The document was created for the Project Info4migrants. Project number: UK/13/LLP-LdV/TOI-615

1. Info4Migrants
RUOTSIMaaprofiili
Projektinumero: UK/13/LLP-LdV/TOI-615

2. Alue 449,964km2
9,593milj
VÄESTÖ
BKTasukasta kohden
VALUUTTA
$40,870
Kieli RUOTSI
Ruotsin kruunu (SEK)
2 Maaprofiili RUOTSILearnmera Oy www.thelanguagemenu.com

3. Sijainti: Suomen ja Norjan välissä Pohjois-Euroopassa, rajoittuu
Itämereen, Pohjanlahteen, Kattegatiin ja Skagerrakiin
Pääkaupunki: Tukholma
Ilmasto: etelässä leuto, kylmät ja pilviset talvet sekä viileät, osit-
tain pilviset kesät; pohjoisessa subarktinen
Etninen koostumus: alkupäräiskansat – ruotsalaiset sekä suoma-
lainen ja saamelainen vähemmistö; ulkomailla syntyneet ensim-
mäisen sukupolven maahanmuuttajat: suomalaisia, jugoslaaveja,
tanskalaisia, norjalaisia, kreikkalaisia, turkkilaisia
Uskonnot: luterilaiset 87 %, muut (mm. roomalaiskatoliset, orto-
doksit, baptistit, muslimit, juutalaiset sekä buddhalaiset) 13%
Kieli Ruotsissa: Ruotsin virallinen kieli on ruotsi, ja sitä puhuu
suurin osa kaikista Ruotsissa asuvista. Yksi kahdesta vähemmis-
tökielistä on saami, jota puhutaan Ruotsin pohjoisissa osissa,
ja lopulta suomi. Ruotsissa on myös romaneita, jotka puhuvat
romanikieltä.
Kansallislippu
Vaakuna
MAAN TAUSTATIETOA
TUKHOLMA
3 Maaprofiili RUOTSILearnmera Oy www.thelanguagemenu.com

4. RUOTSI-FAKTAT
Kulttuuri
Yksi ruotsalaisen kulttuurin pääpiirteistä on se, että ruotsal-
aiset ovat luonteeltaan egalitaarisia, vaatimattomia ja pahek-
suvat suuresti kerskailua. Ruotsalaiset kuuntelevat mieluum-
min muita, sen sijaan että yrittäisivät saada oman äänensä
kuuluviin. Puhuessaan ruotsalaiset puhuvat pehmeällä ja
rauhallisella äänellä. On harvinaista nähdä ruotsalaisen osoit-
tavan vihaa tai voimakkaita tunteita julkisesti.
Käyttäytyminen
Ruotsissa käyttäytyminen perustuu laajalti ”lagom”-periaat-
teeseen, eli “kaikkea kohtuudella”. Ylisuuret eleet, huomi-
on herättäminen ja ylpeily ovat paheksuttavia Ruotsissa.
Esimerkiksi raskas työ, raskaat huvit-periaate ei ole yleinen
konsepti Ruotsissa. Ihmiset tekevät työtä, mutta eivät liian
raskaasti, ja he käyvät ulkona ja pitävät hauskaa, mutta eivät
osallistu mihinkään äärimmäiseen. Ruotsin voimakkaan
egalitarismin vuoksi kilpailua ei rohkaista, eikä lapsia kasva-
teta uskomaan, että he ovat jollakin tavalla erityisempiä kuin
kukaan toinen lapsi.
Työ ja vapaa-aika – kaksi eri asiaa
Ruotsalaiset jakavat aikansa tarkasti työhön ja vapaa-aikaan.
Me haluamme myös erottaa kollegat ja yksityiselämän
ystävyyssuhteet. Yleisesti käytetty sanonta on “Älä sekoi-
ta työtä ja huvia”. Älä ylläty, jos kollegasi eivät kutsu sinua
vapaa-ajan tapahtumiinsa tai esittele sinua ystävilleen. Tällä
ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että tulet toisesta maasta
– he eivät vietä aikaa työn ulkopuolella myöskään ruotsalais-
ten kollegoidensa kanssa. Ruotsalaiset harvoin keskustelevat
yksityisistä asioista työpaikalla, eivätkä he mielellään rekrytoi
ystäviä tai perheenjäseniä työpaikalleen.
44 Maaprofiili RUOTSILearnmera Oy www.thelanguagemenu.com

5. RUOTSI-FAKTAT
Väkivalta
Ruotsalaisilla on erittäin jyrkät näkemykset väkivallasta,
perheväkivallasta ja muunlaisesta väkivallasta. Vanhem-
milla ei ole oikeutta kurittaa lapsiaan fyysisesti, eikä
myöskään opettajilla tai kenelläkään muullakaan. On
kiellettyä lyödä ketään mistään syystä. Fyysisen väkival-
lan käyttöä pidetään heikkouden merkkinä, etenkin kun
suurempikokoinen lyö pienempäänsä. Tätä kuvaava sa-
nonta on “Missä terve järki ja itsensä ilmaisukyky loppuu,
väkivalta alkaa”.
Ystävien ja tuttavien luona vierailu
Ruotsalaiset haluavat suunnitella asioita. Jos haluat vi-
erailla jonkun luona, soita ensi ja kysy sopiiko se heille.
Ruotsalaisesta on noloa, jos heidän kotinsa ei ole järj-
estyksessä tai jos heillä ei ole mitään tarjottavaa kun
saavut. Yllätysvisiitti saattaa myös häiritä ruotsalaisten
korkeaa yksityisyydentarvetta.
Aliarviointi
“Jantelagen” on usein käytetty termi. Se tarkoittaa, että
sinun ei pidä koskaan ajatella olevasi parempi kuin ku-
kaan muu. Aliarviointi on tärkeää. Se, mitä ruotsalaiset
pitävät kerskailuna, on monissa maissa vain totuuden
ilmaisemista.
Jos joku antaa sinulle kohteliaisuuden hyvin tehdystä
työstä tai uudesta hiustyylistä, ruotsalainen ei yleensä
sano “kiitos”. Sen sijaan selitämme, miten helppoa se oli
ja kuka tahansa olisi pystynyt siihen, tai uusi hiustyyli ei
näytä niin hyvältä eikä ainakaan ollut kallis.
55 Maaprofiili RUOTSILearnmera Oy www.thelanguagemenu.com

