Esitys alueiden vetovoimasta Piiri 2017 -kuntamarkkinointitapahtumassa Kouvolassa. Esitykseen liittyy kaksi ydinkysymystä: 1.) Mistä me puhumme, kun puhumme alueiden elinvoimasta ja vetovoimasta ja 2) Miksi yhdet alueet ovat vetovoimaisimpia kuin toiset. Esityksessä käydään läpi kuusi alueiden vetovoimaaan vaikuttavaa tekijää ja esimerkkejä.

1. JOTAIN ON AINA PAREMPI
KUIN EI MITÄÄN!
tutkittua tietoa alueiden vetovoimasta
VTT Timo Aro
@timoaro
17.5.2017

2. ESITYKSEN KAKSI
AVAINKYSYMYSTÄ
1.Mistä me oikein
puhumme, kun
puhumme alueiden
elinvoimasta ja
vetovoimasta?
2.Miksi yhdet alueet
ovat vetovoimaisempia
kuin toiset?

3. ”Elinvoiman ja vetovoiman piti
olla dynamiittia, kuin murrosikäi-
nen teini, mutta nyt nuo sanat on
byrokratisoitu. Elinvoimasta ja
vetovoimasta puhuminen kuulos-
taa siltä kuin joku alkaisi laatia
jotain ohjelmaa. Elinvoimasta ja
vetovoimasta on tullut söpöjä
pupuja, josta kaikkien pitää
tykätä”
- mukaillen Alf Rehn 2010 -

4. 1. Mistä oikein puhumme, kun puhumme
alueiden elinvoimasta ja vetovoimasta?

5. Lähtökohta
Jokaisen alueen menestyminen tai menestymättömyys
perustuu AINA viime kädessä kasvuun!

6. Kasvun = vetovoiman osatekijät liittyvät…
KASVUN
OSATEKIJÄT
1.
Väestö-
kasvuun
2.
Muuttove-
tovoimaan
3.
Työpaikka-
kasvuun
4.
Yrityspe-
rustantaan5.
Yrityskan-
nan
kasvuun
6.
Investointi-
en ja pää-
oman kas-
vuun
7.
Matkailija-
ja tapahtu-
makävijöi-
den kasvuun
8.
Opiskelija-
kaupungin
mainee-
seen

7. MISTÄ ME PUHUMME, KUN PUHUMME ELINVOIMASTA?
3.
Alueen
mainekuva
2.
Alueen
ulkoinen
elinvoima
1.
Alueen sisäinen
elinvoima
1. Sisäinen elinvoima
 Alueen sisäiseen toimintaympäristöön vaikuttavat mikro-
tekijät, jotka liittyvät rakennettuun etuun: alueen tekemät
strategiset painopisteet ja valinnat, kyky tehdä päätöksiä,
muutosherkkyys, sisäinen yhteistyö- ja luottamuskulttuuri,
yhteistyörakenne ja sopimusjärjestelyt jne.
 Muutoksia tapahtuu kaikilla aikaväleillä ja niitä on mahdol-
lista ennakoida ja vaikuttaa omin toimenpitein: muutoksen
hallinta on omissa käsissä
 Alueen mentaalinen etu avainroolissa: tulevaisuususko,
myönteinen kasvuretoriikka, identiteetti, ilmapiiri, fiilisteki-
jät ja alueen kehitystä vahvistavat yhdistävät tekijät
2. Ulkoinen elinvoima:
 Isot ulkoiset toimintaympäristöön vaikuttavat makrote-
kijät, jotka liittyvät mm. elinkeino- ja toimialarakentee-
seen väestö- ja työllisyyskehitykseen, alue- ja yritystalou-
teen, osaamiseen ja koulutukseen, tutkimukseen ja tuote-
kehitykseen tai saavutettavuuteen ja etäisyyksiin.
 Muutokset tapahtuvat keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä:
muutoksen hallinta riippuvainen ulkopuolisista päätök-
sistä ja resursseista

