3. OPS-hautomot lukio -hankkeen rahoittaa Opetushallitus.
Hanketta koordinoi Otavan Opisto ja sen toteutuksesta
vastaavat Otavan Opisto ja AIKOPA.
Hanke tarjoaa opetussuunnitelmaprosessien tukea OPSin
yleisten osien teemojen käsittelyyn sekä yksittäisille lukioille ja
kunta- ja seutu- alueille että valtakunnallisesti avoimissa
teemahautomoissa.
Tutustu:
www.oppiminen.fi
@opshautomot
#opshautomot
#lops2016
Oppimisen
tulevaisuus
-ryhmä
4. ILTAPÄIVÄN AIKATAULU
12.30-12.45 Esittäytymiset ja teemoihin orientoiva harjoitus
12.45-13.15 Keskusteleva alustus:
- toimintakulttuuri ja oppiva yhteisö
- aihekokonaisuudet
- teemaopinnot
13.15-13.50 Teemaopintokurssin suunnittelua
13.50-14.10 kahvit
14.10-14.30 suunnittelu jatkuu...
14.30-15.00 Keskusteleva alustus: monipuolistuva arviointi
15.00-15.30 Totta vai tavoitetta > tavoitteista konkretiaan
15.30-16.00 Kuinka ainekohtaiseen työhon? Kainuun malli
5. AJATUKSET ILTAPÄIVÄN
TEEMOIHIN
1. Saat paperin, jonka alkuun kirjatusta
lauseesta jatkat kirjoittamista, kun saat
äänimerkin.
2. Harjoituksen aikana kynän tulee olla koko
ajan olla liikkeessä, eli kaikki ajatukset
kirjoitetaan itseä sensuroimatta.
3. Älä korjaa virheitä tai suunnittele tekstiä,
vaan anna ajatuksen liikkua vapaasti.
4. Kirjoita keskeytyksettä niin kauan kuin
saat luvan lopettaa.
6. 5. Lue oma tekstisi uudelleen läpi: Mistä
kouluun ja oppimiseen liittyvistä asioista
kirjoitit? Poimi 2-4 toivetta tai ajatusta, joita
sinulla on tulevan koulun suhteen.
Lisää kännykällä, tabletilla tai koneella
yhteen virkkeeseen tiivistetty muoto
toiveistasi Google-lomakkeella.
AJATUKSET ILTAPÄIVÄN
TEEMOIHIN
7. Lukiokoulutuksen tehtävänä on laaja-alaisen
yleissivistyksen vahvistaminen.
aLOPS 2015, s. 4
Kuva: Marianne Heikkinen, Otavan Opisto
9. Opiskelijalla on mahdollisuus
1. kasvaa sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi,
2. hankkia muuttuvan toimintaympäristön
edellyttämiä tietoja ja taitoja sekä
3. kartuttaa elinikäisen oppimisen taitoja.
Tavoitteet korostavat laaja-alaisen yleissivistyksen ja
kokonaisuuksien ymmärtämisen merkitystä sekä
kannustavat eettisesti vastuulliseen ja aktiiviseen
toimijuuteen paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti.
aLOPS 2015, s. 17
Kuva: Marianne Heikkinen, Otavan Opisto
11. PAIKALLISESTI MÄÄRITELLÄÄN
3.3. Toimintakulttuuri: Toimintakulttuurin kehittämisen ja arvioinnin periaatteet sekä mahdolliset
paikalliset painotukset kuvataan opetussuunnitelmassa. (s. 8)
3.4. Opintojen rakenne: Syventävät kurssit ovat valtakunnallisia syventäviä kursseja, ja niiden lisäksi voi
olla koulutuksen järjestäjän päättämiä opetussuunnitelmassa määriteltyjä paikallisia syventäviä kursseja.
