Teknologiateollisuuden / Suomen talousnäkymät, helmikuu 2017

Teknologiateollisuuden /
Suomen talousnäkymät
Helmikuu 2017
16.2.2017 Teknologiateollisuus

Taustatietoa
teknologiateollisuudesta sekä
koko vientisektorista

Teknologiateollisuus on viiden toimialan
kokonaisuus
ELEKTRONIIKKA- JA SÄHKÖTEOLLISUUS
ABB, Ensto, Microsoft Mobile,
Murata Electronics, Nokia, Planmeca,
Polar Electro, Suunto, Vacon, Vaisala…
METALLIEN JALOSTUS
Boliden, Componenta, Kuusakoski,
Luvata, Outokumpu, Outotec,
Ovako, Sacotec, SSAB …
KONE- JA METALLITUOTETEOLLISUUS
Abloy, Cargotec, Finn-Power, Fiskars,
Glaston, Kone, Konecranes, Metso,
Meyer Turku, Normet, Oras, Patria,
Pemamek, Ponsse, Stala, Valmet,
Valtra, Wärtsilä…
TIETOTEKNIIKKA-ALA
Affecto, Basware, Bilot, CGI, Comptel,
Digia, Efecte, Enfo, F-Secure, Fujitsu
Finland, IBM, Innofactor, Knowit,
Microsoft, Nixu, Tieto…
SUUNNITTELU JA KONSULTOINTI
A-Insinöörit, Citec, Elomatic, Etteplan, FCG,
Granlund, Neste Jacobs, Pöyry, Ramboll,
Rejlers, SITO, SWECO, WSP…

Teknologiateollisuus on viiden toimialan
kokonaisuus
ELEKTRONIIKKA- JA SÄHKÖTEOLLISUUS
• tietoliikennelaitteet, sähkökoneet,
terveysteknologia
• liikevaihto (2016): 14,3 mrd euroa
• henkilöstö (2016): 38 000
METALLIEN JALOSTUS
• terästuotteet, värimetallit, valut,
metallimalmikaivokset
• henkilöstö (2016): 15 400
KONE- JA METALLITUOTETEOLLISUUS
• koneet, metallituotteet, kulkuneuvot
• henkilöstö (2016): 122 400
TIETOTEKNIIKKA-ALA
• tietotekniikkapalvelut, ohjelmistot
• henkilöstö (2016): 60 400
SUUNNITTELU JA KONSULTOINTI
• teollisuuden, yhteiskunnan
ja rakentamisen asiantuntijapalvelut
• henkilöstö (2016): 49 800

Teknologiateollisuus
– Suomen suurin elinkeino
• 51 % Suomen koko viennistä.
• Alan yritykset investoivat Suomessa
vuosittain noin 5,5 miljardia euroa.
• 75 % Suomen koko elinkeinoelämän
t&k -investoinneista.
• Alan yritykset työllistävät suoraan lähes
290 000 ihmistä, välillinen
työllistämisvaikutus mukaan lukien
700 000 henkilöä eli 30 % Suomen
koko työvoimasta.
• Teknologiateollisuus ry on EK:n suurin
jäsenliitto – 1 600 jäsenyritystä.

Suomalaisten teknologiateollisuuden
pörssiyritysten henkilöstöstä 84 % on ulkomailla,
16 % Suomessa (2015)
84%
256 842
henkilöä
16%
40 022
henkilöä
HENKILÖSTÖÄ
Tytäryrityksissä ulkomailla Suomessa
Lähde: Pörssiyritysten vuosikertomukset

76.2.2017 Teknologiateollisuus *) Tavaraviennin lisäksi alan yrityksillä oli palveluvientiä noin 12,3 miljardia euroa.
Lähde: Tullihallitus, Tilastokeskus
Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta
alueittain 2015
Tavaravienti yhteensä 26,7 mrd. euroa*
Pohjois-Amerikka
2,6 mrd. €
9,6 %
Länsi-Eurooppa
14,4 mrd. €
53,7 %
Etelä- ja Väli-
Amerikka
0,9 mrd. €
3,3 %
Keski- ja Itä-Eurooppa
3,8 mrd. €
14,6 %
Afrikka
0,5 mrd. €
1,9 %
Lähi- ja Keski-Itä
0,7 mrd. €
2,5 %
Aasia
3,8 mrd. €
14,4 %

Teknologia-, metsä- ja kemianteollisuus tuovat
81 % Suomen tavara- ja palveluviennin tuloista
Tavara- ja palveluvienti: miljardia euroa ja osuus Suomen viennistä 2015
86.2.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Tullihallitus, Tilastokeskus (kansantalouden tilinpito, palvelujen ulkomaankauppa)
39.09 mrd.€
51%
Metsäteollisuus
11.97 mrd.€
16%
Kemianteollisuus
11.11 mrd.€
14%
Muut toimialat
14.41 mrd.€
19%
Teknologiateollisuus Metsäteollisuus Kemianteollisuus Muut toimialat

96.2.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Tullihallitus, Tilastokeskus (kansantalouden tilinpito, palvelujen ulkomaankauppa)
Teknologia-, metsä- ja kemianteollisuuden tavara-
ja palveluvienti alatoimialoittain (mrd. euroa 2015)
Koneet ja laitteet, 7.3
Elektroniikkateollisuuden palvelut, 5.5
Terästuotteet, 4.0
Sähkökoneet ja -laitteet, 3.7
Pelit ja ohjelmistot, 3.7
Värimetallit, 2.6
Autot ja autonosat, 2.6
Tietoliikennelaitteet, 2.3
Koneteollisuuden palvelut, 2.0
Laivat, veneet ja muut ajoneuvot, 1.4
Lääkintäkojeet ja laitteet, 1.4
Metallituotteet, 1.3
Metallien jalostuksen palvelut, 0.9
Suunnittelu- ja konsultointipalvelut, 0.3
Metallimalmit, 0.1
Paperi, kartonki, pahvi, 7.3
Sahatavara, 2.5
Massa, 1.8
Metsäteollisuuden palvelut, 0.4
Kemikaalit ja kemialliset tuotteet, 4.4
Dieselpolttoaineet, 3.4
Kumi- ja muovituotteet, 1.4
Kemianteollisuuden palvelut, 1.0
Lääkkeet, 0.9
Muut tavarat ja palvelut, 14.7

Teknologia-, metsä- ja kemianteollisuus tuovat
90 % Suomen tavaraviennin tuloista
Tavaravienti: miljardia euroa ja osuus Suomen tavaraviennistä 2015
106.2.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Tullihallitus, Tilastokeskus (kansantalouden tilinpito)
26.8 mrd.€
50%
Metsäteollisuus
11.6 mrd.€
21%
Kemianteollisuus
10.1 mrd.€
19%
Muut toimialat
5.6 mrd.€
10%
Teknologiateollisuus Metsäteollisuus Kemianteollisuus Muut toimialat

116.2.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Tullihallitus, Tilastokeskus (kansantalouden tilinpito)
Teknologia-, metsä- ja kemianteollisuuden
tavaravienti alatoimialoittain (mrd. euroa 2015)
Koneet ja laitteet, 7.3
Terästuotteet, 4.0
Sähkökoneet ja -laitteet, 3.7
Värimetallit, 2.6
Autot ja autonosat, 2.6
Tietoliikennelaitteet, 2.3
Laivat, veneet ja muut ajoneuvot, 1.4
Lääkintäkojeet ja laitteet, 1.4
Metallituotteet, 1.3
Metallimalmit, 0.1
Paperi, kartonki, pahvi, 7.3
Sahatavara, 2.5
Massa, 1.8
Kemikaalit ja kemialliset tuotteet, 4.4
Dieselpolttoaineet, 3.4
Kumi- ja muovituotteet, 1.4
Lääkkeet, 0.9
Muut tavarat , 5.5

Maailmantalouden näkymät
- Suomi osana maailmantaloutta

Bruttokansantuote on kasvanut Euroalueella,
Suomessa niukemmin
136.2.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond

Suomen viimeaikainen kasvu on ollut
rakentamisen ja yksityisen kulutuksen ansiota
146.2.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond, Tilastokeskus

Bruttokansantuote on kasvanut Euroopassa
ja USA:ssa, Suomessa niukemmin

166.2.2017 Teknologiateollisuus Viimeisin tieto tammikuu 2017.
Lähde: Markit
Bruttokansantuotteen kasvu Euroalueella
voimistui hieman marras-tammikuussa
Teollisuuden ja palvelujen ostopäällikköindeksi, 50 = ei muutosta edelliskuukaudesta

Teollisuustuotanto Suomessa on kasvanut hieman

Teollisuustuotanto Suomessa on pudonnut
EU-maista lähes eniten

Euroalueella kuluttajien luottamus on hyvällä
tasolla

Suomessa kuluttajien luottamus on parantunut
viime kuukausina
206.2.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond, Tilastokeskus (kuluttajien luottamusindeksi)

