Johan Groop, Senior Manager, Nordic Healthcare Group, RAI-seminaari 7.4.2016

1. Mitä vastata ikääntyvän väestön kasvavaan
palvelutarpeeseen rajallisilla resursseilla?
RAI-seminaari 7.4.2016
Johan Groop, TkT

2. 2
Nordic Healthcare Group (NHG) lyhyesti
Missio: parempia palveluita rajallisilla resursseilla
§ Keskistettyjen neuvonta ja asiakas-/palveluohjausyksikköjen suunnittelu
ja käyttöönoton tuki:
− Ylä-Savon SOTE ja Kalajoki (2012),
− Lahti, Hämeenlinna, Vantaa ja Heinola ( 2013-2014),
− Porvoo (2015-2016),
− Espoo (menneillään)
− Helsinki (juuri alkanut)
§ Tampereen kaupunki: Ikäihmisten kotihoidon palveluintegraattori Kotitori
(2009-2016) (=> yksityisestitoteutettu kesk. neuvonta ja palv.ohj.yks.)
§ Kotihoidon vertaiskehittäminen (2015->), jossa mukana 7 osallistujaa:
− Espoo, Eksote, PPKY Kallio, PPKY Selänne, Riihimäki, Ylä-Savon SOTE ja Siilinjärvi
§ Espoo, Eksote ja Porvoo (2013-2014): Kotihoidon tarvepohjaisen
toimintamallin suunnittelu ja käyttöönoton tuki
§ Kotihoito 2020 – kymmenen askeleen ohjelma kotihoitoon (2012-2014):
PPKY Kallio, Ylä-Savon SOTE, Kalajoki ja Mediverkko Hoivapalvelut Oy
§ Hämeenlinna (2015): Ikäihmisten hoitoketjuanalyysi
§ HUS: kalliiden potilaiden identifiointi ja hallinta (2014)
§ SITRA, Kela ja Oulun kaupunki: Rahoituskanavat ylittävän
palvelukäytön tutkimus (2014-2015)
NHG esittely Projektiesimerkkejä
Johdon
konsultointi
Benchmarking
Kuntamaisema
§ Suomen johtava terveys- ja sosiaalipalveluiden
johdon konsultti
§ NHG:n konsultoinnin osa-alueet ovat strategia,
prosessit ja muutoksen johtaminen
§ Noin 400 toimeksiantoa vuodesta 2004
§ Erikoisalakohtaiset yhdenmukaiset mittaristot
§ Parhaiden käytäntöjen ja kehityskohteiden
tunnistaminen
§ Mukana jatkuvassa toiminnassa noin 100
erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon
yksikköä
§ Toiminnnan ja talouden suunnittelu ja seuranta,
tuotteistaminen, kustannuslaskenta,
kuntalaskutus, kuntavertailu, johdon mittarointi
§ Ratkaisut kuntien ja kuntayhtymien
palvelutuotannon suunnitteluun, johtamiseen ja
talouden ohjaamiseen

3. Sisältö
1 SOTE-palvelujen ”suurkuluttajien” hallinnan merkitys
2 Miten vastata ikäihmisten palvelujen kasvavaan kysyntään rajallisilla resursseilla?
3 Esimerkkejä keinoista

4. 4
10% joka
kerryttää 80%
kustannuksista
90% väestöstä, joka kerryttää 20% kustannuksista
Eniten palveluita tarvitseva 10 % väestöstä kerryttää noin 80 %
sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaiskustannuksista
Kumulatiivinenkunnansote-kustannustenkertymä (osuus kokonaiskustannuksista)
Lähde: NHG analyysi, Oulun sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kertyminen väestössä 2011
0%
10%
20%
30%
40%
50%
60%
70%
80%
90%
100%
Kallein1%
3%
5%
7%
9%
11%
13%
15%
17%
19%
21%
23%
25%
27%
29%
31%
33%
35%
37%
39%
41%
43%
45%
47%
49%
51%
53%
55%
57%
59%
61%
63%
65%
67%
69%
71%
73%
75%
77%
79%
81%
83%
85%
87%
89%
91%
93%
95%
97%
99%
Osuus asukkaista
3
2
1
Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaiskustannusten hallinnan
kannalta on kriittistä:
1. Tunnistaa ketkä ovat eniten palveluita käyttävät asiakasryhmät ja
asiakkaat
2. Hallita ja koordinoida paljon palveluita käyttävän 10 prosentin
palvelukokonaisuuksia ja hoitoketjuja jotta mahdollistetaan 10%
sisällä mahdollisimman alhainen palvelukäyttö (ja mahdollisesti jopa
siirtyminen pois eniten palveluita tarvitsevasta 10 prosentista)
3. Ennaltaehkäistä 90% väestöstä tarpeeton ajautuminen eniten palveluita
käyttävään 10 prosentin ryhmään
Esimerkki Oulun kaupungista

5. 5
38%
5%
12%
6%
9%
11%
17%
2%
0 %
10 %
20 %
30 %
40 %
50 %
60 %
70 %
80 %
90 %
100 %
Muut
Kalliit somaattiset sairaudet
Diabeetikot ja sydän- ja verisuonitautipotilaat
Psykiatrisen erikoissairaanhoidon asiakkaat (ei
sos.palveluita)
Päihdepalveluiden ja päihde- ja mt-
asumispalveluiden asiakkaat
Vammais- ja kehitysvammapalveluiden asiakkaat
Lastensuojelun asiakkaat
Vanhuspalveluasiakkaat
”Terveydenhuollon
asiakkaat, jotka eivät
sosiaalipalveluissa”
38 % kustannuksista
”Sosiaalipalvelu-
asiakkaat”***
62 % kustannuksista
Keitä nämä eniten palveluita tarvitsevat 10 % väestöstä ovat?*
Esimerkki Oulun kaupungista
Eniten palveluita tarvitsevan 10 % väestön kunnan maksamien kokonaiskustannusten jakautuminen**
* Huom: kattaa 81 % kokonaiskustannuksista
** Kukin asukas on luokiteltu vain yhteen ryhmään, jotta kenenkään kustannuksia ei laskettaisi kahteen kertaan. Mikäli asukas palvelunkäyttönsä puolesta kuuluisi
useampaan ryhmään, on hänet luokiteltu listalla alimpaan mahdolliseen ryhmään. Vammais- ja kehitysvammapalvelui den asiakkaat eivät siten sisällä niitä vammaisia
henkilöitä, jotka ovat vanhuspalvel uiden tai lastensuojelun asiakkaita. Päihdepalvelui den asiakkailla on voinut olla myös psykiatriaa, mutta psyk. esh:n asiakkailla ei ole
päihdepalvel uita, Vastaavasti ryhmä ”kalliit somaattiset sairaudet” sisältää vain ne potilaat, jotka eivät ole sosiaalipalveluiden tai mielenterveyspalvel uiden tai psykiatrian
asiakkaita.
***Sosiaalipalvelui den asiakkaiksi luokiteltujen asukkaiden kokonaiskustannukset koostuvat sekä sosiaali- että terveyspalvelui den käytöstä

