Recommended
Recommended
More Related Content
Similar to Ylen yhteiskunnallisen arvonluonnin_uudet_mahdollisuudet_wevolve_08-12-2014
Similar to Ylen yhteiskunnallisen arvonluonnin_uudet_mahdollisuudet_wevolve_08-12-2014 (20)
More from Tuija Aalto
More from Tuija Aalto (20)
Ylen yhteiskunnallisen arvonluonnin_uudet_mahdollisuudet_wevolve_08-12-2014
- 1. Wevolve Ylen yhteiskunnallisen arvonluonnin uudet mahdollisuudet Kuusi uutta roolia osallistavaan ja vaikuttavaan arvonluontiin Wevolve
- 2. Tiivistelmä Elämme uudessa maailmassa. Median, yhteiskunnal-listen toimijoiden ja kansalaisten roolit ja toimintata-vat ovat muuttuneet viime vuosina nopeasti, eikä muutokselle näy loppua. Esimerkiksi valtarakenteiden murros, historiallinen siirtyminen kuluttamisen kult-tuurista tekemisen kulttuuriin, ja laajenevan ja syvenevän digitalisaation vaikutukset muokkaavat suoraan oletuksia mediaorganisaatioiden ja Ylen yhteiskunnallisesta vastuusta ja toiminnasta. Median odotetaan nyt osallistuvan uusin tavoin merkittävien yhteiskunnallisten kysymysten käsitte-lyyn ja ongelmien ratkaisuun, ei enää vain seuraavan muutosta sivusta tai raportoivan jostain jo tapah-tuneesta. Uudessa yhteiskunnallisessa arvonluonnissa on olen-naista edistää mahdollisimman laaja-alaista toi-mintaa ja tekemistä yhteiskunnassa. Lisäksi on tärkeää että tämä toiminta liittyy mahdollisimman tärkeiksi koettuihin asioihin tai merkittäviin aiheisiin. Siten sisällöt tai palvelut eivät sellaisinaan usein riitä laajaan yhteiskunnalliseen arvonluontiin, joskin myös niiden kautta voidaan käsitellä tärkeitä aiheita. Lisäk-si tarvitaan toimintaa skaalaavia alustoja ja eri tavoin hyödynnettäviä mediasisältöjä ja -työkaluja, jotka edistävät vuorovaikutusta ja toimintaa eri media-alan yhteistyökumppaneiden, tekijöiden ja ihmisten kesken. Muotoilimme Ylelle kuusi uutta yhteiskunnallista ar-voa tuottavaa roolia, jotta Yle voisi tarttua paremmin uusiin arvonluonnin mahdollisuuksiin. Roolit pohjau-tuvat Ylen ja muutostoimisto Wevolven toteuttamaan työpajaan, joka kokosi yhteen 40 media-alan uutta tekijää ja yhteiskunnallisen toiminnan asiantuntijaa. Rooli 1: Suomalaisen yhteiskunnan suunnan-näyttäjä Yle uudistaa toimintaansa ja pyrkii käsittelemään rohkeasti ja reflektiivisesti yhteiskunnallisesti merkittäviä, kompleksisia ja vaikeita aiheita. Maailman muutosten systeeminen ymmärtäminen ja ennakointi sekä kriittinen ja reflektiivinen ote yhteiskunnan murroksiin ja haasteisiin on olennaista, kun pyritään tuottamaan yhteiskunnalisesti merki-tyksellisiä sisältöjä. Objektiiviseen tiedonvälitykseen pyrkiminen ei riitä, vaan odotusarvona on tuoda vali-tut aiheet näkyvämmin esiin valitusta ja perustellusta näkökulmasta. Suunnannäyttäjä tuottaa yhdessä asiantuntijoiden kanssa merkityksellisiä ja kantaaot-tavia sisältöjä, osallistaa mukaan asianomaisia valit-semaan kiinnostavia aiheita, sekä tarjoaa työkaluja esimerkiksi kriittiseen ja reflektiiviseen kansalais-journalismiin. Rooli 2: Aktiivinen ja ratkaisukeskeinen muu-tosvoima Yle rakentaa ratkaisukeskeisen journalismin kiin-nostavimmat toimintatavat ja toimii uudenlaisen aktiivisen yhteiskuntavastuun ja vaikuttavuuden veturina. Kriittisten yhteiskunnallisten haasteiden aikana me-dian tulee pyrkiä ongelmien syvällisen käsittelyn lisäksi myös ratkaisujen proaktiiviseen miettimiseen, löytämiseen ja joskus jopa toteutukseen. Sisältöjen tuotannossa tulee siten siirtyä ratkaisukeskeiseen haasteiden syvälliseen taustoittamiseen, tilanteen ja ratkaisuiden pitkäaikaiseen seuraamiseen sekä usei-den toimijoiden osallistamiseen ratkaisujen löytä-misen edesauttamiseksi. Avoimilla ja alustamaisilla ratkaisuilla voidaan lisäksi mahdollistaa laajempi tiedon tuotanto, jakaminen, seuranta sekä toiminta aiheesta kiinnostuneiden kansalaisten ja asiantunti-joiden kanssa. Rooli 3: Vaihtoehtoisten ja monipuolisten näkökulmien edistäjä Yle auttaa kaikkia ihmisiä iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, elämäntilanteesta, taustasta tai vakaumuksesta riippumatta tuottamaan merkityk-sellisiä sisältöjä ja saamaan äänensä kuuluviin. Yhteiskunnan fragmentoituessa ja eriarvoistumisen lisääntyessä on keskeistä toimia sillanrakentajana ja moniäänisen kulttuurin mahdollistajana. Sisältöjen tuottamiseen tulee siten ottaa mukaan yhä laajempi kirjo tekijöitä vaihtoehtokulttuureista ja monista eri vähemmistöistä. Myös avoin pääsy arkistoihin ja avoin kulttuuridata edistää historian ja kulttuurin moniäänistämistä, eli “suurten narratiivien” purka-mista ja uusien merkitysten rakentamista. Ylen tiloja ja resursseja tulee lisäksi tarjota yhteistyön alustoiksi monien eri ryhmien ja yhteisöjen käyttöön. Rooli 4: Avoimen demokratian ja kansalais-yhteiskunnan mahdollistaja Yle tarjoaa suomalaisille mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa avoimeen demokraattiseen keskuste-luun ja olla mukana päätöksenteossa. Wevolve 1
- 3. Demokratian toimintatavat muuttuvat vallan ha-jaantuessa ja perinteisten instituutioiden resurssien ja kompetenssien ollessa riittämättömiä yhteiskun-nallisten haasteiden käsittelyyn ja ratkaisujen löy-tämiseen. Tarvitaan läpinäkyvämpää poliittista keskustelua ja osallistumista edistävää journalismia, jossa kriittinen ote kohtaa uudet sosiaalisen median mallit. Osallistavien paikallisten tapahtumien ja keskusteluareenoiden järjestäminen voi tapahtua esi-merkiksi paikallisten A2 -iltojen kautta. Lisäksi Yle voi mahdollistaa laajemmin kansalaisdemokratiaa joukkoistetuilla tietoalustoilla ja paikallisvaikut-tamisen kanavilla. Rooli 5: Media-alan kehittäjä ja rakentaja Yle tarjoaa uusia toimintamahdollisuuksia suoma-laiselle media-alalle ja avaa tärkeimpiä resursse-jaan media-alan ja luovan alan yhteistyötahoille. Yhteiskunnan ja mediakentän verkostomaiset raken-teet vaativat uudenlaisia toimintatapoja, liiketoimin-tamalleja ja uusin tavoin mietittyä ansaintalogiikkaa eri toimijoiden välille. Ylen tulee ottaa mukaan laa-jemmin pieniä tahoja ja huipputekijöitä sekä raken-taa uusia kumppanuuksia media-alan ja luovan alan kehittymisen vauhdittamiseksi. Tämä voi tapahtua esimerkiksi ‘media-alan Startup Saunan’ avulla tai Apps 4 Finland -tyyppisten kehityshankkeiden kautta, jotka auttavat ja kannustavat kehittämään uusia sisältöjä ja mediasovelluksia. Rooli 6: Luovien yhteisöjen ja ihmisten voimaannuttaja Yle luo edellytykset monipuolisen kulttuurin tuot-tamiseen ja tarjoaa suomalaisille työkalut merki-tyksellisten yhteisten kokemusten luomiseen, tal-tioimiseen ja jakamiseen. Mediakenttä ja sisällöntuotanto ovat muuttuneet radikaalisti ja uusi arvonluonti tapahtuu erityisesti uusien skaalautuvien mediateknologioiden ja luovien yhteisöjen rajapinnoissa. Ihmiset tulee mieltää siten lähtökohtaisesti toimijoina ja tuottajina, ei vain kat-sojina ja kuluttajina. Yle voi alkaa etsimään rohkean kokeilukulttuurin kautta kiinnostavia tapoja avata toimintaansa yhä enemmän, esimerkiksi nuorten-ohjelmien tuotannossa. Nämä voivat olla vaikka uusia vloggari-alustoja, crossmedia-konsepteja, sekä työkaluja, koulutusta ja resursseja omatoimiseen sisällöntuotantoon. Wevolve 2
- 4. Sisällys 1. Johdanto 4 2. Yhteiskunnan ja mediakentän murrokset 5 2.1 Yhteiskunnan rakenteet jatkavat hajautumistaan ja avautumistaan 5 2.2 Suurten muutosten keskellä määrittelemme uudelleen tavoitteitamme 6 2.3 Muutosjoustavuudesta tulee elintärkeää kun epävarmuus kasvaa 7 2.4 Liikumme kulutusyhteiskunnasta kohti tekemisen ja toiminnan yhteiskuntaa 8 2.5 Laajenevan digitalisaation seurauksena sisältöjen ja toiminnallisuuden raja hämärtyy 9 3. Arvonluonnin uudet mallit 10 3.1 Arvonluonnin mallien lyhyt historia 10 3.2 Nykyiset arvoteoriat korostavat arvon moniulotteisuutta ja yhteiskunnallista arvoa 11 3.3 Yhteiskunnallinen arvonluonti on runsaamman arvon luomista mahdollisimman usealle ihmiselle 12 3.4 Kolme tapaa yhteiskunnalliseen arvonluontiin 14 4. Kuusi uutta roolia yhteiskunnalliseen arvonluontiin 18 Rooli 1: Suomalaisen yhteiskunnan suunnannäyttäjä 20 Rooli 2: Aktiivinen ja ratkaisukeskeinen muutosvoima 22 Rooli 3: Vaihtoehtoisten ja monipuolisten näkökulmien edistäjä 24 Rooli 4: Avoimen demokratian ja kansalaisyhteiskunnan mahdollistaja 26 Rooli 5: Media-alan kehittäjä ja rakentaja 28 Rooli 6: Luovien yhteisöjen ja ihmisten voimaannuttaja 30 Liite 1. Avoin media ja yhteiskunnallisen arvontuotannon uudet mahdollisuudet -työpajan osallistujat 32 Wevolve 3
- 5. 1. Johdanto Yle tavoittelee toiminnallaan yhä laaja-alaisemman arvon tuotantoa ja on sitoutunut tuottamaan arvoa niin yhteiskunnalle, kansalaisille sekä muille yhteiskunnan ja media-alan toimijoille. Esimerkiksi kansalaisyhteiskunta ja demokratia, kulttuuri ja sivistys, yhteisöllisyys ja elämykset, sekä digiajan tasa-arvo ja kumppanuus on nostettu tavoiksi, joilla Yle voisi tuottaa ja mahdollistaa yhteiskunnallisen arvon syntymistä. Wevolve toteutti Yle Strategian toimeksiannosta loka-joulukuussa 2014 selvityksen media-alan mahdol-lisuuksista laajempaan arvonluontiin. Työn tuloksena syntyi kuvaus median ja yhteiskunnan murroksista sekä yhteiskunnallisen arvonluonnin uusista malleis-ta ja tavoista. Lisäksi toteutimme yhdessä Ylen ja keskeisten sidosryhmien kanssa osallistavan työpa-jan, jossa kehitimme uusia näkökulmia ja ideoita käytännön ratkaisuihin, joilla suomalainen media-ala voi tuottaa yhä laajempaa arvoa yhä useammalle suomalaiselle. Ylen yhteiskunnallisen arvonluonnin uudet mahdol-lisuudet -raportin taustalla on Ylen oma laajamit-tainen työ yhteiskunnallisen arvonluonnin parissa. Lisäksi selvityksessä on hyödynnetty Wevolven aikai-semmin toteuttamaa tutkimusta yhteiskunnallisen ja avoimen arvonluonnin uusista mahdollisuuksista, etenkin yhdessä Tekesin kanssa toteutettua Arvon-luonnin uusi aalto -tutkimusta (2014), joka on koon-nut yhteen kansainvälisten asiantuntijoiden keskeiset näkemykset yhteiskunnallisten toimijoiden ja yritysten uusista arvonluonnin mahdollisuuksista. 1 Työn tuloksena määritimme kolme tapaa uuden-laiselle yhteiskunnalliselle arvonluonnille: Ylen tulisi tuottaa avoimesti ja yhteistyössä palveluita ja sisältöjä, joilla on yhteiskunnallista merkitystä; tarjo-ta uudenlaisia alustoja yhteistyölle sekä ohjata niiden käyttöä yhteiskunnallisesti merkittävien aiheiden käsittelyyn; ja mahdollistaa yhteiskunnallisesti merkittävää toimintaa avoimesti jaettujen resurssien ja mediatyökalujen avulla. Näiden tapojen lisäksi kuvasimme kuusi uutta roolia, joissa Yle voi toimia luodakseen runsaampaa ja laa-jempaa yhteiskunnallista arvoa. Ylen tulisi olla suo-malaisen yhteiskunnan suunnannäyttäjä; aktiivinen ja ratkaisukeskeinen muutosvoima; vaihtoehtoisten ja monipuolisten näkökulmien edistäjä; avoimen demokratian ja kansalaisyhteiskunnan mahdollistaja; media-alan kehittäjä ja rakentaja; sekä luovien yhteisöjen ja ihmisten voimaannuttaja. Tämän raportin tavoitteena on luoda suuntaviivoja uudenlaisen arvonluonnin mallien ja ratkaisujen syn-tymiselle suomalaiselle media-alalle ja yhteiskun-taan, sekä auttaa Yleä organisaationa edistämään näiden toteutumista. 1 Tikka, V. & Gävert, N. (2014): Arvonluonnin uusi aalto. Näin rakennetaan tämän vuosisadan arvokkaimmat yritykset. Tekesin katsaus 309/2014 (2014). Helsinki. http://www.tekes.fi/Julkaisut/Arvonluonnin_uusi_aalto_309_2014.pdf Wevolve 4
