Vielä jokin aika sitten uskoimme digiteknologian säästävän luonnonvaroja, kun poistimme paperit toimiston rulokaapista, ryhdyimme työskentelemään etänä ja neuvottelemaan verkossa. Sittemmin digitalisaatio on laajentunut kaikille elämänalueille, ja nyt näemme myös lantin toisen puolen: laitteiden vaihdosta syntyy jätettä, akkujen valmistus syö uusiutumattomia luonnonvaroja, datakeskukset hönkivät ilmakehään hiilidioksidia. Keväällä 2020 Tiedosta suunnistaa kestävän kehityksen maastossa ja kysyy, mikä on digitalisaation rooli matkallamme kohti järkevää kulutusta ja hiilineutraalia tulevaisuutta. Etsimme tietoa, ideoita ja esimerkkejä ekologista tasapainoa edistävästä digitalisaatiosta.
Tiedosta-lehti on TIEKEn kaksi kertaa vuodessa ilmestyvä tiedotus- ja sidosryhmälehti.
Lehdessä valotetaan ajankohtaisia digitaalisen osaamisen kehittämisen ja digitaalisten toimintaprosessien teemoja. Sisältöjä julkaistaan myös TIEKEn verkkosivuilla www.tieke.fi
Tiedosta-lehden mediakortti: https://tieke.fi/tieke/tiedosta-lehti/
TIEKEn Tiedosta-lehti 1/2020 - Digi vie puhtaaseen tulevaisuuteen
1. TIE TOYHTEISKUNNAN KEHIT TÄ JÄ 1 | 2020
TiedostaT I E K E
UUTTA OSAAMISTA
Mobiililaite koulun
luontoretkellä
Ihmisten internet
on yhteisöllinen
Tiedon avulla
vastuullisia valintoja
Dataliikenteen
energiankulutus on
ilmastohaasteen
ydinkysymys
DIGITAALISET PROSESSIT
JyrkIT
Etäepidemia leviää
TIEKEn JÄSEN
Verkostot liikenne- ja
viestintäministeriön
työn tukena
vie puhtaaseen
tulevaisuuteen
DIGI
2. Kehitettävää digitaidoissa?
Päivittäiset työt edellyttävät yhä enemmän laitteiden ja sovellusten hallintaa.
Puutteelliset taidot kuormittavat työntekijöitä ja niistä vaietaan.
Työväen Sivistysliitto TSL tukee taitojen ottamisessa haltuun.
Digitaitoja työssäkäyville ja
työttömille käytännönläheisesti
TSL järjestää Opetushallituksen tuella maksutonta
digitaalisten perustaitojen koulutusta. Tavoitteena on
elvyttää ja vahvistaa työikäisten digitaalisia perustaitoja,
jotta tietokoneella suoritettavat työtehtävät sujuisivat
ja työssä voisi keskittyä olennaiseen.
Työttömille suunnatuilla kursseilla opitaan digitaalisia
perustaitoja, jotka tukevat työnhakua, työhön palaamista
ja työssä selviytymistä. Kurssin tavoitteena on myös
löytää kullekin osallistujalle oma polku työpaikkaan.
Kurssit ovat selkeäkielisiä ja käytännönläheisiä.
Ryhmäkoot ovat pieniä ja jokainen saa henkilökohtaista
ohjausta, jossa huomioidaan kurssilaisen lähtötaso
ja kiinnostuksen kohteet. Kurssin pituus ja ajankohta
sovitaan tilaajan kanssa. Koulutus tuodaan lähelle
osallistujia ja sisältää tarvittavat laitteet.
Kiinnostuitko? Lue tai kysy lisää:
www.tsl.fi/digitaidot
maarit.palen@tsl.fi, 040 742 9275
Henkilöstön digitaidot
kuntoon ja tuottavuus kasvuun
Kun työntekijät suoriutuvat tehtävistään tehokkaasti,
yrityksen tuottavuus paranee. TSL tarjoaa maksuttoman
kurssin yrityksille, jotta ketjun jokainen lenkki on koulu-
tettu ja ajan tasalla.
FutureFit-koulutusohjelma on 14 tunnin henkilöstö-
koulutus työpaikoille, jotka toimivat teollisuuden
alalla, yksityisellä palvelualalla tai logistiikka-alalla.
Koulutuksessa otetaan haltuun keskeisiä perustaitoja,
kuten älylaitteita ja sovelluksia, pilvipalveluiden toimin-
taa, digiviestintää työpaikalla, tietoturvaa ja yksityisyyttä,
koneoppimista ja tekoälyä sekä jatkuvaa oppimista.
Koulutukset järjestetään 8–12 henkilön ryhmille, ja ne
on mahdollista järjestää etänä. Kuka tahansa kehittymis-
haluinen työntekijä voi osallistua. Uudenlaisessa todel-
lisuudessa pärjäävät ne yritykset, joissa on digitaaliset
perustaidot hallussa.
FutureFit-hanketta rahoittaa Google.org.
Haluatko muuttaa suuntaa? Ota yhteyttä:
kim.katainen@tsl.fi, 045 250 7080
janne.laulumaa@tsl.fi, 040 590 6878
tsl.fi/hankkeet/tyoelamahankkeet/futurefit
TSL vahvistaa työikäisten perustaitoja
3. kuvapanupälviä
Pääkirjoitus
Hanna Niemi-Hugaerts
TIEKEn toiminnanjohtaja
”
Otamme
ainutlaatuisen
harppauksen
hiilineutraaliin
tulevaisuuteen, kun
niin yhdessä päätämme.”
TIEKE on vaikuttaja, verkottaja ja vauhdittaja digitaalisen osaamisen
kehittämisenjadigitaalistentoimintaprosessienedistämisenalueilla.
Digikolmiloikalla
päästöttömämpään elämään
Koronan hillintätoimet ovat ponnauttaneet meidät valtavaan digi-
kolmiloikkaan: työn, elämysten, oppimisen ja ruokapalveluiden
digitalisaatio on edennyt niin käyttäjien kuin tarjoajien tarpeista.
Kun kotoa ei voi lähteä, palveluiden on tultava luoksemme.
Suomalainen yhteiskunta on kriisioloissa osoittautunut erinomaiseksi
alustaksi innovatiivisille, digitalisaatiota hyödyntäville ja eristyksessä
elettävää arkea helpottaville ratkaisuille.
Uskon, että koronakevät jättää arkeemme pysyvät jäljet. Totta kai odo-
tamme naamatusten tapaamisia, mutta miksi enää matkustaisimme pa-
lavereihin, kun olemme havainneet, että etäneuvotteluissa keskustelu
on antoisaa ja päätöksenteko tehokasta? Miksen jatkossakin tilaisi ruokia
kotiin sen sijaan että lähtisin hikoilemaan kaupan kassajonoon?
Samallameilletarjoutuumahdollisuuslyödäkaksikärpästäyhdelläiskulla,
sillädigitalisaatioantaapandemianhillitsemisenlisäksitehokkaitatyöka-
luja ilmastokriisin torjuntaan.
Tiedosta-lehdenkevään2020numerotarjoaailmastomyönteisendigike-
hityksen tavoittelijalle kättä pidempää. Läpileikkaava viesti on, ettei työ
hiilineutraaliuden saavuttamiseksi ole lakannut kriisitilanteessa, ja että
mukana on toimijoita joka sektorilta.
Monissa organisaatioissa ilmastovastuu on kattavasti toimintaa ohjaava
arvo. Yhtäällä trimmataan sisäisiä prosesseja, toisaalla palveluntarjoaja
auttaa asiakkaitaan kohti kestäviä valintoja, vain pari esimerkkiä maini-
takseni.Kerrommemyöskuntienjayritystenyhteiskokeiluillahaettavista
ilmastoystävällisistä älykaupunkiratkaisuista.
Jutuistamme käy ilmi sekin, että kestäviä innovaatioita tarvitaan runsaas-
ti lisää. Investointeja vauhdittavat muun muassa Valtion kehittämisyhtiö
Vake sekä Euroopan komission vihreän kehityksen ohjelma Green Deal.
Otamme parhaillaan ainutlaatuista harppausta kohti hiilineutraalia tule-
vaisuutta, kunhan niin yhdessä päätämme. Vuonna 2021 TIEKE on edis-
tänyt tietoyhteiskuntakehitystä neljäkymmentä vuotta. Nyt meillä on
loistava mahdollisuus vauhdittaa ilmastokriisin ratkaisua missiotamme
toteuttamalla.
4. KANNESSA
34 DIGITALISAATIO
PUHTAAN LIIKENTEEN
YTIMESSÄ
22 MOBIILILAITE
KOULUN LUONTO-
RETKELLÄ
48 eLÄMÄÄ
TIETOYHTEISKUNNASSA
Ympäristökasvatus hyötyy
digitalisaatiosta, kun maastossa
retkeilevien koululaisten
taskussa on WWF:n tuottama
materiaali.
Tammikuussa K-kaupoista
tilattiin ruokaa verkossa
kuukaudessa noin 50 000
kertaa. Nyt vähintään sama
määrä tilauksia tulee sisään
viikossa.
14 HYÖDYNTÄMÄLLÄ
FIKSUSTI TEKNOLOGIAA
VÄHENNÄMME PÄÄSTÖJÄ
Pohjoisen kasvuvyöhykkeen
pilotti tuottaa sähköisen
työkalun ajoneuvokaluston
ympäristövaikutusten
hallintaan.
20 espoo ottaa mobiililoikan hiilineutraaliin
tulevaisuuteen
21 kiertotalous kukoistamaan
kaupunginosissa
22 mobiililaite koulun luontoretkellä
24 vaikuta vaikutu 2020 vei oppivaan digikulttuuriin
26 vältetään turhaa ja keskitytään olennaiseen
27 jyrkIT
28 ihmisten internet on yhteisöllinen
30 kirja-arvio
verkkokeskustelun historiaa
UUTTA OSAAMISTA
32 digitalisaatio – ystävä vai vihollinen?
34 digitalisaatio puhtaan liikenteen ytimessä
36 tiedon avulla vastuullisia valintoja
38 dataliikenteen energiankulutus on
ilmastohaasteen ydinkysymys
DIGITAALISET PROSESSIT
40 TIEKEn jäsen LVM
verkostot liikenne- ja
viestintäministeriön työn tukena
42 Sopimusten avainkohtia
myötävaikutusvelvollisuus
sopimuksen päättyessä
44 DIGIHYÖTY tukee
pk-yritysten digitalisaatiokehitystä
45 VS-DIGI kehittää
vapaan sivistystyön digitalisaatiota ja digiosaamista
46 INPROMPTU perehdyttää
perustaitoihin myös poikkeustilanteessa
46 TIEKE kouluttaa
kesäyliopistolaisille työssä tarvittavia digitaitoja
47 OSUVAT TAIDOT rakentaa
valtakunnallista digitaitojen osaamismerkistöä
47 VERKKOLASKUJEN validointi
on askel kohti taloushallinnon automatisointia
48 elämää tietoyhteiskunnassa
50 TIEKE palvelee
TIEKE
Oikeilla toimenpiteillä
yksittäisen palvelun
hiilijalanjälki saattaa
pienentyä jopa 90 prosenttia.
5 tavoitteena hiilineutraali ja
digiviisas suomi vuonna 2035
6 digi vie puhtaaseen tulevaisuuteen
YMPÄRISTÖ- JA ILMASTOMINISTERI KRISTA MIKKONEN
TOIMITUSJOHTAJA JOUNI KERONEN
PROFESSORI JARI PORRAS
15 nettopositiivisuus on
vastuullisuuden uusi taso
16 elisa hiilineutraaliksi 2020 aikana
17 vihreitä digipalveluja rakentamassa
sisältö Tiedosta 1 | 2020
4
5. ORAS TYNKKYNEN
TYRSKY-KONSULTOINNIN HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA
Hallitusohjelman mukainen tavoite edellyttää
nopeutettuja päästövähennyksiä kaikilla
sektoreilla. Muutoksen kärjessä kulkee kaikille
elämänalueille ulottuva digitalisaatio.
15–17 Ilmastoasiantuntija Oras Tynkkynen, yritysvastuujohtaja
Minna Kröger, ratkaisuarkkitehti Janne Koponen:
”
Nettopositiivisen
yrityksen
toiminnasta syntyy
enemmän hyötyjä
kuin haittoja.”
Hyödyntämällä
fiksusti teknologiaa
vähennämme
globaaleja päästöjä
kuvajaaniskerkis/sitra.
Tavoitteena
hiilineutraali ja digiviisas
Suomi vuonna 2035
5 Tiedosta 1 I 20
7. tulevaisuuteen
Tekoälyä, dataa ja nopeita verkkoja tarvitaan kiertotalouden
toteutuksessa, hiilitaseen seurannassa, vähäpäästöisen
liikenteen, työnteon ja asumisen toteutuksessa sekä
kansalaisten ilmastotoimien tukemisessa. Samaan aikaan
digitalisaation omaa ympäristökuormaa on kevennettävä.
7 Tiedosta 1 I 20
8. H
kannessa
allitusohjelman mukainen hiilineutraali Suomi vuoteen
2035mennessäedellyttäänopeutettujapäästövähennyksiä
kaikillasektoreilla,korostaaympäristö-jailmastoministeri
Krista Mikkonen.
Toteutuskeinoja ovat päästötön sähkön- ja lämmön-
tuotanto sekä rakentamisen hiilijalanjäljen pienentämi-
nen, kiertotalouden edistäminen ja ilmastoystävällinen
ruokapolitiikka.
”Verotuksenpainopistettäsiirretäänympäristöhaittojen
verottamiseen.Luonnonmonimuotoisuudenheikkenemi-
nen pysäytetään uudistamalla luonnonsuojelulainsäädän-
töä, vahvistamalla luonnon monimuotoisuuden suojelun
rahoitustajaedistämälläluonnonvarojenkestävääkäyttöä”,
Mikkonen sanoo.
Koronan katveessa
Kansalainen,jokakeväällä2020tottuiseuraamaanhallituk-
sen ympärivuorokautista kilpajuoksua koronavirusepide-
mian pahimpien seurausten ehkäisemiseksi, saattoi ehkä
ajatella, ettei valtion ylimmän johdon kalenteriin kriisin
keskellä muita asioita mahdu.
Arkinen puurtaminen pitkän tähtäimen politiikan pa-
rissa jatkui kuitenkin taustalla.
Kevään aikaansaannoksiin kuuluu muun muassa esi-
tys laiksi, joka lisää sähköautojen latausmahdollisuuksia
sekäparantaarakennustenenergiatehokkuuttaautomaa-
tion avulla. Lain myötä Suomeen rakennettaisiin 73 000
– 97 000 latauspistettä sekä 560 000 – 620 000 latauspis-
tevalmiutta vuoteen 2030 mennessä.
”Autoilijalla pitää olla varmuus siitä, että sähköauton
pystyylataamaankodinjatyöpaikanlisäksiniintyö-kuin
lomamatkoilla koko maan alueella. Liikenteen sähköis-
täminen on tärkeä keino kohti hiilineutraalia Suomea”,
Mikkonen toteaa.
Lakiluonnoksessa esitetään, että muussa kuin asuin-
käytössä oleviin suuriin rakennuksiin,joissa lämmitys- tai
ilmastointijärjestelmien nimellisteho on yli 290 kW, on
asennettava energiatehokkuutta parantava automaatio- ja
ohjausjärjestelmä: olemassa oleviin rakennuksiin vuoteen
2025 mennessä, ja uusiin vuodesta 2021 lähtien.
Tiekarttoja eri aloilta
Erialojenilmastotiekarttojaonvalmistumassaalkukesästä.
Energia-, kemian-, metsä- ja teknologiateollisuuden
lisäksi omia hiilineutraaliustoimiaan määrittelevät elin-
tarviketeollisuus, liikennesektori, maa- ja metsätalousala,
matkailu-jaravintolapalvelut,vähittäiskauppa,tekstiili-ja
muotiala, sahateollisuus sekä rakennus- ja kiinteistöala.
Liikenne- ja viestintäministeriön työryhmä valmistelee
ict-alan ympäristö- ja ilmastostrategiaa, jonka on määrä
valmistua marraskuussa 2020.
”Hiilineutraaliustavoite koskee kaikkia sektoreja, jo-
ten kokonaistarkastelu on välttämätöntä. Ilmastotoimien
suunnittelun tulisi olla selkeää ja ennakoitavaa niin, että
myös kansalaisten,yritysten ja järjestöjen olisi helppo seu-
rata sitä ja osallistua työhön”, Mikkonen sanoo.