6. 6
0 palvelua
9%
1 palvelu
25%
2 palvelua 4%
2 palvelua
37%
3 palvelua
17%
3 palvelua
20%
4 palvelua
24%
4 palvelua 7%
5 palvelua
21%
6 palvelua
15%
7 palvelua
9%
8 palvelua 5%
0 %
10 %
20 %
30 %
40 %
50 %
60 %
70 %
80 %
90 %
100 %
Eniten palveluita tarvitseva 10 % Muut asukkaat
Eniten palveluita tarvitsevat käyttävät useaa palvelusiiloa
Mukana ovat kunnan ja KELAn maksamat palvelut sekä työterveydenhuolto
% asukasryhmästä
* Eri palvelutyypeiksi on laskettu: Vanhusten asumispalvelut, kotona asumisen tukeminen, terveyskeskuksen vuodeosasto, avoterveydenhuolto (sisältäen mm. pth-avopalvel ut, päivystyksen ja
kaupungin oman erikoissairaanhoi don), mielenterveys- ja päihdepalvel ut, sosiaalitoimen asumispalvelut, lastensuojelun palvelut, sosiaalitoimen etuudet (poislukien toimeentulotuki), kelan
palvelua korvaavat etuudet, Kelan korvaama kuntoutus, Kelan korvaamat sairaanhoitovakuutuksen alaiset etuudet (pl. kuntoutus), työterveys, sairaanhoitopiirin psykiatriset erikoisalat, ja lisäksi
sairaanhoitopiirin somaattisen erikoissairaanhoi don kaikki erikoisalat omina palveluinaan
Eniten palveluita tarvitsevat 10 %
käyttävät keskimäärin 5,0 palvelua tai
etuutta.
Muut kunnan asukkaat käyttävät
keskimäärin 2,0 palvelua tai etuutta.
Perinteinen siiloutuneisiin
erikoistuneisiin palveluihin perustuva
palvelujärjestelmä palvelee heikosti
valtaosan kustannuksista kerryttäviä
asukkaita.
(keskiarvo 5,0) (keskiarvo 2,0)

7. Sisältö
1 SOTE-palvelujen ”suurkuluttajien” hallinnan merkitys
2 Miten vastata ikäihmisten palvelujen kasvavaan kysyntään rajallisilla resursseilla?
3 Esimerkkejä keinoista

8. 8
Miten vastata ikäihmisten palvelujen kasvavaan kysyntään
rajallisilla resursseilla?
Ikäihmiset pystyvät elämään arvokkaasti ja mahdollisimman omatoimisesti
kotona tai kodinomaisesti, mahdollisimman pitkään
TAVOITE
Oikeat palvelut kohdennetaan
oikeille asiakkaille
(tehdään oikeita asioita)
Palvelutuotanto toimii
(tehdään asiat oikein)
Toiminta on
kustannus-
tehokasta
Palvelurakenne:
tarjotaan oikeita
palveluita
Osataan kohdentaa
palvelutarjoamaa
yksilöllisesti asiakkaan
tarpeiden mukaan
Toteutetaan hoito- ja
palvelusuunnitelma
asiakaslähtöisesti ja
tavoitteellisesti
Hyödynnetään
resurssit
täysimääräisesti
ja joustavasti
Kokonais-
valtainen
ymmärrys
asiakkaan tilasta
Henkilöstön
työhyvinvointi ja
jaksaminen
(poissaolot)
Laaja-alainen
osaaminen
(mm. tarpeiden
tunnistaminen)
Ajantasainen
tieto palvelu-
tarjoamasta
Kustannus-
vaikuttavuus
(hyöty / eur)
Turvataan
riittävä
osaaminen

9. 9
Miten vastata ikäihmisten palvelujen kasvavaan kysyntään
rajallisilla resursseilla?
Ikäihmiset pystyvät elämään arvokkaasti ja mahdollisimman omatoimisesti
kotona tai kodinomaisesti, mahdollisimman pitkään
TAVOITE
Oikeat palvelut kohdennetaan
oikeille asiakkaille
(tehdään oikeita asioita)
Palvelutuotanto toimii
(tehdään asiat oikein)
Toiminta on
kustannus-
tehokasta
Palvelurakenne:
tarjotaan oikeita
palveluita
Osataan kohdentaa
palvelutarjoamaa
yksilöllisesti asiakkaan
tarpeiden mukaan
Toteutetaan hoito- ja
palvelusuunnitelma
asiakaslähtöisesti ja
tavoitteellisesti
Hyödynnetään
resurssit
täysimääräisesti
ja joustavasti
Kokonais-
valtainen
ymmärrys
asiakkaan tilasta
Henkilöstön
työhyvinvointi ja
jaksaminen
(poissaolot)
Laaja-alainen
osaaminen
(mm. tarpeiden
tunnistaminen)
Ajantasainen
tieto palvelu-
tarjoamasta
Kustannus-
vaikuttavuus
(hyöty / eur)
Tuottavuus & laatu
(tehdään asiat oikein)
Vaikuttavuus
(tehdään oikeita asioita)
Turvataan
riittävä
osaaminen

10. Sisältö
1 SOTE-palvelujen ”suurkuluttajien” hallinnan merkitys
2 Miten vastata ikäihmisten palvelujen kasvavaan kysyntään rajallisilla resursseilla?
3 Esimerkkejä keinoista

11. 11
Muutamia esimerkkejä keinoista
Hyviä käytäntöjä ja visio tulevaisuudesta
Ikäihmiset pystyvät elämään arvokkaasti ja mahdollisimman omatoimisesti kotona tai
kodinomaisesti, mahdollisimman pitkään
TAVOITE
§ Uudet asumismuodot:
§ Esim. kotihoidon ja tehostetun
palveluasumisen välimalli (kotihoiva)
§ Panostetaan ennaltaehkäiseviin
palveluihin ja kuntoutukseen
§ Kotikuntoutus
§ Tehokuntoutus kotona tai
intervallijaksona
§ Erityisosaamisen –ja tuen
saatavuus kotona
§ kotihoidon lääkäripalvelut
§ Valmius hoitaa ”kriisitilanteita”
§ Omais- ja perhehoidon
vahvistaminen
1. Palvelurakenne:
Tehdään oikeita asioita
3. Laatu & tuottavuus:
Tehdään asiat oikein
2. Hoito- ja palveluketjut:
Oikea palvelu oikealle asiakkaalle
oikeaan aikaan
KEINOT
§ Keskitetty neuvonta ja asiakas-/
palveluohjaus (case manager):
§ Palvelujen yksilöllinen räätälöinti
§ Asiak. ja omaisten osallistaminen
§ Yksityisten ja 3. sektorin toimijoiden
hyödyntäminen
§ Hoitoketjujen kehittäminen:
§ ESH/PTH/Sos. rajapinnat;
§ Ongelmien varhaisempi tunnista-
minen ja niihin puuttuminen
§ Kotiutusprosessin kehittäminen
§ Ennustustyökalut (”riskimittari”)
ennaltaehkäisevän/ kuntou-
ttavan tuen kohdentamiseksi
§ Kotihoidon palvelutuotannon
sujuvuuden kehittäminen:
§ Toiminnan laadun, tehokkuuden ja
työhyvinvoinnin kehittäminen
samanaikaisesti
§ esim. Tarvepohjainen toimintamalli
§ Kotihoitajien yritteliäisyyden
tukeminen
§ Vrt. Büürtzorgin malli (Hollanti)
asiakaslähtöisyyden, joustavuuden
sekä työhyvinvoinnin tukemiseksi
§ Tavoitteellinen kuntouttava työote
§ Asiak. ja omaisten kanssa asetaan
konkreettisia ”arkisia” tavoitteita
§ Henkilökohtainen budjetti: Yksilön valinnanvapauden tukeminen
§ Palvelujen digitalisaatio: esim. 1) Etäpalvelut ja –kommunikaatio, 2) itsehoitoa tukeva teknologia

