Alustus alue- ja väestörakenteen muutostrendeistä. Esitys keskittyy erityisesti kaupungistumiseen ja kaupunkialueiden kasvuun liittyviin tekijöihin

1. ALUE- JA VÄESTÖRAKENTEEN
ISOT MUUTOSTRENDIT
- kaupungistumisen näkökulma
VTT Timo Aro
@timoaro
25.2.2017

3. Esityksen pääviesti
”Koko maan voimavarojen hyödyntäminen on
pienen maan kansallinen etu. Koko maan ja
suurten kaupunkiseutujen kehittäminen eivät
ole kuitenkaan toisiaan poissulkevia vaihtoeh-
toja. Suurten kaupunkien ja kaupunkiseutujen
kasvu ja varsinkin tuleva kasvu on tosiasia eikä
tunne”

4. - Kaupunkialueet
- Kaupunkipolitiikka
- Kasvukeskukset
- Kaupunkiseutu-
lähtöisyys
- Maaseutualueet
- Aluepolitiikka
- Monikeskuksisuus
- Maakuntalähtöisyys
Kilpailukyky
Koheesio

5. Kun kaikki vaikuttaa
kaikkeen…
1. Globalisaatio ja keskinäisriip-
puvuus LISÄÄNTYY!
2. Ilmastomuutos ja kestävyys-
kriisi on käsillä NYT!
3. Teknologia ja langaton tie-
donsiirto muuttaa KAIKEN
Lähde: SITRA, megatrendit 2016

6. 1.Kaupungistumiset
2.Keskittymis- ja harvenemiskehitys
3.Aluekehityksen ekonomisaatio
4. Liikenne- ja kasvukäytävät, vyöhykkeisyys
5.Alueellinen liikkuvuus
6. Demografinen muutospaine
7. Polarisoituminen, eriytyminen
MITÄ MUUTOSTRENDIT TARKOITTAVAT
OMAN ALUEESI KANNALTA?
Alue- ja väestörakenteen ISOJA muutostrendejä

7. 7
Kaikki toimintaympäristön isot
muutokset vaikuttavat
aluerakenteeseen pikemmin
keskittävästi kuin tasoittavasti!

8. Aluehierarkia de facto 2017?
1. Metropolialue (1)
2. Suuret kaupungit ja kaupunkiseudut (3)
3. Keskisuuret kaupunkiseudut (10)
4. Seutukaupungit, seutukeskukset (20-30)
5. Muut kunnat

9. Mistä me oikein puhumme, kun
puhumme kaupungistumisesta?
1. Kaupunkialueiden kasvusta on globaalina ja kansallisena
ilmiönä: Suomi on monin tavoin myöhäiskaupungistunut, mutta nopeasti
kaupungistunut maa. Kaupungistumiseen liittyy useita kasautumisetuja ja –
haittoja, joihin vaikuttavat maantieteelliset ja historialliset tekijät sekä julkisen
vallan ja instituutioiden toimet. Kaupungistuminen on keskeinen tekijä alueiden
muutos- ja kehitysdynamiikassa
2. Sujuvista ja nopeista yhteyksistä kaupunkiseutujen sisällä ja
välillä: Liikennepoliittiset ratkaisut stimuloivat aluekehitystä. Kaupunkiseutujen
sisällä korostuu sujuva ja toimiva sisäinen joukko- ja kevyt liikenne, aseman-
seutujen infrastruktuurin kehittäminen ja liikkuvuuden sujuvoittaminen.
Kaupunkiseutujen välillä korostu matkaketjut, liikkumisen edistäminen ja
erityisesti nopeat liikenne-yhteydet. Liikkuminen työmarkkina-alueiden välillä
korostuu. Aikaetäisyys 45-60 minuuttia tai 100 km ylärajana.
3. Kaupunkiseutujen kansallisesta merkityksestä: Kaupungeilla,
kaupunkiseuduilla ja kaupunkipolitiikalla on perinteisesti ollut ohut rooli
kansallisessa politiikassa. Varsinkin suurten kaupunkien ja kaupunkiseutujen
kehittäminen on ollut enemmän hillitsevää, koordinoimatointa ja reaktiivista ja
vähemmän stimuloivaa, koordinoitua ja proaktiivista. Suomessa asuu kaupunki-
alueilla tilastointitavasta riippuen 70-85 % koko maan asukkaista. Neljä viidestä
asuu 20 suurimmalla ja puolet kuudella suurimmalla seudulla. Suurten ja keski-
suurten kaupunkiseutujen osuus kaksi kolmasosaa tai neljä viidesosaa kaikille
keskeisillä tunnusluvuilla

