Kuntien väestöllistä kilpailukykyä tarkastellaan väestökehityksen kolmen osatekijän näkökulmasta: luonnollisen väestönlisäyksen, kuntien välisen muuttoliikkeen ja siirtolaisuuden. Analyysin kohteena ovat kaikki Suomen kunnat (320) vuosina 2010-2014. Alueluokitus perustuu 1.1.2014 alueluokitukseen. Analyysissä tarkastellaan kuntien väestöllistä kilpailukykyä määrällisestä ja suhteellisesta näkökulmasta.
KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS IH-ALUEITA MUODOSTETTAESSA
Kuntien väestöllinen kilpailukykyanalyysi
1. Val$o$eteen
tohtori
Timo
Aro
Toukokuu
2015
KUNTIEN VÄESTÖLLINEN KILPAILUKYKYANALYYSI
VUOSINA 2010-2014
2. SISÄLTÖ
① Analyysin
tausta
ja
tavoi/eet
② Luonnollinen
väestönlisäys
kunni/ain
vuosina
2010-‐2014
③ Kun=en
välinen
muu/oliike
kunni/ain
vuosina
2010-‐2014
④ Ne/omaahanmuu/o
(siirtolaisuus)
kunni/ain
vuosina
2010-‐2014
⑤ Väestönlisäys
kunni/ain
vuosina
2000-‐2014
⑥ Yhteenveto
4. Analyysin
tausta
• Analyysin
kohteena
olivat
kaikki
Suomen
kunnat
(320)
1.1.2014
alueluokituksen
mukaises=
• Analyysin
tavoi/eena
oli
selvi/ää
kun$en
(320)
väestöllinen
kilpailukyky
vuosina
2010-‐2014:
kilpailukyvyn
osatekijät
sisältävät
luonnollisen
väestönlisäyksen
(syntyvyys
–kuolleisuus),
kun=en
välisen
muu/oliikkeen
(tulomuu/o-‐lähtömuu/o)
ja
siirtolaisuuden/
ne/omaahanmuuton
(maahanmuu/o-‐maastamuu/o).
Kolmen
väestönkehityksen
osatekijän
perusteella
laskeQin
kunni/ain
väestönlisäys
tai
-‐vähennys
vuosina
2010-‐2014.
• Analyysi
sisältää
jokaisen
osatekijän
kohdalla
määrällisen
(absoluuQset
luvut)
ja
suhteellisen
(promillea
keskiväkiluvun
tuha/a
asukasta
kohden)
tarkastelun.
• Analyysin
data-‐aineisto
perustui
Tilastokeskuksen
väestö=lastoihin
vuosilta
2009-‐2013.
Kunni/aiset
taulukot
ja
kartat
on
laadi/u
tekijän
toimesta
7.
LUONNOLLINEN
VÄESTÖNLISÄYS
YHTEENSÄ
VUOSINA
2010-‐2014
yli
+5
000
hlöä
yli
–
279
hlöä
Luonnollinen
väestönlisäys
yhteensä
vuosina
2010-‐2014
-‐-‐-‐-‐-‐
§ Luonnollinen
väestönlisäys
oli
posi$ivinen
105
kunnassa
(32,8
%)
ja
nega$ivinen
215
kunnassa
(67,2
%)
vuosina
2010-‐2014
§ Posi=ivisen
luonnollisen
väestönlisäyksen
kunnat
sijaitsivat
metropolialueen
ja
suurten
kasvukes-‐
kusten
vaikutusalueella
sekä
neljässä
Pohjanmaan
maakunnassa
§ Luonnollinen
väestönlisäys
oli
koko
maassa
yhteensä
39
401
henkilöä
vuosina
2010-‐2014
eli
keskimäärin
7
880
henkilöä
vuodessa
§ Luonnollinen
väestönlisäys
oli
määrällises=
suurin
Espoossa
(10894),
Helsingissä
(8657),
Oulussa
(8069)
ja
Vantaalla
(7109)
vuosina
2010-‐2014.
Yli
tuhannen
henkilön
väestölisäykseen
pääsi
yhteensä
13
kuntaa
§ Luonnollinen
väestönlisäys
oli
määrällises=
nega=ivisin
Kouvolassa
(-‐1240),
Savonlinnassa
(-‐1020),
Kotkassa
(-‐896),
Imatralla
(-‐768)
ja
Pieksämäellä
(-‐700).