12. 12
Muutamia esimerkkejä keinoista
Hyviä käytäntöjä ja visio tulevaisuudesta
Ikäihmiset pystyvät elämään arvokkaasti ja mahdollisimman omatoimisesti kotona tai
kodinomaisesti, mahdollisimman pitkään
TAVOITE
§ Uudet asumismuodot:
§ Esim. kotihoidon ja tehostetun
palveluasumisen välimalli (kotihoiva)
§ Panostetaan ennaltaehkäiseviin
palveluihin ja kuntoutukseen
§ Kotikuntoutus
§ Tehokuntoutus kotona tai
intervallijaksona
§ Erityisosaamisen –ja tuen
saatavuus kotona
§ kotihoidon lääkäripalvelut
§ Valmius hoitaa ”kriisitilanteita”
§ Omais- ja perhehoidon
vahvistaminen
1. Palvelurakenne:
Tehdään oikeita asioita
3. Laatu & tuottavuus:
Tehdään asiat oikein
2. Hoito- ja palveluketjut:
Oikea palvelu oikealle asiakkaalle
oikeaan aikaan
KEINOT
§ Keskitetty neuvonta ja asiakas-/
palveluohjaus (case manager):
§ Palvelujen yksilöllinen räätälöinti
§ Asiak. ja omaisten osallistaminen
§ Yksityisten ja 3. sektorin toimijoiden
hyödyntäminen
§ Hoitoketjujen kehittäminen:
§ ESH/PTH/Sos. rajapinnat;
§ Ongelmien varhaisempi tunnista-
minen ja niihin puuttuminen
§ Kotiutusprosessin kehittäminen
§ Ennustustyökalut (”riskimittari”)
ennaltaehkäisevän/ kuntou-
ttavan tuen kohdentamiseksi
§ Kotihoidon palvelutuotannon
sujuvuuden kehittäminen:
§ Toiminnan laadun, tehokkuuden ja
työhyvinvoinnin kehittäminen
samanaikaisesti
§ esim. Tarvepohjainen toimintamalli
§ Kotihoitajien yritteliäisyyden
tukeminen
§ Vrt. Büürtzorgin malli (Hollanti)
asiakaslähtöisyyden, joustavuuden
sekä työhyvinvoinnin tukemiseksi
§ Tavoitteellinen kuntouttava työote
§ Asiak. ja omaisten kanssa asetaan
konkreettisia ”arkisia” tavoitteita
§ Henkilökohtainen budjetti: Yksilön valinnanvapauden tukeminen
§ Palvelujen digitalisaatio: esim. 1) Etäpalvelut ja –kommunikaatio, 2) itsehoitoa tukeva teknologia

13. 13
Hoidon toteutusPalvelutarpeen tunnistaminen, neuvonta ja
palveluohjaus
Hoito- ja palvelutarpeen
selvittäminen
Kotihoidon
palvelut,
tukipalvelut
Hoiva-asuminen
Sosiaalipalvelut
Päihdehuollon ja
psyykkisen tuen
palvelut, talous- ja
velkaneuvonta. tms.
Yksityisen ja 3.
sektorin tarjoamat
palvelut
Kuntoutus
Palveluohjaaja ja
Tehko2
Kotihoito
Omaishoidon tuki
Sairaala ja osastot
Konsti
Tehko2
Kotihoito
Omaishoidon tuki
Asiakas
Ottaa yhteyttä
itse/omainen
Ohjautuu palveluun, jossa
tarve tunnistetaan
Tk- vastaanotto
Kuljetuspalvelut Kuljetuspalvelut
ASSI
Kuljetuspalvelut
Päivätoiminta
Kuntoutus
Palveluohjausta ja palvelutarpeen selvittämistä tehdään usein
hajanaisestieri tahojen toimesta
Arvioinnin tasavertaisuus ja –laatuisuus kärsii, eikä asiakkaan palveluita aina räätälöidä tarpeen mukaan
Mikäli asiakas ottaa yhteyttää ”väärään” tahoon, niin
prosessi palautuu takaisin asiakkaalle, joka tekee uuden
yhteydenoton seuraavaan tahoon.
Esimerkki eräästä kunnasta

14. 14
Hoidon toteutusNeuvonta ja palveluohjaus, palvelutarpeen
tunnistaminen ja alustava kartoittaminen
Hoito- ja palvelu
tarpeen selvittäminen ja
palveluohjaus
Kotihoidon
palvelut,
tukipalvelut
Hoiva-asuminen
Päihdehuollon ja
psyykkisen tuen
palvelut, talous- ja
velkaneuvonta. tms.
Yksityisen ja 3.
sektorin tarjoamat
palvelut
Kuntoutus
Seniori-info:
neuvonta
ja
palvelutarpeen
ensiarviointi puhelin
Sairaala ja osastot
Asiakas
Ottaa yhteyttä
itse/omainen
Ohjautuu palveluun, jossa
tarve tunnistetaan
Tk- vastaanotto
Kuljetuspalvelut
Päivätoiminta
Palveluohjaus-
yksikkö
Keskitetty neuvonta ja asiakas-/palveluohjaus luo edellytykset
tasavertaisella ja –laatuiselle arvioinnille, jossa palvelukokonaisuus
räätälöidään yksilön tarpeisiin

15. 15
Esimerkkejä keskitetyn neuvonnan ja palveluohjaustoiminnan
vaikuttavuudesta (STM:n rahoittamasta IkäPalo-hankeesta)
Asiakkaiden ohjautuminen kunnallisten palveluiden piiriin
Asiakasohjausyksikkö SIIRI, Lahti Vantaan Pilotti
§ Sekä Lahdessa että Vantaalla lähes puolelle palvelutarpeen selvitysasiakkaasta palvelutarpeeseenpystytään vastaamaan
muutoin kuin myöntämällä kunnallisia palveluita
§ Kotihoito2020 –hankkeen puitteissa Iisalmessa pilotoidusta keskitetyn neuvonnan ja palveluohjauksen toiminnasta saatiin myös
hyviä kokemuksia kotihoitoon ohjautuvien uusien asiakkaiden määrän laskiessä noin 7%.
− Perusteluna tälle nähtiin olevan se, että kotihoitoon pystyttiin ohjaamaan aiempaa paremmin oikeanlaisia asiakkaita palvelutarpeen selvittämisen laadun
ja asiakkaiden tasavertaisen kohtelun parannuttua.
− Lisäksi havaittiin säännöllisen kotihoidon asiakkaiden muiden terveyspalveluiden käytön vähentyneen.
Kaikki
neuvonnan
asiakas-
kontaktit
(07/2014):
712 kpl
(100%)
Palvelu-
tarpeen
selvittäminen
(~100 kpl)
Muut kuin
kunnan
palvelut
(~600 kpl)
Kunnan
palvelut
Muut kuin
kunnan palvelut
14%
86%
54%
46%
Kaikki
neuvonnan
asiakas-
kontaktit
Keskimäärin
680 / kk
(100%)
Palvelu-
tarpeen
selvittäminen
(136 kpl)
Muut kuin
kunnan
palvelut
(544 kpl)
Kunnan
palvelut
20%
80%
Muut kuin
kunnan palvelut
52%
48%

16. 16
Esimerkki Porvoosta:20% SHL omaishoidon asiakkaista
kokonaiskustannus ylittää keskimääräisentehostetun
palveluasumisen asiakkaan vuosikustannukset(n. 47 000€)
44% asiakkaista kokonaiskustannus ylittää kotihoidon asiakkaan keskimääräiset vuosikustannukset
Sosiaalihuoltolain mukaista omaishoidon tukea saavat – yli 65-vuotiaat
SHL mukaisen omaishoidon asiakkaiden vuosikustannukset
§ Omaishoidon tuen piirissä on merkittävästi asiakkaita, jotka käyttävät omaishoidon tuen lisäksi paljon joko terveyspalveluita tai
muita vanhus- tai sosiaalipalveluita
§ Mukana ovat myös ne omaishoidontuen asiakkaat, jotka ovat kesken vuotta siirtyneet ympärivuorokautisiin palveluihin