10. Tilannekuva muutamalla
tilastokäppyrällä…

11. Aluekehityksen pyhä
kolminaisuus
 Kartta kuvaa 70 kaupunkiseudun
kokonaisnettomuuttoa vuosina 2010-2016
1. Muuttoliikkeen
2. Liikenneyhteyksien
3. Korkeakoulujen sijainnin näkökulmasta.
 12 eniten määrällistä muuttovoittoa saa-
neen kaupunkiseudun alueen läpi kulkee
rautatie ja siellä sijaitsee tiedekorkeakou-
lun ja/tai ammattikorkeakoulun pääkampus
ja/tai yliopistokesku
Lähde: Tilastokeskus, väestö
Analyysi: Timo Aro 2016
Kartta: Timo Widbom 2016

12. Neljä yli 250 000 asukkaan kaupunkiseudut
(Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun seudut)

13. 10 yli tai noin 100 000 asukkaan kaupunkiseudut
(Lahden, Jyväskylän, Porin, Kuopion, Joensuun, Seinäjoen,
Hämeenlinnan, Vaasan, Kouvolan ja Lappeenrannan

14. SUURTEN JA KESKISUURTEN KAUPUNKISEUTUJEN* (14/70)
MERKITYS ERÄILLÄ TUNNUSLUVUILLA…
68,6 % väestöstä (2016)
71,8 % työpaikoista (2014)
74,1 % bkt:sta (2014)
90,0 % t&k –menoista (2015)
75,6 % korkea-asteen suorittaneista (2015)
79,5 % uusista asunnoista (2010-2015)
83,7 % vieraskielisistä (2015)
70,6 % työllisistä (2014)
60,9 % yrityksistä (2014)
Ja herraties mitä muuta!
Lähde: Tilastokeskus, väestö, työssäkäynti, aluetilinpito, tutkimus- ja tuotekehitys, koulutusrakenne, rakentaminen;
Analyysi: Timo Aro 2017
* Helsingin, Tampereen, Turun, Oulun, Lahden, Jyväskylän, Porin, Kuopion, Joensuun, Seinäjoen, Vaasan, Hämeenlinnan,
Kouvolan ja Lappeenrannan seudut (yli 100 000 asukasta tai noin 100 000 asukasta)

15. Kaupunki-maaseutu-luokituksen
tyyppi
Väestömäärän muutos
abs. vuosina 1990-
2013
Väestömäärän
muutos % vuosina
1990-2013
KAUPUNKIALUEET 645 189 20,8
 Sisempi kaupunkialue 267 304 18,4
 Ulompi kaupunkialue 257 368 21,9
 Kaupungin kehysalue 120 517 25,6
MAASEUTUALUEET -190 375 -10,4
 Maaseudun paikalliskeskukset -11 331 -3,4
 Kaupungin läheinen maaseutu 27 385 7,4
 Ydinmaaseutu -92 724 -13,0
 Harvaan asuttu maaseutu -113 705 -27,3
Kaupunkialueiden väkiluku kasvanut noin 650 000 henkilöllä
25 vuodessa
250 km

16.  Suomen maapinta-alasta vakituisesti asuttujen ruutujen (250 x
250 metriä) määrä oli 6,7 % ja asumattomien ruutujen määrä
93,3 % vuoden 2015 lopussa eli suurin osa Suomen maapinta-
alasta on rakentamatonta maata ja metsää
 500 kilometrin vyöhykkeellä Helsingistä asuu noin 4,8 miljoo-
naa asu-kasta eli lähes 9/10 koko maan asukkaasta (88,3 %).
 Maantieteellinen keskipiste on Siikalatvassa Oulun alapuolella.
 Väestöllinen keskipiste on Hämeenlinnan Hauholla: väestöllinen
keskipiste valuu noin yhden kilometrin vuodessa kohti etelää ja
lounasta
KAUPUNGISTUMINEN ON SILTI
EDELLEEN VARSIN SUHTEELLISTA…
Lähde: Tilastokeskus, ruututietokanta; Kartta: Timo Widbom 2016; Analyysi: Timo Aro 2016

