Esitys työvoiman alueellisesta liikkuvuudesta eli muuttoliikkeestä ja pendelöinnistä 2010-luvulla. Esityksessä läpikäyty alueiden välistä muuttoliikettä työllisten ja työttömien muuttajien näkökulmasta. Esitys liittyy VM:n kannustinloukkutyöryhmän kuulemiseen työvoiman liikkuvuuteen liittyvistä esteistä.
2. Alue- ja väestörakenteen
ISOJA muutostrendejä
1.Kaupungistuminen
2.Keskittyminen
3.Liikenne- ja kasvukäytävät, vyöhykkeisyys
4.Alueellinen liikkuvuus
5.Demografinen muutos
6.Polarisoituminen, eriytyminen
3. Alueellinen liikkuvuus
5,2 % 15 %
väestöstä muuttaa vuosittain
kuntien välillä
väestöstä pendelöi vuosittain
asuin- ja työpaikan välillä
4. 2010-luvun alueellinen liikkuvuus
pähkinänkuoressa 1 (2)
1. Alueellinen polarisaatio: Muuttovoittoa saavien alueiden määrä
on entistä alhaisempi: vain yksi neljä kunnasta ja seudusta on saanut
muuttovoittoa maan sisäisestä muuttoliikkeestä. Nuorista (15-24 v.) on
saanut muuttovoittoa vain joka kymmenes kunta.
2. Muuttovoittoisten ja –tappiollisten alueiden sijainti:
Muuttovoittoa saavat alueet sijaitsevat a) laajalla metropolialueella, b)
suurissa ja keskisuurissa korkeakoulukaupungeissa, c) suurten
kaupunkien kehyskunnissa ja d) pistemäisesti muualla maassa.
Muuttotappiolliset alueet sijaitsevat ensisijaisesti a) ydinmaaseudun ja
harvaan asutun maaseudun alueella, b) maakuntien 2- ja 3
–(seutu)keskuksissa ja c) rakennemuutosalueilla
3. Kasvavien kaupunkiseutujen sisäinen dynamiikka
muuttu-nut: Kaupunkiseutujen sisäisessä dynamiikassa on
tapahtunut merkittävä muutos 2010-luvulla keskuskaupunkien ja
niiden kehyskuntien välillä: keskuskaupunkien vetovoima on kasvanut
2010-luvun aikana ja kehyskuntien vetovoima vähentynyt suhteessa
aikaisempaan kehitykseen
5. 4. Lisääntynyt maahanmuutto: Maahanmuutto on usealla
alueella ainoa väestökehityksen dynaaminen osatekijä.
Maahanmuuton merkitys kasvaa edelleen alueiden
väestödynamiikassa työikäisen väestön määrän vähetessä.
5. Pendelöinti ja työasialiikkuvuus: Digitalisaatio ei ole
tois-taiseksi vähentänyt oletusten vastaisesti työssäkäyntiä kodin ja
asuinpaikan välillä: keskimäärin joka kolmas työllinen pendelöi
oman asuinkuntansa ulkopuolelle. Työasialiikkuvuus korostuu työn
tekemisen muotojen muuttuessa ja asiantuntijatyön suhteellisen
osuuden kasvaessa. Kasvokkain tapahtuvien kontaktien merkitys
korostuu.
2010-luvun alueellinen liikkuvuus
pähkinänkuoressa 2 (2)
6. Väestönkehityksen osatekijät kunnittain (313)
vuosina 2010-2015
100 luonnollinen väestönlisäys positiivinen
77 kuntien välinen muuttoliike positiivinen
310nettomaahanmuutto positiivinen
7. Muuttojen määrä keskimäärin vuosina 2010-2015
904 000
muuttoa
/vuosi
30,3 %
Kuntien välinen
muuttoliike
65,1 %
Kuntien sisäinen
muuttoliike
4,9 %
Maahan- ja
maastamuutot
Joka kolmas muutto ylittää kunnan rajat ja joka 20. Suomen rajat! Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike:
Analyysi: Timo Aro 2016
9. Kuntien väliset tulomuutot seuduittain 2015
SEUDUN
OSUUS KOKO
MAAN
KAI-KISTA
TULO-MUUTOI
STA
32,4%
Helsingin seutu
20,1 %
Tampereen, Turun ja
Oulun seudut
22,6 %
10 keskisuurta
kaupunkiseutua
(>100000 asukasta)
24,9 %
56 muuta seutua
koko maassa
14 suurinta seutua = 74,1 %kaikista muutoista!
Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike:
Analyysi: Timo Aro 2016
10. Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike
Kartta ja analyysi : Timo Aro 2016
Kokonaisnettomuutto
seutukunnittain
vuosina 2010-2016/9
MUUTTOVOITTOA (26)
MUUTTOTAPPIOTA (44)
KOKONAISNETTOMUUTTO
SEUTUKUNITTAIN 2010-2016/9
SEUTUKUNTA KUNTIEN VÄLINEN NETTOMAAHAN- KOKONAISNET-
NETTOMUUTTO MUUTTO TOMUUTTO
Helsingin 28602 43443 72 045
Tampereen 13211 4816 18 027
Turun 6779 5812 12 591
Oulun 4398 3020 7 418
Kuopion 3795 1766 5 561
Jyväskylän 3122 2267 5 389
Vaasan -186 3036 2 850
Lahden -138 2652 2 514
Joensuun 558 1788 2 346
Hämeenlinnan 72 1677 1 749
Seinäjoen 345 1379 1 724
Lappeenrannan -795 1949 1 154
Porvoon -198 995 797
Etelä-Pirkanmaan 99 664 763
Mikkelin -384 1115 731
Rovaniemen -788 1477 689
Porin -888 1449 561
Kotka-Haminan -2489 2854 365
Kokkolan -532 786 254
Tunturi-Lapin 37 204 241
Helsingin
Tampereen
Turun
Oulun
Kuopion
Jyväskylän
Vaasan
Lahden
Joensuun
Hämeen-
linnan
4 suurinta:
+110 000
hlöä
11. Kuntien välinen muuttoliike oli positiivinen
77 kunnassa vuosina 2010-2015 eli
keskimäärin joka neljännessä kunnassa
Muuttovoittoiset kunnat keskittyivät
Helsingin ja Vaasan välisen kasvukäytävän
varrelle, suurille ja keskisuurille seuduille
ja pistemäisesti yksittäisille paikkakunnille
Määrällisesti eniten muuttovoittoa saivat
Helsinki (17 165), Tampere (6340) ja Turku
(4807) vuosina 2010-2015
Suhteellisesti eniten muuttovoittoa saivat
Kauniainen (13,6 promillea), Jomala (12,5)
ja Pirkkala (12,1)
Kuntien välinen muuttoliike
promillea per vuosi vuosina
2010-2015
> 5 promillea (12 kuntaa)
> -5 promillea (133 kuntaa)
-0,1 – -4,9 promillea (103 kuntaa)
0,1 – 4,9 promillea ( 65 kuntaa)
Lähde: Tilastokeskus, väestömuutokset
Kartta ja analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016
KUNTIEN VÄLINEN MUUTTOLIIKE
VUOSINA 2010-2015
12. Muuttajien ikärakenne vuosina 2010-2015
MUUTTAJIEN
IKÄRAKENNE
12,4 %
alle 15-vuotiaat
35,1 %
15-24 -vuotiaat
26,5 %
25-34 -vuotiaat
22,7 %
35-64-vuotiaat
3,3 %
Yli 65-vuotiaat
Alle 35-vuotiaita 74 % muuttajista!
Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike
Analyysi: Timo Aro 2016
13. 6,8
3,4
2,2
10,5
24,6
16,6
9,9
6,0
4,2 3,9 3,4 2,7 2,5
1,6 0,8 0,9
0,0
5,0
10,0
15,0
20,0
25,0
30,0
0-4 5-9 10-14 15-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65-69 70-74 75-
Muuttajien ikärakenne viisivuotisryhmittäin
(%-osuus) vuosina 2010-2015
HUOM!
