Kansanterveyspäivä 2020 11.12.2020

1. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Maailman terveysjärjestö WHO:n
kestävän kehityksen tavoitteet
Professori Tiina Laatikainen
10.12.2020

2. 2

3. Kuukauden tavoite – joulukuu 2020
3
Viisi vuotta Pariisin ilmastosopimuksesta
COVID-19 pandemia havahduttanut ja tietoisuus
ilmastonmuutoksen vaikutuksista lisääntynyt
Ilmastonmuutoksella on sekä suoria että epäsuoria
vaikutuksia ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin.

4. Poistaa köyhyys sen kaikissa
muodoissa.
4
Poistaa nälkä,
saavuttaa ruokaturva,
parantaa ravitsemusta,
edistää kestävää maataloutta
Turvata yhdenvertaiset ja
elinikäiset
oppimismahdollisuudet.
Saavuttaa sukupuolten
tasa-arvo
Turvata puhtaan veden saanti,
viemäröinti ja jätehuolto
Varmistaa energian saanti
edullisesti, turvallisesti,
kestävästi ja uudenaikaisesti
Edistää kestävää talouskasvua,
työllisyyttä sekä mahdollisuuksia
kunnollisiin työpaikkoihin.
Rakentaa infrastruktuureja ja
kestävää teollisuutta sekä lisätä
innovaatioita

5. Vähentää eriarvoisuutta
kansallisesti ja kansainvälisesti
5
Tehdä kaupungeista ja
yhdyskunnista yhteisöllisiä,
turvallisia ja kestäviä
Varmistaa kestävä kulutus ja
tuotanto
Turvata vesistöjen kestävä
kehittyminen suojelemalla ja
käyttämällä varoja
vastuullisesti
Vahvistaa kestävän kehityksen
tavoitteiden toimeenpanoa ja
maailmanlaajuisia kumppanuuksia
Turvata rauhan, yhteisöllisyyden
ja oikeuden toteutuminen sekä
rakentaa tehokkaita ja
vastuullisia instituutioita
Suojella maaekosysteemejä ja
metsiä ja turvata niiden kestävä
käyttö, pysäyttää aavikoituminen
ja luonnon monimuotoisuuden
häviäminen

6. Köyhyys ja pienituloisuus haasteina myös Suomessa
Lähde: Tilastokeskus
6
Köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevien henkilöiden
osuus sukupuolen mukaan vuosina 2008–2018
Lähde: Elinolotilasto/Tilastokeskus

7. Ravitsemuksen keskeiset haasteet
 Energian saanti ja kulutus eivät ole tasapainossa -> painonhallinnan
haasteet ja lisääntyvä lihavuus
 Liian vähän kasviksia, marjoja ja hedelmiä
 Liikaa kovia rasvoja ja suolaa
 Lapsilla ja nuorilla liiallinen sokerin saanti (sekä ruoka että juomat)
 Ikääntyneillä haasteena vajaaravitsemus
7
Joka neljäs
suomalainen
aikuinen on lihava
(BMI > 30 kg/m2)
Lähteet: Finravinto ja FinTerveys, THL

8. Ei työssä, ei koulutuksessa eikä asevelvollisuutta suorittamassa olevien
15–24-vuotiaiden %-osuus samanikäisestä väestöstä vuosina 2004–2018
Lähde: Tilastokeskus
8

9. 9

10. 10
Lähde: Laine J ym. Suomen Lääkärilehti 2017

11. Työllisyysaste ja työllisyysasteen trendi 2010/07–2020/07, 15–64-vuotiaat
19.8.2020 11Lähde: Työvoimatutkimus 2020, Tilastokeskus

12. 12

13. Kestävät liikkumismuodot
0,50 0,48
0,72 0,71
0,25
0,22
0,23
0,21
0,15
0,16
0,25
0,23
0,00
0,20
0,40
0,60
0,80
1,00
1,20
1,40
2010–2011 2016 2010–2011 2016
miehet naiset
matkaa/
henkilö/vrk
matkaluku 2010–2011 ja 2016
jalankulku pyöräily joukkoliikenne
0,79 0,84
1,07 1,08
0,81 0,82 0,65 0,63
4,19
3,69
7,25
5,26
0,0
1,0
2,0
3,0
4,0
5,0
6,0
7,0
8,0
9,0
10,0
2010–2011 2016 2010–2011 2016
miehet naiset
km/
henkilö/vrk
matkasuorite 2010–2011 ja 2016
jalankulku pyöräily joukkoliikenne
Lähde: Liikennevirasto 2018 13