[-] Kurssien suoritusjärjestyksestä päätetään opetussuunnitelmassa. (s. 10)
4.1. Ohjaus: Osaksi opetussuunnitelmaa laaditaan ohjaussuunnitelma, joka osaltaan toimii koko
oppilaitoksen ohjaustyön kehittämisen välineenä (s. 12)
4.2. Oppimisen ja opiskelun tuki: Opetussuunnitelmassa määritellään, miten opiskelijoiden tukitoimien
tarve arvioidaan sekä miten tuki suunnitellaan ja järjestetään. (s. 13)
4.3. Kieleen ja kulttuuriin liittyviä kysymyksiä: Lisäksi osa opetuksesta voidaan lukiolain 6 §:n 1
momentin mukaisesti antaa muulla kuin edellä mainitulla opiskelijan omalla kielellä.
Opetussuunnitelmaan tulee tällöin kirjata, missä oppiaineissa, missä määrin ja millä tavoin edellä
mainittuja kieliä käytetään opetuksessa tai opiskelussa. (s. 14)
5.2. Aihekokonaisuudet: [valtakunnallisten aihekokonaisuuksien lisäksi] koulutuksen järjestäjä voi
hyväksyä opetussuunnitelmaan muita aihekokonaisuuksia. Aihekokonaisuuksia täydennetään ja
konkretisoidaan opetussuunnitelmassa. (s. 18)
12. PAIKALLISESTI MÄÄRITELLÄÄN
6.2. Kurssisuoritusten arviointi: Arvioinnin menetelmistä ja käytänteistä päätetään tarkemmin
opetussuunnitelmassa. (s. 197)
6.2.1. Numeroarvosanat ja suoritusmerkinnät: Kesken olevan kurssisuorituksen merkintätavasta ja
suorituksen täydentämiskäytännöistä voidaan päättää opetussuunnitelmassa. (s. 198)
6.2.2. Itsenäisesti suoritettu kurssi: Opetussuunnitelmassa tulee päättää tarkemmin opinnoista, jotka
edellytetään itsenäisesti opiskeltaviksi, ja niiden suoritusperiaatteista. (s. 198)
6.2.4. Opinnoissa edistyminen: Opiskelijan opintojen etenemistä tulee seurata. Menettelystä, kuten
esimerkiksi mahdollisen etenemisesteen käytöstä, päätetään opetussuunnitelmassa. Opintojen
etenemisen määrittelyllä ei voida kuitenkaan tiukentaa näissä aikuisten lukiokoulutuksen
opetussuunnitelman perusteissa määrättyä oppiaineen oppimäärän suoritusvaatimusta.
Opetussuunnitelmassa määrätään tarkemmin [hylätyn kurssi] uusimisen tavoista. Opetussuunnitelmassa
määrätään, millä tavoin opiskelijalle annetaan mahdollisuus korottaa myös hyväksyttyä kurssiarvosanaa.
(s. 199-200)
6.3. Oppiaineen oppimäärän arviointi: Paikallisten syventävien kurssien sekä muiden lukion tehtävään
kuuluvien kurssien mahdollisesta kuulumisesta jonkin oppiaineen oppimäärään määrätään
opetussuunnitelmassa. (s. 202)
14. Lukion opetussuunnitelmatyö ja toimintakulttuurin kehittäminen
vaativat osallistavaa, avointa ja toisia kunnioittavaa keskustelua,
yhteistä aikaa ja tämän ajan käyttämistä mielekkäällä tavalla.
Kuva: Juho Matilainen, Otavan Opisto
15. Toimintakulttuuri on käytännön tulkinta
oppilaitoksen tehtävästä. Toimintakulttuuri tulee
näkyväksi yhteisön kaikessa toiminnassa ja sen
jäsenten tavassa kohdata toinen toisensa.
aLOPS 2015, s. 8
Kuva: Aki Luostarinen, Otavan Opisto
16. Toimintakulttuuri sisältää sekä tiedostettuja että
tiedostamattomia tekijöitä, jotka heijastuvat oppilaitoksen
toimintaan.
