Esitys työvoiman alueellisesta liikkuvuudesta eli muuttoliikkeestä ja pendelöinnistä 2010-luvulla. Esityksessä läpikäyty alueiden välistä muuttoliikettä työllisten ja työttömien muuttajien näkökulmasta. Esitys liittyy VM:n kannustinloukkutyöryhmän kuulemiseen työvoiman liikkuvuuteen liittyvistä esteistä.

1. TYÖVOIMAN ALUEELLINEN LIIKKUVUUS 2010-LUVULLA
Valtiotieteen tohtori Timo Aro
28.11.2016

2. Alue- ja väestörakenteen
ISOJA muutostrendejä
1.Kaupungistuminen
2.Keskittyminen
3.Liikenne- ja kasvukäytävät, vyöhykkeisyys
4.Alueellinen liikkuvuus
5.Demografinen muutos
6.Polarisoituminen, eriytyminen

3. Alueellinen liikkuvuus
5,2 % 15 %
väestöstä muuttaa vuosittain
kuntien välillä
väestöstä pendelöi vuosittain
asuin- ja työpaikan välillä

4. 2010-luvun alueellinen liikkuvuus
pähkinänkuoressa 1 (2)
1. Alueellinen polarisaatio: Muuttovoittoa saavien alueiden määrä
on entistä alhaisempi: vain yksi neljä kunnasta ja seudusta on saanut
muuttovoittoa maan sisäisestä muuttoliikkeestä. Nuorista (15-24 v.) on
saanut muuttovoittoa vain joka kymmenes kunta.
2. Muuttovoittoisten ja –tappiollisten alueiden sijainti:
Muuttovoittoa saavat alueet sijaitsevat a) laajalla metropolialueella, b)
suurissa ja keskisuurissa korkeakoulukaupungeissa, c) suurten
kaupunkien kehyskunnissa ja d) pistemäisesti muualla maassa.
Muuttotappiolliset alueet sijaitsevat ensisijaisesti a) ydinmaaseudun ja
harvaan asutun maaseudun alueella, b) maakuntien 2- ja 3
–(seutu)keskuksissa ja c) rakennemuutosalueilla
3. Kasvavien kaupunkiseutujen sisäinen dynamiikka
muuttu-nut: Kaupunkiseutujen sisäisessä dynamiikassa on
tapahtunut merkittävä muutos 2010-luvulla keskuskaupunkien ja
niiden kehyskuntien välillä: keskuskaupunkien vetovoima on kasvanut
2010-luvun aikana ja kehyskuntien vetovoima vähentynyt suhteessa
aikaisempaan kehitykseen

5. 4. Lisääntynyt maahanmuutto: Maahanmuutto on usealla
alueella ainoa väestökehityksen dynaaminen osatekijä.
Maahanmuuton merkitys kasvaa edelleen alueiden
väestödynamiikassa työikäisen väestön määrän vähetessä.
5. Pendelöinti ja työasialiikkuvuus: Digitalisaatio ei ole
tois-taiseksi vähentänyt oletusten vastaisesti työssäkäyntiä kodin ja
asuinpaikan välillä: keskimäärin joka kolmas työllinen pendelöi
oman asuinkuntansa ulkopuolelle. Työasialiikkuvuus korostuu työn
tekemisen muotojen muuttuessa ja asiantuntijatyön suhteellisen
osuuden kasvaessa. Kasvokkain tapahtuvien kontaktien merkitys
korostuu.
2010-luvun alueellinen liikkuvuus
pähkinänkuoressa 2 (2)

6. Väestönkehityksen osatekijät kunnittain (313)
vuosina 2010-2015
100 luonnollinen väestönlisäys positiivinen
77 kuntien välinen muuttoliike positiivinen
310nettomaahanmuutto positiivinen

7. Muuttojen määrä keskimäärin vuosina 2010-2015
904 000
muuttoa
/vuosi
30,3 %
Kuntien välinen
muuttoliike
65,1 %
Kuntien sisäinen
muuttoliike
4,9 %
Maahan- ja
maastamuutot
Joka kolmas muutto ylittää kunnan rajat ja joka 20. Suomen rajat! Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike:
Analyysi: Timo Aro 2016

