2. -STI
• Miten? Millä tavalla?
• Adjektiivin vartalo +
sti
• on astevaihtelu
• paksu + sti > paksusti
• kiltti + sti > kiltisti
• suuri + sti > suuresti
• puhdas + sti > puhtaasti
• voimakas + sti >
voimakkaasti
3. MITEN? + VERTAILU
• -MPI > -MMIN
• -IN > -IMMIN
• selvä > selvempi >
selvemmin > selvimmin
• tavallinen > tavallisempi >
tavallisemmin >
tavallisimmin
• paljon > enemmän > eniten
• vähän > vähemmän >
vähiten
4. MISSÄ? MISTÄ? MIHIN?
• Alas, alhaalla, alhaalta, alhaalle
• edessä, edestä, eteen
• kaikkialla, kaikkialta, kaikkialle
• kaukana, kaukaa, kauas
• kotona, kotoa, kotiin
• oikealla, oikealta, oikealle
• pois
• siellä, sieltä, sinne
• tuolla, tuolta, tuonne
• ulkona, ulkoa, ulos
• vasemmalla, vasemmalta,
vasemmalle
• ylös, ylhäällä, ylhäältä, yli
5. AIKASANAT
• aikaisin
• aina
• eilen
• ennen
• kerran
• kohta
• myöhään
• nyt
• äkkiä
• pian
• huomenna
• aamulla
• aamuisin
• kesällä
• harvoin
• heti
• joskus
MI LLOI N?
”KOSKA?”
kauan
silloin
sitten
tänään
usein
6. ASTE, MITTA, MÄÄRÄ
• Aika kovin
• aivan kyllin
• erittäin liian
• hieman melko
• hiukan niin
• sangen varsin
• vallanhyvin
• perin oikein
• kovin harvinaisen
• kyllin tavattoman
• suunnattoman yllättävän
• ihastuttavan älyttömän
• säälittävän onnettoman
• mahdottoman surkean...
7. ASENNE, NÄKÖKULMA
• Ainakin tietenkin
• ehkä tietysti
• juuri tottakai
• kai tosin
• kenties tosiaan
• kyllä vain
• mieluummin mahdollisesti
• varsinkin luultavasti
• juuri valitettavasti
• suorastaan todennäköisesti
• leikisti ainakin
• muun muassa edes
• myös
• päinvastoin
8. PREPOSITIOT
• prepositio + mitä?
ketä?:
• ennen, ilman, keskellä,
keskeltä, keskelle, kohti,
lähellä, läheltä, lähelle, paitsi,
pitkin, päin, vasten
• prepositio + minkä?
kenen?
• alle, halki, kautta, kesken, läpi,
sitten
• esim. Pekka lähti kotiin kesken
tunnin. / läpi vuosisatojen…/
Sitten viime syksyn...
9. POSTPOSITIOT
• Minkä? Kenen? +
postpositio:
• aikana jälkeen
• alla, alle, alta kanssa
• ansiosta alitse
• edellä, edeltä, edelle kautta
• edessä, edestä, eteen kesken
• mielestä mukaan
• mukana ohi
• osalta perusteella
• eduksi halki
• hallussa, hallusta, haltuun kohdalla
• hyväksi keskellä
• johdosta keskuudessa
• jäljessä luona, luota, luokse
• lähellä, läheltä, lähelle läpi, lävitse
• perässä puolella
• puolesta poikki
Perhe istuu pöydän ääressä.
päällä, päältä, päälle, päässä, rinnalla, sisällä, sisään, taakse, takaa,
takana, takia, tähden, vieressä, vierestä, viereen, vierelle, vuoksi, yli,
ylitse, ympäri, ympärillä, sivussa, sivulla...
10. MITÄ? KETÄ? + POSTPOSITIO
• alas, kohtaan, kohti,
myöten, pitkin, päin,
varten, vastaan,
vastapäätä, ylös
• Johtaja oli todella
ystävällinen minua kohtaan.
• MIHIN? + ASTI,
PÄIN
• Oppitunti jatkuu kolmeen
asti.
