Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Alue ja väestörakenteen kehitys nyt ja lähitulevaisuudessa

1,793 views

Published on

Esitys Joukkoliikenteen kehittämispäivillä alue- ja väestörakenteen muutoksesta nyt ja lähitulevaisuudessa

Published in: Data & Analytics
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Alue ja väestörakenteen kehitys nyt ja lähitulevaisuudessa

  1. 1. ALUE- JA VÄESTÖRAKENTEEN KEHITYS NYT JA LÄHITULEVAISUUDESSA Valtiotieteen tohtori Timo Aro @timoaro 24.9.2016, Jyväskylä
  2. 2. SISÄLTÖ 1.Alue- ja väestörakenne syksyllä 2016 2.Liikenne- ja kasvukäytävät sekä vyöhykkeet alue- ja väestörakenteen suurina muutosvoimina 3.Alue- ja väestörakenne lähitulevaisuudessa
  3. 3. Alue- ja väestö- rakenne syksyllä 2016
  4. 4. ALUE- JA VÄESTÖRAKENTEEN KEHITYSKUVA SYKSYLLÄ 2016  Kun kaikki vaikutta kaikkeen…: globalisaatio, kes- tävyyskriisi ja tietoteknologia vaikuttavat alue- ja väes- törakenteeseen pikemmin keskittävästi kuin tasoitta- vasti (kt. SITRA:n muutostrendit)  Aluekehityksen ekonomisaatio: talous on keskiös- sä kaikessa ja kaikkialla  Kaupunkien ja urbanisaation voitto?: kaupunkien ja kaupunkialueiden globaali ja kansallinen kasvu sekä urbaanit preferenssit  Teollisuus ja teolliset investoinnit versus ei-ai- neeton pääoma ja turhuuksien talous: ”talous- kasvu on kuntosaleja, sosiaalista mediaa, pokemonien jahtaamista, ruuanlaittokursseja, seikkailuja…ja kaikkea sellaista mitä Tuomas Kyrön mielensäpahoittaja pitäisi täydellisenä humpuukina” (Osmo Soininvaaraa mukailen)  Demografinen muutospaine ja kuntatalouden kriisi samanaikaisesti: väestön ja ikärakenteen no- pea muutos ja työikäisen väestön määrän väheneminen 2010-luvun Suomessa  Suurten reformien läpivieminen: alueuudistus (sote- ja maakuntauudistus) ehkä suurimmat hallin- nolliset ja toiminnalliset uudistukset noin 150 vuoteen
  5. 5. Kansalliset muutosvoimat
  6. 6. VÄESTÖMÄÄRÄ VYÖHYKKEITTÄIN SUHTEESSA HELSINKIIN (KM) 2015  Joka viides suomalainen asuu 20 kilo- metrin ja joka kolmas 100 kilometrin etäisyydellä Helsingistä  Yli puolet suomalaisista asuu 200 kilometrin etäisyydellä Helsingistä  Väestö kasvoi 200 kilometrin etäi- syysvyöhykkeellä Helsingistä yhteen- sä noin 460 000 henkilöllä vuosina 1990-2015  Yhdeksän kymmenestä suomalai- sesta asui linjan Kokkola-Joensuu – alapuolella vuonna 2015 99,9 % 98 % 88,3 % 69,8 % 56,5 % 33,3 % 20,1 %
  7. 7. RANNIKKO-SUOMI…JA MUU SUOMI  Rannikko-Suomen 20 kilometrin vyö- hykkeen maapinta-ala on 8 % koko maan maapinta-alasta vuonna 2015  Rannikkokaistaleen sisällä asui yhteen- sä 42,3 % koko maan asukkaista ja si- jaitsi 48,2 % työpaikoista  Rannikko-Suomen asukasluku kasvoi noin 382 000 asukkaalla vuosina 1990- 2015 eli lähes Tampereen ja Turun kau- punkien asukasluvun verran  Suomen rannikkovyöhykkeen alueella olevien maakuntien (8) osuus oli koko Suomen viennistä oli 73,6 % vuonna 2015!
