SlideShare a Scribd company logo
1 of 59
Download to read offline
LOPS
2016
TOIMINTAKULTTUURI
TEEMAOPINNOT
ARVIOINTI
24.2.2016
Aki Luostarinen ja
Iida-Maria Peltomaa
KARKUN EVANKELINEN OPISTO
MATERIAALI:
bit.ly/aikuislops
Seuraa Twitterissä:
@opshautomot @akiluos @IidaPeltomaa
OPS-hautomot lukio -hankkeen rahoittaa Opetushallitus.
Hanketta koordinoi Otavan Opisto ja sen toteutuksesta
vastaavat Otavan Opisto ja AIKOPA.
Hanke tarjoaa opetussuunnitelmaprosessien tukea OPSin
yleisten osien teemojen käsittelyyn sekä yksittäisille lukioille ja
kunta- ja seutu- alueille että valtakunnallisesti avoimissa
teemahautomoissa.
Tutustu:
www.oppiminen.fi
@opshautomot
#opshautomot
#lops2016
Oppimisen
tulevaisuus
-ryhmä
ILTAPÄIVÄN AIKATAULU
12.30-12.45 Esittäytymiset ja teemoihin orientoiva harjoitus
12.45-13.15 Keskusteleva alustus:
- toimintakulttuuri ja oppiva yhteisö
- aihekokonaisuudet
- teemaopinnot
13.15-13.50 Teemaopintokurssin suunnittelua
13.50-14.10 kahvit
14.10-14.30 suunnittelu jatkuu...
14.30-15.00 Keskusteleva alustus: monipuolistuva arviointi
15.00-15.30 Totta vai tavoitetta > tavoitteista konkretiaan
15.30-16.00 Kuinka ainekohtaiseen työhon? Kainuun malli
AJATUKSET ILTAPÄIVÄN
TEEMOIHIN
1. Saat paperin, jonka alkuun kirjatusta
lauseesta jatkat kirjoittamista, kun saat
äänimerkin.
2. Harjoituksen aikana kynän tulee olla koko
ajan olla liikkeessä, eli kaikki ajatukset
kirjoitetaan itseä sensuroimatta.
3. Älä korjaa virheitä tai suunnittele tekstiä,
vaan anna ajatuksen liikkua vapaasti.
4. Kirjoita keskeytyksettä niin kauan kuin
saat luvan lopettaa.
5. Lue oma tekstisi uudelleen läpi: Mistä
kouluun ja oppimiseen liittyvistä asioista
kirjoitit? Poimi 2-4 toivetta tai ajatusta, joita
sinulla on tulevan koulun suhteen.
Lisää kännykällä, tabletilla tai koneella
yhteen virkkeeseen tiivistetty muoto
toiveistasi Google-lomakkeella.
AJATUKSET ILTAPÄIVÄN
TEEMOIHIN
Lukiokoulutuksen tehtävänä on laaja-alaisen
yleissivistyksen vahvistaminen.
aLOPS 2015, s. 4
Kuva: Marianne Heikkinen, Otavan Opisto
MITÄ MIELESTÄSI TARKOITTAA
LAAJA-ALAINEN YLEISSIVISTYS
TÄNÄ PÄIVÄNÄ?
Kuva: Marianne Heikkinen, Otavan Opisto
Opiskelijalla on mahdollisuus
1. kasvaa sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi,
2. hankkia muuttuvan toimintaympäristön
edellyttämiä tietoja ja taitoja sekä
3. kartuttaa elinikäisen oppimisen taitoja.
Tavoitteet korostavat laaja-alaisen yleissivistyksen ja
kokonaisuuksien ymmärtämisen merkitystä sekä
kannustavat eettisesti vastuulliseen ja aktiiviseen
toimijuuteen paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti.
aLOPS 2015, s. 17
Kuva: Marianne Heikkinen, Otavan Opisto
+OPS-ASIAKIRJAN
KIRJOITTAMISTA
JATKUVAA LUKION
KEHITTÄMISTÄ
Kuva: Juho Matilainen, Otavan Opisto
PAIKALLISESTI MÄÄRITELLÄÄN
3.3. Toimintakulttuuri: Toimintakulttuurin kehittämisen ja arvioinnin periaatteet sekä mahdolliset
paikalliset painotukset kuvataan opetussuunnitelmassa. (s. 8)
3.4. Opintojen rakenne: Syventävät kurssit ovat valtakunnallisia syventäviä kursseja, ja niiden lisäksi voi
olla koulutuksen järjestäjän päättämiä opetussuunnitelmassa määriteltyjä paikallisia syventäviä kursseja.
[-] Kurssien suoritusjärjestyksestä päätetään opetussuunnitelmassa. (s. 10)
4.1. Ohjaus: Osaksi opetussuunnitelmaa laaditaan ohjaussuunnitelma, joka osaltaan toimii koko
oppilaitoksen ohjaustyön kehittämisen välineenä (s. 12)
4.2. Oppimisen ja opiskelun tuki: Opetussuunnitelmassa määritellään, miten opiskelijoiden tukitoimien
tarve arvioidaan sekä miten tuki suunnitellaan ja järjestetään. (s. 13)
4.3. Kieleen ja kulttuuriin liittyviä kysymyksiä: Lisäksi osa opetuksesta voidaan lukiolain 6 §:n 1
momentin mukaisesti antaa muulla kuin edellä mainitulla opiskelijan omalla kielellä.
Opetussuunnitelmaan tulee tällöin kirjata, missä oppiaineissa, missä määrin ja millä tavoin edellä
mainittuja kieliä käytetään opetuksessa tai opiskelussa. (s. 14)
5.2. Aihekokonaisuudet: [valtakunnallisten aihekokonaisuuksien lisäksi] koulutuksen järjestäjä voi
hyväksyä opetussuunnitelmaan muita aihekokonaisuuksia. Aihekokonaisuuksia täydennetään ja
konkretisoidaan opetussuunnitelmassa. (s. 18)
PAIKALLISESTI MÄÄRITELLÄÄN
6.2. Kurssisuoritusten arviointi: Arvioinnin menetelmistä ja käytänteistä päätetään tarkemmin
opetussuunnitelmassa. (s. 197)
6.2.1. Numeroarvosanat ja suoritusmerkinnät: Kesken olevan kurssisuorituksen merkintätavasta ja
suorituksen täydentämiskäytännöistä voidaan päättää opetussuunnitelmassa. (s. 198)
6.2.2. Itsenäisesti suoritettu kurssi: Opetussuunnitelmassa tulee päättää tarkemmin opinnoista, jotka
edellytetään itsenäisesti opiskeltaviksi, ja niiden suoritusperiaatteista. (s. 198)
6.2.4. Opinnoissa edistyminen: Opiskelijan opintojen etenemistä tulee seurata. Menettelystä, kuten
esimerkiksi mahdollisen etenemisesteen käytöstä, päätetään opetussuunnitelmassa. Opintojen
etenemisen määrittelyllä ei voida kuitenkaan tiukentaa näissä aikuisten lukiokoulutuksen
opetussuunnitelman perusteissa määrättyä oppiaineen oppimäärän suoritusvaatimusta.
Opetussuunnitelmassa määrätään tarkemmin [hylätyn kurssi] uusimisen tavoista. Opetussuunnitelmassa
määrätään, millä tavoin opiskelijalle annetaan mahdollisuus korottaa myös hyväksyttyä kurssiarvosanaa.
(s. 199-200)
6.3. Oppiaineen oppimäärän arviointi: Paikallisten syventävien kurssien sekä muiden lukion tehtävään
kuuluvien kurssien mahdollisesta kuulumisesta jonkin oppiaineen oppimäärään määrätään
opetussuunnitelmassa. (s. 202)
http://www.oph.
fi/saadokset_ja_ohjeet/ohjeita_koulutuksen_jarjestamiseen/toiminnallinen_tasa_arvosuunnittelu_oppila
itoksissa
LISÄKSI LAADITAAN
TOIMINNALLINEN TASA-ARVOSUUNNITELMA
Tasa-arvolain mukaan oppilaitosten tulee laatia toiminnan
kehittämiseen tähtäävä tasa-arvosuunnitelma eli toiminnallinen tasa-
arvosuunnitelma. Lisäksi jokaisella oppilaitoksella – jos se on
vähintään 30 hengen työpaikka – tulee olla myös henkilöstöpoliittinen
tasa-arvosuunnitelma. Toiminnallinen tasa-arvosuunnittelu tukee
osaltaan opetuksen ja työyhteisön kehittämistä.
Lukion opetussuunnitelmatyö ja toimintakulttuurin kehittäminen
vaativat osallistavaa, avointa ja toisia kunnioittavaa keskustelua,
yhteistä aikaa ja tämän ajan käyttämistä mielekkäällä tavalla.
Kuva: Juho Matilainen, Otavan Opisto
Toimintakulttuuri on käytännön tulkinta
oppilaitoksen tehtävästä. Toimintakulttuuri tulee
näkyväksi yhteisön kaikessa toiminnassa ja sen
jäsenten tavassa kohdata toinen toisensa.
aLOPS 2015, s. 8
Kuva: Aki Luostarinen, Otavan Opisto
Toimintakulttuuri sisältää sekä tiedostettuja että
tiedostamattomia tekijöitä, jotka heijastuvat oppilaitoksen
toimintaan.
Toimintakulttuuria kehitetään yhdessä oppilaitoksen koko
henkilöstön, opiskelijoiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa.
Toimintakulttuurin kehittämisen perusedellytys on avoin ja
vuorovaikutteinen sekä keskinäistä arvostusta ja luottamusta
rakentava keskustelukulttuuri.
aLOPS 2015, s. 8
Kuva: Aki Luostarinen, Otavan Opisto
TOIMINTAKULTTUURIN KEHITTÄMISTÄ
OHJAAVAT TEEMAT
Oppiva yhteisö
Aikuisten lukiokoulutusta järjestävä oppilaitos toimii oppivana yhteisönä, joka edistää kaikkien jäsentensä oppimista,
kannustaa keskinäiseen vuorovaikutukseen ja haastaa tavoitteelliseen työskentelyyn.
Osallisuus ja yhteisöllisyys
Osallisuus ja demokraattinen toiminta luovat perustaa opiskelijoiden kasvulle aktiiviseen kansalaisuuteen. [-] kaikkien
opiskelijoiden osallisuutta [edistetään] luomalla heille monipuolisia mahdollisuuksia osallistua oppilaitoksen
päätöksentekoon ja toimintatapojen kehittämiseen.
Hyvinvointi ja kestävä tulevaisuus
Oppivassa yhteisössä edistetään kestävää elämäntapaa ja hyvän tulevaisuuden edellytyksiä. [-] Toimintatavat ja
käytännöt tukevat opiskelijan ja yhteisön hyvinvointia sekä ilmapiirin kiireettömyyttä ja turvallisuutta. Yhteisön
vuorovaikutuksessa korostuvat avoimuus, välittäminen ja keskinäinen arvostus.
Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus
Aikuisten lukiokoulutusta järjestävässä oppilaitoksessa arvostetaan kulttuurista ja kielellistä moninaisuutta. Eri kielet,
uskonnot ja katsomukset elävät rinnakkain ja vuorovaikutuksessa keskenään. [-] Kielitietoisessa oppilaitoksessa
kehitetään opiskelijan monikielistä osaamista, joka koostuu tieteenalojen kielistä, äidinkielten, niiden murteiden ja
