SlideShare a Scribd company logo
1 of 37
Download to read offline
KAUPUNKIEN KOVAT JA PEHMEÄT
VETOVOIMATEKIJÄT
Valtiotieteen tohtori Timo Aro
Kaupunkisuunnitteluseminaari X
12.10.2016, Oulu
http://www.satakunnankansa.fi/kotimaa/pori-on-paska-kaupunki/
Hyvä vai huono
mainekuva Porin
kannalta?
Hyvä vai huono
erottautumis-
tekijä?
Jättääkö positii-
visen vai nega-
tiivisen jäljen?
Toimiiko negaatio muualla kuin Porissa?
Aluetalous-
dynamiikka
Työllisyys-
dynamiikka
Osaamis-
dynamiikka
Yritys-
dynamiikka
Vetovoima-
dynamiikka
Muu
dynamiikka
Alueen
mainekuva
Alueen ulkoinen
elinvoima
Alueen
sisäinen
elinvoima
Elinvoiman ja vetovoiman kehyksestä…
Alueen ulkoisen
elinvoiman
osatekijät
Mistä puhutaan, kun puhutaan alueen
vetovoimasta?
 Alue voi olla vetovoimainen, houkutte-
leva, dynaaminen, kiinnostava, potenti-
aalinen jne. useasta eri näkökulmasta
 Alueen vetovoimaa voidaan tarkastella
koko-naisuutena tai yksittäisten osate-
kijöiden näkökulmasta:
 muuttajien,
 potentiaalisten muuttajien,
 paluumuuttajien,
 matkailijoiden ja kävijöiden,
 yrittäjien ja yritysten,
 sijaintipäätösten
 pääoman ja
 investointien näkökulmasta
Alueen vetovoimatekijät
1. KOVAT VETOVOIMATEKIJÄT 3. PEHMEÄT VETOVOIMATEKIJÄT
2. SIJAINTITEKIJÄT 4. MAINETEKIJÄT
5. IDENTITEETTITEKIJÄT
6. VILLIT KORTIT?
1.KOVAT VETOVOIMATEKIJÄT
 Jokaisen alueen menestyminen tai menes-
tymättömyys perustuu kasvuun. Kasvu on
vetovoiman perusta. Kehitys ja muutos on
mitattavissa.
 Kovat vetovoimatekijät liittyvät:
 Alue- ja paikallistalouden kehitykseen, yri-
tysdynamiikkaan, yritysilmapiiriin, elinkei-
nopolitiikan ilmastoon jne.
 Alueen työllisyys ja työpaikkakehitykseen
sekä tulevaisuuden työpaikkamahdolli-
suuksiin
 Alueen koulutustarjontaan, erityisesti kor-
keakouluihin. Innovaatio- osaamis-, toimi-
ala- ja muut tietoon tai asiantuntijuuteen
perustuvat keskittymät
 Alueella olevat globaalit veturiyritykset ja
niiden verkostot
 Alueelle kohdistuviin investointeihin
 Kaupungin kokoon.
Maakuntaraja
18 985 - 25 000
25 001 - 30 000
30 001 - 35 000
35 001 - 72 443
Euroa/asukas käyvin hinnoin
BRUTTOKANSANTUOTE ASUKASTA
KOHDEN SEUTUKUNNITTAIN
VUONNA 2013
72443
50550
42895
41600
38961
37484
37464
37053
36206
35995
35990
35704
35480
35390
35071
30000 40000 50000 60000 70000 80000
1. Mariehamns
2. Helsingin
3. Rauman
4. Vaasan
5. Tunturi-Lapin
6. Turun
7. Tampereen
8. Pietarsaaren
9. Porvoon
10. Oulun
11. Lappeenrannan
12. Pohjois-Lapin
13. Kokkolan
14. Kemi-Tornion
15. Jämsän
Lähde: Tilastokeskus, kansantalous
 Koko maassa katosi noin 68 400 työ-
paikkaa vuosien 2012-2014 välisenä
aikana
 Yksityinen sektori menetti noin -41 000
työpaikkaa vuosien 2012-2014 välisenä
aikana
 Yrittäjien määrä vähentyi noin 9000:lla
kolmen vuoden ajanjakson aikana
 Yksityisen sektorin työpaikkojen määrä
kasvoi vain 10 seudulla 70:stä
 Yksityisen sektorin työpaikkojen määrä
kasvoi eniten Vakka-Suomen (+582),
Oulun (+344), Ålands landbygds (+219)
ja Pietarsaaren seuduilla (+209)
Yksityisen sektorin työ-
paikkakehitys (muutos%)
2012-2014
Kasvua 10 seutua
Laskua 60 seutua
YKSITYISEN SEKTORIN TYÖPAIK-
KAKEHITYS VUOSINA 2012-2014
Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti
Kartta ja analyysi: Timo Aro 2016
VÄESTÖN MUUTOS (%)
KUNNITTAIN VUOSINA 2000-2015
Muutos (%)
-30,5 - -15,0
-14,9 - 0,0
0,1 - 10,0
10,1 - 73,5
Maakuntaraja
73,3
48,5
39,7
38
36
34,9
31,2
30,2
29,4
28,7
27,4
26,6
26,5
25,6
25,2
25
24,4
24,1
23,4
23,3
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
1. Liminka
2. Pirkkala
3. Jomala
4. Lempäälä
5. Kempele
6. Tyrnävä
7. Vesilahti
8. Kirkkonummi
9. Ylöjärvi
10. Kontiolahti
11. Siuntio
12. Nurmijärvi
13. Espoo
14. Lemland
15. Luoto
16. Masku
17. Mäntsälä
18. Pornainen
19. Oulu
20. Nokia
Lähde: Tilastokeskus, väestö
MUUTTOVETOVOIMA 2010-
LUVULLA
 Analyysi muodostettiin 11 kuntien muut-
tovetovoimaa, nykyistä ja tulevaa väes-
tökehitystä mittaavan muuttujan avulla
2010-luvun kehityksen perusteella. Data
kerättiin absoluuttisessa ja suhteellisessa
muodossa. Kuntien luokittelu perustui
suhteellisiin arvoihin
 Positiiviset muuttovetovoimatekijät ka-
sautuivat sinisellä värillä olevaan vii-
dennekseen kunnista (57 kuntaa), jotka
saivat 9-11 positiivista arvoa
 Muuttovetovoima oli tyydyttävää tai hy-
vää noin joka neljännessä kunnassa (75
kuntaa), jotka saivat positiivisen arvon 6-8
muuttujassa
 Lähes kaksi kolmesta kunnasta (181 kun-
taa) oli heikon muuttovetovoiman kuntia.
Ne saivat positiivisen arvon yhteensä 1-5
muuttujassa
Muuttovetovoimatekijöiden
kasautuminen kunnittain (1-
11 positiivista muuttujaa)
9-11 positiivista arvoa ( 57)
6-8 positiivista arvoa (75)
1-5 positiivista arvoa (181)
Lähde: Tilastokeskus, tietokannat
Kartta ja analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016
10,3 - 17,0
17,1 - 21,0
21,1 - 25,0
25,1 - 57,1
Osuus 15 vuotta täyttäneistä (%)
Maakuntaraja
KORKEA-ASTEEN TUTKINNON
SUORITTANEET KUNNITTAIN 2014
57,1
45,2
40,1
39,7
38,8
35,8
35,7
35,2
35,2
34,9
34,8
34,8
34,6
34,5
34,2
33,9
33,7
33,4
32,9
32,9
20 25 30 35 40 45 50 55 60
1. Kauniainen
2. Espoo
3. Helsinki
4. Pirkkala
5. Kirkkonummi
6. Muurame
7. Kaarina
8. Lempäälä
9. Oulu
10. Tampere
11. Sipoo
11. Jyväskylä
13. Mustasaari
14. Kempele
15. Siuntio
16. Vaasa
17. Liminka
18. Kangasala
19. Naantali
19. Tuusula
Lähde: Tilastokeskus, koulutus
2. SIJAINTITEKIJÄT
 Sijainti, sijainti ja sijainti: sijainti suhteessa
tiedon, osaamisen, talouden ja tuotannon sol-
mupisteisiin. Kaupunkien sijaintietu tai –haitta
korostuvat.
 Hyvät ja toimivat liikenneyhteydet: liiken-