6. 1.tammmikuuta: uudenvuo-
denpäivä
Nyårsdagen
Uusi vuosi on kansallinen
pyhäpäivä monissa maissa,
myös Ruotsissa.
6. tammikuuta: loppiainen
Trettondedagen
Loppiaisena juhlistetaan
Raamatun kolmen tietäjän
vierailua Jeesus-lapsen luo-
na.
Vaihtuva perjantai keväällä:
pitkäperjantai
Långfredagen
Pitkäperjantaita vietetään
Jeesuksen ristiinnaulit-
semisen muistoksi.
Vaihtuva sunnuntai kev-
äällä: pääsiäispäivä
Påskdagen
Jeesuksen ylösnousemusta
juhlistetaan pääsiäispäivänä.
Vaihtuva maanantai kev-
äällä: 2. pääsiäispäivä
Andra påskdagen
2. pääsiäispäivä seuraa
pääsiäispäivää.
1. toukokuuta: Vappu
Valborgsmässoafton
Vappu on ollut kansallinen
juhla Ruotsissa vuodesta
1939 lähtien.
Vaihtuva torstai keväällä:
helapäivä
Pingstafton
Helapäivä on perinteinen
picnic-päivä Ruotsissa.
6. kesäkuuta: Ruotsin kan-
sallispäivä
Sveriges nationaldag
Ruotsi on juhlinut kansal-
lispäiväänsä 6.6. vuodesta
1983 lähtien.
19. -25. kesäkuuta: ju-
hannusaatto
Midsommarafton
Keskikesällä ulkoillaan per-
heen kanssa ja käydään
picnicillä.
Lauantai 20.-26. kesäkuuta:
juhannuspäivä
Midsommardagen
Maaseudulla on paljon ju-
hannustapahtumia.
Lauantai 31. lokakuuta – 6.
marraskuuta: Pyhäinpäivä
Alla helgons dag
Tätä seuraava sunnuntai on
vainajien muistopäivä, jolloin
yleensä vieraillaan edesmen-
neiden läheisten haudoilla.
24.-26. joulukuuta: joulu
Jul
Joulu on perhejuhla, jota
vietetään perheen ja rak-
kaimpien parissa.
31. joulukuuta: Uudenvuo-
den aatto
Nyår
Kuten monissa muissakin
maissa, uudenvuoden aat-
tona Ruotsissa juhlitaan ja
katsotaan ilotulituksia.
JUHLAPÄIVÄT
6 Maaprofiili RUOTSILearnmera Oy www.thelanguagemenu.com

7. RUOTSALAINEN RUOKA
Ruotsalainen ruoka on paljon muutakin kuin kuuluisat lihapullat ja sitkeät ka-
lanmuotoiset makeiset. Jotta pystyt erottamaan sillin ravusta ja kanelipullan
prinsessakakusta, tarjoamme sinulle tässä kymmenen tärkeää faktaa ruotsal-
aisesta ruokaperinteestä.
#1 Puolukka sopii kaiken kanssa
Kuten ketsuppi tai sinappi, puolukkahilloa käytetään yleisesti monien ruokien kanssa,
lihapullista pannukakuun, puuroon ja mustaanmakkaraan (blodpudding). Mutta makeud-
estaan huolimatta sitä käytetään harvoin leivän päällä. Jokamieheoikeuden (Alleman-
srätten) ansiosta kaikki voivat vapaasti kulkea ja nauttia luonnosta, ja monet ruotsalaiset
kasvavatkin poimimalla puolukoita metsästä ja käyttämällä näitä pieniä punaisia hedelmiä
hillosäilykkeen valmistukseen.
#2 Säilötty silli – voileipäpöydän (smorgasbord) keskiössä
Voit vaihtaa lihapullat (köttbullar) minimakkaroihin (prinssimakkara) tai suolalohen (grav-
id lax) savuloheen, mutta voileipäpöytä ei olisi valmis ilman säilöttyä silliä (sill). Tämä
suosikki on jokaisen tyypillisen ruotsalaisen buffetin perusta. Sekä Pohjanmeressä että
Itämeressä on silliä, joten ruotsalaiset ovat säilöneet sitä keskiajalta asti, pääasiassa tap-
ana säilöä kalaa varastointia tai kuljetusta varten. Säilöttyä silliä on saatavilla eri makuina
– esimerkiksi sinapin, sipulin, valkosipulin tai tillin kera – ja sitä syödään usein keitettyjen
perunoiden, smetanan, silputun ruohosipulin, terävän ja kovan juuston ja joskus keitetty-
jen munien sekä tietenkin näkkileivän kanssa.
#3 Näkkileipä – Mikä on suosikkileivänpäällyksesi?
Leivän ja voin lisäksi pääaterian kanssa tarjoillaan usein erilaisia näkkileipiä (knäckebröd).
Nämä ovat ruotsalaisten suosikkeja. Aikoinaan köyhän miehen ruokana pidettyä näk-
kileipää on leivottu Ruotsissa yli 500 vuotta, ja oikein varastoituna se saattaa kestää yli
vuoden, ja onkin eräs monipuolisimmista elintarvikkeista. Ruotsin sosiaalihallitus (So-
cialstyrelsen) järjesti 1970-luvulla kampanjan, jossa ehdotettiin, että ruotsalaisten tulisi
syödä 6-8 leipäviipaletta päivässä, näkkileipä mukaanluettuna. Se tulee monen muotoise-
na, paksuisena ja makuisena, ja näkkileivälle on kaupoissa omistettu kokonaisia hyllyjä.
Näkkileivän päällä voi syödä mitä vain viipaloiduista keitetyistä kananmunista ja tuubista
puristetusta kaviaarista aamiaiseksi, sekä kinkun, juuston tai kurkun kanssa lounaaksi, tai
vain voin kanssa lisukkeena illallisella.
#4 Räksmörgås ja muut avoimet voileivät
Kun tilaat Ruotsissa voileivän, saatat yllättyä jos saatkin vain yhden leipäviipaleen, eli
tyypillisen ruotsalaisen voileivän (smörgås). Ruotsalainen avoimen voileivän konsepti on
77 Maaprofiili RUOTSILearnmera Oy www.thelanguagemenu.com