rekistereiden sekä muiden kielten eritasoisesta hallinnasta.
aLOPS 2015, s. 8-9
Aikuisten lukiokoulutusta järjestävä oppilaitos toimii oppivana yhteisönä, joka
edistää kaikkien jäsentensä oppimista, kannustaa keskinäiseen vuorovaikutukseen
ja haastaa tavoitteelliseen työskentelyyn.
Oppivan yhteisön rakentuminen edellyttää dialogisuutta ja pedagogista johtajuutta.
Yhteisöllistä ja yksilöllistä oppimista vahvistavia käytäntöjä kehitetään
suunnitelmallisesti. Jaksojen temaattinen toteutus voi luoda edellytyksiä opetuksen
eheyttämiselle. Oppilaitoksen toiminta on opiskelijalähtöistä, ja se vahvistaa
opiskelijoiden omaa toimijuutta ja vastuun ottamista omasta oppimisesta. Myönteinen
asenne oppimiseen luo perustaa oppimaan oppimiselle ja muille tulevaisuuden
taidoille. Oppiva yhteisö luo toimintatapoja vuorovaikutukselle niin oppilaitoksen
sisällä kuin ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Tämä edellyttää yhteistyötä muiden
oppilaitosten ja koulutusasteiden sekä työ- ja yrityselämän kanssa. Digitalisaatio tuo
lisämahdollisuuksia yhteisölliseen oppimiseen ja tiedon luomiseen sekä erilaisten
opiskelu- ja tietoympäristöjen hyödyntämiseen. Opiskelijoita ohjataan toimimaan
myös verkostoituneessa ja globalisoituneessa maailmassa.
aLOPS 2015, s. 8
POHDITTAVAKSI
Miten meidän toimintakulttuurissamme
näkyy konkreettisesti
avoin keskustelu ja pegagoginen johtaminen
yhteisöllisyys ja yksilöllisyys
opiskelijalähtöisyys
myönteinen asenne
yhteistyö muun yhteiskunnan kanssa
digitalisaatio
verkostoituminen
globalisaatio
Toimintakulttuuri on kuin autotalli, jossain vaiheessa se täyttyy.
Tällöin meidän tulee osata luopua osasta rakkaitakin asioita.
Toimintakulttuurin
kehittämisen ja
arvioinnin peri
aatteet sekä
mahdolliset
paikalliset
painotukset
kuvataan
opetussuun-
nitelmassa.
Kuva: Aki Luostarinen, Otavan Opisto
Kuva: Aki Luostarinen, Otavan Opisto
KOKO KOULU OHJAA
Ohjaus on lukiokoulutuksen henkilöstön yhteistä työtä. [-] Aineenopettaja
ohjaa opiskelijaa opettamansa aineen opiskelutaidoissa, auttaa häntä
kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja tukee opiskelijoiden jatko-
opintovalmiutta ja työelämätuntemusta oman oppiaineensa osalta. [-]
Opiskelija on ohjauksessa aktiivinen ja osallistuva toimija.
Linda Saukko-Rauta, CC BY NC ND
https://saukkorauta.wordpress.com/2015/09/13/konsulentt-konsultti-karmesaho-maarittelee-digiloikan/
YHTÄÄLTÄ
Opetus ohjaa opiskelijaa syventämään
ymmärrystään tieto- ja viestintäteknolo-
giasta sekä käyttämään sitä tarkoituksen-
mukaisesti, vastuullisesti ja turvallisesti.
TOISAALTA
Tavoitteena on, että opiskeluympäristöt ovat
monipuolisia ja että ne rikastuttavat
opiskeluun liittyviä kokemuksia ja edistävät
opiskelumotivaatiota.
EI PELKKÄÄ DIGILOIKKAA
aLOPS 2015, s. 17 aLOPS 2015, s. 7
Opiskelijat vastaavat itse henkilökohtaiseen opiskelukäyttöön
tarkoitettujen työvälineiden, laitteiden ja materiaalien
hankinnasta, ellei koulutuksen järjestäjä niitä tarjoa.
aLOPS 2015, s. 7
Aihekokonaisuudet ovat
yhteiskunnallisesti merkittäviä koulutus- ja sivistyshaasteita
ajankohtaisia arvokannanottoja
oppiainerajat ylittäviä teemoja
laaja-alaisia osaamisalueita
Aihekokonaisuudet on otettu huomioon perusteiden oppiainekohtaisissa
osuuksissa sekä toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavissa teemoissa.
aLOPS 2015, s. 18
TEEMAOPINNOT
Teemaopintojen tavoitteet ja sisällöt tarkennetaan ja konkretisoidaan
opetussuunnitelmassa.
Teemaopintojen sisältöjä voidaan valita aihekokonaisuuksista:
● aktiivinen kansalaisuus, yrittäjyys ja työelämä
● hyvinvointi ja turvallisuus
● kestävä elämäntapa ja globaali vastuu
● kulttuurien tuntemus ja kansainvälisyys
● monilukutaito ja mediat
● teknologia ja yhteiskunta.
Teemaopinnot ovat eri tiedonaloja yhdistäviä opintoja. Ne eheyttävät
opetusta ja kehittävät opiskelijoiden taitoja hahmottaa ja ymmärtää
yksittäistä oppiainetta laajempia kokonaisuuksia.
Teemaopintojen keskeisenä tehtävänä on tarjota mahdollisuuksia usean
eri oppiaineen tietojen ja taitojen yhdistämiseen ja soveltamiseen.
aLOPS 2015, s. 196
TEEMAOPINNOT
Teemaopintojen tavoitteena (1/2) on, että opiskelija
- rohkaistuu etsimään eri tieteen- ja taiteenalojen keskeisten käsitteiden
ja näkökulmien välisiä yhteyksiä ja muodostaa niiden pohjalta
kokonaisuuksia
- hahmottaa ongelmia, ilmiöitä tai kysymyksiä sekä innostuu etsimään
niihin ratkaisuja yksin ja yhteistyössä muiden kanssa
- hyödyntää eri aloilta hankkimiaan tietoja ja taitoja
TEEMAOPINNOT
Teemaopintojen tavoitteena (2/2) on, että opiskelija
- hakee informaatiota eri lähteistä ja arvioi tietolähteiden luotettavuutta
- soveltaa osaamistaan ja kehittää tieto- ja viestintäteknologisia
taitojaan käytännön toiminnassa
- työskentelee tavoitteellisesti ja osaa tehdä yhteistyötä.
TEEMAOPINNOT
Opiskeluympäristöjen ja -menetelmien valinnan ja kehittämisen
perustana ovat myös opiskelijoiden edellytykset, kiinnostuksen
kohteet, näkemykset ja yksilölliset tarpeet.
Rakennettuja tiloja ja luontoa hyödynnetään opiskelussa siten,
että luova ajattelu ja tutkimiseen perustuva opiskelu on
mahdollista. Opiskeluympäristöjä laajennetaan oppilaitoksen
ulkopuolelle myös tieto- ja viestintäteknologiaa käyttäen.
aLOPS 2015, s. 6-7
TEEMAOPINTOJEN ARVIOINTI
Teemaopintojen arviointi perustuu opiskelijan taitoihin hakea
tietoa, arvioida ja soveltaa sitä sekä tuottaa luotettavien
lähteiden pohjalta jäsentyneitä kokonaisuuksia.
TEEMAOPINTOJEN ARVIOINTI
Teemaopintojen arviointi perustuu opiskelijan taitoihin hakea tietoa, arvioida ja
soveltaa sitä sekä tuottaa luotettavien lähteiden pohjalta jäsentyneitä
kokonaisuuksia.
Olennaisia arvioinnin kohteita ovat opiskelijan taidot arvioida
kriittisesti tietolähteitä sekä ymmärtää eri tietojen ja taitojen
välisiä yhteyksiä.
TEEMAOPINTOJEN ARVIOINTI
Teemaopintojen arviointi perustuu opiskelijan taitoihin hakea tietoa, arvioida ja
soveltaa sitä sekä tuottaa luotettavien lähteiden pohjalta jäsentyneitä
kokonaisuuksia.
Olennaisia arvioinnin kohteita ovat opiskelijan taidot arvioida kriittisesti tietolähteitä
sekä ymmärtää eri tietojen ja taitojen välisiä yhteyksiä.
Työskentelyn arviointi kohdistuu sen tavoitteellisuuteen ja
suunnitelmallisuuteen.
TEEMAOPINTOJEN ARVIOINTI
Teemaopintojen arviointi perustuu opiskelijan taitoihin hakea tietoa, arvioida ja
soveltaa sitä sekä tuottaa luotettavien lähteiden pohjalta jäsentyneitä
kokonaisuuksia.
Olennaisia arvioinnin kohteita ovat opiskelijan taidot arvioida kriittisesti tietolähteitä
sekä ymmärtää eri tietojen ja taitojen välisiä yhteyksiä.
Työskentelyn arviointi kohdistuu sen tavoitteellisuuteen ja suunnitelmallisuuteen.
Opiskelijoille annetaan ohjaavaa palautetta myös
vuorovaikutus- ja yhteistyötaidoista sekä työvälineiden
käytöstä.
TEEMAOPINTOJEN ARVIOINTI
Teemaopintojen arviointi perustuu opiskelijan taitoihin hakea tietoa, arvioida ja
soveltaa sitä sekä tuottaa luotettavien lähteiden pohjalta jäsentyneitä
kokonaisuuksia.
Olennaisia arvioinnin kohteita ovat opiskelijan taidot arvioida kriittisesti tietolähteitä
sekä ymmärtää eri tietojen ja taitojen välisiä yhteyksiä.
Työskentelyn arviointi kohdistuu sen tavoitteellisuuteen ja suunnitelmallisuuteen.
Opiskelijoille annetaan ohjaavaa palautetta myös vuorovaikutus- ja
yhteistyötaidoista sekä työvälineiden käytöstä.
Teemaopintojen arvioinnissa käytetään monipuolisia
arviointimenetelmiä.
ORIENTOITUMINEN-
aivoriihi tms.-
KOHTI TAVOITETTA-
työskentely-
TYÖN TULOKSET-
tuotosesittelyt-
Kuva: Jacob Bøtter CC BY 2.0 https:
//flic.kr/p/5pQ2v
Picture: Capture Queen CC BY 2.0
https://flic.kr/p/mpZCv
Kuva: Eduardo Merille CC BY 2.0
https://flic.kr/p/8ftxEm
TEEMAOPINNOT
Teemaopinnot nuorten
lukiokoulutuksessa,
opetusneuvos Tiina Tähkä vastaa:
https://youtu.be/bj4zA6DSkxg
SUUNNITTELEMAAN!
TO1 Tutkiva työskentely
1. VAIHE:
Tutustukaa aLOPS-perusteiden kuvaukseen teemaopinnoista ja TO1-kurssin
kuvaukseen. Alkakaa ideoida vapaasti ja mahdollisimman monipuolisesti:
● Millainen ajankohtainen tai paikallinen kattoteema toteutettavalla kurssilla
voisi olla? Mitkä aihekokonaisuudet ja oppiaineet tähän liittyvät ja miten?
● Miten opiskelija orientoidaan työskentelyyn? Miten autetaan oman
tutkimuskohteen valinnassa ja rajaamisessa?
● Missä kaikkialla opitaan? Kenen kanssa opitaan?