Toimintakulttuuria kehitetään yhdessä oppilaitoksen koko
henkilöstön, opiskelijoiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa.
Toimintakulttuurin kehittämisen perusedellytys on avoin ja
vuorovaikutteinen sekä keskinäistä arvostusta ja luottamusta
rakentava keskustelukulttuuri.
aLOPS 2015, s. 8
Kuva: Aki Luostarinen, Otavan Opisto
17. TOIMINTAKULTTUURIN KEHITTÄMISTÄ
OHJAAVAT TEEMAT
Oppiva yhteisö
Aikuisten lukiokoulutusta järjestävä oppilaitos toimii oppivana yhteisönä, joka edistää kaikkien jäsentensä oppimista,
kannustaa keskinäiseen vuorovaikutukseen ja haastaa tavoitteelliseen työskentelyyn.
Osallisuus ja yhteisöllisyys
Osallisuus ja demokraattinen toiminta luovat perustaa opiskelijoiden kasvulle aktiiviseen kansalaisuuteen. [-] kaikkien
opiskelijoiden osallisuutta [edistetään] luomalla heille monipuolisia mahdollisuuksia osallistua oppilaitoksen
päätöksentekoon ja toimintatapojen kehittämiseen.
Hyvinvointi ja kestävä tulevaisuus
Oppivassa yhteisössä edistetään kestävää elämäntapaa ja hyvän tulevaisuuden edellytyksiä. [-] Toimintatavat ja
käytännöt tukevat opiskelijan ja yhteisön hyvinvointia sekä ilmapiirin kiireettömyyttä ja turvallisuutta. Yhteisön
vuorovaikutuksessa korostuvat avoimuus, välittäminen ja keskinäinen arvostus.
Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus
Aikuisten lukiokoulutusta järjestävässä oppilaitoksessa arvostetaan kulttuurista ja kielellistä moninaisuutta. Eri kielet,
uskonnot ja katsomukset elävät rinnakkain ja vuorovaikutuksessa keskenään. [-] Kielitietoisessa oppilaitoksessa
kehitetään opiskelijan monikielistä osaamista, joka koostuu tieteenalojen kielistä, äidinkielten, niiden murteiden ja
rekistereiden sekä muiden kielten eritasoisesta hallinnasta.
aLOPS 2015, s. 8-9
18. Aikuisten lukiokoulutusta järjestävä oppilaitos toimii oppivana yhteisönä, joka
edistää kaikkien jäsentensä oppimista, kannustaa keskinäiseen vuorovaikutukseen
ja haastaa tavoitteelliseen työskentelyyn.
Oppivan yhteisön rakentuminen edellyttää dialogisuutta ja pedagogista johtajuutta.
Yhteisöllistä ja yksilöllistä oppimista vahvistavia käytäntöjä kehitetään
suunnitelmallisesti. Jaksojen temaattinen toteutus voi luoda edellytyksiä opetuksen
eheyttämiselle. Oppilaitoksen toiminta on opiskelijalähtöistä, ja se vahvistaa
opiskelijoiden omaa toimijuutta ja vastuun ottamista omasta oppimisesta. Myönteinen
asenne oppimiseen luo perustaa oppimaan oppimiselle ja muille tulevaisuuden
taidoille. Oppiva yhteisö luo toimintatapoja vuorovaikutukselle niin oppilaitoksen
sisällä kuin ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Tämä edellyttää yhteistyötä muiden
oppilaitosten ja koulutusasteiden sekä työ- ja yrityselämän kanssa. Digitalisaatio tuo
lisämahdollisuuksia yhteisölliseen oppimiseen ja tiedon luomiseen sekä erilaisten
opiskelu- ja tietoympäristöjen hyödyntämiseen. Opiskelijoita ohjataan toimimaan
myös verkostoituneessa ja globalisoituneessa maailmassa.
aLOPS 2015, s. 8
19. POHDITTAVAKSI
Miten meidän toimintakulttuurissamme
näkyy konkreettisesti
avoin keskustelu ja pegagoginen johtaminen
yhteisöllisyys ja yksilöllisyys
opiskelijalähtöisyys
myönteinen asenne
yhteistyö muun yhteiskunnan kanssa
digitalisaatio
verkostoituminen
globalisaatio
20. Toimintakulttuuri on kuin autotalli, jossain vaiheessa se täyttyy.
Tällöin meidän tulee osata luopua osasta rakkaitakin asioita.