nepoliittiset ratkaisut stimuloivat aluekehitystä
ja luovat myönteisiä muutosvaikutuksia ei-lii-
kenteellisille, sosiaalisille ja taloudellisille vaiku-
tuksille
 Alueen ulkoinen ja sisäinen saavutetta-
vuus: liikkuminen työmarkkina-alueiden välillä
korostuu. Aikaetäisyys 45-60 minuuttia tai 100
km ylärajana. Päivittäinen työasialiikkkuvuus ja
monipaikkaisuus lisääntyvät.
 Asemanseudut: yhä enemmän kohtaamis-
paikkoja / keskittymiä, johon keskittyy yksityisiä
ja julkisia palveluita, asumista, tutkimus- ja kehi-
tystoimintaa, yrityksiä ym. toimintaa
 Kasvudynamiikka: suuret ja keskisuuret kau-
pungit tiivistyvät ja laajenevat samanaikaisesti
sisään- ja ulospäin. Kasvupaine kohdistuu kan-
takaupunkeihin ja liikenneväylien varrelle
Tulevaisuuden toiminnallinen aluerakenne ilman
hallinnollisia rajoja?
Pohjoisen suuralue (Oulu):
30 minuuttia: 224.000 hlöä
60 minuuttia: 280.000 hlöä
90 minuuttia: 347.000 hlöä
Itäisen ja keskisen Suomen suuralueet
(Kuopio, Joensuu ja Mikkeli):
30 minuuttia: 430.000 hlöä
60 minuuttia: 695.000 hlöä
Pohjanmaiden suuralue
(Vaasa, Seinäjoki ja Kokkola):
30 minuuttia: 256.000 hlöä
60 minuuttia: 419.000 hlöä
Etelä- ja Lounais-Suomen suuralue
(Helsinki-Turku-Tampere):
30 minuuttia: 1.896.000 hlöä
60 minuuttia: 2.588.000 hlöä
90 minuuttia: 3.193.000 hlöä
30 min
60 min
90 min
Moottoritie Rataverkko
3. PEHMEÄT VETOVOIMATEKIJÄT
 Pehmeät tekijät ovat enemmän pito- kuin veto-
voimatekijöitä Suomessa: pehmeiden veto-
voimatekijöiden korostuu alueelle saapumisen
jälkeen viihtyvyytenä ja mukavuutena .
 Pehmeät vetovoimatekijät liittyvät:
 Alueen herättämään fiilikseen ja ilmapiiriin, tun-
nelmaan, paikan henkeen ja laatuun, turvallisuu-
teen, siisteyteen, kerroksellisuuteen jne.
 Alueen tarinaan ja identiteettiin, historiaan, kau-
punkikulttuuriin, perinteisiin, alueen maamerkkei-
hin, persooniin ja merkkihenkilöihin ja muihin
paikkaan liitettyihin erottautumistekijöihin
 Matkailu- ja luontokohteisiin, kuten meri, järvet,
joki, kaupunkipuistot, saaristo, luonto- ja kansallis-
puistot jne.
 Tapahtumiin ja elämyksiin, erityisesti tapahtuma-
ankkurit ja vierailijoita houkuttelevat vetovoima-
kohteet tai maamerkit
 Vetovoimapalveluihin, kuten kulttuuri- ja vapaa-
ajan palvelut sekä muu urbaani pöhinä (ravinto-
lat, kahvilat, galleriat, museot, arkkitehtuuri jne.
Case Pori ja
tapahtumat
keihäänkärkenä
Lähde: Kysely Poriin ensisijaisesti liitetyistä mielikuvista N=577
Alueiden mielikuviin vaikuttavat tekijät
1.
Asenteet ja
ennakkoluulot
2.
Arvot ja
arvostukset
3.
Uskomukset ja
legendat
4.
Tiedot
5.
Havainnot
6.
Kokemukset
1-3
Hankala vaikuttaa,
muutos vie aikaa
4-6
Mahdollista vaikuttaa,
mahdollista hallita
Lähde: mukaillen Vuokko 2004
Poriin liitetyt
mieli- tai maine-
kuvat
Alueiden mielikuviin vaikuttavat tekijät
1.
Kokemukset
2.
Havainnot
3.
Tiedot
4.
Asenteet ja
ennakkoluulot
5.
Arvot ja
arvostukset
6.
Uskomukset ja
legendat
4-6
Hankala vaikuttaa,
muutos vie aikaa
1-3
Mahdollista vaikuttaa,
mahdollista hallita
Lähde: mukaillen Vuokko 2004
Poriin liitetyt
mieli- tai maine-
kuvat
TAPAHTUMIEN PORI 2025!
Porissa on tapahtumatuotannon historiaa, osaamista ja
mahdollisuuksia.
Kaupungin tehtävänä on aktiivisesti luoda ja tarjota puitteita
(rakennettu ympäristö, markkinointi ja myynti, alan osaaminen,
koulutus jne.) tapahtumille sekä löytää oikeat ihmiset ja yrittäjät
vastuutehtäviin. Kaupunki on siis ensisijaisesti tapahtumien
mahdollistaja.
Porin kilpailuedut liittyvät erityisesti massatapahtumiin
palvelujen keskellä kävelyetäisyydellä kaupungin
keskustasta.
Noin
60 000
lippua
vuodessa
Noin
10 000-
15 000
lasta
vuodessa
K.E. Klint / Satakunnan Museo
Noin
63 000
kävijää
vuodessa
Kuva: Joonas Salli, Satakunnan Kansa
4. MAINETEKIJÄT
 Identiteetti
 Imago
 Mieli- tai
mainekuva
Kaupungit, joihin voisi ajatella muuttavansa (%)
35
28
26
25
23 23
19
18 18 18
17 17
13 13 13
12 12 12
11
0
5
10
15
20
25
30
35
40
Lähde: Taloustutkimus Oy:n muuttohalukkuustutkimus 2016
N=3648 vastaajaa,
kohteena 37 kaupunkia
Kaupungit, joihin ei muuttaisi missään nimessä (%)
20
25 26
31 31 32 32 32 33 33 33
35
38 38 38 38 39 39
47
0
5
10
15
20
25
30
35
40
45
50
Lähde: Taloustutkimus Oy:n muuttohalukkuustutkimus 2016
N=3648 vastaajaa,
kohteena 37 kaupunkia
Kokonaismielikuvat kaupungeista asuinpaikkoina
8,07
7,73
7,64
7,5
7,42
7,4
7,3
7,25
7,22
7,22
7,03
7
6,96
6,92
6,9
6,85
6,76
6,71
4 4,5 5 5,5 6 6,5 7 7,5 8 8,5 9 9,5 10
Tampere
Turku
Jyväskylä
Kuopio
Helsinki
Oulu
Naantali
Espoo
Hämeenlinna
Porvoo
Lahti
Lappeenranta
Vantaa
Rovaniemi
Vaasa
Savonlinna
Joensuu
Mikkeli
Kaupunkien keskiarvo
7,00
(37 kaupunkia)
Lähde: Taloustutkimus Oy:n muuttohalukkuustutkimus 2016
Jokaisella paikalla pitää olla jokin
vastavoima…
5. IDENTITEETTITEKIJÄT
 Henkilökohtaiset siteet, syyt ja
kytkökset joko seutuun tai ihmi-
siin
 Kotiseutu tai lähellä kotiseutua,
syntymäpaikka, henkinen koti-
paikka, opiskelupaikka
 Perhe, ystävät, sukulaiset, tutta-
vat lähellä, puolison asuinpaikka
 Muut alueeseen sitovat verkostot
 Vahva yhteenkuuluvuuden ja
samaistumisen tunne
6. Villit kortit?
1. Kovat vetovoimatekijät on oltava kunnossa
ja perusta vahva
2. Sijaintitekijät ja sijaintietu korostuvat,
saavutettavuus ja yhteydet oltava kunnossa
3. Pehmeät vetovoimatekijät nousevat yhä
tärkeämpään asemaan
4. Mainetekijät mainekuva on oltava…hyvä tai
huono, kunhan se herättää jotain tunteita
5. Identiteettitekijät korostuvat
6. Villit kortit, jotka on piilossa tai jääneet
hyödyntämättä
Summa summarum
vetovoimaisen alueen
tunnusmerkit
Timo Aro
@timoaro
timokaro@gmail.com
045 657 7890
Kiitos!
Lisätietoja

