työelämä 2020 -hanke, tiedeverkosto

1. Kokouksen agenda
12.15-12.20 Avaus ja katsaus päivän ohjelmaan (Tuomo Alasoini, Tekes)
12.20-12.30 Työelämä 2020 -hankkeen kuulumiset (Margita Klemetti, TEM)
12.30-14.00
(välissä kahvi
13.30-13.50)
Työelämän tutkimuksen uudet mahdollisuudet: katsaus tilanteeseen
Strategisen tutkimuksen uudistumisen eteneminen ja vaikuttaminen siinä työelämän
tutkimuksen osalta (Päivi Järviniemi, TEM, Arto Koho, STM ja Tuomo Alasoini, Tekes)
Keskustelua
Tekesin ja Liideri-ohjelman terveisiä (Elise Ramstad, Tekes)
Työsuojelurahaston terveisiä (Kenneth Johansson, TSR)
14.00-14.30 Miten Työelämä 2020 -hanke voi saavuttaa visionsa? Mitkä ovat asioita, joissa eri
painopistealueilla (so. innovointi ja tuottavuus, luottamus ja yhteistyö, työhyvinvointi ja
terveys sekä osaavat työvoima) pitää erityisesti onnistua?
Johdatus teemaan painopistealueen ”innovointi ja tuottavuus” osalta: MEADOW-tutkimus
(Tuomo Alasoini, Tekes)
Keskustelua
14.30-15.00 Miten sosiaalista mediaa voi hyödyntää työelämän tutkimustiedon levittämisessä ja
tutkimuksen vaikuttavuuden lisäämiseksi?
Johdattelijoina aiheeseen: Juha Antila, SAK ja Niilo Hakonen, KT
15.00 Päätös

2. Koonti painopistealueiden mukaan
Teema Teeman relevanssi
Tulevaisuuden työpaikka: Teknis-taloudellisen murroksen vaikutusten
kokonaisvaltainen makrotasoinen analysointi: määrällinen ja laadullinen analysointi
mm. työtehtävien rakentumisen, ammattien, työmarkkinoiden, työllisyyden,
johtamisen, työyhteisöjen, osaamisvaatimusten ja yhteiskunnallisen koheesion
näkökulmasta
Iso relevantti teema, jolla selvä strategisen
tutkimuksen luonne. Aiheesta paljon yksittäisiä
tutkimuksia. Pitäisikö saada aikaan iso
monitieteinen ja proaktiivisia menetelmiä
hyödyntävä tutkimusohjelma?
Tulevaisuuden työpaikka: Ekologisesti kestävän työelämän edellytykset Potentiaalisesti erittäin tärkeä strategisen
tutkimuksen teema. Sisältöä pitäisi kirkastaa.
Innovointi ja tuottavuus: Henkilöstö- ja asiakaslähtöisen innovaatio-osaamisen ja -
käytäntöjen edellytykset ja johtaminen työpaikoilla
Käytäntöläheinen teema, joka noteerattu
vahvasti jo mm. Työelämä 2020 -hankkeessa ja
Tekesissä. Hyvät mallit sekä käytännön esimerkit
ja onnistumiset tarpeen.
Innovointi ja tuottavuus: Mobiilin ja virtuaalisen asiantuntijatyön uudet haasteet
digimurroksessa koskien erityisesti johtamista, organisointia, osaamista,
yhteisöllisyyttä ja työhyvinvointia
Ensimmäisen teeman mikrotasoisempi ja
kehittämisorientoituneempi vastinpari. Aineksia
isoksi tutkimusohjelmaksi?
Luottamus ja yhteistyö: Edellytykset ja keinot edistää työpaikkatasolla
samanaikaisesti tuottavuutta ja työelämän laatua mm. johtamisen, yhteistyön,
työolojen, työaikojen ja joustavuuden avulla
Interventio- ja evaluaatiotutkimuspainotteinen
teema, jossa luotettavilla menetelmillä
toteutetuilla tutkimuksilla suuri policy-relevanssi.
Työhyvinvointi ja terveys: Sosiaalisesti ja inhimillisesti kestävä, räätälöityjä
ratkaisuja hyödyntävä moninaisuuden johtaminen
Suomessa toistaiseksi marginaalissa ollut teema,
jonka merkityksen voi otaksua kasvavan. Hyvät
mallit sekä käytännön esimerkit ja onnistumiset
tässäkin tarpeen.
Työhyvinvointi ja terveys: Työterveyttä ja työturvallisuutta parantavat interventiot
ja tätä tukeva kulttuuri sekä johtamisen uudet haasteet ja keinot muuttuvassa
työssä
Useita isoja haasteellisia tutkimusteemoja, joissa
tärkeää pitkäjänteisten seurantojen ohella
nopeat interventiotutkimukset.
Osaava työvoima: Oppiminen sekä osaamistarpeiden ja näiden muutoksen
ennakointi ja muutokseen vastaaminen työn ja työelämän muuttuessa
Tärkeä teema, jonka sisältöä pitäisi täsmentää.