Kiinassa kasvu hidastuu, Intiassa jatkuu vahvana
Brasilia on edelleen taantumassa
Kiinan, Brasilian ja Venäjän osuus maailmantaloudesta on ostovoimakorjattuna 23 %

Lähde: Markit
Euroalueen teollisuudessa tuotanto kasvaa
Teollisuuden ostopäällikköindeksi, 50 = ei muutosta edelliskuukaudesta

236.2.2017 Teknologiateollisuus Viimeisin tieto joulukuu 2016.
Lähde: Markit
Kiinan teollisuudessa tuotanto kasvaa

Lähde: Markit
Venäjän teollisuudessa tuotanto kasvaa

Lähde: Markit
Brasilian teollisuudessa tuotanto vähenee

Yhdysvaltain teollisuudessa tuotanto kasvaa

Teollisuustuotanto on saanut uutta vauhtia alleen
276.2.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond, The CPB Netherlands Bureau for Economic Policy Analysis

286.2.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond, The CPB Netherlands Bureau for Economic Policy Analysis
Maailmankauppa on piristynyt uudelleen
Tuonnin määrän kehitys

Tuonti Kiinaan on taas lisääntynyt mm. EU-maista

Rakentamisen kasvu Kiinassa on hidastunut
selvästi
Kiinan osuus Aasian bkt:sta on ostovoimakorjattuna 42 %

Kiinteät investoinnit vähenevät edelleen erityisesti
Brasiliassa
Venäjän osuus Euroopan bkt:sta on ostovoimakorjattuna 13 %
Brasilian osuus Keski- ja Etelä-Amerikan bkt:sta on ostovoimakorjattuna 35 %

EU-maiden viennin väheneminen Venäjälle
on tasaantunut

Venäjän* osuus teknologiateollisuuden Suomen
viennistä on vähentynyt noin viiteen prosenttiin
346.2.2017 Teknologiateollisuus *) Neuvostoliitto vuoteen 1991 asti.
Lähde: Tulli
0
2
4
6
8
10
12
14
16
18
20
22
24
26
28
30
32
34
36
38
40
42
1975
1976
1977
1978
1979
1980
1981
1982
1983
1984
1985
1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
2015
2016(1-11)

Uusien omakotitalojen myynti ja rakentaminen
USA:ssa ovat elpyneet

Euron arvo on kehittynyt epäyhtenäisesti
suhteessa muihin valuuttoihin

376.2.2017 Teknologiateollisuus Lähde: IMF (January 2017)
Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 %
vuonna 2017, viime vuonna kasvua oli 3,1 %
Bkt:n kasvu 2017 / 2016, %
-4
-3
-2
-1
0
1
2
3
4
5
6
7
8
9
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Pohjois-Amerikka
Länsi-Eurooppa
Japani
Kiina Intia
Muuit.Eurooppa
Venäjä
Brasilia
Meksiko
MuuLat.Am.
Lähi-itäja
Afrikka
Kasvu keskimäärin:
+3,4 %
Pylvään leveys kuvaa osuutta (ostovoimapariteetilla korjatusta) maailman bkt:stä vuonna 2015, %
Muu
Aasia

386.2.2017 Teknologiateollisuus Lähde: IMF (January 2017), Tullihallitus
Teknologiateollisuuden vientimarkkinoilla kysyntä
kasvaa 2,2 % vuonna 2017
Bkt:n kasvu 2017 / 2016, %
-4
-3
-2
-1
0
1
2
3
4
5
6
7
8
9
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Pohjois-Amerikka
Länsi-Eurooppa
Japani
Kiina
Intia
Muu
Aasia
Muuit.Eurooppa
Venäjä
Brasilia
MuuLat.Am.
Lähi-itäjaAfrikka
Kasvu keskimäärin:
+2,2 %
Meksiko
Pylvään leveys kuvaa osuutta teknologiateollisuuden Suomen viennistä vuonna 2015, %

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös
vuonna 2017
Bkt:n kehitys 2017 / 2016, %
396.2.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Consensus Forecasts, January 2017
Bkt-ennusteiden keskiarvot koottu tammikuussa 2017.
Pohjois-Amerikka: +2,3 %
USA +2,3 %
Kanada +2,0 %
Etelä- ja Väli-Amerikka: +1,7 %
Brasilia +0,7 %
Meksiko +1,5 %
Argentiina +2,9 %
Venezuela -3,2 %
Kolumbia +2,5 %
Chile +2,1 %
Peru +4,1 %
Länsi-Eurooppa: +1,4 %
Saksa +1,3 %
Iso-Britannia +1,4 %
Ranska +1,3 %
Italia +0,7 %
Espanja +2,4 %
Alankomaat +1,7 %
Sveitsi +1,5 %
Ruotsi +2,3 %
Belgia +1,4 %
Norja +1,5 %
Itävalta +1,4 %
Tanska +1,4 %
Kreikka +1,7 %
Suomi +1,3 %
Portugali +1,5 %
Irlanti +3,3 %
Lähi- ja Keski-Itä
Saudi Arabia +0,5 %
Israel +3,3 %
Aasia: +4,7 %
Kiina +6,4 %
Japani +1,1 %
Intia +7,5 %
Australia +2,5 %
Etelä-Korea +2,5 %
Indonesia +5,2 %
Taiwan +1,7 %
Thaimaa +3,1 %
Malesia +4,2 %
Singapore +1,5 %
Uusi Seelanti +3,1 %
Filippiinit +6,3 %
Vietnam +6,5 %
Afrikka
Etelä-Afrikka +1,2 %
Nigeria +1,6 %
Egypti +3,6 %
Keski- ja
Itä-Eurooppa: +2,2 %
Venäjä +1,1 %
Turkki +2,3 %
Puola +3,0 %
Tšekki +2,5 %
Romania +3,5 %
Ukraina +2,4 %
Unkari +2,9 %
Slovakia +3,1 %
Slovenia +2,4 %
Liettua +2,8 %
Latvia +2,8 %
Viro +2,2 %

Teknologiateollisuuden näkymät
Suomessa alkuvuonna 2017

Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 2016
kasvoi vajaan prosentin 68,6 miljardiin euroon
416.2.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond, Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito, Teknologiateollisuus ry

Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa*
on noususuunnassa
426.2.2017 Teknologiateollisuus *) Liikevaihtotiedot saattavat sisältää jonkin verran globaalien suomalaisyritysten ulkomaantoimintoja.
Lähde: Macrobond, Tilastokeskus

Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa*
on kehittynyt epäyhtenäisesti
Osuudet liikevaihdosta 2015: kone- ja metallituoteteollisuus 40 %, elektroniikka- ja sähköteollisuus 21 %, tietotekniikka-ala 16 %,
metallien jalostus 13 %, suunnittelu ja konsultointi 8 %.
*) Liikevaihtotiedot saattavat sisältää jonkin verran globaalien suomalaisyritysten ulkomaantoimintoja.
Lähde: Macrobond, Tilastokeskus

Teknologiateollisuuden* uudet tilaukset Suomessa
ovat lisääntyneet alkusyksyn 2016 jälkeen
446.2.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset,
viimeisin tieto loka-joulukuu 2016.
0
1,000
2,000
3,000
4,000
5,000
6,000
7,000
8,000
9,000
10,000
11,000
12,000
13,000
Yhteensä
Vientiin
Kotimaahan
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
Miljoonaa euroa, käyvin hinnoin
Muutos: IV,2016 / IV,2015 IV,2016 / III,2016
Vientiin: -2 % +20 %
Kotimaahan: 0 % +30 %
Yhteensä: -1 % +23 %
*) Pl. metallien
jalostus ja pelialan
ohjelmistoyritykset

Myös teknologiateollisuuden* tilauskanta
Suomessa on vahvistunut hieman
viimeisin tieto 31.12.2016.
0
2,000
4,000
6,000
8,000
10,000
12,000
14,000
16,000
18,000
20,000
22,000
24,000
26,000
Vientiin
Kotimaahan
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
Muutos: 31.12.2016 / 31.12.2015 31.12.2016 / 30.9.2016
Vientiin: -3 % +2 %
Kotimaahan: -7 % +1 %
*) Pl. metallien
jalostus ja pelialan
ohjelmistoyritykset
Yhteensä

Tarjouspyynnöt* ovat hyvässä kasvussa
- kilpailukyky ratkaisee niiden muuttumisen
uusiksi tilauksiksi
466.2.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu,
viimeisin kyselyajankohta tammikuu 2017.
-60
-50
-40
-30
-20
-10
0
10
20
30
40
Saldoluku
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017