8. peräisin 1400-luvulta, jolloin paksuja leivänviipaleita käytettiin lautasina. Ruotsissa kat-
karapuvoileipä (räksmörgås or räkmacka) on edelleen kuninkaallekin sopiva vaihtoehto.
Sen päällä on kasa keitettyjä kananmunan viipaleita, salaattia, tomaattia ja kurkkua sekä
“creamyromsåsia” – mädin kanssa sekoitettua ranskankermaa. Katkarapuvoil-
eivät ovat niin oleellinen osa ruotsalaista kulttuuria, että ne ovat inspiroineet
tunnetun sanonnan: “glida in på en räkmacka” (kirjaimellisesti ”liitää
sisään katkarapuleivän päällä”, mutta varsinainen merkitys on ”ilmain-
en kyyti”), eli saada jotakin tekemättä mitään sen eteen.
#5 Hernekeitto ja pannukakut
Monet ruotsalaiset kasvavat syöden hernekeittoa ja pannukak-
kua (ärtsoppa och pannkakor) joka torstai. Tätä perinnettä ovat
ylläpitäneet Ruotsin asevoimat toisesta maailmansodasta läh-
tien. Perinteen varsinaisesta alkuperästä väitellään laajalti – esim.
katoliset eivät syöneet lihaa perjantaisin, ja siksi täyttivät itsensä
hernekeitolla torstaisin, ja toisaalta taas hernekeitto oli helppo
valmistaa piikojen toimesta, jotka työskentelivät vain puolta päivää
torstaisin – mutta perinne on säilynyt hyvin. Monet perinteiset
lounasravintolat tarjoavat hernekeittoa ja pannukakkua puolukkahillon
tai muun hillon (sylt) kera torstaisin.
#6 Prinsessakakku – kuninkaallinen ylellisyys
Leipomojen ikkunaruutuja koristamassa kaikkialla Ruotsissa voidaan nähdä kaikkien aiko-
jen suosikki, vihreä prinsessakakku (prinsesstårta), jonka päällä komeilee vaaleanpunainen
sokeriruusu. Keltaisesta, hillolla ja vaniljakastikkeella reunustetusta sokerikakusta koostu-
va, kermavaahdolla kuorrutettu kakku on huolella päällystetty ohuella sokerisen makealla
vihreällä marsipaanikerroksella. Prinsessakakku on melko tuore lisäys Ruotsin kulinaari-
seen historiaan, sillä sen valmisti Jenny Åkerström ensimmäisen kerran 1920-luvulla. Hän
oli kuningas Kustaa V:n veljen Prinssi Carl Bernadotten tyttärien – Prinsessa Margarethan,
Märthan ja Astridin – opettajatar, ja pikkuprinsessat ihastuivat kakkuun niin, että se sai
heiltä nimensä. Syyskuun kolmas viikko on virallisesti prinsessakakkuviikko, mutta tätä kak-
kua syödään nyt myös erityisten juhlien aikaan ja merkkipäivinä. Nykyään kakkua tehdään
eri väreissä – klassisesta vihreästä keltaiseen pääsiäisenä, punaiseen jouluna, oranssiin
pyhäinpäivänä ja valkoiseen häitä vietettäessä.
#7 Pienten ilojen kalenteri
Ruotsissa löydetään aina syy saada suu makeaksi – jopa siinä määrin, että makean syöntiin
on määrätty tietyt kalenteripäivät. Korvapuustipäivää (Kanelbullens dag) vietetään 4.10.
RUOTSALAINEN RUOKA
8 Maaprofiili RUOTSILearnmera Oy www.thelanguagemenu.com

9. Semlor-mantelimassalla täytettyjä pullia syödään laskiaistiistaina eli “rasvatiistaina” – tuh-
kakeskiviikkoa (askonsdagen) edeltävänä päivänä eli ensimmäisenä paastopäivänä. Vohve-
leita (våfflor) syödään 25.3. ja kermaisia, Kuningas Kustaa II Aadolfin (Gustav Adolfs-ba-
kelse) suklaa- ja marsipaanisilhueteilla koristeltuja sokerikakkuja syödään 6.11. tämän
ruotsalaisen monarkin muistoksi, sillä hän kuoli tuona päivänä vuonna 1632 Lützenin
taistelussa.
#8 Hulluna hummeriin
Rapujuhlat (kräftskivor) ovat suosittuja elokuussa, kun lämpimät
kesäillat vietetään nauttien näistä punaisista, suupalan kokoisista
tuoreista makeanveden äyriäisistä – tai suolaveden äyriäisistä
(joita kutsutaan tällöin keisarihummereiksi) – puutarhois-
sa tai parvekkeilla kaikkialla Ruotsissa. 1500-luvulla vain
Ruotsin ylin luokka ja aristokraatit nauttivat näistä, mutta
ravuista on nyt tullut koko kansan herkkua, sillä hinnat ovat
huomattavasti laskeneet vuosisatojen aikana massamaah-
antuonnin myötä.
#9 Kummallinen Surströmming
Jokaisella kulttuurilla on ainakin yksi kulinaarinen erikoi-
suus, joka saa sekä paikalliset että vierailijat irvistämään.
Elokuun lopusta syyskuun alkuun tätä haisevaa perinnettä
ylläpidetään Ruotsissa, etenkin maan pohjoisosassa. Tällöin
avataan purkki säilöttyä hapansilakkaa (surströmming). Tämä
1800-luvulle asti ulottuva perinne yleensä tapahtuu ulkona valtaisan
hajun vuoksi, jota monet vertaavat mätiin muniin tai viemärinhajuun.
#10 Lördagsgodis (Lauantaikarkit)
Keskiverto ruotsalainen perhe, johon kuuluu kaksi aikuista ja kaksi lasta, syö viikossa 1,2
kiloa makeisia – suurimman osan tästä lauantaina, karkkipäivänä. Tätä perinnettä ylläpi-
detään ihmisten hampaiden suojelemiseksi ja reikiintymisen estämiseksi, ja se perustuu
historiallisesti kyseenalaiseen lääketieteen harjoittamiseen. 1940-1950-luvuilla potilaille
Vipeholmin mielisairaalassa Lundissa syötettiin suuria määriä makeisia, aiheuttaen ham-
masmätää tarkoituksella tutkimustarkoituksessa, osana ihmiskokeita. 1957 osoitettiin suora
yhteys makeisten ja hammasmädän välillä, ja Lääketieteellinenlautakunta suositteli, että
ruotsalaiset söisivät makeisia vain kerran viikossa – kirjoittamaton sääntö, jota monet per-
heet edelleen noudattavat.
RUOTSALAINEN RUOKA
9 Maaprofiili RUOTSILearnmera Oy www.thelanguagemenu.com