Lähde:
Tilastokeskus,
väestö=lastot
Kar/a
ja
analyysi:
Timo
Aro
2015
8. LUONNOLLINEN
VÄESTÖNLISÄYS
KESKIMÄÄRIN
PROMILLEA
PER
VUOSI
(2010-‐2014)
Luonnollinen
väestönlisäys
promillea
keskiväkiluvusta
per
vuosi
2010-‐2014
yli
5
promillea
1000
as.
kohden
yli
-‐5
promillea
1000
as.
kohden
-‐-‐-‐-‐-‐
§ Luonnollinen
väestönlisäys
yliZ
yli
10
promillea
tuha@a
asukasta
kohden
vuodessa
eli
yli
prosen$n
väkiluvusta
neljässä
kunnassa:
Limingalla
(16,7
promillea),
Luodossa
(16,5),
Tyrnävällä
(14,6)
ja
Kempeleessä
(12,1)
§ Luonnollinen
väestönlisäys
oli
asukaslukuun
suhteute@una
korkeinta
Pohjanmaan
maa-‐
kun$en
alueella
ja
suurten
kasvukeskusten
kehyskunnissa.
Espoo,
Oulu
ja
Vantaa
olivat
ainoat
kaupungit,
jotka
olivat
20
eniten
luonnollista
väestönlisäystä
saaneiden
kun=en
joukossa.
§ Luonnollinen
väestönlisäys
oli
asukaslukuun
suhteute/una
nega=ivinen
yli
-‐10
promillea
(1
%
väkiluvusta)
perä=
44
kunnassa.
Luon-‐
nollinen
väestönlisäys
oli
nega=ivisin
Puuma-‐
lassa
(-‐17,9
promillea),
Luhankalla
(-‐15,5),
Pelkosenniemellä
(-‐15,2),
Laviassa
(-‐14,4),
Ris=järvellä
(-‐13,8)
ja
Sallassa
(-‐13,8)
Lähde:
Tilastokeskus,
väestö=lastot
Kar/a
ja
analyysi:
Timo
Aro
2015
9. TOP
20
Luonnollinen
väestönlisäys
määrällises$
ja
suhteellises$
vuosina
2010-‐2014
KUNTA
LUONNOLLINEN
VÄESTÖNLISÄYS
YHTEENSÄ
(ABS.)
VUOSINA
2010-‐2014
Espoo
10894
Helsinki
8657
Oulu
8069
Vantaa
7109
Jyväskylä
3306
Tampere
3253
Seinäjoki
1657
Kirkkonummi
1413
Nurmijärvi
1270
Ylöjärvi
1141
Rovaniemi
1130
Järvenpää
1042
Vaasa
1031
Kempele
990
Kokkola
990
Tuusula
975
Kuopio
940
Lempäälä
880
Vih=
853
Kerava
839
KUNTA
LUONNOLLINEN
VÄESTÖNLISÄYS
PROMILLEA
1000
AS.
KOHDEN
PER
VUOSI
(2010-‐2014)
Liminka
16,7
Luoto
16,5
Tyrnävä
14,6
Kempele
12,1
Sievi
9,8
Pirkkala
9,1
Lumijoki
9,0
Espoo
8,5
Oulu
8,5
Pedersören
kunta
8,4
Lempäälä
8,2
Ylivieska
8,1
Kirkkonummi
7,5
Kon=olah=
7,4
Ylöjärvi
7,3
Jomala
7,0
Muhos
7,0
Vantaa
6,9
Nivala
6,9
Perho
6,4
Lähde:
Tilastokeskus,
väestö=lastot:
analyysi
Timo
Aro
2015
11. KUNTIEN
VÄLINEN
MUUTTOLIIKE
YHTEENSÄ
VUOSINA
2010-‐2014
Kun$en
välinen
muu@oliike
yhteensä
vuosina
2010-‐2014
yli
+
400
henkilöä
Yli
-‐
500
henkilöä
-‐-‐-‐-‐-‐
§ Kun$en
välinen
muu@oliike
oli
posi$ivinen
vain
joka
neljännessä
kunnassa
(24,7
%)
eli
79
kunnassa
ja
nega$ivinen
241
kunnassa
(75,3
%)
vuosina
2010-‐2014
§ Kun=en
välinen
muu/oliike
oli
posi=ivinen
metropolialueen
laajalla
vaikutusalueella,
Tampereen,
Turun,
Jyväskylän,
Kuopion,
Joensuun,
Porin,
Seinäjoen,
Vaasan
ja
Oulun
seudulla
sekä
pistemäises=
näiden
alueiden
ulkopuolella
§ Kun$en
välisestä
muu@oliikkeestä
sai
ylivoimaises$
eniten
muu@ovoi@oa
Helsinki
(13582).