Elektroniikka- ja sähköteollisuuden uudet tilaukset
Suomessa
0
500
1,000
1,500
2,000
2,500
3,000
3,500
4,000
4,500
5,000
5,500
6,000
6,500
7,000
7,500
8,000
Yhteensä
Vientiin
Kotimaahan
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
Vientiin: -5 % +16 %
Kotimaahan: -21 % -8 %

Elektroniikka- ja sähköteollisuuden tilauskanta
Suomessa
0
500
1,000
1,500
2,000
2,500
3,000
3,500
4,000
4,500
5,000
5,500
6,000
6,500
7,000
7,500
8,000
8,500
Vientiin
Kotimaahan
Muutos: 31.12.2016 / 31.12.2015 31.12.2016 / 30.9.2016
Vientiin: -2 % +9 %
Kotimaahan: -15 % -15 %
Yhteensä
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Kone- ja metallituoteteollisuuden uudet tilaukset
Suomessa
0
500
1,000
1,500
2,000
2,500
3,000
3,500
4,000
4,500
5,000
5,500
Yhteensä
Vientiin
Kotimaahan
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
Vientiin: +1 % +26 %
Kotimaahan: +22 % +55 %
Yhteensä: +6 % +32 %

Kone- ja metallituoteteollisuuden tilauskanta
Suomessa
0
1,000
2,000
3,000
4,000
5,000
6,000
7,000
8,000
9,000
10,000
11,000
12,000
13,000
14,000
15,000
16,000
Vientiin
Kotimaahan
Muutos: 31.12.2016 / 31.12.2015 31.12.2016 / 30.9.2016
Vientiin: -4 % 0 %
Kotimaahan: -7 % +5 %
Yhteensä
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Suunnittelu- ja konsultointialan uudet tilaukset
Suomessa
0
50
100
150
200
250
300
350
Yhteensä
Vientiin
Kotimaahan
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
Vientiin: +9 % -62 %
Yhteensä: +13 % -2 %

Suunnittelu- ja konsultointialan tilauskanta
Suomessa
0
50
100
150
200
250
300
350
400
450
500
550
600
650
700
750
Vientiin
Kotimaahan
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
Muutos: 31.12.2016 / 31.12.2015 31.12.2016 / 30.9.2016
Vientiin: +67 % -1 %
Yhteensä: +14 % 0 %
Yhteensä

Tietotekniikka-alan uudet tilaukset Suomessa
0
50
100
150
200
250
300
350
400
450
500
550
600
650
700
750
800
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Tietotekniikka-alan* tilauskanta Suomessa
0
100
200
300
400
500
600
700
800
900
1,000
1,100
1,200
1,300
1,400
1,500
1,600
1,700
1,800
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
Muutos: 31.12.2016 / 31.12.2015 31.12.2016 / 30.9.2016
*) Pl. pelialan ohjelmistoyritykset

Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa ja
ulkomailla
556.2.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu
150,000
170,000
190,000
210,000
230,000
250,000
270,000
290,000
310,000
330,000
350,000
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
Henkilöstö Suomessa Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla
Henkilöstöstä noin 11 000
lomautusjärjestelyjen
piirissä 31.12.2016

Teknologiateollisuus rekrytoi viime vuonna uutta
henkilöstöä 28 500, loka-joulukuussa 7 300
566.2.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu
-4,000
-2,000
0
2,000
4,000
6,000
8,000
10,000
2014 Q3 2014 Q4 2015 Q1 2015 Q2 2015 Q3 2015 Q4 2016 Q1 2016 Q2 2016 Q3 2016 Q4
Henkilöstömäärän muutos edelliseen neljännekseen verrattuna Neljänneksen aikana rekrytoitujen määrä

Yhteenveto teknologiateollisuuden tilanteesta
Suomessa ja alkuvuoden 2017 näkymistä
• Liikevaihto Suomessa oli yhteensä 68,6 miljardia euroa vuonna 2016. Kasvua
edellisvuotisesta oli koko vuoden ajalta vajaa prosentti. Syys-lokakuussa liikevaihto oli 5
% suurempi kuin vuotta aiemmin samaan aikaan.
• Alan yritykset Suomessa saivat uusia tilauksia loka-joulukuussa euromääräisesti 23 %
enemmän kuin heinä-syyskuussa, mutta hieman vähemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla
vuonna 2015.
• Tilauskannan arvo oli joulukuun lopussa kaksi prosenttia suurempi kuin syyskuun
lopussa, mutta neljä prosenttia pienempi kuin vuoden 2015 joulukuussa.
• Teknologiateollisuuden liikevaihto on alkuvuonna 2017 suurempi kuin viime vuonna
vastaavaan aikaan.
• Teknologiateollisuuden henkilöstön kokonaisvahvuus Suomessa väheni vuonna 2016 noin
prosentin eli 2 500:lla verrattuna vuoden 2015 keskiarvoon. Henkilöstöä oli vuoden
aikana keskimäärin 286 000. Lomautusjärjestelyjen piirissä oli 11 000 henkilöä joulukuun
lopussa.
• Alan yritykset rekrytoivat uutta henkilöstöä kaikkiaan 28 500 vuoden 2016 aikana. Loka-
joulukuussa rekrytointeja oli 7 300. Henkilöstöä joko lisättiin tai korvattiin eläkkeelle
siirtyneitä ja työpaikan vaihtaneita. Rekrytoinneista kaksi kolmasosaa toteutui pk-
yrityksissä.

586.2.2017 Teknologiateollisuus *) Välituotekäyttö koostuu tuotantoprosessissa panoksina kulutettavien tavaroiden ja palveluiden arvosta, pl. kiinteät varat.
Lähde: Tilastokeskus, Panos-tuotos –laskelmat 2012
Teknologiateollisuuden liikevaihdosta Suomessa
noin kolmannes on alihankintaa
Teknologiateollisuuden tuotteiden käyttö välituotteina* eri toimialoilla Suomessa
23.75
4.35
4.89
1.28
11.13
2.10
17.20
1.14
1.22
5.56
5.86
3.42
0.00 5.00 10.00 15.00 20.00 25.00 30.00
Teknologiateollisuuden tuotteet ja palvelut
yhteensä
Teollisuuden, yhteiskunnan ja
rakentamisen asiantuntijapalvelut
Tietotekniikkapalvelut, ohjelmistot
Tietoliikennelaitteet, sähkökoneet,
instrumentit
Koneet, metallituotteet, kulkuneuvot
Terästuotteet, värimetallit, valut
Tuodaan ulkomailta Suomeen Tuotetaan Suomessa
Miljardia euroa

596.2.2017 Teknologiateollisuus *) Välituotekäyttö koostuu tuotantoprosessissa panoksina kulutettavien tavaroiden ja palveluiden arvosta, pl. kiinteät varat.
Lähde: Tilastokeskus, Panos-tuotos –laskelmat 2012
Teknologiateollisuuden työpaikoista Suomessa
puolet suuntautuu alihankintaan
Suomessa valmistettujen välituotteiden* tuomat välittömät työpaikat Suomessa
150,900
39,200
34,200
4,500
68,800
4,200
0 50,000 100,000 150,000 200,000
Teknologiateollisuuden tuotteet ja
palvelut yhteensä
Teollisuuden, yhteiskunnan ja
rakentamisen asiantuntijapalvelut
Tietotekniikkapalvelut, ohjelmistot
Tietoliikennelaitteet, sähkökoneet,
instrumentit
Koneet, metallituotteet, kulkuneuvot
Terästuotteet, värimetallit, valut

Suomen talouskasvu on
vakaalla pohjalla, jos myös
vienti kasvaa

• Sääntelyä pitää purkaa ja julkisen
sektorin palveluita sujuvoittaa.
• Tuottavuusloikkaa digitalisaation avulla
tarvitaan.
• Yritysverojärjestelmä on
ajanmukaistettava.
• Työmarkkinaratkaisuilla on
palautettava kustannuskilpailukyky.
– Neuvottelu- ja sopimusjärjestelmä
remontoitava vastaamaan
kilpailijamaita, yrityskohtaisuutta
lisättävä oleellisesti.
Elinkeinoelämän usko Suomeen on
palautettava
• Rakenneuudistukset välttämättömiä
julkisen talouden tasapainottamiseksi.
– Kuitenkin tarvitaan panostuksia kasvuun,
osaamiseen ja uudistumiseen.
– Koulutuksen tulee vastata paremmin
yritysten tarpeisiin.
– T&k-investoinnit saatava uudelleen kasvuun.
– Liikennekaari.
• Elinkeinoelämälle ei enää yhtään EU-
tason tai kansallisen tason
lisärasitetta, jolla heikennetään
kilpailukykyä.