● Millaisia menetelmiä ja välineitä opiskelijat voisivat kurssin aikana käyttää?
● Millaisia tuotoksia opiskelijat voisivat kurssin aikana tehdä?
SUUNNITTELEMAAN!
TO1 Tutkiva työskentely
2. VAIHE:
Vaihtakaa ryhmää ja tutustukaa edellisen ryhmän aloittamaan suunnitelmaan.
Täydentäkää ja tarjotkaa lisäideoita ja jatkakaa kurssin suunnittelua:
● Millainen ajankohtainen tai paikallinen kattoteema toteutettavalla kurssilla
voisi olla? Mitkä aihekokonaisuudet ja oppiaineet tähän liittyvät ja miten?
● Miten opiskelija orientoidaan työskentelyyn? Miten autetaan oman
tutkimuskohteen valinnassa ja rajaamisessa?
● Missä kaikkialla opitaan? Kenen kanssa opitaan?
● Millaisia menetelmiä ja välineitä opiskelijat voisivat kurssin aikana käyttää?
● Millaisia tuotoksia opiskelijat voisivat kurssin aikana tehdä?
KAHVILLE 13.50-14.10
SUUNNITTELEMAAN!
TO1 Tutkiva työskentely
3. VAIHE:
Palatkaa omaan ryhmäänne ja tutustukaa ideoihin ja täydennyksiin, joita
toiselta ryhmältä on tullut. Määritelkää lisäksi:
● Mitä kurssin aikana arvioidaan ja miten? Mikä on itse- ja vertaisarvioinnin
rooli kurssin aikana?
● Miten jatkuvaa palautetta, arviointia ja ohjausta toteutetaan?
● Miten tuotokset esitellään?
Opiskelijan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä
kehittämään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin.
Opiskelijan oppimista ja työskentelyä tulee arvioida monipuolisesti.
Opiskelijalla on oikeus saada tieto arviointiperusteista ja niiden
soveltamisesta häneen.
(Lukiolaki 629/1998, 17 § 1 ja § 2 mom., muutettu lailla 1116/2008)
ARVIOINTI
Opiskelijan oppimisen arvioinnin tehtävänä on edistää opiskelijan oppimista.
Lähtökohtana on, että opiskelijat ymmärtävät, mitä heidän on tarkoitus
oppia ja miten oppimista arvioidaan.
Arvioinnilla opiskelijaa kannustetaan omien tavoitteiden asettamiseen ja
tarkoituksenmukaisten työskentelytapojen valintaan. Opintojen aikainen
arviointi ja palautteen antaminen ovat osa opiskelijan ja opettajan välistä
vuorovaikutusta.
Palaute sekä itse- ja vertaisarviointi ohjaavat opiskelijaa tarkentamaan
asetettuja tavoitteita ja kehittämään työskentelyään tavoitteiden suuntaisesti.
(aLOPS 2015, 197)
ARVIOINTI
Opiskelijan oppimisen arviointi antaa opiskelijalle palautetta opintojen
edistymisestä ja oppimistuloksista sekä lukio-opintojen aikana että
opiskelun päättyessä.
Lisäksi arviointi antaa tietoja jatko-opintojen järjestäjien, työelämän ja muiden
vastaavien tahojen tarpeita varten sekä alle 18-vuotiaan opiskelijan
huoltajalle.
Opiskelijan oppimisen arviointi auttaa myös opettajaa ja kouluyhteisöä
opetuksen vaikuttavuuden arvioinnissa. Arvosanan antaminen on yksi
arvioinnin muoto.
(aLOPS 2015, 197)
ARVIOINTI
Ohjaus ja rakentava palaute vahvistavat itseluottamusta ja auttavat
opiskelijaa kehittämään ajatteluaan ja työskentelemään
tarkoituksenmukaisella tavalla.
Opintoihin liittyvät onnistumiset ja muut myönteiset kokemukset
edistävät oppimista ja innostavat osaamisen kehittämiseen.
(aLOPS 2015, s. 6)
ARVIOINTI
POHDITTAVAKSI
Mitä arviointi on ja miksi lukiossa
ylipäänsä arvioidaan? Tukevatko
nykyiset arviointikäytänteet
arvioinnin tavoitteita?
Kuva: Juho Matilainen |
OPS-hautomot-
“Omiaan ei pidä lisäillä, sillä jos poikkeaa
opettajan ajatusmaailmasta, niin opettaja
voi sakottaa siitä.”
Viktor Paulinen, pelkkien kymppien oppilas (peruskoulussa)
Arvioinnin merkitystä oppimisprosessissa ei kuitenkaan tule sivuuttaa.
Tutkimus on osoittanut, että arviointi ohjaa opiskelua ja oppimista
enemmän kuin mikään muu tekijä oppimistilanteessa.
(Entwistle & Entwistle, 1992; Hodgson & Pang, 2012; Segers & Dochy, 2006; Struyven, Dochy & Janssens, 2005).
Opiskelijat suuntaavat herkästi omaa oppimisprosessiaan arvioinnin
mukaisesti, toisin sanoen he opiskelevat sen mukaan, miten heidän
suorituksiaan kurssilla arvioidaan. (Biggs & Tang, 2007; Brown ym., 1997)
http://lehti.yliopistopedagogiikka.fi/2015/03/27/millainen-arviointi-tukee-elinikaista-
oppimista/
Millainen arviointi tukee
elinikäistä oppimista?
MILLAISEEN TOIMINTAAN ARVIOINTI-
KÄYTÄNTEET MEITÄ OHJAAVAT?
NAPPAA
NUORI
HYVÄNTEOSSA!
VAHVUUKSIA KOROSTAVA MUTTA
KEHITTÄVÄ JA ETEENPÄIN KATSOVA KANNUSTAVA
ARVIOINTI EI TARKOITA EPÄREALISTISEN OPPIJAKUVAN
RAKENTAMISTA TAI KEHITTÄMISKOHTEIDEN
TOTTA VAI TAVOITETTA?
Käy läpi OPS2016-lainaukset. Mitkä asiat
ovat työssäsi jo totta, mitkä vielä enemmän
tavoitteen tasolla?
Keskustelkaa pareittain ja kirjatkaa
perusteluja muistiin.
TAVOITTEESTA TODEKSI
Jotta tavoitteet muuntuvat lukiotyön arjessa todeksi ja toiminnaksi, millainen ajattelu ja
asenteet, rutiinit ja toimintatavat, rakenteet yms. meidän tulee
LOPETTAA
JATKAA JA EDELLEEN KEHITTÄÄ
ALOITTAA KOKONAAN UUTENA
AINEKOHTAINEN TYÖ
KAINUUN MALLIA MUKAILLEN
Kaisa Ottavainen-Nurkkala
OPS-hautomot lukion Kainuun
koordinaattori, AIKOPA
Ainekohtaisesti vastataan mm. seuraaviin yleisen osan kysymyksiin aineen tai aineryhmän näkökulmasta:
Tutustukaa LOPS-perusteiden lukuihin 3.1 Oppimiskäsitys, 3.2 Opiskeluympäristöt ja -menetelmät ja 5.2 Opetuksen
yleiset tavoitteet: Miten tuette oppiaineissanne opiskelijoiden aktiivisuutta ja osallisuutta? Millä tavoilla edistätte
itseohjautuvuutta ja tavoitteellista työskentelyä? Millaisia menetelmiä, työskentelytapoja ja oppimisympäristöjä käytätte ja
mitä voisitte jatkossa käyttää? Kuinka digitalisaatio vaikuttaa ja miten voitte hyödyntää tieto- ja viestintätekniikka?
Toimintakulttuuria kehitetään yhdessä opiskelijoiden, huoltajien ja yhteistyökumppaneiden kanssa: Mitä toimintakulttuurin
kehittämistä ohjaavat teemat teidän mielestä tarkoittavat? Millä tavoilla ne näkyvät käytännössä lukion arjessa
opiskelijalle? opettajalle? rehtorille? huoltajille? yhteistyökumppaneille? Kuinka edistätte niiden toteutumista?
Tutustukaa opetussuunnitelman perusteiden lukuun 6. Opiskelijan arvioinnin tulee olla kannustavaa ja monipuolista ja sen
tulee edistää opiskelijan oppimista: Mikä muuttuu arvioinnissa? Joko kaikki opetussuunnitelmaan kirjattu toteutuu
oppimisessa ja opetuksessa? Jos ei toteudu, mitä tulee tehdä? Millaisia hyviä kokemuksia teillä on erilaisista
arviointitavoista? Mitä uusia tapoja voisi ottaa käyttöön?
AINEKOHTAINEN TYÖ
KAINUUN MALLIA MUKAILLEN
Kaisa Ottavainen-Nurkkala
OPS-hautomot lukion Kainuun
koordinaattori, AIKOPA
Mallia soveltaen mm. Hämeenlinnan lukioiden oppiaineiden kuvauksiin kirjataan:
1. Oppiaineen nimi
2. Oppiaineen kuvaus
3. Oppiaineen tavoitteet
4. Arviointi oppiaineessa
5. Aihekokonaisuuksien ilmeneminen oppiaineessa
6. Yhteistyö muiden oppaineiden ja keskeisten yhteistyötahojen kanssa
7. Paikallisuuden näkyminen oppiaineen opetuksessa
8. Opiskelijalähtöisyyden näkyminen oppiaineessa
9. Kurssien suoritusjärjestys
AINEKOHTAINEN TYÖ
KAINUUN MALLIA MUKAILLEN
Kaisa Ottavainen-Nurkkala
OPS-hautomot lukion Kainuun
koordinaattori, AIKOPA
Mallia soveltaen mm. Hämeenlinnan lukioiden kurssikohtaisiin kuvauksiin kirjataan:
1. Kurssin lyhenne ja nimi – pakollinen, valtakunnallinen syventävä, soveltava
2. Tavoitteet
3. Kurssin lyhyt kuvaus
4. Kurssin keskeiset sisällöt
5. Kurssin arviointi (jos mainittavaa)
6. Kurssin suoritustapa
7. Edeltävät vaadittavat opinnot
8. Muuta erityistä huomioitavaa (materiaalit tms.)
AINEKOHTAINEN TYÖ
KAINUUN MALLIA MUKAILLEN
Kaisa Ottavainen-Nurkkala
OPS-hautomot lukion Kainuun
koordinaattori, AIKOPA
Yhteisten kokonaisuuksien etsimiseen voi käyttää myös eri oppiaineiden kurssien taulukointia
aihekokonaisuuksiin:
NEGATIIVINEN AIVORIIHI
TAVOITE
Työskentelyn tavoitteena on purkaa ennakko-oletuksia, epäilyksiä ja pelkoja siitä,
millaisia sudenkuoppia kouluyhteisö saattaa kohdata, kun toimintakulttuuria kehitetään,
ainerajat ylittävää oppimista tuodaan enemmän mukaan kouluihin ja arviointia
monipuolistetaan.
1. Listatkaa yhdessä, mikä kaikki voi mennä pieleen? Millä kaikilla tavoin voidaan
epäonnistua? Miten oppiminen voi epäonnistua?
2. Käyttäkää listattuja uhkakuvia ja epäilyksiä virikkeenä ratkaisuideoinnille. Pitäkää nyt
siis uusi aivoriihi, jossa keksitte konkreettisia ratkaisuja edellä mainittuihin haasteisiin.
ANNA PALAUTETTA, KYSY, KOMMENTOI
Aki Luostarinen Iida-Maria Peltomaa
aki.luostarinen@otavanopisto.fi
050 311 7255
akiluos
iida-maria.peltomaa@otavanopisto.fi
050 360 3773
IidaPeltomaa
Iida-Maria PeltomaaAki Luostarinen
bit.ly/hautomopalaute