8. Kokonaisnettomuutto
maakunnittain vuosina
2010-2016/9
MUUTTOVOITTOA (10)
MUUTTOTAPPIOTA (8)
Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike
Kartta ja analyysi : Timo Aro 2016
MAAKUNTA KUNTIEN VÄLINEN NETTOMAAHAN- KOKONAISNETTO-
NETTOMUUTTO MUUTTO MUUTTO
UUSIMAA 27132 45116 72248
PIRKANMAA 10748 6467 17215
VARSINAIS-SUOMI 3736 7789 11525
POHJOIS-SAVO -256 3001 2745
PÄIJÄT-HÄME -173 2652 2479
KESKI-SUOMI -759 2907 2148
POHJANMAA -3808 5710 1902
KANTA-HÄME -1474 2696 1222
POHJOIS-KARJALA -1985 2723 738
ETELÄ-KARJALA -2179 2666 487
POHJOIS-POHJANMAA -5320 5033 -287
KYMENLAAKSO -4592 4118 -474
SATAKUNTA -3619 3066 -553
KESKI-POHJANMAA -1497 936 -561
ETELÄ-SAVO -3125 2074 -1051
ETELÄ-POHJANMAA -3430 2150 -1280
LAPPI -5818 3464 -2354
KAINUU -3964 1484 -2480
KOKONAISNETTOMUUTTO
MAAKUNNITTAIN 2010-2016/9
+72 248
+11 525
+17 215-553
--1 280
+1902
-561
-287
-2 354
-2 480
+738
+2 745
-1 051
+2 148
-474
+1 222
+2 479
+487
Kasvukolmio:
+101 000
hlöä

9. Kuntien väliset tulomuutot seuduittain 2015
SEUDUN
OSUUS KOKO
MAAN
KAI-KISTA
TULO-MUUTOI
STA
32,4%
Helsingin seutu
20,1 %
Tampereen, Turun ja
Oulun seudut
22,6 %
10 keskisuurta
kaupunkiseutua
(>100000 asukasta)
24,9 %
56 muuta seutua
koko maassa
14 suurinta seutua = 74,1 %kaikista muutoista!
Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike:
Analyysi: Timo Aro 2016

10. Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike
Kartta ja analyysi : Timo Aro 2016
Kokonaisnettomuutto
seutukunnittain
vuosina 2010-2016/9
MUUTTOVOITTOA (26)
MUUTTOTAPPIOTA (44)
KOKONAISNETTOMUUTTO
SEUTUKUNITTAIN 2010-2016/9
SEUTUKUNTA KUNTIEN VÄLINEN NETTOMAAHAN- KOKONAISNET-
NETTOMUUTTO MUUTTO TOMUUTTO
Helsingin 28602 43443 72 045
Tampereen 13211 4816 18 027
Turun 6779 5812 12 591
Oulun 4398 3020 7 418
Kuopion 3795 1766 5 561
Jyväskylän 3122 2267 5 389
Vaasan -186 3036 2 850
Lahden -138 2652 2 514
Joensuun 558 1788 2 346
Hämeenlinnan 72 1677 1 749
Seinäjoen 345 1379 1 724
Lappeenrannan -795 1949 1 154
Porvoon -198 995 797
Etelä-Pirkanmaan 99 664 763
Mikkelin -384 1115 731
Rovaniemen -788 1477 689
Porin -888 1449 561
Kotka-Haminan -2489 2854 365
Kokkolan -532 786 254
Tunturi-Lapin 37 204 241
Helsingin
Tampereen
Turun
Oulun
Kuopion
Jyväskylän
Vaasan
Lahden
Joensuun
Hämeen-
linnan
4 suurinta:
+110 000
hlöä

11.  Kuntien välinen muuttoliike oli positiivinen
77 kunnassa vuosina 2010-2015 eli
keskimäärin joka neljännessä kunnassa
 Muuttovoittoiset kunnat keskittyivät
Helsingin ja Vaasan välisen kasvukäytävän
varrelle, suurille ja keskisuurille seuduille
ja pistemäisesti yksittäisille paikkakunnille
 Määrällisesti eniten muuttovoittoa saivat
Helsinki (17 165), Tampere (6340) ja Turku
(4807) vuosina 2010-2015
 Suhteellisesti eniten muuttovoittoa saivat
Kauniainen (13,6 promillea), Jomala (12,5)
ja Pirkkala (12,1)
Kuntien välinen muuttoliike
promillea per vuosi vuosina
2010-2015
> 5 promillea (12 kuntaa)
> -5 promillea (133 kuntaa)
-0,1 – -4,9 promillea (103 kuntaa)
0,1 – 4,9 promillea ( 65 kuntaa)
Lähde: Tilastokeskus, väestömuutokset
Kartta ja analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016
KUNTIEN VÄLINEN MUUTTOLIIKE
VUOSINA 2010-2015

12. Muuttajien ikärakenne vuosina 2010-2015
MUUTTAJIEN
IKÄRAKENNE
12,4 %
alle 15-vuotiaat
35,1 %
15-24 -vuotiaat
26,5 %
25-34 -vuotiaat
22,7 %
35-64-vuotiaat
3,3 %
Yli 65-vuotiaat
Alle 35-vuotiaita 74 % muuttajista!
Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike
Analyysi: Timo Aro 2016