17. 17
Esimerkki Porvoosta:10 % niistä omaishoidon asiakkaista,jotka
eivät siirtyneet ympärivuorokautisiin palveluihin,ylittää yhä
tehostetun palveluasumisen keskimääräisetvuosikustannukset
Sosiaalihuoltolain mukaista omaishoidon tukea saavat – yli 65-vuotiaat, jotka eivät ole siirtyneet vanhainkotiin,
tehostettuun palveluasumiseen tai pitkäaikaisvuodeosastohoitoon
SHL mukaisen omaishoidon asiakkaiden vuosikustannukset
§ Vaikka edellisen kalvon analyysistä poistetaan ne omaishoidontuen asiakkaat, jotka ovat kesken vuotta siirtyneet
ympärivuorokautisiin palveluihin, omaishoidontuen piirissä on silti useita asiakkaita, joiden vuosikustannukset ylittävät tehostetun
palveluasumisen keskimääräisen kustannuksen
− Monella paljon somaattista erikoissairaanhoitoa
§ Omaishoidettaville – ja hoitajille on keskeistä turvata riittävää ohjausta, tukea ja tarvittaessa eritysosaamista (esim.
kotilääkäripalveluja) terveyspalveluidenkäytön hillitsemiseksi
§ Omaishoidettaville – ja hoitajille VIP-asiakkaan-status keskitetyssä neuvonnassa ja palveluohjauksessa?

18. 18
Lisätietoa keskitetystä neuvonnasta ja palveluohjauksesta
kiinnostuneille
Julkaisu on vapaasti ladattavissa verkosta

19. 19
Muutamia esimerkkejä keinoista
Hyviä käytäntöjä ja visio tulevaisuudesta
Ikäihmiset pystyvät elämään arvokkaasti ja mahdollisimman omatoimisesti kotona tai
kodinomaisesti, mahdollisimman pitkään
TAVOITE
§ Uudet asumismuodot:
§ Esim. kotihoidon ja tehostetun
palveluasumisen välimalli (kotihoiva)
§ Panostetaan ennaltaehkäiseviin
palveluihin ja kuntoutukseen
§ Kotikuntoutus
§ Tehokuntoutus kotona tai
intervallijaksona
§ Erityisosaamisen –ja tuen
saatavuus kotona
§ kotihoidon lääkäripalvelut
§ Valmius hoitaa ”kriisitilanteita”
§ Omais- ja perhehoidon
vahvistaminen
1. Palvelurakenne:
Tehdään oikeita asioita
3. Laatu & tuottavuus:
Tehdään asiat oikein
2. Hoito- ja palveluketjut:
Oikea palvelu oikealle asiakkaalle
oikeaan aikaan
KEINOT
§ Keskitetty neuvonta ja asiakas-/
palveluohjaus (case manager):
§ Palvelujen yksilöllinen räätälöinti
§ Asiak. ja omaisten osallistaminen
§ Yksityisten ja 3. sektorin toimijoiden
hyödyntäminen
§ Hoitoketjujen kehittäminen:
§ ESH/PTH/Sos. rajapinnat;
§ Ongelmien varhaisempi tunnista-
minen ja niihin puuttuminen
§ Kotiutusprosessin kehittäminen
§ Ennustustyökalut (”riskimittari”)
ennaltaehkäisevän/ kuntou-
ttavan tuen kohdentamiseksi
§ Kotihoidon palvelutuotannon
sujuvuuden kehittäminen:
§ Toiminnan laadun, tehokkuuden ja
työhyvinvoinnin kehittäminen
samanaikaisesti
§ esim. Tarvepohjainen toimintamalli
§ Kotihoitajien yritteliäisyyden
tukeminen
§ Vrt. Büürtzorgin malli (Hollanti)
asiakaslähtöisyyden, joustavuuden
sekä työhyvinvoinnin tukemiseksi
§ Tavoitteellinen kuntouttava työote
§ Asiak. ja omaisten kanssa asetaan
konkreettisia ”arkisia” tavoitteita
§ Henkilökohtainen budjetti: Yksilön valinnanvapauden tukeminen
§ Palvelujen digitalisaatio: esim. 1) Etäpalvelut ja –kommunikaatio, 2) itsehoitoa tukeva teknologia

20. 20
Ennustustyökalu:riskiasiakkaiden tunnistamista tehdään siksi,
että asiakkaatsaisivat tarvitsemansa palvelut ja pärjäisivät entistä
pidempään kotonaan
1. Kotihoitotiimin nykyiset asiakkaat
Prioriteetti 1:
korkean riskin
asiakkaat
Kohonneen riskin
asiakkaat
Normaalin riskin asiakkaat
2. Toteutuneet siirtymät (% ryhmän asiakkaista) ympärivuorokautiseen hoivaan
3. Toimenpiteet riskiasiakkaille
(käytännön esimerkkejä)
Kuntoutusjakso ja siivouspalvelu
Kotihoidon käyntien lisääminen
ja kotikuntoutusjakso
Ei lisäpalveluita
2
1
3
4. Asiakkaat ovat nykyistä paremmassa kunnossa, he pärjäävät
kotonaan pidempään ja ympärivuorokautisen hoivan käyttö vähenee

21. 21
Ympärivuorokautiseen hoivaan siirtymisen riskin kartoittamisen
työkalu palveluohjaajille ja kotihoidon omahoitajille
§ Työkalu on kehitetty riskiasiakkaiden tunnistamiseen säännöllisen kotihoidon asiakkaiden joukosta.
− Työkalu soveltuu käytettäväksi säännöllisessä kotihoidossa vähintään puoli vuotta olleisiin asiakkaisiin. Tätä lyhyemmän aikaa palveluiden piirissä oleviin
asiakkaisiin sitä ei tule soveltaa.
§ Palveluohjaus ja kotihoito voivat hyödyntää työkalua arvioidakseen asiakkaan riskitasoa joutua siirtymään kotoa
ympärivuorokautisiin palveluihin seuraavan vuoden aikana. Sitä voidaan hyödyntää myös yhtenä vastuutyöntekijän työkaluna.
§ Työkalua voidaan käyttää RAI-arvioinnin tekemisen yhteydessä ns. ”riskilaskurina”, johon täytetään vaaditut tiedot ja laskuri
laskee niiden pohjalta asiakkaan riskiarvon, jota voidaan hyödyntää päätöksenteon tukena.
§ Työkalun avulla aikaan saatavien vaikutustenmaksimoimiseksi käytettävissä olevan palveluvalikoiman tulisi mahdollistaa myös
muunlaisia ratkaisuja ja keinoja kotona selviytymisen tukemiseksi kuin käyntien lisääminen (esim. TUKU-käynnit Lahdessa).
ID CPS ADLH MAPLE_5
Kuinka monta
terveyskeskuksen
vuodeosastopäivää
viimeisen 6kk
aikana?
Kuinka monta
päivystyskäyntiä
viimeisen 6kk aikana? Ikä
Kotihoidon käyntien
määrä viimeisen 3kk:n
aikana
Kotihoidon käyntien
määrä 3-6kk sitten
Prioriteettiluokk
a
id_1 0 1 72 40 121 2
id_2 0 0 1 0 0 71 68 68 3
id_3 5 5 5 0 1 91 76 78 1
id_4 60 2 76 48 52 2
id_5 3 1 4 17 1 75 171 175 1
id_6 0 0 1 0 3 62 182 205 3
Esimerkki Porvoosta