- 6. 2. Yhteiskunnan ja mediakentän murrokset Median roolin muuttumiseen ja tarpeeseen luoda laa-ja- alaista arvoa uusin avoimemmin tavoin vaikutta-vat muun muassa seuraavat yhteiskunnalliset ilmiöt: valtarakenteiden murros; suuremman tarkoituksen etsiminen; siirtyminen jakamisen kulttuuriin; iskun-kestävyys ja digitalisaatio. Nämä viisi keskeistä muu-tosvoimaa tulevat vaikuttamaan pitkällä aikavälillä laajemmin yhteiskunnassa ja mediakentän uudistu-misessa. 2.1 Yhteiskunnan rakenteet jatkavat hajautumistaan ja avautumistaan Yhteiskunnan perusrakenteita ja instituutioita koske-va vallan ja resurssien desentralisaatio, eli hajautu-minen ja jakautuminen, on vahvistunut digitalisaa-tion ja globalisaation myötä. Tämä kehityskulku vaikuttaa mediakenttään monin tavoin. Tieto ja resurssit ovat jakautuneet pitkään epätasaisesti ja vallankäyttö politiikassa ja taloudessa tapahtunut pääasiassa ylhäältä alas ja ilman läpinäkyvyyttä. Verkostojen aikakaudella yhä parempi pääsy tietoon ja resursseihin sekä mahdollisuudet osallistumiseen ovat lisänneet kuitenkin huomattavasti yhteiskunnal-lisen vaikuttamisen mahdollisuuksia.2 Median rooli desentralisaatiossa on usein ollut edis-tää tiedon jakamista ja edesauttaa yhteiskunnallisten rakenteiden läpinäkyvyyden lisääntymistä. Hajautu-misen ja jakautumisen seurauksena esimerkiksi Occupy -liike hyödyntää tehokkaasti digitaalisia kanavia tiedon jakamiseen, keskusteluun, mobilisointiin ja toiminnan organisointiin. http://www.occupytogether.org/ 2 United Cities and Local Governments (2008): Decentralization and Local Democracy In The World http://www.cities-localgovernments.org/ gold/Upload/gold_report/01_introduction_en.pdf World Economic Forum (2013) - World Scenarios Series: The Future Role of Civil Society http://www3.weforum.org/docs/WEF_FutureRoleCivilSo-ciety_ Report_2013.pdf Wevolve 5
- 7. kansalaisaktiivisuus on lisääntynyt ja erityisesti avoimien verkostomaisten ruohonjuuritason organi-saatioiden määrä ja vaikuttavuus ovat kasvaneet merkittävästi. Kansalaistoiminnan ohella myös yhteiskunnalliset yritykset ovat nykyään mukana ratkaisemassa yhteiskunnan ongelmakohtia, joihin perinteisten instituutioiden kompetenssit ja resurssit eivät enää riitä.3 Käytännössä mediaa ja uusia digitaalisia alustoja tehokkaasti hyödyntävät uusyhteisöt nostavat esille yhteiskunnallisia epäkohtia, mutta organisoituvat myös ketteriksi tukiverkoiksi ja toiminnan mahdollis-tajiksi. 4 Esimerkiksi itseorganisoituva Occupy Sandy - liike oli hyvin tärkeässä roolissa avun toimittamises-sa sadoille tuhansille myrskyn uhreille hirmumyrsky Sandyn iskettyä New Yorkiin vuonna 2012.5 2.2 Suurten muutosten keskellä määrittelemme uudelleen tavoitteitamme Talouden, politiikan ja yhteiskunnan rakenteiden suu-ret murrokset, kuten ympäristökriisi, kasvun jälkeinen talous tai epäarvoistumisen lisääntyminen, ovat saa-neet yhä useammat kyseenalaistamaan hyvän ja merkityksellisen elämän edellytyksiä.6 Suurempaa tarkoitusta ja yhteisiä päämääriä on perinteisesti et-sitty esimerkiksi uskonnosta tai yhteisistä kansalli-sista tai kulttuurisista kertomuksista. Nyt monet et-sivät uutta tarkoitusta sekä suurempaa merkitystä elämälle uusista suunnista, kuten ympäristökriisin ratkaisemisesta tai oman hyvinvoinnin kokonaisval-taisesta edistämisestä.7 AVAAZ on verkostunut sosiaalinen liike, joka kokoaa yh-teen yli 40 miljoonaa ihmistä ympäri maailmaa vaikut-tamaan ja tuomaan tehokkaasti apua merkittäviin yhteiskunnallisiin, ympäristö- ja ihmisoikeusongelmiin. www.avaaz.org 3 Hämäläinen, T. (2013): Towards a Sustainable Well-being Society. Sitra (2014) Helsinki. 4 Shirky, C. (2010): Cognitive Surplus: Creativity and Generosity in a Connected Age. Penguin Group, New York, NY. 5 Alan Feuer (2012): Occupy Sandy, A Movement Moves To Relief. New York Times, 11.11. 2012. http://www.nytimes.com/2012/11/11/nyregion/where-fema- fell-short-occupy-sandy-was-there.html 6 Hämäläinen, T. (2013): Towards a Sustainable Well-being Society. Sitra (2014). Helsinki. 7 Tikka, V. & Gävert, N. (2013): Future Lifestyles in Europe and the United States. EU, Horizon 2020. Wevolve 6
- 8. Tämä tarkoittaa myös mediakentän kasvavaa pirsta-loitumista ja moniäänisyyden lisääntymistä, kun vanhoja merkityksiä puretaan ja suurten kertomusten sijaan tuotetaan jatkuvasti eläviä yhteisöllisiä koke-muksia. Ihmisten maailmankuvat, arvomaailmat ja mielipiteet koostuvat moninaisista aineksista, joita myös aktiivisesti muokataan ja jaetaan sosiaalisen median kautta. Keskustelun ohella sosiaalisen median ja uusien yhteistyöalustojen käytössä korostuu samalla merki-tyksellinen toiminta. Ihmiset pyrkivät käyttämään näitä välineitä esimerkiksi vaikuttavuuden lisäämi-seksi ja kansalaistoimintaan tärkeiksi näkemiensä arvojen ja päämäärien puolesta.8 2.3 Muutosjoustavuudesta tulee elintärkeää kun epävarmuus kasvaa Maailmassa, jossa turvallisuutta ja jatkuvuutta uhkaavista kriiseistä ja katastrofeista on tullut ar-kisia kokemuksia, on olennaista valmistautua selviy-tymään muutoksesta ja jatkuvasta epävarmuudesta. Kestävyyden (sustainability) sijaan puhutaankin yhä enemmän iskunkestävyydestä ja muutosjoustavuu-desta (resilience), joka pyrkii kehittämään tapoja ja systeemejä, jotka kestävät ja vahvistuvat kun niiden toimintaa tai rakenteita häiritään. Iskunkestävyydestä ja muutosjoustavuudesta on tullut keskeisiä teemoja muun muassa kaupunkisuunnittelussa, yritysken-tässä ja muotoilussa. Jatkossa tulemme näkemään muutosjoustavuuden korostumista myös yleisesti ihmisten työelämässä ja hyvinvoinnissa, yhteisöjen toiminnassa ja yhteiskun-nassa rakenteissa. Tärkeitä periaatteita ja tekijöitä tulevat olemaan muun muassa mukautuminen, mo-dulaarisuus, monipuolisuus, yliresursointi, jatkuva oppiminen, ennakoiva varautuminen ja vahvat sosi-aaliset verkostot.9 The Rockefeller Foundationin 100 Resilient Cities -ohjelma auttaa maailman kaupunkeja tulemaan yhä iskun-kestävämmiksi yhteiskunnallisten murrosten, kriisien ja kasvavan epävarmuuden maailmassa. http://www.100resilientcities.org 8 Shirky, C. (2010): Cognitive Surplus: Creativity and Generosity in a Connected Age. Penguin Group, New York, NY. 9 Zolli, A. (2012): Resilience: Why Things Bounce Back. Simon & Schuster. New York, NY. http://resiliencethebook.com Wevolve 7
- 9. Medialla on keskeinen rooli yhteiskunnallisen iskunkestävyyden rakentamisessa, esimerkiksi kehit-tämällä monipuolisia sisältöjä ja työkaluja muutok-sen laadun ja määrän määrittelemiseen, ongelmien syiden ymmärtämiseen ja iskunkestävyyden periaat-teiden oppimiseen. 2.4 Liikumme kulutusyhteiskunnasta kohti tekemisen ja toiminnan yhteiskuntaa Talouden ja ympäristön murrosten seurauksena yhä useampi suomalainen on kyseenalaistanut aikai-semman kulutuskulttuurin arvot ja käytännöt. Samal-la digitalisaatio ja demokratisoituneet mediateknolo-giat ovat mahdollistaneet yhä avoimemman pääsyn tietoon, työkaluihin ja tärkeisiin resursseihin, sekä lisänneet merkittävästi ihmisten omaa asiantunti-juutta kaikilla elämän osa-alueilla. Siten kuluttajista on kasvanut aktiivisia tuottajia ja toimijia, jotka haluavat mahdollisuuksia osallistua niin yhteiskun-nalliseen keskusteluun ja päätöksentekoon kuin sisältöjen, palvelujen ja tuotteiden kehittämiseen ja toteuttamiseen.10 Mediakentässä muutos on näkynyt esimerkiksi val-tavasti lisääntyneen kansalaisjournalismin, blog-gauksen, mikrobloggauksen ja videobloggauksen muodoissa. Tiedon jakamisen ohella saatavilla olevat avoimet työkalut ja sisällöt ovat mahdollistaneet yhä ammattimaisemman sisällöntuotannon, sovellusten ja palveluiden kehittämisen, sekä niiden ‘hakke-roimisen’ omiin tarkoituksiin sopiviksi. Media on siten muuttunut rakenteiltaan ja toimintatavoiltaan yhä avoimemmaksi ja alustamaiseksi mahdollistaak-seen osallistavaa sisällöntuotantoa sekä tekemisen ja toiminnan uusia tapoja. Maker Studios on yhdysvaltalainen ‘Multi Channel Net-work’ eli MCN, joka toimii alustana laajalle joukolle ‘me-dia makereitä’, joiden pääasiallisena välityskanavana toimii YouTube. Maker Studios auttaa sisälllöntuottajia tarjoamalle heille palveluita ja laajan kirjon työkaluja ja erilaisia sovelluksia oman sisällöntuotantobisneksen pyörittämiseen. The Walt Disney Company osti Maker Studios:in aikaisemmin tänä vuonna n. 950 miljoonalla dollarilla. http://www.makerstudios.com 10 Anderson, C. (2012) Makers: The New Industrial Revolution. Random House, New York, NY. ‘Maker Movement’ käsittää satoja tuhansia ihmisiä pelkästään Yhdysvalloissa että Euroopassa, ja keskittyy esimerkiksi uusien mediateknolo-gioiden, 3D-tulostuksen tai robotiikan hyödyntämiseen harrastuneisuudessa tai uudenlaisessa liiketoiminnassa. Lisää tietoa Maker Movemen-tista. http://makezineblog.files.wordpress.com/2013/06/makermarket_whitepaper_0513_v14.pdf Wevolve 8
- 10. 2.5 Laajenevan digitalisaation seurauksena sisältöjen ja toiminnal-lisuuden raja hämärtyy Keskeisenä yhteiskunnallisen muutoksen mahdollis-tajana toimivat digitaaliset palvelut, tekemistä mah-dollistavat alustat ja kompleksiset älykkäät sys-teemit, jotka vaikuttavat elämiimme hyvin monin tavoin. Näiden vuorovaikutteisten ja käyttäytymistä ohjaavien systeemien avulla voimme esimerkiksi edistää terveyttämme, tuottaa merkityksellisempää tietoa, tai osallistua itse uusin tavoin yritysten ja or-ganisaation tarjoamiin palveluihin. Samalla myös media on muuttunut kohti vuorovaikutteisempaan ja toiminnallisempaa suuntaa, jolloin se mitä ihmiset voivat sisällöillä tehdä ja miten sisältöjä voidaan käyttää on usein varsinaisia sisältöjä tärkeämpää.11 Esimerkiksi pelilliset maailmat (kuten Minecraft) muodostavat uudenlaisia mediasysteemejä, joissa ihmiset tuottavat sisällön tai käyttävät sisältöjä tari-nallistetuin ja pelillistetyin tavoin. Kyseessä on siir-tymä monikanavaisesta ‘crossmedia’ ja eri käyt-tökokemuksia yhdistävästä ‘transmedia’ -ajattelusta kohti yhä vuorovaikutteisempaa ja toiminnallisempaa mediaa kohti. Uudet mediateknologiat tuovat siis median yhä keskeisemmäksi osaksi kaikkia elämämme osa-alueita, samalla kuitenkin hämärtäen eri mediakate-gorioiden ja mediaformaattien sekä sisältöjen ja palvelujen rajoja. Evoke-peli on pelitutkija ja -suunnittelija Jane McGoni-galin yhdessä World Bankin kanssa kehittämä avoin ja ilmainen kymmenen viikon ‘pelillistetty kurssi’ maailman muuttamiseen ja ongelmien ratkaisemiseen. http://www.urgentevoke.com 11 Internet Human | Human Internet Map, Insitute for the Future (2012). http://www.iftf.org/uploads/media/IFTF_TH12-InternetHuman_map_r-dr. pdf Wevolve 9