More Related Content

What's hot

Emakeelepäev
EmakeelepäevEmakeelepäev
Emakeelepäev
Anna K
 
Rootsi Aeg Eestis
Rootsi Aeg EestisRootsi Aeg Eestis
Rootsi Aeg Eestis
kudisiim
 
Kodanikupäeva mälumäng
Kodanikupäeva mälumängKodanikupäeva mälumäng
Kodanikupäeva mälumäng
Natalja Dovgan
 
Eesti rahvastikugeograafia
Eesti rahvastikugeograafiaEesti rahvastikugeograafia
Eesti rahvastikugeograafia
Ingrid Mäesalu
 

What's hot (20)

Koduloomad
KoduloomadKoduloomad
Koduloomad
 
Mäger
MägerMäger
Mäger
 
Emakeelepäev
EmakeelepäevEmakeelepäev
Emakeelepäev
 
Herkese Sağlık Türkiye’nin Hedef Ve Stratejileri (Hedef:21)
Herkese Sağlık Türkiye’nin Hedef Ve Stratejileri (Hedef:21)Herkese Sağlık Türkiye’nin Hedef Ve Stratejileri (Hedef:21)
Herkese Sağlık Türkiye’nin Hedef Ve Stratejileri (Hedef:21)
 
Inimese elukaar ja selle perioodid
Inimese elukaar ja selle perioodidInimese elukaar ja selle perioodid
Inimese elukaar ja selle perioodid
 
Eesti NSV kultuurielu (põhikoolile)
Eesti NSV kultuurielu (põhikoolile)Eesti NSV kultuurielu (põhikoolile)
Eesti NSV kultuurielu (põhikoolile)
 
Wolfgang Amadeus Mozart
Wolfgang Amadeus MozartWolfgang Amadeus Mozart
Wolfgang Amadeus Mozart
 
Maahanmuutto ja vähemmistöt
Maahanmuutto ja vähemmistötMaahanmuutto ja vähemmistöt
Maahanmuutto ja vähemmistöt
 
Keelpillid
KeelpillidKeelpillid
Keelpillid
 
Rokotukset Ukrainasta saapuneille
Rokotukset Ukrainasta saapuneilleRokotukset Ukrainasta saapuneille
Rokotukset Ukrainasta saapuneille
 
Transnationaalinen osaaminen
Transnationaalinen osaaminenTransnationaalinen osaaminen
Transnationaalinen osaaminen
 
Spordialad
SpordialadSpordialad
Spordialad
 
Rootsi Aeg Eestis
Rootsi Aeg EestisRootsi Aeg Eestis
Rootsi Aeg Eestis
 
Poliitilised õPetused
Poliitilised õPetusedPoliitilised õPetused
Poliitilised õPetused
 
Kodanikupäeva mälumäng
Kodanikupäeva mälumängKodanikupäeva mälumäng
Kodanikupäeva mälumäng
 
Talvisota pp
Talvisota ppTalvisota pp
Talvisota pp
 
Terveyden edistämisen mittaaminen ja kustannusvaikuttavuus
Terveyden edistämisen mittaaminen ja kustannusvaikuttavuusTerveyden edistämisen mittaaminen ja kustannusvaikuttavuus
Terveyden edistämisen mittaaminen ja kustannusvaikuttavuus
 