  8. 8. VÄESTÖMÄÄRÄ 250 X 250 METRIN RUUDUISSA VUONNA 2015  Väestömäärä kuvaa asukkaiden määrää jokaisessa 250 x 250 metriä olevassa ruudussa vuonna 2015.  Suomen maapinta-alasta vakituisesti asuttujen ruu- tujen määrä on vain 6,7 % ja asumattomien ruutujen määrä 93,3 %. Asumattomista ruuduista pääosa on rakentamatonta maata eli metsää tai maatalousmaata  500 kilometrin vyöhykkeellä Helsingistä asuu noin 4,8 miljoonaa asukasta eli lähes yhdeksän kymmenestä koko maan asukkaasta (87,3 %). Vain 1/10 asukkaasta asuu linjan Kokkola-Joensuun yläpuolella, ja heistäkin noin puolet Oulun ja Kemi-Tornion välisen käytävän kaupunkiseuduilla  Väestöllinen keskipiste valuu noin yhden kilometrin vuodessa kohti etelää ja lounasta: Suomen väestölli- nen keskipiste sijaitsee tällä hetkellä Hauholla Kanta- Hämeessä (Lähde: Oulun yliopiston GIS-ryhmä). Maan- tieteellinen keskipiste on Siikalatvassa Oulun alapuo- lella Lähde: Tilastokeskus, ruutuaineisto Kartta: Timo Widbom 2016 Analyysi: Timo Aro 2016
  9. 9. VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE 250 X 250 METRIN RUUDUISSA 2014  Väestöllinen huoltosuhde kuvaa lasten (alle 15-vuotiaat) ja eläkeläisten (yli 64-vuotiaat) osuutta suhteessa työ- ikäiseen väestöön (15-64-vuotiaat).  Väestöllinen huoltosuhde oli koko maassa 57,1 vuoden 2014 lopussa eli sataa työikäistä kohden oli 57,1 lasta tai eläkeläistä.  Työikäisten väestön osuus oli suhteellisesti korkein Pori- Lappeenranta –linjan eteläpuolella, Pohjanmaiden ran- nikkoalueilla ja keskisuurilla kaupunkiseuduilla. Noin joka kuudennessa (16 %) asutussa ruudussa ei ollut ainoatakaan työikäiseen väestöön kuuluvaa henkilöä!  Väestöllinen huoltosuhde vaihteli kunnittain Helsingin 43,4 ja Luhangan 100,8 välillä.  Huoltosuhde oli alueittain alhaisin Uudellamaalla (49,2), Pirkanmaalla (56,8) ja Varsinais-Suomessa (57,7) sekä korkein Etelä-Savossa (67,1), Keski-Pohjan- maalla (65,4)ja Etelä-Pohjanmaalla (65) vuonna 2014 Lähde: Tilastokeskus, ruutuaineisto Kartta: Timo Widbom 2015 Analyysi: Timo Aro 2016
  10. 10. Kaupunki-maaseutu - luokituksen aluetyyppi Väestömäärän muutos abs. vuosina 1990- 2014 Väestömää- rän muutos % vuosina 1990-2014 KAUPUNKIALUEET 677 272 21,9  Sisempi kaupunkialue 287 795 19,8  Ulompi kaupunkialue 263 027 22,4  Kaupungin kehysalue 126 450 27,0 MAASEUTUALUEET - 200 425 -10,9  Maaseudun paikalliskeskukset -12 372 -3,7  Kaupungin läheinen maaseutu 27 653 7,5  Ydinmaaseutu - 97 745 -13,7  Harvaan asuttu maaseutu -117 961 -28,3 Kaupunki- ja maaseutualueiden väestökehitys keskipit- källä aikavälillä vuosina 1990-2014 Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne
  11. 11. Lähde: Suomen ympäristökeskus Toiminnalliset alueet laajenevat edelleen pendelöinnin ja muutto- liikkeen seurauksena…jatkossa työasialiikkuvuus isossa roolissa!