22. 22
Riskimittarin perusteella 16,4 %:lla asiakkaista oli korkea riski siirtyä
ympärivuorokautiseen 6 kk:n sisällä – vastuuhoitajien arvio oli 13,7 %
Eniten hajontaa arviointien tuloksissa oli kohonneen riskin asiakkaissa
Kotihoidon asiakkaat riskiluokittain (%:ia asiakkaista)
§ Pohjoinen: Päivätoiminta, kävelykamu, kuntoutustiimin arviointi, omaisten tukeminen
§ Länsi: Päivätoiminta, kävelykamu, kuntoutustiimin arviointi, intervallijaksot
§ Itä: Kuntoutustiimin arviointi + suunnitelma, kävelykamu, kummivanhustoiminta
Korkean riskin asiakkaille suunnitellut yleisimmät toimenpiteet
Esimerkki Porvoosta, jossa riskimittarin kykyä tunnistaa korkean riskin asiakkait a vertailtiin hoitajien arvioon riskitasost a

23. 23
Muutamia esimerkkejä keinoista
Hyviä käytäntöjä ja visio tulevaisuudesta
Ikäihmiset pystyvät elämään arvokkaasti ja mahdollisimman omatoimisesti kotona tai
kodinomaisesti, mahdollisimman pitkään
TAVOITE
§ Uudet asumismuodot:
§ Esim. kotihoidon ja tehostetun
palveluasumisen välimalli (kotihoiva)
§ Panostetaan ennaltaehkäiseviin
palveluihin ja kuntoutukseen
§ Kotikuntoutus
§ Tehokuntoutus kotona tai
intervallijaksona
§ Erityisosaamisen –ja tuen
saatavuus kotona
§ kotihoidon lääkäripalvelut
§ Valmius hoitaa ”kriisitilanteita”
§ Omais- ja perhehoidon
vahvistaminen
1. Palvelurakenne:
Tehdään oikeita asioita
3. Laatu & tuottavuus:
Tehdään asiat oikein
2. Hoito- ja palveluketjut:
Oikea palvelu oikealle asiakkaalle
oikeaan aikaan
KEINOT
§ Keskitetty neuvonta ja asiakas-/
palveluohjaus (case manager):
§ Palvelujen yksilöllinen räätälöinti
§ Asiak. ja omaisten osallistaminen
§ Yksityisten ja 3. sektorin toimijoiden
hyödyntäminen
§ Hoitoketjujen kehittäminen:
§ ESH/PTH/Sos. rajapinnat;
§ Ongelmien varhaisempi tunnista-
minen ja niihin puuttuminen
§ Kotiutusprosessin kehittäminen
§ Ennustustyökalut (”riskimittari”)
ennaltaehkäisevän/ kuntou-
ttavan tuen kohdentamiseksi
§ Kotihoidon palvelutuotannon
sujuvuuden kehittäminen:
§ Toiminnan laadun, tehokkuuden ja
työhyvinvoinnin kehittäminen
samanaikaisesti
§ esim. Tarvepohjainen toimintamalli
§ Kotihoitajien yritteliäisyyden
tukeminen
§ Vrt. Büürtzorgin malli (Hollanti)
asiakaslähtöisyyden, joustavuuden
sekä työhyvinvoinnin tukemiseksi
§ Tavoitteellinen kuntouttava työote
§ Asiak. ja omaisten kanssa asetaan
konkreettisia ”arkisia” tavoitteita
§ Henkilökohtainen budjetti: Yksilön valinnanvapauden tukeminen
§ Palvelujen digitalisaatio: esim. 1) Etäpalvelut ja –kommunikaatio, 2) itsehoitoa tukeva teknologia

24. 24
46 378 €
36 375 €
3 875 €
4 417 €
0 €
10 000 €
20 000 €
30 000 €
40 000 €
50 000 €
60 000 €
Pitkäaikaishoiva Teh.palv.as.
Kela: Palvelua korvaavat
etuudet
Kela:
Sairaanhoitovakuutuksen
alaiset etuudet
Sosiaalitoimen etuudet
Kotona asumista tukevat
palvelut
Perusterveydenhuollon
vuodeosastopalvelut
Somaattinen
erikoissairaanhoito (PPSHP)
Avoterveydenhuolto (sis.
Oulun oma esh)
Vanhusten asumis- ja
laitospalvelut
Tehostetun palveluasumisen ja pitkäaikaishoivan välinen
kustannusero pieneneemerkittävästi, kun huomioidaan asukkaiden
muu palvelukäyttö sekä Kelan maksamattuet
Keskimääräinen vuosikustannus (€/asiakas)
Kustannusvaikutuksia arvioidessa tulisi
huomioida kaikkien palveluiden käytön
kustannukset
Tarkastelussa mukana yli 75-vuotiaat palveluita käyttäneet. Pitkäaikaishoiva-asi akkaalla kustannukseen sisältyy hoito, huolenpito, asuminen ja ruoka. Tehostetussa palveluasumisessa
kustannukseen sisältyy hoito ja huolenpito, mutta asiakas maksaa erikseen vuokran ja ruuan sekä on terveysaseman asiakas. Tehostetun palveluasumisen asiakkaissa ei ole mukana niitä,
jotka ovat saaneet palvelusetelin. Palvelusetelin kustannus kunnalle on pienempi kuin oman tai ostetun tuotannon palveluasumisen, sillä se ei kata asumisvuorokauden hintaa kokonaan.
Tehostetun palveluasumisen nettokustannus
on 22 % alle pitkäaikaishoivan
nettokustannusten
Tehostetun palveluasumisen vuosikustannus
on 14 % alle pitkäaikaishoivan
vuosikustannusten, jos huomioidaan kunnalle
aiheutuvat kustannukset kaikista kunnan
maksamista palveluista
Tehostetun palveluasumisen vuosikustannus
on 9 % alle pitkäaikaishoivan
vuosikustannusten, jos huomioidaan kunnalle
aiheutuvien kustannusten lisäksi myös Kelalle
aiheutuvat kustannukset
Esimerkki Oulusta
N=343 N=345
51 843 € 50 177 €
- 9 %
- 14 %
- 22 %