Vooluveekogud
VooluveekogudVooluveekogud
Vooluveekogud
 
Verotus - verottajan esittelykalvot nuorille
Verotus - verottajan esittelykalvot nuorilleVerotus - verottajan esittelykalvot nuorille
Verotus - verottajan esittelykalvot nuorille
 
Eesti rahvastikugeograafia
Eesti rahvastikugeograafiaEesti rahvastikugeograafia
Eesti rahvastikugeograafia
 

Viewers also liked

Syrjäytyminen vai syrjäyttäminen?
Syrjäytyminen vai syrjäyttäminen?Syrjäytyminen vai syrjäyttäminen?
Syrjäytyminen vai syrjäyttäminen?
TimoAro
 
Koprince sdvosb joint venturing & teaming presentation - el paso august 2012
Koprince    sdvosb joint venturing & teaming presentation - el paso august 2012Koprince    sdvosb joint venturing & teaming presentation - el paso august 2012
Koprince sdvosb joint venturing & teaming presentation - el paso august 2012
stevenkoprince
 
เรื่อง ทรัพย์สินทางปัญญา
เรื่อง ทรัพย์สินทางปัญญาเรื่อง ทรัพย์สินทางปัญญา
เรื่อง ทรัพย์สินทางปัญญา
FUEANG Far
 
March 2012 - institutional presentation - may, 2012
March 2012 - institutional presentation - may, 2012March 2012 - institutional presentation - may, 2012
March 2012 - institutional presentation - may, 2012
Arezzori
 

Viewers also liked (20)

Alue ja väestörakenteen muutos ja kaupungistuminen
Alue  ja väestörakenteen muutos ja kaupungistuminenAlue  ja väestörakenteen muutos ja kaupungistuminen
Alue ja väestörakenteen muutos ja kaupungistuminen
 
Alue ja väestörakenteen kehitys nyt ja lähitulevaisuudessa
Alue  ja väestörakenteen kehitys nyt ja lähitulevaisuudessaAlue  ja väestörakenteen kehitys nyt ja lähitulevaisuudessa
Alue ja väestörakenteen kehitys nyt ja lähitulevaisuudessa
 
Koulutus ja osaaminen alueellisena vetovoimatekijänä
Koulutus ja osaaminen alueellisena vetovoimatekijänäKoulutus ja osaaminen alueellisena vetovoimatekijänä
Koulutus ja osaaminen alueellisena vetovoimatekijänä
 
Seutukuntien elinvoimaindeksi 2016
Seutukuntien elinvoimaindeksi 2016Seutukuntien elinvoimaindeksi 2016
Seutukuntien elinvoimaindeksi 2016
 
Muuttoliike ja aluekehitys 2010 2014
Muuttoliike ja aluekehitys 2010 2014Muuttoliike ja aluekehitys 2010 2014
Muuttoliike ja aluekehitys 2010 2014
 
Muuttoliikkeen voittajat, väliinputoajat ja häviäjät
Muuttoliikkeen voittajat, väliinputoajat ja häviäjätMuuttoliikkeen voittajat, väliinputoajat ja häviäjät
Muuttoliikkeen voittajat, väliinputoajat ja häviäjät
 
Demografinen kehitys nyt ja lähitulevaisuudessa
Demografinen kehitys nyt ja lähitulevaisuudessaDemografinen kehitys nyt ja lähitulevaisuudessa
Demografinen kehitys nyt ja lähitulevaisuudessa
 
Voiko Tampere kasvaa rajatta ja kivutta?
Voiko Tampere kasvaa rajatta ja kivutta?Voiko Tampere kasvaa rajatta ja kivutta?
Voiko Tampere kasvaa rajatta ja kivutta?
 
Onko Pohjois-Pohjanmaalla PAPUA menestyä alueiden välisessä kilpailussa?
Onko Pohjois-Pohjanmaalla PAPUA menestyä alueiden välisessä kilpailussa?Onko Pohjois-Pohjanmaalla PAPUA menestyä alueiden välisessä kilpailussa?
Onko Pohjois-Pohjanmaalla PAPUA menestyä alueiden välisessä kilpailussa?
 
Työvoiman alueellinen liikkuvuus 2010 luvulla
Työvoiman alueellinen liikkuvuus 2010 luvullaTyövoiman alueellinen liikkuvuus 2010 luvulla
Työvoiman alueellinen liikkuvuus 2010 luvulla
 
Pohjois-Pohjanmaan elinvoima alueiden välisessä kilpailussa
Pohjois-Pohjanmaan elinvoima alueiden välisessä kilpailussa  Pohjois-Pohjanmaan elinvoima alueiden välisessä kilpailussa
Pohjois-Pohjanmaan elinvoima alueiden välisessä kilpailussa
 
Keitä ovat tulevaisuuden muuttajat?
Keitä ovat tulevaisuuden muuttajat?Keitä ovat tulevaisuuden muuttajat?
Keitä ovat tulevaisuuden muuttajat?
 
SUOMEN KASVUKOLMIO Helsinki-Tampere-Turku
SUOMEN KASVUKOLMIO Helsinki-Tampere-TurkuSUOMEN KASVUKOLMIO Helsinki-Tampere-Turku
SUOMEN KASVUKOLMIO Helsinki-Tampere-Turku
 
Ratkaisuja aluekehittämiseen ja lähiöiden uudistamiseen
Ratkaisuja aluekehittämiseen ja lähiöiden uudistamiseenRatkaisuja aluekehittämiseen ja lähiöiden uudistamiseen
Ratkaisuja aluekehittämiseen ja lähiöiden uudistamiseen
 
Syrjäytyminen vai syrjäyttäminen?
Syrjäytyminen vai syrjäyttäminen?Syrjäytyminen vai syrjäyttäminen?
Syrjäytyminen vai syrjäyttäminen?
 
