3. Arvioinninspeeddating
Mikä arvioinnissa on mielestäsi tärkeintä?
Missä olet erityisen hyvä opettajana ja arvioijana?
Jaa jokin muisto arvioinnista omilta koulu- tai opiskeluajoiltasi.
Mitä uutta kokeilit arvioinnissa viimeksi? Milloin ja miten?
Jos saisit muuttaa yhden asian kouluarvioinnissa, mikä se olisi?
Mikä oppilaissasi ja työkavereissasi on parasta?
Millainen toivoisit suomalaisen peruskoulun olevan vuonna 2030?
Millainen pelkäät koulun olevan vuonna 2030?
4.
5. Arviointiklubi-henkilöstökoulutushanketta
rahoittaa Opetushallitus ja koordinoi Otavia.
Hanke toteutetaan kolmena viiden
opintopisteen koulutuskokonaisuutena vuosien
2018-2019 aikana.
Koulutuksessa perehdytään
prosessinaikaiseen arviointiin ja tieto- ja
viestintäteknologiaan arvioinnissa sekä
kehitetään arviointia kouluilla kokeilujen kautta.
6. Koulutuskokonaisuuteen kuuluu paikallinen aloitustapaaminen,
webinaareja, itsenäistä työskentelyä, arviointikokeilu omalla
koululla, ja se rakentuu seuraavista teemoista:
1. Arviointiosaaminen ja opettajan kehitysprosessi
2. Monialaiset oppimiskokonaisuudet ja prosessinarviointi
3. Tieto- ja viestintäteknologia arvioinnin tukena
4. Arviointikokeilu koululla, reflektio ja raportointi
ARVIOINTIKLUBI
7. Koulutuskokonaisuuteen sisältyy:
● Koulukohtainen arviointikysely ja tulosten läpikäyminen
● Koulukohtainen kehittämissuunnitelma ja raportointi
● Koulukohtainen kokeilu
● Luku- ja videomateriaalien läpikäyminen
● Webinaareihin ja tapaamisiin osallistuminen
Webinaareissa mm. oppimisenaikaisen arvioinnin perusteet
(Luostarinen ja Peltomaa, Otavia), esteetön arviointi (Nieminen, HY),
opettajan rooli arvioijana (Mirja Tarnanen, JYU) ja tvt arvioinnin
tukena (Syvänen ja Vuorio, TaY).
ARVIOINTIKLUBI
8. OSALLISTUJAKOULUJA
Anttolan yhtenäiskoulu, Mikkeli
Herttoniemen yhteiskoulu, Helsinki
Juhannuskylän koulu, Tampere
Kalevankankaan koulu, Mikkeli
Kilonpuiston koulu, Espoo
Kristiinan seudun koulu,
Kristiinankaupunki
Kruunuhaan yläkoulu, Helsinki
Laakavuoren ala-aste, Helsinki
Linnajoen koulu, Porvoo
Lyceiparkens skolan, Borgå
Otavian nettiperuskoulu, Mikkeli
Pateniemen koulu, Oulu
Rantakylän yhtenäiskoulu, Mikkeli
Turengin koulu, Janakkala
Urheilupuiston koulu, Mikkeli
Tervakosken koulu, Janakkala
Jokipuiston koulu, Sipoo
Sannäs skola, Borgå
Tiistilän koulu, Espoo
9. Opettajien arvosanan arviointikäytänteitä määrittävät järjestyksessä
seuraavat asiat:
● opettajien omat kokemukset siitä, miten heitä itseään oli oppilaina arvioitu
● mitä opettajat olivat oppineet oppineet opettajankoulutuksen aikana
● opettajien henkilökohtainen filosofia tai näkemys oppimisesta
● se miten ylempi taho, kuten aluehallinto, koulu tai osasto oli linjannut arvosanan
antamista
Guskey & Bailey 2001
Najat Ouakrim-Soivio. Oppimisen ja osaamisen arviointi. 2016
10. Arvioinnin merkitystä oppimisprosessissa ei kuitenkaan
tule sivuuttaa. Tutkimus on osoittanut, että
arviointi ohjaa opiskelua ja oppimista
enemmän kuin mikään muu tekijä
oppimistilanteessa.
(Entwistle & Entwistle, 1992; Hodgson & Pang, 2012;
Segers & Dochy, 2006; Struyven, Dochy & Janssens, 2005).