Uhka on mahdollisuus
Climate Leadership Coalition (CLC) näkee niukkenevissa
luonnonvaroissa ja ilmastonmuutoksen uhissa mahdol-
lisuuksia, joihin tarttumalla yritykset voivat lyödä kaksi
kärpästä yhdellä iskulla: ilmaston lämpenemistä jarrutta-
vat bisnesmallit ovat sekä kannattavaa liiketoimintaa että
vastaus globaaleihin ympäristöhaasteisiin.
SuomalaisessaCLC-verkostossavaikuttaamonialainen
joukko yritysten,pankkien,kaupunkien ja tutkimusyhtei-
söjen ylintä johtoa.
Verkoston tavoitteet toimitusjohtaja Jouni Keronen
kiteyttää termiksi hiilikädenjälki.Siinä missä hiilijalanjälki
tarkoittaa ilmastolle vahingollisia päästöjä,tarkoittaa hiili-
kädenjälki ratkaisuja päästöjen suitsimiseksi.
Pienen maan iso jälki
”Pienellämaallavoiollaisohiilikädenjälki”,Keronensanoo,
jalisää,ettäympäristöteknologialtaanmaailmanparhaiden
yritysten joukossa on jo nyt useita suomalaisyrityksiä.
Maailmalla vaikuttavina suomalaisesimerkkeinä hän
mainitsee Outotecin, jonka ratkaisuilla saatiin vuonna
2019 aikaan 6,6 miljoonan tonnin päästövähennys. Nes-
teen uusiutuvilla tuotteilla saavutettiin 9,6 miljoonan
Tänään ratkaistaan maailmaan tila 2050
l Yli kolmen asteen lämpeneminen olisi
suuri uhka maailman ruokahuollolle.
l Jos lämpenemistä ei hillitä, vuoteen 2050 mennessä
merenpinta on noussut peittämään useita kaupunkeja,
ja pakottanut 150 miljoonaa ihmistä jättämään kotinsa.
l Vältämme ilmastonmuutoksen pahimmat seuraukset
kutistamalla lämpötilan nousun alle 1,5 celsiusasteeseen.
Lähde: Climate Leadership Coalition
TUTUSTU TELEYRITYSTEN YMPÄRISTÖVASTUUOHJELMIIN
DNA https://corporate.dna.fi/ymparisto
ELISA https://corporate.elisa.fi/vastuullisuus/ymparistovastuu/
TELIA https://www.telia.fi/telia-yrityksena/yritysvastuu/
ymparistovastuu
Lähde: Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto FiCom ry
8
11. tonnin vähennykset ja Stora Enson uusiutuvat materiaa-
lit vähensivät hiilidioksidipäästöjä arviolta 20 miljoonaa
tonnia.
”Ainoastaan näiden kolmen yrityksen kansainvälinen
vaikutus vastaa suuruusluokaltaan yli 75 prosenttia Suo-
men nettopäästöistä. Koska meillä on osaamista, tehtä-
vämme on luoda ja myydä maailmalle kestävää kehitystä
tukevia ratkaisuja.”
Terveisiä päättäjille
Tavoitteen toteuttamiseksi yritysten tahto ei kuitenkaan
riitä – pitkäjänteisiä linjauksia Keronen peräänkuuluttaa
erityisesti EU:n päättäjiltä.
”Eurooppalainenilmastopolitiikkaonollutteollisuuden
näkövinkkelistä hyvin lyhytnäköistä.Tähtäin on aiemmin
ollutvuodessa2030,kuntässävaiheessainvestoijillapitäisi
olla tieto kriteereistä, politiikoista ja säädöksistä vuoteen
2050 saakka.”
”Ratkaisujen kehittäminen vie aikaa, investoinnit ovat
kalliita,janiidenelinkaarionkymmeniävuosia.Poliittisten
päättäjientehtäväonluodayrityksilleehdot,jotkamahdol-
listavatkannattavan,ympäristöäsäästävänliiketoiminnan.
Onhienoa,ettäviimevuodenlopullasaatiinsovittuaEU:n
2050 tavoite”, Keronen sanoo.
Kiertotalouden käyttöjärjestelmä
Akuutein tarve on digitaalisten alustojen kehittämisellä ja
skaalaamisella.
”Suomessaeitällähetkelläoleriittävästimekanismejaja
toimijoita tukemaan tällaista skaalausta,joten on vaarana,
että parhaat innovaatiomme valuvat muualle,sinne missä
uusia ratkaisuja voi skaalata”, Keronen sanoo.
Suomalaisinnovaatio Mobility as a Service (MaaS) eli
liikkuminen palveluna on Kerosen mukaan osoittanut,
miten digitaalisia palveluja voidaan kehittää ja millaisia
hyötyjä niillä voidaan aikaansaada.
”Suomessa voisi syntyä useita vastaavia konsepteja il-
mastonmuutoksen hillinnän tarpeisiin.”
Digitaalisia alustoja tarvitaan esimerkiksi kiertotalou-
denkäyttöjärjestelmänäjapalvelullistajana,hiilinielujenja
hiilivarastojen seurannassa, biotalouden materiaalihyöty-
jen laskennassa, kansalaisten ilmastotoimien tukemisessa
ja monella muulla elämänalueella.
”Alustojenkehittäminensekäbigdatanjatekoälynhyö-
dyntäminenovatSuomellesuurimahdollisuus.Kykymme
skaalatalupaaviaratkaisujahoukutteleeinvestointejamyös
ulkomailta”, Keronen toteaa.
Eurooppa eturintamaan
Eurooppalaistenkaupunkien,yritysten,tutkimustahojenja
kansalaisjärjestöjen kanssa CLC on allekirjoittanut vetoo-
muksen, jossa EU:n parlamentilta, komissiolta ja kaikilta
jäsenmailta vaaditaan päätöksiä maapallon lämpötilan
nousun rajoittamiseksi 1,5 asteeseen.
”Jos nyt istuva EU-parlamentti, komissio ja Eurooppa-
neuvosto eivät tee riittäviä päätöksiä, on todennäköistä,
ettei mikään muukaan maa tai maanosa niitä tee. CLC
odottaa EU:lta markkinapohjaista ratkaisua, joka var-
mistaa päästövähennykset ja mahdollistaa hiilinielut, eikä
linjasaamuuttuatulevienparlamenttienaikana”,Keronen
huomauttaa.
Nuorille hyvät eväät
Lappeenrannanteknillisessäyliopistossa(LUT)tulevaisuu-
den tekijöitä kouluttava professori Jari Porras kertoo, että
nyt opiskelevat nuoret saavat edeltäjiään paremmat lähtö-
kohdatdigitalisaationympäristövaikutustenanalysointiin.
”Meilläympäristönäkökulmaonintegroitusekäict-alan
tutkintoon johtaviin koulutuksiin että peruskoululaisten
junioruniversity-luonnontiedeohjelmaan.Laajaaymmär-
rystätarvitaan,sillävaikkadigitalisaatioonmaapalloneko-
logisten ongelmien ratkaisun avain, se myös kuormittaa
ympäristöä monin tavoin.”
”Digitalisaatiossa on kysymys toimintatapojen muu-
toksesta,jonka seurannaisvaikutusten hahmottaminen on
haasteellista. Jokainen osa digitalisaation rattaissa vaatii
omatresurssinsa,esimerkiksilaskentatehoa.Jamitälaajem-
malle käyttö leviää, sitä enemmän tarvitaan kapasiteettia”,
Porras summaa.
Globaalit päästöt kasvussa
l Kymmenessä vuodessa ict-sektorin energiankulutus
kolminkertaistuu vuoden 2015 vajaasta
2 000 terawattitunnista vuoteen 2025 mennessä
lähes 6 000 terawattituntiin.
l Suurin osa energiankulutuksen kasvusta johtuu
datakeskuksista.
l Laitteiden käytön aiheuttama energiankulutus pysyy
vuoden 2015 tasolla, vajaassa tuhannessa
terawattitunnissa vuosittain.
Lähde: Janez Potocnic, kansainvälisen resurssipaneelin puheenjohtaja,
esitys Sitrassa 25.11.2019.
Neljäsosa maailman energiasta
l Vuonna 2020 jopa 90 prosenttia dataliikenteestä liittyy
videoiden suoratoistoon ja online-pelaamiseen.
l Ennusteen mukaan ict-alan energiankulutus on
21 prosenttia globaalista energiankulutuksesta
vuonna 2030.
Lähde: Etlan digibarometri 2019, Timo Seppälä
11 Tiedosta 1 I 20
12. kannessa
Yksioikoista totuutta ei ole
Keskivertokansalaisen arjesta löytyy oivallisia esimerkkejä
digitalisaation plussien ja miinusten puntariin.
Onko esimerkiksi nettishoppailija hyvis vai pahis?
Voisi ajatella, että päästöjä syntyy perinteiseen ostota-
pahtumaan verrattuna niukasti, kun kuluttaja tekee va-
lintojaan kotisohvalla sen sijaan että kaasuttelisi autollaan
kauppakeskukseen. Lisäksi logistisesta ketjusta putoaa
energiaa kuluttavia lenkkejä, kun tuotetta ei kuljeteta en-
sin tehtaalta tukkuun ja sieltä vähittäismyymälään, vaan
suoraan valmistajalta tilaajalle.
Arviointi jää kuitenkin vajavaiseksi, ellei huomioon
oteta myös verkkokaupan ylläpidosta, kuluttajan netti-
surffailusta,digitaalisesta maksamisesta ja mahdollisesta
tuotteen palautuksesta aiheutuvia päästöjä.
Digitalisaatio ilmastonmuutoksen
hillitsijänä
l Tieto- ja viestintätekniikalla vähennetään liikenteen,
valmistuksen, maatalouden, rakentamisen ja
energiantuotannon päästöjä.
l Etätyöskentely pienentää työmatkaliikkumisen päästöjä.
l Älyratkaisuilla optimoidaan raskaan liikenteen kilometrejä
ja polttoaineen kulutusta.
l Monikäyttöälylaitteet vähentävät tarvetta erillisille
elektroniikkalaitteille, jolloin materiaalitehokkuus paranee.
Lähde: Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto FiCom ry
Vuodesta 2010 vuoteen 2017
l Operaattoreiden sähkönkulutus kasvoi
reilut 10 prosenttia.
l Mobiilidatan määrä kasvoi noin 4 500 prosenttia.
Lähde: Tietoliikenteen ja tietotekniikankeskusliitto FiCom ry
”On hyvä kysymys, miten iso hiilijalanjälki syntyy
pelkästään tuotteiden edestakaisin siirtelystä mannerten
välillä”, Porras pohtii.
Vastuu tuottajille
Entälievenisikötiedostavankansalaisenilmastoahdistus,
jos hän katsoisi television puoli yhdeksän uutiset broad-
castina yhtä aikaa parinsadan tuhannen muun kanssa
sen sijaan että avaa tallenteen verkkopalvelussa itselleen
parhaiten sopivana aikana?
Kahtaerilaistakatsomistapaavoiverrataliikenteeseen.
Broadcast toimii kuten joukkoliikenne – suoritteeseen
kuluvaenergiajyvitetäänisollekäyttäjäryhmälle–mutta
nettitallenteen katsoja on kuin yksinäinen autoilija,joka
eivoijakaakenenkäänkanssaliikkumisestaanaiheutuvaa
hiilikuormaa.
”En haluaisi syyllistää palvelujen käyttäjiä vaan heitän
pallon niiden tuottajille”, digitalisaation ympäristövai-
kutuksiin erikoistunut professori sanoo ja kannustaa
verkkopalvelujen tuottajia kertomaan asiakkailleen toi-
mintansa ilmasto- ja muista ympäristövaikutuksista.
Hiilimittari suoratoistoon
”Suoratoistopalvelussa voisi olla mittari, josta käyttäjä
näkee, minkäkokoisen hiilijalanjäljen esimerkiksi yhden
tallenteen katsominen aiheuttaa.”
Porrasuskoo,ettäympäristövaikutustenhavainnollis-
tamisestaontulossadigiaikakaudenkilpailutekijä;paras-
ta menestystä hän ennustaa palveluntarjoajille,jotka ak-
tiivisesti pyrkivät edistämään ympäristön hyvinvointia.
”Varmasti yhä useampi kuluttaja valitsee mieluiten
verkkopalvelun, jonka tarjoaja kantaa ilmastovastuuta
kompensoimalla haittoja esimerkiksi jonkun sertifikaat-
tijärjestelmän kautta sekä kehittämällä jatkuvasti omia
prosessejaan mahdollisimman vähähiilisiksi.”
Kertakäytöstä kiertotalouteen
Entä mikä on professorin kanta toistaiseksi ratkaise-
mattomaan ongelmaan eli erilaisista jalometalleista ja
muoveista koostuvaan romuvuoreen, jonka kasvulle ei
näy ylärajaa niin kauan kun tablettien, kännyköiden,
läppäreiden ja muiden älylaitteiden elinkaari on pari
vuotta, eikä velvoittavaa materiaalien uusiokäyttöjärjes-
telmää olla luotu?
”Kertakäyttökulttuurista on päästävä eroon. Tarvi-
taan säädöksiä, joilla valmistajat velvoitetaan tuomaan
markkinoille korjattavia laitteita. Lisäksi valmistuksessa
käytetyt materiaalit on pidettävä jatkuvassa kierrossa –
esimerkiksi käytöstä poistettu kännykkä puretaan, osat
lajitellaan ja palautetaan teolliseen prosessiin uusien
tuotteiden valmistusmateriaaleiksi.”I
Krista Mikkosen osuus perustuu brieftilaisuuteen 10.3.
sekä kevään aikana ympäristöministeriön verkkosivuilla
julkaistuihin ministerin kannanottoihin. Jouni Kerosen ja
Jari Portaan haastattelut tehtiin helmikuussa.
ICT-ALAN ILMASTO- JA YMPÄRISTÖSTRATEGIA VALMISTELUSSA
Liikenne- ja viestintäministeriö on perustanut työryhmän,
joka valmistelee tieto- ja viestintäteknologia-alan
ympäristö- ja ilmastostrategiaa.
Tavoitteena on muodostaa yhteinen näkemys alan
ilmasto- ja ympäristövaikutuksista Suomessa ja suositella
keinoja, joilla vaikutuksia voidaan hallita.
Työryhmän väliraportti ilmestyy 15.6.
12
14. Hyödyntämällä
fiksusti teknologiaa
vähennämme päästöjä
kannessauutta osaamistakannessa
OIKEILLA TOIMILLA
VÄHENNÄT
YKSITTÄISEN PALVELUN
HIILIJALANJÄLKEÄ
JOPA 90 PROSENTTIA.
► Valitse uusiutuva energianlähde ja hyödynnä hukkaenergia.
► Optimoi ICT-infra myös ilmastomielessä.
► Tue laitteiden pitkää elinkaarta ja
uusiokäyttöä.
► Vähennä oman tai asiakkaidesi
toiminnan ilmastovaikutuksia
digiratkaisujen avulla.
► Suunnittele
ilmastofiksuja
digipalveluita.
14
15. Nettopositiivisuus
on vastuullisuuden
uusi taso
Vastuullisuustyössä painopiste
on siirtymässä vahinkojen
välttelemisestä hyötyjen
kasvattamiseen. Tässä ict-ala
voi näyttää tietä.
YRITYSTEN YHTEISKUNTAVASTUUTYÖTÄ on pitkään tehty hait-
tojen vähentäminen edellä. Leikataan päästöjä 15 prosenttia, torjutaan
korruptiota, vältetään onnettomuuksia. Tällä työllä on yhä paikkansa.
Se ei kuitenkaan enää riitä.
ILMASTOKRIISIN RATKAISEMISEKSI pitää nyt päästöjen vähentä-
misen ohella sitoa ilmakehään jo päästettyjä kasvihuonekaasuja. Mo-
nimuotoisuuden varjelemiseksi täytyy elinympäristöjen tuhoutumisen
jarruttamisen lisäksi ennallistaa jo menetettyjä ympäristöjä.
NETTOPOSITIIVISUUDEN PERUSAJATUS on yksinkertainen: tehdä
kokonaisuutena enemmän hyvää kuin pahaa. Nettopositiivisella yrityk-
sellä hyödyt (kädenjälki) ovat siis haittoja (jalanjälki) suuremmat.
ETUJOUKOISSAKULKEEICT-ALA.Se on ymmärrettävää:alan suorat
ympäristövaikutukset suhteessa liikevaihtoon ovat maltilliset,mutta sen
tarjoamat palvelut voivat tuottaa merkittäviä hyötyjä.
ALALLE ITSELLEEN TÄMÄ ON TOKI OLLUT ILMEISTÄ PITKÄÄN.