- 11. 3. Arvonluonnin uudet mallit Edellä kuvatut murrokset vaikuttavat suoraan siihen, miten ymmärrämme ympäröivää maailmaa ja minkälaisia tavoitteita ja päämääriä näemme orga-nisaatioilla ja ihmisillä olevan. Yksi merkittävimpiä käynnissä olevia muutoksia on kestävän, sosiaalisen ja kultuurisen arvon nouseminen olennaisiksi onnis-tumisen mittareiksi taloudellisen arvon ohelle. We-volve toteutti hiljattain yhdessä Tekesin kanssa tutkimuksen Arvonluonnin uusi aalto, jossa selvitettiin yhteiskunnallisen arvonluonnin uusia suuntia ja mahdollisuuksia Euroopassa ja Yhdysvalloissa.12 Muutos kohti uudenlaista arvonluonnin ajattelua on ollut käynnissä jo vuosikymmeniä, mutta olemme nyt monin tavoin käännekohdassa, jossa yhteiskunnalli-sesta arvonluonnista on tulossa yleisesti hyväksytty ja odotettu tapa määritellä yritysten ja organisaa-tioiden toiminnan lähtökohtia ja tavoitteita. Kuten Kathi Vian, Piilaaksossa toimivan Institute for the Fu-turen Ten Year Forecast -ohjelman johtaja, totesi haastettalussamme: ”Jos aikaisemmin keskityimme lyhytnäköiseen voiton tavoitteluun ja taloudellisen pääoman kasaamiseen, nyt tärkeäksi nousee mahdol-lisimman laaja arvonluonti. Organisaatioiden tulee pystyä reagoimaan nopeasti tähän muutokseen pysyäkseen merkityksellisinä.” Seuraavat kappaleet nostavat ajatuksia ja teemoja Arvonluonnin uusi aalto -tutkimuksesta ja avaavat tarkemmin tätä uudenlaista arvonluonnin ajattelua Ylen toimintakentässä, sekä kuvaavat Ylelle olen-naisia yhteiskunnallisen arvonluonnin ominais-piirteitä. 3.1 Arvonluonnin mallien lyhyt historia Yleiset arvon määritelmät ja käsitykset arvonluon-nista heijastelevat aina vallalla olevaa maailmanku-vaa sekä hallitsevaa ihmiskuvaa, sekä näistä johdet-tuja malleja yritysten ja organisaatioiden toiminnalle. Maailmankuvalla tarkoitetaan yleisesti käsitystä siitä, miten maailma rakentuu ja miten pystymme sitä ymmärtämään. Ihmiskuva puolestaan viittaa käsityk-seen siitä, mitä ihmiset ja organisaatiot voivat maailmassa tehdä, mitä päämääriä ja odotuksia heil-lä on, ja mikä asema heillä on suhteessa ym-päristöönsä ja toisiinsa. Filosofian arvoteoriat ulottuvat antiikista nykypäivään ja arvoa on käsitellyt etenkin aksiologia, joka tutkii arvon luonnetta ja ominaisuuksia, ja erityisesti eet-tisiä ja esteettisiä arvoja. Arvoilla viitataan filosofias-sa yleisesti siihen, mikä määritellään hyväksi, tavoiteltavaksi ja inhimillisen toiminnan päämääräk-si, toisin sanoen arvokkaaksi joko yksilölle, yhteisölle tai yhteiskunnalle tai kaikille näille yhtä aikaa. 13 Myös ihmistieteet ja yhteiskuntatieteet, etenkin sosi-ologia ja antropologia, ovat käsitelleet laajasti arvoja ja arvoa. Näiden arvoteorioiden taustalla on 1960-lu-vulta lähtien ollut sosiaalisen konstruktionismin lä-hestymistapa, jolloin arvo – oli se sitten taloudellista, sosiaalista tai kulttuurista arvoa – ymmärretään aina riippuvaisena ihmisten välisestä toiminnasta ja kult-tuurissa jaetuista merkityksistä. Siten arvot ja arvon merkitykset, kuten myös organisaatioiden ja ihmisten roolit ja arvonluonnin tavat, ovat jatkuvassa muutok-sessa ja määrittyvät yhteiskunnallisten ja yhteisöllis-ten merkityksenannon prosessien kautta.14 Viimeisten vuosikymmenten ajan keskustelua yritys-ten ja organisaatioiden arvonluonnista ovat kuitenkin hallinneet taloustieteen arvokäsitykset. Talouden val-litsevan uusklassisen näkökulman piirissä ajateltiin yleisesti vielä 1990-luvulla, että organisaation tasolla arvonluonti tarkoittaa yrityksen velvollisuutta tuottaa taloudellista arvoa osakkeenomistajilleen. Talous ja yhteiskunta pyrittiin erottamaan aktiivisesti toisis-taan ja määrittelemään usein jopa vastakkaisina kokonaisuuksina, jolloin yhteiskunnalliset ja kult-tuuriset tekijät redusoitiin vain talouden ulkoisvaiku-tuksiksi. Yritysten kontribuutio yhteiskuntaan oli siten välillistä ja tapahtui pääasiassa esimerkiksi tukemalla työllisyyttä, kasvattamalla palkkoja tai luo-malla sijoituksia ja verotuloja. Tämän maailmankuvan mukaan ihmiset nähtiin ku-luttajina ja käyttäjina, ja yritysten pääasiallisena tavoitteena oli saada ihmiset kuluttamaan yritysten tuotteita tai palveluita mahdollisimman paljon, mah-dollisimman usein ja mahdollisimman kalliiseen hin-taan. Näin yritykset pystyivät luomaan taloudellista arvoa ja siirtämään tätä edelleen osakkeenomista-jilleen. Käytännössä arvonluonnin nähtiin tapahtuvan 12 Tikka, V. & Gävert, N. (2014): Arvonluonnin uusi aalto. Näin rakennetaan tämän vuosisadan arvokkaimmat yritykset. Tekesin katsaus 309/2014 (2014). Helsinki. http://www.tekes.fi/Julkaisut/Arvonluonnin_uusi_aalto_309_2014.pdf 13 Esimerkiksi http://plato.stanford.edu/entries/value-theory 14 Berger, P. L., & Luckman, T. (1967): The Social Construction of Reality. Open Road Media (2011), London. Wevolve 10
- 12. rationaalisten vaihtokauppojen summana tai hyöty-jen ja uhrausten suhteuttamisena, kuten tuotteen laadun tason suhteuttamisena sen hintaan. Siten asi-akkaan kokeman arvon ajateltiin perustuvan hänen odotuksiinsa ja kokemuksiinsa siitä, mitä hän antaa ja mitä saa vastineeksi.15 2000-luvulle tultaessa hyöty/haitta -laskelmiin tuli vähitellen uusia sävyjä, jolloin arvon muodostumiseen nähtiin vaikuttavan myös eettiset, esteettiset ja statukseen liittyvät seikat.16 Lisäksi sekä sosiaalinen ja emotionaalinen arvo tuotiin osaksi arvon muodos-tumisen skaalaa, tosin jokseenkin yleisesti määritel-tyjen käsitteiden kautta.17 Yleisesti arvonluontia ajateltiin kuitenkin lähes poikkeuksetta yksilön näkökulmasta, eivätkä ajatukset laajemmasta arvon-luonnista yhteisöjen tai yhteiskunnan tasolla saaneet tilaa taloustieteen keskusteluissa. 3.2 Nykyiset arvoteoriat korostavat arvon moniulotteisuutta ja yhteiskun-nallista arvoa Viimeisten viiden vuoden aikana uusklassisen taloustieteen käsitykset arvosta, arvonluonnista ja organisaatioiden rooleista yhteiskunnassa on haastettu voimakkaasti monesta suunnasta ja luke-mattomien empiiristen tutkimusten kautta. Muun muassa taloustieteen, sosiologian, antropologian ja psykologian uusien kontribuutioiden ja tieteenalojen välisen keskustelun kautta arvo on saanut uusia määritelmiä, jotka korostavat ensinnäkin arvon sosi-aalisia ja kulttuurisia aspekteja ja toimintaym-päristön kompleksisuutta, sekä toisekseen arvon kokemuksellisuutta ja kokemusten subjektiivisuutta. Näiden uusien arvon määritelmien kenties tärkein seuraus on ollut oivallus siitä, että yritykset ja orga-nisaatiot eivät koskaan voi luoda vain taloudellista arvoa tai yksilötason arvoa, vaan niiden toiminnan tuloksena syntyy aina monenlaista muutakin positii-vista tai negatiivista arvoa. Jaetun arvon ajattelun mukaan organisaatioiden arvon-luonnin tulee näkyä laajasti yhteiskunnassa ja yhteisöjen tasolla, ei ainoastaan yksilöiden ja ryhmien tasolla. Käytännössä tämä voi tapahtua työskentelemällä yhteiskunnallisesti merkittävien aiheiden parissa ja pyrkimällä tuottamaan mahdollisimman paljon arvoa mahdollisimman usealle ihmiselle. 15 Zeithaml, V.A. (1988): Consumer Perceptions of Price, Quality, and Value: A Means-end Model and Synthesis of Evidence. Journal of Marketing, 52: 3, s 2–22. 16 Esimerkiksi Holbrook, M (1999): Consumer Value: A Framework for Analysis and Research. Psychology Press, London. 17 Sweeney, J.C. & Soutar, G.N. (2001): Consumer Perceived Value: The Development of a Multiple Item Scale. Journal of Retailing, 77: 2, s. 203–220. Wevolve 11
- 13. Nämä uudet arvonluonnin mallit perustuvat yhä enemmän ihmistieteiden sosiaalisesti rakentuvaan maailmankuvaan ja alati muuttuvaan moniulot-teiseen ihmiskuvaan, eivät enää viime vuosisadan taloustieteen käsityksiin yrityksistä ja yksilöistä ra-tionaalisina arvon optimoijina. Esimerkiksi Institute for New Economic Thinking18 painot-taa miten rationaalisuutta ja tehokkuutta korostavat arvonluonnin mallit eivät enää toimi. Heidän mu-kaansa uusien arvoluonnin mallien tulee olla realis-tisempia ja tavoitella yksilökeskeisen arvonluonnin lisäksi yhteiskunnallista arvoa, jolloin pystymme löytämään aidosti uusia ratkaisuja niin ilmastokriisi-in, köyhyyteen, epätasa-arvoon kuin kestävän kasvun liiketoimintaan. Samoin ajatellaan myös New Economic Foundationissa (NEF)19, jonka toiminta kiteytyy ajatukseen ”Economics as if people and planet mattered”. NEF pyrkii kehit-tämään arvonluonnin malleja, jotka tuottavat laajem-paa arvoa maailmaan. 