Yli
tuhannen
henkilön
muu/ovoi/oa
saivat
Helsingin
lisäksi
10
muuta
kuntaa:
mm.
Tampere
(5441),
Oulu
(3607),
Turku
(3559),
Kuopio
(2653),
Espoo
(2584)
ja
Lah=
(1684).
§ Kun=en
välisestä
muu/oliikkeestä
sai
kuusi
kuntaa
yli
tuhat
henkilöä
muu/otappiota:
määrällises=
eniten
muu/otappiota
saivat
Kajaani
(-‐1635),
Kouvola
(-‐1476),
Kemi
(-‐1195),
Kotka
(-‐1180),
Salo
(-‐1160)
ja
Raahe
(-‐1138)
Lähde:
Tilastokeskus,
väestö=lastot
Kar/a
ja
analyysi:
Timo
Aro
2015
12. KUNTIEN
VÄLINEN
MUUTTOLIIKE
PROMILLEA
PER
VUOSI
(2010-‐2014)
Kun$en
välinen
muu@oliike
promillea
keskiväkiluvusta
per
vuosi
vuosina
2010-‐2014
yli
+10
promillea
1000
as.
kohden
yli
-‐10
promillea
1000
as.
kohden
§ Kun$en
välinen
muu@oliike
oli
asukaslukuun
suhteute@una
yli
10
promillea
(1
%
väkilu-‐
vusta)
viidessä
kunnassa:
Kauniaisissa
(14,1
promillea),
Jomalassa
(13,9),
Pirkkalassa
(13,9),
Lempäälässä
(10,2)
ja
Kustavissa
(10).
§ 20
eniten
muu/ovoi/oa
saaneen
kunnan
joukossa
suhteessa
asukaslukuun
oli
kolme
kaupunkia:
Seinäjoki
(5,5
promillea),
Kuopio
(5)
ja
Tampere
(5).
Helsinki
sai
asukaslukuun
suhteute/una
21.
eniten
muu/ovoi/oa
kun=en
välisestä
muu/oliikkeestä
vuosina
2010-‐2014
§ Muu/otappiollisimmat
kunnat
suhteessa
asukaslukuun
sijaitsivat
maakun=en
reuna-‐
alueilla
ympäri
maata.
§ 39
kuntaa
kärsi
yli
-‐10
promillen
vuotuiset
muu/otappiot
kun=en
välisestä
muu/oliikkees-‐
tä.
Eniten
muu/otappiota
saivat
suhteessa
asukaslukuun
Manner-‐Suomen
kunnista
Siikajoki
(-‐26,3
promillea),
Kris=inankaupunki
(-‐19,3),
Pudasjärvi
(-‐19,1),
Kyyjärvi
(-‐17,5)
ja
Sievi
(-‐15,4).
Lähde:
Tilastokeskus,
väestö=lastot
Kar/a
ja
analyysi:
Timo
Aro
2015
13. TOP
20
kun$en
välinen
muu@oliike
määrällises$
ja
suhteellises$
2010-‐2014
KUNTA
KUNTIEN
VÄLINEN
MUUTTOLIIKE
YHTEENSÄ
(ABS.)