25. 25
”Kotihoiva”:kotihoidon ja tehostetun palveluasumisen välimalli
Välimallin asumispalvelussa hoivapalvelu tuotetaan
edullisesti kotihoidonomaisena
§ Henkilöstön mitoitus ja koulutus voidaan sovittaa
vastaamaan asiakkaan tarvitsemien palveluiden luonnetta ja
määrää ilman kiinteitä mitoituksia
§ Kotihoidonomainen palvelu välimallin yksikössä on
edullisempaa kuin perinteisessä ympärivuorokautisessa
hoivassa (ei mitoituksia) tai kotihoidossa (ei siirtymiä)
Palvelua tuotetaan tavallisiin asuntoihin, joihin vanhusten
on houkuttelevaa muuttaa
§ Välimallin ”yksikkö” koostuu kiinteistöstä tai korttelista
(hyvinvointikampus), jonka asunnoissa asuu hoivapalveluita
tarvitsevia vanhuksia ja muuta väestöä
§ Suurempi vanhusten tai hoivaa tarvitsevien määrä laskee
yksikkökustannuksia ja lisää palvelutarjontaa yksikön alueella
§ Kiinteistönä esteetön asuinrakennus, joka mahdollistaa eri
sukupolvien kohtaamisen ja yhteisöllisyyden toteutumisen
§ Päätöksen välimallin kiinteistöön muuttamisesta tekee
asiakas itse eivätkä kunnalliset viranomaiset, jotka voivat
kuitenkin suositella sitä teh. palv.asumisen vaihtoehtona
Kotihoivassa asiakkaan tarpeet määrittävät tuotettavat palvelut ja henkilöstön resursoinnin
Itsenäisesti
kotona
Kotihoito
Tehostettu
palveluasuminen Vuode-
osasto
Välimalli
Vanhuksen palveluketju suhteessa palvelutarpeeseen
Välimalli Kotihoito
Tehostettu
palveluasuminen
Muuttotarve Kyllä Ei Kyllä
Muutosta päättää Asiakas - Kunta
Kiinteistön
luonne
Esteetön
asuinrakennus
Tavallinen
asuinrakennus
Laitosmainen
ryhmäkoti
Henkilökunnan
koulutus
Palvelun
edellyttämä
Palvelun
edellyttämä
Mitoitukseen
laskettava
Henkilökunnan
mitoitus
Palvelutarpeen
mukainen
Palvelutarpeen
mukainen
Mitoituksen
mukainen
Yöhoito-
Malli
Eri
vaihtoehtoja
Alueellinen
yöpartio
Yksikön
yöhoitaja
Hoivateknologian
rooli
Merkittävä Merkittävä
Pieni (ei vaikuta
mitoitukseen)
Yhteisöllisyys Kyllä Ei Kyllä
Välimalli verrattuna perinteiseen kotihoitoon ja
tehostettuun palveluasumiseen
Matala palvelutarve Korkea palvelutarve
LUOTTAMUKSELLIN EN

26. 26
”Kotihoiva”:kotihoidon ja tehostetun palveluasumisen välimallilla
on merkittävä potentiaali
1. Valtaosa (90 %) palveluasumisen asiakkaista
2. Kevythoitoisimmat tehostetussa palveluasumisessa asuvat
asiakkaat (45 %)
§ Selvitys toteutettiin kuuden eri asumispalveluyksikön asukas-
ja seurantatietojen perusteella
Kotihoivan konseptiin soveltuvia asiakkaita olivat:
0 50 100 150 200
Kotihoito
Kotihoidon ja
tehostetun pa
välimalli
Tehostettu
palveluasuminen
Vanhainkoti
Kunnan kustannukset eur / vrk eri
palvelumalleissa (indikatiivinen arvio)
Merkittävä kustannussäästöpotentiaali korvaamalla
tehostettua palveluasumista ja vanhainkoteja
kotihoidon ja tehostetun palveluasumisen välimallilla
1. Asiakaslähtöisyys:Asiakas saa tarpeensa mukaisen avun sekä
laadun että määrän suhteen, joka mahdollistaa kodinomaisen
asumisen mahdollisimman pitkään
2. Yhteisöllisyys:Asiakas asuu osana virikkeellistä ja
toimintakykyä tukevaa yhteisöä, jota tukee omaisten ja
vapaaehtoisten aktiivinen läsnäolo arjessa
3. Henkilöstön tehokas käyttö: Uuden konseptin avulla tuetaan
henkilöstön kiertoa ja tarpeenmukaisen (ei mitoituksiin sidotun)
palvelun tarjoamista
4. Kustannustehokkuus: Toimivalla kotihoivan konseptilla voidaan
korvata tehostettua palveluasumista ja lisätä kotihoidon
välitöntä asiakastyöaikaa
Esimerkki eräälle kunnalle tehdystä selvityksestä
Keskeiset tavoitteet:

27. 27
Ikääntyneiden tulevaisuuden asumis-ja palvelukonsepteissa
korostuu entistä vahvemmin yhteisöllisyys ja monimuotoisuus
§ Eristynyt vanhushoidon laitos
− passivoiva työintensiivinen ympäristö
Perinteinen toimintamalli Tulevaisuuden toimintamalli
Lähde: Autio & Vauramo, PARETO-hanke, Aalto-yliopisto 2010
asuntoja
senioriasuntoja
yhteistiloja ja palveluja
koulu
yhteistiloja
café
palveluja
ryhmäkoti
kauppoja
§ Integraatio monikäyttöisiin taajamakortteleihin
− Aktiivinen ympäristö, joka tukee yhteisöllisyyttä ja itsehoitoisuutta
− kotiin vietävät palvelut alueen vanhusten tarpeen mukaan
§ Vanhustenhuollon tulevaisuuden asumis- ja palvelukonsepti perustuu noin 35m2 asuntoihin jotka ovat muuntuvia ja ,
monimuotoisia: omistusasuntoja, vuokra-asuntoja, dementiakoti, 6-8 hengen soluasuntoja, esteettömiä asuntoja tai
palveluasuntoja
§ Yksikön koon tulee olla riittävän suuri - useita kymmeniä tai jopa satoja paikkoja. Ei tarkoita yhtä taloa vaan asumiskeskittymää
(kampus / kortteli –rakenne)
§ Hyviä esimerkkejä Suomessa mm. Turun Ruusukortteli ja Kampinpalvelukeskus

28. 28
Muutamia esimerkkejä keinoista
Hyviä käytäntöjä ja visio tulevaisuudesta
Ikäihmiset pystyvät elämään arvokkaasti ja mahdollisimman omatoimisesti kotona tai
kodinomaisesti, mahdollisimman pitkään
TAVOITE
§ Uudet asumismuodot:
§ Esim. kotihoidon ja tehostetun
palveluasumisen välimalli (kotihoiva)
§ Panostetaan ennaltaehkäiseviin
palveluihin ja kuntoutukseen
§ Kotikuntoutus
§ Tehokuntoutus kotona tai
intervallijaksona
§ Erityisosaamisen –ja tuen
saatavuus kotona
§ kotihoidon lääkäripalvelut
§ Valmius hoitaa ”kriisitilanteita”
§ Omais- ja perhehoidon
vahvistaminen
1. Palvelurakenne:
Tehdään oikeita asioita
3. Laatu & tuottavuus:
Tehdään asiat oikein
2. Hoito- ja palveluketjut:
Oikea palvelu oikealle asiakkaalle
oikeaan aikaan
KEINOT
§ Keskitetty neuvonta ja asiakas-/
palveluohjaus (case manager):
§ Palvelujen yksilöllinen räätälöinti
§ Asiak. ja omaisten osallistaminen
§ Yksityisten ja 3. sektorin toimijoiden
hyödyntäminen
§ Hoitoketjujen kehittäminen:
§ ESH/PTH/Sos. rajapinnat;
§ Ongelmien varhaisempi tunnista-
minen ja niihin puuttuminen
§ Kotiutusprosessin kehittäminen
§ Ennustustyökalut (”riskimittari”)
ennaltaehkäisevän/ kuntou-
ttavan tuen kohdentamiseksi
§ Kotihoidon palvelutuotannon
sujuvuuden kehittäminen:
§ Toiminnan laadun, tehokkuuden ja
työhyvinvoinnin kehittäminen
samanaikaisesti
§ esim. Tarvepohjainen toimintamalli
§ Kotihoitajien yritteliäisyyden
tukeminen
§ Vrt. Büürtzorgin malli (Hollanti)
asiakaslähtöisyyden, joustavuuden
sekä työhyvinvoinnin tukemiseksi
§ Tavoitteellinen kuntouttava työote
§ Asiak. ja omaisten kanssa asetaan
konkreettisia ”arkisia” tavoitteita
§ Henkilökohtainen budjetti: Yksilön valinnanvapauden tukeminen
§ Palvelujen digitalisaatio: esim. 1) Etäpalvelut ja –kommunikaatio, 2) itsehoitoa tukeva teknologia