25:n toimintavuoden aikana se on tuonut kansainväliseen tietoisuuteen ajatukset niin aikapankeista, vaikuttavuussijoittamisesta, on-nellisuusindeksistä kuin yhteisöllistä hyvinvointia edistävistä taloudellisista instituutioista. Myös liiketaloustieteen raskassarjalaiset, Harvard Business Schoolin Michael E. Porter ja Kennedy Schoolin Mark R. Kramer ovat painottaneet laajem-man arvonluonnin merkitystä tämän vuosikymmenen liiketoiminnassa. Heidän käyttämänsä jaetun arvon (shared value) mallin mukaan organisaatioiden ar-vonluonnin tulee näkyä laajasti yhteiskunnassa, ei ainoastaan yksilöiden ja yritysten tasolla. Jaetun ar-von mallissa yritysten ja organisaatioiden yhteiskun-nallinen rooli laajenee huomattavasti perinteistä yri-tysvastuuta runsaammaksi. Mallin mukaan menestyvät yritykset ja organisaatiot eivät ainoastaan pyri vähentämään tuottamiaan hait-toja, vaan niiden tulee käyttää ydinosaamistaan vas-tatakseen suoraan merkittäviin yhteiskunnallisiin ongelmiin. Käytännössä tämä tapahtuu työsken-telemällä yhteiskunnallisesti merkittävien aiheiden parissa ja pyrkimällä tuottamaan mahdollisimman paljon arvoa mahdollisimman usealle taholle. Näin yhteiskuntavastuu liittyy saumattomasti ydin-liiketoimintaan ja kompetensseihin, jolloin esi-merkiksi ympäristöongelmien tai sosiaalisten haas-teiden ratkaisemisesta tulee organisaation keskeinen tehtävä, eikä sen nähdä lisäävän kustannuksia, vaan olevan investointi pitkän aikavälin kannattavuuteen.20 3.3 Yhteiskunnallinen arvonluonti on runsaan arvon luomista mahdollisim-man usealle ihmiselle Porterin ja Kramerin tavoin myös Umair Haque21 on työssään painottanut laajemman arvonluonnin merk-itystä. Hänen mukaansa voiton tavoittelu muiden kus-tannuksella tuottaa vain ohutta arvoa, joka ei paranna olosuhteita välttämättä kenellekään, pidemmällä aikavälillä edes yritykselle tai organisaatiolle itselleen. Siten hyväkään voittomarginaali ei välttämättä hei-jasta autenttisen ja merkityksellisen arvon syn-tymistä. Esimerkkinä hän käyttää Yhdysvaltojen ter-veydenhoitoalaa, jossa arvoa syntyy ensisijaisesti vakuutusyhtiöille ja terveyspalveluiden tarjoajille, ei niinkään yhteiskunnalle tai ihmisille. Vaihtoehdoksi Haque ehdottaa runsasta arvoa tuot-tavaa toimintaa, joka synnyttää kestävää ja merkityk-sellistä yhteiskunnallista arvoa. Runsas arvo rakentuu hyvin erilaisin periaattein kuin ohut arvo. Ohuella ar-volla hän viittaa pinnalliseen arvoon, joka perustuu omistamis- ja ostokeskeiseen kulutussuhteeseen, ei niinkään aitoon ja vastavuoroiseen suhteeseen asi-akkaiden ja yrityksen tai organisaation välillä. Runsas arvo sen sijaan on pitkäkestoista, merkityksellistä ja kokemuksellista. Se kasvaa jatkuvasti ihmisten ja organisaation yhteistyön tuloksena, eikä rajoitu hyödykkeiden vaihtoon tai kulutuskokemuksiin.22 Ihmisnäkökulmasta tarkasteltuna yhteiskunnallinen ja runsas arvonluonti tarkoittaa arvonluonnin ym-märtämistä etenkin sosiaalisen ja kulttuurisen arvon näkökulmista. 18 Institute for New Economic Thinking on New Yorkissa toimiva riippumaton ajatushautomo, joka tekee yhteistyötä esimerkiksi Oxfordin ja Cambridgen yliopistojen kanssa. www.ineteconomics.org 19 New Economic Foundation (NEF) on Iso-Britannian johtava taloudellista, sosiaalista ja ympäristön oikeudenmukaisuutta edistävä ajatushau-tomo. NEF tekee Suomessa läheistä yhteistyötä muun muassa Sitran kanssa esimerkiksi kestävän hyvinvoinnin liiketoiminnan kehi-tyshankkeiden kautta. www.neweconomics.org 20 Porter, M.E. & Kramer, M. (2011): Creating Shared Value. Harvard Business Review, 89, 1/2, s. 62–77. 21 Umair Haque toimii Havas Media Labin johtajana. Hän on kirjoittanut mm. kirjat Betterness: Economics for Humans ja New Capitalist Mani-festo: Building a Disruptively Better Business ja on ollut aktiivinen Harvard Business Review:n kirjoittaja. 22 Haque, U. (2011): The New Capitalist Manifesto: Building a Disruptively Better Business. Harvard Business Press, Boston, MA. Wevolve 12
- 14. Jaetun arvon ajattelun mukaan organisaatioiden arvon-luonnin tulee näkyä laajasti yhteiskunnassa ja yhteisöjen tasolla, ei ainoastaan yksilöiden ja ryhmien tasolla. Käytännössä tämä voi tapahtua työskentelemällä yhteiskunnallisesti merkittävien aiheiden parissa ja pyrkimällä tuottamaan mahdollisimman paljon arvoa mahdollisimman usealle ihmiselle. Antropologi David Graeber23 on pyrkinyt työssään määrittämään näitä laajempia arvon ulottuvuuksia. Hänen kuvaa kuinka taloudellinen arvo ei itse asiassa koskaan ole neutraalia, vaan aina riippuvaista ym-päröivän yhteiskunnan ja kulttuurin arvoista ja asen-teista. Nämä määräävät, miten ymmärrämme taloudellisen arvon ja mitkä asiat koemme ar-vokkaina. Jos aikaisemmin sekä taloustieteessä että liiketoiminnassa yhteiskunnalliset ja kulttuuriset ar-vot pyrittiin pitämään erossa taloudellisesta arvosta ja liiketoiminnan ytimestä, nyt hänen mukaansa suunta on päinvastainen. Graeberin mukaan arvoa ei ole sisällöissä, tuotteissa, teknologioissa tai palveluissa itsessään, vaan arvo syntyy aina mahdollistetun toiminnan ja kulttuuris-ten merkitysten kautta. Sosiaalista arvoa muodostuu, kun organisaatiot mahdollistavat ihmisille tärkeitä sosiaalisia käytänteitä. Kulttuurista arvoa syntyy puolestaan kun organisaatioiden toiminta liittyy yhteiskunnassa tärkeiksi koettuihin yhteisiin kult-tuurisiin merkityksiin. Sekä sosiaalinen että kult-tuurinen arvo ovat aina riippuvaisia vallitsevasta kon-tekstista ja taustalla vaikuttavista kulttuurissa ylei-sesti jaetuista arvoista ja asenteista, eli siitä mikä yhteiskunnassa koetaan arvokkaaksi. 24 Runsas arvo on sekä henkilökohtaista että jaettua ja siten sekä hyödyllisempää että merkityksellisempää kuin ohut arvo, jossa korostuu vain arvon henkilökoh-taiset ja taloudelliset ulottuvuudet. Runsas arvo myös määrittyy aina suhteessa laajempiin yhteiskunnalli-siin arvoihin. Pystyäkseen laajempaan ja runsaaseen arvonluontiin organisaatioiden täytyy siis ymmärtää, minkälaisia merkittäviä ongelmia niiden maailmassa on ja minkälaisia näiden ongelmien tulkinnat ja merkityk-set ovat eri yhteisöissä ja (ala)kulttuureissa. Tämän perusteella organisaatiot kykenevät kehittämään – luonnollisesti läheisessä yhteistyössä muiden toimi-joiden ja ihmisten kanssa – arvokkaita ratkaisuja, jotka tulevat olennaiseksi osaksi mahdollisimman monen ihmisen jokapäiväistä elämää ja siten myös ympäröivän yhteiskunnan toimintaa. 23 David Graeber toimii antropologian professorina London School of Economicsissa. 24 Graeber, D. (2001): Toward an Anthropological Theory of Value: The False Coin of Our Own Dreams. Palgrave, New York, NY. Wevolve 13
- 15. 3.4 Media-alan kolme tapaa yhteiskunnalliseen arvonluontiin Koska arvokokemukset syntyvät aina toiminnan ja merkitysten kautta, laajemmassa arvonluonnissa on olennaista pyrkiä edistämään mahdollisimman laaja-alaista toimintaa ja tekemistä. Lisäksi on tärkeää että tämä toiminta liittyy yhteiskunnassa mahdollisim-man tärkeiksi koettuihin asioihin tai merkittäviin ai-heisiin. Siten sisällöt tai palvelut eivät sellaisinaan usein riitä laajaan yhteiskunnalliseen arvonluontiin – joskin myös niiden kautta voidaan käsitellä tärkeitä aiheita toimintaa välillisesti edistävin tavoin. Lisäksi tarvitaan toimintaa skaalaavia alustoja ja eri tavoin hyödynnettäviä mediasisältöjä ja -työkaluja, jotka edistävät vuorovaikutusta ja toimintaa eri me-dia- alan yhteistyökumppaneiden, tekijöiden ja ihmis-ten kesken. Siten toimintatapojen ja aineistojen avoimuus sekä avoin yhteistyö ovat omiaan vahvis-tamaan yhteiskunnallisen arvon syntymistä ja samal-la myös Ylen julkisen palvelun roolia. Kun media-ala ja Yle pystyvät sekä tuottamaan laadukkaita palveluja ja sisältöjä yhteiskunnallisesti merkittävistä aiheista että auttamaan mahdollisim-man monia suomalaisia osallistumaan ja toimimaan itsenäisesti avoimempien, alustamaisten ja verkos-tomaisten ratkaisujen avulla, kasvavat mahdollisuu-det laajempaan arvonluontiin eksponentiaalisesti. Tapa 1: Tuota avoimesti ja yhteistyössä palvelui-ta ja sisältöjä, joilla on yhteiskunnallista merki-tystä Mediasisältöjen ja palvelujen tasolla yhteiskunnalli-nen arvonluonti tapahtuu esimerkiksi käsittelemällä yhteiskunnallisesti merkittäviä teemoja, kuten ilmas-tokriisiä tai eriarvoisuutta, ja herättämällä ihmisten kiinnostusta aiheeseen tai tuomalla näihin hyvin kompleksisiin aiheisiin syvempää ymmärrystä. Esimerkiksi Vice News, kansainvälisen Vice Median vuonna 2013 perustama uutissivusto, tarjoaa tin-kimätöntä raportointia aikamme keskeisistä ilmiöistä ja käsittelee etenkin merkittäviä, mutta monesti pi-mentoon jääviä tarinoita ja uutisaiheita ympäri maailmaa. Vice News kuvaa itseään digisukupolven luomaksi uutisorganisaatioksi, jonka journalistit käyttävät tehokkaimpia digitaalisia välineitä ja tiukkaa asennetta pureutuakseen asioiden ytimeen ja kertoakseen omalla äänellään näkemästään ja koke-mastaan. Median arvonluonnin mahdollisuudet kasvavat, kun avoimuus ja yhteistyö lisääntyvät ja käsittelyssä ovat yhteiskunnallisesti merkittävät aiheet. Olemme määrit-täneet kolme yleistä tapaa laajempaan arvonluontiin, jotka ovat 1. Tuota palveluita ja sisältöjä, 2. Tarjoa alusto-ja yhteistyölle, sekä 3. Mahdollista toimintaa resursseilla ja työkaluilla. Wevolve 14
- 16. VICE News on digisukupolven luoma kansainvälinen uuti-sorganisaatio, joka tarjoaa tinkimätöntä raportointia aikamme keskeisistä ilmiöistä. https://news.vice.com Myös ihmisten ja yhteistyötahojen laajempi osallis-taminen sisällöntuotannon eri vaiheisiin – aina uutis-aiheiden löytämisestä niiden valikoimiseen, kommen-toimiseen ja kehittämiseen – lisää mahdollisuuksia yhteiskunnalliseen arvonluontiin. Mitä useammat pääsevät vaikuttamaan sisältöjen tuottamiseen, sitä todennäköisemmin aiheet ja lähestymistavat kosket-tavat asianomaisia. Samoin tuottamiseen osallis-tuneet ovat alttiimpia jatkamaan toimintaa aihepiirin parissa ja tuomaan omat viiteryhmänsä mukaan keskusteluihin, kuten esimerkiksi Docventures -sar-jan innoittamissa sosiaalisen median keskusteluissa on hyvin tullut esille. Tapa 2: Tarjoa alustoja yhteistyölle ja ohjaa näi-den käyttöä yhteiskunnallisesti merkittävien ai-heiden käsittelyyn Yhteiskunnallisessa arvonluonnissa on myös olen-naista, että organisaatio ei keskity vain tuottamaan palveluja ja sisältöjä, vaan myös ajattelee itseään alustana, joka auttaa ketä tahansa tuottamaan yhdessä organisaation kanssa palveluja ja sisältöjä. Tämä ajattelutapa auttaa muuttamaan organisaation toimintaa kohti laajempaa arvontuotantoa. Vaikka alustamaisuus tarkoittaa toisaalta luopumista kai-kesta kontrollista sisällöntuotannossa, mahdollistaa se aivan uudenlaisen mediaekosysteemin syn-tymisen, jossa ihmiset ja yhteistyökumppanit tuotta-vat yhä suuremman osan sisällöistä organisaation tarjoamien palveluiden ja alustojen avulla. Tämä muutos ei tarkoita sisällöntuottamisesta luo-pumista. Päinvastoin, laadukkaat sisällöt ja palvelut nousevat yhä tärkeämmiksi ‘majakoiksi’ näyttämään suuntia, mihin alustoja ja palveluita voi ja tulee käyt-tää, ja kuinka niiden avulla voidaan käsitellä yhteis-kunnallisesti merkittäviä aiheita ja ongelmia. Tavoit-teena onkin miettiä, miten kuka tahansa voisi tuottaa itselleen ja lähipiirilleen merkittäviä sisältöjä uusin tavoin. Käytännössä alustamaisuuden voima näkyy esi-merkiksi nuorisolle suunnattujen sisältöjen tuotan-nossa. Kun esimerkiksi Ylen #lovemilla -sarja keräsi vuoden 2013 aikana yli 700.000 katselukertaa, ollen yksi suosituimpia suomalaisia nuortensarjoja, samaan aikaan ‘tubettajien’ Youtuben kanaville tuot-tamia kotimaisia sisältöjä katsottiin moninkertainen määrä. Yksi suosituimpia suomalaisia tubettajien kanavia on ollut Justimusfilms, joka on kerännyt vii-den vuoden aikana n. 60 miljoonaa katselukertaa ja jolla on yli 300.000 tilaajaa. Wevolve 15