17. Väestömäärä vyöhykkeittäin
suhteessa Helsinkiin (km) 2015
 Joka viides suomalainen asuu 20 kilo-metrin ja joka
kolmas 100 kilometrin etäisyydellä Helsingistä
 Yli puolet suomalaisista asuu 200 kilometrin
etäisyydellä Helsingistä
 Väestö kasvoi 200 kilometrin etäisyys-vyöhykkeellä
Helsingistä yhteensä noin 460 000 henkilöllä
vuosina 1990-2015
 Yhdeksän kymmenestä suomalaisesta asui linjan
Kokkola-Joensuu – alapuolella vuonna 2015
99,9 %
98 %
88,3 %
69,8 %
56,5 %
33,3 %
20,1 %
Lähde: Tilastokeskus, ruututietokanta; Kartta: Timo Widbom 2016; Analyysi: Timo Aro 2016

18. Kuntien välinen
nettomuutto
2010-2015
Muuttovoittoa
Muuttotappiota
Nettomaahan-
muutto 2010-2015
Muuttovoittoa
Muuttotappiota
Luonnollinen
väestönlisäys
2010-2015
Syntyneiden
enemmyys
Syntyneiden
vähemmyys
Väestönkehitys kunnittain 2010-luvulla
Lähde: Tilastokeskus, väestö
Kartta ja analyysi: Timo Aro 2016
+ 101 kuntaa
- 212 kuntaa
+ 72 kuntaa
- 241 kuntaa
+ 304 kuntaa
- 9 kuntaa
n= +41.193 n= 1.629.174 n= +94.495

19. Kuntien välinen nettomuutto 10 suurimmalla kaupunkiseudulla* ja
suurin puolue / pääministeripuolue vuosina 1987-2016
* 10 suurinta kaupunkiseutua: Helsingin, Tampereen, Turun, Oulun, Lahden, Jyväskylän, Porin, Kuopion, Seinäjoen ja Joensuun
Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike 1987-2016;
Analyysi ja graafi Timo Aro 2017
0
2000
4000
6000
8000
10000
12000
14000
16000
1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
Keskusta suurin puolue ja pääministeripuolue
SDP suurin puolue ja pääministeripuolue
Kokoomus suurin puolue ja pääministeripuolue
KÄÄNNEKOHTIA:
- Suuri lama 1991-1994
- Kotikuntalaki 1994-1998
- Osaamisvetoinen kasvu 1996-2001
- Finanssikriisi 2008-2010
- Pitkittynyt lama 2012-
- Keskittynyt vs. hajautunut kehitys 2015-

20. 20
Kaupunkialueiden kasvu tai keskittyminen ei ole mikään
suomalainen ilmiö!
 NordRegion tutkimus Pohjoismaiden väestökehi-
tyksestä eri osa-alueilla 2000-luvulla
 Kartta kuvaa Pohjoismaiden eri alueiden väestön-
kehitystä vuosina 2000-2013: sinisellä olevat
alueet kasvavia ja harmaalla olevat supistuvia
 Punaisella ympyräviivalla kuvatuille alueille on
keskittynyt neljä viidesosaa koko maan kas-
vusta: Suomessa Helsinki-Turku-Tampere-Lahti –
vyöhykkeen sisällä oleva alue ja Oulun seutu
 Väestöllisesti kasvavat alueet em. lisäksi ensisi-
jaisesti Jyväskylän, Seinäjoen, Vaasan, Kuopion,
Joensuun, Porin ja Tunturi-Lapin seuduilla sekä piste-
mäisesti muualla maassa.
Lähde: NordRegio