More Related Content

What's hot (7)

Ops2016 ydinasioita
Ops2016 ydinasioitaOps2016 ydinasioita
Ops2016 ydinasioita
 
Mitä koulujen kansainvälisyydellä tarkoitetaan?
Mitä koulujen kansainvälisyydellä tarkoitetaan?Mitä koulujen kansainvälisyydellä tarkoitetaan?
Mitä koulujen kansainvälisyydellä tarkoitetaan?
 
Pitääkö jo juosta vai ehtiikö vielä kävellen? Oppimisen tulevaisuusbarometri ...
Pitääkö jo juosta vai ehtiikö vielä kävellen? Oppimisen tulevaisuusbarometri ...Pitääkö jo juosta vai ehtiikö vielä kävellen? Oppimisen tulevaisuusbarometri ...
Pitääkö jo juosta vai ehtiikö vielä kävellen? Oppimisen tulevaisuusbarometri ...
 
Halinen: Opetussuunnitelman perusteet 2016
Halinen: Opetussuunnitelman perusteet 2016Halinen: Opetussuunnitelman perusteet 2016
Halinen: Opetussuunnitelman perusteet 2016
 
Tampereen seudun yleissivistävän koulutuksen kv- ja globaalikasvatussuunnitel...
Tampereen seudun yleissivistävän koulutuksen kv- ja globaalikasvatussuunnitel...Tampereen seudun yleissivistävän koulutuksen kv- ja globaalikasvatussuunnitel...
Tampereen seudun yleissivistävän koulutuksen kv- ja globaalikasvatussuunnitel...
 
Osallisuus ja monialaiset oppimiskokonaisuudet - La participation et l'activi...
Osallisuus ja monialaiset oppimiskokonaisuudet - La participation et l'activi...Osallisuus ja monialaiset oppimiskokonaisuudet - La participation et l'activi...
Osallisuus ja monialaiset oppimiskokonaisuudet - La participation et l'activi...
 
Koulutuspolitiikan hautomo 2013
Koulutuspolitiikan hautomo 2013Koulutuspolitiikan hautomo 2013
Koulutuspolitiikan hautomo 2013
 

Similar to Aikuisten LOPS2015: mikä keskeistä? (Karkun opisto 24.2.2016)

SYL:n lausunto Koulutus ja tutkimus vuosina 2011–2016 -kehittämissuunnitelman...
SYL:n lausunto Koulutus ja tutkimus vuosina 2011–2016 -kehittämissuunnitelman...SYL:n lausunto Koulutus ja tutkimus vuosina 2011–2016 -kehittämissuunnitelman...
SYL:n lausunto Koulutus ja tutkimus vuosina 2011–2016 -kehittämissuunnitelman...
SYL
 
Opiskelukykykaytannot
OpiskelukykykaytannotOpiskelukykykaytannot
Opiskelukykykaytannot
SYL
 
Karhu, Kaisa, Oulun seminaari 15042009
Karhu, Kaisa, Oulun seminaari 15042009Karhu, Kaisa, Oulun seminaari 15042009
Karhu, Kaisa, Oulun seminaari 15042009
jennikaisto
 
Orientointi opetuksen ohjaus ja asiantuntijuus
Orientointi opetuksen ohjaus ja asiantuntijuusOrientointi opetuksen ohjaus ja asiantuntijuus
Orientointi opetuksen ohjaus ja asiantuntijuus
Pirkko Hyvönen
 

Similar to Aikuisten LOPS2015: mikä keskeistä? (Karkun opisto 24.2.2016) (20)

Perusopetuksen opetussuunnitelmat
Perusopetuksen opetussuunnitelmatPerusopetuksen opetussuunnitelmat
Perusopetuksen opetussuunnitelmat
 
1. OPS-teemahautomo 25.-27.4.2013
1. OPS-teemahautomo 25.-27.4.20131. OPS-teemahautomo 25.-27.4.2013
1. OPS-teemahautomo 25.-27.4.2013
 
kyky kuulumiset joulukuu 2011
kyky kuulumiset joulukuu 2011kyky kuulumiset joulukuu 2011
kyky kuulumiset joulukuu 2011
 
SYL:n lausunto Koulutus ja tutkimus vuosina 2011–2016 -kehittämissuunnitelman...
SYL:n lausunto Koulutus ja tutkimus vuosina 2011–2016 -kehittämissuunnitelman...SYL:n lausunto Koulutus ja tutkimus vuosina 2011–2016 -kehittämissuunnitelman...
SYL:n lausunto Koulutus ja tutkimus vuosina 2011–2016 -kehittämissuunnitelman...
 
Innostava yhteisöllinen media
Innostava yhteisöllinen mediaInnostava yhteisöllinen media
Innostava yhteisöllinen media
 
Kulttuuria kouluun -kiertue Kokkolassa 4.2.2016
Kulttuuria kouluun -kiertue Kokkolassa 4.2.2016 Kulttuuria kouluun -kiertue Kokkolassa 4.2.2016
Kulttuuria kouluun -kiertue Kokkolassa 4.2.2016
 
Kulttuurikasvatusohjelma
KulttuurikasvatusohjelmaKulttuurikasvatusohjelma
Kulttuurikasvatusohjelma
 
Arvot ja toimintakulttuuri
Arvot ja toimintakulttuuriArvot ja toimintakulttuuri
Arvot ja toimintakulttuuri
 
Opiskelukykykaytannot
OpiskelukykykaytannotOpiskelukykykaytannot
Opiskelukykykaytannot
 
GLOPS loppuraportti 2015
GLOPS loppuraportti 2015GLOPS loppuraportti 2015
GLOPS loppuraportti 2015
 
Oppimisen kokeilukulttuuri
Oppimisen kokeilukulttuuriOppimisen kokeilukulttuuri
Oppimisen kokeilukulttuuri
 
26012016yhteisopettajuusnettikahvila
26012016yhteisopettajuusnettikahvila26012016yhteisopettajuusnettikahvila
26012016yhteisopettajuusnettikahvila
 
Oppimisen tulevaisuus 2030, barometrin seurantakummastelua 2012 - Hannu Linturi
Oppimisen tulevaisuus 2030, barometrin seurantakummastelua 2012 - Hannu LinturiOppimisen tulevaisuus 2030, barometrin seurantakummastelua 2012 - Hannu Linturi
Oppimisen tulevaisuus 2030, barometrin seurantakummastelua 2012 - Hannu Linturi
 
BossIT Hämeenlinna: suosituksia TVT-johtamiseen kouluissa
BossIT Hämeenlinna: suosituksia TVT-johtamiseen kouluissaBossIT Hämeenlinna: suosituksia TVT-johtamiseen kouluissa
BossIT Hämeenlinna: suosituksia TVT-johtamiseen kouluissa
 