Digitalisaation mahdollisuudet tulivat myös suurelle yleisölle tutuksi vii-
meistään koronaviruskeväänä 2020,kun kokoukset ja seminaarit joudut-
tiin siirtämään verkkoon – ja samalla vähennettiin päästöjä aiheuttavaa
matkustamista.
ESIMERKIKSI TELEJÄTTI BT AIKOO TUOTTAA ”NETTOHYVÄÄ”
(Net Good). Tietokonevalmistaja Dell puolestaan on esittänyt 10x20-
vision: vuonna 2020 yhtiön myönteisen vaikutuksen maailmaan pitää
olla kymmenkertainen haittoihin nähden.
ARIZONASTATEUNIVERSITYKERTOOROHKAISEVIATULOKSIA
verkkotutkintojen nettovaikutuksista: lähiopetukseen verrattuna verk-
kotutkinnot ovat nettopositiivisia sekä ilmaston että talouden kannal-
ta. Kovimman päätöksen on tehnyt Microsoft. Ohjelmistojätti ilmoitti
pyrkivänsä hiilinegatiiviseksi (eli ilmastopositiiviseksi) vuoteen 2030
mennessä – ja hyvittävänsä lopulta kaikki koko historiansa aikana aihe-
uttamansa päästöt.
SUOMESSA NETTOPOSITIIVISUUTEEN ON TARTUTTU varovai-
semmin. Suunnittelu- ja konsultointialan Ramboll tosin ilmoitti vähän
aikaa sitten yltäneensä nettopositiiviseksi.
NETTOPOSITIIVISUUS TARJOAA TYÖKALUN,jolla yritykset voivat
saavuttaa vastuullisuustyössä uuden tason. Samalla se voi avata uusia
liiketoimintamahdollisuuksia.
Myös Suomessa ict-ala voisi näyttää tietä. I
TEKSTI ORAS TYNKKYNEN
”
Nettopositiivisen
yrityksen toiminnasta
syntyy enemmän hyötyjä
kuin haittoja.”
ORAS TYNKKYNEN ON ILMASTO- JA
KESTÄVYYSKYSYMYKSIIN KESKITTYVÄN
TYRSKY-KONSULTOINNIN HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA.
YHDESSÄ KATI BERNINGERIN KANSSA HÄN ON
KIRJOITTANUT OPPAAN NETTOPOSITIIVISUUS
– MENESTYVÄN JA VASTUULLISEN
LIIKETOIMINNAN UUSI TASO.
kuvajaaniskerkis/sitra.
15 Tiedosta 1 I 20
16. kannessauutta osaamistakannessa
Elisa
hiilineutraaliksi
2020 aikana
YK:N KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEIDEN saavuttamisen kannalta il-
mastonmuutos on merkittävin käsissämme oleva haaste.Tutkijoiden ja asiantun-
tijoiden viesti on harvinaisen selkeä: meidän tulee puolittaa päästömme vuoteen
2030 mennessä, jotta maapallon keskilämpötilan nousu yli 1,5 °C nykyisestä voi-
taisiin välttää.
ICT-ALALLA ON KESKEINEN ROOLI kestävän kehityksen tavoitteiden saavut-
tamisessa. Kansainvälisen, alan kestävää kehitystä edistävän The Global Enabling
Sustainability Initiative -yhteisön (GeSi) raportin mukaan digitaalisten palvelu-
jen tuottaminen kestävällä tavalla voi pienentää hiilipäästöjä määrällä,joka vastaa
yhdeksää prosenttia maailman kokonaispäästöistä. Vastaavasti on arvioitu, että
mobiiliteknologiaratkaisujen hiilijalanjäljen suhde hiilikädenjälkeen olisi 1:10.
DIGITALISAATIO MUUTTAA TAPOJAMME TOIMIA ja vuorovaikuttaa. Ict-
alanmyönteinenilmastovaikutuslähteeyritystenomantoiminnanmuuttamisesta
kestäväksi. Se tarkoittaa koko toimintaketjun – laitteiden, teknologioiden, palve-
lujen – kehittämistä vähähiiliseksi ja ympäristömyönteiseksi.
ALANYRITYKSETTOIMIVATKINJOMÄÄRÄTIETOISESTI.Esimerkkejäovat
muunmuassauusiutuvansähkönkäyttö,pilvipalvelujenenergiatehokkuudenjat-
kuva parantaminen,mobiiliverkon käytön optimointi,konesalien hukkalämmön
hyödyntäminen kaukolämpöverkossa sekä laitteiden uusiokäyttö ja kierrätys.Nä-
mäkaikkisekäkeventävätilmakehänhiilikuormaaettävauhdittavatkiertotaloutta.
KESTÄVÄLLE PERUSTALLE RAKENNETTUJA DIGITAALISIA PALVELUJA
hyödyntämällä kaikki yhteiskunnan toimijat yksittäisestä kuluttajasta yrityksiin
ja julkiseen sektoriin voivat tehdä ilmastotekoja, joilla parannamme liikkumisen
ja tuotannon energiatehokkuutta, vähennämme raaka-ainehukkaa, ja mahdol-
listamme kiertotalouden. Uudet teknologiat, erityisesti 5G, esineiden internet ja
tekoäly, tarjoavat tulevaisuudessa yhä parempia työkaluja ekologisesti kestävän
yhteiskunnan rakentamiseksi.
”DIGITALISAATIOLLA KESTÄVÄ TULEVAISUUS” ON ELISAN MISSIO.
Haluamme olla hiilineutraali vuoden 2020 aikana. Saavutamme tavoitteen käyt-
tämällä uusiutuvaa sähköä ja kehittämällä prosessejamme energiatehokkaiksi,
minkä lisäksi kompensoimme loput 11 prosenttia päästöistämme. Näillä askelilla
hillitsemme omalta osaltamme ilmaston lämpenemistä ja vauhditamme yhteistä
matkaamme kohti kestävää digitaalista tulevaisuutta.
ILMASTONMUUTOS VAATII TOIMENPITEITÄ JOKAISELTA. Maapallon
lämpenemisen rajaaminen kriittiseen 1,5 asteeseen on mahdollista soveltamalla
olemassa olevia parhaita käytäntöjä ja hakemalla uusia toimintamalleja.
HYÖDYNTÄMÄLLÄFIKSUSTITEKNOLOGIAAvähennämmeglobaalejapääs-
töjä.Jonytkäytämmemonipuolisestidigitalisaatiotaetätyössä,terveydenhuollossa
ja sähköisessä asioinnissa. Uusia innovaatioita kehitetään jatkuvasti lisää. Tässä
digitalisaatio tarjoaa selkeästi enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia. I
Tieto- ja viestintätekniikalla
on tutkitusti keskeinen rooli
kestävän kehityksen tavoitteiden
saavuttamisessa.
TEKSTI MINNA KRÖGER
”
ICT-alan myönteinen
ilmastovaikutus
lähtee yritysten oman
toiminnan muuttamisesta
kestäväksi.”
MINNA KRÖGER ON ELISAN YRITYSVASTUUJOHTAJA.
kuvaelisaoyj
16
17. Vihreitä
digipalveluja
rakentamassa
Digin ympäristövaikutuksista
keskustellaan nyt enemmän kuin
koskaan. Green tech thinking
vähentää verkkopalvelujen
hiilipäästöjä.
DIGIÄ VOISI VERRATA HENKILÖAUTOON, joka mahdollistaa pääsyn paikasta
toiseen–markkinoillaonniintuulivoimallaladattavaasähköautoakuindieselsyöp-
pöävanhaajenkkirautaa.Mistätiedän,mitenpaljonjamitäpolttoainettasuosimani
digipalvelu kuluttaa, ja mitkä ovat sen päästöt?
YKSITTÄISENKÄYTTÄJÄNNÄKÖKULMASTAdigitaalinenpalveluonlähesaina
ekologisempi vaihtoehto kuin perinteinen asiointi; digitaaliset palvelut ovat laajan
yleisön saavutettavissa kellon ympäri.
VAIKKAPERINTEISIENPALVELUJENDIGITALISOINNILLAVÄHENNETÄÄN
ympäristökuormitusta,onalantoimijoidentuotettavauudetratkaisutmahdollisim-
man ympäristömyönteisesti. Tosiasia on se, että digitaalisia palveluita syntyy jatku-
vastilisää,jalähitulevaisuudessainternetinkäyttäjiäonmiljardienemmänkuinnyt.
PALVELUJENKÄYTTÄJÄLLEVASTUUTAEIVOISÄLYTTÄÄ,sillähänenvaiku-
tusmahdollisuutensapäästöjenvähentämiseenovatrajalliset–siitähuolimatta,että
keskivertonetinkäyttäjänvuosipäästötovatsamaasuuruusluokkaakuinyksittäinen
mannertenvälinen lentomatka.
SEN SIJAAN DIGITAALISIA PALVELUJA TARJOAVAT TAHOT voivat itse vai-
kuttaa palveluidensa ympäristökuormaan.Keskivertoverkkosivusto,jolla on 10 000
sivulataustakuukaudessa,tuottaayhtäraskaanympäristökuormankuinedellämai-
nittu yksittäinen lentomatka. Suosituilla palveluilla ympäristökuorma voi olla jopa
tuhansia kertoja suurempi.
SISÄLTÖJÄ JA TOTEUTUSTA MÄÄRITELLESSÄÄN palvelujen tarjoajat voivat
ottaakantaaympäristövaikutuksiinjavaatiatoteuttavaltaosapuoleltaasianhuomi-
oimista. Uskon, että kuluttajien herääminen digipalvelujen ympäristövaikutuksiin
tapahtuu hyvin pian, ja silloin vastuulliset toimijat erottuvat edukseen.
VASTUU JA POTENTIAALI YMPÄRISTÖN KANNALTA kestävien ratkaisuiden
edistämisessä on palvelujen toimittajilla. Satojen ja tuhansien verkkopalvelujen ko-
konaisuudessa jo pienikin ympäristövaikutusten huomioon ottaminen voi tuoda
suuria kokonaisvaikutuksia. Joissain tapauksissa oikeilla toimenpiteillä voidaan
palvelun hiilijalanjälkeä pienentää jopa 90 prosenttia.
TEKNISET RATKAISUT EIVÄT OLE AINOA TEKIJÄ palvelun ympäristöystä-
vällisyydessä. Visuaalisessa suunnittelussa voidaan huomioida esimerkiksi kuvien
ja videoiden käyttö, sillä ne vaikuttavat yleensä huomattavasti siirrettävän tiedon
määrään.Käyttämällävähemmäntaikevyempiäkuviavoidaantiedonsiirrossasääs-
tää merkittävästi.
KÄYTETTÄVYYDEN JA ARKKITEHTUURIN ROOLIA ei myöskään pidä vähek-
syä.Mitäselkeämpisivustoon,sitähelpomminkäyttäjälöytäätarvitsemansatiedon,
janäintarpeettomiensivulataustenmäärävähenee.Samapäteemyöshakukoneopti-
moinnissa:mitähelpomminkäyttäjälöytääetsimänsäinformaation,sitävähemmän
hänen tarvitsee surffata turhaan.
OTA MUKAAN GREEN TECH THINKING prosesseihisi tänään, ja ympäristön
lisäksi asiakkaasi kiittävät sinua viimeistään huomenna! I
TEKSTI JANNE KOPONEN
”
Vastuu ja potentiaali
ympäristön kannalta
kestävien ratkaisuiden
edistämisessä on
palvelujen toimittajilla.”
JANNE KOPONEN ON DIGISTRATEGIOIHIN
ERIKOISTUNEEN WUNDERIN PILVIGURU JA
RATKAISUARKKITEHTI.
17 Tiedosta 1 I 20
18. Tietoyhteiskunta-akatemia 2020:
Tieto ja
ihminen
edellä
7.10.2020 Porvoo
Onko tietoyhteiskunta yhteinen
eurooppalainen työmaa vai markkina,
josta taistellaan?
Miten suomalainen huipputason
tekoäly- ja teknologiatutkimus
näkyy päätöksenteossa?
Tietoyhteiskuntakehityskö
arvoneutraalia?
Onko digi politiikkaa,
onko meillä digipolitiikkaa?
Toteutuuko digiosallisuus
tietoyhteiskunnassa?
tietoyhteiskunta-akatemia.fi
#uusitietoyhteiskunta
TIEKE järjestää
Tietoyhteiskunta-akatemian
yhteistyössä
asiantuntijaorganisaatioiden
kanssa jo viidettä kertaa.
Lähde kumppaniksi!
ota yhteyttä:
Merja Sjöblom
merja.sjoblom@tieke.fi
Tietoyhteiskunta-akatemia on poliittisille päättäjille ja yhteiskunnallisille vaikuttajille suunnattu kutsuvalmennus,
joka kasvattaa osallistujien ymmärrystä tietoyhteiskunnan nykytilasta ja tulevaisuuden näkymistä.
19. UUTTA OSAAMISTA
”
Koronakevät tyhjensi konttorit
ja koulut yhdellä rysäyksellä ja
siirsi työnteon, opiskelun ja asioinnin
etäyhteyksien päähän. Viimeistään
nyt ymmärrämme, että digiosaaminen
on kansalaistaito, jota ilman emme
tule toimeen.”
Hanna Vuohelainen, TIEKE
SIVUT 28–29
Virtuaaliympäristöön on
mahdollista koota työhönsä
tyytyväinen ja tuottava tiimi
siitä riippumatta, missä päin
maailmaa sen jäsenet sattuvat
asumaan. Tiedonkulku ja
yhteinen tilannekuva vaativat
hajautetussa organisaatiossa
erityistä huomiota.
Me TIEKEssä edistämme digiosaamista monissa hankkeissa ja
tapahtumissa sekä tarjoamme palveluita tieto- ja viestintäteknisen
osaamisen kehittämiseen. Laajat verkostot ja aktiiviset yhteydet
tekevät meistä kokoamme suuremman vaikuttajan.
19 Tiedosta 1 I 20
20. uutta osaamista
TEKSTI TUOMAS KIURU
Espoo ottaa mobiililoikan
hiilineutraaliin tulevaisuuteen
Espoo käynnisti Tampereen, Turun ja Oulun kanssa projektin Vähähiilinen liikkuminen
liikennehubeissa. Vähähiilisessä liikenteessä tarvitaan tietoliikenneyhteyksiä sekä
aina mukana kulkevia puhelimia.
SUOMEN KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN YHTEINEN STRATEGIA
l 6Aika on Suomen kuuden suurimman kaupungin – Helsingin, Espoon, Vantaan,
Tampereen, Turun ja Oulun – yhteinen kestävän kaupunkikehittämisen strategia.
l Hankkeissa yritykset testaavat tuotteita ja palveluja aidossa ympäristössä.
l Tuloksena syntyy elämänlaatua ja ilmastotavoitteita tukevia älykkäitä ratkaisuja.
l Hankekokonaisuutta rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR).
Lisätietoja: https://6aika.fi
uutta osaamista
Espoossa tavoitellaan hiilineutraaliutta
vuoteen 2030 mennessä,mikä edellyt-
tää erittäin suuria päästövähennyksiä.
Koska liikenne aiheuttaa merkittävän osan
Espoon hiilijalanjäljestä, sen kehittäminen
voi parhaimmillaan tarkoittaa isoa harppa-
usta kohti hiilineutraaliutta.
Espoon kasvihuonekaasupäästöistä 30
prosenttia aiheutuu liikenteestä, ja liiken-
nepäästöistä 60 prosenttia on peräisin hen-
kilöautoilusta – espoolaiset taittavat puolet
kaikista matkoistaan henkilöautolla.
Sähköauto ei yksin ratkaise
Liikenteen päästöt vähennevät ajan kanssa
autokannan uudistuessa ja sähköistyessä.
Teknologian tutkimuskeskus VTT ennustaa
kuitenkin, että Suomessa on vuonna 2030
vain 250 000 sähköautoa.
Ennusteen valossa ei vaikuta realistiselta,
että sähköä ja muita vähähiilisiä energianläh-
teitäkäyttävätautotvoisivatyksinäänratkais-
takaupunkilaistenliikkumisenpäästöhaastei-
ta – ainakaan tällä aikajänteellä.
Tulee muistaa, että vaikka moottorit saa-
taisiin päästöttömiksi,autoliikenne vaikuttaa
elämänlaatuun monilla muilla tavoilla, esi-
merkiksi ruuhkina sekä renkaiden ja päällys-
teen kulumisesta syntyvinä pienhiukkasina.
Suunnistetaan solmuista
Tavoitellessamme ekologisen kuorman ke-
ventämistä onkin kestävien liikkumistapojen
(kävely, pyöräily, joukkoliikenne) pärjättävä
vertailussa autolle. Tehdäkseen kestävästä
liikkumisesta aiempaa houkuttelevampaa
Espoo on käynnistänyt yhdessä Tampereen,
TurunjaOulunkanssaprojektinVähähiilinen
liikkuminen liikennehubeissa.