- 17. YouTube toimii alustana uudelle joukolle tari-nankertojia. PewDiePie, eli Brightonissa asuva ruot-salainen Felix Kjellberg, on nykyisin maailman su-osituin TV-tähti: hänellä on n. 32,5 miljoonaa tilaa-jaa YouTubessa, jossa hänen pelivideoitaan on kat-sottu n. 7 miljardia kertaa. https://www.youtube.com/user/PewDiePie Tapa 3: Mahdollista yhteiskunnallisesti merkit-tävää toimintaa avoimien resurssien ja työkalu-jen avulla Yhteiskunnallisesti merkittävien ja osallistavasti tuotettujen sisältöjen sekä toimintaa ja tekemistä mahdollistavien alustojen lisäksi yhteiskunnallinen arvonluonti vaatii usein myös avoimesti käytettävissä olevia resursseja ja työkaluja. Nämä voivat olla käytännöllisiä sovelluksia jaettuun sisälllöntuotan-toon ja datajournalismiin, avoimia ja yhteiskunnallis-esti merkittäviä datavarantoja tai vaikka opetus-sisältöjä ja -työkaluja parempaan kansalaisjournal-ismiin. Niiden tehtävänä on antaa monipuoliset edel-lytykset hyvin monenlaisille partnereille ja tahoille hyödyntää organisaation osaamista ja resursseja yhteiskunnallisten päämäärien hyväksi. Työkaluja kehittäessä on olennaista ymmärtää, miten uudet mediasysteemit rakentuvat, minkälaisia rooleja eri toimijoilla on ja minkälaisten osien avulla sys-teemit toimivat. Näin voidaan tunnistaa minkä at-tribuuttien, toimintojen ja merkitysten kautta yhteiskunnallinen arvo muodostuu eri systeemin osissa, kuinka eri systeemin osat toimivat yhdessä sekä missä suhteissa on lupaavimmat mahdollisuu-det laajaan arvonluontiin. Systeemiajattelu ja verkos-tomaisten toimintamallien ymmärtäminen ovat olen-naisia, kun pyritään avaamaan resursseja ja kehit-tämään arvokkaita avoimia työkaluja. Julkisen sektorin palveluinnovaatioissa systeemiajat-telu auttaa ymmärtämään missä ja miten arvo todella syntyy sekä miten kompleksisissa toimijaverkoissa voi syntyä odottamatonta arvoa. Esimerkiksi Tanskan hallituksen innovaatioyksikön MindLabin johtajan Christian Bason toteaa, kuinka ”tarvitsemme sys-teemisen näkökulman arvoon, jotta ymmärrämme missä arvo syntyy ja miten se jakautuu. Ei siis ainoas-taan tietyssä suhteessa tai tietyn käyttäjän kohdalla, vaan koko tarkasteltavassa systeemissä. Wevolve 16
- 18. “Visiomme on kutoa the Guardian osaksi internetin kan-gasta, jotta voimme tulla osaksi verkkoa ennemmin kuin vain ollaksemme verkossa.” Vuonna 2010 aloitettu The Open Platform -hanke pyrkii avaamaan the Guardianin resursseja, jotta erilaiset partnerit ympäri maailmaa voivat hyödyntää the Guardianin tuottamaa arvoa osana toimintaansa. Esimerkiksi Taptu-sovellus älypuhelimille kokoaa yhteen kaikki viimeisimmät the Guardianin ym-päristöä käsittelevät artikkelit. http://www.theguardian.com/open-platform Wevolve 17
- 19. 4. Kuusi uutta roolia yhteiskunnalliseen arvonluontiin Toteutimme 5.11. 2014 Ylen Pasilan Studioissa työpa-jan, jossa pohdittiin uusia media-alan yhteistyötapoja ja mietittiin avoimien toimintamallien tarjoamia mahdollisuuksia yhteiskunnalliseen arvonluontiin. Työpajan ydinkysymyksiä olivat a) minkälaisten ai-heiden tai haasteiden parissa yhteiskunnalliseen ar-vonluontiin nähdään media-alalla mahdollisuuksia, ja b) minkälaisten avointen yhteistyö- ja vuorovaiku-tustapojen avulla yhteiskunnallinen arvonluonti voisi jatkossa paremmin tapahtua. Työpaja kokosi yhteen yhteiskunnallisen arvonluon-nin näkökulmasta keskeisiä sidosryhmiä, kuten me-dia- alan ja yhteiskunnallisen arvonluonnin parissa toimivia tekijöitä, tutkijoita, tuottajia, suunnittelijoita, yrittäjiä ja toimittajia. Tavoitteena oli tuoda yhteen edustava otos erilaisia toimijoita hyvän ja monipuolisen ymmärryksen aikaansaamiseksi erilaisista arvonluonnin näkökul-mista ja uusista toimintatavoista. Lista työpajan läh-es 40:stä osallistujasta on raportin liitteenä. Työpajan tuloksena syntyi kuusi uutta roolia, joiden kautta etenkin Yle voi tuottaa laajempaa yhteiskun-nallista arvoa. Linkitimme nämä roolit aikaisemmin määriteltyjen Ylen arvontuottamisen näkökulmien kanssa, jotta ajatuksia ja ideoita voi soveltaa suoraan jo määritel-tyjen strategisten mahdollisuusalueiden kehit-tämiseen. Erittelimme lisäksi työpajassa nousseet käytännön ideat kolmen yhteiskunnallisen arvonluon-nin toimintatavan (sisällöt – alustat – työkalut) mukaan. Wevolve 18
- 20. Rooli 1: Suomalaisen yhteiskunnan suunnannäyttäjä Yle uudistaa toimintaansa ja pyrkii käsittelemään rohkeasti ja reflektiivisesti yhteiskunnallisesti merkittäviä, kompleksisia ja vaikeita aiheita. Rooli 2: Aktiivinen ja ratkaisukeskeinen muutosvoima Yle rakentaa ratkaisukeskeisen journalismin kiinnos-tavimmat toimintatavat ja toimii uudenlaisen aktii-visen yhteiskuntavastuun ja vaikuttavuuden veturina. Rooli 3: Vaihtoehtoisten ja monipuolisten näkökulmien edistäjä Yle auttaa kaikkia ihmisiä iästä, sukupuolesta, asuin-paikasta, elämäntilanteesta, taustasta tai vakaumuk-sesta riippumatta tuottamaan merkityksellisiä sisältöjä ja saamaan äänensä kuuluviin. Rooli 4: Avoimen demokratian ja kansalaisyhteiskunnan mahdollistaja Yle tarjoaa suomalaisille mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa avoimeen demokraattiseen keskusteluun ja olla mukana päätöksenteossa. Rooli 5: Media-alan kehittäjä ja raken-taja Yle tarjoaa uusia toimintamahdollisuuksia suoma-laiselle media-alalle ja avaa tärkeimpiä resurssejaan media-alan ja luovan alan yhteistyötahoille. Rooli 6: Luovien yhteisöjen ja ihmis-ten voimaannuttaja Yle luo edellytykset monipuolisen kulttuurin tuot-tamiseen ja tarjoaa työkalut suomalaisille merkityk-sellisten yhteisten kokemusten luomiseen, tal-tioimiseen ja jakamiseen. Wevolve 19
- 21. Rooli 1: Suomalaisen yhteiskunnan suunnannäyttäjä Yle uudistaa toimintaansa ja pyrkii käsittelemään rohkeasti ja reflektiivisesti yhteiskunnallisesti merkittäviä, kompleksisia ja vaikeita aiheita. Muutoksen kiihtyessä ja uusien ilmiöiden kirjon kasvaessa vauhdilla myös yhteiskunnallisten ongelmien luonne on muuttunut yhä monisyisemmiksi ja haasteellisemmiksi. Elämme yhteenkietoutuneiden ja laajojen rakennemuutosten sekä yllättävien kriisien maailmassa, jossa tarve olennaisen tiedon löytämiseen, muuttuvan maailman ymmärtämiseen sekä kokonaisuuksien ja jatkuvuuksien hahmottamiseen lisääntyy jatkuvasti. Medialle on ollut tyypillistä määritellä menestystään silmäparien lukumäärällä tai klikkauksilla, mutta yleisön määrällisen tavoittamisen ohelle yhä tärkeämmäksi on nousemassa laadullinen vaikuttaminen yleisöön. Tämä vaatii myös uudenlaista asennoitumista median tarkoitukseen ja rooleihin. Enää ei riitä, että pyritään objektiiviseen tiedonvälitykseen, vaan yhä tärkeämmäksi nousevat kiinnostavat näkökulmat, merkittävät ja vaikuttavat tarinat, kokemukset ja niiden seuraukset. Siten kriittinen ja reflektiivinen ote yhteiskunnan haasteisiin on noussut olennaiseksi mahdollistajaksi yhä merkityksellisempien sisältöjen tuottamiselle. Oman selkeän äänen omaaminen, oman aseman reflektointi ja näiden läpinäkyväksi tekeminen ovat tärkeitä tapoja, joiden avulla media kykenee määrittelemään syvällisesti ja laajasti vallitsevia ja nousevia yhteiskunnan ongelmia. Suunnannäyttäjän roolissa olennaista on maailman muutosten ennakointi keskeisten teemojen määrittelemiseksi ja pitkän linjan suunnitelmallisuus niin teemoissa, sisällöissä kuin niiden käsittelyssä - ei reagointi kaikkeen ympärillä tapahtuvaan, ja silloinkin fokusoidusti. Tärkeää pyrkiä tuomaan yhteen ihmisnäkökulma, systeeminäkökulma ja tulevaisuusnäkökulma aiheisiin. Näin aiheita pystytään kuvaamaan riittävän kattavasti ja syvällisesti, eikä tartuta ainoastaan reaktiivisesti kulloinkin pinnalla oleviin teemoihin. Rohkean äänen löytäminen Työpajan ryhmäkeskusteluissa esille nousi selkeästi odotus mediasta ja Ylestä, jolla on oma vahva ääni ja kanta, sekä kriittinen ote uusien ongelmien määrittelemiseen. Esimerkeiksi nostettiin muun muassa Vice News ja the New York Times. Median tehtäväksi nähtiin valtavirran ajatustapojen rohkea haastaminen, yhteiskunta-kritiikki ja vaihtoehtoisten mallien ja narratiivien esilletuominen. Vahva viestintä sisällöistä ja tekemisestä Tärkeäksi nähtiin myös yhteiskunnallisten ongelmien näkyväksi tekeminen sekä oma näkyminen julkisessa keskustelussa. Ylellä koettiin olevan paljon sisältöjä ja toimintaa tästä näkökulmasta, mutta yhtenäisessä ja houkuttelevassa viestinnässä nähtiin olevan parantamisen varaa. Ylellä koettiin olevan vastuu kääntää ihmisten katse yhteiskunnallisesti merkittäviin kysymyksiin, haasteisiin ja ongelmiin. Fokus ennakoinnin ja tutkimuksen avulla Rohkeuden lisäksi tarvitaan myös tutkimusta ja reflektiota: vahvojen teemojen tulisi olla ajankohtaisia, tai parhaimmillaan nousevia ja tarpeeksi merkittäviä resonoidakseen. Lisäksi huomionarvoiseksi nimettiin se, miten aiheiden ja näkökulmien valintaprosessi tapahtuu sekä se miten aiheesta tuotetaan tietoa, jaetaan tietoa, kenen kanssa ja kuinka avoimesti. Tapa 1: Tuota sisältöjä Keskeistä sisällöntuotannossa on vahvan yhteiskunnallisen äänen löytäminen, kriittinen ote ja laadukkuus. Kokonaisvaltaisilla sisällöillä, kuten ‘long-form journalismilla’, tulisi pyrkiä luomaan arvoa mahdollistaen uusia lukijoille uusia yhteyksiä ja oivalluksia. Sisältöjen tuottamiseen ja aiheen määrittelyyn tulisi osallistaa asianomaiset ja myös moninaiset asiantuntijatahot. Kriittisen journalismin työkalupakilla, joka yhdistää syvemmän ihmisnäkökulman, systeeminäkökulman ja tuevaisuusnäkökulman, pystytään tuottamaan rikkaampia sisältöjä. Sisällöt voivat olla laaja-alaisia, mutta fokusoituja keskeisiin yhteiskunnan ongelmiin tai kysymyksiin. Tavoitteena on kysyä uusia kysymyksiä maailmasta, auttaa ihmisiä hahmottamaan uudenlaisia aiheita ja kokonaisuuksia, sekä edesauttaa mahdollisten ratkaisujen etsimistä. Esimerkiksi Rapport ja Longplay tuottavat yleissivistävää ja arvopohjaista sisältöä, jonka tulisi olla julkisen rahoituksen piirissä. Yle tuottaa myös kiinnostavaa ja rikasta sisältöä, mutta sitä ei osata paketoida ja brändätä riittävästi. Ylellä voisi olla mahdollinen rooli tieteen popularisoinnissa ja konseptoinnissa, ja se voisi tuoda yhteen esimerkiksi akateemisten kumppaneiden kanssa eri aloilla tuotettua tietoa tietyn aiheen ympärille. Wevolve 20