22. Kuva: Aki Luostarinen, Otavan Opisto
KOKO KOULU OHJAA
Ohjaus on lukiokoulutuksen henkilöstön yhteistä työtä. [-] Aineenopettaja
ohjaa opiskelijaa opettamansa aineen opiskelutaidoissa, auttaa häntä
kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja tukee opiskelijoiden jatko-
opintovalmiutta ja työelämätuntemusta oman oppiaineensa osalta. [-]
Opiskelija on ohjauksessa aktiivinen ja osallistuva toimija.
23. Linda Saukko-Rauta, CC BY NC ND
https://saukkorauta.wordpress.com/2015/09/13/konsulentt-konsultti-karmesaho-maarittelee-digiloikan/
24. YHTÄÄLTÄ
Opetus ohjaa opiskelijaa syventämään
ymmärrystään tieto- ja viestintäteknolo-
giasta sekä käyttämään sitä tarkoituksen-
mukaisesti, vastuullisesti ja turvallisesti.
TOISAALTA
Tavoitteena on, että opiskeluympäristöt ovat
monipuolisia ja että ne rikastuttavat
opiskeluun liittyviä kokemuksia ja edistävät
opiskelumotivaatiota.
EI PELKKÄÄ DIGILOIKKAA
aLOPS 2015, s. 17 aLOPS 2015, s. 7
25. Opiskelijat vastaavat itse henkilökohtaiseen opiskelukäyttöön
tarkoitettujen työvälineiden, laitteiden ja materiaalien
hankinnasta, ellei koulutuksen järjestäjä niitä tarjoa.
aLOPS 2015, s. 7
26. Aihekokonaisuudet ovat
yhteiskunnallisesti merkittäviä koulutus- ja sivistyshaasteita
ajankohtaisia arvokannanottoja
oppiainerajat ylittäviä teemoja
laaja-alaisia osaamisalueita
Aihekokonaisuudet on otettu huomioon perusteiden oppiainekohtaisissa
osuuksissa sekä toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavissa teemoissa.
aLOPS 2015, s. 18
27. TEEMAOPINNOT
Teemaopintojen tavoitteet ja sisällöt tarkennetaan ja konkretisoidaan
opetussuunnitelmassa.
Teemaopintojen sisältöjä voidaan valita aihekokonaisuuksista:
● aktiivinen kansalaisuus, yrittäjyys ja työelämä
● hyvinvointi ja turvallisuus
● kestävä elämäntapa ja globaali vastuu
● kulttuurien tuntemus ja kansainvälisyys
● monilukutaito ja mediat
● teknologia ja yhteiskunta.
28. Teemaopinnot ovat eri tiedonaloja yhdistäviä opintoja. Ne eheyttävät
opetusta ja kehittävät opiskelijoiden taitoja hahmottaa ja ymmärtää
yksittäistä oppiainetta laajempia kokonaisuuksia.
Teemaopintojen keskeisenä tehtävänä on tarjota mahdollisuuksia usean
eri oppiaineen tietojen ja taitojen yhdistämiseen ja soveltamiseen.
aLOPS 2015, s. 196
TEEMAOPINNOT
29. Teemaopintojen tavoitteena (1/2) on, että opiskelija
- rohkaistuu etsimään eri tieteen- ja taiteenalojen keskeisten käsitteiden
ja näkökulmien välisiä yhteyksiä ja muodostaa niiden pohjalta
kokonaisuuksia
- hahmottaa ongelmia, ilmiöitä tai kysymyksiä sekä innostuu etsimään
niihin ratkaisuja yksin ja yhteistyössä muiden kanssa
- hyödyntää eri aloilta hankkimiaan tietoja ja taitoja
TEEMAOPINNOT
30. Teemaopintojen tavoitteena (2/2) on, että opiskelija
- hakee informaatiota eri lähteistä ja arvioi tietolähteiden luotettavuutta
- soveltaa osaamistaan ja kehittää tieto- ja viestintäteknologisia
taitojaan käytännön toiminnassa
- työskentelee tavoitteellisesti ja osaa tehdä yhteistyötä.