Tavoitteena on kehittää keskusmaisia sol-
mukohtia, jotka kokoavat yhteen erilaisia
liikennemuotoja ja ihmisiä. Tällaiset solmu-
kohdatovatpaikkoja,joihinonhelpposaapua
jalan tai polkupyörällä, ja joissa sujuvat mat-
kaketjutovatmahdollisiahelpostisaavutetta-
vienjoukkoliikenteenrunkoyhteyksienjauu-
sien, kätevien liikkumispalveluiden ansiosta.
Välttämätön työkalu
Kestävä liikennejärjestelmä ei olisi mitään
ilman toimivia tietoliikenneyhteyksiä sekä
kuvaadobestock
20
21. LIIKENNETTÄ KEHITTÄVÄ 6AIKA
l Espoon kaupunki, Business
Tampere, Turun kaupunki, Turun
ammattikorkeakoulu ja Oulun
kaupunki etsivät yritysten kanssa
vähähiilisiä ratkaisuja liikkumiseen.
l Lokakuuhun 2021 jatkuvassa
projektissa toteutetaan kokeiluja,
jotka parantavat yritysten
liiketoimintamahdollisuuksia ja
edistävät liikennejärjestelmän
kestävää kehitystä.
KEHITTÄMINEN PERUSTUU DIGIIN
6Aika-hanke suosittelee kiertotalouden
innovoijille ja toteuttajille tehokkaita työkaluja:
l Verkkotyöpajat
l Sähköiset yhteiskehittämisalustat, esimerkiksi:
ENOll, CitHub, HYVE, idClic, iMinds,
industryHAck, jovoto, Nimble Bee.
Kestävienkaupungiosienkumppanuusmalli-hankkeen(KIEPPI)toimijoitaovat
uusiakiertotaloudeninnovaatioitakehittävätyritykset,tutkimusorganisaatiot
ja yliopistot. Tavoitteena on luoda Espoon Keraan, Tampereen Hiedanrantaan
ja Turun Tiedepuistoon taloudellisesti kannattavaa ja ekologisesti kestävää
kiertotalousliiketoimintaa.Hankkeessamietitään,mitenuudetkaupunginosat
voivat kehittyä kiertotalouden ehdoilla.
Käytäntöjä kokeillen
Tampereella KIEPPI-pilotit liittyvät urbaaniin ruoantuotantoon, uusiomateri-
aalienkäyttööninfrarakentamisessasekäviherrakentamisenkiertotalouteen.
Esimerkiksiurbaanissaruoantuotannossakokeiluvoiollaruoankasvattaminen
vertikaaliviljely- tai aquaponics-menetelmällä.
Vertikaalikasvihuoneessa salaatit ja yrtit kasvavat päällekkäin useassa
kerroksessa ja saavat valonsa led-lampuista auringon asemesta, aquaponics
puolestaan on menetelmä, jossa altaassa kasvatettavien kalojen ravinteikas
vesi kierrätetään kasveille.
Kitkatonta kumppanuutta
Yhteistyökumppaneiden kanssa suunniteltavat pilotit toimivat hyvänä mate-
riaalina kumppanuusmallin rakentamiseen, kun samalla pääsemme hiomaan
kaupungin ja yritysten välistä yhteistyötä mahdollisimman kitkattomaksi.
HANKEKAUPUNGINOSISSA TOTEUTETTAVAT PILOTIT
JAKAUTUVAT VIITEEN TEEMAAN:
1. Tilat sekä jakamis- ja kiertotalouden palvelut
Espoon Kera ja Turun Tiedepuisto
2. Ravinne-, energia- ja materiaalivirtojen hyödyntäminen
Espoon Kera ja Turun Tiedepuisto
3. Urbaanin ruoantuotannon ratkaisut
Tampereen Hiedanranta ja Espoon Kera
4. Jäte- ja sivuvirtojen hyödyntäminen
Tampereen Hiedanranta ja Turun Tiedepuisto
5. Monimuotoiset ja terveyttä edistävät sini-viherrakenteet
Tampereen Hiedanranta
TERVETULOA HIEDANRANTAAN
JotällähetkelläTampereenHiedanrannassatoimiiyrityksiä,joidenliiketoimin-
ta perustuu kiertotalouden periaatteisiin: Digi Toilet Systems Oy:n, Carbofex
Oy:n,EvergreenFarmOy:njaPolarNightEnergyOy:nydinosaamisiaovatmuun
muassa ekologisen sanitaation ja ravinnekierron edistäminen, biohiilen tuo-
tanto,urbaaniruoantuotantosekäuusiutuvanenergiantuotantohajautetusti.
Hiedanrannassa on tilaa uusille innovatiivisille toimijoille, sillä kaupungin-
osa on vasta rakentumassa. I
Artikkelin kirjoittaja Karoliina Tuukkanen on KIEPPI-hankkeen projektipäällikkö.
TEKSTI KAROLIINA TUUKKANEN
Kiertotalous kukoistamaan
kaupunginosissa
Espoon Kera, Tampereen Hiedanranta ja
Turun Tiedepuisto kehittävät kiertotalouden
innovaatioita.
”
Tavoitellessamme ekolo-
gisen kuorman keventä-
mistä on kävelyn, pyöräilyn ja
joukkoliikenteen pärjättävä
vertailussa autolle.”
TUOMAS KIURU ON VÄHÄHIILINEN
LIIKKUMINEN LIIKENNEHUBEISSA -HANKKEEN
PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ.
taskuissa ja laukuissa aina mukana kulkevia
puhelimia.
Monet itsensä läpi lyövistä palveluista pe-
rustuvat hyvään käyttökokemukseen, johon
voidaan päästä, kun käyttäjä pystyy selvittä-
määnvaivattomastiainakinliikkumisvälinei-
den saatavuuden ja hinnan.
Yhtätärkeääon,ettäkäyttäjäpystyyvertai-
lemaanerilaisiapalvelujahelpostijanopeasti,
ja että niiden yhdistäminen sujuu mutkatto-
masti. I
21 Tiedosta 1 I 20
22. Mobiililaite koulun luontoretkellä
Ympäristökasvatus hyötyy digitalisaatiosta, kun maastossa retkeilevien koululaisten
taskussa on WWF:n tuottama materiaali.
Kun varhaiskasvattaja tai opettaja vie
päiväkotiryhmän tai koululuokan
ulosoppimaan,yhtenäkannustimena
voi olla tavoite irrottaa lapset ruudun ääreltä.
Opetuksen digitalisaatiota on kritisoitu siitä,
että se vie sekä huomion että kehittämisre-
surssitpoistärkeämmistäaiheista,kutenkes-
tävän elämäntavan vahvistamisesta.
Tästä huolimatta olen ympäristökasva-
tuksen asiantuntijana sitä mieltä, että digi-
taalisista materiaaleista saataviin hyötyihin
kannattaa tutustua.
Tekemällä oppimista ja
kriittistä ajattelua
KiinnostuimmeWWFSuomessatuottamaan
mobiilimateriaalia, koska oletimme, että op-
TEKSTI ESSI AARNIO-LINNANVUORI
LATAA MAKSUTTOMASTI
VERKOSTA
l Ympäristöjärjestö WWF Suomen
mobiilimateriaalit on suunniteltu
käytettäväksi opettajan tai muun
ohjaajan ohjauksessa.
l Suuri rantaseikkailu on tarkoitettu
alakouluille, ja Vesistömysteeri
yläkouluille.
l Opettaja tai vaikka partiojohtaja
voi ladata aineistot maksutta
WWF:n verkkosivustolta.
Lisätietoja: wwf.fi/rannalla
pimateriaalindigitalisaatiojatkuuväistämät-
tä, jolloin kokeilu olisi edessä ennemmin tai
myöhemmin.Pianhavaitsin,ettäuusitekno-
logia palvelee erinomaisesti ympäristöasioi-
den oppimista.
Esimerkiksi monimutkaisia ja toisiinsa
kytkeytyneitä ympäristöongelmia käsittele-
vän tekstin voi kirjoittaa hypertekstiksi,jossa
asioiden keskinäiset kytkökset tulevat hyvin
esille.Lisäksidigitaalinenmateriaalionusein
moniaistista,mikäsopiierinomaisestiympä-
ristökasvatukseen.
Digitaaliset alustat ja ympäristöt mahdol-
listavat myös sen, että oppijat tekevät oppi-
materiaalia toisilleen. Tällöin kurssin alussa
on olemassa vain runko, jota osallistujat täy-
dentävät kurssin kuluessa.Virtuaaliympäris-
uutta osaamista
TEKSTI ESSI AARNIO-LINNANVUORI
kuvapaulakallio
22
23. töjä voi lisäksi hyödyntää ympäristöaiheisen
kansalaisvaikuttamisen opiskeluun.
Esimerkiksi sosiaalisen median kanavat
antavat monipuolisia mahdollisuuksia seu-
rata yhteiskunnallista keskustelua. Verkossa
seikkaillessapääseeharjoittelemaankriittistä
ajattelua, mikä sekin on ympäristökasvatuk-
sen keskeinen päämäärä.
Materiaali mukaan maastoon
Tabletilla tai puhelimella hallinnoitava ai-
neisto sopii mainiosti ulko-opetukseen.Työ-
väline kulkee kevyesti mukana retkellä.
WWF:n ensimmäiset kokeilut mobiiliop-
pimisen saralla sijoittuivat veden äärelle sat-
tumalta. Vesiluonnon monimuotoisuuteen
keskittyvän Freshabit LIFE IP -hankkeen
yhteydessä laadimme kotimaiselle Seppo-
alustalle kaksi oppimateriaalia: Suuren ran-
taseikkailun alakouluille,jaVesistömysteerin
yläkouluille.
Tulevaisuudessa saamme toivottavasti
tuottaa vastaavat materiaalit myös metsän ja
kaupunkiluonnon tutkimiseen.
Mobiililaitetta käytetään vesitutkimusret-
kellä havaintojen ohjaamiseen ja tallentami-
seen. Oppilaan päähuomio on ympäröiväs-
sä luonnossa, ja laite toimii havainnoinnin
apuna. Tallenteisiin on mahdollista palata
luokassa,ja esimerkiksi tunnistamatta jäänyt
laji voidaan valokuvan perusteella määrittää
yhdessä retken jälkeen.
Näppärästi havainnot talteen
Mobiililaite tarjoaa luontoretkellä monen-
laisia mahdollisuuksia. Kirjallisten vastaus-
ten lisäksi tablettiin ja puhelimeen voidaan
tallentaa kuvaa, videota ja ääntä.
Laitteella voidaan avata lisätietolinkkejä
taioppimateriaalinosaksituotettujavideoita
juuri sillä hetkellä, vaikkapa rantakaislikossa
kahlattaessa, kun lisätiedon hankinta tehtä-
vän suorittamiseksi on ajankohtaista.
Oppilaat itse ovat sitä mieltä, että tehtä-
vien ratkaisu sujuu retkiolosuhteissa mobii-
lilaitteella näppärämmin ja ripeämmin kuin
kynällä ja paperilla.
Kokemukseni mukaan oppilaat huolehti-
vat laitteista hyvin: yksikään tabletti tai pu-
helin ei ole retkillämme käynyt uimassa tai
vahingoittunutmuuten.Suurimmathaasteet
liittyvätinternetinpuuttumiseen,silläkoulu-
jentableteillaeiolemaastossaverkkoyhteyttä.
Onneksitämänpulmanvoikiertääjakamalla
laitteille verkkoa puhelimesta tai käyttämällä
oppilaiden omia puhelimia. I
Tuuloksen koulun oppilaat kokeilevat
Suuri rantaseikkailu -mobiilipeliä
Suolijärven rannalla Hämeenlinnassa.
”
Kannustan
ympäristökasvatta-
jia hyödyntämään tuotta-
miamme mobiilimateri-
aaleja. Kaikki palaute
on tervetullutta.”
ESSI AARNIO-LINNANVUORI ON
WWF SUOMEN YMPÄRISTÖKASVATUKSEN
JOHTAVA ASIANTUNTIJA.
kuvaessiaarnio-linnanvuori
23 Tiedosta 1 I 20
24. uutta osaamista
TEKSTI HANNA VUOHELAINEN
KUVAT ANDI BALOGH
Vaikuta vaikutu 2020
TIEKEn Vaikutavaikutu -tapahtumassa
rakennettiin vahvaa ja inhimillistä,
oppimista ja osaamisen johtamista
edistävää digikulttuuria.
Viimeisen päälle olevat laitteet ja
ohjelmistot eivät tuo onnea, mutta
alustat mahdollistavat oppimisen,
yhteistyön ja kohtaamiset moninaisilla
tavoilla niin työyhteisöissä kuin
asiakkaiden kanssa. Kaipaamme
työltä yhteisöllisyyttä ja keskinäistä
arvostusta, merkityksellisyyttä sekä
luottamusta ja läpinäkyvyyttä.
VaikutaVaikuta-tapahtuman
paneelissa oppivan digikult-
tuurin eri ulottuvuuksia poh-
tivat Juha Beurling-Pomoell,
Kuluttajaliitto, Petteri Kallio,
eOppiva, Haus ja Linda Neigli-
ck, MPS. Keskustelua veti Han-
na Niemi-Hugaerts, TIEKE .
Paneeli päätyi yhteisym-
märrykseen siitä, että dataa on
paljon, mutta tulkitsijoita liian
vähän. Tekoälyn avulla meitä
kuluttajina ohjataan haluttui-
hin suuntiin. Data voisi auttaa
myös näkemään, miten meitä
ohjaillaan. Osaamisen saralla
tekoäly saisi helpottaa meitä
näkemään, mitä olisi hyvä op-
pia seuraavaksi. Verkkokoulu-
tusten lisäännyttyä olemme
oppineet paremmin arvosta-
maan myös lähikohtaamisia.
24
25. vei oppivaan digikulttuuriin
“Kun kohtelemme toisiamme arvostaen,
lisäämme hyvinvointia. Työssä kysymys on
myös tuottavuudesta ja sitoutuneisuudesta.
Kun ihmiset kohtelevat toisiaan arvostaen ja
näkevät yhteisen päämäärän, he ovat valmiita
antamaan itsestään.
Digiaikakaudella meidän on oltava hereillä,
sillä arvokkuuden loukkaaminen verkossa
tapahtuu paljon helpommin kuin kasvotusten.”
Donna Hicks, Weatherhead Center for International Affairs,
Harvard University
”Runsas määrä eri tavoin ajat-
televia ihmisiä ei automaat-
tisesti tarkoita parantunutta
toimintaa. Osallistuminen ei
olevainmielipiteensanomista,
vaanhaluatarkastellaerinäkö-
kulmia ja kasvattaa yhteisöllis-
tä pääomaa. Jos emme kohtaa
itseämmeemmekämuita,meil-
läeioleyhteistätodellisuutta.”
Outi Sivonen, Solita
”Learning design -ajattelu
auttaa yrityksiä digitaalisten
oppimisympäristöjen hyö-
dyntämisessä. Kertyvän datan
linkittäminen osaamisen ke-
hittämiseen auttaa tuomaan
mahdollisimman relevanttia
sisältöä oppijalle itselleen. Te-
koälyn avulla jahdataan mah-
dollisimman hyvää ja tehokas-
ta oppimiskokemusta.”
Vesa Perälä, Clanded
”Meillä on työelämässä tarve
pehmeiden taitojen erityis-
osaajille. Empatiaa, vuoro-
vaikutustaitoja ja uskallusta
tarvitsevat kaikki, mutta oma
paikkansa on osaajille, jotka
pystyvät tuomaan erilaisia
ihmisiä ja osaamisia yhteen,
näkevät suuren kuvan ja kyke-
nevät toimimaan tilanteissa,
joissa selkeitä polkuja ei ole.”
Risto Sarvas, Aalto
”Muutoksen vauhdista kertoo,
että50miljoonankäyttäjänta-
voittamiseen meni televisiol-
ta lähes 30 vuotta, Pokemon
Golta 19 päivää. Tulevaisuu-
den ennakointi viiden vuoden
päähänonjokseenkinjärkevää
jamahdollista.Senjälkeenvir-
hemarginaali kasvaa kuin lop-
puviikon sääennusteella.”
Pekka Abrahamsson,
Jyväskylän yliopisto
”Iltapäivällä osallistujat lähti-
vät ihailtavalla innokkuudella
hakemaan omakohtaista tun-
tumaa pelilliseen oppimiseen.