VUOSINA
2010-‐2014
Helsinki
13582
Tampere
5441
Oulu
3607
Turku
3599
Kuopio
2653
Espoo
2584
Lah=
1684
Seinäjoki
1627
Pirkkala
1250
Jyväskylä
1245
Lempäälä
1086
Ylöjärvi
856
Joensuu
814
Hämeenlinna
717
Lieto
716
Kauniainen
634
Nokia
623
Sipoo
580
Pori
547
Kaarina
503
KUNTA
KUNTIEN
VÄLINEN
MUUTTOLIIKE
PROMILLEA
1000
ASUKASTA
KOHDEN
PER
VUOSI
(2010-‐2014)
Kauniainen
14,1
Jomala
13,9
Pirkkala
13,9
Lempäälä
10,2
Kustavi
10,0
KiQlä
8,8
Lieto
8,5
Lemland
8,5
Uurainen
6,9
MarQla
6,2
Sipoo
6,2
Toivakka
6,2
Ylivieska
6,1
Seinäjoki
5,5
Ylöjärvi
5,5
Kon=olah=
5,1
Kuopio
5,0
Tampere
5,0
Ilmajoki
4,8
Lemi,
Helsinki,
Muurame
4,5
Lähde:
Tilastokeskus,
väestö=lastot:
analyysi
Timo
Aro
2015
15. NETTOSIIRTOLAISUUS
YHTEENSÄ
VUOSINA
2010-‐2014
§ Ne@osiirtolaisuudesta
sai
muu@ovoi@oa
de
facto
kaikki
Suomen
kunnat
eli
täsmällises=
98,8
%
kunnista
(316/320)
vuosina
2010-‐2014
§ Kaikki
kunnat
saivat
yhteensä
muu@ovoi@oa
siirtolaisuudesta
83
600
henkilöä
eli
noin
Porin
asukasluvun
verran
viiden
vuoden
aikana
2010-‐2014
§ Siirtolaisuudesta
sai
16
kuntaa
yli
tuhat
henkilöä
määrällistä
muu@ovoi@oa:
eniten
määrällistä
muu/ovoi/oa
saivat
Helsinki
(16555),
Espoo
(7776),
Vantaa
(6459),
Turku
(3762),
Tampere
(2995),
Oulu
(2235),
Kotka
(1860),
Vaasa
(1851)
ja
Jyväskylä
(1629).
§ Siirtolaisuudesta
sai
vain
neljä
kuntaa
”$lastollista”
muu@otappiota
vuosina
2010-‐2014:
Liminka
(-‐28),
Lumijoki
(-‐5),
Savukoski
(-‐1)
ja
Luhanka
(-‐1)
Ne@osiirtolaisuus
yhteensä
vuosina
2010-‐2014
yli
+
1000
henkilöä
yli
-‐1
henkilöä
-‐-‐-‐-‐-‐
Lähde:
Tilastokeskus,
väestö=lastot
Kar/a
ja
analyysi:
Timo
Aro
2015
16. NETTOSIIRTOLAISUUS
PROMIL-‐LEA
KESKIVÄKILUVUSTA
PER
VUOSI
(2010-‐2014)
§ Ne/osiirtolaisuus
yliQ
+10
promillea
keskiväkiluvun
tuha/a
asukasta
kohden
seitsemässä
kunnassa
vuosina
2010-‐2014.
Tilastoja
”vääristää”
se,
e/ä
eniten
siirtolaisista
muu/ovoi/oa
saaneiden
kun=en
joukossa
on
useita
vastaano/okeskuspaikkakun=a.
§ Manner-‐Suomen
kunnista
siirtolaisuudesta
saivat
eniten
muu/ovoi/oa
suhteessa
asukaslukuun
Vöyri
(14,4
promillea),
Kris=inankaupunki
(13,5)
ja
Siikajoki
(12,3)
§ 20
siirtolaisuudesta
suhteessa
asukaslukuun
eniten
muu/ovoi/oa
saaneen
kunnan
joukossa
oli
kolme
kaupunkia
Kris=inankaupungin
lisäksi:
Kotka
(6,8
promillea),
Kemi
(6,3)
ja
Vantaa
(6,3)
§ Liminka
sai
määrällises=
ja
suhteellises=
eniten
muu/otappiota
siirtolaisista
(-‐0,6
promillea).
Ne@osiirtolaisuus
promillea
keskiväkiluvusta
vuosina
2010-‐2014
yli
+
10
promillea
1000
as.
kohden
yli
-‐0,1
promillea
1000
as.
kohden
Lähde:
Tilastokeskus,
väestö=lastot
Kar/a
ja
analyysi:
Timo
Aro
2015
17. TOP
20
Ne@osiirtolaisuus
määrällises$
ja
suhteellises$
vuosina
2010-‐2014
KUNTA
NETTOSIIRTOLAISUUS
YHTEENSÄ
VUOSINA
2010-‐2014
Helsinki
16555
Espoo
7776
Vantaa
6459
Turku
3762
Tampere
2995
Oulu
2235
Kotka
1860
Vaasa
1851
Jyväskylä
1629
Lappeenranta
1430
Lah=
1413
Kuopio
1298
Rovaniemi
1131
Hämeenlinna
1095
Joensuu
1038
Kouvola
1022
Kajaani
862
Pietarsaari
820
Pori
817
Kerava
746
KUNTA
NETTOSIIRTOLAISUUS
PROMILLEA
1000
ASUKASTA
KOHDEN
PER
VUOSI
(2010-‐2014)
Geta
18,7
Föglö
17,0
Vöyri
14,4
Kris=inank.