1,6 miljoonaa muuttajaa kuntien välillä
vuosina 2010-2015
Kaksi kolmesta (61,6 %) muuttajasta 15-34
–vuotiaita
Lähes neljä viidestä (74 %) alle 35-vuotiaita
Vain kolme muuttajaa sadasta niin
sanottua senioriväestöä
Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike;
Analyysi: Timo Aro 2016
14. Muuttajien työmarkkina-asema vuosina 2010-2013
MUUTTAJIEN
TYÖMARKKI-
NA-ASEMA
50,4 %
työllisiä
16,2 %
opiskelijoita
12,5 %
lapsia
6,5 %
eläkeläisiä
8,9 %
työttömiä
5,5 %
muita
Työllisiä puolet muuttajista!
Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike
Analyysi: Timo Aro 2016
15. TYÖLLISTEN NETTOMUUTTO
KUNNITTAIN VUOSINA 2009-2013
Työllisten nettomuutto on ehkä tärkein
muuttoliikkeen indikaattori sen merkittävien
positiivisten tai negatiivisten kerrannais-
vaikutusten vuoksi
Työllisistä sai muuttovoittoa yhteensä 115
kuntaa vuosina 2009-2013 eli keskimäärin
noin joka kolmas kunta
Työllisistä sai ylivoimaisesti eniten muutto-
voittoa Helsinki (+10 503). Lisäksi työllisistä
saivat merkittävää muuttovoittoa Vantaa
(+1 611), Pirkkala (+915), Seinäjoki (+880),
Espoo (+839) ja Nurmijärvi (+757)
Työllisistä kärsivät suurimmat muuttotap-
piot suuret keskuskaupungit pääkaupunki-
seutua lukuun ottamatta: Tampere (-1 994),
Jyväskylä (-1 797), Joensuu (-1 680), Turku (-
1 552) ja Oulu (-1 388)
Lähde: Tilastokeskus, kuntien välinen muuttoliike
Kartta ja analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016
Työllisten nettomuutto
kunnittain 2009-2013
>200 ( 32 kuntaa)
100-199 (22 kuntaa)
1-99 ( 61 kuntaa)
-1- -99 ( 122 kuntaa)
-100 - -199 ( 40 kuntaa)
>-200 ( 70 kuntaa)
18. Työttömien nettomuutto kunnittain 2010-2013
54
87
100
103
121
160
427
703
1021
1512
0 200 400 600 800 1000 1200 1400 1600
Joensuu
Kouvola
Pori
Pirkkala
Lahti
Seinäjoki
Jyväskylä
Turku
Oulu
Tampere
Työttömistä eniten muuttovoittoa saaneet kunnat 2010-2013
-339
-208
-168
-141
-130
-121
-106
-101
-100
-92
-400 -350 -300 -250 -200 -150 -100 -50 0
Vantaa
Kajaani
Vaasa
Helsinki
Espoo
Tornio
Tuusula
Nurmijärvi
Rauma
Pudasjärvi
Työttömistä eniten muuttotappiota saaneet kunnat 2010-2013
Työttömien nettomuutto
kunnittain 2010-2013
Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot
Kartta ja analyysi : Timo Aro 2016
Muuttovoittoa >50 hlöä
Muuttovoittoa 0-49 hlöä
Muuttotappiota -49 - -1 hlöä
Muuttotappiota > -50 hlöä
Huom!
N= 97 741 työtöntä
muuttajaa vuosina
2010-2013
Noin joka yhdeksäs muutto
työttömän tekemä
Muuttovoittoa 113 kuntaa
ja -tappiota 200 kuntaa
19. Työttömien muuttajien ikärakenne vuosina 2010-2013
Työttömät
muuttajat
N=97 741
30,9 %
15-24 v.
