Esitys koulutuksesta ja osaamisesta yhtenä alueellisena vetovoimatekijänä OKM:n 'Koulutuksen mahdollisuuksien tasa-arvo' -seminaarissa 15.12.2016 Helsingissä. Esitys keskittyy alueelliseen liikkuvuuteen ja paikan valintaan liittyviin tekijöihin

1. KOULUTUS JA OSAAMINEN ALUEIDEN VETOVOIMATEKIJÄNÄ
Valtiotieteen tohtori Timo Aro
@timoaro
15.12.2016

2. SISÄLTÖ
I. Mistä me puhumme,
kun puhumme elinvoi-
masta ja vetovoimasta?
II.Tilannekuva koulutuk-
sesta ja osaamisesta
alueellisena vetovoima-
tekijänä

3. I
Mistä me puhumme, kun puhumme
elinvoimasta ja vetovoimasta?

4. elinvoima
vetovoima

5. ”Luovuuden ja innovaation piti olla dynamiit-
tia, kuin murrosikäinen teini, mutta nyt nuo
sanat on byrokratisoitu. Innovaatiosta puhu-
minen kuulostaa siltä kuin joku alkaisi laatia
jotain ohjelmaa. Innovaatiosta on tullut söpö
pupu, josta kaikki tykkäävät.”
- Alf Rehn 2010 -

6. Mistä me oikein
puhumme, kun
puhumme alueiden
elinvoimasta ja
vetovoimasta?

7. ELINVOIMA?
3. Alueen
mainekuva
1. Alueen
ulkoinen
elinvoima
2. Alueen
sisäinen
elinvoima
Ulkoinen elinvoima:
 Isot ulkoiset toimintaympäristöön vaikuttavat makrotekijät,
jotka liittyvät mm. elinkeino- ja toimialarakenteeseen väes-
tö- ja työllisyyskehitykseen, alue- ja yritystalouteen, osaami-
seen ja koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen tai
tai saavutettavuuteen ja etäisyyksiin.
 Muutokset tapahtuvat keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä:
muutoksen hallinta riippuu ulkopuolisista päätöksistä ja
resursseista
Sisäinen elinvoima:
 Alueen sisäiseen toimintaympäristöön vaikuttavat mikroteki-
jät, jotka liittyvät rakennettuun etuun: alueen tekemät stra-
tegiset painopisteet ja valinnat, kyky tehdä päätöksiä, muu-
tosherkkyys, sisäinen yhteistyö- ja luottamuskulttuuri, yhteis-
työrakenne ja sopimusjärjestelyt jne.
 Muutoksia tapahtuu kaikilla aikaväleillä ja niitä on mahdollista
ennakoida ja vaikuttaa omin toimenpitein: muutoksen hallinta
omissa käsissä
 Alueen mentaalinen etu avainroolissa: tulevaisuususko, myön-
teinen kasvuretoriikka, identiteetti, ilmapiiri, fiilistekijät ja alu-
een kehitystä vahvistavat yhdistävät tekijät

8. VETOVOIMA?
Veto-
voima
Aluetalous
Osaaminen
ja koulutus
Työllisyys ja
työpaikka-
kehitys
Yhteydet ja
saavutetta-
vuus
Kuntatalous
Tutkimus- ja
tuotekehitys
Muutto-
vetovoima
 Alue voi olla vetovoimainen, houkutteleva,
dynaaminen, kiinnostava, potentiaalinen
jne. useasta eri näkökulmasta
 Vetovoimaa voidaan tarkastella:
 muuttajien,
 potentiaalisten muuttajien,
 paluumuuttajien,
 matkailijoiden ja kävijöiden,
 koulutustarjonnan ja
osaamisen
 yrittäjien ja yritysten,
 sijoitus- ja sijaintipäätösten
 pääoman ja
 investointien näkökulmasta