- 22. Tapa 2: Tarjoa alustoja yhteistyölle Yle voisi tuottaa avoimen toimituksen alustan, joka auttaisi taustoittamaan, tuomaan esiin ja kertomaan eri näkökulmia ja tarinoita. Alusta voisi toimia “Kickstarter-periaatteella”, jolloin media-aiheiden valinta tapahtuisi joukkoistaen. Näin ollen kuka tahansa voisi ehdottaa konsepteja, sisältöjä, jutun aiheita tai vaikka uusia palveluita, joihin joko Yle tai joku muu taho voisi tarttua tai niistä voisi syntyä itsenäisiä media-alan yrityksiä. Yle voisi tuottaa yhteisöllisen, digitaalisen digitaalinen “School of journalism” -alustan ja verkkopalvelun, joka mahdollistaisi kansalaisjournalismin taitojen oppimisen kaikille, ei ainoastaan nuorille, avoimien sisältöjen, harjoitusten ja kurssien avulla. Tapa 3: Mahdollista toimintaa resursseilla ja työkaluilla Edesauttaakseen kriittisen tiedon ja ymmärryksen lisääntymistä sekä media- ja yhteiskuntakriittisyyden oppimista Yle voisi tarjota myös “kansalaistyökaluja” esimerkiksi tutkivaan journalismiin. Yle Uutiset etsi risteyksiä, joissa sattuu usein läheltä piti - tilanteita autojen ja kevyen liikenteen välillä. Yleisö on merkinnyt karttaan yli 10 000 paikkaa. Karttaa ja sen pohjalta tehtyjä val-takunnallisia uutisjuttuja luettiin yli 150 000 kertaa. Myös moni Ylen aluetoimitus tarttui karttaan ja teki juttuja vaarallisista risteyksistä eri puolilta maata. Kartta on julkaistu Creative Commons -lisenssillä ja tietoja ovat kyselleet esim. päättäjät ja viranomaiset, kuten poliisi, sekä kunnat, ELY-keskukset, oppi-laitokset, liikennöitsijät ja monet yksityishenkilöt. http://yle.fi/uutiset/yle_avaa_vaarallis-ten_ risteysten_tiedot_kaikkien_kayttoon__merkinto-ja_ yli_10_000/7063320 Wevolve 21
- 23. Rooli 2: Aktiivinen ja ratkaisukeskeinen muutosvoima Yle rakentaa ratkaisukeskeisen journalismin kiinnostavimmat toimintatavat ja toimii uudenlaisen aktiivisen yhteiskuntavastuun ja vaikuttavuuden veturina. Yhteiskunnassa kaikilta toimijoilta – mukaan lukien mediat – odotetaan yhä enemmän siirtymistä passiivisesta toimijuudesta ja ongelmakeskeisyydestä kohti aktiivista ratkaisukeskeisyyttä. Käytännössä tämä tarkoittaa siirtymistä usein vanhanaikaiseksi koetusta yhteiskuntavastuusta kohti organisaation ydinosaamisen kautta toteutettuun proaktiiviseen osallistumiseen yhteiskunnalliseen ongelmanratkaisuun. Kansalaistoiminnan ollessa kasvussa ja samalla digitaalisten alustojen mahdollistaessa tehokkaan mobilisoitumisen yhteiskunnallisten epäkohtien ympärille ja niiden ratkaisemiseksi, myös median tulee reagoida näihin uusiin tarpeisiin ja käytäntöihin säilyttääkseen merkityksensä yhteiskunnassa. Kun pyrkimyksenä on yhteiskunnallisen arvonluonnin lisääminen, on välttämätöntä pyrkiä yhteiskunnallisia ongelmien käsittelyn lisäksi myös ratkaisujen miettimiseen ja löytämiseen. Tavoitteeksi muodostuu siten vaikuttavuus perinteisen tavoittavuuden ohelle, jolloin selkeiden kysymysten esittämisen ja aiheiden käsittelyn ohella painottuu myös toiminta, sen jatkuvuus ja tulosten seuranta. Kritiikkinä ratkaisukeskeiselle journalismille on (myös Ylen sisällä) esitetty näkemyksiä siitä, että se hämärtää journalismin ja aktivismin rajoja. Kuitenkaan ratkaisukeskeisyys ei yleensä tarkoita ryhtymistä varsinaiseen aktivismiin, vaan kyse on journalismin näkemisestä välineenä positiivisen muutoksen aikaansaamiseksi. Journalismin päämääriä ja objektiivisuutta voidaan myös pohtia esimerkiksi sosiaalisen konstruktionismin näkökulmasta. Konstruktionismin mukaan kulttuuri rakentuu aina laajasta kirjosta erilaisia näkökulmia, joista jotkin nousevat vallitseviksi tiettynä hetkenä ja tietyissä sosiokulttuurisissa yhteyksissä. Lisäksi konstruktionismin mukaan yhteiskunnalliset ongelmat nousevat ongelmiksi vasta kun ne määritellään sellaisiksi jostain näkökulmasta. Siten puhdasta journalistista objektiivisuutta olisi mahdotonta saavuttaa ja keskeisempää tulisikin olla journalismin reflektiivisyys ja läpinäkyvyys. Yhteiskunnallisen arvonluonnin näkökulma haastaa siten median toimijoita arvioimaan uudelleen menestyksen mittareita. Esimerkiksi tavoittavuuden ohella tulisi tarkastella vaikuttavuutta pitkällä aikavälillä ja siirtyä yksilötason mittareista myös yhteisötason ja yhteiskunnallisen tason mittareihin. Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi palveluiden käyttämisen ja sisältöjen katsomisen mittaamisen sijaan laadullista ja määrällistä mittaamista siitä, miten toiminta on muuttanut yhteiskunnallista keskustelua, vaikuttanut ihmisten käyttäytymiseen tai edesauttanut ratkaisujen kehittämistä tai toimintaa aiheen ympärillä. Siirtyminen ratkaisukeskeiseen journalismiin Siirtyminen perinteisestä kriittisestä tiedonvälitysjournalismista ratkaisukeskeiseen journalismiin nähtiin työpajassa hyvin merkittäväksi ja ajankohtaiseksi muutostarpeeksi. Arvonluonnin näkökulmasta keskeisiksi nousivat asioiden ja ilmiöiden elinkaaren ymmärtäminen, ratkaisuun pyrkiminen ja osallistumismahdol-lisuuksien kehittäminen. Tärkeäksi nähtiin myös ongelmien ja ratkaisumallien kokonaisvaltainen taustoittaminen ongelman syiden ja ratkaisumekanismien ymmärtä-miseksi, sekä erilaisten ratkaisumallien ja kokeilujen aktiivinen seuranta ja raportointi. Ratkaisukeskeisessä journalismissa koettiin tärkeäksi, että toimittajan oma kanta ja näkökulma voi ja tulee näkyä, mutta nämä tulee myös esittää läpinäkyvästi ja selkeästi. Yhteiskuntavastuun kokeiluista yhteiskunnallisen muutoksen hankkeisiin Työpajassa koettiin, että pienimuotoisista yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kokeiluhankkeista, (kuten Norppauinnista, Elämä pelissä ja Lupa välittää -hankkeista), voitaisiin siirtyä jatkossa kohti tehokkaampien systeemisten ratkaisujen etsimistä sekä laajempien yhteistyöhankkeiden toteuttamista positiivisen yhteis-kunnallisen muutoksen aikaan-saamiseksi. Tämä voisi tarkoittaa suurempien haasteiden (kuten ilmastonmuutos tai eriarvoistuminen) käsittelyä vastaavien ohjelma-formaattien muodossa, jotka tuovat ratkaisukeskeisesti yhteen osaajia aiheen ympärille ja pyrkivät saamaan yhteisöjä ja yksilöitä osallistumaan aktiivisesti tähän työhön (ei vain lahjoittamaan rahaa, vaan myös esimerkiksi osaamistaan). Tempausten sijaan sitoutuminen pitkäkestoisiin ja yhteisöllisiin yhteistyö-prosesseihin Toiminnassa tulisi myös pyrkiä yhteiskuntavastuun “tempausten” tai vuosittaisten tapahtumien (kuten Nenäpäivä) lisäksi tai sijaan pidempi-aikaisiin yhteistyöprosesseihin ja - projekteihin. Näiden päämääränä tulisi olla tehokas vuorovaikutteisuus ja mahdollisimman suuri vaikuttavuus. Lisäksi kansalaisjournalismin mahdollistaminen voisi edesauttaa yhteisöjä mobilisoitumaan yhteis-kunnallisten ongelmakohtien ympärille ja vaikuttamaan muun muassa paikallisiin haasteisiin. Wevolve 22
- 24. Tapa 1: Tuota sisältöjä -Sisältöjen tuotannossa, esimerkiksi uutisoinnissa, olisi hyvä tuoda esille aiheeseen liittyviä eri näkökulmia, ongelmanmäärittelyitä, ratkaisumalleja ja taustoittaa ilmiöiden taustasyitä ja toimijoita sekä seurata ratkaisujen etenemistä. -Ohjelmasisältöjä voisi tuottaa sekä ostaa selkeästi valittujen yhteiskunnallisesti merkittävien tai ratkaisua vaativien aihepiirien ympärille, osallistaen mukaan yhteistyötahoja, kansalaisia ja asianomaisia. Tapa 2: Tarjoa alustoja yhteistyölle -Yle voisi toimia alustana vaikuttamiselle tarjoamalla jatkuvasti karttuvan avoimen tietopankin ajankohtaisista aihepiireistä ja seurata tehtyjen hankkeiden vaikutuksia. Avoin alusta mahdollistaisi tiedon tuotannon ja jakamisen sekä seurannan ja toiminnan yhdessä kansalaisten ja moninaisten partnereiden ja yhteiskunnallisten tahojen kanssa. -Yhteiskunnallisesti tärkeiden aihepiirien ympärille muodostetut yhteistyötahoja, kansalaisia ja asianomaisia osallistavat tapahtumat ja foorumit voisivat toimia tehokkaana alustana yhteiskunnalliselle muutokselle. Tapa 3: Mahdollista toimintaa resursseilla ja työkaluilla -Kansalaisten omaehtoisen ja yhteisöllisen vaikuttamisen mahdollisuuksia lisäävät työkalut, kuten kriittisen tai ratkaisukeskeisen journalismin tietovarannot tai sovellukset, vauhdittaisivat yhteiskunnallista muutosta. Yle Fixa on verkkoalusta, tietoresurssi sekä juttusarja, joka tutkii ja tarkastelee, kuinka voisimme kehittää ja parantaa esimerkiksi saaristoa ja peruskoulua, tai ratkaista koulukiusaamiseen liit-tyviä ongelmia. http://svenska.yle.fi/fixa-skargarden http://svenska.yle.fi/fixa-hogskolan Wevolve 23
- 25. Rooli 3: Vaihtoehtoisten ja monipuolisten näkökulmien edistäjä Yle auttaa kaikkia ihmisiä iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, elämäntilanteesta, taustasta tai vakaumuksesta riippumatta tuottamaan merkityksellisiä sisältöjä ja saamaan äänensä kuuluviin. Ylen tulisi vahvistaa monipuolista kulttuuria ja sivistystä sekä edesauttaa uusien asioiden oppimista ja monenlaisia kulttuurikokemuksia, jotta suomalaiset oppisivat sietämään erilaisuutta ja ymmärtämään yhteiskunnan eriarvoistumisen ja ‘ääripäistymisen’ uhat yleiselle hyvinvoinnille. Hyvinvoiva ja tasa-arvoinen yhteiskunta rakentuu moniäänisyyden ja monikulttuurisuuden varaan. Yhteiskunnallisia haasteita käsiteltäessä eri tahojen ja äänien autenttinen esiintuominen on välttämätöntä sekä kokonaiskuvan muodostamiseksi että yksityiskohtien ymmärtämiseksi. Haasteena on nykyään se, että marginaaliäänet ja vaihtoehtoiset kertomukset eivät aina pääse esiin yhtenäisen kansallisidentiteetin ja “isojen narratiivien” varaan rakentuneessa mediakulttuurissa. Siksi Ylen tavoitteena tulisi olla mahdollisimman useiden äänien kuulumisen mahdollistaminen ja erilaisten tekijöiden osallistaminen. Tämän tulisi tapahtua yhä enemmän antamalla ihmisille itselleen ääni ja välineet omien näkökulmien esittämiseen, sekä toimimalla esimerkiksi ‘kuraattorina’ merkittävien näkökulmien esiintuomiselle ja laajemmalle välittämiselle. Autenttisten äänien esille tuominen Työpajan osallistujat eivät kokeneet, että yhteiskunnan erilaisten äänien ja näkökulmien välittäminen ja suodattaminen nykyisin menetelmin ja osallistaminen lähinnä sosiaalisen median kanavia käyttäen olisi riittävää. Esimerkiksi A2 -iltojen rakennettujen keskustelujen ei nähty voivan olla yhtä kiinnostavia ja puhuttelevia kuin autenttisten äänien, omakohtaisten tulkintojen ja tarinoiden kuulemisen ja näkemisen. Yle voisi siis parhaim-millaan toimia monenlaisten suomalaisten äänten ja ihmisten esilletuojana, ja antaa vielä paremmat mahdollisuuden eri tahoille tuottaa sisältöä omaehtoisesti. Sillanrakentaminen eri kulttuurien välillä Ylen roolina voisi olla myös toimia entistä enemmän sillanrakentajana eri kulttuurien, ryhmien ja ‘heimojen’ välillä nostaen rohkeasti ongelmia esille ja mahdollistaen niiden rakentavan käsitelyn, pyrkien konflikteista konsensukseen tai ainakin konfliktien lievittämiseen. Medialla ja erityisesti Ylellä on tärkeä kasvattajan tehtävä: tulevaisuutta ajatellen on ensiarvoista