13,5
Siikajoki
12,3
Eckerö
11,3
Kökar
11,1
Pudasjärvi
9,7
Pietarsaari
8,4
Närpiö
7,6
Punkalaidun
7,6
Lumparland
7,4
Lieksa
7,3
Sund
7,0
Kotka
6,8
Vårdö
6,4
Kemi
6,3
Vantaa
6,3
Honkajoki
6,2
Uusikaarlepyy
6,2
Lähde:
Tilastokeskus,
väestö=lastot:
analyysi
Timo
Aro
2015
19. VÄESTÖNLISÄYS
YHTEENSÄ
VUOSINA
2010-‐2014
Lähde:
Tilastokeskus,
väestö=lastot
Kar/a
ja
analyysi:
Timo
Aro
2015
Väestönlisäys
yhteensä
vuosina
2010-‐2014
yli
+
10
000
henkilöä
yli
-‐300
henkilöä
§ Väestönlisäys
oli
posi$ivinen
joka
kolmannessa
(105)
kunnassa
ja
nega$ivinen
215
kunnassa
vuosina
2010-‐2014
§ Helsinki
sai
viidessä
vuodessa
väestönlisäystä
lä-‐
hes
39
000
henkilöä:
Helsinki
sai
vuodessa
väestönlisäystä
keskimäärin
7
759
henkilöä.
Espoon
väestönlisäys
oli
myös
korkea
eli
yhteensä
noin
21
300
henkilöä.
Helsingin,
Espoon
ja
Vantaan
väestönlisäys
oli
viiden
vuoden
ajanjakson
aikana
yhteensä
Joensuun
asukasluvun
verran
eli
noin
73000
henkilöä
§ Väestönlisäys
oli
suurempi
kuin
tuhat
henkilöä
vuodessa
seitsemässä
kaupungissa:
Helsingin
ja
Espoon
lisäksi
Oulussa
(13911),
Vantaalla
(12
783),
Tampereella
(11689),
Turussa
(7963)
ja
Jyväskylässä
(6180).
§ Yli
tuhannen
henkilön
väestövähennyksestä
kärsi
viisi
kuntaa
vuosina
2010-‐2014:
Kouvola
(-‐1694),
Savonlinna
(-‐1233),
Jämsä
(-‐1143),
Varkaus
(-‐1073)
ja
Pieksämäki
(-‐1073)
20. VÄESTÖNLISÄYS
PROMILLEA
KESKIVÄKILUVUSTA
VUOSINA
2010-‐2014
§ Väestönlisäys
yliQ
suhteessa
asukaslukuun
oli
10
promillen
rajan
tuha/a
asukasta
kohden
Jomalassa
(12,1)
ja
Pirkkalassa
(12,0)
§ Merki@ävään
yli
0,5
%:in
vuosi@aiseen
väestönlisäykseen
ylsi
yhteensä
27
kuntaa
vuosina
2010-‐2014.
Näiden
kun=en
joukossa
oli
kaupungeista
Espoo,
Oulu,
Seinäjoki,
Helsinki,
Vantaa
ja
Tampere
§ Väestö
väheni
viisivuo=sjaksolla
suhteessa
asukaslukuun
yli
10
promillea
kahdeksassa
kunnassa.
§ Manner-‐Suomen
kunnista
väestö
väheni
suhteessa
asukaslukuun
eniten
Hyrynsalmella,
Sallassa,
Rautjärvellä,
Juukassa,
Puolankassa,
Puumalassa
ja
Puolankalla.
Lähde:
Tilastokeskus,
väestö=lastot
Kar/a
ja
analyysi:
Timo
Aro
2015
Väestönlisäys
promillea
keski-‐
väkiluvusta
vuosina
2010-‐2014
yli
+
10
promillea
1000
as.
kohden
Yli
-‐
10
promillea
1000
as.
kohden
21. TOP
20
Väestönlisäys
määrällises$
ja
suhteellises$
vuosina
2010-‐2014
KUNTA
VÄESTÖNLISÄYS
YHTEENSÄ
(ABS.)