9. Vetovoimaisen alueen kuusi tunnusmerkkiä
1. KOVAT VETOVOIMATEKIJÄT (alue- ja paikallistalouden kehitys, työllisyys- ja työpaik-
kakehitys, koulutustarjonta, innovaatio- ja osaamiskeskittymät, suuret yritykset ja
niiden verkostot, investoinnit ja alueen koko)
2. SIJAINTITEKIJÄT (alueen sijainti suhteessa solmupisteisiin, nopeat ja sujuvat liiken-
neyhteydet, sijaintietu tai –haitta suhteessa kasvukeskuksiin, ulkoinen ja sisäinen
saavutettavuus ja jne.)
3. PEHMEÄT VETOVOIMATEKIJÄT (alueen fiilis, tunnelma ja ilmapiiri, tarina, identi-
teetti, historia ja kerroksellisuus, tapahtumat ja elämykset, vetovoimakohteet, kult-
tuuri- ja vapaa-ajan vetovoimapalvelut, urbaani pöhinä jne.)
4. MAINETEKIJÄT (alueen hyvä tai huono maine, identiteetti, imago, mieli- ja maine-
kuvat, paikan henki jne.)
5. IDENTITEETTITEKIJÄT (alueeseen tai ihmisiin liittyvät henkilökohtaiset siteet ja kyt-
kökset, syntymä-, koti- tai opiskelupaikkaan liittyvä samaistuminen, perhe, ystävät,
sukulaiset ja muut lähiverkostot, yhteenkuuluvuuden tunne johonkin paikkaan)
6. VILLIT KORTIT (johonkin alueeseen tai paikkaan liittyvät paikalliset erityispiirteet
tai pienet ja vähäpätöiset tapahtumat, joista kasvaa ajan mittaan jotain suurta)

10. Kuntien välinen
nettomuutto
2010-2015
Muuttovoittoa
Muuttotappiota
Nettomaahan-
muutto 2010-2015
Muuttovoittoa
Muuttotappiota
Luonnollinen
väestönlisäys
2010-2015
Syntyneiden
enemmyys
Syntyneiden
vähemmyys
VÄESTÖNKEHITYS KUNNITTAIN 2010-LUVULLA
Lähde: Tilastokeskus, väestö
Kartta ja analyysi: Timo Aro 2016
+ 101 kuntaa
- 212 kuntaa
+ 72 kuntaa
- 241 kuntaa
+ 304 kuntaa
- 9 kuntaa
n= +41.193 n= 1.629.174 n= +94.495

11. II
Tilannekuva koulutuksesta ja
osaamisesta alueellisena
vetovoimatekijänä

12. LÄHTÖKOHTA…
 350 lukiota
 102 ammatillista oppilaitosta
 35 ammatillista erikois- tai erityisoppi-
laitosta
 261 kansan- tai kansalaisopistoa
 26 ammatillista aikuiskoulutuskeskusta
 7 palo-, pelastus- tai sotilasalan oppilaitosta
 26 ammattikorkeakoulua
 6 yliopistokeskusta
 1 sotilaskorkeakoulu
 14 yliopistoa
 30 muuta koulutuskeskusta, oppilaitosta,
kesäyliopistoa jne.

13. 20 vuotta täyttäneiden
koulutustaso
205 - 260
261 - 290
291 - 320
321 - 576
Maakuntaraja
Osuus 15 vuotta täyttäneistä, %
10,6 - 18,0
18,1 - 21,0
21,1 - 25,0
25,1 - 57,1
Maakuntaraja
Koulutustaso 2015 Korkea-asteen tutkinnon
suorittaneet 2015
 Koko maa ka. 355
 Kauniainen (576) vs. Rau-
tavaara (215)
 Kaupungeista korkein:
Espoo (465), Helsinki (430)
ja Oulu (415)
 Koko maa ka. 30,1 %
 Kauniainen (57,1 %) vs.
Kivijärvi (10,6 %)
 Kaupungeista korkein:
Espoo (45,2 %), Helsinki
(40,5 %) ja Oulu (35,5 %)
Lähde: Tilastokeskus, alueOnline

14. Yksityisen sektorin
työpaikkojen sijainti
Helsingin
35,6 %
Tampereen
7,7 %
Turun
6,0 %
Oulun
4,2 %
Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti;
Analyysi: Timo Aro 2015

15. ”Akateemisen” tutkinnon
suorittaneiden osuus (%)
seuduittain koko maasta
Tutkimus- ja tuotekehitysme-
nojen osuus (%) seuduittain
koko maasta

16. SOININVAARAN YKSINKERTAIS-
TETTU MALLI ALUEKEHITYKSESTÄ
I. Kasvavien alueiden yhteisenä piirteet:
1.) nopeat ja sujuvat yhteydet (rautatiet),
2.) korkeakoulu(t) ja
3.) mukavuus!
II. Koulutettu eliitti muuttaa ja asettuu
minne haluaa
III. Työpaikat seuraavat koulutettua eliittiä
IV. Muu väestö seuraa työpaikkoja!