8.  Alue voi olla vetovoimainen, houkutte-
leva, dynaaminen, kiinnostava, potenti-
aalinen jne. useasta eri näkökulmasta
 Alueen vetovoimaa voidaan tarkastella:
 muuttajien,
 potentiaalisten muuttajien,
 paluumuuttajien,
 matkailijoiden ja kävijöiden,
 Opiskelijoiden, koulutustar-
jonnan ja osaamisen
 yrittäjien ja yritysten,
 sijoitus- ja sijaintipäätösten
 pääoman ja
 investointien näkökulmasta
MISTÄ ME PUHUMME, KUN PUHUMME VETOVOIMASTA?

9. 2. Miksi yhdet alueet ovat
vetovoimaisempia kuin toiset?

12. 1.KOVAT VETOVOIMA-
TEKIJÄT
 Kovat vetovoimatekijät liittyvät:
 Alue- ja paikallistalouden kehitykseen, yritysdynamiikkaan, yritysil-
mapiiriin, elinkeinopolitiikkaan jne. liittyvät tekijät
 Alueen työllisyys ja työpaikkakehitykseen sekä tulevaisuuden
työpaikkamahdollisuuksiin
 Alueen koulutustarjontaan, erityisesti korkeakouluihin. Innovaatio-
osaamis-, toimiala- ja muuhun tietoon tai asiantuntijuuteen
perustuvat keskittymät. Korkeakoulujen vetovoima ja maine tärke-
änä houkutustekijänä.
 Alueella oleviin globaaleihin veturiyrityksiin ja niiden verkostoihin
 Alueelle kohdistuviin investointeihin
 Kaupungin kokoon.
 Esimerkkialueita:
 Suuret ja keskisuuret kaupungit
 Osa seutukeskuksista
 Pistemäiset keskittymät ja solmupisteet.

13. KUNTIEN LUOKITTELU VIITEEN VIIDENNEKSEEN 18 MUUTTUJAN SUMMAPISTEI-
DEN PERUSTEELLA
MANNER-SUOMEN KUNTIEN (297)
SIJOITUS VIITEEN VIIDENNEKSEEN
18 MUUTTUJAN PERUSTEELLA
Viiden tähden kunnat (sijoitus 1-59)
Neljän tähden kunnat (60-119)
Kolmen tähden kunnat (120-179)
Kahden tähden kunnat (180-239)
Yhden tähden kunnat (240-297)
Lähde: Tilastokeskus, THL, Kuntaliitto, KELA;
Analyysi: Timo Aro ja Eero Laesterä 2017
Kartta: Timo Aro 2017
KOLME INDEKSIÄ JA 6 + 6 + 6 -MUUTTUJAA
1. Demografia (6):
1. Väestömuutos % 2014-2016
2. Väestömuutos % 2015-2035
3. Väestöllinen huoltosuhde 2035
4. THL:n sairastavuusindeksi
5. Sote –tarvekerroin
6. Vieraskielisten %-osuus
2. Elinvoima (6)
1. Taloudellinen huoltosuhde
2. Työllisyysaste %
3. Koulutustaso
4. Avoimen sektorin osuus %
5. Yrityskanta 1000 as. kohden
6. Äänestysaktiivisuus % KV 2012
3. Kuntatalous (6)
1. Nettovelka €/as.
2. Kertynyt yli- tai alijäämä €/as.
3. Bruttoinvestoinnit €/as.
4. Verovara %
5. Verotettavat tulot €/as.
6. VOS-riippuvuus %