32,9 %
25-34 v.
16,0 %
35-44 v.
12,0 %
45-54 v.
8,1 %
55-64 v.
Kuusi kymmenestä työttömästä muuttajasta alle 35-vuotiaita!
Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike
Analyysi: Timo Aro 2016
20. TYÖVOIMAN LIIKKUVUUTEEN LIITTYVIÄ ESTEITÄ 1 (2)
”AAA-tekijät”: Ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan, asumiseen
(omistusasuminen) ja asumistukeen liittyvät käytännön rajoitteet. Asumisen
maantiede vaikuttaa yhä enemmän sijaintipäätöksiin: alueellisesti eriytynyt
hintakehitys, kiinteistöjen ja asuntojen vakuusarvojen muutokset, pankkien
kiristynyt luototuspolitiikka ja asumistukijärjestelmän aiheuttamat vääristymät
erityisesti pääkaupunkiseudulla
Alueellisen kehityksen käänteinen logiikka: Perinteisesti ajatellaan, että tietyt
alueelliset tekijät lisäävät tai vähentävät muuttoalttiutta. Muuttoalttiutta lisäävät
alueen korkea työttömyysaste, matala tulotaso tai yksipuolinen ”vanhentunut”
elinkeino- ja toimialarakenne. Muuttoalttiutta taas vähentävät päinvastaiset
tekijät. Käytännössä muuttoliikettä on molempiin suuntiin: kaupunkeihin
(Tampere, Oulu, Turku, Lahti, Pori jne.) ja kaupungeista poispäin (Vantaa, Kajaani,
Vaasa, Helsinki, Espoo). Työttömistä työ oli muuttomotiivina vain joka viidennellä
2000-luvun alussa.
Muuttoliikkeen valikoivuus: Muuttoalttiutta lisäävät nuori ikä (74 %
muuttajista alle 35-vuotiaita), korkea koulutustaso, työmarkkinoille tulo,
vuokra-asuminen ja yksin asuminen. Muuttoalttiutta vähentävät päinvastaiset
tekijät
21. TYÖVOIMAN LIIKKUVUUTEEN LIITTYVIÄ ESTEITÄ 2 (2)
Alueelliseen liikkuvuuteen liittyvät asenteet ja arvot: Alueelliseen
liikkuvuuteen on suhtauduttu pitkään ongelmalähtöisesti eikä luonnollisena ja
tavoiteltavana kehityksenä. Poisoppiminen hidasta. Pendelöinti koetaan
”palkitsevampana” kuin muuttaminen. Taloudelliset kannustimet muuttamiselle
vähäiset. Muuttoavustusten rooli insentiivinä epäselvä.
Työn tekemisen muutos ja internet-talous: Muuttoliike, pendelöinti ja
työasialiikkuvuus korostuvat osaamista ja asiantuntijuutta edellyttävissä töissä
toisin kuin enemmän paikkaan sidotuissa matalamman tuottavuuden aloilla ja
tehtävissä. Asiantuntijatyöhön perustuvilla työmarkkinoilla korostuvat totutusta
työn tekemisestä poikkeavat mallit (työpäivän sisällä tapahtuva työasialiikkuvuus
lisääntyy sekä monipaikkaisuus kodin, työpaikan sekä kokous- ja
tapaamispaikkojen välillä). Verkkoon perustuvat työn tekemisen muodot
korostavat jalankulku- ja joukkoliikennevyöhykkeellä olevien kontaktikaupunkien
roolia, jolloin nopeiden, toimivien ja sujuvien yhteyksien merkitys korostuu.
Internet-talous kasvaa ja kehittyy erityisesti kaupungeissa, työmarkkina-alueiden
välisillä liikennekäytävillä sekä hyödyttää käytäväkehityksen kautta toisiinsa
kiinnittyneitä työmarkkina-alueita. Tieto- ja viestintäpalveluita käytetään eniten
siellä, missä on paljon potentiaalia käyttäjiä tai hyödyntämättömiä resursseja.