17. Päteekö Soininvaaran hypoteesit?

18. SEUTUKUNTIEN (70) KOKONAISNETTOMUUTTO
VUOSINA 2010-2016
 Muuttovoittoa (sinisellä kartassa) sai yhteensä 26
seutukuntaa ja muuttotappiosta (punaisella kartassa)
kärsi 44 seutua vuosina 2010-2016
 Kymmenen määrällisesti eniten muuttovoittoa saa-
nutta seutua olivat Helsingin (72.045), Tampereen
(18.027), Turun (12.591), Oulun (7.418), Kuopion
(5.561), Jyväskylän (5.389), Vaasan (2.850), Lahden
(2.514), Joensuun (2.346) ja Hämeenlinnan (1.749)
seudut
 Muuttotappiollisimmat seudut olivat Raahen (-2039),
Kemi-Tornion (-2028), Nivala-Haapajärven (-1671),
Ylä-Savon (-1404) ja Koillismaan (1324) seudut Lähde: Tilastokeskus, väestö
Analyysi: Timo Aro 2016
Kartta: Timo Widbom 2016

19. SEUTUKUNTIEN (70) KOKONAISNETTOMUUTTO
SIJAINNIN JA YHTEYKSIEN MUKAAN 2010-2016
 Kartta kuvaa 70 kaupunkiseudun kokonaisnettomuuttoa
vuosien 2010-2016 välisenä aikana: lukuihin on laskettu
kuntien välisen nettomuuton ja nettomaahanmuuton
yhteismäärä
 Karttaan on lisätty muuttovoittoisten ja –tappiollisten
alueiden lisäksi tärkeimmät liikenneväylät: moottoritiet,
päätiet ja rautatiet
 Sijainnin ja liikenneväylien merkitys on korostunut edel-leen
2010-luvulla digitalisaatiosta huolimatta…tai ehkä jopa sen
vuoksi!
 Viiden Helsingistä lähtevän 20 kilometrin liikennekäytävän
(tie tai rautatie keskiössä) varrella asui kaksi kolmesta
suomalaisesta ja sijaitsi kaksi kolmesta työpaikasta! Lähde: Tilastokeskus, väestö
Analyysi: Timo Aro 2016
Kartta: Timo Widbom 2016

20. SEUTUKUNTIEN (70) KOKONAISNETTOMUUT-
TO SIJAINNIN JA KORKEAKOULUJEN MUKAAN
VUOSINA 2010-2016
 Kartta kuvaa 70 kaupunkiseudun kokonaisnetto-
muuttoa vuosien 2010-2016 välisenä aikana:
lukuihin on laskettu kuntien välisen nettomuuton ja
nettomaahanmuuton yhteismäärä
 Karttaan on lisätty muuttovoittoisten ja –tappiol-
listen alueiden lisäksi sekä tärkeimmät liikenne-
väylät että tiede- ja ammattikorkeakoulujen si-
jaintipaikat
 12 eniten määrällistä muuttovoittoa saaneen kau-
punkiseudun alueella on tiedekorkeakoulun ja/tai
ammattikorkeakoulun pääkampus
Lähde: Tilastokeskus, väestö
Analyysi: Timo Aro 2016
Kartta: Timo Widbom 2016

21. MUUTTOLIIKE TEKEE YHTÄLÖSTÄ
PIRULLISEN…
 Valikoivuus:
 Noin 75 % kaikista muuttajista alle 35 vuotiaita
 Kaksi kolmesta muuttajasta 15-29 –vuotiaita
 Koulutustaso lisää muuttoalttiutta
 Työlliset muuttavat vilkkaammin kuin työttömät
 Polarisoivuus
 Maan sisäisestä muuttoliikkeestä sai muuttovoittoa vain
72 kuntaa (313) vuosina 2010-2016
 Muuttoliike lisää alueiden välisiä eroja ja työntää ääripäitä
entistä kauemmaksi toisistaan
 Muuttovoittoa ja –tappiota saaneet alueet ovat alueelli-
sesti keskittyneet
 Vaikutukset tulevaan alue- ja väestö-
kehitykseen
 Väestö kasvaa väestöennusteen mukaan vain joka
kolmannessa kunnassa vuoteen 2030 mennessä
 Työikäisen väestön (22-62 vuotiaat) määrä kasvaa
vain 49 kunnassa (313) vuoteen 2030 mennessä