  12. 12. KESKUSKAUPUNKIEN VAIKUTUSALUEET  Kartassa kuvataan maakuntien keskuskau- punkien (18) vaikutusalueen laajuutta 30 ja 45 minuutin ajoaikaetäisyydellä  30 minuutin ajoaikaetäisyydellä maakunti- en (18) keskuskaupungeista asuu enemmän kuin 7/10 suomalaisesta  Helsingin, Tampereen ja Turun 30 minuutin aikaetäisyydellä asuu noin 2 miljoonaa ja 45 minuutin aikaetäisyydellä 2,4 miljoonaa asu- kasta  Lähes koko Etelä- ja Lounais-Suomi jää 45 minuutin ajoaikaetäisyyden sisäpuolelle suhteessa alueella sijaitseviin maakuntien keskuskaupunkeihin
  13. 13. Liikenne- ja kasvu- käytävät sekä vyö- hykkeet alue- ja väestörakenteen suurina muutos- voimina
  14. 14. Alue- ja väestörakenteen suuret muutosvoimat Kaupungistuminen Liikkuvuus Demografinen muutos Polarisoituminen Keskittyminen Vyöhykkeisyys
  15. 15. Kaupungistuminen ja keskittyminen jatkuu…  Globaali ja kansallinen trendi  Suomen ”jälkikaupungistuminen”  Kaupunkien ja kaupunkiseutujen kasvua vahdittavat: – tuottavuuskehitys – korkeampi arvonlisäys, asiantun- tijatyön keskittyminen – keskittymät: yritysten ja ihmisten fyysinen läheisyys saa ideat ja in- novaatiot liikkeelle – kilpailu ja luova tuho kirittää – väestönlisäys luo uutta palve- lukysyntää ja dynamiikkaa – digitalisaatio suuri kysymys- merkki?
  16. 16. 100 00014 yli tai noin 100 000 asukkaan kaupunkiseutua
  17. 17. • Metropolialue: – Helsingin seutu • Suuret kaupunkiseudut: – Tampereen seutu – Turun seutu – Oulun seutu • Keskisuuret kaupunkiseudut: – 10 yli 90 000 asukkaan seutua 14 suurinta kaupunkiseutua 70 seudusta…
  18. 18. Suuret ja keskisuuret kaupunkiseudut (14)
  19. 19. Suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen (14) osuus koko maasta eräillä tunnusluvuilla… 68,0 % väestöstä (2014), josta Helsingin seudun osuus 27,1 % 71,7 % työpaikoista (2013), josta Helsingin seudun osuus 31,8 % 74,0 % bkt:sta (2013), josta Helsingin seudun osuus 35,7 % 88,3 % t&k –menoista (2014), josta Helsingin seudun osuus 43,9 % 79,1 % korkea-asteen suorittaneista (2014), josta Helsingin seudun osuus 37,8 % 79,5 % uusista asunnoista (2010-2014), josta Helsingin seudun osuus 33,5 % 83,4 % vieraskielisistä (2015), josta Helsingin seudun osuus 53,5 % 69,9 % työllisistä (2013), josta Helsingin seudun osuus 30,9 % 57,3 % yrityksistä (2013), josta Helsingin seudun osuus 20,2 %
  20. 20. LIIKKUMINEN JA VYÖHYKKEISYYS 1 (2)  Vyöhykkeisyys:  Kaupunkirakenne tiivistyy ja laajenee samanaikaisesti sisään- ja ulospäin: väestö kasvaa sisäänpäin kantakaupungeissa ja hakeutuu ulospäin nopeiden liikenne- väylien varrelle tai niiden vaikutusalueelle.  Liikennepoliittiset ratkaisut stimuloivat aluekehitystä, sillä ne luovat myönteisiä muutosvaikutuksia ei-liikenteellisille, sosiaalisille ja taloudellisille vaikutuksille  Saavutettavuus:  Saavutettavuus, sujuva liikkuminen ja nopeat liikenneyhteydet ovat kaupunkien menestymisen elinehto.  VAHVA yhteys alueiden positiiviseen tai negatiiviseen väestö- ja työpaikka- kehitykseen  Liikkuminen työmarkkina-alueiden välillä korostuu. Aikaetäisyys 45-60 minuuttia tai 100 km ylärajana  (Henkilö)liikenteen tulevaisuustrendejä:  Kaupungistuminen (joukkoliikenne, pyöräily ja jalankulku versus perinteinen henkilöautoliikenne)  Demografisen muutokset (liikenneinfran ylläpito: kasvualueilla lisääntyvä lii- kenne ja infran kasvu sekä supistuvilla alueilla päinvastoin)  Autojen omistamisen ja käyttötapojen muutokset (jakamistalous ja digitali- saatio muuttaa autojen omistamiseen ja käyttöön liittyviä palveluja: MaaS- palvelut, pienten ajoneuvojen kysyntä, uusituvat energialähteet, sähkö käyttö- voimana jne.)  Ajoneuvotekniikan muutokset (autonomiset autot eli robotisoituminen)  Internet-talouden kehittyminen (palvelullistuminen, datan merkityksen kasvu liiketoiminnassa ja arvonmuodostus siirtävät toimintaa yhä lähemmäksi kuluttajarajapintaa)