Chapter1 uml3
Chapter1 uml3Chapter1 uml3
Chapter1 uml3
 
Koprince sdvosb joint venturing & teaming presentation - el paso august 2012
Koprince    sdvosb joint venturing & teaming presentation - el paso august 2012Koprince    sdvosb joint venturing & teaming presentation - el paso august 2012
Koprince sdvosb joint venturing & teaming presentation - el paso august 2012
 
เรื่อง ทรัพย์สินทางปัญญา
เรื่อง ทรัพย์สินทางปัญญาเรื่อง ทรัพย์สินทางปัญญา
เรื่อง ทรัพย์สินทางปัญญา
 
March 2012 - institutional presentation - may, 2012
March 2012 - institutional presentation - may, 2012March 2012 - institutional presentation - may, 2012
March 2012 - institutional presentation - may, 2012
 
PGPEx IIM Shillong
PGPEx   IIM ShillongPGPEx   IIM Shillong
PGPEx IIM Shillong
 

Similar to Kaupunkien kovat ja pehmeät vetovoimatekijät

Ruosteesta rosoiseen kasvuun
Ruosteesta rosoiseen kasvuunRuosteesta rosoiseen kasvuun
Ruosteesta rosoiseen kasvuun
TimoAro
 
Metropolialueen muuttovirrat 11.9.2013
Metropolialueen muuttovirrat 11.9.2013Metropolialueen muuttovirrat 11.9.2013
Metropolialueen muuttovirrat 11.9.2013
TimoAro
 
Lahden ketteryys ja kilpailukyky
Lahden ketteryys ja kilpailukykyLahden ketteryys ja kilpailukyky
Lahden ketteryys ja kilpailukyky
TimoAro
 
Positiivisen uusiutumisen kierre
Positiivisen uusiutumisen kierrePositiivisen uusiutumisen kierre
Positiivisen uusiutumisen kierre
TimoAro
 
Yliopistokeskusten vaikuttavuus ja vahvuudet
Yliopistokeskusten vaikuttavuus ja vahvuudetYliopistokeskusten vaikuttavuus ja vahvuudet
Yliopistokeskusten vaikuttavuus ja vahvuudet
TimoAro
 

Similar to Kaupunkien kovat ja pehmeät vetovoimatekijät (20)

Alueiden kuusi vetovoimatekijää
Alueiden kuusi vetovoimatekijääAlueiden kuusi vetovoimatekijää
Alueiden kuusi vetovoimatekijää
 
Aluekehityksen pyörteisyys ja vyöhykkeisyys. Case Kuopion seudun elinvoima ...
Aluekehityksen pyörteisyys ja vyöhykkeisyys. Case Kuopion seudun elinvoima ...Aluekehityksen pyörteisyys ja vyöhykkeisyys. Case Kuopion seudun elinvoima ...
Aluekehityksen pyörteisyys ja vyöhykkeisyys. Case Kuopion seudun elinvoima ...
 
Ruosteesta rosoiseen kasvuun
Ruosteesta rosoiseen kasvuunRuosteesta rosoiseen kasvuun
Ruosteesta rosoiseen kasvuun
 
Metropolialueen muuttovirrat 11.9.2013
Metropolialueen muuttovirrat 11.9.2013Metropolialueen muuttovirrat 11.9.2013
Metropolialueen muuttovirrat 11.9.2013
 
Suomen aluerakenne liikkeessä
Suomen aluerakenne liikkeessäSuomen aluerakenne liikkeessä
Suomen aluerakenne liikkeessä
 
Itä-Suomi-aluekehityksen musta aukko vai elinvoimainen suuralue?
Itä-Suomi-aluekehityksen musta aukko vai elinvoimainen suuralue?Itä-Suomi-aluekehityksen musta aukko vai elinvoimainen suuralue?
Itä-Suomi-aluekehityksen musta aukko vai elinvoimainen suuralue?
 
Tilannekuva Etelä Pohjanmaan väestökehityksestä 2000-luvulla
Tilannekuva Etelä Pohjanmaan väestökehityksestä 2000-luvullaTilannekuva Etelä Pohjanmaan väestökehityksestä 2000-luvulla
Tilannekuva Etelä Pohjanmaan väestökehityksestä 2000-luvulla
 
Lahden ketteryys ja kilpailukyky
Lahden ketteryys ja kilpailukykyLahden ketteryys ja kilpailukyky
Lahden ketteryys ja kilpailukyky
 
Timo Aro 3.11.2023 Kulttuurista voimaa asluekehitykseen.pdf
Timo Aro 3.11.2023 Kulttuurista voimaa asluekehitykseen.pdfTimo Aro 3.11.2023 Kulttuurista voimaa asluekehitykseen.pdf
Timo Aro 3.11.2023 Kulttuurista voimaa asluekehitykseen.pdf
 
7 kartogrammia suuren kaupunkiseutujen merkityksestä
7 kartogrammia suuren kaupunkiseutujen merkityksestä7 kartogrammia suuren kaupunkiseutujen merkityksestä
7 kartogrammia suuren kaupunkiseutujen merkityksestä
 
Alue- ja kaupunkikehitys digitalisation näkökulmasta - Timo Aro
Alue- ja kaupunkikehitys digitalisation näkökulmasta - Timo AroAlue- ja kaupunkikehitys digitalisation näkökulmasta - Timo Aro
Alue- ja kaupunkikehitys digitalisation näkökulmasta - Timo Aro
 
Mullistaako muuttoliike Suomen?
Mullistaako muuttoliike Suomen?Mullistaako muuttoliike Suomen?
Mullistaako muuttoliike Suomen?
 
RAAHEN SEUDUN VÄESTÖLLINEN KILPAILUKYKYANALYYSI
RAAHEN SEUDUN VÄESTÖLLINEN KILPAILUKYKYANALYYSIRAAHEN SEUDUN VÄESTÖLLINEN KILPAILUKYKYANALYYSI
RAAHEN SEUDUN VÄESTÖLLINEN KILPAILUKYKYANALYYSI
 
Positiivisen uusiutumisen kierre
Positiivisen uusiutumisen kierrePositiivisen uusiutumisen kierre
Positiivisen uusiutumisen kierre
 
Muuttoliikkeen voittajat ja häviäjät
Muuttoliikkeen voittajat ja häviäjätMuuttoliikkeen voittajat ja häviäjät
Muuttoliikkeen voittajat ja häviäjät
 
Lounaisrannikon elinvoima- ja kilpailukykyanalyysi
Lounaisrannikon elinvoima- ja kilpailukykyanalyysiLounaisrannikon elinvoima- ja kilpailukykyanalyysi
Lounaisrannikon elinvoima- ja kilpailukykyanalyysi
 
ALUERAKENTEEN ISOT MUUTOSVOIMAT
ALUERAKENTEEN ISOT MUUTOSVOIMAT   ALUERAKENTEEN ISOT MUUTOSVOIMAT
ALUERAKENTEEN ISOT MUUTOSVOIMAT
 
Muuttoliike ja kaupungistuminen aluekehityksen muutosvoimina
Muuttoliike ja kaupungistuminen aluekehityksen muutosvoiminaMuuttoliike ja kaupungistuminen aluekehityksen muutosvoimina
Muuttoliike ja kaupungistuminen aluekehityksen muutosvoimina
 
Yliopistokeskusten vaikuttavuus ja vahvuudet
Yliopistokeskusten vaikuttavuus ja vahvuudetYliopistokeskusten vaikuttavuus ja vahvuudet
Yliopistokeskusten vaikuttavuus ja vahvuudet
 
Talous & Yhteiskunta 4/2019
Talous & Yhteiskunta 4/2019Talous & Yhteiskunta 4/2019
Talous & Yhteiskunta 4/2019
 

More from TimoAro

More from TimoAro (16)

Kukoistavat kaupungit
Kukoistavat kaupungitKukoistavat kaupungit
Kukoistavat kaupungit
 
Erilaistuva Suomi -alueet, talous ja demografia
Erilaistuva Suomi -alueet, talous ja demografiaErilaistuva Suomi -alueet, talous ja demografia
Erilaistuva Suomi -alueet, talous ja demografia
 
Hyvinvoinnin ja terveyden maantiede
Hyvinvoinnin ja terveyden maantiedeHyvinvoinnin ja terveyden maantiede
Hyvinvoinnin ja terveyden maantiede
 
Onko Nurmijärvi ilmiöllä paluuta?
Onko Nurmijärvi ilmiöllä paluuta?Onko Nurmijärvi ilmiöllä paluuta?
Onko Nurmijärvi ilmiöllä paluuta?
 
