Johanna Liliuksen pitämä esitelmä Dodo-keittiöstä 3.2.2009

1. KOTI KESKELLÄ KAUPUNKIA
Keskusta lapsiperheen asuinalueena

2. Tukholma Keskimäärin Keskimäärin
1981- 1991-
1990 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006
Keskusta 11,4 12,6 13,1 14,2 15,1 16,4 16,4 16,8
Esikaupungit 12,7 13,2 12,5 13,3 13,7 14 14 14,9
Koko
kaupunki 12,2 13 12,7 13,7 14,2 14,9 14,9 15,6
Alle 5-vuotiaiden määrä kasvoi New Yorkin Manhattanilla 32 prosentilla vuosina
!
2000–2007

3. New Yorkin Manhattanilla
!
pienten lasten määrän kasvu
perustuu suurelta osin hyvin
toimeentuleviin valkoisiin
perheisiin
Myös Tukholman ja Helsingin
!
keskustassa perheet ovat
keskimääräistä
hyvätuloisempia

4. Miksi keskustassa?
New Yorkissa, Amsterdamissa ja
!
Tukholmassa lapsiperheiden keskeiseksi
keskusta-asumisen syyksi on arvioitu työn
ja perheen yhteensovittamisen
helpottuminen
Manhattanilla on paljon palveluja, joista
!
työssäkäyvillä äideillä on hyötyä
Vanhemmat haluavat yhdistää
!
lapsikeskeisen ja aikuiskeskeisen elämän
Tukholmassa arvostetaan lyhyitä
!
välimatkoja työpaikkoihin, päiväkoteihin ja
kouluihin. Kun matkoihin ei mene aikaa,
vanhemmilla on enemmän yhteistä aikaa
lastensa kanssa
Muita laatutekijöitä keskusta-asumisessa
!
on palveluiden kuten kulttuuripalveluiden,
ravintoloiden ja kahviloiden läheisyys,
viheralueiden läheisyys sekä
riippumattomuus autosta

5. Miksi keskustassa?
Myös Helsingissä läheisyys kaikkeen,
!
töihin, lasten hoitopaikkoihin ja kouluun,
kauppoihin, puistoon ja lasten ystävien luo
on keskusta-asumisen laatutekijä
Myös riippumattomuus autosta oli
!
monessa perheessä tärkeä keskusta-
asumisen etu
Asuinalueella koettu yhteisöllisyys tai
!
kylämäisyys oli usein syynä
haluttomuuteen muuttaa muualle
Kylämäisyyden tunnetta vahvisti
!
haastateltujen mielestä mm. tiivis alue,
jossa lähes aina ulkona liikkuessa törmää
tuttuihin sekä kivijalkakauppojen tuttu
kassahenkilökunta
Moni koki tärkeäksi sen, että keskusta-
!
asumisessa raja lapsia edeltäneen ja
nykyisen elämän välillä oli pienempi kuin
mitä he kuvittelivat sen olevan jos he
olisivat asuneet muualla

6. Mutta keskusta lasten kannalta?
Vaikka asuinpaikan valintaa tavallisesti
!
perustellaan lasten hyvinvoinnilla,
keskusta-asumisessa vanhemmat
korostavat valinneensa
asuinympäristönsä itsensä takia
Kielteisenä lasten kannalta vanhemmat
!
näyttävät pitävän ennen kaikkea sitä, että
keskustassa lasten omatoiminen
liikkuminen on liikenteestä johtuen
rajoitetumpaa
Liikenne oli Helsingissä selkeästi se
!
tekijä, jota lasten kannalta pidettiin
negatiivisimpana
Helsingissä monet vanhemmat myös
!
kyseenalaistivat leikkipuistojen
virikkeellisyyden
Tukholmassa ilmansaasteiden vaikutus
!
lasten terveyteen on myös noussut
keskusta-asumisessa kielteiseksi tekijäksi

7. Mutta keskusta lasten kannalta?
• Ympäristön asettamista rajoituksista
huolimatta vanhemmilla on vahva
olettamus siitä, että lapset hyötyvät
keskusta-asumisesta esimerkiksi
siten, että heistä kasvaa tietoisia ja
suvaitsevaisia kansalaisia
• Helsingissä vanhemmat uskovat
myös että keskustassa kasvaneista
lapsista tulee tottuneita liikkujia, jotka
osaavat hyödyntää julkista liikennettä

8. Mutta keskusta lasten kannalta?
• Julkisen tilan
hyödyntäminen
• Yhdessä tekeminen
• Isät

9. Lopuksi
...Det stora problemet som varken Stockholm eller någon annan
stad ännu lyckats lösa är hur rätten till staden ska kunna bli allas,
inte bara de välbeställdas. Det är inte bara de som kan slanta
upp miljonerna som har glädje och nytta av stadsliv.
(Nyström, Louise 2006. Suburbia en dödsdömd livsform. Svenska dagbladet, 20.7.2006.)
…Frågan är om det är på tiden att också barn får tillgång till
stadslivet och på egen hand kan ta till sig och upptäcka den
kultur som de är en del av.
(Nyström, Louise 2003. Som man bygger får man barn? om stadsbygden som arena för barn.
Teoksessa Blücher Gösta & Göran Graninger (toim). Finns det rum för barn. En antologi,
9-22. Stiftelsen Vadstena forum för samhällsbyggande.)