TEEMAOPINNOT
31. Opiskeluympäristöjen ja -menetelmien valinnan ja kehittämisen
perustana ovat myös opiskelijoiden edellytykset, kiinnostuksen
kohteet, näkemykset ja yksilölliset tarpeet.
Rakennettuja tiloja ja luontoa hyödynnetään opiskelussa siten,
että luova ajattelu ja tutkimiseen perustuva opiskelu on
mahdollista. Opiskeluympäristöjä laajennetaan oppilaitoksen
ulkopuolelle myös tieto- ja viestintäteknologiaa käyttäen.
aLOPS 2015, s. 6-7
33. TEEMAOPINTOJEN ARVIOINTI
Teemaopintojen arviointi perustuu opiskelijan taitoihin hakea tietoa, arvioida ja
soveltaa sitä sekä tuottaa luotettavien lähteiden pohjalta jäsentyneitä
kokonaisuuksia.
Olennaisia arvioinnin kohteita ovat opiskelijan taidot arvioida
kriittisesti tietolähteitä sekä ymmärtää eri tietojen ja taitojen
välisiä yhteyksiä.
34. TEEMAOPINTOJEN ARVIOINTI
Teemaopintojen arviointi perustuu opiskelijan taitoihin hakea tietoa, arvioida ja
soveltaa sitä sekä tuottaa luotettavien lähteiden pohjalta jäsentyneitä
kokonaisuuksia.
Olennaisia arvioinnin kohteita ovat opiskelijan taidot arvioida kriittisesti tietolähteitä
sekä ymmärtää eri tietojen ja taitojen välisiä yhteyksiä.
Työskentelyn arviointi kohdistuu sen tavoitteellisuuteen ja
suunnitelmallisuuteen.
35. TEEMAOPINTOJEN ARVIOINTI
Teemaopintojen arviointi perustuu opiskelijan taitoihin hakea tietoa, arvioida ja
soveltaa sitä sekä tuottaa luotettavien lähteiden pohjalta jäsentyneitä
kokonaisuuksia.
Olennaisia arvioinnin kohteita ovat opiskelijan taidot arvioida kriittisesti tietolähteitä
sekä ymmärtää eri tietojen ja taitojen välisiä yhteyksiä.
Työskentelyn arviointi kohdistuu sen tavoitteellisuuteen ja suunnitelmallisuuteen.
Opiskelijoille annetaan ohjaavaa palautetta myös
vuorovaikutus- ja yhteistyötaidoista sekä työvälineiden
käytöstä.
36. TEEMAOPINTOJEN ARVIOINTI
Teemaopintojen arviointi perustuu opiskelijan taitoihin hakea tietoa, arvioida ja
soveltaa sitä sekä tuottaa luotettavien lähteiden pohjalta jäsentyneitä
kokonaisuuksia.
Olennaisia arvioinnin kohteita ovat opiskelijan taidot arvioida kriittisesti tietolähteitä
sekä ymmärtää eri tietojen ja taitojen välisiä yhteyksiä.
Työskentelyn arviointi kohdistuu sen tavoitteellisuuteen ja suunnitelmallisuuteen.
Opiskelijoille annetaan ohjaavaa palautetta myös vuorovaikutus- ja
yhteistyötaidoista sekä työvälineiden käytöstä.
Teemaopintojen arvioinnissa käytetään monipuolisia
arviointimenetelmiä.