13. 6,8
3,4
2,2
10,5
24,6
16,6
9,9
6,0
4,2 3,9 3,4 2,7 2,5
1,6 0,8 0,9
0,0
5,0
10,0
15,0
20,0
25,0
30,0
0-4 5-9 10-14 15-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65-69 70-74 75-
Muuttajien ikärakenne viisivuotisryhmittäin
(%-osuus) vuosina 2010-2015
HUOM!
 1,6 miljoonaa muuttajaa kuntien välillä
vuosina 2010-2015
 Kaksi kolmesta (61,6 %) muuttajasta 15-34
–vuotiaita
 Lähes neljä viidestä (74 %) alle 35-vuotiaita
 Vain kolme muuttajaa sadasta niin
sanottua senioriväestöä
Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike;
Analyysi: Timo Aro 2016

14. Muuttajien työmarkkina-asema vuosina 2010-2013
MUUTTAJIEN
TYÖMARKKI-
NA-ASEMA
50,4 %
työllisiä
16,2 %
opiskelijoita
12,5 %
lapsia
6,5 %
eläkeläisiä
8,9 %
työttömiä
5,5 %
muita
Työllisiä puolet muuttajista!
Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike
Analyysi: Timo Aro 2016

15. TYÖLLISTEN NETTOMUUTTO
KUNNITTAIN VUOSINA 2009-2013
 Työllisten nettomuutto on ehkä tärkein
muuttoliikkeen indikaattori sen merkittävien
positiivisten tai negatiivisten kerrannais-
vaikutusten vuoksi
 Työllisistä sai muuttovoittoa yhteensä 115
kuntaa vuosina 2009-2013 eli keskimäärin
noin joka kolmas kunta
 Työllisistä sai ylivoimaisesti eniten muutto-
voittoa Helsinki (+10 503). Lisäksi työllisistä
saivat merkittävää muuttovoittoa Vantaa
(+1 611), Pirkkala (+915), Seinäjoki (+880),
Espoo (+839) ja Nurmijärvi (+757)
 Työllisistä kärsivät suurimmat muuttotap-
piot suuret keskuskaupungit pääkaupunki-
seutua lukuun ottamatta: Tampere (-1 994),
Jyväskylä (-1 797), Joensuu (-1 680), Turku (-
1 552) ja Oulu (-1 388)
Lähde: Tilastokeskus, kuntien välinen muuttoliike
Kartta ja analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016
Työllisten nettomuutto
kunnittain 2009-2013
>200 ( 32 kuntaa)
100-199 (22 kuntaa)
1-99 ( 61 kuntaa)
-1- -99 ( 122 kuntaa)
-100 - -199 ( 40 kuntaa)
>-200 ( 70 kuntaa)

16. Työllisten muuttajien keskimääräiset tulot ikäryhmittäin 2013
TYÖLLISET
MUUTTA-
JAT
16.676 €
15-24 -
vuotiaat
29.765 €
25-34 -
vuotiaat
40.394 €
35-44 -
vuotiaat
42.110 €
45-54 -
vuotiaat
44.685 €
55-64 -
vuotiaat
49.548 €
yli 65-
vuotiaat
Työllisten muuttajien tulot nousevat ikäryhmä ikäryhmältä 74-vuoteen saakka!
Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot
Analyysi: Timo Aro 2016

17. Työttömien nettomuutto
maakunnittain 2010-2013
Työttömien nettomuutto
maakunnittain 2010-2013
Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot;
Kartta ja analyysi: Timo Aro 2016
-1446
523
1405-74
-114
2
7
-440
273
545 -304
104
71
-79
-36
77
-438
-62
-14
-1446
-440
-438
-304
-114
-79
-74
-62
-36
-14
2
7
71
77
104
273
523
545
1405
-2000 -1500 -1000 -500 0 500 1000 1500 2000
Uusimaa
Pohjanmaa
Lappi
Kainuu
Kanta-Häme
Etelä-Savo
Satakunta
Keski-Pohjanmaa
Pohjois-Karjala
Ahvenanmaa
Päijät-Häme
Etelä-Pohjanmaa
Kymenlaakso
Etelä-Karjala
Pohjois-Savo
Keski-Suomi
Varsinais-Suomi
Pohjois-Pohjanmaa
Pirkanmaa