14. 19.8.2020 14
Lähde: Tilastokeskus

15. 15

16. 16Lähde: Tekniikan Maailma 20/2020

17. 17
Mitä luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista tiedetään
• Mieliala, stressi, uni, oppiminen:
– Puistomaiset ympäristöt parantavat mielialaa ja tehtäväsuoriutumista, elvyttävät stressiä ja parantavat tarkkaavaisuutta
– Metsä- ja puistoympäristöt elvyttävät paremmin työpäivän jälkeen
– Luontokontaktit parantavat unen laatua
– Vihreä leikki- ja oppimisympäristö tukee kognitiivista ja sosiaalista kehitystä
• Liikunta:
– Asuinympäristöt, joissa on viheralueita, liikuntapaikkoja ja hyvät kävely- ja pyöräilyverkostot ovat yhteydessä suurempaan liikunta-
aktiivisuuteen
– Luonnossa liikkuminen on yhteydessä vireys- ja energiatasoon, piristymiseen, positiivisuuteen, tarkkaavaisuuteen, jännittyneisyyden
vähenemiseen, vihan, kiukun ja surun tuntemusten vähenemiseen
• Sairastuvuus:
– Elinympäristö on yhteydessä sairastuvuuteen tulehdusperäisiin sairauksiin
• Sairauksien hoito:
– Ahdistuksen, aggressioiden, levottomuuden ja masennuksen lievittäminen
– Tunteiden herättely, niiden tunnistaminen ja sanoittaminen
• Ilmansaasteet, meluhaitat, helleaallot:
– Kasvillisuus teiden varsilla eli ”viherkäytävät” vähentävät koettuja meluhaittoja, katupölyn leviämistä
– Kasvillisuus viilentää kaupunkia helleaaltojen aikana

18. Perhe- ja lähisuhdeväkivalta
18Lähde: Tilastokeskus
Perhe- ja lähisuhdeväkivalta uhrin sukupuolen
mukaan, yli 18-vuotiaat uhrit, vuosina 2009–2018
Perhe- ja lähisuhdeväkivallan alaikäiset uhrit
2009–2019

19. WHO asettamat SDG3 tavoitteet
19
3.1 Äitiyskuolleisuuden lasku maailmanlaajuisesti tasolle 70/100 000 synnytystä vuoteen 2030 mennessä
3.2 Imeväiskuolleisuuden lasku tasolle 12/1,000 syntynyttä lasta ja alle 5-vuotiaiden kuolleisuus tasolle
25/1000 syntynyttä lasta vuoteen 2030 mennessä
3.3 AIDS-, tuberkuloosi- ja malariaepidmeioiden pysäyttäminen ja hepatiitin, vesivälitteisten sairauksien ja
muiden tarttuvien tautien merkittävä vähentäminen vuoteen 2030 mennessä
3.4 30% lasku ennenaikaisessa kuolleisuudessa tarttumattomiin tauteihin vuoteen 2030 mennessä sekä
mielenterveyden ja hyvinvoinnin parantaminen
3.5 Päihteiden käytön ehkäisyn ja hoidon parantaminen
3.6 Liikennetapaturmien ja kuolemien puolittaminen vuoteen 2030
3.7 Kattavat seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelut, aiheeseen liittyvä viestintä ja koulutus kaikille vuoteen
2030 mennessä. Seksuaali- ja lisääntymisterveyden sisällyttäminen kansallisiin strategioihin ja ohjelmiin
3.8 Universaali terveyskattavuus: yhdenvertainen pääsy laadukkaisiin ja välttämättömiin terveyspalveluihin
sekä turvallisten, tehokkaiden, laadukkaiden ja edullisten lääkkeiden ja rokotteiden saanti ilman maksuista
koituvaa taloudellisen ahdingon riskiä.
3.9 Merkittävä lasku kuolemissa, jotka johtuvat myrkyllisistä kemikaaleista tai ilman, veden tai maaperän
saastumisesta