39. SUUNNITTELEMAAN!
TO1 Tutkiva työskentely
1. VAIHE:
Tutustukaa aLOPS-perusteiden kuvaukseen teemaopinnoista ja TO1-kurssin
kuvaukseen. Alkakaa ideoida vapaasti ja mahdollisimman monipuolisesti:
● Millainen ajankohtainen tai paikallinen kattoteema toteutettavalla kurssilla
voisi olla? Mitkä aihekokonaisuudet ja oppiaineet tähän liittyvät ja miten?
● Miten opiskelija orientoidaan työskentelyyn? Miten autetaan oman
tutkimuskohteen valinnassa ja rajaamisessa?
● Missä kaikkialla opitaan? Kenen kanssa opitaan?
● Millaisia menetelmiä ja välineitä opiskelijat voisivat kurssin aikana käyttää?
● Millaisia tuotoksia opiskelijat voisivat kurssin aikana tehdä?
40. SUUNNITTELEMAAN!
TO1 Tutkiva työskentely
2. VAIHE:
Vaihtakaa ryhmää ja tutustukaa edellisen ryhmän aloittamaan suunnitelmaan.
Täydentäkää ja tarjotkaa lisäideoita ja jatkakaa kurssin suunnittelua:
● Millainen ajankohtainen tai paikallinen kattoteema toteutettavalla kurssilla
voisi olla? Mitkä aihekokonaisuudet ja oppiaineet tähän liittyvät ja miten?
● Miten opiskelija orientoidaan työskentelyyn? Miten autetaan oman
tutkimuskohteen valinnassa ja rajaamisessa?
● Missä kaikkialla opitaan? Kenen kanssa opitaan?
● Millaisia menetelmiä ja välineitä opiskelijat voisivat kurssin aikana käyttää?
● Millaisia tuotoksia opiskelijat voisivat kurssin aikana tehdä?
42. SUUNNITTELEMAAN!
TO1 Tutkiva työskentely
3. VAIHE:
Palatkaa omaan ryhmäänne ja tutustukaa ideoihin ja täydennyksiin, joita
toiselta ryhmältä on tullut. Määritelkää lisäksi:
● Mitä kurssin aikana arvioidaan ja miten? Mikä on itse- ja vertaisarvioinnin
rooli kurssin aikana?
● Miten jatkuvaa palautetta, arviointia ja ohjausta toteutetaan?
● Miten tuotokset esitellään?
43. Opiskelijan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä
kehittämään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin.
Opiskelijan oppimista ja työskentelyä tulee arvioida monipuolisesti.
Opiskelijalla on oikeus saada tieto arviointiperusteista ja niiden
soveltamisesta häneen.
(Lukiolaki 629/1998, 17 § 1 ja § 2 mom., muutettu lailla 1116/2008)
ARVIOINTI
44. Opiskelijan oppimisen arvioinnin tehtävänä on edistää opiskelijan oppimista.
Lähtökohtana on, että opiskelijat ymmärtävät, mitä heidän on tarkoitus
oppia ja miten oppimista arvioidaan.
Arvioinnilla opiskelijaa kannustetaan omien tavoitteiden asettamiseen ja
tarkoituksenmukaisten työskentelytapojen valintaan. Opintojen aikainen
arviointi ja palautteen antaminen ovat osa opiskelijan ja opettajan välistä
vuorovaikutusta.
Palaute sekä itse- ja vertaisarviointi ohjaavat opiskelijaa tarkentamaan
asetettuja tavoitteita ja kehittämään työskentelyään tavoitteiden suuntaisesti.
(aLOPS 2015, 197)
ARVIOINTI
45. Opiskelijan oppimisen arviointi antaa opiskelijalle palautetta opintojen
edistymisestä ja oppimistuloksista sekä lukio-opintojen aikana että
opiskelun päättyessä.
Lisäksi arviointi antaa tietoja jatko-opintojen järjestäjien, työelämän ja muiden
vastaavien tahojen tarpeita varten sekä alle 18-vuotiaan opiskelijan
huoltajalle.