Missä ESR, siellä ratkaisu?
Missä ESR, siellä ratkaisu?Missä ESR, siellä ratkaisu?
Missä ESR, siellä ratkaisu?
 
Alue- ja väestörakenteen muutos kaupungistumisen näkökulmasta 28.9.2017
Alue-  ja väestörakenteen muutos kaupungistumisen näkökulmasta 28.9.2017Alue-  ja väestörakenteen muutos kaupungistumisen näkökulmasta 28.9.2017
Alue- ja väestörakenteen muutos kaupungistumisen näkökulmasta 28.9.2017
 
NYKYISET JA UUDET OPTIMAALISET MAAKUNNAT
NYKYISET JA UUDET OPTIMAALISET MAAKUNNATNYKYISET JA UUDET OPTIMAALISET MAAKUNNAT
NYKYISET JA UUDET OPTIMAALISET MAAKUNNAT
 
Suomen väestö -missä ja minkälaista?
Suomen väestö -missä ja minkälaista?Suomen väestö -missä ja minkälaista?
Suomen väestö -missä ja minkälaista?
 
8 perustetta kaupungistumisen merkityksestä
8 perustetta kaupungistumisen merkityksestä8 perustetta kaupungistumisen merkityksestä
8 perustetta kaupungistumisen merkityksestä
 
Tyyni vai ärjyvä Satakunta 2030?
Tyyni vai ärjyvä Satakunta 2030? Tyyni vai ärjyvä Satakunta 2030?
Tyyni vai ärjyvä Satakunta 2030?
 
Aluerakenteen ja liikenteen tulevaisuuden muutostrendejä
Aluerakenteen ja liikenteen tulevaisuuden muutostrendejäAluerakenteen ja liikenteen tulevaisuuden muutostrendejä
Aluerakenteen ja liikenteen tulevaisuuden muutostrendejä
 
Elinvoimaiset ja vetovoimaiset kunnat nyt ja lähitulevaisuudessa!
Elinvoimaiset ja vetovoimaiset kunnat nyt ja lähitulevaisuudessa!Elinvoimaiset ja vetovoimaiset kunnat nyt ja lähitulevaisuudessa!
Elinvoimaiset ja vetovoimaiset kunnat nyt ja lähitulevaisuudessa!
 
Suomen vetovoimaisimmat kunnat 2010 luvulla
Suomen vetovoimaisimmat kunnat 2010 luvullaSuomen vetovoimaisimmat kunnat 2010 luvulla
Suomen vetovoimaisimmat kunnat 2010 luvulla
 
10 karttaa kuntien kantokyky ja olosuhde-eroista
10 karttaa kuntien kantokyky ja olosuhde-eroista10 karttaa kuntien kantokyky ja olosuhde-eroista
10 karttaa kuntien kantokyky ja olosuhde-eroista
 
Suomi kaupungistumisen näkökulmasta 2030?
Suomi kaupungistumisen näkökulmasta 2030?Suomi kaupungistumisen näkökulmasta 2030?
Suomi kaupungistumisen näkökulmasta 2030?
 
KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS IH-ALUEITA MUODOSTETTAESSA
KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS IH-ALUEITA MUODOSTETTAESSAKAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS IH-ALUEITA MUODOSTETTAESSA
KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS IH-ALUEITA MUODOSTETTAESSA
 

