuriin ja osaamiseen investoiminen (esimerkki: infrastruktuurin rahoituksessa Ontariossa on käytetty niin kutsuttuja ”vihreitä” joukkovelkakirjalainoja, jotka on tarkoitettu houkuttelemaan investointeja puhtaaseen kehitykseen) • Suojella ja arvostaa luontoa • NEP:n 2013 tekemän tutkimuksen mukaan globaali clean tech – markkina ylittää 2 biljoonan dollarin rajan vuoteen 2020 mennessä ja GCEC:n 2014 tekemän tutkimuksen mukaan siirtyminen matalahiiliseen aikaan vaatisi globaalisti 90 biljoonan investoinnit. • Kanadan tiekartassa painottuvat laadulliset hyödyt: maailman asuttavimmat yhteisöt (kestävän kehityksen näkökulmasta), parempi kilpailukyky ja uudet työpaikat kaikkien liiketoimintasektoreiden ympäristötehokkuuden ansiosta, parempi elämänlaatu ja valintamahdollisuudet: entistä edullisempaa vähentää veden- ja energiankulutusta sekä jätteiden syntymistä • ”Kanada edistää kilpailukykyään, innovointiaan ja ympäristön suorituskykyään johtavien maiden tahdissa seuraavan vuosikymmenen ajan ja saavuttaa globaalin johtajan aseman sukupolven kuluessa Esimerkkejä/ nostoja Muuta huomioitavaa • “I´m a big believer in government not playing the leadership role. But government is critical to developing the right policy, the right triggers, the right environment. What´s really more important is that private capitals gets attracted to this industry – spurred on by policies that make sense for our country” Anette Verschuren, co- chair at Smart Prosperity • Kanadan lähtökohdat ja ylätason tavoitteet kiertotaloudelle ovat monessa mielessä samankaltaisia Suomen kanssa, mutta Kanadan kiertotaloustiekarttaa leimaa konkretian puute Lähteet: Smartprosperity.ca
  • 45. Kiertotalous maailmalla: esimerkkejä Japani on kierrätyksen edelläkävijämaa; Japanissa esimerkiksi kierrätetään 98% maan metalleista. Pavegen ja yhteistyökumppanit rakentavat ”energiaa liikkeestä” – teknologiaan perustuvan jalkapallokentän Lagosiin: kenttään asennetut ”tiilet” tuottavat energiaa, kun kentällä pelataan; energia käytetään mm. kentän valaistukseen Nike satsaa ”bring back” –businekseen: ”tuot lenkkarit takaisin niin saat uudet tilalle”; lisäksi Nike kokeilee mm. RFID-tagien käyttöä kengissä, joka edelleen parantaa materiaalin hallintaa ja käyttökokemusta. Kanadan hallitus tukee ekoyrittäjyyttä ja kiertotalouden ruohon- juuritason ratkaisuja. Esimerkiksi Toronto Tool Library: sosiaalinen start-up, joka edistää jakamistaloutta lainaamalla työkaluja ja tarjoamalla mm. 3D- printterien käyttöä lähiyhteisölle Ibelium (Espanja) on luonut älykkään parkkijärjestelmän, joka sensoreiden avulla kertoo, missä kaupungista löytyy parkkipaikkoja. Tyytyväiset kuskit, vähemmän päästöjä, kulutusta ja ruuhkia. Hollannin ministeriöiden lanseeraamassa ”Green Deal” -ohjelmassa ei jaeta julkista rahaa, vaan valittuja yrityksiä autetaan neuvomalla esimerkiksi sääntelyyn, liiketoimintamalliin ja rahoitukseen liittyen. Kalundborg Symbiosis on kenties maailman ensimmäinen esimerkki hyvin toimivasta teollisesta symbioosista. ”Symbioosi” syntyi ”puolivahingossa”, ilman valtion tukea; synergiahyödyt 15m$ vuositasolla. COP21-kokous pyrittiin järjestämään kiertotalouden periaatteiden mukaisesti. Jätteitä saatiin vähennettyä 400 tonnia, 93 % tuotteista käytetiin uudelleen ja 70 % jätteistä kierrätettiin.