29. 29
Panostaminen tehostettuun kotiutus- ja kuntoutusmalliin
kannattaa!
Esimerkki erään mallin tuloksista
”Re-ablement”-malli: Tehosteun kotiutus- ja kuntoutusmallim vaikutus hoivatarpeeseen vuoden kuluttua
– palvelutarve vähenee n. 60%
Homecare Re-ablement Prospective Longitudinal Study-Final report, SPRU, University of York and PSSRU, University of Kent,
commissioned by CSED 2010
5%
58%
13%
17%
71%
17%
8% 11%
0 %
20 %
40 %
60 %
80 %
100 %
Kontrolliryhmä Kotiutus ja intensiivi kuntoutus
Ei tarpeita Vähentynyt tarve Sama tarve Lisääntynyt tarve

30. 30
Muutamia esimerkkejä keinoista
Hyviä käytäntöjä ja visio tulevaisuudesta
Ikäihmiset pystyvät elämään arvokkaasti ja mahdollisimman omatoimisesti kotona tai
kodinomaisesti, mahdollisimman pitkään
TAVOITE
§ Uudet asumismuodot:
§ Esim. kotihoidon ja tehostetun
palveluasumisen välimalli (kotihoiva)
§ Panostetaan ennaltaehkäiseviin
palveluihin ja kuntoutukseen
§ Kotikuntoutus
§ Tehokuntoutus kotona tai
intervallijaksona
§ Erityisosaamisen ja
akuuttihoidon saatavuus kotona
§ kotihoidon lääkäripalvelut
§ Valmius hoitaa ”kriisitilanteita”
§ Omais- ja perhehoidon
vahvistaminen
1. Palvelurakenne:
Tehdään oikeita asioita
3. Laatu & tuottavuus:
Tehdään asiat oikein
2. Hoito- ja palveluketjut:
Oikea palvelu oikealle asiakkaalle
oikeaan aikaan
KEINOT
§ Keskitetty neuvonta ja asiakas-/
palveluohjaus (case manager):
§ Palvelujen yksilöllinen räätälöinti
§ Asiak. ja omaisten osallistaminen
§ Yksityisten ja 3. sektorin toimijoiden
hyödyntäminen
§ Hoitoketjujen kehittäminen:
§ ESH/PTH/Sos. rajapinnat;
§ Ongelmien varhaisempi tunnista-
minen ja niihin puuttuminen
§ Kotiutusprosessin kehittäminen
§ Ennustustyökalut (”riskimittari”)
ennaltaehkäisevän/ kuntou-
ttavan tuen kohdentamiseksi
§ Kotihoidon palvelutuotannon
sujuvuuden kehittäminen:
§ Toiminnan laadun, tehokkuuden ja
työhyvinvoinnin kehittäminen
samanaikaisesti
§ esim. Tarvepohjainen toimintamalli
§ Kotihoitajien yritteliäisyyden
tukeminen
§ Vrt. Büürtzorgin malli (Hollanti)
asiakaslähtöisyyden, joustavuuden
sekä työhyvinvoinnin tukemiseksi
§ Tavoitteellinen kuntouttava työote
§ Asiak. ja omaisten kanssa asetaan
konkreettisia ”arkisia” tavoitteita
§ Henkilökohtainen budjetti: Yksilön valinnanvapauden tukeminen
§ Palvelujen digitalisaatio: esim. 1) Etäpalvelut ja –kommunikaatio, 2) itsehoitoa tukeva teknologia

31. 31
Varmistamalla lääkäripalveluiden saatavuus voidaan vaikuttaa
kotona asuvien ikäihmisten muiden sote-palveluiden käyttöön
Esim. Kotilääkäripalvelulla Porvoon kotihoidon asiakkaiden terveyspalveluiden käyttö väheni
Kotihoito
Kotona asuva
iäkäs henkilö
Lääkäri
§ Vanhuspalveluiden lääkärituen tehtävä on varmistaa, että lähihoitajilla ja sairaanhoitajilla on tarvittaessa mahdollisuus kysyä
neuvoa lääkäriltä. Mallissa taustalla on kotihoidon vastuulääkäreiden jokaiselle asiakkaalle tekemä hoitosuunnitelma, jonka
tekemiseen myös asiakkaat ja omaiset osallistuvat. Hoitosuunnitelman tulee olla tarvittavien sote-asianomaisten nähtävissä.
− Suunnitelman turvin myös muut lääkärit voivat ottaa tarvittaessa kantaa asiakkaan hoitoon. Lisäksi toimintamalliin kuuluvat mm. vuosikontrollit ja
lääkelistojen ajantasaisuuden tarkistaminen.
§ Toteutusmalleja on useita: lääkärituki voi olla 24/7 tai vain virka-aikaan tapahtuvaa fyysistä, puhelin tai etäyhteyksin tapahtuvaa
tukea ja konsultaatioita
− Tyypillisesti lääkärikonsultaatioiden tarve vähenee ajan myötä, kun hoitohenkilöstö oppii luottamaan osaamiseensa
Akuuttihoito
Kiireetön hoito
§ Ambulanssi
§ Päivystys
§ Lääkärissä käynti
§ Kotihoidon käynnit
Perinteinen malli kotihoidon ja lääkäritoiminnan
organisoinnissa
Uudistunut malli kotihoidon lääkäritoiminnan
organisoinnissa
Kotihoito
Kotona asuva
iäkäs henkilö
Lääkäri
Akuuttihoito
Kiireetön hoito
§ Kotihoidon käynnit
§ Asiakkaille nimetään vastuulääkäri, joka
laatii hoitosuunnitelman, jota päivitetään
säännöllisesti
§ Lääkärit kiertävät asiakkaiden kotona ja
tukevat myös arviointiyksiköiden työtä
§ Yhteistyö ja konsultaatiot
§ Kun potilas sairastuu, vastuulääkäriin
ollaan suoraan yhteydessä
§ Lääkäri tutustuu hoitosuunnitelmaan ja
ohjeistaa hoitajaa
§ Mikäli asiakas viedään päivystykseen,
myös päivystyksen lääkäri näkee
hoitosuunnitelman
LUOTTAMUKSELLIN EN

32. 32
Muutamia esimerkkejä keinoista
Hyviä käytäntöjä ja visio tulevaisuudesta
Ikäihmiset pystyvät elämään arvokkaasti ja mahdollisimman omatoimisesti kotona tai
kodinomaisesti, mahdollisimman pitkään
TAVOITE
§ Uudet asumismuodot:
§ Esim. kotihoidon ja tehostetun
palveluasumisen välimalli (kotihoiva)
§ Panostetaan ennaltaehkäiseviin
palveluihin ja kuntoutukseen
§ Kotikuntoutus
§ Tehokuntoutus kotona tai
intervallijaksona
§ Erityisosaamisen ja
akuuttihoidon saatavuus kotona
§ kotihoidon lääkäripalvelut
§ Valmius hoitaa ”kriisitilanteita”
§ Omais- ja perhehoidon
vahvistaminen
1. Palvelurakenne:
Tehdään oikeita asioita
3. Laatu & tuottavuus:
Tehdään asiat oikein
2. Hoito- ja palveluketjut:
Oikea palvelu oikealle asiakkaalle
oikeaan aikaan
KEINOT
§ Keskitetty neuvonta ja asiakas-/
palveluohjaus (case manager):
§ Palvelujen yksilöllinen räätälöinti
§ Asiak. ja omaisten osallistaminen
§ Yksityisten ja 3. sektorin toimijoiden
hyödyntäminen
§ Hoitoketjujen kehittäminen:
§ ESH/PTH/Sos. rajapinnat;
§ Ongelmien varhaisempi tunnista-
minen ja niihin puuttuminen
§ Kotiutusprosessin kehittäminen
§ Ennustustyökalut (”riskimittari”)
ennaltaehkäisevän/ kuntou-
ttavan tuen kohdentamiseksi
§ Kotihoidon palvelutuotannon
sujuvuuden kehittäminen:
§ Toiminnan laadun, tehokkuuden ja
työhyvinvoinnin kehittäminen
samanaikaisesti
§ esim. Tarvepohjainen toimintamalli
§ Kotihoitajien yritteliäisyyden
tukeminen
§ Vrt. Büürtzorgin malli (Hollanti)
asiakaslähtöisyyden, joustavuuden
sekä työhyvinvoinnin tukemiseksi
§ Tavoitteellinen kuntouttava työote
§ Asiak. ja omaisten kanssa asetaan
konkreettisia ”arkisia” tavoitteita
§ Henkilökohtainen budjetti: Yksilön valinnanvapauden tukeminen
§ Palvelujen digitalisaatio: esim. 1) Etäpalvelut ja –kommunikaatio, 2) itsehoitoa tukeva teknologia