21. Miksi kaupunkialueet kasvavat?
 Kovat vetovoimatekijät (aluetalouden dynamiikka,
työpaikkakehitys, koulutustarjonta, osaamis- ja palvelukeskitty-
mät, alueen koko jne.)
 Pehmeät vetovoimatekijät (tapahtumat ja elämykset,
vetovoimapalvelut, maine, ilmapiiri ja tunnelmat, historia,
kerroksellisuus, monikultturisuus, pöhinä jne.)
 Mentaaliset tekijät (muuttuvat arvot, asenteet ja
preferenssit paikkaan liittyvissä valinnoissa sekä identiteetti-
kysymykset)
 Tutkimusten perusteella kaupunkien ja
kaupunkiseutujen kasvua vauhdittavat
muun muassa
 Korkeampi tuottavuuskehitys
 Korkeampi arvonlisäys, asiantuntijatyön keskittyminen
 Keskittymät, kontaktikaupungit: yritysten ja ihmisten fyysinen läheisyys
saa ideat ja innovaatiot liikkeelle
 Kilpailu ja luova tuho kirittävät
 Väestönlisäys luo jatkuvasti uutta palvelukysyntää ja dynamiikkaa

22. Avoimia kysymyksiä?
 Digitalisaatio keskittävänä vai
hajauttavana voimana?
 Monipaikkaisuus, monikuntalai-
suus aitona vaihtoehtona?
 Biotaloudesta maaseutualueiden
pelastusrengas
 Vastakaupungistuminen, arvojen
muutos?

23. Miltä Suomi näyttää vuonna
2030?
Pohjoisen suuralue (Oulu):
30 minuuttia: 224.000 hlöä
60 minuuttia: 280.000 hlöä
90 minuuttia: 347.000 hlöä
Itäisen ja keskisen Suomen suuralueet
(Jyväskylä, Kuopio, Joensuu ja Mikkeli):
30 minuuttia: 430.000 hlöä
60 minuuttia: 695.000 hlöä
Pohjanmaiden suuralue
(Vaasa, Seinäjoki ja Kokkola):
30 minuuttia: 256.000 hlöä
60 minuuttia: 419.000 hlöä
Etelä- ja Lounais-Suomen suuralue
(Helsinki-Turku-Tampere):
30 minuuttia: 1.896.000 hlöä
60 minuuttia: 2.588.000 hlöä
90 minuuttia: 3.193.000 hlöä
30 min
60 min
90 min
Lähde: Tilastokeskus, ruututietokanta; Kartta: Timo Widbom 2015; Analyysi: Timo Aro 2016

24. Sujuvat ja nopeat yhteydet
korostuvat
 Kartassa on tarkasteltu paikkatiedon avulla 20 kilometrin
liikenne- ja kasvukäytäviä ”sormikkaana” Helsingistä suh-
teessa Turkuun, Poriin, Ouluun, Lahteen ja Kotkaan
 Viiden Helsingistä lähtevän 20 kilometrin liikennekäytävän
(tie tai rautatie) varrella asui 3,4 miljoonaa asukasta eli 62,1
% koko maan väestöstä.
 Sormikkaan asukasluku kasvoi yhteensä 571 000 asukkaalla
(20,2 %) vuosina 1990-2015
 Sormikkaan alueella oli yhteensä 1,4 miljoonaa työpaikkaa eli
62,3 % koko maan työpaikoista
Lähde: Tilastokeskus, ruututietokanta; Kartta: Timo Widbom 2016; Analyysi: Timo Aro 2016

25. Jakolinja ei kulje kaupunki- ja
maaseutualueiden välillä…
 Rannikko-Suomen 20 kilometrin vyöhykkeen maapinta-
ala on 8 % koko maan maapinta-alasta vuonna 2015
 Rannikkokaistaleen sisällä asui yhteensä 42,3 % koko
maan asukkaista ja sijaitsi 48,2 % työpaikoista
 Rannikko-Suomen asukasluku kasvoi noin 382 000
asukkaalla vuosina 1990-2015 eli lähes Tampereen ja
Turun kaupunkien asukasluvun verran
 Suomen rannikkovyöhykkeen alueella olevien maa-
kuntien (8) osuus oli koko Suomen viennistä oli 73,6 %
vuonna 2015!