626.2.2017 Teknologiateollisuus Viimeinen tieto heinä-syyskuu 2016
Lähde: Macrobond, Eurostat
Suomen tavara- ja palveluviennin arvo ei ole
kasvanut lainkaan vuoden 2010 jälkeen

636.2.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond, Eurostat
Suomen vienti on matalalla tasolla, vientituloja
puuttuu jopa 30 miljardia euroa vuodessa
Teollisuus tuo 81 % Suomen vientituloista

Suomen vienti on jäänyt kilpailijamaiden
kehityksestä

Suomen palveluvienti ei ole korvannut
tavaraviennin pudotusta

666.2.2017 Teknologiateollisuus Viimeinen tieto marraskuu 2016
Lähde: Tullihallitus (Tavaroiden ulkomaankauppa)
Suomen tavaraviennin arvo väheni 3-4 prosenttia
vuonna 2016
2500
3000
3500
4000
4500
5000
5500
6000
6500
7000
Miljoonaa euroa kuukausittain, käyvin hinnoin
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

676.2.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Tilastokeskus: Kansantalouden tilinpito, Palvelujen ulkomaankauppa
Teknologia-, metsä- ja kemianteollisuus
tuovat 60 % Suomen palveluviennin tuloista
Peliteollisuus on kompensoinut elektroniikkateollisuuden palveluviennin vähenemisen
0
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
2011 2012 2013 2014 2015
Teknologia-, metsä-
ja kemianteollisuuden
palveluvienti
Suomesta (ml.
peliteollisuus)
Muiden toimialojen
palveluvienti
Suomesta

Viennin suhde bkt:hen on pudonnut merkittävästi
Suomessa 2008 jälkeen

Viennin kasvu on rajallista, koska teollisuuden
tuotantokapasiteetti on supistunut jopa 20 %
Investoinnit ovat elinehto tuotannon ja viennin palautumiselle
696.2.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Tilastokeskus / teollisuustuotannon volyymi-indeksi
55%
60%
65%
70%
75%
80%
85%
90%
95%
100%
70
75
80
85
90
95
100
105
110
115
120
125
Teollisuuden
tuotantokyky
(tuotanto, jos
kapasiteetti
täyskäytössä), vas.
ast.
Teollisuuden
tuotanto
(2008=100), vas.
ast.
Teollisuuden
kapasiteetin
käyttöaste, %, oik.
ast.-21 %
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
-21 %

Teollisuuden osuus bruttokansantuotteesta on
Suomessa historiallisen matalalla tasolla
706.2.2017 Teknologiateollisuus *) Vuosina 1900-1974 teollisuuteen kuuluvat myös kaivostoiminta, energia-, vesi- ja jätehuolto.
Lähde: Tilastokeskus
0%
5%
10%
15%
20%
25%
30%
35%
Teollisuus* Teollisuus + teknologiateollisuuden palvelualat

Teollisuus tuo 80 prosenttia Suomen viennistä,
mutta ei pysty enää rahoittamaan nykyistä
julkista sektoria
716.2.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito
300000
350000
400000
450000
500000
550000
600000
650000
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
Teollisuus Julkinen sektori
Työpaikkojen määrä Suomessa

726.2.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Tilastokeskus
Teollisuuden yritysten lukumäärä Suomessa on
vähentynyt merkittävästi vuoden 2007 jälkeen
5200
5400
5600
5800
6000
6200
6400
6600
2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
Vähintään viiden henkilön yritykset

Viennin pudotuksen seuraus: julkiset menot,
julkinen velka ja veroaste ovat kasvaneet
hallitsemattomasti

746.2.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond, OECD
Suomen kokonaisveroaste on korkealla tasolla
Verotuksen kiristyminen on yksi este talouskasvulle

756.2.2017 Teknologiateollisuus Lähde: OECD, Economic Outlook (November 2016)
Julkisen sektorin bkt-suhteen palauttaminen vaatii
tuntuvia menoleikkauksia
Verojen kiristäminen on ollut väärä ratkaisu tähän ongelmaan
42
44
46
48
50
52
54
56
58
60
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016e 2017e 2018e
Suomi Tanska Ruotsi Saksa
Julkiset menot suhteessa bruttokansantuotteeseen, %

Suomen vaihtotase on edelleen negatiivinen

776.2.2017 Teknologiateollisuus *) Vertailussa yritysten koko perustuu niiden henkilöstön määrään. Niitä vientiyrityksiä, joilta ei ole
tiedossa henkilöstön määrää, ei ole otettu vertailussa huomioon.
Lähde: OECD, Trade by Enterprise Characteristics
Pk-yritysten suoraa ulkomaanvientiä on kasvatettava
Erikokoisten yritysten* osuus tavaraviennin arvosta 2013
4
13
3 6
11 14
5
20
7
15
6
23
7
6
8
10
9
8
9
10
15
11
19
17
14
9
20
20 16 14
22
15
24
24 29
33
75 72 69 65 64 64 63
55 54 50 46
28
0%
10%
20%
30%
40%
50%
60%
70%
80%
90%
100%
Saksa USA Suomi Puola Ruotsi UK Tšekki Ranska Tanska Itävalta Italia Viro
250+
50-249
10-49
0-9
Osuus maan koko tavaraviennin arvosta, %

*) Vertailussa yritysten koko perustuu Tilastokeskuksen määritelmiin:
Mikroyritys: henkilöstöä 0-9, liikevaihto 0-2 milj. euroa tai tase 0-2 milj. euroa
Pieni yritys: henkilöstöä 10-49, liikevaihto 2-10 milj. euroa tai tase 2-10 milj. euroa
Keskisuuri yritys: henkilöstöä 50-249, liikevaihto 10-50 milj. euroa tai tase 10-43 milj. euroa
Suuri yritys: henkilöstöä 250-, liikevaihto yli 50 milj. euroa tai tase yli 43 milj. euroa.
Lähde: Tullihallitus, Tavaroiden ulkomaankauppa yritysten kokoluokittain
Pk-yrityksiä on kannustettava lisäämään omaa
vientiään ulkomaille
Erikokoisten yritysten osuus Suomen koko tavaraviennistä, %
0%
10%
20%
30%
40%
50%
60%
70%
80%
90%
100%
Suuri yritys
Keskisuuri yritys
Pieni yritys
Mikroyritys

796.2.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Teknologiateollisuus ry:n jäsentietojärjestelmä /
päivitys 7.11.2016
Viennin osuus liikevaihdosta vaihtelee paljon
teknologiateollisuudessa Suomessa
Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritysten vientiosuus vuonna 2015, %
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
Yritykset satunnaisjärjestyksessä
Viennin osuus
liikevaihdosta:
• mediaani 13 %
• 21 %:lla ei
lainkaan omaa
vientiä
• 40 %:lla omaa
vientiä 0-5 %
liikevaihdosta

• Cleantech
– energiaa säästävät ja vähäpäästöisemmät teknologiat
– puhtaan käyttöveden ja jätevesien tehokkaamman puhdistuksen mahdollistavat teknologiat
• Kaivosteollisuuden ja malmien jatkojalostuksen tuomat uudet mahdollisuudet
• Meriteollisuus
• Ohjelmistot ja pelit
• Terveydenhuollon laitteet, tarvikkeet ja palvelut
• Suomi globaalien konesalien sijaintipaikkana (pilvipalvelut)
• Teollisuutta palveleva suunnittelutyö
• Autoteollisuuden murros
• Älyä tuotteissa, pakkauksissa, koneissa ja laitteissa (anturointi, gps,
ohjattavuus, valvonta...)
Uusia liiketoimintamahdollisuuksia

Suomen vienti on asteittain
pääsemässä kasvuun
Laskelma Turun laivatilausten, Uudenkaupungin
kasvavan autontuotannon ja Äänekosken uuden
sellutehtaan kokonaisvaikutuksesta Suomen vientiin
vuosina 2017-2019

Kasvussa olleet vientitoimialat syksyllä 2016
Toimiala Viennin arvo 1-10,
2016, milj. euroa
Viennin arvon
muutos: 1-10, 2016 /
1-10, 2015, %
Viennin arvon
muutos: 9-10, 2016 /
9-10, 2015, %
Dieselpolttoaineet 2 985 +3,3 +7,0
Sahatavara 2 123 +3,0 +4,1
Paperimassa 1 447 -0,2 +4,4
Lääkintälaitteet 1 265 +10,3 +30,2
Lääkkeet 785 -0,7 +2,4
Värimetallit 426 -3,3 +16,6
Metallimalmit 142 +45 +247
Koko tavaravienti 42 765 -4,0 -2,5
Lähde: Tullihallitus

Laskelma laivatilausten, kasvavan autontuotannon
ja Äänekosken uuden sellutehtaan vaikutuksesta
Suomen vientiin vuosina 2017-2019
836.2.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry, Metsäteollisuus ry
60
65
70
75
80
85
90
2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019
Tavara- ja palveluvienti Suomesta, miljardia euroa, käyvin hinnoin
Koko tavara- ja palveluvienti kasvaa
4,5 %:lla eli 3,5 miljardilla eurolla