33. 33
Kaksi ilmiötä heikentävät samanaikaisesti kotihoidon
tuottavuutta, hoidon laatua ja työhyvinvointia
1. Kotihoidon ruuhkahuiput..:
− lisäävät työvoiman tarvetta
− heikentää palvelun laatua..
− …sekä hoitajien työhyvinvointia
Tarvepohjaisessa toimintamallissa pyritään poistamaan näiden ilmiöiden juurisyyt
0%
10%
20%
30%
40%
50%
60%
70%
80%
90%
100%
6.30
7.00
7.30
8.00
8.30
9.00
9.30
10.00
10.30
11.00
11.30
12.00
12.30
13.00
13.30
14.00
14.30
15.00
15.30
16.00
16.30
17.00
17.30
18.00
18.30
19.00
19.30
20.00
20.30
21.00
21.30
22.00
Välitön asiakastyö
Matka-aika*
Kapasiteetti
Prosenttia maksimikapasiteetista
2. Väärä määrä hoitajia ovat väärässä paikassa väärään aikaan
− Tapa joilla työvoima kohdennetaan tiimeihin/lähipalvelualueille aiheuttaa kroonista
vajaamiehitystä
− Tiimin asiakastarve (ja hoitajien määrä) vaihtelee merkittävästi päivästä toiseen,
mutta suunniteltu vuorovahvuuson lähes vakio

34. 34
Tarvepohjaisen toimintamallin tavoitteet
Käytännön tavoitteet ovat toisistaan riippuvaisia
Tuottavuuden parantaminen
(kotihoidon tuntihinnan laskeminen
/kustannuskehityksen hillitseminen)
Laadukkaiden palvelujen
turvaaminen
Työhyvinvoinnin kehittäminen
Toiminnan vaikuttavuuden
edistäminen
Välittömän työajan osuuden nostaminen tavoitetasolle
Oman työvoiman riittävyyden parantaminen
(työvoiman saatavuuden turvaaminen myös äkilliseen tarpeeseen)
Asiakkaiden hoitajien vaihtuvuuden vähentäminen
Palvelutuotannon rauhoittaminen ja kiireen vähentäminen
toiminnan suunnitelmallisuutta ja tasaisuutta parantamalla
Vähemmän virheitä, kerralla oikein
Työn mielekkyys
Motivoitunut työvoima, vähemmän kiirettä
Aikaa asiakkaan kohtaamiseen ja kuntouttavaan työotteeseen
Ulkopuolisen tilapäistyövoiman tarpeen vähentäminen
Ensisijainen vaikutus Toissijainen vaikutus
Suunnitellun palveluajan toteutuminen
(toimenpidekeskeisyydestä kohti asiakkaan kohtaamista)

35. 35
Esimerkkejä tarvepohjaisen toimintamallin tuloksista
Porvoo
§ Välittömän työajan osuus nousi noin 24%
(9%-yks.) (2013à2014).
§ Sijaiskustannukset laskivat 37%, mikä
vastaa noin 136 000€ vuositasolla.
”Tämä on merkittävinuudistus
työurani aikana. Minulla on nyt
enemmän aikaa asiakkaiden
kanssa ja voin rauhassa tehdä
myös kuntouttavaa työtä.”
24 vuotta kotihoidossa työtä tehnyt
kodinhoitaja Eija Selkäinaho Porvoosta
on erittäin tyytyväinen muutoksiin.
Peruspalvelukuntayhtymä Kallio
§ Lyhytaikaisten sijaisten käyttö laski 34%
(2012à2013)
− Rahaa säästyy
− Laatu paranee
− Palvelutuotanto rauhoittuu

36. 36
Lisätietoa kotihoidon tarvepohjaisesta toimintamallista
kiinnostuneille
julkaisut ovat vapaasti ladattavissa verkosta
Kotihoito 2020: 10 askeleen ohjelma kotihoitoon
§ http://www.nhg.fi/uutiset.php?aid=16452
Tarvepohjainen toimintamalli kotihoitoon:
mikä se on ja miten se otetaan käyttöön?
§ www.innokyla.fi/hankkeet
Tarvepohjainen toimintamalli kotihoitoon
Mikä se on ja miten se otetaan käyttöön?
Miten vastata kotihoidon
kasvavaan kysyntään?
§ http://shop.kunnat.net/product_detail
s.php?p=3014

37. 37
Yhteenveto
§ Koska vain 10% väestöstä kerryttää valtaosan yhteiskunnan maksamista sosiaali- ja terveydenhuollon
kustannuksista ja käyttää laajalti koko palvelujärjestelmää, on tämän 10%:n palveluiden parempi koordinaatio
ja palvelutarpeen ennaltaehkäisy kriittistä
− Eniten palveluita tarvitseva 10% väestöstä käyttää keskimäärin viittä palvelukokonaisuutta vuoden aikana
− Siiloutunut palvelujärjestelmä vastaa heikoista paljon palveluita tarvitsevan väestön tarpeisiin
§ Keskitetyllä neuvonnalla- ja asiakas-/palveluohjauksella on keskeinen rooli “suurkuluttajien” palvelujen ja
hoitoketjujen koordinoinnissa
− Hoitoketjut kuntoon määrittämällä “Case Manager” eniten palveluita tarvitseville asiakkaille. Case Manager:in
(vastuutyöntekijän) rooli on koordinoida asiakkaansa tarpeita rippumatta siitä, missä päin palvelujärjestelmää asiakas liikkuu
§ Keskeinen haaste on tunnistaa ne asiakkaat, joille ennaltaehkäiseviä ja/tai kuntouttavia toimenpiteitä erityisesti
tulisi kohdentaa
− Riskimittari-työkalu voi antaa lisätukea näistä päättäville
§ Tehostetun palveluasumisen vuosikustannus on 9 % alle pitkäaikaishoivan vuosikustannusten, kun
huomioidaan kunnalle aiheutuvien kustannusten lisäksi myös Kelalle aiheutuvat kustannukset
− Kotihoidon ja tehostetun palveluasumisen välimalli (“kotihoiva”) on tapa tuottaa yhteisöllisiä ympärivuorokautisia palveluita
kustannustehokkaammin
§ “Arkivaikuttavuuden” mittaamisen kehittäminen tukisi palvelutuotannon kehittämistä oikeaan suuntaan
− Vaikuttavuuden mittaamisen haasteet johtavat helposti siihen, että kustannusnäkökulma ylikorostuu.

38. 38
johan.groop@nhg.fi
050-3581610
Kiitos!