  21. 21. LIIKKUMINEN JA VYÖHYKKEISYYS 2 (2)  Asemanseudut:  Nousevat kaupunkipolitiikan keskiöön elävinä kaupunkiympäristöinä  Asemanseuduista tulee kohtaamispaikkoja / keskittymiä, johon keskittyy yksi- tyisiä ja julkisia palveluita, asumista, tutkimus- ja kehitystoimintaa, yrityksiä ym. toimintaa  Kaupunkiseutujen sisällä  Korostuu erityisesti sujuva ja toimiva sisäinen (joukko)liikenne, asemanseutu- jen infrastruktuurin kehittäminen ja liikkuvuuden sujuvoittaminen.  Asiantuntijatyöhön perustuvilla työmarkkinoilla korostuvat totutusta työn tekemisestä poikkeavat mallit (työpäivän sisällä tapahtuva työasialiikkuvuus lisääntyy sekä monipaikkaisuus kodin, työpaikan sekä kokous- ja tapaamis- paikkojen välillä)  Verkkoon perustuvat työn tekemisen muodot korostavat jalankulku- ja joukkoliikennevyöhykkeellä olevien kontaktikaupunkien roolia, jolloin nopeiden, toimivien ja sujuvien yhteyksien merkitys korostuu  Kevyt- ja joukkoliikenne kasvattavat osuuttaan suurissa kaupungeissa, henkilöauto säilyttää asemansa pienemmissä kaupungeissa ja maaseudulla  Kaupunkiseutujen välillä  Korostuu liikkumisen edistäminen ja erityisesti nopeat liikenneyhteydet työs- säkäyntialueiden välillä:  Avainroolissa aikaetäisyys matkaetäisyyden sijaan ja ”tunnin juna” -konseptit keskeisiin asutus- ja työpaikkakeskittymiin  Henkilöliikenneyhteyksien kehittyminen vaikuttaa myönteisesti alueiden väliseen työsskäyntiin (pendelöintiin) ja päivittäiseen työasialiikkuvuuteen
  22. 22. Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Kartta ja analyysi: Timo Aro 2015 MUUTTOLIIKKEEN JA LIIKENNEVÄYLIEN YHTEYS? 3ylivertaista vetovoimatekijää: 1. Korkeakoulut, 2. Nopeat yhteydet 3. Alueen mainekuva
  23. 23. ENNEN: Ihmiset muuttivat sinne missä oli työpaikkoja tai mistä ole- tettiin löytyvän potentiaalisim- mat työmahdollisuudet JATKOSSA: Työpaikat siirtyvät tai hakeu- tuvat sinne, missä on paljon koulutettuja ihmisiä tai tiet- tyjen toimialojen keskittymiä tai ne koetaan tulevaisuuden kannalta potentiaalisimmiksi paikoiksi
  24. 24. Käytävä- vyöhykekehitys alkutekijöissään aluerakenteen ja liikenneyhteyksien välinen hierarkia 1. Toisistaan erilliset työmarkkina-alueet ja kaupunkiseudut: alueet eivät ole kiinteässä yhteydessä toisiinsa kuin satunnaisesti 2. Työssäkäyntialueita ja kaupunkiseutuja toisiinsa yhdistävät liikennekäytävät: alueet kiinnittyvät toisiinsa liikenneyhteyksien ja –väylien kautta 3. Kokonaisvaltaiset kasvu- ja kehityskäytävät: nauhamaiset, vyöhykemäiset ja laajenevat kasvu- ja kehityskäytävät, joissa fyysiset ja institutionaaliset rakenteet yhdistävät alueet kiinteästi toisiinsa, yhteinen kehittämisen tahtotila 4. Laajat ja yhtenäiset suuralueet: suurten kaupunkiseutujen ympärille muodostuu kehittyneiden liikenneyhteyksien ansiosta laajenevia, useita työssäkäyntialueita toisiinsa yhdistäviä vaikutusalueita ja niihin kytkeytyviä sateliittikaupunkeja 5. Valtioiden rajat ylittävät megakäytävät: Pohjoinen kasvuvyöhyke, Helsinki-Tallinna -kaksoiskaupunkiajattelu, Merenkurkun käytävä Vaasa-Uumaja jne.