10. TÄRKEITÄ VINKKEJÄ
Apuvinkkejä
Tietoa Ruotsin taloudesta, korkeasta
elintasosta, urheilusta, arkkitehtuurista,
historiasta jne. arvostetaan.
Muista kiittää illallisesta tai lahjasta kun
näet kyseisen henkilön uudelleen.
Miesten tulisi nostaa hattuaan naisille ja
ottaa hattunsa pois puhuessaan naisille.
Älä ylistä jotakin muuta Ruotsin kaupun-
kia tai aluetta kuin sitä, jossa sillä hetkellä
vierailet. Ruotsalaiset ovat erittäin ylpeitä
omasta kaupungistaan ja alueestaan.
Älä kritisoi ruotsalaista elämäntapaa, sek-
suaalisia tapoja, itsemurhalukuja, hintoja,
jne.
Älä jakele kohteliaisuuksia kevyesti.
Epärehellisiä kommentteja pidetään
töykeinä.
Erityisesti naisille
Ruotsissa naiset muodostavat 48 %
työvoimasta; tämä on korkein naisten
työllisyysosuus koko maailmassa.
Ulkomaalaiset liikenaiset hyväksytään laa-
jalti, eivätkä he juurikaan kohtaa ongel-
mia työskennellessään Ruotsissa.
Liikelounaalla naiset voivat maksaa la-
skun ravintolassa ilman ongelmia.
Älä myöhästy!
Ruotsalaiset ovat neuroottisia täsmäl-
lisyyden, asialistan ja aikataulujen suh-
teen. Käytämme monenlaisia fraaseja,
jotka ilmaisevat tätä, esim. ”Aika on
rahaa” tai ”Älä tuhlaa aikaa”. Myöhästy-
mistä pidetään hyvin epäkunnioittavana
sekä työelämässä että yksityisesti.
Jos myöhästyt, ilmoita siitä odottaville, ja
saat helposti anteeksi. Pyydä aina anteek-
si jos olet myöhässä.
Ruotsissa on käytössä ”akateeminen vart-
ti”. Jos siis olet menossa jonkun kotiin,
voit olla viisitoista minuuttia myöhässä –
enintään.
Jos lentokoneen tai bussin odotetaan
lähtevän tiettyyn aikaan, ruotsalaiset
turhautuvat joutuessaan odottamaan.
On kuitenkin olemassa tilanteita, jois-
sa olemme valmiit odottamaan, kuten
lääkärin tai hammaslääkärin vastaanotol-
la.
Puhelimella soittaminen
Viikonpäivinä voit soittaa klo 9-22 välillä.
Älä soita ennen kello 10 aamulla viikon-
loppuisin. Itsensä esittelemistä pidetään
kohteliaana, vaikka puhelimeen vastaava
henkilö ei olisikaan se, jota olet tavoitel-
lut. Joskus esittelemme itsemme ollak-
semme kohteliaita jopa väärään numer-
oon soittaessamme.
1010 Maaprofiili RUOTSILearnmera Oy www.thelanguagemenu.com

11. Jos kutsu on kirjallinen, sinun odotetaan
vastaavan kirjallisesti. Jos sinut kutsutaan
henkilökohtaisesti tai puhelimitse, voit
hyväksyä tai kieltäytyä kutsusta heti tai
soittaa takaisin. Selvitä myös pukukoo-
di. Jos tilaisuus on jonkun kodissa, kysy
ovikoodia.
• Kun sinut kutsutaan jonkun kotiin,
varmista, koskeeko kutsu myös lapsiasi tai
lemmikkieläimiäsi. Jos emäntä/isäntä on
järjestänyt lapsenvahdin, he eivät odota
muita lapsia tai eläimiä vieraiksi.
• Ruotsalaiset tuovat usein lahjan kun
he menevät jonkun kotiin. Kukat tai viini
ovat hyviä lahjoja. Jos voit viedä jotakin
omasta maastasi, ihmiset arvostavat sitä.
• Täsmällisyys on hyve. Kello seit-
semän tarkoittaa kello seitsemän jos sinut
on kutsuttu illalliselle. Ruoka on toden-
näköisesti melkein valmista. Myöhään
saapuminen aiheuttaa usein epämukavuut-
ta emännälle/isännälle.
• Pöytään istuttaessa epävirallisis-
sa tapahtumissa emäntä/isäntä yleensä
kertoo sinulle, missä haluaa sinun istu-
van. Muodollisemmissa tapahtumissa on
yleensä oveen kiinnitetty istumajärjestys,
sekä nimilaput jokaisen paikalla. Jos tilai-
suudessa on istumajärjestys, miehen tu-
lee etsiä hänen oikealla puolellaan istuva
nainen ja saattaa hänet pöytään. Vasta
kihlausvaiheessa pariskunnat istuvat yh-
dessä, muutoin heille määrätään illallis-
kumppani. Sinun odotetaan keskustelevan
aterian ajan ja tanssivan ensimmäisen
tanssin illalliskumppanisi kanssa.
• Illallinen alkaa usein emännän/isän-
nän tervetuliaistoivotuksesta ja maljasta.
Älä juo muuta kuin vettä kunnes ensim-
mäinen malja on juotu. Kun paikalla on
vähemmän kuin 8 ihmistä, älä syö ennen
kuin emäntä/isäntä on ottanut ensim-
mäisen palan tai pyytänyt sinua aloit-
tamaan. Kun nostat maljan, sinun tulee
nostaa lasisi ja yrittää katsoa kaikkia silmiin
(jos pöydässä on alle 8 ihmistä), ja sitten
ottaa huikka ja jälleen katsekontakti kaikki-
in ennen kuin lasket lasin alas.
• Jos kahvi juodaan eri huoneessa,
pysy pöytäkumppanisi seurassa. Miehet
yleensä tuovat naisille kahvin.
• Kirjoita ja kiitä emäntää/isäntää ky-
mmenen päivän sisällä. Yritä vastata kutsu-
un kutsumalla heidät johonkin.
• Ihmiset harvoin kutsuvat sinut il-
lallisella kahteen peräkkäiseen kertaan,
vaan odottavat sinun vastaavan kutsuun
järjestämällä jotakin.
TÄRKEITÄ VINKKEJÄ
Jos sinut kutsutaan jonkun kotiin tai juhliin
1111 Maaprofiili RUOTSILearnmera Oy www.thelanguagemenu.com