Laskelma laivatilausten, kasvavan autontuotannon
ja Äänekosken uuden sellutehtaan vaikutuksesta
Suomen tavaravientiin vuosina 2017-2019
846.2.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry, Metsäteollisuus ry
40
45
50
55
60
65
70
2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019
Tavaravienti Suomesta, miljardia euroa, käyvin hinnoin
Tavaravienti kasvaa
6,5 %:lla eli 3,5 miljardilla eurolla

Tuottavuus ja investoinnit
ovat keskeisiä kilpailukyvyn
kannalta

Nyt on panostettava tuottavuuteen* kaikin keinoin
Vientisektorilla tuottavuus on 10 % ja koko kansantaloudessa 3 % alemmalla tasolla
kuin vuosina 2007-2008
*) Työn tuottavuudella tarkoitetaan kiinteähintaista jalostusarvoa työtuntia kohden. Jos tuottavuus paranee (käyrä nousee),
jalostusarvo lisääntyy enemmän kuin tehdyt työtunnit. Jalostusarvo = yrityksen liikevaihto – materiaali- ja palveluostot
Jalostusarvo = työvoimakustannukset + vuokrat + poistot + liikevoitto

Tuottavuuskehitys* teknologiateollisuuden
päätoimialoilla
*) Työn tuottavuudella tarkoitetaan kiinteähintaista jalostusarvoa työtuntia kohden. Jos tuottavuus paranee (käyrä nousee),
jalostusarvo lisääntyy enemmän kuin tehdyt työtunnit. Jalostusarvo = yrityksen liikevaihto – materiaali- ja palveluostot

886.2.2017 Teknologiateollisuus Tuloslaskelman mukainen liikevoitto oli negatiivinen 26 %:ssa yrityksistä vuonna 2015.
Lähde: Teknologiateollisuus ry:n jäsentietojärjestelmä
Teknologiateollisuuden yrityksissä tuottavuus
vaihtelee merkittävästi
Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritysten jalostusarvo / työntekijä 2015
0 €
10,000 €
20,000 €
30,000 €
40,000 €
50,000 €
60,000 €
70,000 €
80,000 €
90,000 €
100,000 €
110,000 €
120,000 €
130,000 €
140,000 €
150,000 €
Jalostusarvo = yrityksen liikevaihto – materiaali- ja palveluostot
Yritykset satunnaisjärjestyksessä (pl. negatiivisen jalostusarvon sekä jalostusarvoltaan
150 000 euroa / työntekijä ylittävät yritykset)

Teollisuusyrityksissä tuottavuus on
40 % suurempi kuin palveluyrityksissä
896.2.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Tilastokeskus (Kansantalouden tilinpito)
50,000
60,000
70,000
80,000
90,000
100,000
110,000
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
Teollisuusyritysten arvonlisäys/työntekijä Palveluyritysten arvonlisäys/työntekijä
Euroa/työntekijä

Yritysten investoinnit Suomessa on saatava
ennustettua vahvempaan kasvuun, nykyinen
kehitys on täysin riittämätön
906.2.2017 Teknologiateollisuus Lähde: OECD, Economic Outlook (November 2016)
85
90
95
100
105
110
115
120
125
130
135
140
145
150
155
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016e 2017e 2018e
Yritysten kiinteät investoinnit, indeksi 2005=100
Ruotsi
Alankomaat
USA
Saksa
Sveitsi
Suomi

Yritysten investoinnit ovat pudonneet reaalisesti
7 miljardia euroa alemmalle tasolle kuin 2008
Tuotannolliset sekä tutkimus- ja kehittämisinvestoinnit Suomessa
916.2.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
Miljardia euroa, vuoden 2015 hintatasossa

Yritysten tuotannolliset investoinnit Suomessa ovat
pudonneet reaalisesti 4,5 sekä T&K-investoinnit 2,5
miljardia euroa alemmalle tasolle kuin vuonna 2008
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
Tuotannolliset investoinnit T&K-investoinnit
Miljardia euroa, vuoden 2015 hintatasossa

Elinkeinoelämän investoinnit Suomessa ovat
alittaneet pääomien kulumisen (poistot)
jo kolmen vuoden ajan
16
18
20
22
24
26
28
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
Tuotannolliset ja T&K -investoinnit Kiinteän pääoman kuluminen
Miljardia euroa, käyvin hinnoin

946.2.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Tilastokeskus (kansantalouden tilinpito), EK:n investointitiedustelu (kesäkuu 2016)
Teollisuuden ja teknologiateollisuuden investoinnit
Suomessa ennakoivat vaisua talouskehitystä
Tuotannolliset sekä tutkimus- ja kehittämisinvestoinnit Suomessa
0
1,000
2,000
3,000
4,000
5,000
6,000
7,000
8,000
9,000
10,000
11,000
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016e
Teollisuus Teknologiateollisuus, ml. tietotekniikka-ala sekä suunnittelu ja konsultointi
Miljoonaa euroa, kiintein hinnoin

Suomi ei ole houkutellut myöskään ulkomaisia
investointeja (vrt. Viro, Puola, Ruotsi,…)
956.2.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Leino Topias: Ulkomaisten yritysten investoinnit Suomessa; viimeaikainen
kehitys ja sen tulkintoja, Suomen Pankki (2015)
5.4
9.5
3.6
15.1
2.6
3.7
2.7
4
1.2
2
1.1
3.4 3.3 2.8 2.7 2.3 2.2 2.1
1.4 1.4 1 0.9
0
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
Suorat sijoitukset sisään, vuosivirta keskimäärin 2003-2012, % bkt:sta
Ulkomaisomisteisten tytäryhtiöiden vuosittaiset investoinnit aineelliseen kiinteään pääomaan keskimäärin 2003-
2012, % bkt:sta
% bkt:sta

966.2.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Eurostat (tiedot vuodelta 2011)
Suomi ei ole houkutellut myöskään ulkomaisia
investointeja (vrt. Viro, Puola, Ruotsi,…)
Ulkomaisten yritysten osuus henkilöstöstä teollisuudessa ja kaupan alalla Suomessa
11%
17%
19%
24%
28% 29% 30%
35% 36% 37%
48%
8% 8%
16%
21%
14%
29%
17%
23%
21%
14%
23%
0%
10%
20%
30%
40%
50%
Teollisuus Kauppa

Yritysten voitot suhteessa jalostusarvoon
Suomessa, Ruotsissa ja Virossa
976.2.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Eurostat
32
34
36
38
40
42
44
46
48
50
52
54
2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
Yritysten voitot suhteessa jalostusarvoon, % (pl. rahoituslaitokset)
Ruotsi
Suomi
Viro

Yritysten investointiaste Suomessa, Ruotsissa ja
Virossa
18
20
22
24
26
28
30
32
34
36
38
2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
Yritysten kiinteät investoinnit suhteessa jalostusarvoon, % (pl. rahoituslaitokset)
Ruotsi
Suomi
Viro

Yritysten velkaantumisaste Suomessa, Ruotsissa
ja Virossa
95
145
195
245
295
345
395
445
495
545
595
645
2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
Yritysten velat suhteessa nettotuloihin, verojen jälkeen, % (pl. rahoituslaitokset)
Ruotsi
Suomi
Viro

1006.2.2017 Teknologiateollisuus *) Nettotulos / liikevaihto. Nettotulos tarkoittaa yritysten tulosta
rahoitustuottojen ja –kulujen, satunnaisten erien sekä verotuksen jälkeen.
Yritysten investointimahdollisuuksia jarruttaa
kannattavuuden putoaminen
Koko yrityssektorin ja teknologiateollisuuden nettotulos* Suomessa verotuksen jälkeen

Suomen talous ei kasva, ellei
yritysten investointeja saada
vahvaan kasvuun
- tuotanto, automaatio, digitaalisuus
- henkilöstö, tutkimus ja tuotekehitys

YRITYSVEROTUS,
INVESTOINNIT JA KASVU
Teknologiateollisuus ry:n jäsenyrityksille
2016 tehdyn kyselyn tulokset
Taloustutkimus Oy:
Pasi Holm, Pasi Huovinen ja Juhani
Koskinen

Yrityksillä on paljon
investointitarpeita, mutta
kyky toteuttaa niitä on
useasti heikko
1036.2.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Taloustutkimus / Yritysverotus, investoinnit ja kasvu 2016

Onko yrityksellänne tarve investoida kiinteisiin
investointeihin Suomessa tulevan kolmen vuoden
aikana?
18
12
14
24
33
15
24
18
18
18
73
62
80
70
61
85
65
75
76
73
9
26
7
6
6
11
8
6
9
0% 20% 40% 60% 80% 100%
Kaikki
HENKILÖKUNTALUOK…
1 - 9 hlö
10 - 49 hlö
50 - 249 hlö
250 - 499 hlö*
500- hlö*
ULKOMAISEN YHTIÖN…
Kyllä
Ei
LISTATTU YRITYS
Kyllä
Ei
Kyllä, merkittävästi Kyllä, jonkin verran Ei lainkaan
Vastaajat = 331