kasvattaa kansalaisten empatiakykyä ja suomalaisia monikulttuuriseen Suomeen, jossa diversiteetti on voimavara, ei uhka. Ihmisten ja kulttuurien tekeminen näkyväksi Yle voisi nostaa enemmän esiin vähemmistö- ja vaihtoehtokulttuureista tulevia media-ammattilaisia ja toimittajia , sekä mahdollistaa myös näiden voimakkaamman ‘henkilöbrändien’ rakentamisen. Vaikkapa uutisten seuraaminen eri näkökulmista tai jopa mielipidevaikuttajien kautta koettiin kiinnostavaksi, koska ihmiset ovat kiinnostuneita seuraamaan myös ihmisiä ja heidän tulkintojaan maailmasta, eivät pelkästään ‘objektiivisia’ uutisia. Ääneen tulisi osallistujien mielestä päästää siten myös vähemmistöjen mielipidevaikuttajat, muuallakin kuin A2 -illoissa. Tapa 1: Tuota sisältöjä Rikkaat ja yleissivistävät sisällöt kasvattavat kapeasta maailmankuvasta kohti laajaa ja moniulotteista maailmankuvaa. Ideana esimerkiksi ‘Yle Random’, joka voisi hyödyntää olemassa olevan Random-sovelluksen algoritmia ja auttaa puhkaisemaan ‘filtterikuplan’ tarjoamalla sisältöjä hallitulla sattumanvaraisuudella, sekä tarjoten löytämisen ja oppimisen riemua. Monikulttuurisuuden näkyvä presenssi sisällöissä voi olla yllättävän tehokas keino, siten että media tunnistaa kulttuuriset erot ja käsittelee niitä – eikä neutraloi niitä. Median ja erityisesti Ylen tärkeänä tehtävänä olisi moniäänistää kulttuuria. Erityisesti historian, marginaalihistorioiden ja vaiettujen tulkintojen kuuluminen koettiin hyväksi aihepiiriksi. Esimerkiksi nostettiin muun muassa Kekkos-kultin avaaminen ensimmäistä kertaa kunnolla, sekä sotien aikaisen todellisuuden käsittely monista näkökulmista, tuoden esiin sotatraumoja, vaiettuja asioita ja ihmisten henkilökohtaisia tarinoita. Wevolve 24
- 26. Tapa 2: Tarjoa alustoja yhteistyölle Digitaaliset mediat mahdollistavat parhaiten moniäänisyyden niiden ollessa lähtökohtaisesti verkottuneita ja moniäänisiä. Yle voisi muuttaa alustojaan avoimemmiksi ja mahdollistaa omaehtoisten monikulttuuristen sisältöjen tuottamisen. Toisekseen Yle voisi näkyä ja toimia paremmin alustoilla ja sosiaalisessa mediassa, missä yleisöt jo ovat, ja tuoda sinne vaihtoehtoisia sisältöjä ja näkökulmia. Yle voisi myös tarjota “ovet auki” periaatteella resursseja ja tiloja kutsuen kaikenlaisia tahoja, yhteisöjä ja ryhmiä kehittämään yhdessä sisältöjä ja palveluita. Tällöin Yle voisi fasilitoida tekemistä ja kuratoida syntyvistä sisällöistä esitettäviä kokonaisuuksia. Tavoitteena tulisi olla myös laajemman kansalaisjournalismin mahdollistaminen, jonka kautta voidaan avata uusia tulkintoja. Tapa 3: Mahdollista toimintaa resursseilla ja työkaluilla Avoin data voi toimia tehokkaana työkaluna. Ylen oman datan ja arkistojen avaaminen on hyvä alku, samoin kuin muiden tahojen arkistojen tuominen yhteen yhteiseksi avoimeksi datavarannoksi. Tärkeää olisi esimerkiksi yhdistää tutkiva journalismi arkistojen avaamiseen ja käsitellä vaikka Suomen historiaa uusin tavoin, purkaen merkityksiä ja rakentaen uusia. Sandy Storyline -sivusto on osallistava dokumentointialusta, joka kerää ja jakaa autenttisia tarinoita videoina, kuvina ja kir-joituksina Sandy-hirmumyrskyn koettelemista naapurustoista ja yhteisöistä. Alustan tavoitteena on tuoda yhteisöjen asukkaiden omat näkökulmat ja henkilökohtaiset tarinat osaksi laajempaa keskustelua taloudellisesta epätasa-arvoisuudesta, ilmaston-muutoksesta ja rannikkojen tulevaisuudesta. http://www.sandystoryline.com Wevolve 25
- 27. Rooli 4: Avoimen demokratian ja kansalaisyhteiskunnan mahdollistaja Yle tarjoaa suomalaisille mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa avoimeen demokraattiseen keskusteluun ja olla mukana päätöksenteossa. Demokratian toimintatavat ovat muutoksessa, kun valta jatkaa jakautumista ja hajaantumista, ja kun perinteisten instituutioiden resurssit ja kompetenssit ovat monesti riittämättömät ripeään yhteiskunnallisiin haasteisiin reagointiin ja ratkaisuun. Kansalais- ja lähidemokratia sekä toisaalta globaalit vaikuttamisen verkostot muuttavat demokratian toimintamalleja olennaisesti. Esimerkiksi kansalaisaloite on nyt todistetusti muuttanut tapaa, jolla suomalainen demokratia toimii ja yhteiskunta muuttuu. Keskeiseksi tarpeeksi muodostuu avoimen keskustelun ohella tasaisesti jakautuva pääsy resursseihin, kuten tietoon ja dataan sekä alustat ja työkalut, joilla muutosta voidaan viedä eteenpäin. Avoimen demokratian hyötynä on yhteiskunnallisten ongelmien kasvun ennaltaehkäiseminen, niihin puuttuminen jo varhaisessa vaiheessa ja ongelmien tehokas lievitys ja ratkaisu. Samalla voidaan ajatella, että kansalaisten hyvinvointi muodostuu yhä enemmän kuulluksi tulemisesta ja mielekkäästä vaikuttamisesta. Medialla voi olla myös keskeinen rooli ihmisten kannustamisesta myönteiseen ja proaktiiviseen kansalaisvaikuttamiseen, positiivisen kulttuurin rakentamiseen, empatiaan muita kohtaan ja hyviin tekoihin. Poliittisen vallankäytön läpinäkyväksi tekeminen Nykyisen demokraattisen systeemin nähtiin olevan varsin läpinäkymätön ja vallankäytön keskittyminen ongelmalliseksi, sillä poliittisten päättäjien ei koettu toimivan rehellisesti tai tarpeeksi motivoituneesti ratkaistakseen kiireellisiä ongelmia. Lokaalien, median mahdollistamien vaikutuskanavien, nähtiin olevan tehokkaampi vaikutuskeino yhteiskunnallisen muutoksen ajamisessa. Kansalaisdemokratiaan kasvattaminen Medialla ja erityisesti Ylellä koettiin olevan ensiarvoinen asema olla kasvattamassa kaikenikäisiä kansalaisia demokratian uusiin toiminta- ja vaikuttamismalleihin, jotka kuuluvat uusiin kansalaistaitoihin. Median tehtäväksi esitettiin innostavaa kansalaisten voimaannuttamista ja toimintavalmiuksien ja kompetenssien kasvattamista niin yhteiskunnalliseen, yhteisölliseen kuin myös omaan elämään vaikuttamiseen. Kansalaisjournalismin ja suorien kanavien tarjoaminen Kansalaisdemokratian koettiin tarvitsevan lisää suoria kanavia, joissa ihmisillä on mahdollisuus tuoda oma autenttinen äänensä esiin ja toisaalta osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun muutenkin kuin kommentoiden esimerkiksi uutisointeja. Yhteiskunnallisen kansalaisjournalismin tukeminen toisi rikkautta yhteiskunnalliseen keskusteluun ja nostaisi vaiettuja aiheita paremmin esille samoin kuin vasta kehittymässä olevia ongelmia, jotka voitaisiin huomata jo hyvissä ajoin. Tapa 1: Tuota sisältöjä Ylen olisi hyvä antaa toimittajille mahdollisuus kriittiseen ja ‘oman ääniseen’, mutta samalla läpinäkyvään viestintään, sekä tuoda Ylen journalistien rinnalle kuratoituja sisältöjä myös kansalaisjournalisteilta. Perinteisen tiedonvälityksen rinnalle voisi tuoda enemmän fokusoitunutta ‘long-form’ journalismia ja erityisesti ratkaisukeskeistä journalismia. Ylen nähtiin olevan myös avainasemassa poliittisen ja yhteiskunnallisen keskustelun ruokkimisessa ja kultivoimisessa selkeillä kysymyksenasetteluilla ja sisällöillä. Yle voisi lisäksi ottaa rohkeamman kriittisen otteen poliittisia päätöksentekijöitä haastateltaessa esimerkiksi nostamalla esiin selkeitä yhteiskunnallisia epäkohtia. Sisältöjä tuotettaessa ja ostettaessa aiheita ja teemoja voisi valita joukkoistaen esimerkiksi Kickstarter -tyyliin. Wevolve 26
- 28. Tapa 2: Tarjoa alustoja yhteistyölle Lokaalisti ympäri Suomea järjestettävät osallistavat tapahtumat ja keskusteluareenat, kuten paikalliset A2-illat, voisivat toimia uudenlaisina kansalaiskeskustelun tiloina ja tapahtumina. Kansalaisia poliittiseen keskusteluun ja toimintaan osallistava alusta toisi luonnollisesti esiin autenttiset äänet ja näkökulmat perinteisen ‘asian edustajian’ näkökulmien välittämisen sijaan. Alustan voisi myös yhdistää avoimeen dataan poliittisesta päätöksenteosta. Tapa 3: Mahdollista toimintaa resursseilla ja työkaluilla ’Kansalaisvaikuttamisen Myth Busters -työkalupakki’ tarjoaa kaikille työvälineitä osallistua kriittiseen keskusteluun ja saada tärkeäksi kokemilleen yhteiskunnallisille haasteille huomiota. Kansalaisdemokratian peilinä ja ‘kansakunnan totuuden summana’ toimiva jatkuva ‘online-kansanäänestys’ ajankohtaisista aiheista mahdollistaisi reaaliaikaisen yhteiskunnallisen tilanteen ja vaikuttamisen datan keräämisen ja hyödyntämisen. Arkistojen avaaminen, esimerkiksi toimien arkistojen ja museoiden kanssa yhteistyössä, sekä kuratoitu avoin data merkityksellisistä yhteiskunnallisista aiheista voisi toimia hyvänä resurssina kansalaisjournalismille. CNN-IBN Networkin digitaalinen ja ympäri vuorokauden aktiivi-nen Citizen Journalist -alusta jakaa ja kuratoi ammattijournal-istien voimin kansalaisjournalistien tuottamaa rikasta multi-media- ja mobiilisisältöä, kuten videoreportaaseja. CJ-raportit nostavat esille ilmiöitä, yhteisöjä ja yhteiskunnallisia ongelmia, jotka eivät muuten nousisi uutisaiheiksi Intian mediakentässä. CJ tekee yhteistyötä useiden kansalaisjärjestöjen kanssa ja on uutisoinut muun muassa Kashmirin miinakentistä, maaseudun koulujen puutteista, Bengalin teevijelmien työntekijöiden oloista ja naisten oikeuksista. http://cj.ibnlive.in.com Wevolve 27
