Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Katrina Harjuhahto-Madetoja, Kotoistushankkeen esittely

71 views

Published on

SFS:n webinaari 17.11.2020: Suomalais-ruotsalainen monikielinen näppäimistöasettelu uudistunut.

Published in: Technology
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Katrina Harjuhahto-Madetoja, Kotoistushankkeen esittely

  1. 1. Webinaari 17.11.2021 Katrina Harjuhahto-Madetoja, Kotoistushanke Suomalais-ruotsalainen monikielinen näppäimistöasettelu uudistunut 17.11.20201
  2. 2. Kotoistuspalvelun esittely SFS 5966 -standardin julkaisutilaisuus 17.11.2020 Hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja, Katrina Harjuhahto-Madetoja
  3. 3. Kotoistuspalvelun historiaa https://fi.wikipedia.org/wiki/Kotoistushanke Kotoistushanke edistää tieto- ja viestintätekniikan lokalisoinnin käyttämien kieli- ja kulttuurisidonnaisten sisältöjen saatavuutta ja yhdenmukaisuutta Suomessa käytetyillä kielillä. Kotoistushankkeen tärkein tavoite on, että Suomessa voidaan käyttää arkisissa sovelluksissa luontevasti eri tietojärjestelmiä. Hankkeessa laaditaan tietojärjestelmien kieltä ja toimintaa koskevia ohjeita ja suosituksia, joita tietotekniikkavalmistajat voivat soveltaa ohjelmistoissaan ja laitteissaan. Standardointihankkeita vetänyt Erkki I. Kolehmainen ja muutamat muut standardisoinnissa mukana olleet kutsuivat koolle kansallisen lokalisoinnin ohjaus- ja seurantaryhmän käynnistyskokouksen, joka pidettiin Helsingissä 28.9.2004. Kokous asetti valmisteluryhmän, joka lausunnossaan 28.10.2004 ehdotti lokalisoinnin ohjausryhmän koollekutsumista. Ohjausryhmässä tulisi olla edustus lokalisointia tekevistä yrityksistä, lokalisoitavia järjestelmiä tai sovelluksia valmistavista yrityksistä, toteutusten suurkäyttäjistä sekä kielimaailmasta. Ohjausryhmän tehtävänä on päättää hankkeen työkohteista ja niiden hienojakoisuudesta. Alustavasti ehdotettiin Common Locale Data Repository -tietokannan Suomea koskevien tietojen päivittämistä siltä osin kuin ne koskevat maiden, alueiden ja kielten nimiä, valuuttoja, ajan ilmaisuja, aakkostusta ja muita paikallisasetuksia. Kotoistushanke aloitti toimintansa Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen (Kotus) alla, mutta siirtyi 2006 Tieteen tietotekniikan keskukseen CSC:hen ja vuoden 2015 alusta edelleen Kansalliskirjastoon. Kaikki kolme organisaatiota kuuluvat opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaan, jonka erityisrahoituksen turvin työtä on tehty. 18.11.2020 2
  4. 4. Missio Miksi Kotoistuspalvelu on olemassa? Kotoistuspalvelu mahdollistaa osaltaan tieto- ja viestintäteknisten tuotteiden ja palvelujen omakielisen käytön Suomessa 18.11.2020 3
  5. 5. Perusarvomme • Mikä on meille tärkeää ja tavoiteltavaa? Mihin uskomme? • Kielellinen yhdenvertaisuus ja tasa-arvo • Käytettävyys ja ymmärrettävyys • Yhteistyö • Tietojärjestelmien, toiminnan ja tiedon avoimuus • Saavutettavuus 18.11.2020 4
  6. 6. Accessibility – digital era Cognitive accessibility: understandable Physical accessibility: easy to use