Opiskelijan oppimisen arviointi auttaa myös opettajaa ja kouluyhteisöä
opetuksen vaikuttavuuden arvioinnissa. Arvosanan antaminen on yksi
arvioinnin muoto.
(aLOPS 2015, 197)
ARVIOINTI
46. Ohjaus ja rakentava palaute vahvistavat itseluottamusta ja auttavat
opiskelijaa kehittämään ajatteluaan ja työskentelemään
tarkoituksenmukaisella tavalla.
Opintoihin liittyvät onnistumiset ja muut myönteiset kokemukset
edistävät oppimista ja innostavat osaamisen kehittämiseen.
(aLOPS 2015, s. 6)
ARVIOINTI
47. POHDITTAVAKSI
Mitä arviointi on ja miksi lukiossa
ylipäänsä arvioidaan? Tukevatko
nykyiset arviointikäytänteet
arvioinnin tavoitteita?
48. Kuva: Juho Matilainen |
OPS-hautomot-
“Omiaan ei pidä lisäillä, sillä jos poikkeaa
opettajan ajatusmaailmasta, niin opettaja
voi sakottaa siitä.”
Viktor Paulinen, pelkkien kymppien oppilas (peruskoulussa)
49. Arvioinnin merkitystä oppimisprosessissa ei kuitenkaan tule sivuuttaa.
Tutkimus on osoittanut, että arviointi ohjaa opiskelua ja oppimista
enemmän kuin mikään muu tekijä oppimistilanteessa.
(Entwistle & Entwistle, 1992; Hodgson & Pang, 2012; Segers & Dochy, 2006; Struyven, Dochy & Janssens, 2005).
Opiskelijat suuntaavat herkästi omaa oppimisprosessiaan arvioinnin
mukaisesti, toisin sanoen he opiskelevat sen mukaan, miten heidän
suorituksiaan kurssilla arvioidaan. (Biggs & Tang, 2007; Brown ym., 1997)
http://lehti.yliopistopedagogiikka.fi/2015/03/27/millainen-arviointi-tukee-elinikaista-
oppimista/
Millainen arviointi tukee
elinikäistä oppimista?
52. TOTTA VAI TAVOITETTA?
Käy läpi OPS2016-lainaukset. Mitkä asiat
ovat työssäsi jo totta, mitkä vielä enemmän
tavoitteen tasolla?
Keskustelkaa pareittain ja kirjatkaa
perusteluja muistiin.
53. TAVOITTEESTA TODEKSI
Jotta tavoitteet muuntuvat lukiotyön arjessa todeksi ja toiminnaksi, millainen ajattelu ja
asenteet, rutiinit ja toimintatavat, rakenteet yms. meidän tulee
LOPETTAA
JATKAA JA EDELLEEN KEHITTÄÄ
ALOITTAA KOKONAAN UUTENA
54. AINEKOHTAINEN TYÖ
KAINUUN MALLIA MUKAILLEN
Kaisa Ottavainen-Nurkkala
OPS-hautomot lukion Kainuun
koordinaattori, AIKOPA
Ainekohtaisesti vastataan mm. seuraaviin yleisen osan kysymyksiin aineen tai aineryhmän näkökulmasta:
Tutustukaa LOPS-perusteiden lukuihin 3.1 Oppimiskäsitys, 3.2 Opiskeluympäristöt ja -menetelmät ja 5.2 Opetuksen
yleiset tavoitteet: Miten tuette oppiaineissanne opiskelijoiden aktiivisuutta ja osallisuutta? Millä tavoilla edistätte
itseohjautuvuutta ja tavoitteellista työskentelyä? Millaisia menetelmiä, työskentelytapoja ja oppimisympäristöjä käytätte ja
mitä voisitte jatkossa käyttää? Kuinka digitalisaatio vaikuttaa ja miten voitte hyödyntää tieto- ja viestintätekniikka?