  25. 25.  Kasvukäytävän vaikutusalueella (viisi kaupunkiseutua) asuu yhteensä noin 2,1 miljoonaa asukasta eli enemmän kuin yhteensä 10 maakunnassa (Itä-, Pohjois- ja Keski-Suomi sekä neljä Pohjanmaan maakuntaa)  Suomen kasvukäytävän osuus eri elinvoimaisuuden tunnusluvuilla vaihtelee 35-55 %:in välillä koko maan osuudesta!  Aluerakenteen iso kysymys lähitu- levaisuudessa: miten kasvukäytävän ulkopuolella olevat alueet asemoivat itsensä suhteessa met-ropolialuee- seen ja Suomen kasvukäytävään? Suomen kasvukäytävä 40,8 %
  26. 26. Kasvukolmion kansallinen merkitys Väestöstä Työpaikoista Yksityisen sektorin työpaikoista BKT:sta T&K-menoista Korkeakoulutetuista 47,1 % 50,5 % 53,6 % 54,4 % 68,7 % 58,0 %
  27. 27. Alue- ja väestö- rakenteen kehitys LÄHITULEVAI- SUUDESSA
  28. 28. Väestö- kehityksen pirullillinen luonne!
  29. 29.  Väestönlisäys oli positiivinen yhteensä 100 kunnassa eli vain joka kolmannessa vuosina 2010-2015  Väestönlisäystä saaneet kunnat keskittyivät  Helsingin ja Tampereen välisen kasvukäytävän vaikutusalueelle,  Muille suurille kaupunkiseuduille,  Pohjanmaiden rannikkolle,  Ahvenanmaalle ja  Pistemäisesti muihin yksittäisiin kuntiin  Väestönlisäystä saivat suhteellisesti eniten Manner-Suomen kunnista (TOP 10): Pirk-kala, Liminka, Lempäälä, Espoo, Kauniainen, Luoto, Kempele, Oulu, Kontiolahti ja Ylöjärvi Lähde: Tilastokeskus, väestömuutokset Kartta ja analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016 Väestönlisäys kunnittain promillea per vuosi vuosina 2010-2015 > 10 promillea (22 kuntaa) 5 – 9,9 promillea (33 kuntaa) 0,1 – 4,9 promillea (45 kuntaa) -0,1 – 9,9 promillea (107 kuntaa) > -10 promillea (106 kuntaa) VÄESTÖNLISÄYS KUNNITTAIN SUHTEESSA ASUKASLUKUUN VUOSINA 2010-2015
  30. 30.  Väestö kasvaa Tilastokeskuksen vuo- den 2015 väestöennusteen mukaan noin joka kolmannessa (111) kun- nassa vuosina 2015-2030  Väestö kasvaa ennusteen mukaan yli 10 % Helsingin metropolialueella, Helsingin ja Tampereen välisen kas- vukäytävän vaikutusalueella, suu- rimmilla kaupunkiseuduilla, Lounais- Suomessa, Pohjanmaiden rannikko- alueella ja osassa Lappia  Väestö vähenee noin kahdessa kol- mesta kunnasta, jotka sijaitsevat kes- kisessä, itäisessä ja pohjoisessa Suo- messa sekä Etelä- ja Länsi-Suomen suurten kaupunkiseutujen reuna-alu- eilla VÄESTÖENNUSTE KUNNITTAIN 2015-2030 Väestöennuste kunnittain vuosina 2015-2030 (%) > 10 % (33 kuntaa) 5 – 9,9 % ( 35 kuntaa) 0,1 – 4,9 % (43 kuntaa) -0,1 – -9,9 % (96 kuntaa) > -10 % (106 kuntaa) Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste Kartta ja analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016 Helsinki +91 578 Espoo +49 341 Vantaa + 30 231 Oulu + 30 768 Tampere +26 431 Turku + 16 066 Jyväskylä +12 669 Kuopio + 10 281