Opiskelijat suuntaavat herkästi omaa oppimis-
prosessiaan arvioinnin mukaisesti, toisin sanoen
he opiskelevat sen mukaan, miten heidän suorituksiaan
kurssilla arvioidaan. (Biggs & Tang, 2007; Brown ym., 1997)
http://lehti.yliopistopedagogiikka.fi/2015/03/27/millainen-arviointi-tukee-elinikaista-oppimista/
Millainen arviointi tukee elinikäistä oppimista?
11. Silloin kun kaikkein tärkeintä on vaikea
mitata, helposti mitattava saattaa päätyä
kaikkein tärkeimmäksi.
>> Se mitä arvioimme, sen osoitamme tärkeäksi.
12. OPPIMISKÄSITYS
Oppilas on aktiivinen toimija. [-] Uusien tietojen ja taitojen
oppimisen rinnalla oppilas oppii reflektoimaan oppimistaan,
kokemuksiaan ja tunteitaan.
POPS 2014, s. 17
13. Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa toisten oppilaiden,
opettajien ja muiden aikuisten sekä eri yhteisöjen ja
oppimisympäristöjen kanssa. Se on yksin ja yhdessä tekemistä,
ajattelemista, suunnittelua, tutkimista ja näiden prosessien
monipuolista arvioimista.
POPS 2014, s. 17
OPPIMISKÄSITYS
14. Oppilaita ohjataan sekä itsenäisesti että ryhmänä tarkastelemaan
edistymistään ja työnsä tuloksia suhteessa tavoitteisiin ja niihin
onnistumisen kriteereihin, joista on yhdessä keskustellen sovittu
työtä aloitettaessa.
POPS 2014, 49
PROSESSIA TUKEMASSA
ARVIOINNILLA
15. KAIKKINARUT
OMISSAKÄSISSÄ?
Opettajien on tärkeä kehittää oppilaiden
keskinäistä arviointikeskustelua eli
vertaisarviointia osana ryhmän työskentelyä.
Näin oppilailla on mahdollisuus oppia antamaan
ja saamaan rakentavaa palautetta.
Itsearvioinnin ja vertaisarvioinnin avulla
jokainen oppilas voi tulla tietoiseksi
edistymisestään ja ymmärtää, miten itse voi
vaikuttaa oppimiseensa ja koulutyössä
onnistumiseen.
POPS2014, 49
16. Arvioinnissa käytetään monipuolisia menetelmiä. Opettaja kokoaa
tietoa oppilaiden edistymisestä oppimisen eri osa-alueilla ja
erilaisissa oppimistilanteissa.
Tällöin on tärkeää ottaa huomioon oppilaiden erilaiset tavat oppia ja
työskennellä sekä huolehtia siitä, ettei edistymisen ja osaamisen
osoittamiselle ole esteitä.
POPS 2014, 48
18. TOTTA VAI TAVOITETTA?Keskustelkaa alla olevista
OPS-poiminnoista ja arvioikaa kuinka suuurilta osin (0-100%) ne jo nyt
toteutuvat koulutyön arjessa.
1. Suuri osa arvioinnista on opettajien ja oppilaiden välistä vuorovaikutusta.
2. Opettajat huolehtivat siitä, että oppilaat saavat alusta lähtien oppimista ohjaavaa ja
kannustavaa palautetta.
3. Opettajat huolehtivat siitä, että oppilaat saavat alusta lähtien tietoa edistymisestään ja
osaamisestaan.
4. Oppilaita ohjataan havainnoimaan omaa ja yhteistä työskentelyä.
5. Oppilaita ohjataan antamaan rakentavaa palautetta toisilleen ja opettajille.
19. 3. Opettajat huolehtivat siitä, että oppilaat saavat alusta lähtien tietoa edistymisestään ja
osaamisestaan.
4. Oppilaita ohjataan havainnoimaan omaa ja yhteistä työskentelyä.
5. Oppilaita ohjataan antamaan rakentavaa palautetta toisilleen ja opettajille.
6. Arviointi on myös opettajien itsearvioinnin ja oman työn reflektoinnin väline.
7. Arvioinnilla saatu tieto auttaa opettajia suuntaamaan opetustaan oppilaiden tarpeiden
mukaisesti.