Onko yrityksellänne tarve investoida henkilöstöön
ja osaamiseen Suomessa lähivuosina?
26
20
28
26
24
18
69
63
69
71
76
82
5
18
3
3
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Kaikki
HENKILÖKUNTALUOKKA SUOMESSA
1 - 9 hlö
10 - 49 hlö
50 - 249 hlö
250 - 499 hlö*
500- hlö*
%
Kyllä, merkittävästi Kyllä, jonkin verran Ei lainkaan
Vastaajat = 288

Alle 500 henkilöä työllistävät yritykset toteuttavat
60 % koko elinkeinoelämän investoinneista
%-osuus yritysten kaikista aineellisista ja aineettomista nettoinvestoinneista Suomessa 2014
106
6.2.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Tilastokeskus (tilinpäätöstilasto)
Alle 10 henkilöä työllistävät
24,5 % (344 471 yritystä)
10-49 henkilöä työllistävät
14,1 % (15 978 yritystä)
16,0 % (2 554 yritystä)
5.8 % (305 yritystä)
6,9 % (159 yritystä)
Vähintään 1 000 henkilöä työllistävät
32.7 % (119 yritystä)

Pk-yrityksillä on ongelmia
saada pankki- tai muun
vieraan pääoman ehtoista
investointirahoitusta

Investointirahoitusta pankista hakeneet yritykset:
pk-yrityksillä on vaikeuksia saada tarvitsemaansa
pankki- tai muun vieraan pääoman ehtoista
investointirahoitusta
64
40
53
77
100
100
20
40
20
21
15
20
25
2
1
2
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Kaikki
1 - 9 hlö*
10 - 49 hlö
50 - 249 hlö
250 - 499 hlö*
500- hlö*
%
Kyllä, koko tarvittavan määrän Kyllä, mutta vain osan tavoitellusta määrästä Ei Eos
70 % teknologia-
teollisuuden
yrityksistä
Vastaajat = 103
*pieni vastaajamäärä, n<20

Luku pylväiden yläpuolella on keskimääräinen tunnusluku luokassa.

Yritysverotusta uudistamalla voitaisiin lisätä
investointeja erityisesti kannattavissa yrityksissä
Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritysten tulos* / liikevaihto ennen verotusta 2015
1106.2.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Teknologiateollisuus ry:n jäsentietojärjestelmä
-30
-25
-20
-15
-10
-5
0
5
10
15
20
25
30
(mediaani +4,0 %)
Kannattava
(24 % yrityksistä)
Tyydyttävä (20 %)
Heikko (30 %)
Tappiollinen
(26 %)

Selvityksen päätulos:
Suomen kilpailukyvyn palauttaminen
edellyttää myös yritysverotuksen
uudistamista, jotta investoinnit ja vienti
saadaan kasvuun

Veromallit - tausta
• Vastaajille tarjottiin kahdeksan eri yritysveromallia, joista pyydettiin valitsemaan
yrityksen näkökulmasta enintään kolme tärkeysjärjestyksessä mieluisinta.
• Kyselyssä ohjeistettiin, että tarkoitus on arvioida erilaisia yritysverojärjestelmiä
sen valossa, mikä annetuista vaihtoehdoista parantaisi yrityksen kykyä ja halua
investoida Suomessa ja / tai saada ulkopuolista rahoitusta investointeihin.
• Eri vaihtoehdoissa esitettävien veroprosenttien todettiin olevan suuntaa-antavia
eikä vastaajayritysten tarkoituksena ollut pohtia erilaisten
yritysverojärjestelmien vaikutuksia valtiontalouteen.
• Seuraavaksi tarkastellaan veromallien kuvauksia. Veromallien nimet
(lyhennelmät) oli tarkoituksella poistettu kyselystä, jotta vastaukset
perustuisivat mallin kuvaukseen eivätkä nimeen.
Lähde: Taloustutkimus / Yritysverotus, investoinnit ja kasvu 2016

Veromallit I
1.Nettovarallisuusvähennys (ACE-malli): Yritys saisi tehdä verotettavasta tuloksestaan nettovarallisuuden
suuruudesta riippuvan vähennyksen, kun nykyisellään tätä oikeutta ei ole. Vähennys laskettaisiin
seuraavasti: yrityksen nettovarallisuus x Suomen valtionlainan korkoprosentti (tällä hetkellä n. 1%).
Yrityksen todellinen veroaste laskisi, riippuen yhtiön nettovarallisuuden määrästä. Osinkoverotuksen
huojennuksia pienennettäisiin nykyisestä.
2.Korkojen vähennysoikeuden rajoittaminen, yhteisöveron alentaminen (CBIT-malli): Yrityksen
oikeutta vähentää korkomenoja verotettavasta tuloksesta rajoitettaisiin entisestään. Tämä koskisi myös
pankki- tai muun vieraan pääoman ehtoisen rahoituksen korkomenoja. Nykyisellään yrityksillä on
lähtökohtaisesti oikeus vähentää korkomenot kokonaisuudessaan. Konserniyritysten välillä maksettujen
korkomenojen vähennysoikeutta on kuitenkin rajoitettu.* Yhteisöveroa laskettaisiin muutaman
prosenttiyksikön. Osinkoverotus pysyisi entisellään.
*) Nykyisellään konserniyritysten välisten maksamien nettokorkomenojen (korkotulot-korkomenot)
vähennyskelpoisuutta on rajattu, mikäli nettokorkomenoja on yli 500 000 euroa vuodessa ja niiden määrä
ylittää 25 % oikaistusta elinkeinotoiminnan tuloksesta. Rajoitus koskee kansallisia ja rajat ylittäviä
korkosuorituksia.

Veromallit II
3.Yhteisövero osingonjakohetkellä: Yrityksen voittoa verotettaisiin nykyisellä yhteisöverokannalla (20%)
siinä vaiheessa, kun osinkoa maksetaan. Yritykseen jätettäviä voittoja ei verotettaisi. Osinkoverotus säilyisi
nykyisellään.
4.Korotettu yhteisövero osingonjakohetkellä ja osinkoveron poisto (Viron yritysveromalli):
Yrityksen voittoa verotettaisiin yhteisöverokannalla (noin 26%) siinä vaiheessa, kun osinkoa maksetaan.
Yritykseen jätettäviä voittoja ei verotettaisi. Osinkoverotuksesta luovuttaisiin kokonaan.
5.Varausmalli: Yritys saisi muodostaa varauksen, johon se voisi siirtää vuosittain esim. 30 % voitostaan.
Varaukseen siirretyistä varoista ei maksettaisi veroa, mikäli varausta puretaan tulevia investointeja tai
tappioita vastaan. Mikäli varausta ei käytettäisi investointeihin tai tappioita vastaan, varaus purkautuisi
viimeistään kuudentena vuonna varauksen luomisesta ja olisi veronalaista tuloa. Osinkoverotus säilyisi
nykyisellään.
6.Vapaat poisto-oikeudet: Yrityksen käyttöomaisuuden poisto-oikeutta laajennettaisiin kohti vapaata poisto-
oikeutta. Osinkoverotus säilyisi nykyisellään.
7.Yhteisöveron alentaminen: Yhteisöveroastetta laskettaisiin edelleen (esim. 17-18 %:iin). Osinkoverotus
säilyisi nykyisellään.
8.Nykymalli: Yritysverotus ja osinkoverotus säilyvät nykyisellään.