Oppivat koulut ja Itä-Suomen sivistysfoorumi
Oppivat koulut ja Itä-Suomen sivistysfoorumiOppivat koulut ja Itä-Suomen sivistysfoorumi
Oppivat koulut ja Itä-Suomen sivistysfoorumi
 
Kalvot teemoista ja tarkennuksista
Kalvot teemoista ja tarkennuksistaKalvot teemoista ja tarkennuksista
Kalvot teemoista ja tarkennuksista
 
Paikkatieto-opetusta tukevat toimenpiteet (Koskelo 2013)
Paikkatieto-opetusta tukevat toimenpiteet (Koskelo 2013)Paikkatieto-opetusta tukevat toimenpiteet (Koskelo 2013)
Paikkatieto-opetusta tukevat toimenpiteet (Koskelo 2013)
 
Ops vanhilta 10022016
Ops vanhilta 10022016Ops vanhilta 10022016
Ops vanhilta 10022016
 
Karhu, Kaisa, Oulun seminaari 15042009
Karhu, Kaisa, Oulun seminaari 15042009Karhu, Kaisa, Oulun seminaari 15042009
Karhu, Kaisa, Oulun seminaari 15042009
 
Orientointi opetuksen ohjaus ja asiantuntijuus
Orientointi opetuksen ohjaus ja asiantuntijuusOrientointi opetuksen ohjaus ja asiantuntijuus
Orientointi opetuksen ohjaus ja asiantuntijuus
 

More from Aki Luostarinen

More from Aki Luostarinen (20)

Arviointiklubi Kohtio-esitys 11.4.2019
Arviointiklubi Kohtio-esitys 11.4.2019Arviointiklubi Kohtio-esitys 11.4.2019
Arviointiklubi Kohtio-esitys 11.4.2019
 
MOK-/ilmiöprosessi: Mitä tapahtuu ennen, aikana ja jälkeen?
MOK-/ilmiöprosessi: Mitä tapahtuu ennen, aikana ja jälkeen?MOK-/ilmiöprosessi: Mitä tapahtuu ennen, aikana ja jälkeen?
MOK-/ilmiöprosessi: Mitä tapahtuu ennen, aikana ja jälkeen?
 
OPS2016 & arvioinnin muutos
OPS2016 & arvioinnin muutosOPS2016 & arvioinnin muutos
OPS2016 & arvioinnin muutos
 
OPS2016 ja ohjelmointi
OPS2016 ja ohjelmointiOPS2016 ja ohjelmointi
OPS2016 ja ohjelmointi
 
OPS2016 toiminnaksi Mikkelissä (ops-hautomot 3.2.2016)
OPS2016 toiminnaksi Mikkelissä (ops-hautomot 3.2.2016)OPS2016 toiminnaksi Mikkelissä (ops-hautomot 3.2.2016)
OPS2016 toiminnaksi Mikkelissä (ops-hautomot 3.2.2016)
 
LOPS2016 ja TVT - Ähtärin ja Virtain lukiot 16.1.2016
LOPS2016 ja TVT - Ähtärin ja Virtain lukiot 16.1.2016LOPS2016 ja TVT - Ähtärin ja Virtain lukiot 16.1.2016
LOPS2016 ja TVT - Ähtärin ja Virtain lukiot 16.1.2016
 
Oppimista tukeva arviointi ja OPS2016 - Jyväskylä 4.12.2015
Oppimista tukeva arviointi ja OPS2016 - Jyväskylä 4.12.2015Oppimista tukeva arviointi ja OPS2016 - Jyväskylä 4.12.2015
Oppimista tukeva arviointi ja OPS2016 - Jyväskylä 4.12.2015
 
Mistä on ilmiöpohjainen oppiminen tehty? Turun kristillinen opisto 13.11.2015
Mistä on ilmiöpohjainen oppiminen tehty? Turun kristillinen opisto 13.11.2015Mistä on ilmiöpohjainen oppiminen tehty? Turun kristillinen opisto 13.11.2015
Mistä on ilmiöpohjainen oppiminen tehty? Turun kristillinen opisto 13.11.2015
 
Ainerajat ylittävä oppiminen - POPS2014 & LOPS2016, Rovaniemi 15.9.2015
Ainerajat ylittävä oppiminen - POPS2014 & LOPS2016, Rovaniemi 15.9.2015Ainerajat ylittävä oppiminen - POPS2014 & LOPS2016, Rovaniemi 15.9.2015
Ainerajat ylittävä oppiminen - POPS2014 & LOPS2016, Rovaniemi 15.9.2015
 
FLUSH! 12.9.2015 Net Forum Finland
FLUSH! 12.9.2015 Net Forum FinlandFLUSH! 12.9.2015 Net Forum Finland
FLUSH! 12.9.2015 Net Forum Finland
 
Nettikoulutuksen lähitapaamisen tuntuja 6.6.2015
Nettikoulutuksen lähitapaamisen tuntuja 6.6.2015Nettikoulutuksen lähitapaamisen tuntuja 6.6.2015
Nettikoulutuksen lähitapaamisen tuntuja 6.6.2015
 
Ops-hautomot (perusopetus ja lukio) -koulutusinfo 26.5.2015
Ops-hautomot (perusopetus ja lukio) -koulutusinfo 26.5.2015Ops-hautomot (perusopetus ja lukio) -koulutusinfo 26.5.2015
Ops-hautomot (perusopetus ja lukio) -koulutusinfo 26.5.2015
 
Lukion tulevaisuus (Koulun tulevaisuus -tapahtumassa 22.5.2015)
Lukion tulevaisuus (Koulun tulevaisuus -tapahtumassa 22.5.2015)Lukion tulevaisuus (Koulun tulevaisuus -tapahtumassa 22.5.2015)
Lukion tulevaisuus (Koulun tulevaisuus -tapahtumassa 22.5.2015)
 
ITK2015 Oppimisen tulevaisuus -foorumiesitys 16.4.2015
ITK2015 Oppimisen tulevaisuus -foorumiesitys 16.4.2015ITK2015 Oppimisen tulevaisuus -foorumiesitys 16.4.2015
ITK2015 Oppimisen tulevaisuus -foorumiesitys 16.4.2015
 
HITSA Conference Tallinn 17th April 2015
HITSA Conference Tallinn 17th April 2015HITSA Conference Tallinn 17th April 2015
HITSA Conference Tallinn 17th April 2015
 
Otavan opiston ilmiöt lukuvuonna 2015-16 ja kuinka niihin päästään?
Otavan opiston ilmiöt lukuvuonna 2015-16 ja kuinka niihin päästään?Otavan opiston ilmiöt lukuvuonna 2015-16 ja kuinka niihin päästään?
Otavan opiston ilmiöt lukuvuonna 2015-16 ja kuinka niihin päästään?
 
Nettikoulutuksen lähitapaamisen palaute (syksy 2014)
Nettikoulutuksen lähitapaamisen palaute (syksy 2014)Nettikoulutuksen lähitapaamisen palaute (syksy 2014)
Nettikoulutuksen lähitapaamisen palaute (syksy 2014)
 
OPS-teemahautomo 18.2.2015: TVT ja OPS2016
OPS-teemahautomo 18.2.2015: TVT ja OPS2016OPS-teemahautomo 18.2.2015: TVT ja OPS2016
OPS-teemahautomo 18.2.2015: TVT ja OPS2016
 
Kokeeton arviointi Otavan Opistolla -vierailun tueksi
Kokeeton arviointi Otavan Opistolla -vierailun tueksiKokeeton arviointi Otavan Opistolla -vierailun tueksi
Kokeeton arviointi Otavan Opistolla -vierailun tueksi
 
Nettikoulutuksen tori 20.1.2015 - Hyvä palaute ja arviointi
Nettikoulutuksen tori 20.1.2015 - Hyvä palaute ja arviointiNettikoulutuksen tori 20.1.2015 - Hyvä palaute ja arviointi
Nettikoulutuksen tori 20.1.2015 - Hyvä palaute ja arviointi
 

Aikuisten LOPS2015: mikä keskeistä? (Karkun opisto 24.2.2016)