8. Erilaisissa arviointi- ja näyttötilanteissa huolehditaan mahdollisuuksista hyödyntää
tarvittaessa tieto- ja viestintäteknologiaa ja antaa suullisia näyttöjä.
9. Opettajat huolehtivat, että tavoitteet ja arviointiperusteet ovat oppilaiden tiedossa.
10. Oppilaita ja heidän suorituksiaan ei verrata toisiinsa.
20. 6. Arviointi on myös opettajien itsearvioinnin ja oman työn reflektoinnin väline.
7. Arvioinnilla saatu tieto auttaa opettajia suuntaamaan opetustaan oppilaiden tarpeiden
mukaisesti.
8. Erilaisissa arviointi- ja näyttötilanteissa huolehditaan mahdollisuuksista hyödyntää
tarvittaessa tieto- ja viestintäteknologiaa ja antaa suullisia näyttöjä.
9. Opettajat huolehtivat, että tavoitteet ja arviointiperusteet ovat oppilaiden tiedossa.
10. Oppilaita ja heidän suorituksiaan ei verrata toisiinsa.
11. Arviointi ei kohdistu oppilaiden persoonaan, temperamenttiin tai muihin
henkilökohtaisiin ominaisuuksiin.
12. Oppilaita ohjataan sekä itsenäisesti että ryhmänä tarkastelemaan edistymistään ja
työnsä tuloksia suhteessa tavoitteisiin ja niihin onnistumisen kriteereihin, joista on
yhdessä keskustellen sovittu työtä aloitettaessa.
22. OPPIMISENAIKAISENARVIOINNIN
HAASTEITA Kuinka järjestää
mielekästä itse- ja
vertaisarviointia, ettei se
ole vain lippulappusten
täyttelyä ja rasti ruutuun
-lomakkeita?
Mihin oppimisenaikaisessa
arvioinnissa kannattaa
kiinnittää huomiota, jos
arvioinnin tavoitteena on
tukea oppimista ja
kannustaa?
Miten monipuolisella
arvioinnilla on mahdollista
tukea oppilaan
itsearviointitaitojen
kehittymistä ja strategista
opiskelua?
Miten tuoda
tavoitteet näkyväksi
oppilaalle ja
“oppilaan kielelle”?
28. TAVOITE 1 2 3 4 5
Tavoite 1: Olla aktiivinen ryhmässä
Teot: Kysyn täsmentäviä kysymyksiä, kommentoin muiden
puheenvuoroja, esitän omia ajatuksiani
X O
Tavoite 2: Luon hyvää yhteishenkeä
Teot:
X O
Tavoite 3: Toimin vastuullisesti
Teot:
O X
RISTINOLLA: Aloita pelaaminen merkitsemällä ruudukkoon omat tavoitteesi ympyrällä.
Asettamasi ajankohtana arvioi rastilla, mille tasolle pääsit.
Muista kirkastaa myös konkreettiset teot, joiden avulla etenet kohti tavoitteitasi!
RAJALLINEN MÄÄRÄ TAVOITTEITA
29. Varmistakaa, että tiiminne tavoitteissa on ainakin seuraavat asiat:
● Kaikkien ideoita ja ajatuksia kuullaan tasapuolisesti avoimin mielin.
● Jokainen tekee parhaansa työn edistämiseksi.
● Tiimin kesken kannustetaan ja annetaan positiivista palautetta.
Mitä nämä tarkoittavat käytännössä?
RYHMÄLLÄ YHTEISET TAVOITTEET
30. KAIKILLE YHTEISET TAVOITTEET
esim. L1:2, L3:6, ÄI T1, ÄI T2, HI T3, BI T5
RYHMÄ 1 RYHMÄ 2 RYHMÄ 3
OPP 1
OPP 2
OPP 3 OPP 1
OPP 2
OPP 3 OPP 1
OPP 2
OPP 3
ryhmäkohtaiset tavoitteet
henkilökohtaiset tavoitteet
31. viikko 1 viikko 2 viikko 3 viikko 4 viikko 5
Työskentelimme aktiivisesti.
Pyysimme ohjausta tarvittaessa.
Kannustimme toisiamme.
Onnistuimme tosi hyvin!
Onnistuimme aika hyvin.
Emme tällä kertaa onnistuneet.
Emme osaa arvioida.