14. MUUTTOVETOVOIMA KUNNITTAIN 2010-
LUVULLA
 Analyysi muodostettiin 11 kuntien muuttoveto-
voimaa, nykyistä ja tulevaa väestökehitystä mit-
taavan muuttujan avulla 2010-luvun kehityksen
perusteella. Data kerättiin absoluuttisessa ja
suhteellisessa muodossa. Kuntien luokittelu
perustui suhteellisiin arvoihin
 Positiiviset muuttovetovoimatekijät kasautuivat
sinisellä värillä olevaan viidennekseen kunnista
(57 kuntaa), jotka saivat 9-11 positiivista arvoa
 Muuttovetovoima oli tyydyttävää tai hyvää noin
joka neljännessä kunnassa (75 kuntaa), jotka
saivat positiivisen arvon 6-8 muuttujassa
 Lähes kaksi kolmesta kunnasta (181 kuntaa) oli
heikon muuttovetovoiman kuntia. Ne saivat
positiivisen arvon yhteensä 1-5 muuttujassa
MUUTTOVETOVOIMATEKIJÖIDEN
KASAUTUMINEN KUNNITTAIN (1-
11 POSITIIVISTA MUUTTUJAA)
9-11 positiivista arvoa ( 57)
6-8 positiivista arvoa (75)
1-5 positiivista arvoa (181)
Lähde: Tilastokeskus, tietokannat
Kartta ja analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016

16. 2. SIJAINTITEKIJÄT
 Sijaintietu tai –haitta: sijainti suhteessa tiedon, osaamisen,
talouden ja tuotannon solmupisteisiin.
 Hyvät ja toimivat liikenneyhteydet: liikennepoliittiset
ratkaisut stimuloivat aluekehitystä ja luovat myönteisiä muutos-
vaikutuksia ei-liikenteellisille, sosiaalisille ja taloudellisille vaiku-
tuksille. Suuret ja keskisuuret kaupungit tiivistyvät ja laajenevat
samanaikaisesti sisään- ja ulospäin. Kasvupaine kohdistuu kanta-
kaupunkeihin ja liikenneväylien varrelle
 Alueen ulkoinen ja sisäinen saavutettavuus: liikkuminen
työmarkkina-alueiden välillä korostuu. Aikaetäisyys 45-60 minuut-
tia tai 100 km ylärajana. Päivittäinen työasialiikkkuvuus ja moni-
paikkaisuus lisääntyvät.
 Asemanseudut: yhä enemmän kohtaamispaikkoja / keskittymiä,
johon keskittyy yksityisiä ja julkisia palveluita, asumista, tutkimus-
ja kehitystoimintaa, yrityksiä ym. toimintaa
 Esimerkkialueita:
 Kasvukeskusten läheisyydessä olevat ympäristökunnat
 Pääliikenneväylien varrella tai kasvukäytävien vaikutusalueella
olevat kunnat
 Ulkorajojen läheisyydessä olevat solmupisteet.

18. 3. PEHMEÄT VETOVOIMA-
TEKIJÄT
 Pehmeät vetovoimatekijät liittyvät:
 Alueen herättämään fiilikseen ja ilmapiiriin, tunnelmaan, paikan henkeen
ja laatuun, turvallisuuteen, siisteyteen, kerroksellisuuteen jne.
 Alueen tarinaan ja identiteettiin, historiaan, kaupunkikulttuuriin, perin-
teisiin, alueen maamerkkeihin, persooniin ja merkkihenkilöihin ja muihin
paikkaan liitettyihin erottautumistekijöihin
 Matkailu- ja luontokohteisiin, kuten meri, järvet, joki, kaupunkipuistot,
saaristo, luonto- ja kansallispuistot jne.
 Tapahtumiin ja elämyksiin, erityisesti tapahtuma-ankkurit ja vierailijoita
houkuttelevat vetovoimakohteet tai maamerkit
 Vetovoimapalveluihin, kuten kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut sekä muu
urbaani pöhinä (ravintolat, kahvilat, galleriat, museot, arkkitehtuuri jne.
 Yksilön kannalta kodin ja työpaikan väliin jäävät ”kolmannet paikat”:
elämäntyyli, harrastukset, vapaa-ajanviettotavat, kohtaamispaikat ja muut
yksilön itsensä toteuttamisen ja mukavuuden kannalta merkitykselliseksi
koetut asiat
 Esimerkkialueita:
 Suuret kaupungit itsessään
 Kalajoki, Savonlinna, Mäntyharju, Porvoo, Lapin matkailukohteet, Saimaa,
Lapin matkailukohteet, Yyteri, Sonkajärvi jne.