  • 3. OPS-hautomot lukio -hankkeen rahoittaa Opetushallitus. Hanketta koordinoi Otavan Opisto ja sen toteutuksesta vastaavat Otavan Opisto ja AIKOPA. Hanke tarjoaa opetussuunnitelmaprosessien tukea OPSin yleisten osien teemojen käsittelyyn sekä yksittäisille lukioille ja kunta- ja seutu- alueille että valtakunnallisesti avoimissa teemahautomoissa. Tutustu: www.oppiminen.fi @opshautomot #opshautomot #lops2016 Oppimisen tulevaisuus -ryhmä
  • 4. ILTAPÄIVÄN AIKATAULU 12.30-12.45 Esittäytymiset ja teemoihin orientoiva harjoitus 12.45-13.15 Keskusteleva alustus: - toimintakulttuuri ja oppiva yhteisö - aihekokonaisuudet - teemaopinnot 13.15-13.50 Teemaopintokurssin suunnittelua 13.50-14.10 kahvit 14.10-14.30 suunnittelu jatkuu... 14.30-15.00 Keskusteleva alustus: monipuolistuva arviointi 15.00-15.30 Totta vai tavoitetta > tavoitteista konkretiaan 15.30-16.00 Kuinka ainekohtaiseen työhon? Kainuun malli
  • 5. AJATUKSET ILTAPÄIVÄN TEEMOIHIN 1. Saat paperin, jonka alkuun kirjatusta lauseesta jatkat kirjoittamista, kun saat äänimerkin. 2. Harjoituksen aikana kynän tulee olla koko ajan olla liikkeessä, eli kaikki ajatukset kirjoitetaan itseä sensuroimatta. 3. Älä korjaa virheitä tai suunnittele tekstiä, vaan anna ajatuksen liikkua vapaasti. 4. Kirjoita keskeytyksettä niin kauan kuin saat luvan lopettaa.
  • 6. 5. Lue oma tekstisi uudelleen läpi: Mistä kouluun ja oppimiseen liittyvistä asioista kirjoitit? Poimi 2-4 toivetta tai ajatusta, joita sinulla on tulevan koulun suhteen. Lisää kännykällä, tabletilla tai koneella yhteen virkkeeseen tiivistetty muoto toiveistasi Google-lomakkeella. AJATUKSET ILTAPÄIVÄN TEEMOIHIN
  • 7. Lukiokoulutuksen tehtävänä on laaja-alaisen yleissivistyksen vahvistaminen. aLOPS 2015, s. 4 Kuva: Marianne Heikkinen, Otavan Opisto
  • 8. MITÄ MIELESTÄSI TARKOITTAA LAAJA-ALAINEN YLEISSIVISTYS TÄNÄ PÄIVÄNÄ? Kuva: Marianne Heikkinen, Otavan Opisto
  • 9. Opiskelijalla on mahdollisuus 1. kasvaa sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi, 2. hankkia muuttuvan toimintaympäristön edellyttämiä tietoja ja taitoja sekä 3. kartuttaa elinikäisen oppimisen taitoja. Tavoitteet korostavat laaja-alaisen yleissivistyksen ja kokonaisuuksien ymmärtämisen merkitystä sekä kannustavat eettisesti vastuulliseen ja aktiiviseen toimijuuteen paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. aLOPS 2015, s. 17 Kuva: Marianne Heikkinen, Otavan Opisto
  • 11. PAIKALLISESTI MÄÄRITELLÄÄN 3.3. Toimintakulttuuri: Toimintakulttuurin kehittämisen ja arvioinnin periaatteet sekä mahdolliset paikalliset painotukset kuvataan opetussuunnitelmassa. (s. 8) 3.4. Opintojen rakenne: Syventävät kurssit ovat valtakunnallisia syventäviä kursseja, ja niiden lisäksi voi olla koulutuksen järjestäjän päättämiä opetussuunnitelmassa määriteltyjä paikallisia syventäviä kursseja. [-] Kurssien suoritusjärjestyksestä päätetään opetussuunnitelmassa. (s. 10) 4.1. Ohjaus: Osaksi opetussuunnitelmaa laaditaan ohjaussuunnitelma, joka osaltaan toimii koko oppilaitoksen ohjaustyön kehittämisen välineenä (s. 12) 4.2. Oppimisen ja opiskelun tuki: Opetussuunnitelmassa määritellään, miten opiskelijoiden tukitoimien tarve arvioidaan sekä miten tuki suunnitellaan ja järjestetään. (s. 13) 4.3. Kieleen ja kulttuuriin liittyviä kysymyksiä: Lisäksi osa opetuksesta voidaan lukiolain 6 §:n 1 momentin mukaisesti antaa muulla kuin edellä mainitulla opiskelijan omalla kielellä. Opetussuunnitelmaan tulee tällöin kirjata, missä oppiaineissa, missä määrin ja millä tavoin edellä mainittuja kieliä käytetään opetuksessa tai opiskelussa. (s. 14) 5.2. Aihekokonaisuudet: [valtakunnallisten aihekokonaisuuksien lisäksi] koulutuksen järjestäjä voi hyväksyä opetussuunnitelmaan muita aihekokonaisuuksia. Aihekokonaisuuksia täydennetään ja konkretisoidaan opetussuunnitelmassa. (s. 18)
  • 12. PAIKALLISESTI MÄÄRITELLÄÄN 6.2. Kurssisuoritusten arviointi: Arvioinnin menetelmistä ja käytänteistä päätetään tarkemmin opetussuunnitelmassa. (s. 197) 6.2.1. Numeroarvosanat ja suoritusmerkinnät: Kesken olevan kurssisuorituksen merkintätavasta ja suorituksen täydentämiskäytännöistä voidaan päättää opetussuunnitelmassa. (s. 198) 6.2.2. Itsenäisesti suoritettu kurssi: Opetussuunnitelmassa tulee päättää tarkemmin opinnoista, jotka edellytetään itsenäisesti opiskeltaviksi, ja niiden suoritusperiaatteista. (s. 198) 6.2.4. Opinnoissa edistyminen: Opiskelijan opintojen etenemistä tulee seurata. Menettelystä, kuten esimerkiksi mahdollisen etenemisesteen käytöstä, päätetään opetussuunnitelmassa. Opintojen etenemisen määrittelyllä ei voida kuitenkaan tiukentaa näissä aikuisten lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa määrättyä oppiaineen oppimäärän suoritusvaatimusta. Opetussuunnitelmassa määrätään tarkemmin [hylätyn kurssi] uusimisen tavoista. Opetussuunnitelmassa määrätään, millä tavoin opiskelijalle annetaan mahdollisuus korottaa myös hyväksyttyä kurssiarvosanaa. (s. 199-200) 6.3. Oppiaineen oppimäärän arviointi: Paikallisten syventävien kurssien sekä muiden lukion tehtävään kuuluvien kurssien mahdollisesta kuulumisesta jonkin oppiaineen oppimäärään määrätään opetussuunnitelmassa. (s. 202)
  • 13. http://www.oph. fi/saadokset_ja_ohjeet/ohjeita_koulutuksen_jarjestamiseen/toiminnallinen_tasa_arvosuunnittelu_oppila itoksissa LISÄKSI LAADITAAN TOIMINNALLINEN TASA-ARVOSUUNNITELMA Tasa-arvolain mukaan oppilaitosten tulee laatia toiminnan kehittämiseen tähtäävä tasa-arvosuunnitelma eli toiminnallinen tasa- arvosuunnitelma. Lisäksi jokaisella oppilaitoksella – jos se on vähintään 30 hengen työpaikka – tulee olla myös henkilöstöpoliittinen tasa-arvosuunnitelma. Toiminnallinen tasa-arvosuunnittelu tukee osaltaan opetuksen ja työyhteisön kehittämistä.
  • 14. Lukion opetussuunnitelmatyö ja toimintakulttuurin kehittäminen vaativat osallistavaa, avointa ja toisia kunnioittavaa keskustelua, yhteistä aikaa ja tämän ajan käyttämistä mielekkäällä tavalla. Kuva: Juho Matilainen, Otavan Opisto
  • 15. Toimintakulttuuri on käytännön tulkinta oppilaitoksen tehtävästä. Toimintakulttuuri tulee näkyväksi yhteisön kaikessa toiminnassa ja sen jäsenten tavassa kohdata toinen toisensa. aLOPS 2015, s. 8 Kuva: Aki Luostarinen, Otavan Opisto
  • 16. Toimintakulttuuri sisältää sekä tiedostettuja että tiedostamattomia tekijöitä, jotka heijastuvat oppilaitoksen toimintaan. Toimintakulttuuria kehitetään yhdessä oppilaitoksen koko henkilöstön, opiskelijoiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Toimintakulttuurin kehittämisen perusedellytys on avoin ja vuorovaikutteinen sekä keskinäistä arvostusta ja luottamusta rakentava keskustelukulttuuri. aLOPS 2015, s. 8 Kuva: Aki Luostarinen, Otavan Opisto
  • 17. TOIMINTAKULTTUURIN KEHITTÄMISTÄ OHJAAVAT TEEMAT Oppiva yhteisö Aikuisten lukiokoulutusta järjestävä oppilaitos toimii oppivana yhteisönä, joka edistää kaikkien jäsentensä oppimista, kannustaa keskinäiseen vuorovaikutukseen ja haastaa tavoitteelliseen työskentelyyn. Osallisuus ja yhteisöllisyys Osallisuus ja demokraattinen toiminta luovat perustaa opiskelijoiden kasvulle aktiiviseen kansalaisuuteen. [-] kaikkien opiskelijoiden osallisuutta [edistetään] luomalla heille monipuolisia mahdollisuuksia osallistua oppilaitoksen päätöksentekoon ja toimintatapojen kehittämiseen. Hyvinvointi ja kestävä tulevaisuus Oppivassa yhteisössä edistetään kestävää elämäntapaa ja hyvän tulevaisuuden edellytyksiä. [-] Toimintatavat ja käytännöt tukevat opiskelijan ja yhteisön hyvinvointia sekä ilmapiirin kiireettömyyttä ja turvallisuutta. Yhteisön vuorovaikutuksessa korostuvat avoimuus, välittäminen ja keskinäinen arvostus. Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus Aikuisten lukiokoulutusta järjestävässä oppilaitoksessa arvostetaan kulttuurista ja kielellistä moninaisuutta. Eri kielet, uskonnot ja katsomukset elävät rinnakkain ja vuorovaikutuksessa keskenään. [-] Kielitietoisessa oppilaitoksessa kehitetään opiskelijan monikielistä osaamista, joka koostuu tieteenalojen kielistä, äidinkielten, niiden murteiden ja rekistereiden sekä muiden kielten eritasoisesta hallinnasta. aLOPS 2015, s. 8-9