  • 46. Kiertotalous maailmalla: Caterpillar • Caterpillar on mullistanut liiketoimintalogiikkansa kiertotaloutta palvelevaksi ja ”kouluttanut” myös asiakkaansa ymmärtämään, että he saavat uudelleenvalmistetusta laitteesta saman suorituskyvyn 50- 60% hinnalla uuteen laitteeseen tai osaan verrattuna • Caterpillar on myös alkanut hyödyntää digitaalisia keinoja tuotteiden käytön seurannassa • Uudelleenvalmistus- ja materiaalitehokkuusstrategiat ovat johtaneet konkreettisiin liiketoiminta- ja ympäristöhyötyihin Lähteet: Caterpillar internet-sivut; Caterpillar Sustainability Report (2014)
  • 47. 47 Kiertotalous maailmalla: Philips • Philips on siirtymässä perinteistä tuotteiden myymisestä ”pay-per-lux” -malliin, jossa Philips säilyttää omistuksen tuotteeseen • Asiakkaat saavat räätälöityjä kokonaisratkaisuja eikä huollosta, muutoksista tai esim. vanhoista lampuista tarvitse huolehtia, ja lisäksi sähkölasku on aiempaa pienempi Lähteet: Philips internet-sivut
  • 48. Kiertotalous maailmalla: Case Tanska & julkiset hankinnat • Tanskassa vihreät arvot ovat jo osin mukana julkisissa hankinnoissa, ja kehitystä tapahtuu etenkin kuntatasolla • Partnership for Green Public Procurement on tanskalaisten alueiden, kuntien ja Tanskan ympäristöministeriön hanke vihreiden julkisten hankintojen toteuttamiseksi. Ryhmän osuus Tanskan julkisten hankintojen kokonaismäärästä on noin 13 %, joka on arvoltaan noin 5 miljardia euroa • Esimerkki 1: Roskilden kunta perusti rahaston, jolla kunnan yksiköt voivat uusia koneitaan energiatehokkaiksi. Rahasto on yksinkertainen ratkaisu innovatiivisiin hankintoihin liittyvän riskin hallitsemiseksi • Esimerkki 2: hankintaluokkakohtaiset kriteeristöt: esimerkiksi elintarvikkeiden hankinnassa ryhmän jäsenet ovat sitoutuneet julkaisemaan hankintapolitiikan internetsivuillaan ja ottamaan ympäristön huomioon hankintapolitiikassaan. Yhtenä elintarvikkeiden hankinnan tavoitteena on, että elintarvikkeiden pakkaukset ovat PVC- ja ftalaattivapaita. IT-hankinnoissa ryhmän kriteerinä taas on se, että hankittavat tietokoneet ovat tarpeeksi energiatehokkaita. • Lisäksi tiedon, kokemuksien ja hyvien käytäntöjen jakaminen on tärkeä osa yhteenliittymän toimintaa Lähteet: www.gronneindkob.dk/ ja www.stateofgreen.com
  • 49. Sisällysluettelo Johdanto1 4 Liitteet Toimintaohjelman luonnos2 3 Taustaselvitys ALUSTAVA LUONNOSMATERIAALI
  • 50. 50Sitra • Etunimi Sukunimi • 0.0.2016 • Liitteet • Aänestystulos ensimmäisestä Roundtablesta (visiot) • Visiovaihtoehtojen kuvaukset
  • 51. Äänestystulokset: visiot #03 ja #01 kärjessä [Äänestyksen %-osuudet ja muutos %-yksiköissä toisella äänestyskierroksella] +8 -4 -9 +7 -8 13% 02. CLEANTECH 2.0 12% 17% 06. Resurssioma- varaisuuden Suomi 04. Asennemuutos 8% 03. IoT ja kiertotalousratkaisut vientivalttina 32% 12% 05. Ruohonjuurivetoinen kiertotalous 5% +6 5% 20% 01. Ohjauksella ympäristöykköseksi 23% 12% Äänestys 2 Äänestys 1 =muutos prosenttiyksiköissä