2010-‐2014
Helsinki
38794
Espoo
21254
Oulu
13911
Vantaa
12783
Tampere
11689
Turku
7963
Jyväskylä
6180
Kuopio
4891
Seinäjoki
3873
Vaasa
3139
Lah=
2908
Joensuu
2369
Pirkkala
2168
Ylöjärvi
2116
Lempäälä
2055
Nurmijärvi
1948
Järvenpää
1719
Rovaniemi
1714
Kirkkonummi
1697
Hämeenlinna
1559
KUNTA
VÄESTÖNLISÄYS
PROMILLEA
TUHATTA
ASUKASTA
KOHDEN
VUOSINA
2010-‐2014
Jomala
12,1
Pirkkala
12,0
Lempäälä
9,6
Liminka
9,4
Lemland
9,2
Espoo
8,3
Kauniainen
8,2
Luoto
7,9
Ylivieska
7,6
Kempele
7,5
Oulu
7,3
Kon=olah=
7,2
Lieto
7,2
Geta
6,9
Ylöjärvi
6,7
Uurainen
6,5
Seinäjoki
6,5
Helsinki
6,4
Tyrnävä
6,4
Vantaa
6,2
Lähde:
Tilastokeskus,
väestö=lastot:
analyysi
Timo
Aro
2015
23. Yhteenveto
1
(2)
§ Kun=en
väestöllistä
kilpailukykyä
analysoi=in
kolmen
väestönkehityksen
osatekijän
(luonnollinen
väestönlisäys,
kun=en
välinen
muu/oliike
ja
ne/osiirtolaisuus)
avulla
vuosina
2010-‐2014.
Analyysi
teh=i
määrällisestä
(absoluuQset
luvut)
ja
suhteellisesta
(promillea
keskiväkiluvun
1000
asukasta
kohden)
näkökulmasta.
§ Luonnollinen
väestönlisäys
oli
posi$ivinen
joka
kolmannessa
kunnassa
(105)
ja
nega$ivinen
kahdessa
kolmesta
kunnasta
(215).
Posi=ivisen
luonnollisen
väestönlisäyksen
kunnat
sijaitsivat
metropolialueen
ja
suurten
kasvukeskusten
vaikutusalueella
sekä
neljässä
Pohjanmaan
maakunnassa.
Luonnollinen
väestönlisäys
oli
määrällises=
suurin
Espoossa
(10894),
Helsingissä
(8657),
Oulussa
(8069)
ja
Vantaalla
(7109)
vuosina
2010-‐2014.
Yli
tuhannen
henkilön
luonnolliseen
väestölisäykseen
pääsi
yhteensä
13
kuntaa.
Luonnollinen
väestönlisäys
oli
asukaslukuun
suhteute@una
korkeinta
Pohjanmaan
maakun$en
alueella
ja
suurten
kasvukeskusten
kehyskunnissa.
Luonnollinen
väestönlisäys
yliQ
yli
10
promillea
tuha/a
asukasta
kohden
vuodessa
eli
yli
prosen=n
väkiluvusta
neljässä
kunnassa:
Limingalla
(16,7
promillea),
Luodossa
(16,5),
Tyrnävällä
(14,6)
ja
Kempeleessä
(12,1)
§ Kun$en
välillä
teh$in
yhteensä
1,4
miljoonaa
muu@oa
vuosina
2010-‐2014.
Kun$en
välinen
muu@oliike
oli
posi$ivinen
vain
joka
neljännessä
kunnassa
(24,7
%)
eli
79
kunnassa
ja
nega$ivinen
241
kunnassa
(75,3
%).
Kun=en
välinen
muu/oliike
oli
posi=ivinen
metropolialueen
laajalla
vaikutusalueella,
Tampereen,
Turun,
Jyväskylän,
Kuopion,
Joensuun,
Porin,
Seinäjoen,
Vaasan
ja
Oulun
seudulla
sekä
yksi/äisissä
paikoissa
pistemäises=
näiden
ulkopuolella.
Kun$en
välisestä
muu@oliikkeestä
sai
ylivoimaises$
eniten
muu@ovoi@oa
Helsinki
(13582).
Yli
tuhannen
henkilön
muu/ovoi/oa
sai
Helsingin
lisäksi
10
muuta
kuntaa:
mm.
Tampere
(5441),
Oulu
(3607),
Turku
(3559),
Kuopio
(2653),
Espoo
(2584)
ja
Lah=
(1684).