VISUALISOINTI,ESIM.VÄRIKOODAUS
34. ITSEARVIOINTI KALEVALA-
MONIALAISESSA
bit.ly/kalevala_itsearviointi
Sisältöjen arviointia asteikolla:
-HALLITSEN! Osaan tämän niin hyvin, että pystyisin
opettamaan sen kaverillenikin.
-OSAAN! Koen oivaltaneeni tämän asian.
-HALUAISIN KUULLA TÄSTÄ VIELÄ LISÄÄ. Luulen
ymmärtäväni tämän ainakin osittain, mutta jotain
epäselvää tässä on vielä.
-EN OLE KUULLUTKAAN. Minun olisi pitänyt keskittyä
tähän hieman enemmän.
Esim.
38. Työskentelyn tavoitteena on purkaa ennakko-oletuksia, epäilyksiä ja pelkoja
siitä, millaisia sudenkuoppia kouluyhteisö saattaa arviointia kehittäessä ja
monipuolistaessa kohdata.
Listatkaa yhdessä:
Mikä kaikki voi mennä pieleen? Millä kaikilla tavoin oppiminen,
opettajien välinen yhteistyö, oppilaiden osallisuus tmv. voi
epäonnistua?
NEGATIIVINENAIVORIIHI
39. NEGATIIVINENAIVORIIHI
Kääntäkää ajatuksenne mahdollisista epäonnistumisista
ratkaisuihin, eli käyttäkää listattuja uhkakuvia virikkeenä
ratkaisuideoinnille.
Pitäkää siis uusi aivoriihi, jossa keksitte konkreettisia
ratkaisuja edellä mainittuihin haasteisiin:
Millaisin teoin ja ratkaisuin uhkakuvat voi taklata?
40. TAVOITTEESTATODEKSI
Jotta monipuolista ja oppimista tukevaa arviointia päästää toteuttamaan parhaalla mahdollisella tavalla,
millainen ajattelu ja asenteet, rutiinit ja toimintatavat, rakenteet yms. meidän tulee
LOPETTAA
JATKAA JA EDELLEEN KEHITTÄÄ
ALOITTAA KOKONAAN UUTENA
42. 1. OPPILAAN KIERROS
Pohtikaa, ideoikaa ja kirjatkaa
yhdessä, mitä kaikkea on
huomioitava oppilaan näkökulmasta
kokonaisuuden eri vaiheissa. Mitä ja
miten arvioidaan? Miten oppilas
osallistuu?
ENNEN ALUSSA KESKELLÄ LOPUSSA JÄLKEEN
2. OPETTAJAN KIERROS
Täyttäkää sitten lohkot opettajan näkökulmasta.
Mitä edellytetään meiltä, jotta kokonaisuus toimisi oppilaan
oppimisen näkökulmasta parhaalla mahdollisella tavalla?
43. Oppilaitoksen toimintakulttuuri ei muutu vain sillä, että
haluttu muutos kirjataan tavoitteeksi opetussuunnitelmiin,
vaan opetus toteutuu aina yksittäisten opettajien
tekeminä tulkintoina säädöksistä ja suunnitelmista
(Van den Akker 2007)
44. Kyky ratkaista ongelmia on oppivan yhteisön perustaitoja.
Kun ristiriitoja pyritään purkamaan rakentavasti, ne eivät
muodostu hyvän yhteistyön esteeksi.
KOULUONOPPIVAYHTEISÖ
47. Toimintakulttuuri on kuin autotalli, jossain vaiheessa se
täyttyy. Tällöin meidän tulee osata luopua osasta
rakkaitakin asioita.
KAIKKI PALAA
TOIMINTAKULTTUURIIN
48. Oman työn ja kulttuurin kehittämisen asiantuntijoita
ovat juuri ne ihmiset, jotka toimintakulttuuria
tekevät, elävät ja hengittävät.
HAASTATTELE JA
HAASTA ITSEÄSI!
Mitä opit tällä hetkellä?
Mikä on sinun “Joo, mutta...”?
Miten sinun “Joo, mutta…” voisi muuttua muotoon “Joo, ja…”?
Haluaisitko olla itsesi työkaveri?
Teetkö päätöksiä 5 %:n perusteella?
Ketkä istuvat pöydässäsi?
Mitä luokkaan tai opehuoneeseen tulee, kun sinä tulet sinne?
Zachary Walker