12. Illallinen ja viihde
Tarjoilijan kutsumiseksi sinun tulee heilaut-
taa kättäsi ja muodostaa katsekontakti.
Liiketoiminnassa viihde koostuu yleensä
ravintolalounaasta tai illallisesta. Bisne-
saamiaiset ovat myös hyväksyttäviä, mutta
eivät yhtä yleisiä kuin esimerkiksi Yhdysval-
loissa. Liiketoiminnasta voidaan keskustella
million vain aterian aikana. Puolisot saateta-
an myös kutsua liikeillalliselle.Naispuolinen
kunniavieras istuu isännän oikealla puolella.
Miespuolinen kunniavieras istuu emännän
vasemmalla puolella. Illallinen tarjoillaan
usein heti alkuun illallisjuhlissa. Cocktaileja
ei välttämättä tarjoilla ensin. Majan nos-
taminen on muodollinen rituaali Ruotsissa.
Älä juo ennen kuin isäntäsi on nostanut
maljan.
Katso silmiin henkilöä, jolle malja nostetaan,
ja sano Skål (Skohl).
Anna isäntien ja arvoltaan ylempien hen-
kilöiden nostaa malja ensin.
Kun nostat maljaa, katso silmiin ja nyökkää
muille paikallaolijoille ennen kuin lasket
lasisi. Ateria päättyy siihen, kun miespuolin-
en kunniavieras kilauttaa lasiaan veitsellä tai
lusikalla ja kiittää emäntää vieraiden puoles-
ta. Naispuolisen kunniavieraan tule kiittää
isäntää.
Voiveitsi tarjotaan yleensä. Älä käytä illallis-
veistä voin kanssa.
Kysy aina lupaa, ennen kuin poltat.
Pidä kätesi pöydällä aterian aikana – ei
sylissäsi – ja kyynärpäät pois pöydältä.
On kohteliasta maistaa kaikkea, mitä tarjoil-
laan. Kun olet lopettanut syömisen, aseta
veitsi ja haarukka vierekkäin lautaselle klo
5.25 asentoon. Soita tai kirjoita seuraavana
päivänä ja kiitä illan isäntää ja emäntää.
Älä pyydä isännältä asunnon esittelykierro-
sta, ellet ole erityisen läheinen hänen kans-
saan.
Pukeutuminen
Ruotsalaiset ovat muotitietoisia, mutta
pukeutuvat usein rentoihin, eurooppal-
aistyylisiin lämpimiin vaatteisiin. On tärkeää
olla aina hyvin pukeutunut julkisuudessa.
Liiketoiminnassa miesten tulee pukeutua
konservatiivisiin pukuihin ja kravatteihin.
Naisten tulee käyttää mekkoja, pukuja ja
housupukuja.
Lahjat
Lahjoja ei yleensä vaihdeta liiketoiminnassa,
mutta on yleistä antaa pieniä joululahjoja
ruotsalaiselle kollegalle. Omaa liiketoimintaa
tai kotiseutua edustavat lahjat ovat sopivia.
Kun sinut kutsutaan jonkun kotiin, tuo aina
pieni lahja emännälle. Jos isännällä on lap-
sia, arvostetaan pienen karkkilahjan antam-
ista.
Anna lahjaksi kukkia (avaa kääreestä ennen
kuin annat), viiniä (likööri on erikoista koska
se on kallista Ruotsissa), suklaata, kirjoja ja
musiikkinauhoituksia. Älä anna kristallia tai
Ruotsissa valmistettuja esineitä.
Lahjat avataan heti.
TÄRKEITÄ VINKKEJÄ
12 Maaprofiili RUOTSILearnmera Oy www.thelanguagemenu.com

13. Ruotsi on pääasiassa keskiluokkainen maa, jossa on yksi maailman kattavimmista so-
siaaliturvajärjestelmistä. Patriotismi on ruotsalaisille tärkeää, ja he ovat erittäin ylpeitä
omasta kansakunnastaan, kaupungeistaan ja seuduistaan.
RUOTSALAISET IHMISET
Tapaaminen ja tervehtiminen
Kättele kaikkia läsnäolijoita – miehiä, nai-
sia, ja lapsia – liiketoiminta- ja sosiaalisissa
tapaamisissa. Kättele jälleen lähtiessä.
Nuoremmat eivät yleensä kättele tavates-
saan ystäviä. Vanhemmat ihmiset odottavat
kättelyä tervehtiessä sekä lähtiessä.
Jos paikalla ei ole ketään esittelemässä
sinua, kättele jokaista henkilöä ja esittele
itsesi.
Kehonkieli
Yleensä ruotsalaiset ovat kehonkielessään
varautuneita. He eivät halaa tai kosketa
usein julkisesti. Säilytä katsekontakti aina
puhuessasi jollekulle.
Etunimillä puhuttelu
Ruotsalaiset ovat epämuodollisia ja
käyttävät harvoin titteleitä puhutellessaan
jotakuta. Me myös kutsumme toisiamme
etunimellä, ikään katsomatta.
Ystävyys miesten ja naisten vä-
lillä
Miehet ja naiset muodostavat usein
ystävyyssuhteita ilman mitään romanttista
suhdetta. Nainen voi puhua miehelle ilman,
että sitä pideytään seksuaalisena vihjeenä.
13 Maaprofiili RUOTSILearnmera Oy www.thelanguagemenu.com