Teknologiateollisuuden yritykset toivovat
merkittävää yritysverotuksen uudistamista -
mieluisin yritysveromalli
2
35
34
13
2
7
4
1
4
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
ACE-malli
CBIT-malli
Yhteisövero osingonjakohetkellä
Viron yritysveromalli
Varausmalli
Vapaat poisto-oikeudet
Yhteisöveron alentaminen
Nykymalli
Muu
Eos
%Vastaajat = 331

Voiton verotuksen myöhentäminen kiinnostaa
kaiken kokoisia yrityksiä
Yritysveromalli yrityksen henkilökunnan määrän mukaan (EOS puuttuu)
ACE-malli CBIT-malli
Yhteisövero
osingonjako-
hetkellä
Viron
yhteisövero-
malli
Varausmalli
Vapaat
poisto-
oikeudet
Yhteisöveron
alentaminen
Nykymalli Muu
1 - 9 hlö 2 40 34 11 2 6 4
10 - 49 hlö 1 35 40 10 1 6 1
50 - 249 hlö 1 31 26 20 3 9 4 1
250 - 499 hlö 47 37 5 5 5
500- hlö 7 27 20 7 20 13
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100%
Vastaajat = 331

Yhteisövero osingonjakohetkellä on myös
pörssiyhtiöiden mieluisin valinta (32 %), voiton
verotusta myöhentäviä malleja (3-5) kannattaa 64
% pörssiyhtiöistä
ACE-malli CBIT-malli
Yhteisövero
osingonjako-
hetkellä
Viron
yhteisö-
veromalli
Varausmalli
Vapaat
poisto-
oikeudet
Yhteisöveron
alentaminen
Nykymalli Muu
Listattu yhtiö 32 27 5 23 9
Listaamaton yhtiö 2 35 34 14 2 6 3 1
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100%
Vastaajat = 331

Mieluisimpien veromallien
vaikutukset yritysten
investointeihin, työllisyyteen
ja verotuloihin

Miten arvioitte ehdottamanne mieluisimman
veromallin käyttöönoton vaikuttavan yrityksenne
kiinteisiin investointeihin Suomessa tulevan
kolmen vuoden aikana?
29
28
35
30
11
44
38
48
39
61
31
27
35
16
30
28
69
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Kaikki
1 - 9 hlö
10 - 49 hlö
50 - 249 hlö
250 - 499 hlö*
500- hlö*
%
veromallin käyttöönotto edistäisi
investointeja merkittävästi
investointeja jonkin verran
veromallin käyttöönotolla ei olisi
vaikutusta investointeihin
veromallin käyttöönotto
vähentäisi investointeja
Vastaajat = 292

Miten arvioitte ehdottamanne mieluisimman
veromallin käyttöönoton vaikuttavan yrityksenne
investointeihin henkilöstöön ja osaamiseen
Suomessa tulevan kolmen vuoden aikana?
21
19
26
16
24
9
49
47
50
53
41
36
30
33
24
31
35
55
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Kaikki
1 - 9 hlö
10 - 49 hlö
50 - 249 hlö
250 - 499 hlö*
500- hlö*
%
investointeja merkittävästi
investointeja jonkin verran
veromallin käyttöönotolla ei olisi
vaikutusta investointeihin
veromallin käyttöönotto
vähentäisi investointeja
Vastaajat = 284

Mikä on yrityksenne osingonjakopolitiikan
keskeinen tavoite lähivuosina?
8
16
3
7
24
23
22
18
25
20
18
31
17
18
15
18
35
8
22
11
23
26
18
15
23
32
27
20
6
8
7
5
7
8
15
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Kaikki
1 - 9 hlö
10 - 49 hlö
50 - 249 hlö
250 - 499 hlö*
500- hlö*
%
tavoitteena on jakaa osinkoina merkittävä osa tuloksesta
pyritte pitämään osinkojen määrän vuosittain vakaana ja kohtuullisena
pyritte varautumaan lähivuosien investointitarpeisiin jakamalla maltillisesti osinkoja
pyritte vahvistamaan vakavaraisuutta jakamalla maltillisesti osinkoja
Vastaajat = 298

Yritysten arvio veromallien
investointivaikutuksista, jos ne oletetaan yhtä
suuriksi koko elinkeinoelämässä
Investointivaikutuksissa oletetaan, että mallit tulisivat voimaan vuoden 2017 alussa
1226.2.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Lähde: Tilastokeskus (Kansantalouden tilinpito), ETLA, Taloustutkimus: Yritysverotus, investoinnit ja kasvu 2016
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
Toteutunut kehitys, ml. Etlan
ennuste vuodelle 2016
(+4,3%)
Viron yritysveromalli
Yhteisövero
osingonjakohetkellä
Investointivarausmalli
+ 21%
+ 20%
+ 11%
Miljardia euroa, käyvin hinnoin
Veromallien
investointivaikutuksista on
vähennetty 9 %-yksikköä, mikä
vastaa odotettua normaalia
investointien kasvua vuosina
2017-2019

Verojen ja veronluonteisten maksujen jakauma
Suomessa vuonna 2015
Verotuloja oli yhteensä 92,1 miljardia euroa
Kotitalouksien ansio- ja
pääomatuloverot
27.7 mrd.€, 30,1 %
Pakolliset sosiaaliturvamaksut
26.7 mrd.€, 29%,
Arvonlisäverot
19.0 mrd.€, 20,6 %
Yhteisöverot
4.4 mrd.€, 4,8 %
Energiaverot
4,1 mrd.€, 4,4 %
Omaisuusverot
3.0 mrd.€, 3,3 %
Muut verot
7.2 mrd.€, 7,8 %

Veromallien vaikutukset valtiontalouteen ja
työllisyyteen (laskettuna 2014 veroluvuin, milj. €)
Yritysveromalli Välitön vaikutus
yhteisö- ja
osinkovero-
kertymään
Työpaikkojen
lisääntyminen 2-
3 vuodessa
Työpaikkojen
lisääntyminen kasvattaa
verotuloja ja vähentää
sosiaalimenoja 2-3
vuodessa
Yhteisövero osingonjakohetkellä
(verokanta 20 %)
• Jos osingonjako vähenee 20 %
• (Jos osingonjako vähenee 40 %)
- 750
- 1 240
(- 1 730)
+ 20 500 + 730
Viron yhteisöveromalli (verokanta 26%)
• (Jos osingonjako vähenee 40 %)
- 40
- 620
(- 1 200)
+ 21 000 + 750
Investointivarausmalli - 170 .. - 1 000 + 11 000 + 390

Suomen jäykkä palkkamalli
ja työlainsäädäntö
heikentävät jatkuvasti
kustannuskilpailukykyä
- Vientivetoinen työmarkkinamalli
tukemaan talouskasvua

1266.2.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond, Eurostat / Kansantalouden tilinpito
Teollisuuden työpaikkoja Suomessa on kadonnut
noin 100 000 vuoden 2008 jälkeen
Teollisuus tuo kuitenkin 80 % Suomen vientituloista

Koko elinkeinoelämän työpaikat Suomessa ovat
vähentyneet tuntuvasti
1276.2.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito
1,300
1,350
1,400
1,450
1,500
1,550
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
Tuhatta työpaikkaa

Työttömien työnhakijoiden määrä Suomessa
on korkealla tasolla, mutta alenemassa
1286.2.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond, TEM

1296.2.2017 Teknologiateollisuus *) EKP:n harmonisoidussa kustannuskilpailukykymittarissa kunkin maan keskimääräinen toteutunut valuuttakurssi lasketaan
38 tärkeimmän vientimaan valuuttakurssipainoilla sekä koko talouden yksikkötyökustannusten kehityksellä.
Viimeisin tieto heinä-syyskuu 2016, Lähde: Euroopan keskuspankki
Suomen kustannuskilpailukyky on heikentynyt 16
% verrattuna Saksaan vuoden 2005 jälkeen
Yksikkötyökustannukset = työvoimakustannukset / tuottavuus, ml. kunkin maan toteutuneet valuuttakurssit
90
95
100
105
110
115
120
125
Suhteessa Itävaltaan Suhteessa Belgiaan Suhteessa Saksaan
Suhteessa Espanjaan Suhteessa Suomeen Suhteessa Ranskaan
Suhteessa Italiaan Suhteessa Alankomaihin Suhteessa Portugaliin
2005,I =100
Suomen hinta-
ja kustannus-
kilpailukyky
heikkenee
Suomen hinta-
ja kustannus-
kilpailukyky
paranee
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

1306.2.2017 Teknologiateollisuus Viimeisin tieto heinä-syyskuu 2016.
Lähde: Eurostat: Quarterly National Accounts / Labour Cost Index
Työmarkkinaratkaisuilla on palautettava myös
teollisuuden kustannuskilpailukyky
Työn hinnan kehitys on ristiriidassa tuottavuuden kehityksen kanssa
75
80
85
90
95
100
105
110
115
120
125
130
135
140
Teollisuuden tuotanto (jalostusarvo kiintein hinnoin)
Teollisuuden tuottavuus
Teollisuuden työn hinta
2005=100

1316.2.2017 Teknologiateollisuus Viimeisin tieto heinä-syyskuu 2016.
Lähde: Eurostat: Quarterly National Accounts / Labour Cost Index
Yksikkötyökustannusten ongelma koskee
yhtälailla teollisuutta
Yksikkötyökustannukset = työvoimakustannukset / tuottavuus
95
100
105
110
115
120
125
130
135
140
Suomi suhteessa Saksaan Suomi suhteessa Ruotsiin
Suomen
teollisuuden
kustannus-
kilpailukyky
heikkenee
Suomen
teollisuuden
kustannus-
kilpailukyky
paranee
2005,I=100

TES-korotusten ja toteutuneiden
palkankorotusten muutos Suomessa 2005-2014
0
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
TES-korotus
Toteutunut palkankorotus
TES-korotukset ylittävät palkankorotukset kumulatiivisesti 2005-2015
%-yksikköä