20. WHO asettamat SDG3 tavoitteet
20
3.A WHO Framework Convention on Tobacco Control – toimeenpanon
tehostaminen
3.B Rokotteiden ja lääkkeiden kehityksen tukeminen, erityisesti koskien niiden
tarttuvien ja tarttumattomien tautien hoitoa, jotka ovat yleisiä kehittyvissä
maissa. Näiden lääkkeiden edullisen saatavuuden turvaaminen.
3.C Terveydenhuollon resurssien ja hoitohenkilökunnan saatavuuden,
koulutuksen ja pysyvyyden lisääminen ja turvaaminen kehittyvissä maissa.
3.D Kansallisten ja globaalien riskien ennustamisen kehittäminen sekä niihin
varautumisen ja niiden hoidon kapasiteetin vahvistaminen

21. 3.1 Äitiyskuolleisuuden lasku maailmanlaajuisesti tasolle 70/100 000 synnytystä
3.2 Imeväiskuolleisuuden lasku tasolle 12/1,000 syntynyttä lasta
21Lähde: Veli-Matti Ulander, HUS

22. Suomessa lapsikuolleisuus yksi maailman
alhaisimmista
10.12.2020 22
Lähde: Tilastokeskus
2017

23. Kuolinsyyt Suomessa 2018
Peruskuolemansyy Yhteensä 0-14 15-64 65-
Verenkiertoelinten sairaudet
•Iskeemiset sydäntaudit
18827
9453
2
1
1708
837
17117
8615
Kasvaimet
•Kurkunpään, henkitorven ja keuhkon
syöpä
12902
2318
19
0
2369
413
10514
1905
Dementia , Alzheimerin tauti 10120 0 35 10085
Tapaturmat ja väkivalta 3341 16 1489 1836
Alkoholiperäiset taudit ja
alkoholimyrkytys
1683 0 1032 651
Kaikki kuolemat yhteensä 54523 167 7927 46529
10.12.2020 23
Lähde: Tilastokeskus

24. 10.12.2020 24
3.4 30% lasku ennenaikaisessa kuolleisuudessa
tarttumattomiin tauteihin vuoteen 2030 mennessä
Kuolemansyyt, 35-64 -vuotiaat
Kuvio: THL, tietolähde Tilastokeskus

25. 3.5 Päihteiden käytön ehkäisyn ja hoidon parantaminen
25

26. 0
5
10
15
20
25
30
35
40
45
50
2000-2001 2002-2003 2004-2005 2006-2007 2008-2009 2010-2011 2013 2015 2017 2019
%
AOL pojat
8-9 lk pojat
Lukion pojat
AOL tytöt
8-9 lk tytöt
Lukion tytöt
Lähde: THL, Kouluterveyskysely
0
5
10
15
20
25
30
35
40
45
50
2000-2001 2002-2003 2004-2005 2006-2007 2008-2009 2010-2011 2013 2015 2017 2019
%
AOL tytöt
AOL pojat
8-9 lk pojat
8-9 lk tytöt
Lukion tytöt
Lukion pojat
Lähde: THL, Kouluterveyskysely
Päivittäin tupakoivat
Päivittäin nuuskaavat
Kouluterveyskysely

27. 3.5 Päihteiden käytön ehkäisyn ja hoidon parantaminen
27
Rautiainen Elina ym.

28. 3.6 Liikennetapaturmien ja kuolemien puolittaminen vuoteen 2030
28

29. 3.8. Turvallisten, tehokkaiden, laadukkaiden ja edullisten
lääkkeiden ja rokotteiden saanti ilman maksuista koituvaa
taloudellisen ahdingon riskiä
0 %
5 %
10 %
15 %
20 %
25 %
30 %
35 %
20-54 v 55-74 v 75+ v
Tinkinyt ruuasta, lääkkeistä tai
lääkärikäynneistä rahan takia (%)
Miehet Naiset
Lähde: FinSote 2017-2018, THL
29

30. Kiitos!
19.8.2020 30