Seppo-ympäristössätyöstettiin
yhdessä mm. metaosaamisen
tunnistamista ja organisaation
viestintää ja solmittiin uusia
tuttavuuksia kanssapelaajiin.
Lämmin kiitos kaikille osallis-
tujille.”
Henrietta Lehtonen
Kulttuuri ja
inhimillisyys.
Teknologia ja
digitalisaatio.
Osaaminen.
25 Tiedosta 1 I 20
26. Koulutusresursseja ei kannata hukata tuottamattomaan
opiskeluun väärällä alalla tai väärillä menetelmillä.
Vältetään turhaa ja
keskitytään olennaiseen
Ruokapakkauksen muovin vähentä-
minen puoleen ei tunnu missään, jos
itse ruoka heitetään roskiin. Pakkaus
ja kuljetus jopa Aasiasta Suomeen on murto-
osa itse ruoan tuottamisen hiilijalanjäljestä,
joten tärkeintä on olla hankkimatta ruokaa,
jota ei syödä.
Kansan kouluttamiseen menee siihenkin
energiaa ja materiaalia. Ja vaikka itse opiske-
lu eli ajatustyö tuntuu aika vähäenergiseltä,
kuluu siihen ihmisen ajasta monta vuotta.
Josajatuksenaonminimoidahukkaanme-
nevä kulutus, ei tunnu järkevältä, että yksilö
viettäisi vuosia ajastaan opiskelemassa asiaa,
josta ei ole hänelle hyötyä.
Kestävän koulutuksen periaatteita
UNESCOn kestävän koulutuksen periaatteet
peräänkuuluttavat muun muassa mielekkäi-
tä epävirallisia oppimisympäristöjä, merki-
tyksellisiä ja hyvinvoinnin huomioon ottavia
arviointijärjestelmiä sekä keskittymistä kult-
tuurien ja sukupolvien väliseen oppimiseen.
Keskiössä on sen varmistaminen, että op-
pija ei opiskele turhaan.Eikä riitä,että koulu-
tuksenpäätyttyämitataantyöllistymistä,sillä
vahinko on jo tapahtunut.
TEKSTI TARMO TOIKKANEN
Tohtori Otto Burman on väitöskirjassaan
osoittanut, että oppijoilta voidaan lyhyellä
kyselyllä selvittää heidän oman oppimisensa
ilmapiiri.Mahdollisiinongelmakohtiinpuut-
tumallaparannetaanopiskelunmielekkyyttä,
ja siten minimoidaan turha tai tuottamaton
opiskelu vaikkapa väärällä alalla tai väärillä
opiskelumenetelmillä.
Iloa ja omistajuutta yrittäjämäisesti
Burmanjakaaoppimisenilmapiirinkolmeen
alueeseen: oppimisen iloon, psykologiseen
omistajuuteen sekä yrittäjämäiseen oppimi-
seen.
Oppimisen iloa koetaan, kun saa tukea
opintoihin ja oppimiseen, kun itse viihtyy ja
muut viihtyvät, kun mielestään kehittyy, ja
kun ongelmaratkaisutaidot paranevat.
Oppimisenpsykologistaomistajuuttakoe-
taan,kuntehtävätovatomakohtaisiajaitselle
sopivia, kun kuuluu ryhmään, kun suunnit-
telee omaa työtään, kun toteuttaa tehtäviä
itseään varten, kun luottaa itseensä ja tuntee
oppivansa mitä vain.
Yrittäjämäistäoppimistakoetaan,kunviih-
tyyuusienasioidenparissa,kunhaluaanähdä,
kokea ja kehittää jotain uutta, kun panostaa
haastaviintehtäviin,kuntunnistaaosaamisen-
sa ja kun on halukas oppimaan uutta.
Korona pakotti tositoimiin
Tänä keväänä koronavirusepidemiasta joh-
tuva oppilaitosten pakollinen etäopetukseen
siirtyminen on varmasti pannut jokaisen
opettajan miettimään, mitkä oppimisaktivi-
teetitovattarpeellisia,jamitenniitävoimuut-
tuneessa tilanteessa parhaiten toteuttaa.
Monettekevättyötäseneteen,ettäsiirtymä
etäoppimiseenja-opetukseensujuumahdol-
lisimman sujuvasti. Konkreettinen esimerkki
yhteisistä ponnistuksista on Suomen eOp-
pimiskeskus ry:n kuratoima etäopetuksen
vinkkitaulu, josta löytyy monenlaista tietoa
välineistä, toimintatavoista ja muista huomi-
oitavista asioista.
Tule mukaan kehittämään
ToinenerinomainenesimerkkionEtäopetuk-
sen näytön paikka -opas.
Molempien koostamiseen osallistuvat
Suomen kokeneet etäopetuksen ja -ohjauk-
sen ammattilaiset.Molemmissa työ jatkuu,ja
mukaan pääsee koska vain!
Ei siis vähennetä ja säästetä kaikesta, vaan
koetetaannimenomaanvähentääniitäturhia
toimenpiteitä – puhutaanpa sitten oppimi-
sesta, terveydenhuollosta, työkokouksista tai
someviestinnästä.I
uutta osaamista
KÄY TUTUSTUMASSA
Kooste etäopetuksen
ja -oppimisen tueksi
http://bit.ly/etäopetus
Etäopetuksen näytön paikka -opas
okf.fi/etaopetuksennaytonpaikka
”Ei tunnu järkevältä,
että yksilö viettäisi
vuosia opiskelemassa
asiaa, josta ei ole
hänelle hyötyä.”
KIRJOITTAJA TARMO TOIKKANEN ON SUOMEN EOPPIMISEN NEUVOTTELUKUNNAN PUHEENJOHTAJA.
kuvaadobestock
26
27. Etäepidemia leviää
”
Koronavirus
levisi niin
nopeasti, ettei
etätyövälineiden
käyttöä ehditty
kouluttaa.”
jyrkIT
JYRKI J.J. KASVI
KIRJOITTAJA ON TIEKEN DIGIVAIKUTTAJA.
Koronaviruspandemia muutti maailmaa. Etätyöstä ja etäkokouksista tuli monella
työpaikalla yhdessä yössä työnteon normi. Karanteenista lähdettiin työpaikalle vain,
jos etätyö ei ollut mahdollista.
Vastaavamurroskoettiinkouluissaja korkeakouluissa. Etäopiskelusta, tai pikemmin
itseopiskelustatulihetkessäopettajienjaoppilaidenarkea.Luokkahuoneistalähdet-
tiin kuitenkin niin kiireellä, ettei opettajille ehditty opettaa etäpedagogiikkaa eikä
oppilaille itseohjautuvaa opiskelua. Osalta se sujuu luonnostaan, kaikilta ei. Kevään
arvosanat saattavat yllättää.
Etätyön,-oppimisenja-kokoustentekniikkaonollutvalmiinapitkään.Käyttöönoton
esteenä ovat olleet lähinnä tottumukset ja asenteet. Digiloikka on jäänyt ottamatta,
koska ihmisten kykyyn johtaa itseään ei olla luotettu. Työtä on totuttu arvioimaan
ajan eikä tulosten perusteella.
Ennen koronavirusta etätyötä sai tehdä monella työpaikalla vain esimiehen luvalla
esimerkiksi kaksi päivää kuussa, mitä pidettiin suurena luottamuksen osoituksena.
Vastakunpandemianrajoittamistoimeteivätjättäneetvaihtoehtoja,vastahakoisem-
mankin johtajan oli pakko hyväksyä tilanne; joko tehtiin etätöitä tai ei tehty mitään
töitä.
Kaikkiintehtäviinetätyöeisovi,eikäetätöihinsiirtyminenkertarysäykselläoleollut
kenellekään helppoa. Koronavirus levisi niin nopeasti, että jos etätyövälineet eivät
olleetentuudestaantuttuja,niidenkäyttöäeiehdittykouluttaa.AnttiHolmanratkirie-
mukas Youtube-video Äiti ja Skaips-komferemssi on koettu monessa perheessä, kun
sadattuhannet suomalaiset ovat osallistuneet ensimmäiseen verkkokokoukseensa
ilman koulutusta tai teknistä tukea.
Vanhaan ei ole paluuta, kun nyt olemme nähneet etätyön ja -oppimisen toimivan.
Pandemian jälkeen aiempaa useampi on etätöissä yhden tai useamman päivän vii-
kossa. Tämä näkyy työmatkaliikenteessä, toimitilavuokrissa ja lounasravintoloiden
pöydissä. Todennäköisesti myös sairauspoissaolot vähenevät, kun entistä useampi
tuntee hallitsevansa omaa työtään.
Pelkkä etävälineiden hankkiminen ja kouluttaminen eivät riitä. Hajautetut työ- ja
oppimisyhteisöttarvitsevatuuttajohtamistajapedagogiikkaa.TIEKEntavoinmonella
pandemiaa etätöihin väistäneellä työpaikalla on otettu käyttöön virtuaaliset kahvi-
tauot, verkkokokoukset, joilla ei ole asialistaa.
Etätyön ja -opiskelun ergonomiaa, työsuojelua ja vastuita pitää miettiä pandemian
jälkeen. Kattaako kunnan vakuutus, jos koululainen katkaisee jalkansa etäoppitun-
nilla? Kuka on vastuussa kotityöpisteen ergonomiasta? Työpaikalla voi olla käytössä
tuhansieneurojensäätökalusteet,muttaetätöissäkökitäänselkäkyyryssäkesämökin
pöydän kulmalla.
Fysioterapeuteille riittää töitä.
kuvaeetuahanen
27
28. Ihmiset tuijottavat kadulla luurejaan
eivätkä noteeraa toisiaan. Ei ihme,
että älylaitteitaan käyttävät leimataan
epäsosiaalisiksi. Ruutujen takana
on kuitenkin toisia ihmisiä ja avara
sosiaalinen maailma.
Ihmisten internet on yhteisöllinen
TEKSTI JYRKI KASVI MARI KRÖGER
Internet on ihmisten verkko, sosiaalisuuden turboah-
din. Sosiaalisessa mediassa meitä koukuttaa nimen-
omaanyhteystoisiinihmisiin.Sosiaalistamediaasyy-
tetään“kuplautumisesta”elikäyttäjienverkostoitumisesta
samalla tavalla ajattelevien ihmisten kanssa. Mutta onko
se huono asia?
Internet toi ensimmäistä kertaa yhteen alakulttuurien
harrastajat ympäri maailman. Internetin myötä monel-
le animenörtille, etnonationalistille ja niittyaktivistille
selvisi, ettei hän ollutkaan ainoa aiheesta kiinnostunut
ihminen maailmassa.
Internetissä paikallisten, maantieteeseen perustuvien
kulttuurien rinnalle on noussut globaaleja, yhteisiin aat-
teisiin ja harrastuksiin perustuvia alakulttuureja. Moni
kokee enemmän yhteenkuuluvuutta kansainvälisten
verkkoyhteisöjensä kuin naapureidensa kanssa.
Verkkoyhteisöt ovat arkea vapaa-ajalla, mutta työelä-
mässä tai oppimisessa ne eivät ole vielä lyöneet läpi. On
kuvaavaa, että moni verkkokokous pykii pahasti, mutta
verkkopeleissä25nettipelaajanyhteishyökkäyssujuusau-
mattomalla yhteistyöllä.
Vastakkainasettelun aika on ohi
Vielä kymmenisen vuotta sitten verkko-oppimisesta tu-
livat mieleen lähinnä koulun atk-luokan oppimispelit ja
Moodlen pdf-materiaalit. Vastakkain olivat opettajave-
toinen kontaktiopetus ja verkkokurssit, joista kontakti-
opetusta pidettiin lähes aina laadukkaampana. Yhteisöl-
lisyyden ja vuorovaikutuksen katsottiin toteutuvan vain
lähiopetuksessa, kun verkossa kaikki tekivät tehtävänsä
itsenäisesti.
Nyt tiedämme, että vastakkainasettelu on tarpeeton:
verkko-oppimisessaeivainosattuhyödyntääverkonsisä-
syntyistä vuorovaikutteisuutta ja yhteisöllisyyttä.
Yhteisöllinen oppiminen vaatii paljon sekä oppijalta
että opettajalta. Opiskelu ei tehostu sillä, että luennot
viedään videotallenteiksi ja keskustelut siirretään kurs-
sifoorumille.
”Virtuaaliympäristöön on
mahdollista koota työhönsä
tyytyväinen ja tuottava tiimi.”
uutta osaamista28
29. Verkossa opiskelu vaatii järjestelyä,suunnittelua ja pe-
dagogista mukauttamista sekä oppijoiden sitouttamista.
Entä jos oppiminen prosessina ajateltaisiin kokonaan
uudestaan?
Oppijayhteisölle annettava tehtävä ei olisikaan kysy-
mys, johon etsitään opettajan ennakkoon määrittämiä
oikeita vastauksia vaan autenttinen ongelma,jota oppijat
yhdessä ryhtyvät ratkaisemaan monipuolisten tietoläh-
teiden avulla.
Tällöin erilaiset oppijat pääsisivät käyttämään vah-
vuuksiaan ja hyödyntämään osaamistaan, ja oppisivat
uutta toisiltaan.
Virtuaaliyhteisöt työelämässä
Virtuaaliympäristöön ja hajautettuun organisaatioon on
mahdollistakootahyvä,työhönsätyytyväinenjatuottava
tiimi siitä riippumatta, missä päin maailmaa sen jäsenet
sattuvat asumaan.
Tiedonkulku ja yhteinen tilannekuva vaativat hajaute-
tussa organisaatiossa erityistä huomiota.Ennen vanhaan
tupakkatauot olivat monella työpaikalla kriittiisiä tiedon
kulullejaryhmäytymiselle.Hajautetuissaorganisaatioissa
ei ole kuitenkaan tupakka- eikä kahvitaukoja, siksi tarvi-
taan ennalta valmisteltuja esityslistattuja tapaamisia sekä
kasvokkain että verkossa.
Hajautetuissa organisaatioissa asiat on saatava käsitel-
tyäjajaettuymmärrysmuodostettuakokoustenpuitteis-
sa. Verkkokokous ei saa kuitenkaan olla alusta loppuun
vain esityslistan läpikäyntiä, sillä kuulumisten vaihtami-
nen on tärkeä osa tiimin ryhmäytymistä.
Esimerkiksi ensimmäinen vartti voidaan varata ju-
tustelulle ennen asialistalle siirtymistä. Hajautettuihin
tiimeihin on tärkeää valita luotettavia, oma-aloitteisia
henkilöitä, ja heille on annettava tilaa olla luottamuksen
arvoisia.Myöstiimeilleonuskallettavaantaaautonomiaa.
Etänä kotona vai töissä?
Hajautetuissa työyhteisöissä on otettava huomioon etä-
työnhaasteet.Jososatiimistätyöskenteleepaljonkotona,
työn ja arjen erottaminen voi olla haastavaa. Usein pe-
lätään työajan vähenemistä, mutta todellisuudessa moni
tekee huomaamattaan ylipitkää päivää. Vaikka kyse olisi
etätyöstä, se ei vähennä työnantajan vastuuta työajan
seurannasta.
Ergonomia ja työsuojelu saattavat jäädä vähälle huo-
miolle. Toimistossa investoidaan ergonomisiin kalustei-
siin,muttakotonatyöskennelläänkeittiönpöydänääressä
– niin kauan kuin selkä kestää.
Ihmisteninternettarjoaauusiamahdollisuuksiamuo-
dostaa yhteisöjä sekä omassa elämässä, oppimisessa että
työssä.Sekäihmisetitse,työnantajatettäyhteiskuntahyö-
tyvät, mutta muutos ei tapahdu itsestään, se on suunni-
teltava, resurssoitava ja johdettava.
Suunnitteluun on otettava mukaan myös heidät, joita
muutos eniten koskee. I
KIRJOITTAJAT OVAT SUOMEN EKONOMIEN
KOULUTUSPOLITIIKAN ERITYISASIANTUNTIJA MARI
KRÖGER JA TIEKEN DIGIVAIKUTTAJA JYRKI KASVI.
YHTEISBLOGISARJA LÖYTYY OSOITTEESTA
TIEKE.FI/UUTISET/.
”Verkossa opiskelu vaatii
suunnittelua ja oppijoiden
sitouttamista.”
kuvaadobestock
29 Tiedosta 1 I 20
30. Digitaalisia kohtaamisia kuuluu
ehdottomasti kaikkien
sosiaalisen median ilmiöistä
kiinnostuneiden lukulistalle.
Verkkokeskustelun historiaa
Monisyyttääsosiaalistamediaakeskustelukulttuurinrämettymisestä.Todel-
lisuudessaidentiteettivarkaudet,valeuutiset,trollit,natsikortit,verkkohuija-
ritjaasbestikalsareitavaativatfleimisodatolivatdigitaalisenviestinnänarkea
jo vuosia ennen kuin Tim Berners-Lee vuonna 1990 loi WWW:n.