14. Sukupuoliroolit ja tasa-arvo
Ruotsissa suurin osa naisista työskentelee kodin ulkopuolella sekä ennen avioliittoa että
avioliiton jälkeen. He myös jatkavat työntekoa saatuaan lapsia, mutta äitiysloma on 12-18
kuukauden pituinen. Tämä ei johdu ainoastaan siitä, että perheet tarvitsevat kaksoistuloja
selviytyäkseen, vaan kyseessä on myös naisen oikeus itsensä toteuttamiseen. Miesten odo-
tetaan myös tekevän suurempi osa kotitöistä, ja olevan yhtälailla vastuussa lastenkasvatuk-
sesta. Suurin osa ruotsalaisista on kuitenkin sitä mieltä, että kotiaskareet jäävät silti suureksi
osaksi naisten tehtäväksi. Ei myöskään ole epätavallista, että nuorten lasten äidit ryhtyvät
osa-aikatyöhön viettääkseen enemmän aikaa lastensa kanssa.
Kun lapset ovat sairaita, on myös yleisempää, että äidit jäävät kotiin huolehtimaan heistä.
Tämän selittää yleensä se, että mies on pääasiallinen ansiontuoja perheessä ja hänen tulon-
sa vaikuttavat perheeseen enemmän. Joitakin perinteisiä eleitä ylläpidetään edelleen. Mie-
het pitävät ovea auki naisille ja antavat heidän mennä ensin sisään. Miehet kosivat naista,
vaikka usein kyseessä on parin yhteinen päätös ilman perheiden osallisuutta.
Ruotsissa perhe on erittäin tärkeä, ja lasten oikeudet hyvin suojeltuja.
Ruotsalaisille perheille myönnetyt oikeudet taata, että he pystyvät riittävästi huolehtimaan
lapsistaan, ovat parhaita maailmassa. Seuraavassa yhteenveto näistä oikeuksista:
• Joko äiti tai isä saa olla poissa työstä, kunnes lapsi on 18 kuukautta vanha.
• Jompi kumpi vanhemmista saa vähentää työtaakkaansa 25%:lla, kunnes lapsi täyttää
8 vuotta (ja on muodollisesti valmis kouluun).
• Vanhempainraha maksetaan 480 päivän ajan, ja se on tarkoitettu molemmille van
hemmille. Näistä “vähemmistövanhemman” tulee käyttää 60 päivää, ja siksi tätä os
uutta kutsutaan usein “isäkuukausiksi”.
• Vanhempi voi olla jopa 60 päivää vuodesta poissa töistä huolehtiakseen sairaasta
lapsesta.
• Osa ruotsalaisista kuitenkin kyseenalaistaa sen, missä määrin nämä oikeudet toteu
tuvat, sillä tilastojen mukaan naiset eivät useinkaan tavoita lainkaan samaa palk
katasoa kuin heidän miespuoliset kollegansa.
• Ruotsiin matkustavat huomaavat perheystävällisen ilmapiirin ravintoloissa ja muissa
samanlaisissa paikoissa. Jopa junissa on lelu- ja leikkikulmaus.
PERHE
1414 Maaprofiili RUOTSILearnmera Oy www.thelanguagemenu.com

15. DON’TS
Älä käytä kiihtynyttä kehonkieltä
Monet ei-skandinavialaiset eivät huomaa,
miten vilkkaita he voivat olla keskustel-
lessaan. Ja mitä kiihtyneemmäksi he tu-
levat, sitä enemmän he innostuvat, kuten
voimme kuulla monista keskusteluista.
Tämä on nopein tapa ärsyttää paikallisia,
ja voit odottaa nuhteita, jos äänesi kantaa
seuraavaan pöytään. Kun näet ruotsalaisen
tiedostamattaan kääntyvän poispäin sinus-
ta, tai varjostavan silmiään kuin he olisivat
auringossa, pidä tätä merkkinä: he yrittävät
välttää sinua.
Älä koe hiljaisuutta painostavana
Se, minkä sinä saatat kokea epämukava-
na hiljaisuutena, ruotsalainen pitää miel-
lyttävänä taukona. “Älä sano mitä tarkoitat,
tarkoita mitä sanot” kuvaa hyvin ruotsalaista
keskustelua. Ruotsalaiset ovat suoria kom-
munikoijia, ja jokaisen sanan laskelmoidaan
välittävän jokin viesti. Kuulet harvoin keskus-
teluja, jotka ovat täynnä sosiaalisia kohte-
liaisuuksia ja small talkia, joten älä kiirehdi
täyttämään aukkoa vain koska olet tottunut
jatkuvaan pulinaan kotona.
Älä opeta ruotsalaisia
Tämä saattaa vaikuttaa erittäin ylimieliseltä,
vaikka se ei olisikaan tarkoituksesi. Älä oleta,
että koska Ruotsi on neutraali maa, ruot-
salaiset eivät olisi tietoisia muiden maiden
poliittisista kiemuroista. Ruotsalaiset luke-
vat paljon ja ottavat koulutuksen tosissaan,
jopa nuorella iällä. Tämä ei tarkoita sitä, että
et voisi kertoa mielenkiintoisia juttuja koti-
maastasi, mutta älä haasta riitaa tai käyttäy-
dy kaikkitietävänä.
Älä unohda henkilökohtaista tilaa
Ruotsalaiset haluavat säilyttää hen-
kilökohtaisen tilansa. He eivät yleensä
koskettele fyysisesti. Ei kannata edes seistä
liian lähellä kaupan kassalla. Älä istu kenen-
kään viereen bussissa, jos jossakin on tyhjä
paikka vain sinulle jossakin muualla. Mietipä
sitä: jos ventovieras istuu viereesi tyhjässä
bussissa, etkö tuntisi oloasi epämukavaksi...
tai ehkä takertuisit käsilaukkuusi ja silmäilisit
lähintä pakoreittiä?
Älä juo kofeiinitonta kahvia
Opi nauttimaan kahvista Ruotsissa – älä
pyydä kofeiinitonta, se ei maistu hyvältä
eikä sitä saa joka paikasta. Kahvi ja kanelip-
ullat ovat kuin sosiaalinen liima – ne antavat
ihmisille syyn tavata toisiaan ja sosialisoida
etenkin Tukholmassa.
Älä koreile
Et ehkä matkusta saadaksesi
ystäviä, mutta jos tulet Ruotsiin vi-
erailulle Jersey Shore –tyyliin, saat
kyllä kuulla kunniasi. Sosiaaliset
suodattimet menevät päälle, ja uu-
det paikalliset tuttavasi välttelevät
sinua kuin ruttoa. Ruotsissa kaikki
tehdään kohtuudella, vaatetuksesta
juhlintaan Tukholman yöklubeis-
sa. Ihmiset pitävät hauskaa, mutta
vain tiettyyn rajaan asti käymättä
ärsyttäviksi. Muistathan sen är-
syttävän riidanhaastajan paikalli-
sessa baarissasi? Täältä et heitä
löydä, joten voit pitää tätä kohtuu-
teen suuntautumista siunauksena.
1515 Maaprofiili RUOTSILearnmera Oy www.thelanguagemenu.com