Toimintakulttuuria kehitetään yhdessä opiskelijoiden, huoltajien ja yhteistyökumppaneiden kanssa: Mitä toimintakulttuurin
kehittämistä ohjaavat teemat teidän mielestä tarkoittavat? Millä tavoilla ne näkyvät käytännössä lukion arjessa
opiskelijalle? opettajalle? rehtorille? huoltajille? yhteistyökumppaneille? Kuinka edistätte niiden toteutumista?
Tutustukaa opetussuunnitelman perusteiden lukuun 6. Opiskelijan arvioinnin tulee olla kannustavaa ja monipuolista ja sen
tulee edistää opiskelijan oppimista: Mikä muuttuu arvioinnissa? Joko kaikki opetussuunnitelmaan kirjattu toteutuu
oppimisessa ja opetuksessa? Jos ei toteudu, mitä tulee tehdä? Millaisia hyviä kokemuksia teillä on erilaisista
arviointitavoista? Mitä uusia tapoja voisi ottaa käyttöön?
55. AINEKOHTAINEN TYÖ
KAINUUN MALLIA MUKAILLEN
Kaisa Ottavainen-Nurkkala
OPS-hautomot lukion Kainuun
koordinaattori, AIKOPA
Mallia soveltaen mm. Hämeenlinnan lukioiden oppiaineiden kuvauksiin kirjataan:
1. Oppiaineen nimi
2. Oppiaineen kuvaus
3. Oppiaineen tavoitteet
4. Arviointi oppiaineessa
5. Aihekokonaisuuksien ilmeneminen oppiaineessa
6. Yhteistyö muiden oppaineiden ja keskeisten yhteistyötahojen kanssa
7. Paikallisuuden näkyminen oppiaineen opetuksessa
8. Opiskelijalähtöisyyden näkyminen oppiaineessa
9. Kurssien suoritusjärjestys
56. AINEKOHTAINEN TYÖ
KAINUUN MALLIA MUKAILLEN
Kaisa Ottavainen-Nurkkala
OPS-hautomot lukion Kainuun
koordinaattori, AIKOPA
Mallia soveltaen mm. Hämeenlinnan lukioiden kurssikohtaisiin kuvauksiin kirjataan:
1. Kurssin lyhenne ja nimi – pakollinen, valtakunnallinen syventävä, soveltava
2. Tavoitteet
3. Kurssin lyhyt kuvaus
4. Kurssin keskeiset sisällöt
5. Kurssin arviointi (jos mainittavaa)
6. Kurssin suoritustapa
7. Edeltävät vaadittavat opinnot
8. Muuta erityistä huomioitavaa (materiaalit tms.)
57. AINEKOHTAINEN TYÖ
KAINUUN MALLIA MUKAILLEN
Kaisa Ottavainen-Nurkkala
OPS-hautomot lukion Kainuun
koordinaattori, AIKOPA
Yhteisten kokonaisuuksien etsimiseen voi käyttää myös eri oppiaineiden kurssien taulukointia
aihekokonaisuuksiin:
58. NEGATIIVINEN AIVORIIHI
TAVOITE
Työskentelyn tavoitteena on purkaa ennakko-oletuksia, epäilyksiä ja pelkoja siitä,
millaisia sudenkuoppia kouluyhteisö saattaa kohdata, kun toimintakulttuuria kehitetään,
ainerajat ylittävää oppimista tuodaan enemmän mukaan kouluihin ja arviointia
monipuolistetaan.
1. Listatkaa yhdessä, mikä kaikki voi mennä pieleen? Millä kaikilla tavoin voidaan
epäonnistua? Miten oppiminen voi epäonnistua?
2. Käyttäkää listattuja uhkakuvia ja epäilyksiä virikkeenä ratkaisuideoinnille. Pitäkää nyt
siis uusi aivoriihi, jossa keksitte konkreettisia ratkaisuja edellä mainittuihin haasteisiin.