  • 18. Aikuisten lukiokoulutusta järjestävä oppilaitos toimii oppivana yhteisönä, joka edistää kaikkien jäsentensä oppimista, kannustaa keskinäiseen vuorovaikutukseen ja haastaa tavoitteelliseen työskentelyyn. Oppivan yhteisön rakentuminen edellyttää dialogisuutta ja pedagogista johtajuutta. Yhteisöllistä ja yksilöllistä oppimista vahvistavia käytäntöjä kehitetään suunnitelmallisesti. Jaksojen temaattinen toteutus voi luoda edellytyksiä opetuksen eheyttämiselle. Oppilaitoksen toiminta on opiskelijalähtöistä, ja se vahvistaa opiskelijoiden omaa toimijuutta ja vastuun ottamista omasta oppimisesta. Myönteinen asenne oppimiseen luo perustaa oppimaan oppimiselle ja muille tulevaisuuden taidoille. Oppiva yhteisö luo toimintatapoja vuorovaikutukselle niin oppilaitoksen sisällä kuin ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Tämä edellyttää yhteistyötä muiden oppilaitosten ja koulutusasteiden sekä työ- ja yrityselämän kanssa. Digitalisaatio tuo lisämahdollisuuksia yhteisölliseen oppimiseen ja tiedon luomiseen sekä erilaisten opiskelu- ja tietoympäristöjen hyödyntämiseen. Opiskelijoita ohjataan toimimaan myös verkostoituneessa ja globalisoituneessa maailmassa. aLOPS 2015, s. 8
  • 19. POHDITTAVAKSI Miten meidän toimintakulttuurissamme näkyy konkreettisesti avoin keskustelu ja pegagoginen johtaminen yhteisöllisyys ja yksilöllisyys opiskelijalähtöisyys myönteinen asenne yhteistyö muun yhteiskunnan kanssa digitalisaatio verkostoituminen globalisaatio
  • 20. Toimintakulttuuri on kuin autotalli, jossain vaiheessa se täyttyy. Tällöin meidän tulee osata luopua osasta rakkaitakin asioita.
  • 21. Toimintakulttuurin kehittämisen ja arvioinnin peri aatteet sekä mahdolliset paikalliset painotukset kuvataan opetussuun- nitelmassa. Kuva: Aki Luostarinen, Otavan Opisto
  • 22. Kuva: Aki Luostarinen, Otavan Opisto KOKO KOULU OHJAA Ohjaus on lukiokoulutuksen henkilöstön yhteistä työtä. [-] Aineenopettaja ohjaa opiskelijaa opettamansa aineen opiskelutaidoissa, auttaa häntä kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja tukee opiskelijoiden jatko- opintovalmiutta ja työelämätuntemusta oman oppiaineensa osalta. [-] Opiskelija on ohjauksessa aktiivinen ja osallistuva toimija.
  • 23. Linda Saukko-Rauta, CC BY NC ND https://saukkorauta.wordpress.com/2015/09/13/konsulentt-konsultti-karmesaho-maarittelee-digiloikan/
  • 24. YHTÄÄLTÄ Opetus ohjaa opiskelijaa syventämään ymmärrystään tieto- ja viestintäteknolo- giasta sekä käyttämään sitä tarkoituksen- mukaisesti, vastuullisesti ja turvallisesti. TOISAALTA Tavoitteena on, että opiskeluympäristöt ovat monipuolisia ja että ne rikastuttavat opiskeluun liittyviä kokemuksia ja edistävät opiskelumotivaatiota. EI PELKKÄÄ DIGILOIKKAA aLOPS 2015, s. 17 aLOPS 2015, s. 7
  • 25. Opiskelijat vastaavat itse henkilökohtaiseen opiskelukäyttöön tarkoitettujen työvälineiden, laitteiden ja materiaalien hankinnasta, ellei koulutuksen järjestäjä niitä tarjoa. aLOPS 2015, s. 7
  • 26. Aihekokonaisuudet ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä koulutus- ja sivistyshaasteita ajankohtaisia arvokannanottoja oppiainerajat ylittäviä teemoja laaja-alaisia osaamisalueita Aihekokonaisuudet on otettu huomioon perusteiden oppiainekohtaisissa osuuksissa sekä toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavissa teemoissa. aLOPS 2015, s. 18
  • 27. TEEMAOPINNOT Teemaopintojen tavoitteet ja sisällöt tarkennetaan ja konkretisoidaan opetussuunnitelmassa. Teemaopintojen sisältöjä voidaan valita aihekokonaisuuksista: ● aktiivinen kansalaisuus, yrittäjyys ja työelämä ● hyvinvointi ja turvallisuus ● kestävä elämäntapa ja globaali vastuu ● kulttuurien tuntemus ja kansainvälisyys ● monilukutaito ja mediat ● teknologia ja yhteiskunta.
  • 28. Teemaopinnot ovat eri tiedonaloja yhdistäviä opintoja. Ne eheyttävät opetusta ja kehittävät opiskelijoiden taitoja hahmottaa ja ymmärtää yksittäistä oppiainetta laajempia kokonaisuuksia. Teemaopintojen keskeisenä tehtävänä on tarjota mahdollisuuksia usean eri oppiaineen tietojen ja taitojen yhdistämiseen ja soveltamiseen. aLOPS 2015, s. 196 TEEMAOPINNOT
  • 29. Teemaopintojen tavoitteena (1/2) on, että opiskelija - rohkaistuu etsimään eri tieteen- ja taiteenalojen keskeisten käsitteiden ja näkökulmien välisiä yhteyksiä ja muodostaa niiden pohjalta kokonaisuuksia - hahmottaa ongelmia, ilmiöitä tai kysymyksiä sekä innostuu etsimään niihin ratkaisuja yksin ja yhteistyössä muiden kanssa - hyödyntää eri aloilta hankkimiaan tietoja ja taitoja TEEMAOPINNOT
  • 30. Teemaopintojen tavoitteena (2/2) on, että opiskelija - hakee informaatiota eri lähteistä ja arvioi tietolähteiden luotettavuutta - soveltaa osaamistaan ja kehittää tieto- ja viestintäteknologisia taitojaan käytännön toiminnassa - työskentelee tavoitteellisesti ja osaa tehdä yhteistyötä. TEEMAOPINNOT
  • 31. Opiskeluympäristöjen ja -menetelmien valinnan ja kehittämisen perustana ovat myös opiskelijoiden edellytykset, kiinnostuksen kohteet, näkemykset ja yksilölliset tarpeet. Rakennettuja tiloja ja luontoa hyödynnetään opiskelussa siten, että luova ajattelu ja tutkimiseen perustuva opiskelu on mahdollista. Opiskeluympäristöjä laajennetaan oppilaitoksen ulkopuolelle myös tieto- ja viestintäteknologiaa käyttäen. aLOPS 2015, s. 6-7
  • 32. TEEMAOPINTOJEN ARVIOINTI Teemaopintojen arviointi perustuu opiskelijan taitoihin hakea tietoa, arvioida ja soveltaa sitä sekä tuottaa luotettavien lähteiden pohjalta jäsentyneitä kokonaisuuksia.
  • 33. TEEMAOPINTOJEN ARVIOINTI Teemaopintojen arviointi perustuu opiskelijan taitoihin hakea tietoa, arvioida ja soveltaa sitä sekä tuottaa luotettavien lähteiden pohjalta jäsentyneitä kokonaisuuksia. Olennaisia arvioinnin kohteita ovat opiskelijan taidot arvioida kriittisesti tietolähteitä sekä ymmärtää eri tietojen ja taitojen välisiä yhteyksiä.
  • 34. TEEMAOPINTOJEN ARVIOINTI Teemaopintojen arviointi perustuu opiskelijan taitoihin hakea tietoa, arvioida ja soveltaa sitä sekä tuottaa luotettavien lähteiden pohjalta jäsentyneitä kokonaisuuksia. Olennaisia arvioinnin kohteita ovat opiskelijan taidot arvioida kriittisesti tietolähteitä sekä ymmärtää eri tietojen ja taitojen välisiä yhteyksiä. Työskentelyn arviointi kohdistuu sen tavoitteellisuuteen ja suunnitelmallisuuteen.
  • 35. TEEMAOPINTOJEN ARVIOINTI Teemaopintojen arviointi perustuu opiskelijan taitoihin hakea tietoa, arvioida ja soveltaa sitä sekä tuottaa luotettavien lähteiden pohjalta jäsentyneitä kokonaisuuksia. Olennaisia arvioinnin kohteita ovat opiskelijan taidot arvioida kriittisesti tietolähteitä sekä ymmärtää eri tietojen ja taitojen välisiä yhteyksiä. Työskentelyn arviointi kohdistuu sen tavoitteellisuuteen ja suunnitelmallisuuteen. Opiskelijoille annetaan ohjaavaa palautetta myös vuorovaikutus- ja yhteistyötaidoista sekä työvälineiden käytöstä.
  • 36. TEEMAOPINTOJEN ARVIOINTI Teemaopintojen arviointi perustuu opiskelijan taitoihin hakea tietoa, arvioida ja soveltaa sitä sekä tuottaa luotettavien lähteiden pohjalta jäsentyneitä kokonaisuuksia. Olennaisia arvioinnin kohteita ovat opiskelijan taidot arvioida kriittisesti tietolähteitä sekä ymmärtää eri tietojen ja taitojen välisiä yhteyksiä. Työskentelyn arviointi kohdistuu sen tavoitteellisuuteen ja suunnitelmallisuuteen. Opiskelijoille annetaan ohjaavaa palautetta myös vuorovaikutus- ja yhteistyötaidoista sekä työvälineiden käytöstä. Teemaopintojen arvioinnissa käytetään monipuolisia arviointimenetelmiä.
  • 37. ORIENTOITUMINEN- aivoriihi tms.- KOHTI TAVOITETTA- työskentely- TYÖN TULOKSET- tuotosesittelyt- Kuva: Jacob Bøtter CC BY 2.0 https: //flic.kr/p/5pQ2v Picture: Capture Queen CC BY 2.0 https://flic.kr/p/mpZCv Kuva: Eduardo Merille CC BY 2.0 https://flic.kr/p/8ftxEm
  • 38. TEEMAOPINNOT Teemaopinnot nuorten lukiokoulutuksessa, opetusneuvos Tiina Tähkä vastaa: https://youtu.be/bj4zA6DSkxg
  • 39. SUUNNITTELEMAAN! TO1 Tutkiva työskentely 1. VAIHE: Tutustukaa aLOPS-perusteiden kuvaukseen teemaopinnoista ja TO1-kurssin kuvaukseen. Alkakaa ideoida vapaasti ja mahdollisimman monipuolisesti: ● Millainen ajankohtainen tai paikallinen kattoteema toteutettavalla kurssilla voisi olla? Mitkä aihekokonaisuudet ja oppiaineet tähän liittyvät ja miten? ● Miten opiskelija orientoidaan työskentelyyn? Miten autetaan oman tutkimuskohteen valinnassa ja rajaamisessa? ● Missä kaikkialla opitaan? Kenen kanssa opitaan? ● Millaisia menetelmiä ja välineitä opiskelijat voisivat kurssin aikana käyttää? ● Millaisia tuotoksia opiskelijat voisivat kurssin aikana tehdä?