- 29. Rooli 5: Media-alan kehittäjä ja rakentaja Yle tarjoaa uusia toimintamahdollisuuksia suomalaiselle media-alalle ja avaa tärkeimpiä resurssejaan media-alan ja luovan alan yhteistyötahoille. Yhteiskunnan ja mediakentän verkostomaiset rakenteet vaativat aivan uusia toimintatapoja, liiketoimintamalleja ja uusin tavoin jakautuvaa ansaintalogiikkaa eri toimijoiden välille. Tärkeää on pystyä rakentamaan yhä parempia, pidempiä ja useampia siltoja eri tahojen, tekijöiden ja kumppaneiden välille. Merkittävät media-alan innovaatiot ja huippusisältöjen tuottaminen ovat mahdollisia vain oivaltavissa, rohkeissa ja laadukkaissa yhteistyökuvioissa. Indie-hankkeiden mahdollistaminen Ylen tulisi nähdä itsensä yhä avoimempana ja osallistavampana palvelualustana monenlaisten ammattimaisten hankkeiden toteuttamiselle. Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi parempia malleja itsenäisten toimijoiden ja indie-hankkeiden suunnittelulle, resurssoinnille ja toteuttamisen kynnyksen madaltamiselle. Nykyiset formaatit koettiin melko vanhanaikaisina. Media-alan ja yleisöjen osallistaminen Yle voisi toimia media-alan toimijoiden ja yleisöjen yhteentuojana ja osallistajana ja tämä voisi toteutua hyvin monin tavoin. Yle voisi toimia keskustelun mahdollistajana eri toimijoiden välillä sekä monenlaisten yleisöiden ja tekijöiden yhdistäjänä. Yleisö voisi olla yhä enemmän mukana osallistavassa ‘Kickstarter -tyyppisessä’ budjetoinnissa sekä joukkoistetussa sisällöntuotannossa ja hankinnassa. Tärkeää on myös luoda tapoja avoimelle kilpailuttamiselle ja suunnittelulle, kuten jo nyt tapahtuu esimerkiksi avoimissa A2:n sisältöjä koskevissa digitaalisissa ‘kokouksissa’. Joukkoistamisesta elinkeinoa yrityksille Tärkeää on myös elinkeinon luominen media-alan pienemmille toimijoille. Pitäisi löytää elinkeinoa tuottavia toimintatapoja, jotka tuottavat kaikille arvoa ja ovat kestäviä. Jos sisällöntuotantoprosesseja joukkoistetaan, tekijöille ja toimijoille tulisi myös maksaa. Tapa 1: Tuota sisältöjä Yle voisi tuottaa kansainvälisen tason huippusisältöä yhdessä Euroopan kiinnostavimpien ja parhaiden yhteistyötahojen kanssa. Pohjoismainen yhteistyö voisi tuottaa lisää laadukasta Tv-draamaa, sen sijaan että suuri osa tehdään nyt kotimaisin voimin. TV-draaman koettiin olevan edelleen vahvasti nousussa. Draaman nähtiin voivan toimia myös yhteiskunnallisena arvontuottajana, esimerkiksi useiden TV-draamojen, kuten Hubottien aihepiirit keskustelevat ajankohtaisten kysymysten kanssa. Tapa 2: Tarjoa alustoja yhteistyölle Yle voisi mahdollistaa media-alan Kickstarterin tai Startup Saunan sekä sovelluskehittäjien kilpailuja, jotka takaavat media-alan jatkuvan elävyyden, rikkauden ja laadukkuuden. Yle voisi tarjota fyysisiä lokaatioita ja jaettuja resursseja muun muassa pienille tuotantoyhtiöille, joille nämä olisivat muuten melkoinen investointi. Yle voisi perustaa uuden avoimen ‘toimitusyhtiön’, jossa tekijät, kansalaisjärjestöt, startupit ja vaikkapa taitelijat toimisivat yhdessä Wevolve 28
- 30. Tapa 3: Mahdollista toimintaa resursseilla ja työkaluilla Yle voisi tarjota Disneyn ostaman Maker Studion tavoin Vloggarien ja tubettajien työkaluja, työvälineitä ja oppitunteja, jotka auttaisivat kehittämään pienyritysten sisältöjä laadukkammiksi ja myös liiketoiminnallisesti kestäviksi. Storyful palvelun Open News Room on Google Plus -alustalla toimiva kansainvälinen ja avoimeen sisällön jakamiseen perus-tuva journalistien yhteistyöalusta, joka pyrkii kilpailun sijaan tuomaan yhteistyön osaksi media-alaa. Avoin yhteistyö edesaut-taa muun muassa lähdekriittisyyttä ja yllättävien uutisaiheiden löytämistä sekä rikastaa näkökulmia. https://plus.google.com/u/0/communities/ 118307175501987556985 http://blog.storyful.com/ Wevolve 29
- 31. Rooli 6: Luovien yhteisöjen ja ihmisten voimaannuttaja Yle luo edellytykset monipuolisen kulttuurin tuottamiseen ja tarjoaa työkalut suomalaisille merkityksellisten yhteisten kokemusten luomiseen, taltioimiseen ja jakamiseen. Koska mediakenttä ja sisällöntuotanto ovat muuttuneet radikaalisti ja oletettavasti jatkavat nopeaa muutostaan, tulisi Ylen keskittää yhteiskunnallisen arvonluonnin kokeiluhankkeet etenkin uusien skaalautuvien mediateknologioiden ja yhteisöjen eturintamaan. Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi uusien ‘tube-sukupolven’ työkalujen, kanavien ja sisältöjen kehittämistä, joissa erilaiset yhteisöt ja ihmiset pääsevät itse tuottamaan heille kiinnostavaa ja merkityksellistä sisältöä. Nämä digitaaliset median hiekkalaatikot ja uusien sisältökokeilujen leikkikentät tulee mieltää hyvin luovina ympäristöinä, joissa on lupa kokeilla vaihtoehtoisia tapoja tehdä asioita ja lupa epäonnistua kokeiluissa. Vain näin niistä voi syntyä median uusia kiinnostavia ilmiöitä ja uuden sukupolven kovia ammattilaisia, jotka pystyvät myös tarttumaan yhteiskunnallisesti merkittäviin aiheisiin. Tavoitteena tulisi siis olla myös innovatiivisten ja oma-aloitteisten kansalaisten kasvattaminen. Tämän ei tulisi tapahtua ainoastaan koululaisille suunnattuina hankkeina, vaan laajemmin koko tekijäkenttää koskevina osallistavina palveluina. Tällä hetkellä monet yhteisöt eivät ole ole mukana tekemisen tapojen ja sisältöjen suunnittelussa, eivätkä kykene tuottamaan itselleen oleellisia mediasisältöjä. Siten jatkossa tulisi korostaa etenkin alueellisia ja paikallisia näkökulmia asioihin, minkä kautta ihmiset voivat saada voimakkaampia yhteisiä elämyksiä ja kokemuksia, mahdollisuuksia jakaa kokemuksiaan muiden kanssa, sekä merkityksellistä iloa elämään. Suosi kokeilukulttuuria Kun kehitetään osallistavia toimintatapoja ja digitaalisia mediapalveluita, tulisi tehdä useita rohkeita ja nopeita kokeiluja, joista toimivat skaalataan laajempaan käyttöön. Sama pätee nuorille suunnattuihin mediasisältöihin (kuten monikanavainen @thisisfusion – “Stories for and by millennials”), jossa kokeilukulttuuri on toimintatapana. Siten ei tulisi kehittää mitään valmista formaattia, vaan tehdä jatkuvasti elävää ja erittäin fragmentoitunutta sisältöä. Näin joka nichen syntyy omat superstarat, eikä jatkuvasti tarvitse elää kansallisen median kompromissien maailmassa. Painota tekemisessä yhteisöllisyyttä ja paikallisuutta Yhteisöllisyys ja jaetut kokemukset ovat olennaisia laajemmassa arvonluonnissa. Arvo syntyy usein juuri paikallisissa tai kulttuurisesti ja yhteisöllisesti merkityksellisistä kokemuksista, jotka voivat olla hyvinkin ‘niche’. Siksi käytännön palvelumallien kehitys tulisi aina tapahtua myös paikallisten toimijoiden avustuksella. Ylen tulisi myös ajatella itseään huomattavasti voimakkaammin koko kansan ‘kansalaissisältöjen’ mahdollistajana. Ota kärjeksi nuorten mediatuotanto ja -sisällöt Nuoret tulee ottaa tässä keskiöön, koska heillä on parhaat mediantuotantotaidot ja halu käyttää teknologioita ja kanavia aktiivisesti hyödykseen. Nuorten kanssa toimiminen on myös paras mahdollinen tapa luoda tekemisen tapoja ja uusia yhteistyöverkostoja, joiden avulla huomisen Yleä voidaan olla rakentamassa vauhdilla jo tänään. Nuorille tärkeätä on myös tapahtumallisuus, vahva yhteisöllisyys ja yhteisöllinen median kokeminen, joten tapahtumat ja ‘sukupolvikokemusten’ hyödyntäminen on tässä olennaista. Tapa 1: Tuota sisältöjä Yle voisi käyttää vlogeja TV:n hiljaisten tuntien täyttämiseen ja luoda uuden kansalaismediaformaatin, joka yhdistää verkkomedioiden tuotantotapoja ja broadcasting -jakelutapoja. KANSALAIS-TV verkkoversiona, joka tarjoaa hyvää, halpaa ja koskettavaa suomalaista TV-sisältöä. Sisällön kuratointiin voi soveltaa joukkoistamista, esimerkiksi Redditin tai MSN:n vertaisäänestyksellä on saatu hyviä tuloksia ja pidettyä häiriköt kurissa. YLE X Demot Spotifyihin tai Soundcloudiin. Ylen tulisi käyttää olemassa olevia kanavia paremmin hyödyksi jo olemassa olevan sisällön tehokkaaseen jakeluun. Yleensäkin koettiin että tällä hetkellä on valtava tarve paremmille on-demand -palveluille, joiden kautta ihmiset voivat käyttää Ylen sekä avoimesti / osallistavasti tuotettuja sisältöjä nykyistä joustavammin. Wevolve 30
- 32. Tapa 2: Tarjoa alustoja yhteistyölle Yle podcast -palvelu, joka sekä opastaa podcastien tekemisessä että tarjoaa palvelun niiden tuottamiseen, jakeluun, löytämiseen ja kuuntelemiseen. Toimittajat voivat toimia kuratoriaalisessa roolissa ja poimia sekä auttaa levittämään ihmisten tarinoita. Palvelussa tulisi korostua Soundcloudin fiilis, joka tuo sisällöt helposti ja kiinnostavasti käyttöön; Redditin peukut ylös/alas filtteröinti ja joukkoistettu ‘fact check’, jotta sisältö pysyy kiinnostavana ja fiksuna; Ylen tarjoamat työkalut sekä mahdollisuus yhteistyöhön toimittajien kanssa, jolloin Yle toimii moderoijana ja kuratoijana suomalaiselle kansalaismediatuotannolle. Myös Areenan alustaa voisi avata lisää, esimerkkinä Areenan “speakerscorner”, joka toimii sekä podcast-studiona että podcast-pankkina ihmisten ja yhteisöjen tuottamille äänisisällöille. Yle voisi lisäksi luoda ympäristön, jossa nuoret voivat keksiä uusia sisältöideoita ja formaatteja, joita Yle voi toteuttaa. Ei “uutisluokka”, jossa Yle tarjoaa sisällön, vaan malli saada sisältöjä mitä nuoret itse haluavat. Ylen uusi crossmedia -kanavakonsepti: TUBETTAJIEN HUVIPUISTO: Täysin osallistava malli suomalaisille vloggareille (valtava potentiaali: case Pew Die Pie, maailman suosituin TV-tähti on vloggari – yli 32 miljoonaa tilaajaa ja n. 7 miljardia katselukertaa YouTubessa). Tavoitteena luoda alhaalta ylöspäin uusi ‘Jyrki’ tai ‘Moon TV’ tubettajien sukupolvelle. Ylen tulisi mahdollistaa puitteet, eli tarjota yhteisölliset tilat eri kaupungeissa, mediat, työkalut ja lelut (studiot, vehkeet, kanavat, vlogit, livestream tv, jne.) helposti ja ilmaiseksi nuorten käyttöön. Tapa 3: Mahdollista toimintaa resursseilla ja työkaluilla Podcast-työkalut, joita kuka tahansa voisi käyttää nauhoittaakseen kansalais-podcasteja Videotuotannon jaetut työkalut, tai kamera-appi, joka integroituu Ylen tuotantoalustaan Yle voisi järjestää Apps for Finland tyylisiä tapahtumia uusien työkalujen kehittämiseen Vloggarien ja tubettajien työkalut (kuten esim Disneyn ostaman Maker Studion tarjoamat tukityökalut ja -palvelut vloggareille), mediatyövälineet ja oppitunnit. Maker Studios ‘multi channel network’ tarjoaa vloggareille ja media-makereille työkaluja, jotka helpottavat heitä “viemään oman kanavansa täysin uudelle tasolle”. Työkalut auttavat esi-merkiksi katsojastatistiikan, kaupallisen brändiyhteistyön, ro-jalttien, verotuksen, vertaistuen, rekrytointien, videolatauksen ja -optimoinnin kanssa. http://www.makerstudios.com/tech Wevolve 31
- 33. Liite 1. Työpajan osallistujat Airi Saastamoinen Yle Anna Solovjew-Wartiovaara Yle Katja Bargum Yle Kirsi Bruck Yle Leevi Kokko Yle Patricia Tiihonen Yle Reetta Lehto Yle Sari Veikkolainen Yle Terhi Upola Yle Tuija Aalto Yle Antti Kirjalainen Verso Riku Mattila Vapamedia Jussi Latvala Uutisraivaaja Katja Seppänen Superhero kids Ida Rainio Sisus Jarno Koponen Random Petri Ruikka Pikseliähky Teemu Savolainen Other.fi Pauliina Toivanen Onnenrumpu Risto Kuulasmaa Not Guilty / Yle Minna Tarkka M-Cult Ville Tikkanen Kuuasema / Aalto Anna Martela Kenno Elina Reponen Kenno Viola Strandberg Kenno Annina Huhtala Kaskasmedia Kaarle Hurtig Kaarle & Co Hanna Harris Helsinki Design Week Jenni Niemiaho Forum Virium Markus Petteri Laine FinICT Lotta Backlund Eyeworks Nuppu Stenros Docventures Jokke Eljala Avainlippu Tarmo Toikkanen Aalto Aurora Airaskorpi Aalto Riitta Perälä Aalto Nuppu Gävert Wevolve Ville Tikka Wevolve Wevolve 32
- 34. Wevolve 2014 Selvityksen kirjoittajat: strategiajohtaja Ville Tikka ja tutkimusjohtaja Nuppu Gävert, Wevolve Selvityksen vastuuhenkilöna Ylellä: strategiapäällikkö Tuija Aalto, Yle Lisätiedot julkaisusta: tuija.aalto@yle.fi, 040 722 0709 ville@wevolve.us, 040 68 40 656 Julkaistu Creative Commons -lisenssillä: Nimeä-EiKaupallinen-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen Joulukuu 2014 www.yle.fi www.wevolve.us Wevolve 33