11. KONJUNKTIOT
• Sitovat lauseita ja
lauseen osia yhteen
• ei, eikä (en, enkä…), ellei (ellen,
ellet…), ennen kuin, ettei (etten,
ettet…), että, ikään kuin, ja, joko -
tai, jollei (jollen, jollet…), jos,
joskin, jotta, koska, kuin, kun,
kunnes, kuten, mikäli, mutta,
muttei (mutten, muttet…), niin,
niin että, niin kuin, niin - kuin + kin,
niin pian kuin, nimittäin, näet,
paitsi, paitsi - myös, samoin kuin,
sekä, sekä - että, sen tähden
että, sillä, tai, taikka, toisin kuin,
vaan, vai, vaikka
12. -KO, -KÖ
• KYSYMYS
• Tuletko meille?
• Saisinko sipulipihvin?
• Joko korjasit
autosi?
• Sinäkö sen teit?
13. -KIN
• ’myös’
• vahvistava pääte
• nominit: Olen hankkinut
autonkin. / Minäkin olen hankkinut
auton. / Olen ollut
Espanjassakin. / Oli hauskaa, että
sinäkin tulit. / Juotko kahviakin?
• Verbit: Odotin häntä ja hän
tulikin (kas kummaa!!!). / Olen
ollut uimassakin. Eikö hän
olekin ihana! / Kalle onkin
täällä. / Etkö lupaakin
apuasi?! / Menimmekin kotiin.
14. -KAAN, -KÄÄN
• NEGATIIVISESSA
LAUSEESSA -kin
• En ole hankkinut
autoakaan. / En vieläkään
osaa kaikkia suomen
sanoja. / Minäkään en juo
kahvia. / Kalle ei olekaan
täällä. / Etkö lupaakaan
apuasi?
15. -HAN, -HÄN
• tuttu asia
• inttäminen (inttää 1)
• korostaa
• Tämähän on skandaali! /
Ruotsihan on
kuningaskunta. Minähän
rakastan sinua! /
Rakastanhan minä
sinua! / Sinuahan minä
rakastan! / Olenhan
minä käynyt
Venäjälläkin!
16. -PA, -PÄ
• Vahvistaa
• puhekielessä + s
• (kohtelias)
• Onpa(s) hän pitkä!
• Enpä(s) anna!
• Onpa(s) täällä kuuma!
• Kylläpä(s) sinä olet ahkera!
• Annapa(s) minulle kahvia!
• Tuossapa(s) on isot
kengät!
17. -KA, -KÄ
• korostaa negatiivista
verbiä
• En tiedä, enkä halua
tietää.
• Älä heitä paperia,
äläkä sylje lattialle!
• Mormonit eivät
käytä kahvia, eivätkä
myöskään alkoholia.
19. PUHEKIELEN PRONOMINIT
• minä - mä
• sinä - sä
• hän - se
• me - me
• te - te
• he - ne
• kirjakielessä
persoonapronomini voi
jäädä pois, puhekielessä
ne ovat aina mukana
lauseessa
Mä: mua, mut, mussa, musta,
muhun, mulla, multa, mulle
Sä: sua, sut, sussa, susta,
suhun, sulla, sulta, sulle
Pk. Mä luulen, et huomenna mul on aikaa.
Kk. Luulen, että huomenna minulla on aikaa.
20. PUHEKIELEN VERBINTAIVUTUS
• Kk. olen, olet, on, olemme,
olette, ovat
• pk. mä oon, sä oot, se on, me
ollaan, te ootte, ne on
• pk. mä meen, sä meet, se
menee, me mennään, te
meette, ne menee
• pk. mä tuun, sä tuut, se tulee,
me tullaan, te tuutte, ne
tulee
• pk. Mä nään, sä näät, se
näkee, me näh(d)ään, te
näätte, ne näkee
Pk. Heikki ja Liisa on kai kotona.
Ne soittaa mulle illalla.
Kk. Heikki ja Liisa ovat kai kotona.
He soittavat meille illalla.
Pk. Me mennään huomenna käymään
Korkeasaaressa.
Kk. Menemme huomenna käymään
Korkeasaaressa.
21. PUHEKIELEN KYSYMYS
• Muut persoonat:
• -KO, - KÖ > -KS
• Soitanks mä Liisalle?