Esimerkiksi Usenetin uutisryhmissä fleimit liekehtivät välillä niin kuu-
mina, että kokonaiset uutisryhmät autioituivat. Ei ihme, että digitaalisen
viestinnän vastuista, moderoinnista ja anonymiteetistä on väitelty jo yli 30
vuotta.
Millainentämäyksiväristenmerkkinäyttöjenruuduillahehkunutsosiaa-
linen kulttuuri oli? Nykypäivän sosiaalisen median ilmiöitä on mahdotonta
ymmärtää ilman purkkien ja uutisryhmien historiaa. Esimerkiksi Usenetin
keskustelukulttuurissaeiollutoikeinsopivaakirjoittaaolevansasamaamiel-
tä, sen sijaan eri mieltä olemista arvostettiin.
Nostalgiatrippi nuoruuteen
Digitaalisia kohtaamisia kuuluu ehdottomasti kaikkien sosiaalisen median
ilmiöistä kiinnostuneiden lukulistalle. Suominen, Saarikoski ja Vaahensalo
ovat kaivautuneet suomalaisten verkkokeskusteluiden historiaan purkeista
nyysseihin,japortaaleistachaneihin;viimehetkellä,sillämonenBBS-purkin
varmuuskopiot happanevat entisten ylläpitäjien kellarikomeroissa yhdessä
demoskenen ja muun digihistorian kanssa.
Meille vanhoille nörteille kirja tarjoaa nostalgiatripin nuoruuteen. Lai-
naukset BBS-purkkien keskusteluista vievät lukijan nyyppien, laamojen ja
sefujen täyttämään menneisyyteen. BBS-purkit olivat henkireikä monelle
tietokoneista, scifistä ja fantasiasta kiinnostuneelle nuorelle, jolla oli koti-
kylän ainoa tietokone.
Kymmenen kilometrin pyöräily naapurikylään katsomaan lähintä toista
konetta oli nörttipojille arkea.(Tietokoneharrastus oli vahvasti sukupuolit-
tunutta.) Sitten tuliWWW ja pilasi kaiken.Internetin käytöstä tuli helppoa,
ja väki tulvi verkkoon.
Enääverkkokeskustelueiollutpienennörttiporukanomaomituinenjut-
tu,jotamuuteivätymmärtäneet.Nykyäänoletomituinen,josetoleverkossa.
Analyysi raapii pintaa
Tekijät ovat kirjoittaneet Digitaalisia kohtaamisia -teokseen kaksi lukua
kukin. Toistoa on paljon, ja minkä tahansa luvun voi lukea erikseen. Kirja
kuvailee historiaa, mutta ei analysoi verkkokeskusteluiden tekniikasta riip-
pumatontaolemusta.Miksiesimerkiksiloukkaavakirjoitteluonniinyleistä?
Jäin kaipaamaan myös suomalaisen ja kansainvälisen verkkokeskustelu-
kulttuurin vuorovaikutuksen käsittelyä. Vaikutteet ovat kulkeneet molem-
piinsuuntiin.EsimerkiksiIRC,SMSjaHabboovatsuomalaisiainnovaatioita,
jotkavaikuttavatedelleennykyistensosiaalisenmedianpalveluidentaustalla.
Kirjassa oltaisiin voitu käsitellä perusteellisemmin myös varhaisten netti-
foorumeidennaisvihaa.Aihenouseeesiinanekdooteissa,muttakysymysmik-
si jää vastausta vaille. Kuten esim #gamergate osoittaa, naisviha on edelleen
verkossa arkea. Sen syiden ymmärtäminen helpottaisi vihan vastaista työtä.
Tutkijat etsivät selitystä verkkokeskusteluiden yleiselle vihamielisyydelle
jo1980-luvulla.Myösnäitätutkimuksiakirjoittajatolisivatvoineetreferoida
laajemmin. Monet niistä ovat edelleen valitettavan ajankohtaisia.I
Jyrki J.J. Kasvi, DigiVaikuttaja
Suominen Jaakko,
Saarikoski Petri
Vaahensalo Elina (2019)
Digitaalisia kohtaamisia – Verkkokeskustelut
BBS-purkeista sosiaaliseen mediaan.
Gaudeamus.
Digitaalisen viestinnän
vastuista, moderoinnista ja
anonymiteetistä on väitelty
jo yli 30 vuotta.
KIRJA-ARVIO30
31. DIGITAALISET PROSESSIT
”
TIEKEn operoima
verkkolaskufoorumi on
suomalainen keksintö. Sidosryhmien
tiiviin yhteistyön ansiosta verkkolaskut
kulkevat kitkatta. Suomalainen
verkkolaskuosoitteisto on korvaamaton
väline osoitetietojen etsinnässä.
Osoitteisto laajenee tänä vuonna
käsittämään myös ruotsalaisten
yritysten osoitteita.”
Timo Simell, TIEKE
SIVUT 38–39
Maailman datakeskusten toiminnasta syntyy
yhtä paljon hiilidioksidia kuin lentoliikenteestä.
Dataliikenteen energiankulutus on
ilmastohaasteen ydinkysymys.
Me tiekeläiset tarjoamme mahdollisuuksia ja palveluja,
joista on yrityksille ja organisaatioille konkreettista hyötyä
kehittämistyössä. Monille ovat jo tuttuja esimerkiksi Hanketori ja
Verkkolaskuosoitteisto.
Autamme tavallisia suomalaisia, yrityksiä, järjestöjä, oppilaitoksia,
tutkimuslaitoksia ja julkishallintoa kohtaamaan toisensa teknologiaan
ja tietoyhteiskuntaan liittyvien kysymysten äärellä.
31 Tiedosta 1 I 20
32. digitaaliset prosessit
Tarvitsemme lisää tietoa ja ymmärrystä, jotta digitalisaation
ekologisia hyötyjä ja haittoja voidaan kokonaisvaltaisesti arvioida.
Digitalisaatio
– ystävä vai vihollinen?
Digitaalinen kuluttaminen mielletään
usein aineettomaksi kuluttamiseksi,
mitä se ei kuitenkaan ole. Kaikille
elämänalueille laajentunut digitalisaatio on
lisännyt energiankulutusta ja hiilidioksidi-
päästöjä siitäkin huolimatta, että uudet lait-
teet ovat yhä energiatehokkaampia ja ener-
giankulutus per siirretty gigatavu pienenee
jatkuvasti.
Kasvun kierteessä
Digiteknologian lisääntyminen, nopea kehi-
tyssekäjatkuvahalpeneminenovatjohtaneet
laitteiden määrän valtavaan kasvuun. Elekt-
roniikkajäte onkin tällä hetkellä nopeimmin
kasvava jätevirta maailmassa, mutta arvioi-
den mukaan vain 20–35 prosenttia siitä saa-
daan kerättyä talteen; tämän osuuden sisäl-
tämistä materiaaleista ainoastaan murto-osa
päätyy uusiokäyttöön, koska hyvin pienten
materiaalimäärien talteenottaminen ei ole
toistaiseksi taloudellisesti kannattavaa.
Tiedossa olevat kehitystrendit kuten 5G-
verkko, lisääntyvä liikkuvan kuvan katso-
minen, tekoäly- ja lohkoketjusovellukset,
esineiden internet ja virtuaalitodellisuus
viittaavat siihen, että liikenteen määrä sekä
tallennus- ja laskentakapasiteetin tarve kas-
vavat tulevaisuudessa.
Hurjimpienennusteidenmukaanict-alan
energiankulutus on jopa 21 prosenttia ko-
ko maailman energiankulutuksesta vuonna
2030.
Lantin kaksi puolta
Ilmastonmuutoksestajaympäristövaikutuk-
sista puhuttaessa digitalisaatiolla on kaksois-
rooli.
TEKSTI LOTTA TOIVONEN
Kiertotaloudessa yhteiskuntien hyvin-
vointi ei lisäänny tuottamalla liukuhihnoil-
ta aina vain lisää tavaroita, vaan kulutus
perustuu omistamisen sijasta palveluihin,
eikä uudenlaisen kulttuurin ja toimintaym-
päristön tuottaminen onnistu ilman dataa ja
tiedonsiirtoa. Digitalisaatio vauhdittaa kier-
totaloutta mahdollistamalla materiaalitieto-
jen tehokkaan hyödyntämisen sekä jakamis-
alustojenjamarkkinapaikkojentarjoamisen.
Digitalisaation avulla voidaan saavuttaa
arviolta jopa 15 prosenttia päästövähen-
nyksiä muun muassa energia-alalla, teolli-
suudessa sekä kuljetuksissa ja henkilöliiken-
teessä.
Lantin toisella puolella on infrastruktuu-
ri verkkoineen, datakeskuksineen ja laittei-
neen, joiden rakentaminen ja käyttö kulut-
tavat luonnonvaroja ja energiaa.
Katse yli rajojen
Digitalisaationympäristövaikutuksiaeivoida
tarkastella vain toimiala- tai maakohtaisesti.
Onhyväasia,ettäict-sektorikäyttääjonyt
suhteessa enemmän uusiutuvilla tuotettua
sähköä kuin mikään muu toimiala.
Ilmastonmuutoksen näkökulmasta on
kuitenkin tärkeä pitää mielessä, ettei min-
kään toimialan sähkönkulutus voi kasvaa
”Minkään toimialan
sähkönkulutus ei voi
kasvaa rajattomasti,
vaikka se perustuisi
uusiutuviin
energiamuotoihin.”
32
33. KILPAILUKYKYINEN JA REILU KIERTOTALOUS
Jotta pystymme varmistamaan, että digitalisaatiosta
saatavat hyödyt maksimoidaan ja haitat minimoidaan,
tulee yhteiskunnalliseen keskusteluun nostaa se, miten
alaa ohjataan, ja kuka tätä kehitystä seuraa ilmasto- ja
ympäristötavoitteiden osalta.
Keskeinen kysymys on, millaista dataa alan toimijat
raportoivat ja kenelle, ja millaista tietoa ja dataa
tarvittaisiin kokonaisvaltaisen kuvan hahmottamiseksi.
Alkukesästä 2020 ilmestyvä Sitran Kilpailukykyinen ja
reilu kiertotalous -projektin rahoittama digitalisaation
ympäristövaikutuksia käsittelevä selvitys vastaa näihin
kysymyksiin osaltaan.
Jos digitalisaation käyttö, siirretyn datan ja laitteiden
määrät ja sitä kautta energian ja luonnonvarojen kulutus
kasvavat tulevaisuudessa samaa tahtia kuin tähän saakka,
on selvää, että pelkät tehostamistoimet eivät riitä
kompensoimaan haittoja.
Energiatehokkaan teknologian lisäksi meidän on
panostettava kiertotalouteen, uusiutuvan energiaan
käyttöön sekä ymmärryksen lisäämiseen kasvun syistä ja
alkuperästä.
rajattomasti,vaikkaseperustuisiuusiutuviin
energiamuotoihin, jos se samalla tarkoittaa
sitä, ettei uusiutuvilla tuotettua sähköä riit-
täisi muiden toimialojen tarpeisiin.
On myös tärkeä tiedostaa, että suoma-
laisten digitaalisten palveluiden käyttö lisää
päästöjä Suomen ulkopuolella. Esimerkiksi
suomalaisten käyttämät suoratoistopalvelut
voivat aktivoida toisella puolella maapalloa
sijaitsevan datakeskuksen, jonka energia
on tuotettu fossiilisilla polttoaineilla. Myös
laitteiden valmistus tapahtuu pääasiassa ul-
komailla.
Tämätarkoittaa,ettäosaaiheuttamistam-
mepäästöistäeituleesille,jostarkastelemme
vain Suomen datakeskusten ja tietoliikenne-
verkkojen päästöjä.
Käyttäytyminen keskiössä
Koskadigitalisaatiossaonkysesysteemitason
ilmiöstä ja muutoksesta, jossa monet asiat
ovat kytköksissä toisiinsa, edellyttää digita-
lisaation ympäristövaikutusten arvioiminen
kokonaisvaltaista tarkastelua.
Energia- ja materiaalitehokkuuden rin-
nalla olisi tutkittava aiempaa laajemmin
ihmisten käyttäytymisen muutosta, ja sen
vaikutuksia energian ja luonnonvarojen ko-
konaiskulutukseen.
On tärkeä ymmärtää sekä digitalisaation
suorat ja epäsuorat vaikutukset yhteiskun-
taan ja ympäristöön, että mahdolliset ta-
kaisinkytkennät, jotka johtuvat esimerkiksi
ihmisten käyttäytymisen muutoksesta. I ”
Suomessa
tapahtuva
digitaalisten palveluiden
käyttö lisää päästöjä
Suomen ulkopuolella.”
LOTTA TOIVONEN TYÖSKENTELEE
KESTÄVÄN ASUMISEN JA LIIKKUMISEN
ASIANTUNTIJANA SITRASSA.
kuvaadobestockkuvamiikkapirinen
33 Tiedosta 1 I 20
34. digitaaliset prosessit
Pohjoisen kasvuvyöhykkeen pilotti tuottaa sähköisen työkalun ajoneuvokaluston
ympäristövaikutusten hallintaan.
Digitalisaatio
puhtaan liikenteen ytimessä
TEKSTI MARJO UOTILA
Julkiset hankinnat ovat tehokas keino uudistaa ajoneuvojen tek-
nologiaa ja vähentää liikenteen päästöjä.
Jo tällä hetkellä kilpailutusvaiheessa voidaan ottaa huomi-
oon tarjotun kaluston vähäpäästöisyys. Tarjousten arviointi ei kui-
tenkaan ole yksiselitteistä, ja etenkin toteutuksen todentaminen ja
valvonta on haastavaa.
Ero hankitun ja toteutuneen välillä voi olla iso.
Tiukennuksia tulossa
Siirtyminen aiempaa vähäpäästöisempiin ja päästöttömiin ajoneu-
voihinvauhdittuulähitulevaisuudessa,kunEU:npuhtaidenajoneu-
vojen direktiivi astuu voimaan elokuussa 2021.
Julkisiltahankinnoiltadirektiiviedellyttääentistätiukempiapääs-
töttömien ja vähäpäästöisten ajoneuvojen minimiosuuksia. Samalla
kuntien on pystyttävä dokumentoimaan,millaisia ajoneuvoja todel-
lisuudessa käytetään ja mitkä niiden päästöt ovat.
Tällähetkelläyhteistävertailukelpoistatyökaluataitoimintatapaa
ei ole, joten Pohjoisen kasvuvyöhykkeen kaupungit päättivät enna-
koiden käynnistää pilottihankkeen haasteen ratkaisemiseksi.
Yhteistyöverkosto pilotoi
PohjoinenkasvuvyöhykeoneteläisenSuomenkuudenmaakunnanja
kolmentoista suurimman kaupungin strateginen yhteistyöverkosto,
jonka alueella jo aiemmin asetetut kunnianhimoiset hiilineutraalius-
tavoitteet on ajoitettu vuosille 2029 – 2040.
Puhtaiden ajoneuvojen direktiiviin kytkeytyvä Pohjoisen kasvu-
vyöhykkeen pilottihanke mahdollistaa konkreettisen tavan todentaa
tavoitteiden saavuttamista ja siirtymistä kestävään liikkumiseen.
Tuloksena saadaan sähköinen työkalu sekä kuntien ajoneuvoka-
luston hankintaan että kaluston ympäristövaikutusten hallintaan,
arviontiin ja monitorointiin. Pilottihanke tukee myös niitä kansal-
lisen tason tarpeita, jota direktiivin toimeenpano jatkossa edellyttää.
Onhyväpitäämielessä,ettätiukkenevatilmastovaatimuksetluovat
uusia liiketoimintamahdollisuuksia, ja direktiivin edellyttämät uu-
distukset vahvistavat ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja tarjoavien
toimijoiden kilpailukykyä.
Eri haasteet eri puolilla
ErikokoisillakunnillaeripuolillaSuomeaonerilaisiahaasteitapäästö-
34
35. VILKKAIMMIN LIIKENNÖITY OSA SUOMEA
l Pohjoinen kasvuvyöhyke kokoaa Etelä-Suomen 13 merkittävintä
kaupunkia ja kuusi maakuntaa yhteistyöverkostoksi.
l Kaupungeista mukana ovat Espoo, Helsinki, Kotka,
Kouvola, Lahti, Lohja, Pori, Porvoo, Rauma, Salo, Turku,
Uusikaupunki ja Vantaa.
l Maakunnista Pohjoiseen kasvuvyöhykkeeseen kuuluvat
Etelä-Karjala, Kymenlaakso, Päijät-Häme, Satakunta,
Uusimaa ja Varsinais-Suomi.
l Pohjoisen kasvuvyöhykkeen kautta kulkee suurin osa
Suomen viennistä, tuonnista ja henkilöliikenteestä, sekä
Suomen ainoa kansainvälisesti merkittävä liikenneväylä,
EU:n TEN-T Skandinavia-Välimeri -ydinverkkokäytävä.