  31. 31. Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne Kartta ja data: Timo Aro 2016 Väestöllinen huoltosuhde eli lasten (0- 14 v.) ja eläkeläisten (yli 65 v.) määrä suhteessa työikäisiin (15-64 v.) vuonna 2015 ja 2030 Alle 55 55-64,9 65-74,9 75-84,9 85-94,9 Yli 95 Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste Kartta ja data: Timo Aro 2016 2015 2030 1. Helsinki 44,0 2. Tampere 47,2 3. Vantaa 49,0 4. Turku 49,2 5. Jyväskylä 49,7 6. Espoo 50,2 Mediaani Kokemäki 71 Maksimi Kuhmoinen 102,8 1. Helsinki 50,0 2. Tampere 54,3 3. Turku 54,9 4. Espoo 56,2 5. Vantaa 56,4 6. Vaasa 57,6 Mediaani Vehmaa 89,9 Maksimi Salla 142,3 VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE *1.1.2016 alueluokituksen mukaan *1.1.2016 alueluokituksen mukaan
  32. 32.  Työikäisen väestön määrä kasvaa vain 49 kunnassa vuosina 2015- 2030 eli keskimäärin alle joka kuu- dennessa kunnassa  Työikäisen väestön määrä kasvaa suurimmilla kaupunkiseuduilla, Vaa- san, Seinäjoen ja Kokkolan seuduil- la, Ahvenanmaalla ja pistemäisesti yksittäisissä kunnissa  Työikäisten määrä kasvaa määrälli- sesti eniten Helsingissä (34 477), Espoossa (18 919) ja Vantaalla (9 868) sekä suh-teellisesti Jomalassa (18,3 %), Pirkka-lassa (17,6 %) ja Luodossa (15,8 %) TYÖIKÄISEN VÄESTÖN MUUTOS VUOSINA 2015-2030 Työikäisen (22-62 v.) väestön muutos% vuosina 2015-2030 > 15 % (3 kuntaa) 5 - 14,9 % (17 kuntaa) 0,1 - 4,9 % (29 kuntaa) -0,1 - -4,9 % (32 kuntaa) -5 - -14,9 % (68 kuntaa) > -15 % ( 164 kuntaa) Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste Kartta ja analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016
  33. 33. KAUPUNKI VÄKILUKU TILASTOKESKUKSEN VÄESTÖNLISÄYS VÄESTÖENNUSTE 2040 ENNUSTEIDEN 2016 /7 VÄESTÖENNUSTE 2040 2010-2015 (JOS 2010-2015 JATKUU) VÄLINEN EROTUS HELSINKI 632577 758510 45268 821193 62683 ESPOO 272384 337888 25486 378576 40688 TAMPERE 225843 261752 13718 283001 21249 VANTAA 217416 255433 16742 287174 31741 OULU 198832 241169 16083 265845 24676 TURKU 185836 207296 9841 226840 19544 JYVÄSKYLÄ 136934 153472 7760 169267 15795 LAHTI 119118 111256 2767 130647 19391 KUOPIO 112000 126506 5584 135266 8760 KOUVOLA 85784 78906 -2290 76242 -2664 PORI 85230 85614 531 87443 1829 JOENSUU 75444 80818 2876 87427 6609 LAPPEENRANTA 72430 74787 1066 76872 2085 HÄMEENLINNA 67910 73030 1605 74598 1568 VAASA 66871 77456 3763 82550 5094 SEINÄJOKI 61778 73436 4546 80720 7284 ROVANIEMI 61600 66447 1979 69846 3399 MIKKELI 54479 54093 245 55000 907 KOTKA 54288 52774 -444 52438 -336 SALO 53815 50365 -1021 49561 -804 20 SUURINTA 2.840.569 3.221.008 156.105 3.490.506 269.498 KAUPUNKIA 20 suurimman kaupungin väkiluku vuonna 2040 kahden ennusteen perusteella Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike; väestön ennakkotilasto; väestöennuste 2015-2040 Analyysi: Timo Aro 2016 + 380.000 (2015-2040) + 650.000 (2015-2040)