3. Mitä seuraavaksi?
• Uusi Akatemialaki on astunut voimaan 1.7.2014. Strategisen tutkimuksen neuvosto (STN)
esittää VN:lle strategisen tutkimuksen teemat syksyllä 2014 ja VN tekee niistä päätökset
marraskuussa(?) 2014. STN päättää teemojen purkamisesta ohjelmiksi, joiden
ensimmäisen haut ovat ilmeisesti vuoden 2015 alussa. Ei tietoa teemojen sisällöstä.
Tähän prosessiin ei voi enää vaikuttaa, mutta vastaavaan prosessiin vuonna 2015 voi.
• Teemojen tulee olla riittävän laajoja ja monitieteisiä. Työelämäteemoille tulisi etsii
”kumppanuusteemoja” muista teemoista kuten esimerkiksi tuottavuuden lisääminen,
digitalisaation hallinta, hyvinvoinnin takaaminen jne. Yksi mahdollisuus olisi lähteä
liikkeelle seuraavista:
– Teknis-taloudellisen murroksen vaikutusten kokonaisvaltainen makrotasoinen analysointi:
määrällinen ja laadullinen analysointi mm. työtehtävien rakentumisen, ammattien,
työmarkkinoiden, työllisyyden, johtamisen, työyhteisöjen, osaamisvaatimusten ja
yhteiskunnallisen koheesion näkökulmasta.
– Mobiilin ja virtuaalisen asiantuntijatyön uudet haasteet digimurroksessa koskien erityisesti
johtamista, organisointia, osaamista, yhteisöllisyyttä ja työhyvinvointia
• Miten eteenpäin? Kuka ottaa vastuuta työelämäteemojen pitämisestä mukana ja
tarvittaessa jatkokehittelystä? Työelämä 2020 -hankkeen rooli? Tiedeverkoston rooli?
Koordinaatioryhmän rooli? Huom! Myös muiden rahoittajien kuten Tekesin ja
Työsuojelurahaston mahdollisuudet.

4. Millaisia ovat Euroopan parhaat työpaikat vuonna 2020
painopistealueella ”innovointi ja tuottavuus”?
• Yrityksillä ja organisaatioilla on erinomaiset maailmanluokan tuotteet,
palvelut, toimintakonseptit ja työyhteisöt, joita kehitetään jatkuvasti.
• Kehittäminen perustuu henkilöstön laajaan osallistumiseen ja on
luonteeltaan oppimisprosessi kaikille siihen osallistuville.
• Kehittämisessä hyödynnetään uusinta tietoa ja teknologisen kehityksen
luomia mahdollisuuksia.
• Kehittäminen tähtää tuloksellisuuden rinnalla myös työelämän laadun
paranemiseen

5. Mikä on MEADOW?
• MEADOW (Measuring the Dynamics of Organisations and Work) on Euroopan
komission rahoittamassa projektissa kehitetty väline koota ja testata tietoa eri
EU-maista vertailukelpoisella tavalla työn ja organisaatioiden muutoksesta ja
sen dynamiikasta.
• Suomen MEADOW tutkimuksen toteutti vuosina 2012–14 Tampereen
yliopiston Työelämän tutkimuskeskus Tekesin rahoituksella:
– Aho, S. & Mäkiaho, A. (2013) Organisaatioiden ja työn dynamiikka työnantajien näkökulmasta:
MEADOW-tutkimuksen I väliraportti. Tekesin katsaus 299/2013. Helsinki: Tekes.
http://www.tekes.fi/u/Meadow_1.pdf
– Minkkinen, J., Aho, S. & Mäkiaho, A. (2013) Organisaatioiden ja työn dynamiikka työntekijöiden
näkökulmasta: MEADOW-tutkimuksen II väliraportti. Tekesin katsaus 300/2013. Helsinki: Tekes.
http://www.tekes.fi/u/Meadow_2.pdf
– Aho, S., Minkkinen, J. & Mäkiaho, A. (2014) Organisointikäytännöt, innovatiivisuus ja
hyvinvointi: työnantaja- ja työntekijähaastatteluja yhdistävään MEADOW-aineistoon perustuva
tutkimus. Tekesin katsaus 310/2014. Helsinki: Tekes. http://www.tekes.fi/u/Meadow_III.pdf
• Suomen tutkimukseen sisältöön vaikuttivat myös Ruotsissa, Norjassa ja
Tanskassa tehdyt vastaavat tutkimukset.
DM 03-2013