16. DONT’S
Älä vähättele ruotsalaista olutta... Tai mitään
muutakaan
Äläkä kertoile miten paljon parempaa olut
on kotimaassasi – tai miten paljon parempaa
mikään on kotimaassasi. Se on töykeää ja vas-
tenmielistä, mihin tahansa menetkään. Ruot-
salainen olut on kevyempää ja saattaa maistua
vetiseltä versiolta oman kotipaikkasi oluesta,
mutta ruotsalaiset pitävät siitä. Jos et pidä siitä,
ota jotakin muuta.
Älä oleta, että kaikki ruotsalaiset puhuvat en-
glantia
Englanti saattaa olla universaali kieli, mutta älä
odota kuulevasi sitä joka puolella Eurooppaa.
Ainoastaan Iso-Britanniassa voit olla varma, että
tulet kuulemaan englantia, mutta se ei ole vallit-
seva kieli ruotsissa. Tämä ei tarkoita, etteivätkö
ruotsalaiset osaisi puhua englantia, mutta pidä
mielessä, että se ei ole heidän ensimmäinen kiel-
ensä. Mitä teetkin, kun tapaat englantia puhu-
van ruotsalaisen, jonka äidinkieli se ei ole, älä
korota ääntäsi ja puhu hitaasti, kuin he olisivat
peräkylästä kotoisin. Opettele muutamia ruot-
sinkielisiä lauseita sen sijaan.
Älä käytä kiihtynyttä kehonkieltä
Monet ei-skandinavialaiset eivät huomaa, miten
vilkkaita he voivat olla keskustellessaan. Ja mitä
kiihtyneemmäksi he tulevat, sitä enemmän he
innostuvat, kuten voimme kuulla monista kes-
kusteluista. Tämä on nopein tapa ärsyttää pai-
kallisia, ja voit odottaa nuhteita, jos äänesi kan-
taa seuraavaan pöytään. Kun näet ruotsalaisen
tiedostamattaan kääntyvän poispäin sinusta, tai
varjostavan silmiään kuin he olisivat auringossa,
pidä tätä merkkinä: he yrittävät välttää sinua.
Älä mainitse suomalaista
jääkiekkotiimiä
Kun olet Ruotsissa, kannatat
ruotsalaista jääkiekkotiimiä.
Piste. Tämä on turvallisin vai-
htoehto, ellet halua aloittaa
riitaa. Älä myöskään maini-
tse muita jääkiekkotiimejä.
Olet toistaiseksi ruotsalaisen
jääkiekon ystävä! Ruotsalais-
illa ja suomalaisilla on pitkä
ja monimutkainen historia, ja
kaikkien muista maista tulevi-
en kannattaa jättää asia sik-
seen.
Älä puhu vieraille
Ruotsalaiset eivät puhu vi-
eraille. Me pidämme sitä ou-
tona käytöksenä ja pidämme
yksityisyydestämme.
1616 Maaprofiili RUOTSILearnmera Oy www.thelanguagemenu.com

17. YRITYSKULTTUURI
Ruotsalaiset pitävät täsmällisyyttä
liiketapaamisissa erittäin tärkeänä, ja odotta-
vat sinulta samaa. Soita ja tarjoa selitys, jos
myöhästyt.
Käytä sukunimiä ja titteleitä, kunnes ruot-
salainen isäntäsi tai kollegasi erityisesti ke-
hottaa sinua kutsumaan heitä etunimeltä.
Englantia käytetään usein liiketoiminnassa.
Tulkki on harvoin tarpeen. Englanninkieliset
käyntikortit hyväksytään.
Liiketapaamisissa ruotsalaiset usein menevät
suoraan asiaan lyhyiden kohteliaisuuksien
jälkeen. Kokousten työjärjestykset on laadittu
selkeästi ja tarkoitus ilmaisten. Ruotsalaiset
ovat käytännöllisiä, tarkkoja, varautuneita ja
menevät nopeasti asiaan.
Esitelmät ovat tärkeitä. Niiden tulisi olla
selkeitä, ytimekkäitä ja yksityiskohtaisia.
Raportteja, tiedotustilaisuuksia ja esitelmiä
tulisi tukea faktoilla, luvuilla, taulukoilla ja
kaavioilla.
Ruotsalaiset ovat yleensä kovia neuvotteli-
joita. He ovat suunnitelmallisia ja yksityis-
kohtaita, muuttavat näkökantaansa hitaasti ja
ajavat kovaan myönnytyksiä.
Suhteellisen pienellä yksityisellä sektorilla on
tärkeää tietää, kuka on kuka ja mikä on jokai-
sen asema yritysrakenteessa. Tärkeät päätök-
set tehdään usein keski- ja alemman tason
johtajien toimesta.
Vaikka päätöksenteko saattaa olla hidas pro-
sessi, päätösten toteutus on usein nopeaa.
Älä soita ruotsalaiselle liiketoiminta-asioissa
kotiin, ellei asia ole tärkeä ja sinulla on hen-
kilöön läheinen suhde.
Kun kommunikoit ruotsal-
aisten kanssa, ole selkeä ja
ytimekäs ilmaistessasi, mitä
odotat heiltä. He ovat samoin
suorasukaisia sinun kanssasi.
17 Maaprofiili RUOTSILearnmera Oy www.thelanguagemenu.com