• Tuleeks Heikki
meille?
• Lähetäänks me
viistoist yli.
• Tuutteks teki?
• Onks ne jo kotona?
YKSIKÖN 2. PERSOONA
Puhutsä suomea?
Ootsä ollu Tampereella?
22. TÄMÄ JA TUO > TÄÄ JA TOI
• tää: tätä, tän, tässä,
tästä, tähän…
• nää: näitä, näitten,
näissä, näistä…
• toi: tota, ton, tossa,
tosta, tohon, tolla,
tolta, tolle
• noi: noita, noitten,
noissa, noista,
noihin...
Pk.Tiiätsä, keitä noi pojat on?
Kk. Tiedätkö, keitä nuo pojat ovat?
Pk. Mihin mä laitan nää?
Kk. Mihin laitan nämä?
Pk. Tää jätski on hyvää!
Kk. Tämä jäätelö on hyvää!
Pk. En mä tiä. Kysy tolta mieheltä.
Kk. En tiedä. Kysy tuolta mieheltä.
23. PUHEKIELEN VOKAALIT
i voi hävitä sanan lopusta
• Mä soitan ens viikolla.
• Tuutsä jouluks kotiin?
• Mä tulin kotiin kaks minuuttii
sitten.
• Se olis kivaa!
IMPERFEKTI:
• Matti sano, et se tulee.
• Liisa ja Maija puhu eilen koko ajan
puhelimessa.
• Tiesitsä, et Kalle lähti eilen
Tukholmaan?
• Liisa tapas eilen Ykän.
24. MUUT LOPPUVOKAALIT
• Päätteiden loppuvokaalit voivat hävitä
(ainakin, jos sana on määritteenä! ja
ennen -kin-päätettä)
• Tiesitsä, et Maija asuu tos isos
kerrostalossa?
• On Liisa asunu Kalevankadullaki.
• Millast ruokaa sä aiot ostaa?
• Mis sä oot töissä nykyisin?
• Kanssa > kans, kyllä > kyl, vielä > viel,
vasta > vast, kohta > koht, siellä > siel,
täällä > tääl, tuolla > tuol, että > et,
vaikka > vaik, mutta > mut
25. KAKSI ERILAISTA VOKAALIA > KAKSI SAMAA
VOKAALIA
• Must on kiva nähä muitaki
ihmisii.
• Maijan koira on kauheen
vihanen.
• Mä en muista Liisan
sukunimee.
• Mä syön joka aamu puuroo.
• Siel on kaks samannimistä
katuu, mut mä en muista
niitten nimii.
• Haluutsä kahvii?
26. D KATOAA JOSKUS
• Ehitsä auttaa mua?
• Mä luulen, et meiän
täytyy lähtee.
• Tiätsä, paljonks kello
on?
• Se on töissä yhes
raflassa.
• Nähään huomenna!
• Mihin sä oot lähössä?
27. N VOI KADOTA
• Yks. 3. Persoonan n ja
genetiivin n ei katoa
• Nähää!
• Sinne tuli Liisaki!
• Mä luulen, et se on tääl
jossaki!
• Mä meen nyt suihkuu.
• Sitte sä voisit tehä vaik
salaatin.
28. T HÄVIÄÄ, JOS SANASSA ON -NUT,
-NYT, -RUT, -RYT, -LUT, -LYT, -SUT, -SYT
• Ootsä jo käyny
kaupassa?
• Mä en tuntenu Liisaa.
Se on muuttunu.
• Mä oon hitsannu
koko päivän.
29. TS > TT TAI T (EI SYSTEMAATTINEN!)
• Mä en viitti lähtee.
• Kato mikä sade!
• Mä kävin kattomas äitii
eile.
• Nähään sit seittemältä.
• Mitä sulle ittelles kuuluu?
• Mä olin juoksemas
mettäs.
30. -MAAN, -MÄÄN LYHENEE
• Mä meen kattoo äitii. <
Menen katsomaan äitiä.
• Mennään istuu johonki. <
Menemmekö istumaan
johonkin?
• Mun täytyy kyl nyt lähtee
kotiin opiskelee. < Minun
täytyy kyllä nyt lähteä
kotiin opiskelemaan.