18. Työttömien nettomuutto kunnittain 2010-2013
54
87
100
103
121
160
427
703
1021
1512
0 200 400 600 800 1000 1200 1400 1600
Joensuu
Kouvola
Pori
Pirkkala
Lahti
Seinäjoki
Jyväskylä
Turku
Oulu
Tampere
Työttömistä eniten muuttovoittoa saaneet kunnat 2010-2013
-339
-208
-168
-141
-130
-121
-106
-101
-100
-92
-400 -350 -300 -250 -200 -150 -100 -50 0
Vantaa
Kajaani
Vaasa
Helsinki
Espoo
Tornio
Tuusula
Nurmijärvi
Rauma
Pudasjärvi
Työttömistä eniten muuttotappiota saaneet kunnat 2010-2013
Työttömien nettomuutto
kunnittain 2010-2013
Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot
Kartta ja analyysi : Timo Aro 2016
Muuttovoittoa >50 hlöä
Muuttovoittoa 0-49 hlöä
Muuttotappiota -49 - -1 hlöä
Muuttotappiota > -50 hlöä
Huom!
 N= 97 741 työtöntä
muuttajaa vuosina
2010-2013
 Noin joka yhdeksäs muutto
työttömän tekemä
 Muuttovoittoa 113 kuntaa
ja -tappiota 200 kuntaa

19. Työttömien muuttajien ikärakenne vuosina 2010-2013
Työttömät
muuttajat
N=97 741
30,9 %
15-24 v.
32,9 %
25-34 v.
16,0 %
35-44 v.
12,0 %
45-54 v.
8,1 %
55-64 v.
Kuusi kymmenestä työttömästä muuttajasta alle 35-vuotiaita!
Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike
Analyysi: Timo Aro 2016

20. TYÖVOIMAN LIIKKUVUUTEEN LIITTYVIÄ ESTEITÄ 1 (2)
 ”AAA-tekijät”: Ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan, asumiseen
(omistusasuminen) ja asumistukeen liittyvät käytännön rajoitteet. Asumisen
maantiede vaikuttaa yhä enemmän sijaintipäätöksiin: alueellisesti eriytynyt
hintakehitys, kiinteistöjen ja asuntojen vakuusarvojen muutokset, pankkien
kiristynyt luototuspolitiikka ja asumistukijärjestelmän aiheuttamat vääristymät
erityisesti pääkaupunkiseudulla
 Alueellisen kehityksen käänteinen logiikka: Perinteisesti ajatellaan, että tietyt
alueelliset tekijät lisäävät tai vähentävät muuttoalttiutta. Muuttoalttiutta lisäävät
alueen korkea työttömyysaste, matala tulotaso tai yksipuolinen ”vanhentunut”
elinkeino- ja toimialarakenne. Muuttoalttiutta taas vähentävät päinvastaiset
tekijät. Käytännössä muuttoliikettä on molempiin suuntiin: kaupunkeihin
(Tampere, Oulu, Turku, Lahti, Pori jne.) ja kaupungeista poispäin (Vantaa, Kajaani,
Vaasa, Helsinki, Espoo). Työttömistä työ oli muuttomotiivina vain joka viidennellä
2000-luvun alussa.
 Muuttoliikkeen valikoivuus: Muuttoalttiutta lisäävät nuori ikä (74 %
muuttajista alle 35-vuotiaita), korkea koulutustaso, työmarkkinoille tulo,
vuokra-asuminen ja yksin asuminen. Muuttoalttiutta vähentävät päinvastaiset
tekijät

21. TYÖVOIMAN LIIKKUVUUTEEN LIITTYVIÄ ESTEITÄ 2 (2)
 Alueelliseen liikkuvuuteen liittyvät asenteet ja arvot: Alueelliseen
liikkuvuuteen on suhtauduttu pitkään ongelmalähtöisesti eikä luonnollisena ja
tavoiteltavana kehityksenä. Poisoppiminen hidasta. Pendelöinti koetaan
”palkitsevampana” kuin muuttaminen. Taloudelliset kannustimet muuttamiselle
vähäiset. Muuttoavustusten rooli insentiivinä epäselvä.
 Työn tekemisen muutos ja internet-talous: Muuttoliike, pendelöinti ja
työasialiikkuvuus korostuvat osaamista ja asiantuntijuutta edellyttävissä töissä
toisin kuin enemmän paikkaan sidotuissa matalamman tuottavuuden aloilla ja
tehtävissä. Asiantuntijatyöhön perustuvilla työmarkkinoilla korostuvat totutusta
työn tekemisestä poikkeavat mallit (työpäivän sisällä tapahtuva työasialiikkuvuus
lisääntyy sekä monipaikkaisuus kodin, työpaikan sekä kokous- ja
tapaamispaikkojen välillä). Verkkoon perustuvat työn tekemisen muodot
korostavat jalankulku- ja joukkoliikennevyöhykkeellä olevien kontaktikaupunkien
roolia, jolloin nopeiden, toimivien ja sujuvien yhteyksien merkitys korostuu.
Internet-talous kasvaa ja kehittyy erityisesti kaupungeissa, työmarkkina-alueiden
välisillä liikennekäytävillä sekä hyödyttää käytäväkehityksen kautta toisiinsa
kiinnittyneitä työmarkkina-alueita. Tieto- ja viestintäpalveluita käytetään eniten
siellä, missä on paljon potentiaalia käyttäjiä tai hyödyntämättömiä resursseja.