”
On syytä nostaa
keskusteluun
kannustimet, joilla
Suomen ilmastotavoitteita
edistävään
ajoneuvokalustoon
siirtymistä tuetaan.”
MARJO UOTILA ON POHJOISEN
KASVUVYÖHYKKEEN YHTEYSJOHTAJA.
kuvaväylävirasto
tavoitteisiin pääsemisessä.Isoilla kaupungeilla uusittavaa kalustoa on
paljon,kuntaaspienilläkunnillaresurssienniukkuusvoihankaloittaa
ilmaston kannalta olennaisia investointeja.
Meidänonkinhuolehdittavasiitä,ettäeritilanteissaolevatkunnat
selviytyvät mahdollisimman helpolla, yksinkertaisella ja kustannus-
tehokkaalla tavalla direktiivin velvoitteista - juuri tähän Pohjoisen
kasvuvyöhykkeen pilottihanke tähtää.
Viimeistään nyt on syytä nostaa keskusteluun se, minkälaisilla
kannustimilla ja ratkaisuilla hiilineutraaliutta edistävään ajoneuvo-
kalustoon siirtymistä tuetaan.
Paljon avoimia kysymyksiä
Ratkaistavia kysymyksiä ovat muun muassa: Miten eri tilanteissa ole-
vat kunnat onnistuvat lakisääteisten velvoitteidensa täyttämisessä?
Onkokilpailutuksissaedellytettävääuuttaajoneuvokalustoasaatavissa
kautta maan ja millä hinnalla?
Millä tavalla varmistetaan vähäpäästöisten ja päästöttömien polt-
toaineiden jakelu kautta maan?
Miten eri hankintayksiköiden olisi mahdollista tehdä yhteistyötä
isojen hankintavolyymien hyödyntämiseksi?
Pohjoisenkasvuvyöhykkeenyhteistyöverkostoperustuukumppa-
nuuksilleyhteistenhaasteidenratkaisemiseksi.Sellaiselleonerityisen
suuri tarve juuri nyt.I
35 Tiedosta 1 I 20
36. digitaaliset prosessit
Kun haluamme muuttaa elämäntapaamme ilmastoystävälliseen suuntaan,
tarvitsemme oikeaa ja helposti ymmärrettävää tietoa. K-ryhmä auttaa
asiakkaitaan tekemään vastuullisia valintoja datan avulla.
Tiedon avulla vastuullisia valintoja
Datapohjainen K-Ostokset-palvelu
tarjoaa 3,5 miljoonalle Plussa-asiak-
kaalle näkymän omien ruokaostos-
ten ilmastovaikutuksiin hiilijalanjälkimitta-
rin avulla.
”Väitän, että tieto auttaa toimimaan. Se
saattaa ensin lisätä tuskaa, kun tietoisuus
omien valintojen vaikutuksista tulee todek-
si. Uskon kuitenkin, että vain oikean tiedon
avulla voimme muuttaa omaa käyttäytymis-
tämmeolipakyseessäsittenilmastonkannal-
ta vastuulliset valinnat tai vaikkapa oman
hyvinvoinnin parantaminen”, K-ryhmän
asiakastietojohtaja ja TIEKEn hallituksen
jäsen MinnaVakkilainen sanoo.
TEKSTI ANNA INGET
Toimintavinkkejä ja tuotesuosituksia
K-ryhmähaluaaauttaaasiakkaitaantekemään
niin omaa kuin ympäristön hyvinvointia tu-
kevia valintoja.Viime vuonna lanseerattu K-
Ostokset-palvelu tarjoaa Plussa-asiakkaille
näkymän heidän K-ruokakaupoissa teke-
miinsä ostoksiin.
Lisäksi palvelu kertoo,kuinka kotimaisia ja
ilmastoystävällisiä asiakkaan ruoka- ja vähit-
täistavaraostokset ovat.
K-Ostoksissa asiakas voi asettaa tavoitteen
kasvattaa ostoskorinsa kotimaisuutta ja il-
mastoystävällisyyttä. Palvelu tarjoaa vinkkejä
tavoitteen saavuttamiseen sekä suosituksia
tuotteista, jotka kasvattavat ostoskorin koti-
maisuutta.
”Asiakkaatovattoivoneettällaistapalvelua
jo pitkään. On mainiota, että voimme vasta-
ta heidän tarpeisiinsa. Kehitämme palvelua
tiiviisti yhdessä asiakkaidemme kanssa. Mis-
siomme on, että tiedon tarjoamisen lisäksi
autammeasiakkaitammeaidostitoimimaan.
Jotta uudet tavat juurtuvat arkipäivän teoik-
si, tarvitaan tavoitteiden asettamisen lisäksi
vinkkejä ja suosituksia”,Vakkilainen jatkaa.
Alkuvuodesta 2020 K-Ostokset-palvelulla
oli jo yli 100 000 käyttäjää.
Eettisesti ja turvallisesti
Uusien teknologioiden ja datan mahdolli-
suuksista ihmiskunnan suurten ja pienten
36
37. ongelmienratkaisussapuhutaanpaljon,mut-
ta monin paikoin ne ovat vielä vajaakäytössä
oleva voimavara.
Yritysten merkitys on suuri, sillä niillä on
hallussa paljon hyödyllistä dataa sekä resurs-
sit rakentaa tietoa hyödyntäviä palveluita.
Asiakkaina ymmärrämme datan mer-
kityksen elämässämme; digitaalisuuden ja
teknologianasiantuntijapalveluyritysAccen-
turen selvityksen mukaan jopa 83 prosenttia
kuluttajista haluaa jakaa tietojaan yrityksille
saadakseen yksilöllisiä asiointikokemuksia.
Olennaistadatanhyödyntämisessäoneet-
tisyys.Yritysten on varmistettava,että ihmis-
tendataonturvassajaasiakkaanyksityisyyttä
kunnioitetaan.
”Meille K-ryhmässä on ensisijaisen tärke-
ää,että olemme asiakkaamme luottamuksen
arvoisiajahyödynnämmedataaainaeettises-
tiniihinkäyttötarkoituksiin,joihinmeilläon
asiakkaamme lupa”,Vakkilainen kiteyttää. I
KIRJOITTAJA ON K-RYHMÄN
VIESTINTÄPÄÄLLIKKÖ ANNA INGET.
YRITYKSET JA YKSILÖT YHDESSÄ
”Kestävää maailmaa on rakennettava kaikilla
tahoilla: yhteiskunnan, yritysten ja yksilöiden pitää
toimia aktiivisesti. Yrityksillä on tässä tietenkin
suuri rooli”, K-ryhmän asiakastietojohtaja ja TIEKEn
hallituksen jäsen Minna Vakkilainen toteaa.
Yksi osoitus ihmisten halusta vaikuttaa omilla
valinnoillaan on se, että yli 70 prosenttia
K-ryhmän asiakkaista pitää K-Ostokset-palvelun
hiilijalanjälkimittaria erittäin hyödyllisenä
ominaisuutena.
”Yksi ihminen tai yritys ei voi pelastaa koko
maailmaa, mutta kun riittävän moni toimii
kestävällä tavalla, maailmasta tulee väistämättä
parempi paikka. Datalla ja teknologialla on
tässä suuri rooli – inhimillisyyttä unohtamatta”,
Vakkilainen toteaa.
RUOKAKAUPPA ASIAKKAAN JA
YMPÄRISTÖN ASIALLA
l K-Ostokset-palvelu löytyy K-Ruoka-sovelluksesta
tai osoitteesta K-Ruoka.fi/ostokset
l K-Ostoksilla on yli 100 000 käyttäjää
l K-Ostosten kehittämiseen on osallistunut
yli 8 000 asiakasta
l Plussa-asiakkaita on yli 3,5 miljoonaa
l K-ruokakauppoja on Suomessa 1 200
l K-ruokakaupoissa 1,2 miljoonaa
asiakaskohtaamista päivittäin
Tiedon avulla voimme muuttaa omaa käyttäy-
tymistämme, olipa kyseessä ilmastovastuu tai
vaikkapa oma hyvinvointi, toteaa K-ryhmän
asiakastietojohtaja Minna Vakkilainen.
kuvatk-ryhmä
37 Tiedosta 1 I 20
38. Maailman datakeskusten toiminnasta syntyy syntyy yhtä paljon hiilidioksidia kuin
lentoliikenteestä. Hukkalämmön siirtäminen kaukolämpöverkkoon on osaratkaisu,
paljon muitakin toimenpiteitä tarvitaan.
Dataliikenteen energiankulutus on
ilmastohaasteen ydinkysymys
TEKSTI PAULA LAUNONEN
DATAKESKUSTEN ENERGIANKÄYTTÖÄ
SUITSITAAN MAAILMALLA
l Amsterdamin kaupunki on rajoittanut uusien datakeskusten
rakentamista ja asettanut velvoitteen uusien datakeskusten
energiatehokkuudelle.
l Santa Claran kaupunki edellyttää, että datakeskuksen varavoima
tuotetaan ei-fossiilisilla polttoaineilla.
l Singapore on rajoittanut datakeskusten rakentamista
maan- ja energiankäytöllisistä syistä.
l Sanghai edellyttää uusilta datakeskuksilta
vähintään 1,3 PUE*-tehokkuutta.
l Power Usage Efficiency (PUE) kertoo kuinka paljon
datakeskuksessa kuluu sähköä muuhun kuin ict:hen.
Lähde: Eero Lindqvist, Telia
Kuinka moni suoratoistopalvelun
käyttäjä tietää, että elokuvan katselu
tarkimmalla teräväpiirtoasetuksella
kuluttaa sähköä ja vettä nelinkertaisen mää-
rän keskilaatuun verrattuna?
Entä mahtaako megatähti Luis Fonsi olla
tietoinen Despacito-hittinsä viraaliversion
ympäristövaikutuksista?
Pian ilmestymisen jälkeen, huhtikuussa
2018,videota oltiin ladattuYou Tubesta viisi
miljoonaa kertaa, ja letkeiden latinorytmien
striimaus oli muutamassa viikossa kulutta-
nut sähköä yhtä paljon kuin 40 000 amerik-
kalaista kotitaloutta vuoden aikana.
”Erilaisten kulttuuritallenteiden,sosiaali-
sen median ja muiden digitalisoitujen palve-
lujen siirto datakeskusten servereiltä kulut-
tajien laitteisiin kuluttaa runsaasti energiaa,
ja muodostaa merkittävän osan globaalista
sähkönkulutuksesta”, toteaa Telian datakes-
kusasiantuntija Eero Lindqvist.
Valtioluokan sähkösyöppö
Suuruusluokan hahmottamiseksi Lindqvist
vertaa datakeskuksia Ranskan valtioon.
”Viime vuonna datakeskukset kuluttivat
sähköä arviolta 420 terawattituntia. Rans-
kassa yhteiskunnan kaikkien toimijoiden
yhteenlaskettu sähkönkulutus oli 440 tera-
wattituntia.”
Tällä hetkellä datakeskusten toiminta syö
kolme prosenttia maailman sähköntuotan-
nosta,jadigitalisaationjatkuessanykytahtiin
kymmenen vuoden kuluttua jo kahdeksan
prosenttia.
”Datakeskusten energiankäyttö on ydin-
kysymys, kun etsimme ratkaisuja ilmaston
lämpenemisen hidastamiseen. Hiilidioksi-
dia datakeskusten toiminnasta syntyy yhtä
paljon kuin lentoliikenteestä”, Lindqvist
kertoo. (Vertailu perustuu tilanteeseen en-
nen keväällä 2020 koronaviruksen vuoksi
voimaantulleita lentoliikenteen rajoituksia.)
digitaaliset prosessit
Ennen kuin päästään pohtimaan ratkai-
suja, on ymmärrettävä datakeskustekniikan
pääperiaatteet. Sähköä – jota toistaiseksi
tuotetaan pääsääntöisesti ilmaston kannalta
huonolla fossiilisella energialla – tarvitaan
sekä datan siirtoon verkkoon että palve-
lintilojen viilennyksessä käytettävän veden
jäähdyttämiseen.
Haasteena sijainti
Yhtenä hiilikuorman vähentämiskeinona
onkin esitetty hukkalämmön siirtoa kauko-
lämpöverkkoon,jolloinkiinteistöjenlämmi-
tykseen tarvittavan primäärienergian määrä
pienenee ja päästöt vähenevät.
”Sinänsä hyvä idea, mutta toimii vain
pienessä osassa maailmaa”, Lindqvist sanoo.
Lindqvist huomauttaa, että 90 prosenttia
datakeskuksista sijaitsee maapallon lämpi-
millä alueilla.
”Kun lämpötila on ympäri vuoden hel-
lelukemissa, eikä taloja lämmitetä, niin ky-
syntäädatakeskustenhukkalämmölleeiole.”
Miksi sitten datakeskuksia ei siirretä alu-
eille, joissa taloja lämmitetään? Lindqvistin
mukaan Euroopan isoissa kaupungeissa
– esimerkiksi Lontoo, Pariisi, Amsterdam,
Frankfurt – vastaan tulee sähköverkkojen
riittämätön kapasiteetti.
”Amsterdamiineitoistaiseksisaarakentaa
yhtäänuuttadatakeskusta,silläsevaatisiison
remontin sähköverkkoon. Saksassa sähkö
puolestaanonniinkallista,ettäsesaamonen
toimijan miettimään onko investointi muu-
alle kannattavampi”, Lindqvist taustoittaa.
Arktisen alueen valtit
”Ei siis ihme, että hiilineutraaliutta tavoit-
televien datakeskusoperaattoreiden katseet
ovat kääntyneet Pohjoismaihin”, Lindqvist
kommentoi ja ryhtyy luettelemaan arktisen
38
39. vyöhykkeen valtteja.
”Viileässä ilmastossa palvelintilojen jääh-
dytys pystytään toteuttamaan tehokkaasti.
Uusiutuvaa, hiilineutraalia sähköä on saa-
tavilla. Pohjoismainen sähkön yhteismark-
kina toimii luotettavasti, ja verkossa riittää
kapasiteettia.”
Lindqvist huomauttaa, että Ruotsissa
ja Suomessa datakeskusten hukkalämpöä
siirretän jo nyt kaukolämpöverkkoon. Esi-
merkkinä hän mainitsee Tukholman, jossa
Fortum on ollut käynnistämässä datakesku-
syhteistyötä.Suomessa pioneereina liikkeel-
le lähtivät venäläinen datakeskusoperaattori
Yandex ja Mäntsälän kaupunki.
”Pitää kuitenkin muistaa, ettei maailman
kaikkia datakeskuksia voida siirtää pohjoi-
seen.”
Siirtonopeus on keskeinen syy, jonka
vuoksi palvelimia on sijoitettava käyttäjien
läheisyyteen.
”Esimerkiksitehtaidentuotannonohjaus,
pörssikauppa ja älyliikenne ovat prosesseja,
joissa tiedon on kuljettava reaaliaikaisesti.
Tämän toimialan kasvu on väistämätöntä.
Kun datakeskuksia suunnitellaan, pitäisi
lähtökohta aina olla se, että maksimoimme
positiiviset ja minimoimme negatiiviset vai-
kutukset”, Lindqvist sanoo.
Kohti puhdasta surffailua
Vaikka hukkalämmön hyödyntäminen on-
nistuu vain osassa datakeskuksia, kirvestä ei
kuitenkaan pidä heittää kaivoon – keinoja
hiilijalanjäljen pienentämiseen on muitakin.
Lindqvist kiittää Googlea, joka on osta-
nut useiden tuulipuistojen koko tuotannon,
minkä ansiosta yhtiön käyttämästä sähköstä
liki sata prosenttia on hiiletöntä.
”Hyvän trendin vastakohta löytyy Aasi-
asta – erityisesti Kiinasta ja Intiasta. Siellä
datakeskusten määrä kasvaa vauhdikkaasti,
ja toistaiseksi esimerkiksi Kiinan sähköstä
kaksi kolmasosaa tehdään hiilestä”, Lind-
qvist toteaa.
Datakeskusten ekotehokkuus paranee
myös teknologian kehittymisen myötä.
Palvelimien lämmönsieto paranee Lind-
qvistinmukaanjatkuvasti:uusimmatkoneet
toimivat mainiosti 25–27 celsiusasteessa
edellisten sukupolvien vaatiman enintään
19 asteen sijaan.