TES-korotusten ja toteutuneiden
palkankorotusten muutos Saksassa 2005-2014
-6
-5
-4
-3
-2
-1
0
1
2
3
4
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
TES-korotus
Toteutunut palkankorotus
TES-korotukset ylittävät palkankorotukset kumulatiivisesti 2005-2015
%-yksikköä

1346.2.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Tilastokeskus, Statistisches Bundesamt
TES-korotusten ja toteutuneiden palkankorotusten
muutos Suomessa ja Saksassa
Suomen jäykkä palkkamalli on heikentänyt Suomen kustannuskilpailukykyä
-6.0
-4.0
-2.0
0.0
2.0
4.0
6.0
8.0
10.0
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
Suomi Saksa
TES-korotukset ylittävät/alittavat palkankorotukset kumulatiivisesti 2005-2014, %-yksikköä
13 %-
yksikköä

Teknologiateollisuudessa* työvoimakustannukset
ovat nousseet eniten Suomessa 2008-2012
1356.2.2017 Teknologiateollisuus *) Pl. metallien jalostus, tietotekniikka-ala sekä suunnittelu- ja konsultointi
Lähde: Eurostat
18.5
17.7 17.6
14.8
13.4
12.7
11.9 11.8 11.6
10.1 9.9
8.9
7.1
1.1
-0.7 -3.2
-6
-4
-2
0
2
4
6
8
10
12
14
16
18
20
22
Muutos 2008-2012, %

Työvoimakustannukset ovat korkealla tasolla
teknologiateollisuudessa* Suomessa 2012
1366.2.2017 Teknologiateollisuus *) Pl. metallien jalostus, tietotekniikka-ala sekä suunnittelu- ja konsultointi
Lähde: Eurostat
42.541.540.6
38.5
37 36.335.6
33.2
31.930.9
27.527.3
23.422.9
14.714.6
12.411.8
10.29.3 9.1 8.7 7.9 7.4 6.5 6.3
4.5 3.3
0
5
10
15
20
25
30
35
40
45
Euroa/tunti

1376.2.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Eurostat, The Conference Board
Työn hinnalla mitaten Suomen pahimmat kilpailijat
ovat itäisessä Euroopassa
Teollisuuden työn hinta eri maissa 2015
0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65
Sveitsi
Norja
Belgia
Tanska
Ruotsi
Saksa
Ranska
Suomi
Itävalta
Australia
Alankomaat
USA
Luxemburg
Irlanti
Iso-Britannia
Kanada
Italia
Singapore
Espanja
Japani
Uusi Seelanti
Etelä-Korea
Israel
Argentiina
Slovenia
Kreikka
Slovakia
Viro
Portugali
Tšekin tasavalta
Taiwan
Unkari
Puola
Brasilia
Latvia
Liettua
Meksiko
Romania
Bulgaria
Filippiinit
Euroa / tunti
Huom! Valuuttakursseilla voi olla merkittävä vaikutus euroiksi
muutettuihin työvoimakustannuksiin (esim. Ruotsi, Norja,
Sveitsi)

1386.2.2017 Teknologiateollisuus *) Kokoaikatyötä tekevien osuus palkansaajista oli Suomessa 84 %.
Lähde: Eurostat
Suomalaisten työaika on Euroopan lyhyin
Kokoaikatyössä olevien palkansaajien keskimääräinen toteutunut viikkotyöaika Q1/2016*
36
37
38
39
40
41
42
Tuntia

1396.2.2017 Teknologiateollisuus Tuloslaskelman mukainen liikevoitto oli negatiivinen 26 %:ssa yrityksistä vuonna 2015.
Lähde: Teknologiateollisuus ry:n jäsentietojärjestelmä
Teknologiateollisuudessa työvoimakustannusten
osuus jalostusarvosta on keskimäärin 77 %
Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritysten työvoimakustannukset / jalostusarvo 2015
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
110
120
Jalostusarvo = yrityksen liikevaihto – materiaali- ja palveluostot
Työvoima-
kustannusten
osuus
jalostusarvosta:
- mediaani 77 %
Yritykset satunnaisjärjestyksessä
%

Teknologiateollisuuden heikosti kannattavat ja
tappiolliset yritykset työllistävät 54 % eli 156 600
koko henkilöstöstä Suomessa
1406.2.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Teknologiateollisuus ry:n jäsentietojärjestelmä 2015
-30
-25
-20
-15
-10
-5
0
5
10
15
20
25
30
Kannattava
(24 % yrityksistä, hlöstöä 89 500)
Tyydyttävä (20 %, hlöstöä 42 400)
Heikko (30 %, hlöstöä 99 200)
Tappiollinen (26 %, hlöstöä 57 400)
Tulos / liikevaihto
ennen verotusta
2015, %

Teknologiateollisuuden
henkilöstökehitys Suomessa
ja maailmalla

Teknologiateollisuuden henkilöstö
1426.2.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu, Macrobond
Henkilöstöstä noin 12 000
lomautusjärjestelyjen
piirissä 30.9.2016

Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa
päätoimialoittain

Teknologiateollisuuden henkilöstö tytäryrityksissä
ulkomailla päätoimialoittain
1446.2.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu, Macrobond

ulkomailla alueittain

ulkomailla alueittain
Tiedot vuodelta 2015
Kiina, 37,869, 15%
Intia, 25,818, 10%
Yhdysvallat, 20,837, 8%
Saksa, 16,919, 7%
Meksiko, 15,639, 6%
Ruotsi, 14,215, 6%
Puola, 12,763, 5%
Brasilia, 8,016, 3%
Iso-Britannia, 6,540, 3%
Ranska, 6,009, 2%
Vietnam, 5,552, 2%
Italia, 5,550, 2%
Venäjä, 4,505, 2%
Muut maat, 71,574, 29%
Kiina Intia Yhdysvallat Saksa Meksiko Ruotsi Puola Brasilia Iso-Britannia Ranska Vietnam Italia Venäjä Muut maat

Elektroniikka- ja sähköteollisuuden henkilöstö

Elektroniikka- ja sähköteollisuuden henkilöstö
tytäryrityksissä ulkomailla

Kone- ja metallituoteteollisuuden henkilöstö

Metallien jalostuksen henkilöstö

Metallien jalostuksen henkilöstö tytäryrityksissä
ulkomailla

Suunnittelu- ja konsultointialan henkilöstö

Tietotekniikka-alan henkilöstö

Tietotekniikka-alan henkilöstö tytäryrityksissä
ulkomailla

Teknologiateollisuuden henkilöstön
eläkkeelle siirtyminen
1576.2.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Teknologiateollisuus ry:n palkkatiedustelu, Eläketurvakeskus, Tilastokeskus
0
1000
2000
3000
4000
5000
6000
7000
8000
9000
2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 2024 2026 2028 2030
Toteutunut eläköityminen Arvioitu eläköityminen
Toimihenkilöt
Työntekijät
Henkilöä / vuosi

Teknologiateollisuuden työntekijöiden
(toimihenkilöt pl.) eläkkeelle siirtyminen
1586.2.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Teknologiateollisuus ry:n palkkatiedustelu, Eläketurvakeskus, Tilastokeskus
0
500
1000
1500
2000
2500
3000
3500
2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 2024 2026 2028 2030
Kone- ja metallituoteteollisuus Metallien jalostus Elektroniikka- ja sähköteollisuus
Henkilöä / vuosi

Suomi uuteen nousuun!
On aika uudelle ajattelulle
ja toimenpiteille

Teknologiateollisuuden jäsenyritykset 2015
250–499 henkilön yritykset
71,006
39%
27,628
15%
25,925
14%
57,540
32%
1,438
92 %
77 kpl
5 %
38 kpl
2 % 24 kpl
1 %
Yritysten lukumäärä / 1 577 Henkilöstön määrä / 182 099
1–249 henkilön yritykset 500–999 henkilön yritykset
1000– henkilön yritykset

Teknologiateollisuuden pk-jäsenyritykset 2015
493 kpl
34%
473 kpl
33 %
272 kpl
19%
200 kpl
14%
Yritysten lukumäärä / 1 438 Henkilöstön määrä / 71 006
5,131
7%
15,060
21%
19,069
27%
31,746
45%

Teknologiateollisuuden / Suomen talousnäkymät, helmikuu 2017

Recommended

Recommended

More Related Content

What's hot

What's hot (20)

Viewers also liked

Viewers also liked (11)

Similar to Teknologiateollisuuden / Suomen talousnäkymät, helmikuu 2017

Similar to Teknologiateollisuuden / Suomen talousnäkymät, helmikuu 2017 (13)

More from TechFinland

More from TechFinland (20)

Teknologiateollisuuden / Suomen talousnäkymät, helmikuu 2017