6. MEADOW-aineisto
• Tutkimuksessa haastateltiin ensin alkuvuonna 2012 työnantajan edustajia
Suomessa toimivista yrityksistä ja julkisen sektorin organisaatioista
(N=1531).
• Tämän jälkeen loppuvuonna 2012 haastateltiin samojen organisaatioiden
työntekijöitä (N=1711).
• Otos edustaa yli 10 henkilön yrityksiä ja julkisen sektorin organisaatioita
Suomessa.
• Aineistoon on yhdistetty Tilastokeskuksen rekistereistä saatuja tietoja.

7. Innovatiivisuus Suomen työpaikoilla
Menestys versoo työelämää uudistamalla
”MEADOW-tutkimushankkeen policy-raportti”
(ilmestyy 16.10.2014 suomeksi ja englanniksi)
Tuomo Alasoini
Maija Lyly-Yrjänäinen
Elise Ramstad
Asko Heikkilä

8. Policy-raportin sisältö
• Kuinka aktiivisesti yritykset tuottavat innovaatioita Suomessa?
• Organisaatioiden uudistamiset ja niiden syyt
• Muutokset henkilöstön työssä
• Henkilöstö kehittäjänä
– Työntekijöiden rooli kehittämisessä
– Tiimien rooli kehittämisessä
– Kehittämiseen osallistumisen säännöllisyys
• Onko työssä imua?
• Innovatiiviset organisaatiot Suomessa
• Kehittämisalueet ja -ehdotukset
– Näitä on ohjannut ajatus siitä mitä pitäisi tehdä, jotta Suomessa olisi
painopistealueella ”innovointi ja tuottavuus” Euroopan paras työelämä vuonna
2020.

9. Kehittämisehdotuksia ohjaavat väitteet
1. Yritykset uudistavat aktiivisesti prosessejaan ja organisaatioitaan, mutta
eivät panosta riittävästi tuote- ja palveluinnovaatioihin ja niitä tukeviin
markkinointi-innovaatioihin.
2. Mikrokehittäminen on työpaikoilla tavallista, mutta sen rinnalla tarvitaan
enenevästi läpimurtoinnovaatioita.
3. Organisaatioita myllerretään, mutta muutosjohtamisessa ja -osaamisessa
on parannettavaa.
4. Julkisen sektorin organisaatioissa on paljon työn imua, mutta se kanavoituu
liian harvoin innovatiivisuutena.
5. Johtajuuden merkitys korostuu muuttuvassa työelämässä, mutta sen tulee
olla nykyistä enemmän jaettua. [jatkuu]

10. Kehittämisehdotuksia ohjaavat väitteet
6. Työntekijöiden rooli toiminnan kehittämisessä tunnistetaan, mutta ei vielä
läheskään kaikilla työpaikoilla.
7. Digimurros kolkuttaa ovella, mutta siihen herääminen on ollut hidasta.
8. Suomalaisilla on hyvät digivalmiudet, mutta yritykset hyödyntävät niitä
huonosti.
9. Suomen työpaikoilla on paljon muutoksia, mutta liian vähän työelämän
laatua parantavaa muutosta.
10. Suomalaiset ovat sitoutuneita teollisen työyhteiskunnan arvoihin, mutta
yksin näiden avulla eivät teolliset ja taloudelliset rakenteet uusiudu.

11. Pitäisikö ja voisiko muilla painopistealueilla
tehdä vastaavanlaista työtä?
Kenen rooliin voisi kuulua?
Miten varmistetaan tutkimuksen
näkökulma?