18. JOKAPÄIVÄISISSÄTILANTEISSA
Perhekuvioita
Lapset aloittavat koulun 6-vuotiaina, ja päivähoitoa tarjota-
an kaikille tätä nuoremmille, jotta vanhemmat voivat käydä
töissä. Keskimääräinen lapsiluku on 2.1 lasta per perhe, mikä
melko korkea – yksi Euroopan korkeimmista syntyvyysluvuis-
ta.
Monien sukupolvien oleskelu samassa taloudessa on Ruot-
sissa harvinaista. Lapset lähtevät kotoa myöhäisteini-iässä
tai vähän yli kaksikymppisinä, ja usein asuvat yksin jonkin
aikaa ennen kuin aloittavat oman perheensä. Tästä seuraa
tietenkin se, että nuoret ruotsalaiset perheet eivät voi noja-
ta vanhempiinsa samalla tavoin, ja sama pätee vanhempaan
sukupolveen kun heidän tarpeensa kasvavat.
Vanhat ihmiset voivat elää mukautetuissa asunnoissa ja saa-
da rajallista apua, tai ottaa askeleita vanhainkotia kohti. Ei
odoteta, että lapset pitäisivät huolta vanhemmistaan. Talou-
silmaston kiristyessä tämä saattaa muuttua.
Perheuutiset – syntymät, syntymäpäivät, kihlaukset, avioliitot ja kuolemat
On erittäin yleistä ilmoittaa perheen muutoksista sanomalehdissä. Jokaisessa päivittäisessä
sanomalehdessä on perheuutisille omistettu sivu. Ilmoituksen julkaisemisesta lehdessä
peritään maksu. Jotta kaikki näkisivät ilmoituksen, monet julkaisevat sen kahdessa suurim-
massa sanomalehdessä, Dagens Nyheter tai Svenska Dagbladet. Jos huomaat muutoksen
ystävän/kollegan perhetilanteessa, on yleensä tapana lähettää pieni onnittelu tai osanotto.
Lasten riidat
Lasten odotetaan selvittävän omat riitansa, eivätkä vanhemmat ole yleensä läheisesti mu-
kana lasten konflikteissa.
Puhelimeen vastaaminen
Suurin osa ruotsalaisista vastaa puhelimeen sanomalla joko etu- tai sukunimensä tai mo-
lemmat. Joillain alueilla on myös yleistä vastata puhelinnumerolla. Ihmiset harvoin vastaa-
vat puhelimeen ja tervehtivät ilmaisematta, mihin olet soittanut.
Kuten aina kun ihmisiä yritetään selittää kokonaisuutena, yleistyksiä tehdään
ja stereotyyppejä käytetään. On joka tapauksessa aina hyvä olla jonkinlainen
kuva maan tavoista, jotta et tule väärinymmärretyksi. Olemme tässä kerän-
neet lyhyen listan siitä, miten ruotsalaiset käyttäytyvät eri tilanteissa.
18 Maaprofiili RUOTSILearnmera Oy www.thelanguagemenu.com

19. JOKAPÄIVÄISISSÄTILANTEISSA
Treffit Ruotsissa
Tasa-arvo sukupuolten välillä saattaa olla syynä perinteisen kosiokäyttäytymisen puut-
teeseen ruotsalaisissa ihmissuhteissa. Kysy keneltä tahansa ruotsalaiselta mieheltä, ja
hän vakuuttaa sinulle, että naiset soittavat heille ja he usein jakavat illallis-
laskun. Tasajako jopa treffeillä on selvästi omaksuttu Ruotsissa.
Ulkomaalaiset naiset yllättyvät usein siitä, minkä he
kokevat ruotsalaisten miesten huomaavaisuuden
puutteeksi. Miehet, jotka tulevat kulttuureista jois-
sa treffit ja seurustelu kuuluvat asiaan, huomaa-
vat ruotsalaisten naisten arvostavan tätä suur-
esti ja joskus jopa hämmentyvän tällaisesta
kanssakäymisestä.
Kurssit
Ruotsalaiset ottavat mielellään kursseja
työn ulkopuolella. Monet koulut lähettävät
kurssitiedotteensa suoraan kotiisi. Suurin
osa niistä monet ovat erilaisten liitto-
jen järjestämiä, jäsenten uusien taitojen
kehittämiseksi, vaikka valikoima onkin
laaja. Tarjolla on keramiikka-, taide- ja käs-
ityökursseja, samoin kuin kieliä, kirjanpitoa,
tietotekniikka- ja tanssikursseja. Moneen kiin-
nostuksenaiheeseen löytyy oma kurssinsa. Tällai-
sia kouluja ovat mm. Folkuniversitetet, Medborgar-
skolan ja TBV.
Ammatillinen identiteetti
Ruotsalaisten identiteetti on pitkälti yhteydessä heidän ammat-
teihinsa. Yksi ensimmäisistä kysymyksistä, jonka ruotsalainen esittää uudelle
tuttavalle on “Mitä teet työksesi”? On myös yleistä sanoa, että olet tietokonekonsultti
sen sijaan, että sanoisit työskenteleväsi tietokonekonsulttina. Tästä on aiheutunut yhä
enemmän ongelmia, kun työttömyysluvut ovat kasvaneet. Asema liittyy läheisemmin
yksilön ammatinvalintaan kuin ikä, sukulaissuhteet, persoonallisuus tai muut piirteet.
Kunnioitusta ei kuitenkaan saa ainoastaan korkean aseman ammateissa, vaan hyvin te-
htyä työtä millä tahansa alalla kunnioitetaan.
19 Maaprofiili RUOTSILearnmera Oy www.thelanguagemenu.com

20. Veronica Gelfgren
Yulia Bazyukina
Marja-Liisa Helenius
Tutkimus
Tutkimus, ulkoasu
Käännös
www.thelanguagemenu.com
Learnmera Oy