19. Seuraavatko ihmiset
työpaikkoja vai
työpaikat ihmisiä?

20. ”Kun työ, asuminen ja vapaa-aika kietoutuvat yhteen, paikkaan
liittyvien mielikuvien merkitys korostuu. Työpaikan sekä asuin- ja
elinympäristön on oltava samanaikaisesti houkutteleva ja joustava”

22. 4. MAINETEKIJÄT
 Alueeseen tai paikkaan liitetyt mieli- ja mainekuvat:
 Asenteet ja ennakkokäsitykset, arvot ja arvostukset,
uskomukset ja legendat, havainnot, tiedot, omakohtai-
set kokemukset
 Onko mielikuva paikasta = totuus?
 Alueen maine:
 Alueen maine ja mainekuvat a) alueen omien toimijoi-
den näkökulmasta ja b) alueen ulkopuolisten toimi-
joiden näkökulmasta
 Alueen maineen kolme pääryhmää: talous-, tarina- ja
toimintamaine (enemmän Timo Halonen 2016)
 Esimerkkialueita:
 Vahvan positiivisen tai negatiivisen maineen omaavat
paikat/alueet
 Neutraalin maineen omaavat paikat/alueet

23.  Suomen kakkoskeskus
 Melko täydellinen sijainti
 Kyky ja rohkeus toteuttaa
isoja WAU –investointeja
 Muuttohalukkuuden
ikiykkönen
 Kokonaismielikuvien kärki-
kaupunki
 Suomen ykkösmatkailukau-
punki
 Houkuttelevin opiskelija-
kaupunki
 Ja herra ties mitä muuta?

24. http://www.satakunnankansa.fi/kotimaa/pori-on-paska-kaupunki/
Hyvä vai huono
mainekuva Porin
kannalta?
Hyvä vai huono
erottautumis-
tekijä?
Jättääkö positii-
visen vai nega-
tiivisen jäljen?
Toimiiko negaatio muualla kuin länsirannikolla?

25. Espoo!?

26. ALUEIDEN MIELIKUVIIN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT
1.
Asenteet ja
ennakkoluulot
2.
Arvot ja
arvostukset
3.
Uskomukset ja
legendat
4.
Tiedot
5.
Havainnot
6.
Kokemukset
1-3
Hankala vaikuttaa,
muutos vie aikaa
4-6
Mahdollista vaikuttaa,
mahdollista hallita
Lähde: mukaillen Vuokko 2004
Alueeseen tai
paikkaan liitetyt
mieli- tai maine-
kuvat

27. ALUEIDEN MIELIKUVIIN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT
1.
Kokemukset
2.
Havainnot
3.
Tiedot
4.
Asenteet ja
ennakkoluulot
5.
Arvot ja
arvostukset
6.
Uskomukset ja
legendat
4-6
Hankala vaikuttaa,
muutos vie aikaa
1-3
Mahdollista vaikuttaa,
mahdollista hallita
Lähde: mukaillen Vuokko 2004
Alueeseen tai
paikkaan liitetyt
mieli- tai maine-
kuvat

28. ”Taksikuski kertoo uskottavimman tarinan”
- Timo Halonen 2016 -

30. 5. IDENTITEETTITEKIJÄT
 Identiteettitekijän vahvuus suomalainen
erityispiirre:
 Suomalaisilla vahva identiteettiside, eräänlainen
henkinen side ja yhteenkuuluvuuden tunne
suhteessa syntymä-, koti- ja opiskelupaikkaan
 Henkilökohtaisella tasolla olevat siteet ja kytkökset
joko/tai kotiseutuun ja sen ihmiseen
 Perhe, ystävät, sukulaiset, tuttavat jne. lähellä ja
muut paikkaan sitovat verkostot
 Historiaan, kulttuuriin, kieleen, merkkihenkilöihin
ja muu paikkaan sidottu identiteetti
 Esimerkkialueita:
 Alueeseen samaistuminen: pohjalaisuus, savolaisuus,
ruotsinkielisyys jne.
 Paikkakuntaan samaistuminen: porilaisuus, turkulai-
suus, oululaisuus, kotkalaisuus jne.
 Kaupunginosaan tai kylään samaistuminen: Kallio,
Portsa, Pispala, Nurmijärvi…