Kun=en
välinen
muu/oliike
oli
asukaslukuun
suhteute/una
yli
10
promillea
(1
%
väkiluvusta)
viidessä
kunnassa:
Kauniaisissa
(14,1
promillea),
Jomalassa
(13,9),
Pirkkalassa
(13,9),
Lempäälässä
(10,2)
ja
Kustavissa
(10).
Muu@otappiollisimmat
kunnat
suhteessa
asukaslukuun
sijaitsivat
maakun$en
reuna-‐
alueilla
ympäri
maata.
24. Yhteenveto
2
(2)
§ Ne@osiirtolaisuudesta
sai
muu@ovoi@oa
de
facto
kaikki
Suomen
kunnat
eli
täsmällises=
98,8
%
kunnista
(316/320)
vuosina
2010-‐2014.
Kaikki
kunnat
saivat
yhteensä
muu@ovoi@oa
siirtolaisuudesta
83
600
henkilöä
eli
noin
Porin
asukasluvun
verran
viiden
vuoden
aikana
2010-‐2014.
Siirtolaisuudesta
sai
16
kuntaa
yli
tuhat
henkilöä
määrällistä
muu/ovoi/oa:
eniten
määrällistä
muu/ovoi/oa
saivat
Helsinki
(16555),
Espoo
(7776),
Vantaa
(6459),
Turku
(3762),
Tampere
(2995),
Oulu
(2235),
Kotka
(1860),
Vaasa
(1851)
ja
Jyväskylä
(1629).
Siirtolaisuudesta
sai
vain
neljä
kuntaa
”=lastollista”
muu/otappiota.
Ne/omaahanmuu/o
yliQ
+10
promillea
keskiväkiluvun
tuha/a
asukasta
kohden
seitsemässä
kunnassa
vuosina
2010-‐2014.
Tilastoja
”vääristää”
se,
e/ä
eniten
siirtolaisista
muu/ovoi/oa
saaneiden
kun=en
joukossa
on
useita
vastaano/okeskuspaikkakun=a.
Manner-‐Suomen
kunnista
siirtolaisuudesta
saivat
eniten
muu/ovoi/oa
suhteessa
asukaslukuun
Vöyri
(14,4
promillea),
Kris=inankaupunki
(13,5)
ja
Siikajoki
(12,3)
§ Väestönlisäys
oli
posi$ivinen
joka
kolmannessa
(105)
kunnassa
ja
nega$ivinen
215
kunnassa
vuosina
2010-‐2014.
Helsingin,
Espoon
ja
Vantaan
väestönlisäys
oli
viiden
vuoden
ajanjakson
aikana
yhteensä
Joensuun
asukasluvun
verran
eli
noin
73000
henkilöä.
Väestönlisäys
oli
suurempi
kuin
tuhat
henkilöä
vuodessa
seitsemässä
kaupungissa:
Helsingin
ja
Espoon
lisäksi
Oulussa
(13911),
Vantaalla
(12
783),
Tampereella
(11689),
Turussa
(7963)
ja
Jyväskylässä
(6180).
Merki/ävään
yli
0,5
%:in
vuosi/aiseen
väestönlisäykseen
ylsi
yhteensä
27
kuntaa
vuosina
2010-‐2014.
Näiden
kun=en
joukossa
oli
kaupungeista
Espoo,
Oulu,
Seinäjoki,
Helsinki,
Vantaa
ja
Tampere
§ Koko
maan
väestönlisäys
oli
yhteensä
123
000
henkilöä
vuosina
2010-‐2014.
Väestönlisäyksestä
luonnollisen
väestönlisäyksen
osuus
oli
32
%
ja
ne@omaahanmuuton
68
%.
Maahanmuutosta
on
tullut
useassa
kunnassa
ainoa
väestönkehityksen
dynaaminen
osatekijä.
Kun$en
välinen
muu@oliike
ja
maahanmuu@o
muovaavat
aluerakenne@a
en$stä
keski@ävämpään
suuntaan,
koska
muutoista
hyötyvät
ja
kärsivät
alueet
jakautuvat
hyvin
epätasaises$.
Muu/oliike
vaiku/aa
myönteises=
luonnolliseen
väestönlisäykseen,
koska
muu/ajista
lähes
neljä
viidestä
on
nuoria
tai
nuoria
aikuisia.