  34. 34. Lähde: Tilastokeskus; Suomen ympäristökeskus 2015; Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Ikärakenteen kehitys ikäryhmittäin vuoteen 2040 mennessä Alle 20-vuotiaiden määrä kasvaa 51 kunnassa (16,1 % kaikista kunnista) vuoteen 2040 mennessä 20-64-vuotiaiden määrä kasvaa 57 kunnassa (18 % kaikista kunnista) vuoteen 2040 mennessä Yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa 279 kunnassa (88 % kaikista kunnista) vuoteen 2040 mennessä + 16,1 % kunnista + 18 % kunnista + 88 % kunnista
  35. 35. Tuleva toiminnallisuuteen perustuva aluerakenne ilman nykyisiä kunta- ja hallintorajoja Pohjoisen suuralue (Oulu): 30 minuuttia: 224.000 hlöä 60 minuuttia: 280.000 hlöä 90 minuuttia: 347.000 hlöä Itäisen ja keskisen Suomen suuralueet (Kuopio, Joensuu ja Mikkeli): 30 minuuttia: 430.000 hlöä 60 minuuttia: 695.000 hlöä Pohjanmaiden suuralue (Vaasa, Seinäjoki ja Kokkola): 30 minuuttia: 256.000 hlöä 60 minuuttia: 419.000 hlöä Etelä- ja Lounais-Suomen suuralue (Helsinki-Turku-Tampere): 30 minuuttia: 1.896.000 hlöä 60 minuuttia: 2.588.000 hlöä 90 minuuttia: 3.193.000 hlöä 30 min 60 min 90 min Moottoritie Rataverkko
  36. 36. Etelä- ja Lounais-Suomen tuleva työssäkäyntialue?  Helsingin, Tampereen ja Turun 90 minuutin ajoaikaetäisyydellä asuu yhteensä 3,2 miljoonaa asukasta eli 58,2 % suomalai- sista  Pääradan kolmiraiteisuus ja “tun- nin juna” Turusta Helsinkiin nopeuttaisivat entisestään suuralueen muodostumista  Etelä- ja Lounais-Suomen suuralue:  30 min: 1,9 miljoonaa hlöä  60 min: 2,6 miljoonaa hlöä  90 min: 3,2 miljoonaa hlöä Moottoritie Rataverkko Pori Tampere Hämeenlinna Lahti Kotka Helsinki Turku
  37. 37. (1,2 milj.hlöä) (1,6 milj.hlöä) (1,9 milj.hlöä) HELSINGIN VAIKUTUSALUE
  38. 38. Aluerakenteen tulevaisuusvaihtoehdot? 1. Helsinki ja laajenevan metropolialueen Suomi 2. Helsinki-Tampere-Turku –kasvukolmion laajenevaan vaikutusalueeseen perustuva Suomi 3. Suomen kasvukäytävä Helsinki-Hämeen- linna-Tampere-Seinäjoki-Vaasa-Uumaja vaikutusalueineen 4. Suurten ja monipuolisten korkeakoulu- seutujen Suomi (6-10 seutua) 5. 4-5 laajan työssäkäynti- tai suuralueen Suomi, jossa kehitys-, kasvu- ja liikenne- käytävät ohjaavassa roolissa 6. 18 kehittyvien maakuntien Suomi 7. Koko maan asuttuna pitävä Suomi
  39. 39. Pohdittavaksi liikenteen ja liikkuvuuden näkökulmasta… ”Elämme aikaa, jossa maailman suurin kauppa (Alibaba) ei omista yhtään kauppaa tai varastoa, maailman suurin hotelliyhtiö (Airbnb) ei omista hotellia tai huoneita ja maailman suurin taksiyhtiö (Uber) ei omista autoja” - James Wallman -
  40. 40. Timo Aro @timoaro timokaro@gmail.com 045 657 7890 Kiitos! Lisätietoja

×