Kaupunkien kovat ja pehmeät vetovoimatekijät

  • 1. KAUPUNKIEN KOVAT JA PEHMEÄT VETOVOIMATEKIJÄT Valtiotieteen tohtori Timo Aro Kaupunkisuunnitteluseminaari X 12.10.2016, Oulu
  • 2. http://www.satakunnankansa.fi/kotimaa/pori-on-paska-kaupunki/ Hyvä vai huono mainekuva Porin kannalta? Hyvä vai huono erottautumis- tekijä? Jättääkö positii- visen vai nega- tiivisen jäljen? Toimiiko negaatio muualla kuin Porissa?
  • 4. Mistä puhutaan, kun puhutaan alueen vetovoimasta?  Alue voi olla vetovoimainen, houkutte- leva, dynaaminen, kiinnostava, potenti- aalinen jne. useasta eri näkökulmasta  Alueen vetovoimaa voidaan tarkastella koko-naisuutena tai yksittäisten osate- kijöiden näkökulmasta:  muuttajien,  potentiaalisten muuttajien,  paluumuuttajien,  matkailijoiden ja kävijöiden,  yrittäjien ja yritysten,  sijaintipäätösten  pääoman ja  investointien näkökulmasta
  • 5. Alueen vetovoimatekijät 1. KOVAT VETOVOIMATEKIJÄT 3. PEHMEÄT VETOVOIMATEKIJÄT 2. SIJAINTITEKIJÄT 4. MAINETEKIJÄT 5. IDENTITEETTITEKIJÄT 6. VILLIT KORTIT?
  • 6. 1.KOVAT VETOVOIMATEKIJÄT  Jokaisen alueen menestyminen tai menes- tymättömyys perustuu kasvuun. Kasvu on vetovoiman perusta. Kehitys ja muutos on mitattavissa.  Kovat vetovoimatekijät liittyvät:  Alue- ja paikallistalouden kehitykseen, yri- tysdynamiikkaan, yritysilmapiiriin, elinkei- nopolitiikan ilmastoon jne.  Alueen työllisyys ja työpaikkakehitykseen sekä tulevaisuuden työpaikkamahdolli- suuksiin  Alueen koulutustarjontaan, erityisesti kor- keakouluihin. Innovaatio- osaamis-, toimi- ala- ja muut tietoon tai asiantuntijuuteen perustuvat keskittymät  Alueella olevat globaalit veturiyritykset ja niiden verkostot  Alueelle kohdistuviin investointeihin  Kaupungin kokoon.
  • 7. Maakuntaraja 18 985 - 25 000 25 001 - 30 000 30 001 - 35 000 35 001 - 72 443 Euroa/asukas käyvin hinnoin BRUTTOKANSANTUOTE ASUKASTA KOHDEN SEUTUKUNNITTAIN VUONNA 2013 72443 50550 42895 41600 38961 37484 37464 37053 36206 35995 35990 35704 35480 35390 35071 30000 40000 50000 60000 70000 80000 1. Mariehamns 2. Helsingin 3. Rauman 4. Vaasan 5. Tunturi-Lapin 6. Turun 7. Tampereen 8. Pietarsaaren 9. Porvoon 10. Oulun 11. Lappeenrannan 12. Pohjois-Lapin 13. Kokkolan 14. Kemi-Tornion 15. Jämsän Lähde: Tilastokeskus, kansantalous
  • 8.  Koko maassa katosi noin 68 400 työ- paikkaa vuosien 2012-2014 välisenä aikana  Yksityinen sektori menetti noin -41 000 työpaikkaa vuosien 2012-2014 välisenä aikana  Yrittäjien määrä vähentyi noin 9000:lla kolmen vuoden ajanjakson aikana  Yksityisen sektorin työpaikkojen määrä kasvoi vain 10 seudulla 70:stä  Yksityisen sektorin työpaikkojen määrä kasvoi eniten Vakka-Suomen (+582), Oulun (+344), Ålands landbygds (+219) ja Pietarsaaren seuduilla (+209) Yksityisen sektorin työ- paikkakehitys (muutos%) 2012-2014 Kasvua 10 seutua Laskua 60 seutua YKSITYISEN SEKTORIN TYÖPAIK- KAKEHITYS VUOSINA 2012-2014 Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti Kartta ja analyysi: Timo Aro 2016
  • 9. VÄESTÖN MUUTOS (%) KUNNITTAIN VUOSINA 2000-2015 Muutos (%) -30,5 - -15,0 -14,9 - 0,0 0,1 - 10,0 10,1 - 73,5 Maakuntaraja 73,3 48,5 39,7 38 36 34,9 31,2 30,2 29,4 28,7 27,4 26,6 26,5 25,6 25,2 25 24,4 24,1 23,4 23,3 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 1. Liminka 2. Pirkkala 3. Jomala 4. Lempäälä 5. Kempele 6. Tyrnävä 7. Vesilahti 8. Kirkkonummi 9. Ylöjärvi 10. Kontiolahti 11. Siuntio 12. Nurmijärvi 13. Espoo 14. Lemland 15. Luoto 16. Masku 17. Mäntsälä 18. Pornainen 19. Oulu 20. Nokia Lähde: Tilastokeskus, väestö
  • 10. MUUTTOVETOVOIMA 2010- LUVULLA  Analyysi muodostettiin 11 kuntien muut- tovetovoimaa, nykyistä ja tulevaa väes- tökehitystä mittaavan muuttujan avulla 2010-luvun kehityksen perusteella. Data kerättiin absoluuttisessa ja suhteellisessa muodossa. Kuntien luokittelu perustui suhteellisiin arvoihin  Positiiviset muuttovetovoimatekijät ka- sautuivat sinisellä värillä olevaan vii- dennekseen kunnista (57 kuntaa), jotka saivat 9-11 positiivista arvoa  Muuttovetovoima oli tyydyttävää tai hy- vää noin joka neljännessä kunnassa (75 kuntaa), jotka saivat positiivisen arvon 6-8 muuttujassa  Lähes kaksi kolmesta kunnasta (181 kun- taa) oli heikon muuttovetovoiman kuntia. Ne saivat positiivisen arvon yhteensä 1-5 muuttujassa Muuttovetovoimatekijöiden kasautuminen kunnittain (1- 11 positiivista muuttujaa) 9-11 positiivista arvoa ( 57) 6-8 positiivista arvoa (75) 1-5 positiivista arvoa (181) Lähde: Tilastokeskus, tietokannat Kartta ja analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016
  • 11. 10,3 - 17,0 17,1 - 21,0 21,1 - 25,0 25,1 - 57,1 Osuus 15 vuotta täyttäneistä (%) Maakuntaraja KORKEA-ASTEEN TUTKINNON SUORITTANEET KUNNITTAIN 2014 57,1 45,2 40,1 39,7 38,8 35,8 35,7 35,2 35,2 34,9 34,8 34,8 34,6 34,5 34,2 33,9 33,7 33,4 32,9 32,9 20 25 30 35 40 45 50 55 60 1. Kauniainen 2. Espoo 3. Helsinki 4. Pirkkala 5. Kirkkonummi 6. Muurame 7. Kaarina 8. Lempäälä 9. Oulu 10. Tampere 11. Sipoo 11. Jyväskylä 13. Mustasaari 14. Kempele 15. Siuntio 16. Vaasa 17. Liminka 18. Kangasala 19. Naantali 19. Tuusula Lähde: Tilastokeskus, koulutus