Myös sovellusten energiankäyttöä voi-
daan tehostaa.
”Kun eräs yleisesti käytössä ollut oh-
jelmanpätkä koodattiin uudelleen, saatiin
60000-kertainenparannusaiempaanverrat-
tuna”, Lindqvist kertoo. I
”Osa datakeskuksista
jättää kustannussyistä
hukkalämmön
hyödyntämättä, sillä
lämmön siirtämiseksi
kaukolämpöverkkoon
täytyy rakentaa miljoonia
euroja maksava
lämpöpumppujärjestelmä.”
Datakeskusasiantuntija Eero Lindqvist, Telia Oyj
TELIAN DATAKESKUKSESTA
LÄMPÖÄ 25 000 KOTIIN
l Kesällä 2019 valmistuneen Telia Helsinki
Data Centerin hukkalämpö siirtyy
suoraan Fortumin kaukolämpöverkkoon.
l Datakeskuksen palvelimista saadaan
lämpö 25 000 espoolaisasuntoon.
l Hiilijalanjälkeään Telia pienentää
myös käyttämällä vesivoimaenergiaa
Pitäjänmäen datakeskuksessa.
l Kesäkuukausina Fortum lämmittää
käyttövettä datakeskuksen
hukkalämmöllä.
l Yhteistyö vähentää Fortumin
hiilipäästöjä 100 000 tonnia vuodessa,
mikä vastaa 55 000 henkilöauton
vuosittaisia hiilipäästöjä.
Lähteet: Eero Lindqvistin haastattelun lisäksi www.
telia.fi, Janne Kaijärven teksti
39 Tiedosta 1 I 20
40. VERKOTTAJA
Juuri nyt oman tehtävänsä kannalta ajankoh-
taisista teemoista lvm:n erityisasiantuntija
Noora Lähde mainitsee EU:n datastrategian
toimeenpanon ja logistiikan digitalisaation.
Molempien työstämiseen lvm:n virkamiehet
tarvitsevat laajaa verkostoa sekä yhteistyötä
yritysten, tutkimustahojen ja viranomaisten
kanssa.
LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ
l Huolehtii toimivista yhteyksistä ja
valmistelee oman alansa lainsäädäntöä.
l Hoitaa hallinnonalansa budjettitaloutta.
l Vastaa EU:n liikenne- ja
viestintäasioiden kansallisesta
valmistelusta ja seurannasta.
l Toimii kansainvälisillä foorumeilla.
Yhteistyö on erityisen vilkasta EU-
maiden lisäksi Pohjoismaissa, Venäjällä
ja Baltiassa.
l Ohjaa hallinnonalansa virastojen ja
laitosten toimintaa ja seuraa näiden
kehitystä (Liikenne- ja viestintävirasto,
Väylävirasto ja Ilmatieteen laitos).
l Ministeriön omistajaohjauksessa olevia
yhtiöitä ovat Traffic Management
Finland Oy ja Cinia Oy.
l Myös Yleisradio Oy kuuluu liikenne- ja
viestintäministeriön hallinnonalaan.
Lähde: www.lvm.fi
Verkostot liikenne- ja
viestintäministeriön työn tukena
Liikenne- ja viestintäministeriön (lvm) hallinnonalalla vuodesta 2016 lähtien
toiminut Noora Lähde on oikea henkilö kertomaan, minkälaista hyötyä yhteiskunnan
pelisäännöistä vastaava organisaatio saa TIEKEn jäsenyydestä.
TEKSTI TIEKEN VIESTINTÄ
tieken jäsen esittäytyy
”TIEKEn verkostotilaisuuksissa vaihdamme
ajatuksia keskeisien sidosryhmien kanssa”,
kertoo liikenne- ja viestintäministeriön
erityisasiantuntija Noora Lähde.
”Lainsäätäjän on otettava huomioon yh-
teiskunnan eri toimijoiden lähtökohdat ja
tarpeet,jottasäädöksistämuodostuukehitys-
tä oikeaan suuntaan vievä perusta. TIEKEn
verkostotilaisuuksissa on mahdollista vaihtaa
ajatuksia keskeisien sidosryhmien kanssa.”
Kun tarvitaan digitalisaatioprosesseihin
liittyvää informaation jakamista ja tietämyk-
sen kasvattamista, TIEKEä voi Lähteen mie-
lestähyödyntääviestieneteenpäinviemisessä.
”Luodessamme tasavertaista yhteiskuntaa
mahdollisimman monelle toimijalle meidän
on ymmärrettävä muun muassa big dataan,
tekoälyyn, esineiden internetiin ja sovellus-
ten rajapintoihin liittyviä mahdollisuuksia ja
haasteita – eikä meillä ministeriössä tällaista
syväosaamista aina ole, vaan sitä löydämme
kumppaneidemme, kuten TIEKEn, avulla”,
Lähde havainnollistaa.
VAIKUTTAJA
Erilaisten toimijoiden yhteen saattamisen
ohella Lähde pitää TIEKEn keskeisenä mah-
dollisuutena asenteisiin vaikuttamista. Esi-
merkiksi logistiikan prosesseja olisi haasteel-
listasujuvoittaauudenteknologianavulla,jos
yritykset tai rajaviranomaiset haluaisivat eh-
dottomastipitäytyäpaperidokumentaatiossa.
”Uuden teknologian hyväksyminen ja
toimintatapojen muutos vaatii digitaalisten
ratkaisujen tehokkuushyötyjen todentami-
senesimerkiksirajanylityksessäjakuljetusten
optimoinnissa ja seurannassa. Osallistumalla
erilaisiin selvityksiin ja hankkeisiin sekä tie-
dottamalla tuloksista TIEKE voi kasvattaa
ymmärrystä.”
LOGISTIIKAN
DIGITALISAATIOSTRATEGIA
TULOSSA
Hankkeessa valmistellaan
logistiikan digitalisaatiostrategia,
jossa määritellään visio, tavoitteet
ja toimenpiteet logistiikan
digitalisaatiokehityksen
vahvistamiseksi ja edistämiseksi.
Aikataulun mukaan strategia
valmistuu syyskuussa 2020.
40
41. TIEKEN JÄSENET OVAT VAHVUUTEMME
Jäsenistömme edustaa kattavasti tietoyhteiskunta-
kehityksen kannalta keskeisiä toimijoita: yrityksiä,
julkishallinnon organisaatioita, oppilaitoksia ja järjestöjä.
TIEKEN JÄSENORGANISAATIOT:
l tuovat esiin eri näkökulmia, jotta me puolueettomana toimijana
voimme rakentaa niistä yhteisen suunnan.
l jakavat kokemuksiaan, jotta meidän on helpompi rohkaista
muita ottamaan askeleita samaan suuntaan.
TIEKEN JÄSENENÄ:
Lähteen mukaan asenteisiin vaikutetaan
parhaiten tiedolla.
”Jotta hyödyt tulevat näkyviksi, tarvitaan
tietoa digitalisaation vaikutuksista ympäris-
töön ja talouteen.”
OmaltahallinnonalaltaanLähdemainitsee
liikenteen automaation.
”Tämäkin on monitahoinen kysymys,jota
on tarkasteltava paitsi kuskittomien ajoneu-
vojen, myös älykkään ohjauksen ja digitaali-
sen infrastruktuurin näkökulmasta. Miten ja
missä automaatio parhaiten palvelee päästö-
vähennystavoitteitajasujuvaapaikastatoiseen
siirtymistä – hakemalla vastauksia näihin ky-
symyksiin TIEKEn kaltaisissa verkostoissa
voi vaikuttaa päätöksentekoon ja käytännön
toteutuksiin.”
VAUHDITTAJA
TIEKEn verkostoissa Lähde tuntee olevansa
osa yhteisöä, jonka tavoitteena on rakentaa
Suomesta entistäkin kilpailukykyisempi ja
toimivampi osa globaalia järjestelmää.
”TIEKEn tapahtumissa ja hankkeissa jul-
kinen ja yksityinen sektori kohtaavat ja vaih-
tavat ajatuksia. Erilaisista osaamisista, sub-
stansseista ja tavoitteista syntyy näkemyksiä
päätöksenteon tueksi ja vastaamaan tulevai-
suutta koskeviin kysymyksiin.”
Lähde viittaa hallitusohjelman mukaiseen
tiekarttaan, jonka tavoitteena on fossiiliton
liikenne Suomessa vuonna 2045 sekä parla-
mentaariseen työryhmään, jonka tehtävä on
laatia 12-vuotinen suunnitelma suomalaisen
liikennepolitiikan pitkäjänteisyyden varmis-
tamiseksi.
”Tällaisia raameja – jotka vaikuttavat
muun muassa siihen, minkälaisia hankkeita
valtio ryhtyy rahoittamaan – rakennetaan
sitä vauhdikkaammin mitä tehokkaammin
ja syvällisemmin muodostamme yhteisen
tavoitetason, tulevaisuuden skenaariot ja toi-
menpiteet,sekäosallistummetutkimuksiinja
kokeiluihin.”I
kuvaadobestock
Edistät yhteentoimivan, osaavan tietoyhteiskunnan rakentamista.
Jäsenenä olet mukana viemässä eteenpäin suomalaisten ihmisten ja
organisaatioiden digiosaamista, tukemassa yhteentoimivan tietoyh-
teiskunnan kehittämistä sekä vaikuttamassa yhdessä siihen, millaisessa
tietoyhteiskunnassa tulevaisuudessa elämme.
Hyödynnät osaamistamme, verkostojamme ja palvelujamme
TIEKEläiset ovat osaavia, innostuneita ja aikaansaavia ammattilaisia. Oli
kyse sitten osaamisen kehittämisestä tai digitaalisista prosesseista ja
teknologioista, tiimimme ja verkostomme edustavat alan kärkeä. Laaja
palveluportfoliomme palvelee niin koulutusorganisaatioita, yrityksiä kuin
julkisia toimijoitakin tietoyhteiskunnan mahdollisuuksien löytämiseksi ja
pullonkaulojen poistamiseksi.
Tutustu, hyödynnä ja kysy lisää – autamme mielellämme.
Luot vaikuttavia kumppanuuksia ja tavoitat alan toimijat
TIEKEn kanssa vaikutat ja vaikutut. Järjestämme vuosittain yli 20
tapahtumaa ja tavoitamme kohderyhmämme – oli kyseessä päättäjät,
yritykset tai koulutusorganisaatiot. Niin viidettä kertaa järjestettävä
päättäjävalmennus Tietoyhteiskunta-akatemia kuin kuukausittaiset
AamuAreenat tuovat esiin ajankohtaisia tietoyhteiskuntaan liittyviä teemoja.
Lisäksi vahvistamme suomalaista digiosaamista kohdennettujen tapahtumien,
webinaarien ja koulutusten kautta.
Rakennetaan kumppanuus sinulle tärkeiden teemojen osalta – yhdessä
saamme aikaan enemmän.
Kehität kanssamme tulevaisuuden rakennuspalikoita
TIEKEllä on kokemusta jo yli 77 kehittämishankkeesta. Nyt
laajennamme hankeportfoliota myös kansainvälisille kentille.
Rakennetaan yhdessä vaikuttava kehittämishanke tai etsitään yhdessä
uusia eurooppalaisia kumppanuuksia.
JÄSENENÄ VALJASTAT TIEKEN OSAAMISEN,
VERKOSTOT JA PALVELUT KÄYTTÖÖSI.
Lisätietoa jäsenyydestä sivuiltamme: https://tieke.fi/tieke/jasenyys/
41 Tiedosta 1 I 20
42. digitaaliset prosessit
Law Office Dancon Oy:n lakimies Kari Keturi
avaa Tiedostan palstalla ict-sopimustekstien
keskeisiä kohtia. Kansainvälisen bisnesjuridiikan
asiantuntija on laatinut TIEKEn suomen- ja
englanninkieliset sopimuspohjat, joita voit
hyödyntää neuvotteluissasi.
Tutustu laajaan kokoelmaan ja palvelun
hinnoitteluun verkossa: ict-sopimukset.fi
Lisätietoja: jari.salo@tieke.fi.
Myötävaikutusvelvollisuus
sopimuksen päättyessä
Toimittaja voidaan velvoittaa avustamaan asiakastaan
ICT-toimintojen siirrossa uudelle toimittajalle
ICT-palvelun ostajan kannattaa ensin aina varmistua siitä, että suunniteltu
hankinta ei käytännössä muodosta pitkäaikaista monopoliasemaa toimitta-
jalle.Kunyhdentoimittajanloukkuonvältetty,ostajannäkökulmastaolisitär-
keää saada solmituksi sopimus, jossa valitulle toimittajalle asetetaan sitova
velvollisuus avustaa ostajaa myös sopimuksen päättymistilanteessa. Sujuva
toimittajanvaihtoedellyttääusein,ettänykytoimittajaainakinjossainmäärin
osallistuu asiakkaan ICT-toimintojen siirtoon uudelle toimittajalle.
Liikesuhteen päättyessä toimittaja ei välttämättä ole erityisen innostunut
oma-aloitteisestisiirtämäänasiakkaanliiketoimintojakilpailijalleenedeskor-
vausta vastaan. Ostajan kannattaa näin ollen vaatia jo neuvotteluvaiheessa
sopimukseen erillinen sopimuslauseke, jossa yksilöidään toimittajan siirto-
velvoitteen kesto, laajuus ja korvausperusteet.
Myös toimittajan kannattaa olla tarkkana millä lailla siirtovelvoitteet so-
pimuksen loppupäässä olevaan sopimuslausekkeeseen kirjataan. Toisinaan
vahvassa neuvotteluasemassa oleva ostaja saattaa edellyttää toimittajalta
merkittäviä siirtotoimenpiteitä vähäisillä korvauksilla tai jopa ilmaiseksi. Alla
olevassaesimerkissäoneräänICT-sopimuksentoimittajanmyötävaikutusvel-
vollisuutta koskeva verraten tasapuolinen sopimuslauseke.
.
ARTICLE 22 – OBLIGATION TO CONTRIBUTE
22.1 On termination of the Contract, the Company shall reasonably
contribute in the transition of the Customer software and material in the
possession of the Company to a third party supplier designated by the
Customer. The obligation to contribute ends after two (2) months from the
termination of the Contract. The current hourly consultancy rate of the
Company and previously used pricing principles shall apply to services
relating to the Company’s obligation to contribute to the transfer.
Sopimuksen päättyessä Yhtiöllä on velvollisuus kohtuudella
myötävaikuttaa Yhtiön hallinnassa olevien Asiakkaan ohjelmistojen
ja muun materiaalin siirtoon Asiakkaan osoittamalle ulkopuoliselle
toimittajayritykselle. Myötävaikutusvelvollisuus päättyy, kun
kaksi (2) kuukautta on kulunut sopimuksen päättymisestä. Yhtiön
myötävaikutusvelvollisuuteen liittyvissä palveluissa noudatetaan
voimassaolevaa Yhtiön konsultoinnin tuntilaskutushintaa ja aiemmin
käytettyjä veloitusperusteita.
Keturi:
SOPIMUSTEN AVAINKOHTIA
42
43. TIEKE KEHITTÄÄ
Tutustu TIEKEn ajankohtaisiin
kuulumisiin seuraavilla sivuilla:
Keskeinen osa TIEKEn toimintaa on vaikuttavien
kehityshankkeiden käynnistäminen ja
toteuttaminen yhdessä sidosryhmien ja
yhteistyökumppaneiden kanssa. Haemme nyt
vankan kotimaan hankesalkun rinnalle laajempaa
eurooppalaisten yhteistyöhankkeiden portfoliota.
Hankkeet painottuvat jatkossakin digitaalisten
toimintaprosessien edistämiseen sekä osaamisen
kehittämiseen.
”
Me TIEKEssä olemme avoimia uusille
hankeideoille ja tapahtumille. Uusia siltoja
kohti hyvinvoivaa digiyhteiskuntaa tarvitaan!”
Hanna Niemi-Hugaerts, TIEKE
DIGIHYÖTY tukee pk-yritysten
digitalisaatiokehitystä
VS-DIGI kehittää vapaan sivistystyön
digitalisaatiota ja digiosaamista
INPROMPTU perehdyttää perustaitoihin
myös poikkeustilanteessa
TIEKE kouluttaa kesäyliopistolaisille
työssä tarvittavia digitaitoja
OSUVAT TAIDOT rakentaa valtakunnallista
digitaitojen osaamismerkistöä
VERKKOLASKUJEN VALIDOINTI on askel
kohti taloushallinnon automatisointia
kuvapanupälviä
43 Tiedosta 1 I 20