31. JOKAISELLA PAIKALLA PITÄÄ OLLA JOKIN VASTAVOIMA…

33. 6. VILLIT KORTIT?

35. Vetovoimaisimmat kaupungit 2017?
SIJOITUS
MUUTTOVETOVOIMAISIM-
MAT KUNNAT 2010-2016
(N=313 kuntaa)
VALMISTUNEET ASUNNOT
2010-2015 (10000 as.
kohden)
(N=313 kuntaa)
KOKONAISMIELIKUVA
KAUPUNGEISTA 2017
(ARVOSANA 4-10)
(N=37 kaupunkia)
KAUPUNGIT, JOIHIN
VOISI KUVITELLA MUUT-
TAVANSA 2017 (%)
(N=37 kaupunkia)
PARAS KAUPUNKI MAT-
KAILUKOHTEENA 2017
(ARVOSANA 4-10)
(N=26 kaupunkia)
HALUTUIN KORKEAKOU-
LUKAUPUNKI 2017
(N=20 kaupunkia)
1. Helsinki (40 074) Seinäjoki (639) Tampere (8,07) Tampere (35 %) Tampere (8,55) Tampere
2. Espoo (14 015) Oulu (562) Turku (7,73) Jyväskylä ja Turku (28 % Porvoo (8,50) Helsinki
3. Tampere (12 076) Vantaa (528) Jyväskylä (7,64) Turku ja Helsinki (8,48) Turku
4. Vantaa (10 546 Espoo (527) Kuopio (7,50) Espoo (25 %) Jyväskylä
5. Turku (10 492) Joensuu (498) Helsinki (7,42)
Helsinki ja Hämeenlinna
(23 %) Kuusamo (8,34) Espoo
6. Oulu (7398) Jyväskylä (470) Oulu (7,40)
Naantali ja
Maarianhamina (8,33) Oulu
7. Kuopio (5 489) Tampere (425) Naantali (7,30 Kuopio (19 %) Kuopio
8. Jyväskylä (4 733) Kuopio (424) Espoo (7,25)
Naantali, Porvoo ja
Vaasa (18 %) Savonlinna (8,16) Lappeenranta
9. Lahti (3 443) Vaasa (375)
Hämeenlinna ja Porvoo
(7,22) Hanko (8,13) Vaasa
10. Joensuu (2 751) Helsinki (349) Kuopio (8,06) Joensuu
Lähde: Tilastokeskus, väestö;
Luokittelu: Timo Aro 2017
Lähde: Tilastokeskus, rakentaminen;
Luokittelu: Timo Aro 2017
Lähde: Taloustutkimus, muutto-
halukkuustutkimus 2017
Lähde: Taloustutkimus, muutto-
halukkuustutkimus 2017
Lähde: Taloustutkimus, kaupungit
ja kunnat matkailukohteena tut-
kimus 2017
Lähde: Taloustutkimus, korkea-
koulujen imago 2017

36. PAIKAN LAATUUN LIITTYVÄT
TSEKKAUSKYSYMYKSET
1. Mitä siellä on?
2. Keitä siellä on?
3. Mitä siellä tapahtuu?
4. Miten sinne pääsee?

37. ”Kuntien ja koirien
maailmassa asenne
ratkaisee, ei koko”
- mukaillen Matti Apunen 2016 -

38. Timo Aro
@timoaro
timokaro@gmail.com
045 657 7890
Kiitos!
Lisätietoja