26. Onko Suomen kasvukäytävä
kuva Suomen tulevasta alue-
rakenteesta?
 Kasvukäytävän vaikutusalue
 2,1 miljoonaa asukasta (> yhteensä 10 maakun-
nassa)
 Osuus eri elinvoimaisuuden tunnusluvuilla 35-
60 % välillä koko maan tunnus-luvuista
 Tulevan aluerakenteen kannalta kaksi ydin-
kysymystä:
 Miten kasvukäytävän ulkopuolella olevat alueet
asemoituvat suhteessa metropolialueeseen ja
kasvukäytävään
 Onko Suomen kasvukäytävä kuva Suomen
tulevasta aluerakenteesta?

27.  Väestö kasvaa yhteensä 111 kunnassa eli
noin joka kolmannessa kunnassa vuosina
2015-2030
 Väestö kasvaa eniten Helsingin metropoli-
alueella, Helsingin ja Tampereen välisen
kasvu-käytävän vaikutusalueella, suurim-
milla kaupunkiseuduilla, Lounais-Suomes-
sa, Pohjanmaiden rannikkoalueella ja
osassa Lappia
 Väestö vähenee noin kahdessa kolmesta
kunnasta, jotka sijaitsevat keskisessä, itäi-
sessä ja pohjoisessa Suomessa sekä Etelä-
ja Länsi-Suomen suurten kaupunkiseutu-
jen reuna-alueilla
Väestöennuste kunnit-
tain vuosina 2015-2030
Väestöennuste kunnittain
vuosina 2015-2030 (%)
> 10 % (33 kuntaa)
5 – 9,9 % ( 35 kuntaa)
0,1 – 4,9 % (43 kuntaa)
-0,1 – -9,9 % (96 kuntaa)
> -10 % (106 kuntaa)
Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste
Kartta ja analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016
Helsinki +91 578
Espoo +49 341
Vantaa + 30 231
Oulu + 30 768
Tampere +26 431
Turku + 16 066
JKL +12 669
Kuopio + 10 281

28.  Työikäisen väestön määrä kasvaa vain 49
kunnassa vuosina 2015-2030 eli
keskimäärin alle joka kuudennessa
kunnassa
 Työikäisen väestön määrä kasvaa vain
suurimmilla kaupunkiseuduilla, Vaasan,
Seinäjoen ja Kokkolan seuduilla, Ahve-
nanmaalla ja pistemäisesti yksittäisissä
kunnissa
 Työikäisten määrä kasvaa määrällisesti
eniten Helsingissä (34 477), Espoossa (18
919) ja Vantaalla (9 868) sekä suhteellisesti
Jomalassa (18,3 %), Pirkkalassa (17,6 %) ja
Luodossa (15,8 %)
Työikäisen väestön
määrän kehitys 2015-
2030
Työikäisen (22-62 v.)
väestön muutos% vuosina
2015-2030
> 15 % (3 kuntaa)
5 - 14,9 % (17 kuntaa)
0,1 - 4,9 % (29 kuntaa)
-0,1 - -4,9 % (32 kuntaa)
-5 - -14,9 % (68 kuntaa)
> -15 % ( 164 kuntaa)
Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste
Kartta ja analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016

29. 1.Helsinki (Tallinna) ja laajenevan metropolialueen Suomi
2.Helsinki-Tampere-Turku –kasvukolmio ja laajenevan vaikutusalueen Suomi
3.Kasvukäytävien Suomi (Suomen kasvukäytävä Helsinki-Hämeenlinna-
Tampere-Seinäjoki-Vaasa-Uumaja ja Pohjoinen kasvuvyöhyke Tukholma-
Turku-Helsinki-Pietari vaikutusalueineen
4.Suurten ja monipuolisten korkeakouluseutujen Suomi (6-10 seutua)
5.4-5 laajan työssäkäynti- tai suuralueen Suomi
6.18 kehittyvän maakunnan Suomi
7.Koko maan asuttuna pitävä Suomi
Aluerakenne Suomessa 2030?

30. ”Kuntien ja koirien
maailmassa asenne
ratkaisee, ei koko”
- mukaillen Matti Apunen 2016 -

31. Timo Aro
@timoaro
timo.aro@pori.fi tai
timokaro@gmail.com
Kiitos!
Lisätietoja