22. 25-34 –vuotiaat avainryhmänä
paikkaan liittyvissä valinnoissa…

23. 25-34 –VUOTIAIDEN NETTOMUTTO KAUPUN-
KISEUDUITTAIN VUONNA 2010-2015
24-34 –vuotiaiden
nettomuutto seuduit-
tain 2010-2015
Muuttovoittoa
Muuttotappiota
 Joka neljäs kuntien välillä muuttanut henkilö kuului 24-
34 -vuotiaiden ikäryhmään vuosina 2010-2015.
 Ikäryhmä on yksi muuttoliikkeen avainryhmistä, koska
heidän paikkaan liittyvillä valinnoilla on useita posi-
tiivisia ja negatiivisia kerrannaisvaikutuksia alueiden
tulevaan kehitykseen
 21 seutua (70) sai muuttovoittoa 25-34 –vuotiaiden
nettomuutoista: ylivoimaisesti eniten muuttovoittoa
saivat Helsingin ja Helsingin laajalla metropolialueella
olevat seudut sekä pistemäisesti muut seudut
 49 seutua kärsi muuttotappiota 25-34 –vuotiaiden
muutoista: suurimmat muuttotappiot kohdistuivat
pääkaupunkiseudun ulkopuolisiin suuriin ja keski-
suuriin korkeakouluseutuihin (Turun, Jyväskylän, Ou-
lun, Joen-suun, Tampereen, Vaasan, Lappeenrannan ja
Rovaniemen seudut)
Helsingin 13.734Turun -2.742
Jyväskylän -2.423
Oulun -1.810
Joensuun -1.079
Tampereen -996
Vaasan -890
Porvoon 679
Etelä-Pirk. 537
Lähde: Tilastokeskus, väestö
Kartta ja analyysi: Timo Aro 2016

24. AKATEEMISET 25-34 –VUOTIAAT
VIIDELLÄ SUURELLA KAUPUNKI-
SEUDULLA
KAUPUNKI-
SEUTU
OSUUS (%)
AKATEEMI-
SISTA 25-34 –
VUOTIAISTA
OSUUS (%)
VALMISTU-
NEISTA 25-34 -
VUOTIAISTA
SUHDELUKU
HELSINGIN
SEUTU
45,1 % 33,5 % 1,35
TAMPEREEN
SEUTU
10,0 % 12,3 % 0,81
TURUN SEUTU 6,4 % 13,9 % 0,46
OULUN SEUTU 6,2 % 12,7 % 0, 49
JYVÄSKYLÄN
SEUTU
4,1 % 9,9 % 0,41
YHTEENSÄ 71,8 % 82,3 % 0,87
 Viidellä suurella korkeakouluseudulla
asuu 56,8 % koko maan 25-34 –vuotiaas-
ta väestöstä
 Viidellä suurella korkeakouluseudulla
asuu 71,8 % akateemisen tutkinnon
suorittaneista 25-34 –vuotiaista
 Viidellä suuren kaupunkiseudun osuus
valmistuneista akateemisen tutkinnon
suorittaneista 25-34 –vuotiaista oli 82,3
%
 Helsingin seudun suhdeluku on positii-
vinen suhteessa valmistuneiden osuu-
teen ja muiden suurten korkeakouluseu-
tujen negatiivinen!
Lähde: Tilastokeskus, koulutus; mukaillen Soininvaara 2015

25. Summa summarum

26. Koulutus ja osaaminen alueellisena
vetovoimatekijänä
Kovat
vetovoimatekijät
Pehmeät
vetovoimatekijät
Mainetekijät
Houkuttelee alueelle,
vetää alueelle
Pitää alueella,
jää alueelle
Houkuttelee
ja pitää alueella

27. YLIOPISTO- TAI AMMATTIKORKEAKOULU-
OPISKELIJOIDEN MÄÄRÄ 1000 ASUKASTA
KOHDEN VUONNA 2013
① Vaasa 186,2 (12 350)
② Turku 160,3 (30 646)
③ Joensuu 158,4 (11 797)
④ Tampere 152,8 (33 679)
⑤ Jyväskylä 149,0 (20 061)
⑥ Rovaniemi 127,9 (7829)
⑦ Oulu 117,4 (22 756)
⑧ Helsinki 109,9 (67 327)
⑨ Kuopio 108,7 (11 965)
⑩ Lappeenranta 100,8 (7 324)
11 Espoo 76,2 (19 862)
12 Seinäjoki 71,9 (4 920)
13 Mikkeli 69,8 (3 815)
14 Pori 65,5 (5 597)
15 Rauma 59,0 (2358)
Lähde: Tilastokeskus, koulutus;
analyysi: Timo Aro 2015

28. Timo Aro
@timoaro
timo.aro@pori.fi tai
timokaro@gmail.com
Kiitos!
Lisätietoja