  7. 7. Nykytilanteemme – missä olemme? • Edistäjät • Hyvä kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö (Kotus, SFS, Celia, Unicode, ISO International Organization of Standardization) • Osaaminen ja asiantuntemus • Laaja ja asiantunteva lausunnonantajien verkosto • Vakiintunut asema osana Kansalliskirjaston yhteentoimivuuspalveluiden kokonaisuutta • Rasitteet • Kotoistuspalvelun toimintaa ei tunneta riittävästi • Seurantaryhmän hauras sitoutuminen • Kotoistuspalvelun suositusten hankala löydettävyys ja käytettävyys • Verkkosivujen keskeneräisyys • Helppopääsyisen ja -käyttöisen mutta tietoturvaltaan riittävän yhteisen virtuaalisen työtilan puute 18.11.2020 6
  8. 8. Visiomme 2023 • Mihin haluamme päästä? • Alan toimijat tuntevat Kotoistuspalvelun työn ja sen suosituksia käytetään aktiivisesti • Kotoistuspalvelu tukee Suomen kansallis- ja vähemmistökielten (kuten saamen kielet, romanikieli) asemaa yhteiskunnassa • Suositukset ovat helppokäyttöisiä ja saavutettavissa verkon kautta ymmärrettävässä muodossa • Seurantaryhmä kattaa monipuolisesti Kotoistuksen sidosryhmät • Sidosryhmät tuntevat Kotoistuksen toiminnan ja palvelut 18.11.2020 7
  9. 9. Sidosryhmät • Millä kentällä toimimme? • Ohjausryhmän jäsenet • Seurantaryhmän jäsenet (sidosryhmien edustajia) • Opetus- ja kulttuuriministeriö • Kansalliskirjasto • Kotus • Suomen Standardisoimisliitto SFS ry • Unicode Consortium • International Organization for Standardization ISO • Saamen kielten asiantuntijaorganisaatiot • Suomenruotsin asiantuntijaorganisaatiot • Aapa (= ammattikorkeakoulujen tietohallintojohtajat) • FUCIO (= suomalaisten yliopistojen IT-johtajien verkosto) • Media • Tekniset viestijät • ICT-alan toimijat 18.11.2020 8
  10. 10. Tuotteemme ja palvelumme • Sidosryhmäverkostojen ja seurantaryhmän rakentaminen, ylläpito ja aktivointi • Suositukset ja niiden valmistelu • Standardisointiin osallistuminen • Kieli- ja kulttuurielementtien määrittely (esim. lajittelu; maiden, alueiden, kielten ja valuuttojen nimet ja koodit; ajan ilmaukset; merkkivalikoimat) • Kirjoitukset ja kannanotot tietoisuuden lisäämisen välineinä • Kotoistuksen suositukset perustuvat standardeihin ja kielenhuollon suosituksiin • Ajantasaiset informatiiviset verkkosivut 18.11.2020 9
  11. 11. Esimerkkejä työkohteista • Lausunto oikeusministeriölle (Lausuntopyyntö selvityksestä usean kielen merkitsemisestä väestötietojärjestelmään) • Kansallisen standardin SFS 4600, Aakkostaminen ja siihen liittyvä ryhmittely (2000) uudistaminen • Suositukset kielten suomenkielisiksi nimiksi sekä kielten nimet Unicoden CLDR:n suomen lokaalissa • Suomenruotsin ja saamen kielten CLDR-työ • Saavutettavuus-seminaarin järjestäminen • Verkkosivujen uudistaminen Kotoistussuositukset ovat kokoelma nimiä ja käytäntöjä eri kielillä. Unicode-konsortion CLDR-tietokanta (Common Locale Data Repository) sisältää muun muassa maiden, kielten ja kirjoitusjärjestelmien nimiä sekä päivämäärien ja kellonaikojen esitysmuotoja. Näitä tietoja käyttävät etenkin tietotekniikka- valmistajat lokalisoidessaan ohjelmistojaan ja laitteitaan, mutta ne toimivat myös tavallisen kansalaisen tietopankkina. 18.11.2020 10
  12. 12. Kehittämistoimenpiteitä • Verkkoviestinnän kehittäminen • Seurantaryhmän jäsenhankinnan kehittäminen ja aktivointiin panostaminen • Yhteistyön rakentaminen ja tiivistäminen sidosryhmien kanssa • Kysely sidosryhmille osallistumishalukkuudesta • Ohjausryhmän sääntöjen laatiminen • Toiminnan arvioinnin kehittäminen • Tervetuloa mukaan toimintaan! 18.11.2020 11

×