  • 40. SUUNNITTELEMAAN! TO1 Tutkiva työskentely 2. VAIHE: Vaihtakaa ryhmää ja tutustukaa edellisen ryhmän aloittamaan suunnitelmaan. Täydentäkää ja tarjotkaa lisäideoita ja jatkakaa kurssin suunnittelua: ● Millainen ajankohtainen tai paikallinen kattoteema toteutettavalla kurssilla voisi olla? Mitkä aihekokonaisuudet ja oppiaineet tähän liittyvät ja miten? ● Miten opiskelija orientoidaan työskentelyyn? Miten autetaan oman tutkimuskohteen valinnassa ja rajaamisessa? ● Missä kaikkialla opitaan? Kenen kanssa opitaan? ● Millaisia menetelmiä ja välineitä opiskelijat voisivat kurssin aikana käyttää? ● Millaisia tuotoksia opiskelijat voisivat kurssin aikana tehdä?
  • 42. SUUNNITTELEMAAN! TO1 Tutkiva työskentely 3. VAIHE: Palatkaa omaan ryhmäänne ja tutustukaa ideoihin ja täydennyksiin, joita toiselta ryhmältä on tullut. Määritelkää lisäksi: ● Mitä kurssin aikana arvioidaan ja miten? Mikä on itse- ja vertaisarvioinnin rooli kurssin aikana? ● Miten jatkuvaa palautetta, arviointia ja ohjausta toteutetaan? ● Miten tuotokset esitellään?
  • 43. Opiskelijan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. Opiskelijan oppimista ja työskentelyä tulee arvioida monipuolisesti. Opiskelijalla on oikeus saada tieto arviointiperusteista ja niiden soveltamisesta häneen. (Lukiolaki 629/1998, 17 § 1 ja § 2 mom., muutettu lailla 1116/2008) ARVIOINTI
  • 44. Opiskelijan oppimisen arvioinnin tehtävänä on edistää opiskelijan oppimista. Lähtökohtana on, että opiskelijat ymmärtävät, mitä heidän on tarkoitus oppia ja miten oppimista arvioidaan. Arvioinnilla opiskelijaa kannustetaan omien tavoitteiden asettamiseen ja tarkoituksenmukaisten työskentelytapojen valintaan. Opintojen aikainen arviointi ja palautteen antaminen ovat osa opiskelijan ja opettajan välistä vuorovaikutusta. Palaute sekä itse- ja vertaisarviointi ohjaavat opiskelijaa tarkentamaan asetettuja tavoitteita ja kehittämään työskentelyään tavoitteiden suuntaisesti. (aLOPS 2015, 197) ARVIOINTI
  • 45. Opiskelijan oppimisen arviointi antaa opiskelijalle palautetta opintojen edistymisestä ja oppimistuloksista sekä lukio-opintojen aikana että opiskelun päättyessä. Lisäksi arviointi antaa tietoja jatko-opintojen järjestäjien, työelämän ja muiden vastaavien tahojen tarpeita varten sekä alle 18-vuotiaan opiskelijan huoltajalle. Opiskelijan oppimisen arviointi auttaa myös opettajaa ja kouluyhteisöä opetuksen vaikuttavuuden arvioinnissa. Arvosanan antaminen on yksi arvioinnin muoto. (aLOPS 2015, 197) ARVIOINTI
  • 46. Ohjaus ja rakentava palaute vahvistavat itseluottamusta ja auttavat opiskelijaa kehittämään ajatteluaan ja työskentelemään tarkoituksenmukaisella tavalla. Opintoihin liittyvät onnistumiset ja muut myönteiset kokemukset edistävät oppimista ja innostavat osaamisen kehittämiseen. (aLOPS 2015, s. 6) ARVIOINTI
  • 47. POHDITTAVAKSI Mitä arviointi on ja miksi lukiossa ylipäänsä arvioidaan? Tukevatko nykyiset arviointikäytänteet arvioinnin tavoitteita?
  • 48. Kuva: Juho Matilainen | OPS-hautomot- “Omiaan ei pidä lisäillä, sillä jos poikkeaa opettajan ajatusmaailmasta, niin opettaja voi sakottaa siitä.” Viktor Paulinen, pelkkien kymppien oppilas (peruskoulussa)
  • 49. Arvioinnin merkitystä oppimisprosessissa ei kuitenkaan tule sivuuttaa. Tutkimus on osoittanut, että arviointi ohjaa opiskelua ja oppimista enemmän kuin mikään muu tekijä oppimistilanteessa. (Entwistle & Entwistle, 1992; Hodgson & Pang, 2012; Segers & Dochy, 2006; Struyven, Dochy & Janssens, 2005). Opiskelijat suuntaavat herkästi omaa oppimisprosessiaan arvioinnin mukaisesti, toisin sanoen he opiskelevat sen mukaan, miten heidän suorituksiaan kurssilla arvioidaan. (Biggs & Tang, 2007; Brown ym., 1997) http://lehti.yliopistopedagogiikka.fi/2015/03/27/millainen-arviointi-tukee-elinikaista- oppimista/ Millainen arviointi tukee elinikäistä oppimista?
  • 51. NAPPAA NUORI HYVÄNTEOSSA! VAHVUUKSIA KOROSTAVA MUTTA KEHITTÄVÄ JA ETEENPÄIN KATSOVA KANNUSTAVA ARVIOINTI EI TARKOITA EPÄREALISTISEN OPPIJAKUVAN RAKENTAMISTA TAI KEHITTÄMISKOHTEIDEN
  • 52. TOTTA VAI TAVOITETTA? Käy läpi OPS2016-lainaukset. Mitkä asiat ovat työssäsi jo totta, mitkä vielä enemmän tavoitteen tasolla? Keskustelkaa pareittain ja kirjatkaa perusteluja muistiin.
  • 53. TAVOITTEESTA TODEKSI Jotta tavoitteet muuntuvat lukiotyön arjessa todeksi ja toiminnaksi, millainen ajattelu ja asenteet, rutiinit ja toimintatavat, rakenteet yms. meidän tulee LOPETTAA JATKAA JA EDELLEEN KEHITTÄÄ ALOITTAA KOKONAAN UUTENA
  • 54. AINEKOHTAINEN TYÖ KAINUUN MALLIA MUKAILLEN Kaisa Ottavainen-Nurkkala OPS-hautomot lukion Kainuun koordinaattori, AIKOPA Ainekohtaisesti vastataan mm. seuraaviin yleisen osan kysymyksiin aineen tai aineryhmän näkökulmasta: Tutustukaa LOPS-perusteiden lukuihin 3.1 Oppimiskäsitys, 3.2 Opiskeluympäristöt ja -menetelmät ja 5.2 Opetuksen yleiset tavoitteet: Miten tuette oppiaineissanne opiskelijoiden aktiivisuutta ja osallisuutta? Millä tavoilla edistätte itseohjautuvuutta ja tavoitteellista työskentelyä? Millaisia menetelmiä, työskentelytapoja ja oppimisympäristöjä käytätte ja mitä voisitte jatkossa käyttää? Kuinka digitalisaatio vaikuttaa ja miten voitte hyödyntää tieto- ja viestintätekniikka? Toimintakulttuuria kehitetään yhdessä opiskelijoiden, huoltajien ja yhteistyökumppaneiden kanssa: Mitä toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat teemat teidän mielestä tarkoittavat? Millä tavoilla ne näkyvät käytännössä lukion arjessa opiskelijalle? opettajalle? rehtorille? huoltajille? yhteistyökumppaneille? Kuinka edistätte niiden toteutumista? Tutustukaa opetussuunnitelman perusteiden lukuun 6. Opiskelijan arvioinnin tulee olla kannustavaa ja monipuolista ja sen tulee edistää opiskelijan oppimista: Mikä muuttuu arvioinnissa? Joko kaikki opetussuunnitelmaan kirjattu toteutuu oppimisessa ja opetuksessa? Jos ei toteudu, mitä tulee tehdä? Millaisia hyviä kokemuksia teillä on erilaisista arviointitavoista? Mitä uusia tapoja voisi ottaa käyttöön?
  • 55. AINEKOHTAINEN TYÖ KAINUUN MALLIA MUKAILLEN Kaisa Ottavainen-Nurkkala OPS-hautomot lukion Kainuun koordinaattori, AIKOPA Mallia soveltaen mm. Hämeenlinnan lukioiden oppiaineiden kuvauksiin kirjataan: 1. Oppiaineen nimi 2. Oppiaineen kuvaus 3. Oppiaineen tavoitteet 4. Arviointi oppiaineessa 5. Aihekokonaisuuksien ilmeneminen oppiaineessa 6. Yhteistyö muiden oppaineiden ja keskeisten yhteistyötahojen kanssa 7. Paikallisuuden näkyminen oppiaineen opetuksessa 8. Opiskelijalähtöisyyden näkyminen oppiaineessa 9. Kurssien suoritusjärjestys
  • 56. AINEKOHTAINEN TYÖ KAINUUN MALLIA MUKAILLEN Kaisa Ottavainen-Nurkkala OPS-hautomot lukion Kainuun koordinaattori, AIKOPA Mallia soveltaen mm. Hämeenlinnan lukioiden kurssikohtaisiin kuvauksiin kirjataan: 1. Kurssin lyhenne ja nimi – pakollinen, valtakunnallinen syventävä, soveltava 2. Tavoitteet 3. Kurssin lyhyt kuvaus 4. Kurssin keskeiset sisällöt 5. Kurssin arviointi (jos mainittavaa) 6. Kurssin suoritustapa 7. Edeltävät vaadittavat opinnot 8. Muuta erityistä huomioitavaa (materiaalit tms.)
  • 57. AINEKOHTAINEN TYÖ KAINUUN MALLIA MUKAILLEN Kaisa Ottavainen-Nurkkala OPS-hautomot lukion Kainuun koordinaattori, AIKOPA Yhteisten kokonaisuuksien etsimiseen voi käyttää myös eri oppiaineiden kurssien taulukointia aihekokonaisuuksiin:
  • 58. NEGATIIVINEN AIVORIIHI TAVOITE Työskentelyn tavoitteena on purkaa ennakko-oletuksia, epäilyksiä ja pelkoja siitä, millaisia sudenkuoppia kouluyhteisö saattaa kohdata, kun toimintakulttuuria kehitetään, ainerajat ylittävää oppimista tuodaan enemmän mukaan kouluihin ja arviointia monipuolistetaan. 1. Listatkaa yhdessä, mikä kaikki voi mennä pieleen? Millä kaikilla tavoin voidaan epäonnistua? Miten oppiminen voi epäonnistua? 2. Käyttäkää listattuja uhkakuvia ja epäilyksiä virikkeenä ratkaisuideoinnille. Pitäkää nyt siis uusi aivoriihi, jossa keksitte konkreettisia ratkaisuja edellä mainittuihin haasteisiin.
  • 59. ANNA PALAUTETTA, KYSY, KOMMENTOI Aki Luostarinen Iida-Maria Peltomaa aki.luostarinen@otavanopisto.fi 050 311 7255 akiluos iida-maria.peltomaa@otavanopisto.fi 050 360 3773 IidaPeltomaa Iida-Maria PeltomaaAki Luostarinen bit.ly/hautomopalaute