  • 12. 2. SIJAINTITEKIJÄT  Sijainti, sijainti ja sijainti: sijainti suhteessa tiedon, osaamisen, talouden ja tuotannon sol- mupisteisiin. Kaupunkien sijaintietu tai –haitta korostuvat.  Hyvät ja toimivat liikenneyhteydet: liiken- nepoliittiset ratkaisut stimuloivat aluekehitystä ja luovat myönteisiä muutosvaikutuksia ei-lii- kenteellisille, sosiaalisille ja taloudellisille vaiku- tuksille  Alueen ulkoinen ja sisäinen saavutetta- vuus: liikkuminen työmarkkina-alueiden välillä korostuu. Aikaetäisyys 45-60 minuuttia tai 100 km ylärajana. Päivittäinen työasialiikkkuvuus ja monipaikkaisuus lisääntyvät.  Asemanseudut: yhä enemmän kohtaamis- paikkoja / keskittymiä, johon keskittyy yksityisiä ja julkisia palveluita, asumista, tutkimus- ja kehi- tystoimintaa, yrityksiä ym. toimintaa  Kasvudynamiikka: suuret ja keskisuuret kau- pungit tiivistyvät ja laajenevat samanaikaisesti sisään- ja ulospäin. Kasvupaine kohdistuu kan- takaupunkeihin ja liikenneväylien varrelle
  • 13. Tulevaisuuden toiminnallinen aluerakenne ilman hallinnollisia rajoja? Pohjoisen suuralue (Oulu): 30 minuuttia: 224.000 hlöä 60 minuuttia: 280.000 hlöä 90 minuuttia: 347.000 hlöä Itäisen ja keskisen Suomen suuralueet (Kuopio, Joensuu ja Mikkeli): 30 minuuttia: 430.000 hlöä 60 minuuttia: 695.000 hlöä Pohjanmaiden suuralue (Vaasa, Seinäjoki ja Kokkola): 30 minuuttia: 256.000 hlöä 60 minuuttia: 419.000 hlöä Etelä- ja Lounais-Suomen suuralue (Helsinki-Turku-Tampere): 30 minuuttia: 1.896.000 hlöä 60 minuuttia: 2.588.000 hlöä 90 minuuttia: 3.193.000 hlöä 30 min 60 min 90 min Moottoritie Rataverkko
  • 14. 3. PEHMEÄT VETOVOIMATEKIJÄT  Pehmeät tekijät ovat enemmän pito- kuin veto- voimatekijöitä Suomessa: pehmeiden veto- voimatekijöiden korostuu alueelle saapumisen jälkeen viihtyvyytenä ja mukavuutena .  Pehmeät vetovoimatekijät liittyvät:  Alueen herättämään fiilikseen ja ilmapiiriin, tun- nelmaan, paikan henkeen ja laatuun, turvallisuu- teen, siisteyteen, kerroksellisuuteen jne.  Alueen tarinaan ja identiteettiin, historiaan, kau- punkikulttuuriin, perinteisiin, alueen maamerkkei- hin, persooniin ja merkkihenkilöihin ja muihin paikkaan liitettyihin erottautumistekijöihin  Matkailu- ja luontokohteisiin, kuten meri, järvet, joki, kaupunkipuistot, saaristo, luonto- ja kansallis- puistot jne.  Tapahtumiin ja elämyksiin, erityisesti tapahtuma- ankkurit ja vierailijoita houkuttelevat vetovoima- kohteet tai maamerkit  Vetovoimapalveluihin, kuten kulttuuri- ja vapaa- ajan palvelut sekä muu urbaani pöhinä (ravinto- lat, kahvilat, galleriat, museot, arkkitehtuuri jne.
  • 16. Lähde: Kysely Poriin ensisijaisesti liitetyistä mielikuvista N=577
  • 17. Alueiden mielikuviin vaikuttavat tekijät 1. Asenteet ja ennakkoluulot 2. Arvot ja arvostukset 3. Uskomukset ja legendat 4. Tiedot 5. Havainnot 6. Kokemukset 1-3 Hankala vaikuttaa, muutos vie aikaa 4-6 Mahdollista vaikuttaa, mahdollista hallita Lähde: mukaillen Vuokko 2004 Poriin liitetyt mieli- tai maine- kuvat
  • 18. Alueiden mielikuviin vaikuttavat tekijät 1. Kokemukset 2. Havainnot 3. Tiedot 4. Asenteet ja ennakkoluulot 5. Arvot ja arvostukset 6. Uskomukset ja legendat 4-6 Hankala vaikuttaa, muutos vie aikaa 1-3 Mahdollista vaikuttaa, mahdollista hallita Lähde: mukaillen Vuokko 2004 Poriin liitetyt mieli- tai maine- kuvat
  • 19. TAPAHTUMIEN PORI 2025! Porissa on tapahtumatuotannon historiaa, osaamista ja mahdollisuuksia. Kaupungin tehtävänä on aktiivisesti luoda ja tarjota puitteita (rakennettu ympäristö, markkinointi ja myynti, alan osaaminen, koulutus jne.) tapahtumille sekä löytää oikeat ihmiset ja yrittäjät vastuutehtäviin. Kaupunki on siis ensisijaisesti tapahtumien mahdollistaja. Porin kilpailuedut liittyvät erityisesti massatapahtumiin palvelujen keskellä kävelyetäisyydellä kaupungin keskustasta.
  • 20.
  • 21.
  • 24. K.E. Klint / Satakunnan Museo
  • 26.
  • 27. Kuva: Joonas Salli, Satakunnan Kansa
  • 28. 4. MAINETEKIJÄT  Identiteetti  Imago  Mieli- tai mainekuva
  • 29. Kaupungit, joihin voisi ajatella muuttavansa (%) 35 28 26 25 23 23 19 18 18 18 17 17 13 13 13 12 12 12 11 0 5 10 15 20 25 30 35 40 Lähde: Taloustutkimus Oy:n muuttohalukkuustutkimus 2016 N=3648 vastaajaa, kohteena 37 kaupunkia
  • 30. Kaupungit, joihin ei muuttaisi missään nimessä (%) 20 25 26 31 31 32 32 32 33 33 33 35 38 38 38 38 39 39 47 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 Lähde: Taloustutkimus Oy:n muuttohalukkuustutkimus 2016 N=3648 vastaajaa, kohteena 37 kaupunkia
  • 31. Kokonaismielikuvat kaupungeista asuinpaikkoina 8,07 7,73 7,64 7,5 7,42 7,4 7,3 7,25 7,22 7,22 7,03 7 6,96 6,92 6,9 6,85 6,76 6,71 4 4,5 5 5,5 6 6,5 7 7,5 8 8,5 9 9,5 10 Tampere Turku Jyväskylä Kuopio Helsinki Oulu Naantali Espoo Hämeenlinna Porvoo Lahti Lappeenranta Vantaa Rovaniemi Vaasa Savonlinna Joensuu Mikkeli Kaupunkien keskiarvo 7,00 (37 kaupunkia) Lähde: Taloustutkimus Oy:n muuttohalukkuustutkimus 2016
  • 32. Jokaisella paikalla pitää olla jokin vastavoima…
  • 33. 5. IDENTITEETTITEKIJÄT  Henkilökohtaiset siteet, syyt ja kytkökset joko seutuun tai ihmi- siin  Kotiseutu tai lähellä kotiseutua, syntymäpaikka, henkinen koti- paikka, opiskelupaikka  Perhe, ystävät, sukulaiset, tutta- vat lähellä, puolison asuinpaikka  Muut alueeseen sitovat verkostot  Vahva yhteenkuuluvuuden ja samaistumisen tunne
  • 35. 1. Kovat vetovoimatekijät on oltava kunnossa ja perusta vahva 2. Sijaintitekijät ja sijaintietu korostuvat, saavutettavuus ja yhteydet oltava kunnossa 3. Pehmeät vetovoimatekijät nousevat yhä tärkeämpään asemaan 4. Mainetekijät mainekuva on oltava…hyvä tai huono, kunhan se herättää jotain tunteita 5. Identiteettitekijät korostuvat 6. Villit kortit, jotka on piilossa tai jääneet hyödyntämättä Summa summarum vetovoimaisen alueen tunnusmerkit
  • 36.
  • 37. Timo Aro @timoaro timokaro@gmail.com 045 657 7890 Kiitos! Lisätietoja